1924-10-23-05 |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
32i Torstaina. M a k . 23 » — Thnr^ Oct 2M, 1924 OSASTO ttMOlTAMME ETTÄ i^N-tS jot» ketään lahett»- rahaa Suomeen. Mutta jos sitä kerran ghetetään on sen e- ^ j ^ t a tehdä oman Bkkeensä, Vapauden fiHtyksellä- Snomeen uudelleen järjestettynä etupäässä sainälläpitäen kolniMi seikkaa: . V a m n n u - N o p e a * Korkea kansL Suuret lähetykset tekevät mahdollisiek' si korkean kurssin. «ttSsaDomalähetykset menö^^^ nopeasti 3^ M t o a n n t ^ sen- ^ „ ette^ne nyt lähetetään suoraan Sudburysta Helsmkun. V u » B d » välitysliikkeen.vakavuutta to- ^ m - m . se että lähetyksien summa gnä vuonna nousee jo syysk. 30 p. yU Xähetyksiä ovat tehneet tuhannet henkilöt. t.v.m«ii l i i e i r a ön mennyt vastaanottajälie j a ainoastaian joku S E n o m a ja pari muuta lähetystä on hiukan liian kauan yU- •j^ytinatkalla. • v:rv\-v ; - ; . ' ' A - : ' - - TAKAUKSENA Vapanden kymmemen tnhaniiieii dollarien velaton omaUnn* ja annrat Inotett*vat takanka^ Sahkoteitae: 3 dbU. 50 aenttta lahetykaelta. • Kirjeteitse: 40c lähetyksistä alle ?30.00, ^ - • 50c lähetyksistä |30.00—$59.99 asti, 75c Hietyksistä $60.00—$99.99 j a $1.00 kaikflta $100.00 taikka s^tä smncmmilta lähetyksiltä. ; : TORONTOSSA ottaa paiUcmlliala raliavility vaataan S. G. Neil, 957 BroadTiew Ave., ja PORT ARTHURISSA Vapauden aivu-koaUori, 316 Bay Street. IShellä Sudburya tai Sudburyssa asuvia kehotetaan käymään Vapauden konttorissa persoonallisesti, jolloin^ vpidaan mahdollisesti Bopia' paremmasta kurssista kun lehdessä ilmotetaan. - KIRJEELLÄ TEHDYT LÄHETYKSET voi toimittaa siten että lähettää VAPAUDEN nimelle ostetun joko Posti- tai Expressi Mpnpy..pjderin. ja lähettää sen osottecUa VAPAUS Box69.Siidbiiiy.Oat. nfistä kabdestatonla ol^ehnaa o-assU ei sonm kyynelti tao aim^ kulmaan, vaan BoolEyyneleen. ^itnn laoskaa ne ukot silloin Ispasvmt taa. • • En mainitse tässä pideonaälfi db-jdmasta, silla sen löydätte t i ^ lehdestä kun katsotte ilmotasta. , Tervetuloa vaan ukkök^tl^^räin juhliin. — Juhani PortArt«l iiUiiiiniiiMh H e i l l i on oUnt tilaisuus kuunnella Malcom Brucea Kommunistipuolueen englanninkielistä puhujaa joka juuri on tullut tTmtVnltaan Venäjältä missä hän oli Kominte-rin kokouksessa Canadan Kommunistipuolueen edustajana sekä Punaisen Taloudellisen kokouksessa samoin edustaen canadalaista osaa. Puhuja teld ensin selkoa tämän maah työväenoloista, etenkin niitä lapsien kasvatukseen tulee ja samalla kuvaillen eri maiden t y S I^ ten oloista mihin hän matkalla t u tustui persoonallisesti, kertoen niiden olevan joka maassa mitä kur-jimmassa tilassa etenkin Englannissa, Saksassa ja . Virossa missä hän poikkesi matkallaan. Samalla iMaiau on taas jottin na. joten jdcainen sis Bnne. En «tao vielä mitä idellä on mntts jpaflniTliBiBta ilmoitatattsta sen näette, Jndtenldn sen voi sanoa etti Jfdouaen on indettävä tarkalleen ImöH foukaUissta Oinoituksista sillä ^niissä vibnenee se paremnui ja tarkemmin. Nähkiäs, ilmottaisin asian nyt jo. mutta en ole ihan varma jos kaikkea saadaui mitä on siUoln aijottu haaliUe. Kaikki vain pitää mielessään ehsi luantaita, 25 p. lokakuuta. —. J . . hän kertoi kohtauksestaan astuessaan Venäjän puolelle missä Venäjän punasotilas tarkasti passit ja saadessaan nähdä* hänen puoluehy-vitystodistuksensa sai hän heti oikeuden kulkea ja tovereillisen vastaanoton, siinä tullen heti huomaamaan että hän on todellakin työläisten hallitsemassa maassa. Sitten hän kertoi eri havaintb-jaan mitä hän näki kokouksessa j a ympäristössä ollessaan Venäjällä, jotka kaikki todistivat että sittenkin on se työ suuri mitä Venäjän työläistoverit ovat tehneet ja e-tenkin punainen armeija joka on uhrannut itseään «uojellakseen maa- Eli ^ikkSlifaDUUlb BURRITT, P N T . Oaaatomme tySkokonkaeasa tämän kuun 5 päivänä käsittelimme seuraavia asioita: / Luettiin piirimme sihteeriltä tullut kirje koskien iltamien pitoa ja varojen keräämistä. luentokurssien menojen peittämiseksL Päätettiin pitää iltamat mainittua tarkotusta varten. , y Huvitoimikunnan huoleksi jätettiin järjestää iltamat sellaiseen aikaan kun luulevat niistä olevan mahdollisimman paljon tuloja. Luettiin Oskari. Klemetille Suomesta saapunut todistus^ jonka perusteella hänelle annettiin täysi to-veriluotto. Todistus kuuluu seur raavasti: Sotkamo, Suomi. • 6. 9. 1924, Arv. Osasto. Burritt, Ont., Hat., America. Kirjelmänne johdosta 13. 8. 24, jossa pyydätte todistusta : palstati-lallisesta Oskari Klemetistä, huomautamme, ettei hän ole millään tavalla ottanut osaa Suomen kansalaissotaan, eikä kuulunut suojeluskuntaan. . Me .muuten lähetimme Oskari Klemetin mukana todistuksen hä-taan imperialistisilta mailta jotka ^^^^^ muista olisiko suhtau Tini vuonna tnlee Vapandeaaa olemaan aaatavana aenraavia joahjnlkaianja acka kalentereja: < ^ . TYÖVÄEN KALENTERI, Soomeaaa ilmeätynyt vaaemmiato l y o T i e B joulukalenteri.' Snomen. toverit ilmotUvat etta taata lälaateriata tnlee tana vuotena erikoiaen hyvä :^ja aikai aita on Vapaadenldnldrjakanppaan tilatta hnomatUvan- paljoa. Tiasan crikoiien anrokkaan kalenteria binU tnlee olemaan 60 aenttia. Toinen Soomeaaa- ilmeatynyt jonlnkirjalliaattatnote on TYÖN JOULU,' jenka myoakin-.ovat vaaemmiatolaiaet knataaUneet. Ta-a i joalojnllcaiau ön pe1im*fcakantinen, aa^nan aönntainen kuin meil-fi tialli AmerikaaMldn Upaa ilmeatya. Hyvakai aitakin ovat jo - etokateen kiittäneet. Taman jnlkaiann hinta tnlee olemaan SOc. Vapana on tilannut kumpaakin naita Suomen toverien jonln-laotteita huomattavan paljon. : Taman' • olemmo. tehneet aentahden että naiali jnlkaiauiaU nakotaän tulevan erikoiaen hyvät ja myoa-fcbjMBtihden ETTÄ SUOMEN PUOLUETOVEREITA ON TUETTAVA Sikaipa toivommekin etta Canadan valventnnnt anomalaia-neatS viipyUiatta ymmarlia rientää titaldn tietä Suomen to-vereiU tukemaan, ja tilaa mahdolliaimmaa paljon naita arvokkaiU jalkaianja. ^ Edelliaen liaikai fnlee talla mantereella, ybteiaeati knaUn-nettuiaa Umeatymaia TASKUKALENTERL aamallainea knin rii-me vuonnakin, mntU moninverroin parempi, vaikkakin se oli hyvä jo. riine vuonnakin. Tamaa. kaleaterin hinta tulee olemaan Ca-aadataa 30 aenttia. TYÖMIEHEN JOULU oa joka vooai lerinnyt lähelle parin-kyamenen tuhannen painokaena ja äinä vuotena aijotaan aita lerittijk rielikin enemmän. Tima jonlnjnlkaianmme on aina ollut terretnilot jkoaiaeen koUin. joaaa vaan kunnolliatä IdrjaUiauntta vfljelliia. Vapauden oanna Työmiehen jonlnata tnlee tana vuolen » lihea puolta iaompi kuin viime vuotena ja aikai, voivat aata- Boiehet lähettiä rennoati tilankaia. Hinta tulee Canadaaaa olekaan 30 aenttia. Aaiamieaten on hyvä alkaa tekemään nyt jo tilankaia. Jo-kaiita jnlkaiana' lähetetään aaiamiebille aiina jarjeatykaeaaa Irain taankaet- ova/ aaapnneet aiaalle. Yelotakaet tebdaan vaata ailloin hna juikaiaUt lähetetään. Lahettakai tikiukaet' baotteella V A P A U S , Box 69, SUDBURY, Oat. Tat aivan toisenlaiset olosuhteet kuJB "Saksan tasavallassa**, "Jonkä pnolnstamiseen "Työväen Voimiste-fa- ja Urheilulnton'* johts^jat ovat ottaneet ammatikseeiu : ' Venäjän työläisurheilijat- s e s r^ : iraf tarkasti kansainvälistä tySväen ttlieihiliikettä j a kyselev?»- :4aeln, ^ ^ m o k d he eivät saa ottfta Qi^ ftankfurtin tyoläisolympialaispn. Heffle täytyy selitSä, että kouraffi- "ei hyrokraattejaon asettunut vastustamaan vallan&umonkaeilisten tyoläisuTheilijoiden - kutsumista-~ki- *<»*in. Joka tapanksessavon^varmaa, ^ 3man !Pnnaisen iUtheilnintetna- «onalen osanottoa eivät Ptankfor- «a olympialaiset ole todeHiset - kan- «aaväliset työläisuriicilijain kisat -Venäläisten tyoläisurheilijain 2in ^ J n U a oB kaarin puoBn tjxuristn: ^ ja osoitti «dvästi, «ttä uAefln- ^ Proletaarivritiossfc^ on valta- ^ nousemassa. UUkoiohlat joista on nun| paljon puhuttu j a touhuttu ovat -siis viimeinkin ensi sunnuntaina, t;k. ^ 26 päivän illalla,. keBo 8 aletaan ja yöllä kello ,1 lopetetaan. % Suurin sanoin ei taryitse näitä juhlia käydä ylistämään, mutta sen voin sanoa,: että nämä ovat ennen kuulumattomat Greightossa. Sdlaimen huomautus minun on ainakin-annettava tiedoksi sanoivat ukkokomitean jäsenet. Tämä kaiketi johtuu su-tä,. kun "•'akat^ ovat myös alkaneet jotain r touhuamaan näyttääkseen että he. eivät,ole ukkoja .huonompia, vieläiä sanoivat lyövänsä ukkorähjät monin kerroin. - Mutta päästä koulun sanoi torven teki- Uhjelman järjestä misfssä .alemme koittaneet parhaamme, ja '< nufcäa» ovat tehneet kaikki mitä ovat voi-i neet tehdä työn tasavallan tuhoamiseksi. Vielä teroitti puhuja sitä työtä mitä nykyinen neuvosto järjestelmä . antaa nuorison , ja lapsien kasvatukselle, 'samalla rinnastoen toimien maiden nuorison kasvatuksesta joka kerrassaan on suurem-moisesti eroavaa.* Lapsien kasvatus ja kouluutus on neuvostojärjestelmän mukaan täydellistä ja perusteellista yhteiskuntaoppien o-pettamista eikä''ainoastaan kuolleiden kuninkaiden ja i imperialismin opetusta.' " ' • Yleensä, oli • puhe koko opettava ja selostava niistä oloista joista täällä niin paljon kinastellaan. Kuulijoita oli osaston haalin täydeltä. Lopussa .tehtiin muutamia kysymyksiä joihin hän vastasi tyydyttävästi. Mainittu tilaisuus oli mitä parhaan etenkin englanninkieliselle yleisölle joka olikin parhaiten edustettuna kokouksessa. . Suomalainen nainen ottanut l i - peäkiveä ja on nyt, beikkona sairaana. Aino Baasila 25 vuoden vanha nainen, ollut taloudenhoita' jana Fred Kainulalla Kivikoskella, otti lipeäkiveä veden mukana ai-kasin eräänä aamifna. Asiasta i l - motettiin heti kaupunkiin ja nainen toimitettiin lääkärin tykö joka vei hänet sairaalaan. Syytä tekoon ei vielä tiedetä mutta poliisi koettaa i>ttaa selvää asiasta. MetaaraieUata pnnte. Näin i l moittaa Arthurin päivälehti uutisissaan, mainiten että olisi paljon metsävientejä Williamin työnvälitystoimistossa mutta kuitenkaan ei voi täyttää kaikkea kysyntää sillä ei ole miehiä, joita kuitenkin toi voo meriliikenteen loputtua olevan tarpeeksi. Pitää oikein ihmetellä mistä lehti pääsee sellaiseen tulokseen kun a-sianlaita on-kokonaan toinen. Työttömiä miehiä on nykyään Arthuris-sa ja samoin Williamin puolella enempi kuin ^ koskaan^ ennen tähän aikaan vuodesta, sillä paljon kesä-kämppiä on sulettu ja miehiä tullut kaupunkiin sadottain, uutta paikkaa ei ole monellakaan^ vielä tiedossa, sillä talvi kämppiä on sen jälkeen vähän alettu kuin on miehiä tarjolla, joten suuret joukot ovat kokonaan paikkoja vailla. Kuitenkin ; voi lehH puustata samana a i kana että on miehistä puute, tämä on kerrassaan liian julkeaa työläisten narraamista, ne viennit mitkä ovat työvälitystoimistossa ja joita ei ole • täytetty^ ovat sellaisia että kukaan työläinen ei voi niillä ehdoilla mennä työhön ja siellä pysyä. Onvaa knoleman uhriksi joutui Bellamanin pienij neljän vuoden Vanha lapsL Lapsi oli saanut Jostain käsiinsä jotain pillerejä, jotka olivat väriDiaä ja -^oita hän luuli mahdollisesti, makeiaksi, ottaen niitä j a nantten niitä, josta oli seurauksena että hän kuoli vär hemmän kuin tunnin kuluttaa nauttimisen jälkeen. Tutkimus on o-soittanut että pillerit nsälisvät vyrfckyä, joita oU joUakitt tavalla jootsnot' lapsen käsiin. . > tumisensa yllämainittuihin seikkoi- ' hin jäänyt mainitsematta. Sos. toveriterveisemme, (Osaston leima.) Kaarlo H, Klenjetti, ' ' ' i puheenjohtaja. P. K. — Toivomme että Osk. Klemetti saa yhtyä osastoonne ja että hän toimisi yhtä tarmokkaasti sielläkin uusien toverien kanssa, kuten ennen täällä. Osaston puloesta: K. H. Klemetti. . Kuten todistuksesta^':^äkjy. on Klemetille jo aikaiseroi?9in annettu todistus samasta pt^ikasta, vaan kun hänellä ei ollut sitä todistusta mukanaan jäseneksi pyrkiessään, niin katsoimme parhaaksi tiedustella niitä Suomesta. . . Sellaisille henkilölHe,.jotkfl ovat hiljan Suomesta saapuneita j a jotka eivät ole vielä osastomme jäse^ nyydessäi päätettiin antä* kehotus että heti ensitilassa jättävät sisään jäsenhakemuksensa, sillä se on jo^ kaisen velvollisuus ijpkar kerran haluaa kuulua järjestyneiden työläisten joukkoon. Sitte päätettiin ilmottaa kaikille Nuorisoliittoon .kuuluville ja ei kuuluville että saapuvat ensi kokoukseen, jossa sitten nykyään L i i tosta sivussa olevatkin kaikin liittyvät sen jäsenyyteen j a sitten pannaan Liiton toiminta- vilkaaseen käyntiin. Liittoa varten on tilattu jo näytöskappaleitakin että nuoriso voi silläkin alalla alkaa kehit-tämääri itseään. —- Rapbrtteri. ImhtSnran alossa, kuitenkin katsot, i i i n «dnllisemmaksi j i x j e s t i i knrs. «it tuten, että ne aOuiTat Sudburyssa »aalisknun alknpaolells ja Sanlt Mariessa saman kuun lopuQa. Ajan lähempi määritteleminen jäi Olga Asialan ja sihteerin huoleksi 6. pyk. — Osastoja päätettiin kehoitta » kaiUdall» .viettämään.Venir jän vallankumouksen muistojuhlaa. Asiasta erikoisen julistuksen laatiminen jäi sihteerin, huolekd.' Kokous lopetettiin. ^Kokouksen puolesta, H. EUmen, rihteeri. Olemme tarkastaneet ylläolevan pöytäkirjan ja on se yhtäpitävä kokouksessa t^tyjen esityksien, keskustelujen ja päätöksien kanssa. V. Lehti Aug Kannisto. (Pöytäkirjan tarkastajat.) Ni Tirj.- Anatole France. Oli vuoden ensimäinen päivä, ja herra Bergeret ja hänen tyttärensä, PauUne, olivat lähteneet toivottamaan onnea vanhalle tädille pienessä nunnaluostarissa Rousselet-kadun varrella. Pauline oli iloinen ilman mitään erityistä syytä, vain siksi, että juhlapäivät, jotka ovat merkkeinä ajan kulusta, saivat ha. net selvemmin tuntemaan nuoren olemuksensa ihanan kehityksen. Herra Bergeret säilytti tänä juhlapäivänäkin tavanmukaisen pidättä-vaisyytensä. Hän ei odottanut paU jon ihmisiltä eikä elämältä, joskin hänestä oli luonnolle annettava paljon anteeksi. Valtakatujen varsilla törrötti kerjäläisiä kuin lyhtypat-saita taikka lepoalttareita ja muodostivat tämän yhteiskunnan juhlan koristeet. Ne olivat saapuneet sO' mistamaan vauraiden kortteleja, kaikki nuo kurjat raukat. Mutta he olivat silmäänpistävien kerjä-läistyyppien yleiäen katoamisen alaisia ja olivat mukautuneet ny. kyajan sileisiin . olosuhteisiin. Ne eivät reklameeranneet 1'500-luvun tavan mukaan kauheilla epämuodos-tumilla ja hirvittävillä haavoilla. Ne' eivät kietoneet typistettyjä 'jä- Qeniään verisiin riepuihin. Ne oli-vat yksinkertaisia ihmisiä ja tees-kentelivät laatuunkäyvillä vammoilla. Muudan näistä kerjäläisistä seurasi herra Bergerettiä kappaleen matkaa nilkuttaen mutta kui> tenkin, nopein askelin. Sitten hän pysähtyi ja asettautui kuin lyhty-, patsas katukäytävän reunalle. Hen ra Bergeret sanoi tyttärelleen: — Olen suorittanut, huonon teon, olen antanut almun. Antamalla kaksi souta tuolle nilkulle valmistin itselleni häpeällisen ilon nöy- ^ ^ ryyttää vertaistani, annoin suostu-1tehdä '\\m\f^ii"\y'^i^k^^ zcauBia. Almujenantaiaistap» on ristiriidMBa oikeaan hyväntekeväisyyteen j a on kaohistas kupettdeU — Onko se totta? uteli Pauline. joka yritti seurata ^änsä ajatuksen kulkua. •— Almnjenanto on yhtä vähän kaunistu kuin apinan' irvistykset Hyväntekeväisyys on yhtä kekseliäs kuin almujenanto tylsä. Se on valpas, se sovelluttaa toimenpiteitään tarpeen mukaan^ Juuri «en löin laimin suhteessani Nilkkuun. Itse nimi hyväntekeväisyys herätti filosofien vuosisatana tunteellisissa mielissä mitä ihanimpia ajatuksia. Myönnän, etten löydä sanassa hyväntekeväisyys sen alkuperäistä kauneutta. Sen ovat hävittäneet fariseukset, jotka käyttävät liian paljon tätä sanaa. Meidän yhteiskunnassamme on monia hyvänteke-väisyyslaitoksia, kuten*!' panttilaina-toimistoja, säästökassoja, keskinäisiä ^vakuutuslaitpksia. Toiset niistä ovat hyviä ' j a palvelevat hyvää. Mutta niiden yhteinen vika on sii. nä, että ne ovat luontuneet juuri niistä yhteiskunnan vääryyksistä, joita niiden pitäisi lääkitä, j a että ne ovat tartutettuja rohdoksia. Kaikkea käsittävän hyväntekeväisyyden määränä oii, että jokaisen on elettävä omasta eikä toisten työstä. JCaikki ulkopuoleUa solidaarisuutta ja keskinäisyyttä on a l haista, häpeällistä ja hedelmätöntä. Ihmisrakkaus on kaiken avuste ja^ yhtä hyvin kun on kysymyksessä hedelmäin tuottaminen taikka niiden jakaminen. Se on oikeudellisuutta; se on rakkautta, ja köyhät ovat laatuisampia siinä kuin rikkaat. Todellinen ihmisrakkaus on jokaisen ihmi. sen lahja työstä kaikkien hyväksi, se on se kaunis hyvyys, se on se sopusointuinen liike, millä sielu ikäänkuin kallista voidetta täynnä oleva ruukku kallistuu vuodattaak-seen hyviätekojaan. Se on Mic* helangelo kirkkomaalauksissaan; se on kansalliskokous elokuun 4:tta päivää vastaan yöllä. Se on lahja, joka purkautuiksen onneatuottavas-sa'kukkuraisuudessa, on kultaa, joka virtaa rakkauden j a ymmärryk-sen yhteydessä. Meillä ei ole mitään, mikä olisi omaamme, lukuun-' ottamatta sielup. Ainoa, mitä todenteolla voidaan antaa, on itse-kunkin työ, sielu, sivistyneisyys. Ja tämä suurenmoinen koko persoo. nalllsuuden uhraus rikastuttaa yhtä paljon antajaa kuin se rikastuttaa yhteiskuntaa. — Mutta, väitti Pauline, sinä, et voinut antaa NilkuHe rakkautta ja kauneutta. Annoit hänelle mistä hän eniten piti. ~ On totta, että Nilkusta on tullut järjetön luontokappale. Kai kista hyvistä seikoista, jotka voivat talcvBisBBden r«kemniity8«A,. ISSktk juuri. On kaanista rakeata* uutta valtakuntaa yhdesBi niiden kaBSia, jotka tahtovat hyvift. Herra Bergeret hymyili hinev toivorikkaille sanoilleen j»' «arin. gonnousukatseelleen. — Niin, olisi kaanista poltata uutta yhteiskuntaa,,.missä jokeen saisi palkan työstään. — Eikö siitä sitten tuUsi 8eU«i-nen? Mutta koskat uteli Paalioft . sydämensä yksinkertaisuudessa. itk herra Bergeret vastasi Iem« ^ peästi ja hiukan surumielisesti: - 7 - Alä vaadi minua ennostela-maan, lapseni. Syytä suotta e i v i t. vanhat pitäneet tulevaisuuteen tUQ-keutumiskykyä onnettomimpan» kaikista ihmisen lahjoista Jos meille olisi mahdollista nähdä, mitä tu-lee tapahtumaan, ei meillä olisi muuta tehtävänä kuin kuolla, ja me ehkä heittäisimme henkemme tuskan ja kauhun iskeminä. T u k -^ vaisuuden hyväksi on työskenneltä^v vä näkemättä. Siten pakinoivat isä j a tytär Jat-käessään matkaansa. Mutta Sevres« kadun istutusten aitauksen edessä töksähtivät he jälleen kerjäläiseen, joka seisoi kuin kiinninaxUattunft jalkakäytävään. — Minulla ei ole useampia ko« ^ likoita, sanoi herra Bergeret. On* ko sinulla antaa minulle kymme- ' nen soun lantti, Pauline? Tuo ojennettu käsi sulkee minulta tien. Ja jos me olisimme Coneorde-toril- : la, sulkisi se minulta koko torin. Kurjan raukan ojennettu käsi on este, jonka ohi en minä k9skaan pääse. Se on heikkous jota minä en voi koskaan voittaa. Anna tyhjäntoimittajalle t Se on anteeksiannettavaa. * Workerspuolue vähentää virkaiUjoitaan Chicago. •— Juuri pidetyaaä Wor-kerspuolueen laajennetun toimeenpanevan komitean kokouksessa on päätetty tehdä huomattava vähon<^4 nys puolueen päämajan virkailijain keskuudessa kaikissa departementeissa. Erikoinen; komitea on nK i mitetty tekemään asiassa esitys toi- % meenpanevallo komitealle. Samassa; l^okouksessa päätti tof-v; meenpaneva komitea perustaa myös- ;kin erikoisen naisten departemen* tin, Joka työskentelee toimeenpano, van komitean Johdolla naisten herättämiseksi Ja /valistamiseksi kommunismin periijiiatteissa. [meenpaneva komitea ' kaikilla niillä paik-^^ työttömyys oji ; Btettavaksi tyÄttö*/^ Pöytäkirja tehty K. O. Piiritoimikun- " nan kokoulcsessa, lokak. 10 p.Tiä, 192'4. , SaapuviUa olivat: Aug. Kannisto, K- Nurmi, W. U h t i , Olga Asiala, Tp. komitean edustaja A. T. Hill j a sihteeri. 1. pyk, — Kokouksen avasi K-Ntmni. Luettiin ja hyväksyttiin Edellisten kokousten pöytäkirjat. 2. pyk. — Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin W. Lehti j a Aug. Kannisto..' . ' • ,„ 3. pyk. -^Keskusteltiin aikaisemmin muodostetun aluepiiritoimikun-nan toiminnasta, toiminta sellaisenaan hyväksyttiin, kuitenkin jätettiin aluepiiritoimftunnan huoleksi painostaa puoluee virastoille englanninkielisten tupä-agitaattorien mukseni sille häpeämättömälle so pimukselle,: joka vakauttaa voimakkaamman vallan ja heikon voimattomuuden, . leimasin itseni ikimuis-toisen vääryyden sinetillä, ja avustin mukana siinä, että mies sai vain puolen sielua. — Tämän kaikenko olisit tehnyt, isä?'kysyi Pauline epäillen. — Melkein kaiken sen, vastasi herra Bergeret. Olen myynyt väärällä vaa'alla veljeyttä veljelleni Nilkulle. Olen nöyryyttänyt itseä, ni nöyryyttämällä häntä. Sillä almu alentaa yhtä hyvin saajaa kuin antajaa. Olen menetellyt väärin. — Sitä en usko, sanoi Pauline. — Sinä et usko sitä, vastasi herra Bergeret, sen takia, ettet ole filosoofi, etkä ymmärrä, vetää niitä rajattomia johtopäätöksiä, min-kä näköjään viaton teko kantaa itsessään. Tämä Nilkku on johtanut minut antamaan almun. En voinut vastustaa hänen tunkeilevaa ja vaikeroivaa ääntään. Surkuttelin hänen laihaa, paidatonta kaulaansa, hätien polviaan, jotka nukkavieruine ja venyneine lah-keineen surullis^pti muistuttivat kameenlinpolvia, hänen jalkojaan ankannoukan tavoin haukkovine kenkineen. Viettelijä! Vaaralli. hen Nilkku! Lumoava Nilkku! S i nun kauttasi saa minun kolikkoni aikaan rahdun alhaisuutta, rahdun häpeää. Sinun kauttasi olen lantillani aiheuttanut vähäsen pahaa j a rumaa. Lahjoittamalla sinulle tämän pienen merkin rikkaudesta ja vallasta olen minä tehnyt sinut pila-kapitalistiksi, kunniattomaksi osanottajaksi yhteiskunnan pitoihin ja sivistyksen juhliin. Ja heti tunsin, että olin sinun 'rinnallasi yksi tämän maailman mahtavista, että olin sinun rinnallasi rikas, sinä rakastettava Nilkka, sinä hurmaava kcr-jäläisukkeli, sinä liehijä! Olen iloin, nut itsessäni, olen rehennellyt, olen tunnetun mielihyvää -yltäkylläisyyteni j a suuruuteni johdosta. Eläös, välttämättömyyttä. , , , 4, pyk. _ Luettiin, Soon osastoni o» Nilkku! kiije, j<»sa painostettiin vaHtiin, Inhoittava almujenanto! tupa-agitaattorin alkamaan työnsä Algoina-linjälla hetL Päätettiinkin ilmoittaa Hohnille' että hänen on nyt heti lähdettävä matkalle. , 5. pyk. — Keskusteltiin luentokurssien järjestämisen suhteen ja samalla taottiin Soon osastolta tuDut Idzje, jossa he Hinoittiyat haluavansa korisit jäzjestettäi^ksi dnne Barbaa. rinen saälinosoitus! Ikivanha vaur raan hairahdus, vauraan, joka antaa kolScon ja tarkoittaa sillä tekevänsä' hyvää ja luulee vapautta^ vansa velastaan veljHleen tällä tö-kerömäisellä, naurktavimmalla ty-perimmallä j a kehnoimmilla kaikista toimenpiteistä mihin voitaisiin ryhtyä rikkntden jakamiseksi pa-tää hän vain väkiviinasta. Oletan sitä, koska hän lemahti paloviinalta lähestyessään minua. Mutta setln'- sena kuin hän on, on hän meidän tekoamme, Meidän ylpeytemme oii hänen isänsä, meidän vääryytemme hänen äitinflä. >Hän on meidän paheidemme huono hedelmä. Jokaisen ihmisen yhteiskunnassa on annettava Ja saatava. Tämä piles cl ollut antanut - riittävästi arvattavasti siksi, ettei hän ole saanut riittävästi. —- Ehkäpä hän on vain laiskuri, sanoi Pauline. Miten meidän nyt on sitten herran nimesiiä meneteltävä, jotta ei olisi enää mitään köyhiä, heikkoja taikka laiskoja ihmisiä? Etkö lisko, että; ihmiset ovat luonnostaan hyviä, mutta että yhteiskunta tekee heidät Ukeiksi? — En. En usko, että ihmiset ovat luonnostaan hyviä, vastasi Bergeret. Näen pikemminkin, miten he vaivaloisesti Ja askel askeleelta astuvat, esiin alkuperäisestä raaka-laisuudesta ja suurilla ponnistuksil-laMuovat epävarmaa oikeutta ja horjuvaa hyvyyttä. On vielä kaukana se aika, Jolloin heistä tulee lempeitä Ja hyväntahtoisia sielultaan. Se aika on vielä etäinen, jolloin he eivät enää sodi toisiaan vastaan. Ja jolloin taulut, jotka esittävät teurastuksia, tullaan piiloitta-naan S3rrjään epämoraalisena ja häpeällisenä katseltavana. Uskon, että väkivallan mahti tulee kestämään vielä kauan, että kansat tur levät pitkään repimään toisiaan kappaleiksi turhanaikaisista syistä ja että saman maan kansalaiset t u levat raivolla tempaamaan toisiltaan elämän välttämättömiä hyvyyksiä sen sijaan, että oikeamieli-sesti jakaisivat ne. Mutta uskon niinikään, että-ihmiset ovat vähemmän julmia, kun heidän kurjuutensa on vätn^mmän suuri, että teollisuuden kehitys tulee pitkän päälle jossakin määrin lieventämään tar p o j a ; — ' olen kuullut ewän. kasvitieteilijän sanovan, että orapihlai ja, joka siirretään laihasta maaper rästä lihavaan, muuntaa okaansa kukiksi. — Katsoppas vain, olet kuin oletkin optimisti, isäl Tiesin sen niin hyvin »huudahti Pauline pysähtyen keskeUe katoa ja kiinnittäen katseensa uMnti. Olft , optimistisina työskentelet reippain mielin Puolueen ti määräsi myi kakunnilla, huomattava; myyaneuvostoj Puoluekonventsioni taitanee pi tämään johonkin V aikaan tammikuulla. Quebecissa satanut en- 9]mäisen lumen Quebec. —- Talvikausi täällä a i - koi kaikkine virallisuuksineen-viime /auantaiaomulla, navakalla vanhanaikaisella lumipyryllä, joka kesti noin puolitoista tuntia, mutta joka i myöhemmin muuttui epämielyttä-väks] lumirännäksi Ja lopulta tykkänään hävitti lumen. Useaan vuoteen ei täällä ole lunta satanut näin aikuiseen. Soonlesta VERISET HXÄT T O T t i - t JXHVELLX Kun Tottijärven Joenpobjan Kulussa vietettiin häitä saapuivat sinne kutsuvieraina myöskin työmiehet Väinö Murto ja Emil Nyman. Jonkun ajan kuluttua alkoi Nyman reuhata ja haastaa riitaa ulkoxalUi. Tätä Jatkui useita tunteja. Kun s i i - ; ten edellämainittu Murto tuli ulos hyökkäsi N. hänen kimppuunsa, jolloin heidän välillään syntyi käsikäh-mä, Murron voimakkaana miehenä helposti suoriutuessa voittajana k a hakasta. Hetken kuluttua Nyman kuitenkin uudelleen hyökkäsi Murron kimppuun, lyöden häntä puukoU la hartioihin keuhkoihin ulottuvani haavan. Palkalle kutsuttiin lääkäri, jonka lausunnon mukaan haavoittuneen tila on vakava. Puukotettu on tunnettu siivoksi mieheksi, jotavas? toin puukottaja on tunnettu reohaa-ja. Väkijuomilla on osansa veriteossa. LASTEN KASVATTAJA SEKIN Suojärven pitäjän varsinaisilla; syyskäräjillä tuomittiin kansakoulunopettaja Juho Miikkulainen vkah-i desta . e r i väkijuomainkulJetnkBeste yhteensä 6,000 markan sakkoon. SamoiOa käräjillä tuomittiin ve-näläistyttämlsajoilta tunnettu kreikkalaiskatolinen pappi Aleksander Jakuboff tahallisesta viriurririieei^ papjpist«btävi8sa ^00 nuurloni' sale-köon. V ' , . - mm m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 23, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-10-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus241023 |
Description
Title | 1924-10-23-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | 32i Torstaina. M a k . 23 » — Thnr^ Oct 2M, 1924 OSASTO ttMOlTAMME ETTÄ i^N-tS jot» ketään lahett»- rahaa Suomeen. Mutta jos sitä kerran ghetetään on sen e- ^ j ^ t a tehdä oman Bkkeensä, Vapauden fiHtyksellä- Snomeen uudelleen järjestettynä etupäässä sainälläpitäen kolniMi seikkaa: . V a m n n u - N o p e a * Korkea kansL Suuret lähetykset tekevät mahdollisiek' si korkean kurssin. «ttSsaDomalähetykset menö^^^ nopeasti 3^ M t o a n n t ^ sen- ^ „ ette^ne nyt lähetetään suoraan Sudburysta Helsmkun. V u » B d » välitysliikkeen.vakavuutta to- ^ m - m . se että lähetyksien summa gnä vuonna nousee jo syysk. 30 p. yU Xähetyksiä ovat tehneet tuhannet henkilöt. t.v.m«ii l i i e i r a ön mennyt vastaanottajälie j a ainoastaian joku S E n o m a ja pari muuta lähetystä on hiukan liian kauan yU- •j^ytinatkalla. • v:rv\-v ; - ; . ' ' A - : ' - - TAKAUKSENA Vapanden kymmemen tnhaniiieii dollarien velaton omaUnn* ja annrat Inotett*vat takanka^ Sahkoteitae: 3 dbU. 50 aenttta lahetykaelta. • Kirjeteitse: 40c lähetyksistä alle ?30.00, ^ - • 50c lähetyksistä |30.00—$59.99 asti, 75c Hietyksistä $60.00—$99.99 j a $1.00 kaikflta $100.00 taikka s^tä smncmmilta lähetyksiltä. ; : TORONTOSSA ottaa paiUcmlliala raliavility vaataan S. G. Neil, 957 BroadTiew Ave., ja PORT ARTHURISSA Vapauden aivu-koaUori, 316 Bay Street. IShellä Sudburya tai Sudburyssa asuvia kehotetaan käymään Vapauden konttorissa persoonallisesti, jolloin^ vpidaan mahdollisesti Bopia' paremmasta kurssista kun lehdessä ilmotetaan. - KIRJEELLÄ TEHDYT LÄHETYKSET voi toimittaa siten että lähettää VAPAUDEN nimelle ostetun joko Posti- tai Expressi Mpnpy..pjderin. ja lähettää sen osottecUa VAPAUS Box69.Siidbiiiy.Oat. nfistä kabdestatonla ol^ehnaa o-assU ei sonm kyynelti tao aim^ kulmaan, vaan BoolEyyneleen. ^itnn laoskaa ne ukot silloin Ispasvmt taa. • • En mainitse tässä pideonaälfi db-jdmasta, silla sen löydätte t i ^ lehdestä kun katsotte ilmotasta. , Tervetuloa vaan ukkök^tl^^räin juhliin. — Juhani PortArt«l iiUiiiiniiiMh H e i l l i on oUnt tilaisuus kuunnella Malcom Brucea Kommunistipuolueen englanninkielistä puhujaa joka juuri on tullut tTmtVnltaan Venäjältä missä hän oli Kominte-rin kokouksessa Canadan Kommunistipuolueen edustajana sekä Punaisen Taloudellisen kokouksessa samoin edustaen canadalaista osaa. Puhuja teld ensin selkoa tämän maah työväenoloista, etenkin niitä lapsien kasvatukseen tulee ja samalla kuvaillen eri maiden t y S I^ ten oloista mihin hän matkalla t u tustui persoonallisesti, kertoen niiden olevan joka maassa mitä kur-jimmassa tilassa etenkin Englannissa, Saksassa ja . Virossa missä hän poikkesi matkallaan. Samalla iMaiau on taas jottin na. joten jdcainen sis Bnne. En «tao vielä mitä idellä on mntts jpaflniTliBiBta ilmoitatattsta sen näette, Jndtenldn sen voi sanoa etti Jfdouaen on indettävä tarkalleen ImöH foukaUissta Oinoituksista sillä ^niissä vibnenee se paremnui ja tarkemmin. Nähkiäs, ilmottaisin asian nyt jo. mutta en ole ihan varma jos kaikkea saadaui mitä on siUoln aijottu haaliUe. Kaikki vain pitää mielessään ehsi luantaita, 25 p. lokakuuta. —. J . . hän kertoi kohtauksestaan astuessaan Venäjän puolelle missä Venäjän punasotilas tarkasti passit ja saadessaan nähdä* hänen puoluehy-vitystodistuksensa sai hän heti oikeuden kulkea ja tovereillisen vastaanoton, siinä tullen heti huomaamaan että hän on todellakin työläisten hallitsemassa maassa. Sitten hän kertoi eri havaintb-jaan mitä hän näki kokouksessa j a ympäristössä ollessaan Venäjällä, jotka kaikki todistivat että sittenkin on se työ suuri mitä Venäjän työläistoverit ovat tehneet ja e-tenkin punainen armeija joka on uhrannut itseään «uojellakseen maa- Eli ^ikkSlifaDUUlb BURRITT, P N T . Oaaatomme tySkokonkaeasa tämän kuun 5 päivänä käsittelimme seuraavia asioita: / Luettiin piirimme sihteeriltä tullut kirje koskien iltamien pitoa ja varojen keräämistä. luentokurssien menojen peittämiseksL Päätettiin pitää iltamat mainittua tarkotusta varten. , y Huvitoimikunnan huoleksi jätettiin järjestää iltamat sellaiseen aikaan kun luulevat niistä olevan mahdollisimman paljon tuloja. Luettiin Oskari. Klemetille Suomesta saapunut todistus^ jonka perusteella hänelle annettiin täysi to-veriluotto. Todistus kuuluu seur raavasti: Sotkamo, Suomi. • 6. 9. 1924, Arv. Osasto. Burritt, Ont., Hat., America. Kirjelmänne johdosta 13. 8. 24, jossa pyydätte todistusta : palstati-lallisesta Oskari Klemetistä, huomautamme, ettei hän ole millään tavalla ottanut osaa Suomen kansalaissotaan, eikä kuulunut suojeluskuntaan. . Me .muuten lähetimme Oskari Klemetin mukana todistuksen hä-taan imperialistisilta mailta jotka ^^^^^ muista olisiko suhtau Tini vuonna tnlee Vapandeaaa olemaan aaatavana aenraavia joahjnlkaianja acka kalentereja: < ^ . TYÖVÄEN KALENTERI, Soomeaaa ilmeätynyt vaaemmiato l y o T i e B joulukalenteri.' Snomen. toverit ilmotUvat etta taata lälaateriata tnlee tana vuotena erikoiaen hyvä :^ja aikai aita on Vapaadenldnldrjakanppaan tilatta hnomatUvan- paljoa. Tiasan crikoiien anrokkaan kalenteria binU tnlee olemaan 60 aenttia. Toinen Soomeaaa- ilmeatynyt jonlnkirjalliaattatnote on TYÖN JOULU,' jenka myoakin-.ovat vaaemmiatolaiaet knataaUneet. Ta-a i joalojnllcaiau ön pe1im*fcakantinen, aa^nan aönntainen kuin meil-fi tialli AmerikaaMldn Upaa ilmeatya. Hyvakai aitakin ovat jo - etokateen kiittäneet. Taman jnlkaiann hinta tnlee olemaan SOc. Vapana on tilannut kumpaakin naita Suomen toverien jonln-laotteita huomattavan paljon. : Taman' • olemmo. tehneet aentahden että naiali jnlkaiauiaU nakotaän tulevan erikoiaen hyvät ja myoa-fcbjMBtihden ETTÄ SUOMEN PUOLUETOVEREITA ON TUETTAVA Sikaipa toivommekin etta Canadan valventnnnt anomalaia-neatS viipyUiatta ymmarlia rientää titaldn tietä Suomen to-vereiU tukemaan, ja tilaa mahdolliaimmaa paljon naita arvokkaiU jalkaianja. ^ Edelliaen liaikai fnlee talla mantereella, ybteiaeati knaUn-nettuiaa Umeatymaia TASKUKALENTERL aamallainea knin rii-me vuonnakin, mntU moninverroin parempi, vaikkakin se oli hyvä jo. riine vuonnakin. Tamaa. kaleaterin hinta tulee olemaan Ca-aadataa 30 aenttia. TYÖMIEHEN JOULU oa joka vooai lerinnyt lähelle parin-kyamenen tuhannen painokaena ja äinä vuotena aijotaan aita lerittijk rielikin enemmän. Tima jonlnjnlkaianmme on aina ollut terretnilot jkoaiaeen koUin. joaaa vaan kunnolliatä IdrjaUiauntta vfljelliia. Vapauden oanna Työmiehen jonlnata tnlee tana vuolen » lihea puolta iaompi kuin viime vuotena ja aikai, voivat aata- Boiehet lähettiä rennoati tilankaia. Hinta tulee Canadaaaa olekaan 30 aenttia. Aaiamieaten on hyvä alkaa tekemään nyt jo tilankaia. Jo-kaiita jnlkaiana' lähetetään aaiamiebille aiina jarjeatykaeaaa Irain taankaet- ova/ aaapnneet aiaalle. Yelotakaet tebdaan vaata ailloin hna juikaiaUt lähetetään. Lahettakai tikiukaet' baotteella V A P A U S , Box 69, SUDBURY, Oat. Tat aivan toisenlaiset olosuhteet kuJB "Saksan tasavallassa**, "Jonkä pnolnstamiseen "Työväen Voimiste-fa- ja Urheilulnton'* johts^jat ovat ottaneet ammatikseeiu : ' Venäjän työläisurheilijat- s e s r^ : iraf tarkasti kansainvälistä tySväen ttlieihiliikettä j a kyselev?»- :4aeln, ^ ^ m o k d he eivät saa ottfta Qi^ ftankfurtin tyoläisolympialaispn. Heffle täytyy selitSä, että kouraffi- "ei hyrokraattejaon asettunut vastustamaan vallan&umonkaeilisten tyoläisuTheilijoiden - kutsumista-~ki- *<»*in. Joka tapanksessavon^varmaa, ^ 3man !Pnnaisen iUtheilnintetna- «onalen osanottoa eivät Ptankfor- «a olympialaiset ole todeHiset - kan- «aaväliset työläisuriicilijain kisat -Venäläisten tyoläisurheilijain 2in ^ J n U a oB kaarin puoBn tjxuristn: ^ ja osoitti «dvästi, «ttä uAefln- ^ Proletaarivritiossfc^ on valta- ^ nousemassa. UUkoiohlat joista on nun| paljon puhuttu j a touhuttu ovat -siis viimeinkin ensi sunnuntaina, t;k. ^ 26 päivän illalla,. keBo 8 aletaan ja yöllä kello ,1 lopetetaan. % Suurin sanoin ei taryitse näitä juhlia käydä ylistämään, mutta sen voin sanoa,: että nämä ovat ennen kuulumattomat Greightossa. Sdlaimen huomautus minun on ainakin-annettava tiedoksi sanoivat ukkokomitean jäsenet. Tämä kaiketi johtuu su-tä,. kun "•'akat^ ovat myös alkaneet jotain r touhuamaan näyttääkseen että he. eivät,ole ukkoja .huonompia, vieläiä sanoivat lyövänsä ukkorähjät monin kerroin. - Mutta päästä koulun sanoi torven teki- Uhjelman järjestä misfssä .alemme koittaneet parhaamme, ja '< nufcäa» ovat tehneet kaikki mitä ovat voi-i neet tehdä työn tasavallan tuhoamiseksi. Vielä teroitti puhuja sitä työtä mitä nykyinen neuvosto järjestelmä . antaa nuorison , ja lapsien kasvatukselle, 'samalla rinnastoen toimien maiden nuorison kasvatuksesta joka kerrassaan on suurem-moisesti eroavaa.* Lapsien kasvatus ja kouluutus on neuvostojärjestelmän mukaan täydellistä ja perusteellista yhteiskuntaoppien o-pettamista eikä''ainoastaan kuolleiden kuninkaiden ja i imperialismin opetusta.' " ' • Yleensä, oli • puhe koko opettava ja selostava niistä oloista joista täällä niin paljon kinastellaan. Kuulijoita oli osaston haalin täydeltä. Lopussa .tehtiin muutamia kysymyksiä joihin hän vastasi tyydyttävästi. Mainittu tilaisuus oli mitä parhaan etenkin englanninkieliselle yleisölle joka olikin parhaiten edustettuna kokouksessa. . Suomalainen nainen ottanut l i - peäkiveä ja on nyt, beikkona sairaana. Aino Baasila 25 vuoden vanha nainen, ollut taloudenhoita' jana Fred Kainulalla Kivikoskella, otti lipeäkiveä veden mukana ai-kasin eräänä aamifna. Asiasta i l - motettiin heti kaupunkiin ja nainen toimitettiin lääkärin tykö joka vei hänet sairaalaan. Syytä tekoon ei vielä tiedetä mutta poliisi koettaa i>ttaa selvää asiasta. MetaaraieUata pnnte. Näin i l moittaa Arthurin päivälehti uutisissaan, mainiten että olisi paljon metsävientejä Williamin työnvälitystoimistossa mutta kuitenkaan ei voi täyttää kaikkea kysyntää sillä ei ole miehiä, joita kuitenkin toi voo meriliikenteen loputtua olevan tarpeeksi. Pitää oikein ihmetellä mistä lehti pääsee sellaiseen tulokseen kun a-sianlaita on-kokonaan toinen. Työttömiä miehiä on nykyään Arthuris-sa ja samoin Williamin puolella enempi kuin ^ koskaan^ ennen tähän aikaan vuodesta, sillä paljon kesä-kämppiä on sulettu ja miehiä tullut kaupunkiin sadottain, uutta paikkaa ei ole monellakaan^ vielä tiedossa, sillä talvi kämppiä on sen jälkeen vähän alettu kuin on miehiä tarjolla, joten suuret joukot ovat kokonaan paikkoja vailla. Kuitenkin ; voi lehH puustata samana a i kana että on miehistä puute, tämä on kerrassaan liian julkeaa työläisten narraamista, ne viennit mitkä ovat työvälitystoimistossa ja joita ei ole • täytetty^ ovat sellaisia että kukaan työläinen ei voi niillä ehdoilla mennä työhön ja siellä pysyä. Onvaa knoleman uhriksi joutui Bellamanin pienij neljän vuoden Vanha lapsL Lapsi oli saanut Jostain käsiinsä jotain pillerejä, jotka olivat väriDiaä ja -^oita hän luuli mahdollisesti, makeiaksi, ottaen niitä j a nantten niitä, josta oli seurauksena että hän kuoli vär hemmän kuin tunnin kuluttaa nauttimisen jälkeen. Tutkimus on o-soittanut että pillerit nsälisvät vyrfckyä, joita oU joUakitt tavalla jootsnot' lapsen käsiin. . > tumisensa yllämainittuihin seikkoi- ' hin jäänyt mainitsematta. Sos. toveriterveisemme, (Osaston leima.) Kaarlo H, Klenjetti, ' ' ' i puheenjohtaja. P. K. — Toivomme että Osk. Klemetti saa yhtyä osastoonne ja että hän toimisi yhtä tarmokkaasti sielläkin uusien toverien kanssa, kuten ennen täällä. Osaston puloesta: K. H. Klemetti. . Kuten todistuksesta^':^äkjy. on Klemetille jo aikaiseroi?9in annettu todistus samasta pt^ikasta, vaan kun hänellä ei ollut sitä todistusta mukanaan jäseneksi pyrkiessään, niin katsoimme parhaaksi tiedustella niitä Suomesta. . . Sellaisille henkilölHe,.jotkfl ovat hiljan Suomesta saapuneita j a jotka eivät ole vielä osastomme jäse^ nyydessäi päätettiin antä* kehotus että heti ensitilassa jättävät sisään jäsenhakemuksensa, sillä se on jo^ kaisen velvollisuus ijpkar kerran haluaa kuulua järjestyneiden työläisten joukkoon. Sitte päätettiin ilmottaa kaikille Nuorisoliittoon .kuuluville ja ei kuuluville että saapuvat ensi kokoukseen, jossa sitten nykyään L i i tosta sivussa olevatkin kaikin liittyvät sen jäsenyyteen j a sitten pannaan Liiton toiminta- vilkaaseen käyntiin. Liittoa varten on tilattu jo näytöskappaleitakin että nuoriso voi silläkin alalla alkaa kehit-tämääri itseään. —- Rapbrtteri. ImhtSnran alossa, kuitenkin katsot, i i i n «dnllisemmaksi j i x j e s t i i knrs. «it tuten, että ne aOuiTat Sudburyssa »aalisknun alknpaolells ja Sanlt Mariessa saman kuun lopuQa. Ajan lähempi määritteleminen jäi Olga Asialan ja sihteerin huoleksi 6. pyk. — Osastoja päätettiin kehoitta » kaiUdall» .viettämään.Venir jän vallankumouksen muistojuhlaa. Asiasta erikoisen julistuksen laatiminen jäi sihteerin, huolekd.' Kokous lopetettiin. ^Kokouksen puolesta, H. EUmen, rihteeri. Olemme tarkastaneet ylläolevan pöytäkirjan ja on se yhtäpitävä kokouksessa t^tyjen esityksien, keskustelujen ja päätöksien kanssa. V. Lehti Aug Kannisto. (Pöytäkirjan tarkastajat.) Ni Tirj.- Anatole France. Oli vuoden ensimäinen päivä, ja herra Bergeret ja hänen tyttärensä, PauUne, olivat lähteneet toivottamaan onnea vanhalle tädille pienessä nunnaluostarissa Rousselet-kadun varrella. Pauline oli iloinen ilman mitään erityistä syytä, vain siksi, että juhlapäivät, jotka ovat merkkeinä ajan kulusta, saivat ha. net selvemmin tuntemaan nuoren olemuksensa ihanan kehityksen. Herra Bergeret säilytti tänä juhlapäivänäkin tavanmukaisen pidättä-vaisyytensä. Hän ei odottanut paU jon ihmisiltä eikä elämältä, joskin hänestä oli luonnolle annettava paljon anteeksi. Valtakatujen varsilla törrötti kerjäläisiä kuin lyhtypat-saita taikka lepoalttareita ja muodostivat tämän yhteiskunnan juhlan koristeet. Ne olivat saapuneet sO' mistamaan vauraiden kortteleja, kaikki nuo kurjat raukat. Mutta he olivat silmäänpistävien kerjä-läistyyppien yleiäen katoamisen alaisia ja olivat mukautuneet ny. kyajan sileisiin . olosuhteisiin. Ne eivät reklameeranneet 1'500-luvun tavan mukaan kauheilla epämuodos-tumilla ja hirvittävillä haavoilla. Ne' eivät kietoneet typistettyjä 'jä- Qeniään verisiin riepuihin. Ne oli-vat yksinkertaisia ihmisiä ja tees-kentelivät laatuunkäyvillä vammoilla. Muudan näistä kerjäläisistä seurasi herra Bergerettiä kappaleen matkaa nilkuttaen mutta kui> tenkin, nopein askelin. Sitten hän pysähtyi ja asettautui kuin lyhty-, patsas katukäytävän reunalle. Hen ra Bergeret sanoi tyttärelleen: — Olen suorittanut, huonon teon, olen antanut almun. Antamalla kaksi souta tuolle nilkulle valmistin itselleni häpeällisen ilon nöy- ^ ^ ryyttää vertaistani, annoin suostu-1tehdä '\\m\f^ii"\y'^i^k^^ zcauBia. Almujenantaiaistap» on ristiriidMBa oikeaan hyväntekeväisyyteen j a on kaohistas kupettdeU — Onko se totta? uteli Pauline. joka yritti seurata ^änsä ajatuksen kulkua. •— Almnjenanto on yhtä vähän kaunistu kuin apinan' irvistykset Hyväntekeväisyys on yhtä kekseliäs kuin almujenanto tylsä. Se on valpas, se sovelluttaa toimenpiteitään tarpeen mukaan^ Juuri «en löin laimin suhteessani Nilkkuun. Itse nimi hyväntekeväisyys herätti filosofien vuosisatana tunteellisissa mielissä mitä ihanimpia ajatuksia. Myönnän, etten löydä sanassa hyväntekeväisyys sen alkuperäistä kauneutta. Sen ovat hävittäneet fariseukset, jotka käyttävät liian paljon tätä sanaa. Meidän yhteiskunnassamme on monia hyvänteke-väisyyslaitoksia, kuten*!' panttilaina-toimistoja, säästökassoja, keskinäisiä ^vakuutuslaitpksia. Toiset niistä ovat hyviä ' j a palvelevat hyvää. Mutta niiden yhteinen vika on sii. nä, että ne ovat luontuneet juuri niistä yhteiskunnan vääryyksistä, joita niiden pitäisi lääkitä, j a että ne ovat tartutettuja rohdoksia. Kaikkea käsittävän hyväntekeväisyyden määränä oii, että jokaisen on elettävä omasta eikä toisten työstä. JCaikki ulkopuoleUa solidaarisuutta ja keskinäisyyttä on a l haista, häpeällistä ja hedelmätöntä. Ihmisrakkaus on kaiken avuste ja^ yhtä hyvin kun on kysymyksessä hedelmäin tuottaminen taikka niiden jakaminen. Se on oikeudellisuutta; se on rakkautta, ja köyhät ovat laatuisampia siinä kuin rikkaat. Todellinen ihmisrakkaus on jokaisen ihmi. sen lahja työstä kaikkien hyväksi, se on se kaunis hyvyys, se on se sopusointuinen liike, millä sielu ikäänkuin kallista voidetta täynnä oleva ruukku kallistuu vuodattaak-seen hyviätekojaan. Se on Mic* helangelo kirkkomaalauksissaan; se on kansalliskokous elokuun 4:tta päivää vastaan yöllä. Se on lahja, joka purkautuiksen onneatuottavas-sa'kukkuraisuudessa, on kultaa, joka virtaa rakkauden j a ymmärryk-sen yhteydessä. Meillä ei ole mitään, mikä olisi omaamme, lukuun-' ottamatta sielup. Ainoa, mitä todenteolla voidaan antaa, on itse-kunkin työ, sielu, sivistyneisyys. Ja tämä suurenmoinen koko persoo. nalllsuuden uhraus rikastuttaa yhtä paljon antajaa kuin se rikastuttaa yhteiskuntaa. — Mutta, väitti Pauline, sinä, et voinut antaa NilkuHe rakkautta ja kauneutta. Annoit hänelle mistä hän eniten piti. ~ On totta, että Nilkusta on tullut järjetön luontokappale. Kai kista hyvistä seikoista, jotka voivat talcvBisBBden r«kemniity8«A,. ISSktk juuri. On kaanista rakeata* uutta valtakuntaa yhdesBi niiden kaBSia, jotka tahtovat hyvift. Herra Bergeret hymyili hinev toivorikkaille sanoilleen j»' «arin. gonnousukatseelleen. — Niin, olisi kaanista poltata uutta yhteiskuntaa,,.missä jokeen saisi palkan työstään. — Eikö siitä sitten tuUsi 8eU«i-nen? Mutta koskat uteli Paalioft . sydämensä yksinkertaisuudessa. itk herra Bergeret vastasi Iem« ^ peästi ja hiukan surumielisesti: - 7 - Alä vaadi minua ennostela-maan, lapseni. Syytä suotta e i v i t. vanhat pitäneet tulevaisuuteen tUQ-keutumiskykyä onnettomimpan» kaikista ihmisen lahjoista Jos meille olisi mahdollista nähdä, mitä tu-lee tapahtumaan, ei meillä olisi muuta tehtävänä kuin kuolla, ja me ehkä heittäisimme henkemme tuskan ja kauhun iskeminä. T u k -^ vaisuuden hyväksi on työskenneltä^v vä näkemättä. Siten pakinoivat isä j a tytär Jat-käessään matkaansa. Mutta Sevres« kadun istutusten aitauksen edessä töksähtivät he jälleen kerjäläiseen, joka seisoi kuin kiinninaxUattunft jalkakäytävään. — Minulla ei ole useampia ko« ^ likoita, sanoi herra Bergeret. On* ko sinulla antaa minulle kymme- ' nen soun lantti, Pauline? Tuo ojennettu käsi sulkee minulta tien. Ja jos me olisimme Coneorde-toril- : la, sulkisi se minulta koko torin. Kurjan raukan ojennettu käsi on este, jonka ohi en minä k9skaan pääse. Se on heikkous jota minä en voi koskaan voittaa. Anna tyhjäntoimittajalle t Se on anteeksiannettavaa. * Workerspuolue vähentää virkaiUjoitaan Chicago. •— Juuri pidetyaaä Wor-kerspuolueen laajennetun toimeenpanevan komitean kokouksessa on päätetty tehdä huomattava vähon<^4 nys puolueen päämajan virkailijain keskuudessa kaikissa departementeissa. Erikoinen; komitea on nK i mitetty tekemään asiassa esitys toi- % meenpanevallo komitealle. Samassa; l^okouksessa päätti tof-v; meenpaneva komitea perustaa myös- ;kin erikoisen naisten departemen* tin, Joka työskentelee toimeenpano, van komitean Johdolla naisten herättämiseksi Ja /valistamiseksi kommunismin periijiiatteissa. [meenpaneva komitea ' kaikilla niillä paik-^^ työttömyys oji ; Btettavaksi tyÄttö*/^ Pöytäkirja tehty K. O. Piiritoimikun- " nan kokoulcsessa, lokak. 10 p.Tiä, 192'4. , SaapuviUa olivat: Aug. Kannisto, K- Nurmi, W. U h t i , Olga Asiala, Tp. komitean edustaja A. T. Hill j a sihteeri. 1. pyk, — Kokouksen avasi K-Ntmni. Luettiin ja hyväksyttiin Edellisten kokousten pöytäkirjat. 2. pyk. — Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin W. Lehti j a Aug. Kannisto..' . ' • ,„ 3. pyk. -^Keskusteltiin aikaisemmin muodostetun aluepiiritoimikun-nan toiminnasta, toiminta sellaisenaan hyväksyttiin, kuitenkin jätettiin aluepiiritoimftunnan huoleksi painostaa puoluee virastoille englanninkielisten tupä-agitaattorien mukseni sille häpeämättömälle so pimukselle,: joka vakauttaa voimakkaamman vallan ja heikon voimattomuuden, . leimasin itseni ikimuis-toisen vääryyden sinetillä, ja avustin mukana siinä, että mies sai vain puolen sielua. — Tämän kaikenko olisit tehnyt, isä?'kysyi Pauline epäillen. — Melkein kaiken sen, vastasi herra Bergeret. Olen myynyt väärällä vaa'alla veljeyttä veljelleni Nilkulle. Olen nöyryyttänyt itseä, ni nöyryyttämällä häntä. Sillä almu alentaa yhtä hyvin saajaa kuin antajaa. Olen menetellyt väärin. — Sitä en usko, sanoi Pauline. — Sinä et usko sitä, vastasi herra Bergeret, sen takia, ettet ole filosoofi, etkä ymmärrä, vetää niitä rajattomia johtopäätöksiä, min-kä näköjään viaton teko kantaa itsessään. Tämä Nilkku on johtanut minut antamaan almun. En voinut vastustaa hänen tunkeilevaa ja vaikeroivaa ääntään. Surkuttelin hänen laihaa, paidatonta kaulaansa, hätien polviaan, jotka nukkavieruine ja venyneine lah-keineen surullis^pti muistuttivat kameenlinpolvia, hänen jalkojaan ankannoukan tavoin haukkovine kenkineen. Viettelijä! Vaaralli. hen Nilkku! Lumoava Nilkku! S i nun kauttasi saa minun kolikkoni aikaan rahdun alhaisuutta, rahdun häpeää. Sinun kauttasi olen lantillani aiheuttanut vähäsen pahaa j a rumaa. Lahjoittamalla sinulle tämän pienen merkin rikkaudesta ja vallasta olen minä tehnyt sinut pila-kapitalistiksi, kunniattomaksi osanottajaksi yhteiskunnan pitoihin ja sivistyksen juhliin. Ja heti tunsin, että olin sinun 'rinnallasi yksi tämän maailman mahtavista, että olin sinun rinnallasi rikas, sinä rakastettava Nilkka, sinä hurmaava kcr-jäläisukkeli, sinä liehijä! Olen iloin, nut itsessäni, olen rehennellyt, olen tunnetun mielihyvää -yltäkylläisyyteni j a suuruuteni johdosta. Eläös, välttämättömyyttä. , , , 4, pyk. _ Luettiin, Soon osastoni o» Nilkku! kiije, j<»sa painostettiin vaHtiin, Inhoittava almujenanto! tupa-agitaattorin alkamaan työnsä Algoina-linjälla hetL Päätettiinkin ilmoittaa Hohnille' että hänen on nyt heti lähdettävä matkalle. , 5. pyk. — Keskusteltiin luentokurssien järjestämisen suhteen ja samalla taottiin Soon osastolta tuDut Idzje, jossa he Hinoittiyat haluavansa korisit jäzjestettäi^ksi dnne Barbaa. rinen saälinosoitus! Ikivanha vaur raan hairahdus, vauraan, joka antaa kolScon ja tarkoittaa sillä tekevänsä' hyvää ja luulee vapautta^ vansa velastaan veljHleen tällä tö-kerömäisellä, naurktavimmalla ty-perimmallä j a kehnoimmilla kaikista toimenpiteistä mihin voitaisiin ryhtyä rikkntden jakamiseksi pa-tää hän vain väkiviinasta. Oletan sitä, koska hän lemahti paloviinalta lähestyessään minua. Mutta setln'- sena kuin hän on, on hän meidän tekoamme, Meidän ylpeytemme oii hänen isänsä, meidän vääryytemme hänen äitinflä. >Hän on meidän paheidemme huono hedelmä. Jokaisen ihmisen yhteiskunnassa on annettava Ja saatava. Tämä piles cl ollut antanut - riittävästi arvattavasti siksi, ettei hän ole saanut riittävästi. —- Ehkäpä hän on vain laiskuri, sanoi Pauline. Miten meidän nyt on sitten herran nimesiiä meneteltävä, jotta ei olisi enää mitään köyhiä, heikkoja taikka laiskoja ihmisiä? Etkö lisko, että; ihmiset ovat luonnostaan hyviä, mutta että yhteiskunta tekee heidät Ukeiksi? — En. En usko, että ihmiset ovat luonnostaan hyviä, vastasi Bergeret. Näen pikemminkin, miten he vaivaloisesti Ja askel askeleelta astuvat, esiin alkuperäisestä raaka-laisuudesta ja suurilla ponnistuksil-laMuovat epävarmaa oikeutta ja horjuvaa hyvyyttä. On vielä kaukana se aika, Jolloin heistä tulee lempeitä Ja hyväntahtoisia sielultaan. Se aika on vielä etäinen, jolloin he eivät enää sodi toisiaan vastaan. Ja jolloin taulut, jotka esittävät teurastuksia, tullaan piiloitta-naan S3rrjään epämoraalisena ja häpeällisenä katseltavana. Uskon, että väkivallan mahti tulee kestämään vielä kauan, että kansat tur levät pitkään repimään toisiaan kappaleiksi turhanaikaisista syistä ja että saman maan kansalaiset t u levat raivolla tempaamaan toisiltaan elämän välttämättömiä hyvyyksiä sen sijaan, että oikeamieli-sesti jakaisivat ne. Mutta uskon niinikään, että-ihmiset ovat vähemmän julmia, kun heidän kurjuutensa on vätn^mmän suuri, että teollisuuden kehitys tulee pitkän päälle jossakin määrin lieventämään tar p o j a ; — ' olen kuullut ewän. kasvitieteilijän sanovan, että orapihlai ja, joka siirretään laihasta maaper rästä lihavaan, muuntaa okaansa kukiksi. — Katsoppas vain, olet kuin oletkin optimisti, isäl Tiesin sen niin hyvin »huudahti Pauline pysähtyen keskeUe katoa ja kiinnittäen katseensa uMnti. Olft , optimistisina työskentelet reippain mielin Puolueen ti määräsi myi kakunnilla, huomattava; myyaneuvostoj Puoluekonventsioni taitanee pi tämään johonkin V aikaan tammikuulla. Quebecissa satanut en- 9]mäisen lumen Quebec. —- Talvikausi täällä a i - koi kaikkine virallisuuksineen-viime /auantaiaomulla, navakalla vanhanaikaisella lumipyryllä, joka kesti noin puolitoista tuntia, mutta joka i myöhemmin muuttui epämielyttä-väks] lumirännäksi Ja lopulta tykkänään hävitti lumen. Useaan vuoteen ei täällä ole lunta satanut näin aikuiseen. Soonlesta VERISET HXÄT T O T t i - t JXHVELLX Kun Tottijärven Joenpobjan Kulussa vietettiin häitä saapuivat sinne kutsuvieraina myöskin työmiehet Väinö Murto ja Emil Nyman. Jonkun ajan kuluttua alkoi Nyman reuhata ja haastaa riitaa ulkoxalUi. Tätä Jatkui useita tunteja. Kun s i i - ; ten edellämainittu Murto tuli ulos hyökkäsi N. hänen kimppuunsa, jolloin heidän välillään syntyi käsikäh-mä, Murron voimakkaana miehenä helposti suoriutuessa voittajana k a hakasta. Hetken kuluttua Nyman kuitenkin uudelleen hyökkäsi Murron kimppuun, lyöden häntä puukoU la hartioihin keuhkoihin ulottuvani haavan. Palkalle kutsuttiin lääkäri, jonka lausunnon mukaan haavoittuneen tila on vakava. Puukotettu on tunnettu siivoksi mieheksi, jotavas? toin puukottaja on tunnettu reohaa-ja. Väkijuomilla on osansa veriteossa. LASTEN KASVATTAJA SEKIN Suojärven pitäjän varsinaisilla; syyskäräjillä tuomittiin kansakoulunopettaja Juho Miikkulainen vkah-i desta . e r i väkijuomainkulJetnkBeste yhteensä 6,000 markan sakkoon. SamoiOa käräjillä tuomittiin ve-näläistyttämlsajoilta tunnettu kreikkalaiskatolinen pappi Aleksander Jakuboff tahallisesta viriurririieei^ papjpist«btävi8sa ^00 nuurloni' sale-köon. V ' , . - mm m |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-10-23-05