Vapaus, September 6, 1956

              S i v u 2 ToFStaana, syyskuun 6 p. — Tfaursday, Sept. 6,1J>56
iiiiliilisi
OMBtMm Joäepeadesst häbor
UbJStbtd Kor. t, mi. Aatbortzed
M «eoond «laM mail 1^ fbe foat
Otfice Depajtmenti. Ottava. Fub^
IJshed ttirioe veekJy: Tueaday».
^^mdsy» aod Satmäaya byVApsm
Qm et. w.. Sudtmry; ODt» Caxutds
TeJepboofs: SOS. Office OB. 4-|2C#;
Editoria} Office OB, €-4265. Uctucer
a s u k s i , »mor W.0clund. Jtfalttiv
addresf; S m 40, £udbsrr, Ontario. AävenUäag r»tt» tipan appJJcatfon.
TninsUiUoD: free of ttmge.
;»hada<«a; 1 «k. 7J» « kk. 3.75
3 kk. 225
YhdysvalloJMa: J vk. » i » 6 kk. AM
3oome»»: . i «k. 8 ^ « kk. 4.75
Mita « l i MM fanovat "K»sanka|ribliiii" taitiiniHmat piflntajat
"Amenkan aäöi" o n katsonut
väJttämätiÖnJäksi yrittää ka!»dessa
j läb<?t)1ksessään osoittaa paikkansa'
iUrj. E. Varga
X^aaaduoa, Sbp» craas» änomaaidallaas^» JeBdessa. «a
Ihailen ÄH«4 ^SSSUia-- ^««.alSaina pu!i»«u pllka5« |a ailtä «Siä» Y M , a « l -
j c a n Russian Instttuuti» iW«nan ^ - J " 7 - - 7 ; ; ; ^ i 3 ^ ^ ^ ^ ^
Uteen San Franciscossa, l^tscllen j ^^^^»'jg^l.''''^.^'^^^*'^ kotiläm» muodorittmitf kokoaaaa uodanlaiBen plosohde, «Issa
löytyy myös Yhdysvalloissa paljon kapiiallsml-nlmtty» el vastaa enaa larkoituataaa, silla "kaikH
TodeUa^^liian monelta''
' Kuten meidälvlekdateämme viikon lopulla julkaistussa
uutistiedpsfa kerräfUi^' l/itrtohallitus on lähettänyt Yhdyl^a^
taiii siirtölais^^no^p virallisen profestin* hiiden cana-d|
ilai?tert puqtlesta^ftil^/oyi^t Yhdysvalloissa "silmälläpidon
alaisena", eli kansanomaisesti sanoen poliittisen poliisin, salai-sesää^
k o r t i s t o s s a : ; ^ •
' Mainitun uu%|[f^g^'mukaan ulkoministeri Pearson pyr­kii,
neuvottelutie,t4-j9iii»e?i, että/Yhdysvaltain poliisin "silmäl­läpidon"
alaisena olevasta luettelosta saataisiin ainakin osa
canadalaisista pois.»^'''^ ««^
^Viitaten paljon pul^eenäihetta antaneeseen Milan Babicin
tapaukseen (mr, Bablc pelastui Atlantilla merihätään joutu-n^
Mta eräästä linjalaivasta ja joutui sen takia yhdysvaltalais­ten
viranomaisten pitkäaikaisen kuulustelun ja noin vuoro­kauden
kestäneen pidätyksen uhriksi, yrittäessään palata ta­kaisin
Canadäan), mr. Pearson lausui: "Olisi syytä keskus­tella
kohtuuttomista, ja mikäli on kysymys meistä, tarpeetto­mista
viivytyksistä mitä canadalaiset kohtaavat Yhdysvaltain
rajalla"; .
"'fEdelleen mr. Pearson totesi, että monet canadalaiset mat­kustajat
joutuvat Canadan Yhdysvaltain rajalla viivytyksen
phreiksi vain sen vuoksi, kun heidän nimensä on Yhdysval­loissa
"jon)(|n]aisessa luettelossa".
-^^"Minä ttskon,^että yhdysvaltalaiset sanovat sitä silmällä-plföluetteloksi",
selitti mr. Pearson . . . "Me emme tykkää
siijf^. Me haluaisimme saada tietoja siltä luettelosta. Me ha­luaisimme
työskennellä hyvin läheisesti heidän kanssaan siinä
niieiessä, ettei heidän luetteloonsa jäisi liian monta sellaista
canadalaista, joiden nimet eivät saisi olla siellä."
' " O n jo todella aika, että canadalaiset vaativat parannusta
tähän tilanteeseen. Ja vaikka mr* Pearson puhuu pääasiassa
' tajf^llisista "matkustajista", jotka aavistamattaan saavat tie-tääviOttä
heidänkin nimensä on "jonkinlaisessa luettelossa",
niin Iqrsymyksen poliittisluontoinen puoli on sitäkin tär-.
keämpi. On vain valitettavaa, että mr. Pearson n>yötäilee
t ä ^ asiassa yhdysvaltalaisille ajatusten valvojille ja siten
telidessään heikeiKtää Canadan oikeutettua protestia.
f -JCysymys kaikessa, lyhykäisyydessään on nimittäin siitä,
et*&'niin pian. kuin raja suljetaan joltakin ihmisryhmältä,
venäiäjrten k i r j a i l i j a i n j a taiteiU-
: jäin teoksia.
"Olen hiljattain t u l l u t San F r a n ­ciscoon'',
saiioi hän Instituutin y-
IcissihteeriUe, ^voitteko sanoa mikä
tämä järjestö on? E n o le sitä ennen
huomannut". ^
Kun hänelle o l i selitetty, että Ins­tituutin
tarkoitus on rakentaa
tuurisia suhteita j a vaihtaa kulttuu
ria meidän maamme j a Neuvostolii­ton
välillä, kirkastuivat naisen kas­vot
j a hän sanoi:
' '^Kulttuurivaihto! Miten erino­maista!
Se on paljon parempaa
kuin vaihtaa pommeja! Pitäkää
päälle! Minä olen sen puolasta!
Vain hyvää voi seurata kulttuuri­vaihdosta!"
— Naisten V i i r i.
ihmisia, jotka eivät usko propagan ihsoiset'' ovat s y i ntika lcapital|si^ja Ja n l i ^
daan ''kansankapitalismin'' siunauk-; jai" shnilyksea lilalle pitäisi olis& ^^gansankäp^allsroi" nholtys,
sista, ^„ Imilä Yltdysvaltaln nykylnes h a l l i l Q s k i n suosittelee. Julkaisem-
" A ^ T L n % S ' ^ m p S k S ! « « asian sm3«osalta.iniiiSa
Ä Ä y k s r a r t i Ä ^'uA^l^i^^in^ ovat iol^ linlioiltaneet'
k i l t ^i^^ vastaan tai n i i h i n huomautuk- taj jättäneet hiiomippxiodlanialla;,.^^^^^^^-^^^^^
f . " " ' siin, joita on tehty meidän esittämi- j '. V - ' ' ^
emme tilastoUetojen suhteen." On I . * ^ * ~^'~-^'i~~~~t" ~Trr<i~ vn^
tunnettua, ette porvarilUsten mai-' r u p l a ^ vaihtosuhde, saadaan s e l l a i - ' i i l l e e n 5 % tuloista j a useimmiten f°?^'^^«Sl/^^^
Taloudelliset
vaikeudet
Suomessa
vaatetustarvikkeiden liint>>ja
T«*^mättä ensin tailatöta erittfe-lyä,
joka ei näbtävSsti vaatii vsia
yhdenl väan useamman ilimisei)
tySn, me *mme voi löytää vert^iJur
perustetta amerikkalaisen työläisen
ansion ilmoittamiseksi ruplissa.
Mutta demagogiaa on väittää, että
tuo keskimääräinen ansio vastaisi
80,000 niplaa. Demagoginen on
niinikään väite, että yhden d o l l a r in
ostoioima.rvastaisi 20 n i p l a n osto­voima^
PyrkiesssSän osoittamam "kan­sankapitalismin"
olemassaolon Y h ­dysvalloissa
on; " A m e r i k a n ääni''
unohtanut Jcäyttää hyväkseen dema-den
ja s i t en myös UÖAn talpuaelli-! sekSi'yksi'kateen.'' Samanaikaisesti vieläkin ,vähemmän.„ Mikäli halu- ^^^fj^Jl^ff^^^l^S^J^^K^
sille tilastoille on luonteenomaista: « myydään' Yhdysvalloissa biilevar^ taan suopttäa kunniallinen tietpel- P^jon Jjorkeammat BMin ynaysvar-d?
9J^<onJaka^atpn,.,T^äs:5ä .tapauksessa on annfettava rajan
ylitysoikeus kaikill? ;kansalaisille, tai jö$ ei niin tehdä, ipi^i
niuoidöstua tilann&imissä enemmistöcanadalaistenini
nto^ta, ,Tämä;^u0oslavi^^^^^
lusteltin alaiseksi vain; sen vuoksi, (kun-joillakin^sikäläisilläi
pdläsiViranbrtälsilla o l i "epäilyä"' siitä; että rtr. Babicin äi-v
o l ^ ^ l i i k k u u tai on joskus liikkunut joitakin "vääriä aja-'-
•r Juuri "vääristä ajatuksista" on kysymys, sillä kylmän
södän-riehuessa j a kuumaa sotaa valmistettaessa Yhdysval­loissa
otettiin ;miljoneerihallituksen turvaamiseksi käytäntöön
lakitekele, mikä kieltää eräiltä "väärin ajatteleviksi" leima­tuilta
ihmisiltä — "punaisilta" yleensä ja kommunisteilta
erikoisesti -— oikeus päästä Yhdysvaltoihin. .
Käytäntö on kuitenkin sen jälkeen osoittanut, että."kom­munisteja"
ja "punaisia? ovat esim. kaikki anmiattiyhdisty^^
miehet, jotka vaativat yhdysvaltalaisten omistamilta yhtiöil­tä
Caqadassa lisää palkkaa työläisille. Me tiedämme varmuu­della,
että Yhdysvaltain rajalla on lyöty ovet kiinni ammatti-yhdistysmiehiUä,
jotka ovat ikänsä äänestäneet muita, mutta
eivät koskaan kummankaan työväenpuolueen ehdokkaita.
Muita kun he ovat vaatineet palkankorotusta ammattialansa
työläisille yhdysvaltalaisilta yhtiöiltä, he ovat armotta joutu-nee't',
Väärin ajattelevien" ^ niin on noussut tie
pystyyn Yhdysvaltain rajalla. Ja mikäli voidaan ulkominis­terimme
lausunnosta päätellä^ tämä rajan ylittämiskielto on
nyt levinnyt jo tavallisten matkustajienkin kohdalle, mistä
mt". Babicin tapaus o a vain yksi monesta.
On aivan totta, että "liian monelta canadalaiselta kielle­tään
pääsy Yhdysvaltoihin", kuten ulkoministeri Pearsor sa­noi.
Tämä lausunto pitää ehdottomasti paikkansa niin kauan
kuin yhdeltäkään canadalaiselta kielletään pääsy rajan y l i
muka "väärien ajatusten" takia.
Samalla tulee muistaa, että mr. Pearsonin lausunto pitää
paildcansa myös silloin kun kielletään* yhdysvaltalaisilta
"vääräoppisuuden" perusteella oikeus tulla Canadaan kuten
tapahtui esim. Paul Robesonin kohdalta.
Ja tämä moleni>)dri|^E^linen vääryys voidaan korjata vain
äten, että hävitetään rajan kummallakin puolen "jonkinlaiset
polnsiluettelot"Jöide!i'perusteella ihmiset luokitellaan "vää­r
i n ajatteleviksi^^ ja, soljfpl perusteella estetään laillisella tavalla
matkustamasta rajauiyli. .
Neuvostoliiton atomikokeista
Ji* .Washingtonista tiedottettiin viime viikolla ja Moskovasta
Vajivistettiin msröhemmin tämä tieto, että Neuvostoliitossa
oii'^äIleen kokeiltu atomiaseita.
i^^^Tässäyhtejrdessäkintyy huomio k seikkaan:
^Ensiksi: iYhdjrsvaltäin hallitsevista piireistä on annettu
hyvin "huolestuneita" lausuntoja näiden atomiasekokeilujen
johdosta. On selitetty, että Neuvostoliitto puhuu muka yhtä
mutta toimii vallan toisin; ts. vaikka Neuvostoliitto ehdottaa
atdj^iaseiden kokeilujen lopettamista, se kuitenkin itse jatkaa
näitä kokeiluja.
Meidän lehtemme Vapaus liittyy varauksitta niihin, jotka
vaativat atomi- j a vetypommien kokeilujen lopettamista kaik­kialla
maailmassa, niin Neuvostoliitossa kuin Yhdysvalloissa-kirii
Mutta totuuden nimissä on huomioitava, että ne piirit,
j[ötka haluavat jatkaa näiden joukkotuhoaseiden kokeilua j a
varastoimista Yhdysvalloissa, mutta vaativat vastaavien toi­menpiteiden
lopettamista Neuvostoliitossa ja muissa sosialis­tisissa
maissa, vaativat tosiasiassa muun maailman "ehdoitta
antautumista" Tosiasia nimittäin on, että ihmiskuntaa nyt
uhkaavat atomi- j a vetypommikokeilut voidaan lopettaa vain
flelsinki. — (S-S) — S A K ; n pu^
heenjohtaja Eero Antikainen piti
«elokuun 27 pnä Helsingin Velodro^
millä pidetyssä ammattiyhdistys-väen
Työnjuhlassa puheen lausuen^
mm-:
Vaikkakaan vaikeudet eivät vielä
ole voittam;iitto'mia, niiir sitä suu-ruusiuokkaa
ne ovat, että ulospääsy
on mahdollinen' vain kaikkien yh­teiskuntaryhmien
yhteisellä tuella.
Nyt olisi neuvottelupöytien ääressä
löydettävä sellainen'tie, Joka korjaa
pahimmat: tilanteeseen syntyneet
epäoikeudenmukaisuudet j a j o k a s i ­sältää
kokonaisohjelman siitä, m i ­ten
suunnitelmallisesti j a tietäen,
mitä tehdään, päästään kuivalle
maalle.
Olemme valmiit sellaisiin järjes­telyihin,
joiden varaan jotakin ny­kyistä
pysyvämpää voidaan raken­taa,
mutta tämä ei v o i tapahtua
vain palkansaajien kustannuksella.
; 'Käytännössä tilanne onkin sellai­nen,
että kohtuullinen kompensaa­tio
palkansaajille huhtikuusta läh­tien
tapahtune.esta elinkustannusten
noususta on yilttämätön.,
On selvää, että ne kokemukset,
jotka- tulemme sagmaan: I^hiviiH-koin9.
hintar-ja. palkkatilanteen sei-;
vittämisestä,. tulevat määräämään
Hikk^emmp asentaen nykyisin; vpi^
massa oleyaii, indeksijärjestelmän
jatkuvaan voimassaoloon ensi vuo­den
työehtösopimuskautta ajatellen
samoin kuin Jäsenliittojemme ; kan­nanotot
sinä lähikuukausien vai-,
heessai jolloin, itse työehtosopimuk­set
ovat jrtisanottavissa. (Maak.) '
tarkkuus vain tietyissä rajoissa, sil- \ dirdtaäanejä, jotka' ovat täynnä tor­ia
niiden sisältämät tiedothan ovat | kyä,' vaikutukseltaan demoralisoi-lopultakin
peräisin j u u r i kapitalis-j yja, nuorisoa myrkyttäviä j a sitä ri-teilta.
Tämä pitää erikoisesti paik-i koksiin ' yllyttäviä. Tuollaisia 200-
kansa työpalkkoja koskevien tilas-! sivtiisia kirjoja saa 25 centillä!
tojen suhteen, joita parannellaan Meillä Neuvostoliitossa ei tuollaista
sillä tavoin, että he soveltuvat;"|?an- demoralisoivaa kirjallisuutta y l i -
.sankapitalisrain" puolustajien tar- pääiisä paineta ensinkään. Mutta
p e i l i i n . Käsittelemme tässä yhtey- j jos vertaillaan melko hyvästä kau­dessa
ainoastaan muutamia periaat- \ nökinallisuudesta meillä maksetta-teellisia
kysymyksiä. " { v ia h i n t o ja bulevardiromaanien h i n -
''Amerikan ääni" esitti lukuja,! töihin, muodostuu dollarin kurssi
joiden mukaan Yhdysvaltain t e o l l i - j erittäin korkeaksi. '
suudessa työskentelevien 17 m i l j o o - ! Ottakaamme nyt tarkastettavak-nan
työläisen viikkopalkka tällä
hetkellä vaihtelee 70—80 döUärih
väillä; mikä merkitsee "jonkinver
ran y l i 4,000^ dollaria vuodessa".
Senjälkeen esitettiin mielikuvituk­sellinen
väite, että vallitsevien elin­tarvike-,
vaatetus^ j a kenkien hirtto-tojen
ansiosta dollarin ostovoima' o-lisi
suurempi kuin 20 ruplan osto­voima.
Näinollen työläisillä: Ame­r
i k a n teollisuudessa olisi keskimää­rin
80,000 ruplan vuosipalkka, o
Emme usko, että "Amerikan ää­nen"
avustajat uskovat itsekään
tuollaista^ hölynpölyä. Oletamme,
että tässä tapauksessa on kysymys
tietoisesta demagogiasta.
Tieteelliseltä kannalta katsoen on
ehdottomasti tuomittavaa yrittää
yksittäisten tavarahintojen perus­teella
määrittää työläisten saaman
vuosipalkan ostovoimaa. Hinnan­muodostus
sellaisessa:. monopolika-pitalistisessa
maassa k u i n Yhdysval­loissa
j a sellaisessa sosialistisensa
maassa: kulnv Neuvostoliitossa, tapah­tuu.
täysin erilaisten lakifen !mtikai-sesti.
Yksitiyisten tavarahintojen
vertailulla voidaan päätyä millai-
^ siin ruplan dollarikursseihin tahan-
.sa. • ' ' • '
Ottakaamme, tästä konkreettinen i
esimerkki: kirjojen • hinnat/'. 1 '' •'•
r • M i n u n > viimeinen ^.'kirjani^ jötai
"Amerikan ääni" käsitteli, arv.qste-.
levaan sävyyn, sisälsi. 575: sivua j a
isitä myytiin isidpttima-1IQ ruplanj
hintaan. Yhdysvalloissa maHsaa sa<
manlaajuinen tieteellinen teos vä-ihintäinkin
5 dollaria.: , Jos näihin
I h i n t o i h in perustetaan doUarin j a
, sa! t a i ,tehdä muitai vähemmän am- ^.^^^^
laantyöläisten ansioita.! Seurauksen n^attitaitoä vaativia 'tö^
na edelläosk»itetusta tilanteesta, pu- seen-maksama^^^^^^ -.^
toaa 'Amerikan ityöväenluokan, yuo- (heutuvat .kustannukset. Neiiyosto-
;sitUlo ain{bkittj5<prosentiU^iv Tällöin, liitossa eivä.t ainoastaan' opetils ja
ronhuomiOitavja;«ttänHkyineQ'.|tsQt^J tutkinnot; ^pl •'maksuttomiai vaan
Vvaltio: iMksaa kaikille .opiskelijoille
i tietj|^ ^Upeijd^
Westonissa, lähellä Torontoa sijaitsevalla Ferrantin tehtaalla,
parempia työsuhteita vaativat lakkolaiset. Jotka ovat olleet l a :
kossa jo 15 viikkoa, järjestivät kaupungin vai tuuston luvalla ka-tutanssit.
Paikalliset kauppiaat lahjoittivat ruokatarpeita j a
nuorisoliittolaiset esittivät innoittavia lauluja. United Electrical
Workers-union presidentti Roy Holmes kertoi, että mieliala lak-^
kolaisten keskuudessa on hyvä ja että lakko on muodostunut
taisteluksi union olemassaolon puolesta. Yhtiö on kieltäytynyt
sekä välittömistä että hallituksen välityksellä käydyistä neuvot­teluista.
Lakkolaiset ovat saaneet $30,000 apua muilta unioitta.^
Kuvassamme eräs lakkolainen perheineen. ,'.t,>
kansainvälisten sopimusten perusteella. Ja tässä yhteyde?^
on muistettava, että samalla kun Neuvostoliitto, Japani ja
monet muut maat ovat ehdottaneet näiden turmiollisten ko^
keilujen lopettamista. Yhdysvaltain hallrtus on sanonut kaik-^
kien esitysten johdosta "ei''! !
Toiseksi osoittatrtui, että sopimus atomi- j a vety aseiden
kokeilujen lopettamiseksi voidaan tehdä Uraan mitään eri­koisia
"takeita" siitä^ tulevatko sopimuspuolet tehtyä sopi­musta
noudattamaan. Koska Yhdysvaltain hallitus voi nyt
vaivattomasti ilmoittaa, että Neuvostoliitossa on jälleen suori­tettu
kokeita, voidaan luottamuksella sanoa, että jos sopimus
kokeilujen kieltämiseksi tehtäisiin^ silloin voitaisiin vaivatta
todeta heti mikä maa tätä sopimusta rikkoo. .
Ja vasta sitten kun on kansainvälinen sopimus tehty,
tulee kysymykseen se mikä valta noudattaa kansainvälisiä ^
sopimuksia ja mikä e i .
semme se " A m e r i k a n äänen" väite,
että .amerikkalaisen = teollisuustyö-
Iäisen vuosipalkka vastaa 80,000
ruplaa ja osoittakaamme sen päte­mättömyys.
Jotta dollarin j a ruplan ostovoi­mia
voitaisiin verrata tieteellisesti
keskenään, i i on , e n s i n ; kiinnitettävä
huomiota/ seuraaviin seikkoihin: v
a) Neuvostoliitossa, e i o l e työttö­myyttä.
Yhdysvalloissa on vieläpä
nykyisten edelleen jatkuvien.: kor-:
keasuhdanteiden vallitessakin viral
listen tietojen mukaan \ lähes 3 m i l ­joonaa
täysin työtöntä. (Tarkasti:
2,834,00 maaliskuussa 1956. Survey
o£ Current Business, huhtik. 1956,
Siv. 11), jonka lisäksi on joitakin
miljoonia työläisiä, jotka ovat työs­sä
ainipastaan osan työviikosta, näis­tä
useat työskennellen vam yhdestä:
neljääntoista tuntiin viikossa. Tä­mä
ryhmä olisi sekin laskettava mu­kaan
työttömien lukuun. On otetta­va
huomioon' tämä' Yhdysvalloissa^
ja NeUvoist<diitossa vallitsevien olo­suhteitten
eroavaisuus,' kum. vertail-linen
vertailu amerikkalaisen ja
neuvostoliittolaisen työläisen todeK
listen tulojen kesken,:on myös tämä
eroavaisuus' otettava huomioon. |
EdeUeen "Amerikan ääni" väittää
mm. että 60 prosentilla amerikkalai­sista
työläisistä on oma talo. E i
kuitenkaan mainita, että nämä työr;
Iäisten "omat talot itse asiassa omin­taa
erilaatuiset luottolaitokset; ellei
työläinen työttömäksi jouduttuaan,
sairastuttuaan tai muusta syystä ky­kene
suorittamaan sen lainan seu
raavaa: lyhennystä, jonka hän on ot-,
tanut ostaessaan, "oman" talonsa,
menettää hän tuon " o m a n " - talonsa
luontonantajalle eikä j o maksettua:
määrää palauteta hänelle takaisin:
. V i r a l l i s t en tietojen mukaan (^Fe­deral
Reserve B u l l e t i n " , helmikuu
1956, Siv. 157) kohosi "yhdestä nel­jään
perhettä varten tarkoitettujen:
asuintalojen" yhteinen velkataakka
vuoden 1955 päättyessä 88.7 miljar­d
i i n dollariin. > Hypoteekkilainojen
(jotka tavallisesti maksetaan lop­puun
30 vuodessa) korot, vakuutuk
set ja kuoletukset maksavat yhtä
paljon kuin minkä tekisi vuokra.
Sitä paitsinäiden luotonantajien
keinottelutarkoituksessa rakennut­tamien
talojen arvo 30 vuoden k u ­luttua,
kun ty*Öläinen on vihdffin
saanut velkansa maksetuksi, on e-rittäin
vähäinen.
' d) Yhdysvalloissa on korkeampi
sivistys, erittäinkin yliopisto-opiske­l
u , varsin kallista. Monien ylioppi-flaiden.
on pakko tyi^skennellä lomi-ensa
aikana tarjoilijoina rayintolois-
Yhdysvaltojen menot sotilaal-s
i i n tariöltuksiin ("National Se-fauiVs^'^£-
fi\s!L virallisten lukujen
mukaan viime vuosien aikana o l -
Ieet,settraavia: v. 1952 — 42,9 m i l ­j
a r d i a dollaria, v. 1953 —• 50,3
m r d dollaria, V. 1954—-46,5 mrd.
dollaria, v. 1 9 5 5— 41,2 mrd- dol­l
a r i a . ' Mikäli doUari todellakin
vas(aisi\20' ruplaa, oUsI siitä seu­rauksena
että U S A o l i s i käyttänyt
vuokessa^^ sotilaallisiin . tarkoUukr
siln-SOO . V . 100 miljardia ruplaa.
J a kääntäen, jos laskemme, ett^i,
20 ruplaa ^ s f a a yhtS dollaria, ko-'
hoalsivat Neuvostoliiton sotilas­menot
: i dpllarelssa ilmoitettuna
varsiny merkityksettömään osaan
a m e n ^ a l a i s l s t a sotilasmenoista,
e l i : :,yittbnna 1956 5 m i l j a r d i i n , dol­lariin^
Ci02,5 m r d . r u p l a a ) . : J o tä­mä
y k s i ainoa esimerkki osoittaa,
nuten. mieletöntä "Amerikan ää­nen^
Hilastoliinen silmäni^äänto-temppuilu
r on; J a j u u r i . näihin s i l -
mänkääiitötemppuihln peruste­taan
väite amerikkalaisten työ-
Iäisten hyvinvoinnista.
Meillä ei ole- tässä yhteydessä
mahdollista puuttua kaikkeen sii­hen
mahdottomaan,: mitä ''Amerir
kan ääni" välitti: kuuntelijoilleen
tukeakseen väitteitään siitä, miten
amerikkalaiset, työläiset ovat suur­yritysten
"todellisia herroja", ja m i ­ten
Yhdysvalloissa "voitto jaetaan
työläist^^ ; kesken ^l^yöpalkan ,muo-.
dossa['. Siinä.artik)celissa, joka ju^-.
kaistiin:|''N,ovoje 'Yremjan" Ji:ossp
SITA
TÄtl
SlIirOKMVASSA
Huutokauppias flmotttl:
— MJnoJle on amoifcettu, että «ra»
herra tääJ»pn pudottanut loa»jB»fa
tonsa. Jossa on useita satoja dolflBR
a rahaa. Hän taijoaa I§ytäjäli«5w.
lenkymmenen dollarin palkkion.
HeUten äänettömyyden jälkeeä
Scuulul joukos^Saxd:' ~
- r : Minä :4arJoan .kuiallcpmnentSS!?
EI OULUT SEUBAKCNtANSA.?
Pastori oU pitänyt varsin lilkutta.
van saaman ja kalkki kuulijat pal«
yksi vesitteHvät. joten pastori
kisimiäieltä miksi hän yksin v o l ^
kuivin sUmin.
— Kas nähkääs pastori,
ole tämän ^ u r a k u n n a n jäsen.
tömyys • on v e r r a t e n ; vähäistä. Kynjr
me^jf»iWoden>iJ^ .YRo^esta
vMoteen; 1941 .(oli^työttÖ^iii^n vy9tui-
^nen määrä viralliseen iukujejn mu-.
>kaan. keskimäärin 8,8^ miljoonaa.'
Vuorina 1933'oli'24,9"% äiherikka-laisisitä'
työläisistä tjröttominä. "Voi­daanko,
olla varmoja' siitä, että jos |
syntyy uusi tälouiskriisi, työttömyys-:
luvut' Yhdysvalloissa 'eivät silloin
muodostuisi näin korkeiksi? ' '
b) Yhdysvalloissa työläiset me;
.nettävfit jokavtfösi-lakkojen j a töiö
tä erottamisien vuoksi' tietyn osan
tuloistaan, Yi;iden vuoden kuluessa
- ^ m a a l i s k u u s t a 1955 helmikuuhun
1956 (niiden tietojen mukaan, jotka
ovat käytettävissämme) — osallis­tui
joka kuukausi keskimäärin
358,000 työläistä työtaisteluihin
korkeampien palkkojen saavuttami
seksi; joka kuukausi menetettiin
keskimäärin 2,55 miljoonaa työpäi­vää.
Neuvostoliitossa^ jossa tuotanto­välineet
ovat yhteiskunnan omistuk:
sessa j a jossa ei ole kapitalisteja,
jotka ottaisivat itselleen suurimman
osan niistä uusista arvoista, joit \
työläiset luovat, ei: luonnollisesti-!
kaan^ esiinny joukkoerottamisia t a i
lakkoja.
c) Porvarillisten talousmiesten
tutkimuksien mukaan maksavat:ka
l i he-räyttkVät korfe'eakoulun'pääsy
.vaatimukset.
' e)'^tääkintähuolto, pötilaspslikat
sairaialoissa; lääkkeet, kylpypaikat
j a lepokodit Yhdysvalloissa' ovat e-rittäin
kalliita j a toisinaan työläis­ten
saavuttamattomissakin.! Mitään
yleistä sairausvakuutusta ei ole ole­massa.
Neuvostoliitossa taataan vä'-
estöUe maksuton lääkärinapu, "kyl-pyläpaikkojen
j a lepokotipaikkojen
jaon suorittavat ammattiyhdistyk­s
e t / j a erittäin suuri osa työläisistä
saa tuollaisen paikan joko ilmai­seksi
tai: suurella alennuksella.
Kun halutaan suorittaa kunnialli­nen
tieteellinen vertailu amerikka­laisen
j a neuvostolaisen työläisen
tulojen kesken, on kaikki nämä nä­kökohdat
otettava huomioon. On
välttämätöntä vähentää amerikka­laisen
työläisen vuosituloista,, jotka
muodollisesti Jcatsoen ovat 4,000 dol­l
a r i a vuodessa, verot, työttömyydesr
tä, lakoista tai joukkoerottamisista
johtuvat tulonmenetykset j a lasket­tava
niinikään erotiUcset .vuokrissa,
sivistysmenoissa ja sairaanhoitokus­tannuksissa;
Vasta senjälkeen voi­daan
verrata amerikkalaisen työläi
sen palkan jäljellejäävää oSaa Neu­vostoliiton.
työläisen palkkaan h in
oin. Siinä (^n. ^osoitettu,, .'että Jtyöl^i-.
sestä' ei tule tehtaan ösanomistajaa
edes I piinakaan tapauksessa, ett^
hän omistaa muutamia^i^n^osäHkeis-:
tai ja'.etta" ''voiton' jakaminen"jCjn
silkkaa petosta^ Tarkastelkaamme
vielä muuatta kysymystä.'""
' " A m e r i k a n ,ääni" väitti/ että ''kan­sankapitalismi*
'oti^ Yhdysvalloissa
antariut työläisille senC'nutä'kora^^^^ - ,
munistit nyt ovat y l i 3ö vuotta l u - ,uhlcauksfet "voima asemasta" pai
vanneet, mutta eivät kykene vielä w- " « n c f n i « + n n irävftsm?
•pitkään aikaan heille antamaan:
heidän 'elintarvikkeiden, 'vaatetus­ten,
asuntojen j n e tarpeittensa t p
dyttamisen. \
Tarkasteltakoon tätä kysymya»
sen molemmilta puolilta:
- Ensinnäkin on ^ väite siitä ^eU
^Yhdysvalloissa kaikki työläiset^vii
livat aina tyydyttää elintarvikke
ien, vaatetusten j a asuintilojen'^
peensa, kaukana totuudesta, '-"^^'V i r a l l i s t en tietojen mukaan (Sui
/ey of Gurrent Business, huhtikau
1956, Siv. S-14) kohosi pesulatyöläi
ten viikkopalkka helmikuussa iss
11 dollariin. Tästä summasta o
työläisen maksettava asunnosta, V
osta j a lämmöstä vähintään 10 ^di
aria- viikossa. Lisäksi tulevattty
natkoista aiheutuneet kustannuka
samoin myös verot j a muut maksiJ
Mikäli työläisellä on lapsia, voihi
n i p i n napin elättää ne. . Ja mite^*
lävät, työttömät, jotka 26 viikt
• ajan ovat saaneet tulla toimeen Q|
kalla avustuksella? Miten eläv
neekerit, salaisesti emigroivat tne
sikolaiset?' J a millainen o l i tiläiii
30-luvulla, kun 25 prosenttia kaiki
ta työläisistä o l i työttöminä ja t<
set 25 prosenttia puolipäivätöissi
Kysymyksen toinen puoli on se
raava: vaikka Neuvostoliitossa (
työläisiäj joiden elintaso on kori
ampi' k u i n amerikkalaisen työläis
emme' epäröi myöntää, että mi
kittävällä osalla kiinteässä työs
olevilla -ammattltyöläisillä Yhdj
valloissa todellakin on tällä hetk
lä vielä, paremmat aineelliset ,0
suhteet' k u i n : määrätyillä ryhml
työläisiä'Neuvostoliitossa.
Miksi'näin on? ' . "
Siksi, 'että^ Neuvostoliitto syn
ajankohtana,''jblibinmaa oli. ensi
maisen ' maailmansodan, tuhoan
siksi',' että; neuvostomaa vuosikau;
'taisteli uU:oIaisia:intervehtiöita':
vastavallankumousta vastaan; sl
että tbineii. mailmansota toi inu
naahyuuden' tbhotulvain ja jiafn
Neuvostoliiton >taloudeIlistakehil
tä;' siksi; että Yhdysvaltain toistii'
tavat Neuvostoliiton käyttäihi
merkittävän osan tuotannostaan \
' ' (JaUEUu 6. sivulla) '
HINTA JA HYVÄ HINTA
ON PRESIDENTILLÄKIN
pitalististen maiden työläiset 15—25 tojen perusteella •(niin valtion kau-
% tuloistaan vuokrina. ..Neuvosto­liitossa
ovat vuokrat j a maksut kun­nallisista
palveluksista — lämmös­tä,
valosta, kaasusta jne. — tavatto­man
alhaiset: ne käsittävät suun-poissa
kuin koUektiivitilojen käy­mässä
kaupassakin) siten, että vali­taan
suurin mahdollinen määrä ku-lutustarvikkeiden
hintoja eikä vain
yksittäisien elintarviklfeiden ja
Amerikkalainen aikakaus 1 e h t i
"Newsweek" julkaisi äskettäin ar­t
i k k e l i n , jossa todettiin, että "Yh-
:dysvaltain presidentinvaalit ovat
kerta kerralta kallistuneet. K u n A b ­raham
Lincoln asettui ensimmäisen
k e r r a n presidenttiehdokkaaksi,
maksoi vaalitaistelu hänelle pyö-rein
luvuin 700 silloista dollaria.
Tänä vuonna on presidenttiehdok­kaiden
tai pikemminkin heidät lan­seeraavien-!
puolueiden maksettava
pelkästään siitä, että heidät saa­daan
pucdueen ehdokkaiksi 10 m i l ­joonaa
nykyistä dollaria.
"Newsweek" julkaisee ; eräänlai­sen
hintaluettelon, josta ilmenee,
että amerikkalainen politiikkoi jol­la,
ei ole käytettävissään vähintään
50,000. dollaria ei v o i uneksiakaan
pääsevänsä edustaj ainhuoneen t a i
senaatin jäseneksi.
Mutta vaalit voivat tulla, kali]
m i k s i k i n . * Niinpä republikaani
puolueen entinen puheenjoht
senaattori Taft o l i pinä määrin,(
suosittu, että hänen valintansa
naattiin v. 1950 maksoi kokona
3,5 miljoonaa dollaria.
Mistä tulevat rahat? Republi
nisen puolineen, raha-asiainvalio!
nan puheenjohtaja Clifford Fo
vastaa seuraavasti: "On monia
poja päästä rahoista, mutta
yksi tapa hankkia niitä — niiti
pyydettävä."
Pyydettävä, keneltä? Kummai
puolueen rikkailta kannatta,
Voidaan esimerkiksi osallistua
luepäivällisiin, j o i l l a jokainen
kalaji maksaa 100 dollaria. Tai
joittaa kymmenientuhansien d
r i e n shekkejä ehdokkaille, jotl
sianbmainen miljonääri tai sui
tymä haluaa valittaviksi.
t»ÄlVÄN PAKINA
Siis vain fausfamiesten asialla
EräänSrJiiljaisena <äitoC'Sa oli meiL
Iä;tilaisaus. seurata runsaasti llmoi-f:
tuksilla 'höystettyä näköradlo-ohjel-;
.maa> Jonka j tarjoamista hyveistä jäi
mieleen yleisesti tunnettu, mutta hie-man;(
nt|uiinnettu lausunto: 'Reillä ei
ole muutaTnienetettä.«ää,.kuin kar­vanne",
tai jotakin, sinnepäin,
•Eräitten' poliittisten "säftyäijäin"
kohdalta voidaan hyvällä: syyllä esit­tää
sama lausunto taas bieman
muuntaen, etiäf teillä ei ole ainakaan
itsearvon -tuntoa menetettävänä-kunniasta
Ja muista inhimillisistä hy.
veistä puhumattakaan. . -
: "I^rSnpäivän viikonlopun lomalta
pahettuamme '^tsti" silmäämme mui-däx
ohella myös se torontolainen uu-tlstieto
missä kerrottiin, että Neuvoa,
toliltosta Canadan kansalliseen näyt­telyyn
lentoteitse '(Montrealin kaut­ta)
tulleet netnostoUittolaiset pidet­tiin
s y i ^ salaisuuden vaippaan kää­rittynä
nito, ettei 'suuri yleisö olisi
täannt' mitään tietoa vieraOijoistai
Ajan hengen mukaan^' Töerailijoita
kyyditelOhi näyttelyn korkeiden vIsL
^caaUen toknesta faienoma loistoau-r
toUIa Ja heille annettiin kaikki se
huomaavaisuus, xnitäv hyville naapu-.
reille tavataan antaa..
-,;Mufcta näyttelymme-korkeat viskaa­lit
peliäsivät ilmeisesti aivan syystä
.luotta; ^ että vissit piirit järjestävät
joitakin Qjämlelulsia mylvläisiä., ku­ten
niiden: tapana on ollut naapuri,
maan vierailijoita vastaan,* Ja • niin
pitivät- canadalaiset isännät heidän
vierailunsa syvänä salaisuutena
kunnes l^euvostoliiton 6ttawan: lähe-t3rstö
pilasi koko Jutun ilmoittamalla,
että -vieraat ovat saapuneet Ja ovat
nyt (lauantaina) kansallisessa näyt­telyssä.
Juttm tässä kohdassa on sitten t ^ -
tävä pieni sivuhyppäys.
- Vaifcka: kylmä sota. mihin neuvos-toUittovastaiset
mylviäiset saumatto.
masti yhdistyvät, on kuolleena raa­tona
ja vain kuoppaamista vailla,
niin siitä huolimatta näyttää sfltä.
että- vissit • ^^communistien" syöjät
'pääsevät vieläkin' Suuren Rahan idti-tien
paistoitte minoin hyvänä suunsa
aukaisevat;-
Ja hyvä onkin että pääsevät. Mölis-tessään
ulos mitä. heidän munaskuis­saan
on, nämä suuret Jcäitajat anta.
vat kokb maailman tietää, -mitä he
todellisuudessa ovat.
Kun Milan Jakube-nimiselle suu­ruudelle:
annettiin tilaisuus ilmaista
aiielipiteensa tästä •vierailusta, nito
hän sanoi (Toronto Starin mukaan)
aun. seuraavaa:
"Me emme halua tehdä mitään hal­lituksemme
* toivomuksia ' vastaan.
Iässä - on- syy. m&si me emme tule
järjestämään '-mitään ; mielenosoituk­sia.
Mutta me olenune kyllästymässä
näihin vierailuihin.^ Me olemme' niisj
tä kovin ^ suruissamme." '
, lämä tali < suoraan "hevosen suus­ta':
kuten ehkä voitaisito maan tapo­jen
mukaan sanoa.
Ja Jos asiaa tutkitaan ^hän toi­selta
puolen''nIin mr. Jakube syyttää;
että aikaisemmat mielenosoitukset on
järjestetty "hallituksen toivomukses­ta",
koska kerran niin on, että m i ­tään
mielenosoituksia ei naapurimaan
rieraiUjoita vastaan Järjestetä "vas­toin
hallituksen toivomuksia"? :>
: Saa nytDähdä. mitä asianomaiset
virantmiaisemme tästä sanovat. Joka.
tapauksessa mr: Jakube todisti mei­dän
paUori parjatun lehtemme olleen
oikeassa selittäessään, että nan-kujaisia
ei olisi milloinkaan Järjes­tetty.'
ellei näiden "järjestäjäin" ta­kana
olisi ollut eräitä vaikutttsvaltaL,
sia taustamiehiä Ja yllyttäjiä.
Mutta mitä sanotaaa spffni<?fsta
"sätkyäljlstä': ja heidän llikkees
Jota taustamiehet voivat mielin
rin huudattaa namista .kiskoen?
onneksi näyttää sfltä, että JäJ
tyrnistä on odotettavissa sH
suunnalla: .Erään neuvostoliitt
ten mäakyjälsten yhteydessä
aika sitten matoituri tri B.Mala
kta kerrotaan nyt sanoneen 1
vierailuista:
;"Ne ovat saavuttaneet pisteen
sä me- totumme (reslgned) i
edustajistolhto. On fcyvta sun
että meidän hallituksemme .edu
joutuvat kommunistien ilmeisei
pagandakepposen. vietävilcsi."
Ihminen on, kuten tiedetään,
'mukautuvatoen' .• ympäristööns
meitä ilahduttaa ajatus, että ti
laschuk tunteemukautumlsen t
ta; vaikka se' hänelle alheut
sydänsurua.:-
Olemme Joskus niknI'i<'Tr'"'"^ i
seet tyydyksemme. siitä, että m
täkäläiset suomalaisryhmät eiv
osallistuneet niihin määky
Joita on. kuten näkyy, järi
naapurimaan -vierailijoita y
vissien taustamlesten toimesta
lytyksestä. Vaikka joIltakiii,y
tä:äikä puuttuukto korrektiser
täytymisöi tajua, nito täi
maanmtehemme: ovat kuitenSi
vaJJstuneita ja jitsearvonsa tu
etteivät he 7 anna kenenkään
tyiunyykslä. enää tdidä. Ja
kaikki hyvästä. — BSnsäkonr