Vapaus, January 31, 1952

              s i v u 2 Torstaina/tammikuun 31 ----Thursday, Jan. 31,1952
• f '
4 ' 1
(E£BSIITX) . Independent lAbor
Ozsazt- of Finnish Canadians. Es-
4aUläted NOT; 6. m ? . JUittabrized
fls gfcOTid dass mailby the Post
Offlce Department; Ottawa: Pub*
Ush^ tfarice «reeUy:^^
Telephones: Business onice 4*4264.
Editorial Ottice 4*4265. Bfonager
E. SuksL Edltor W. ESdund. MaflJng
ftddress Bo» 69# Bodbigy. Ontayto>
Advertising rates upon appllcatlon.
lYansIatlon free oi charge.
Umr&daTft and Saturdays by Vapaus
PnbHfihlng Company Xtd., at^^lOO-loa
Elm SL W^ Sadbury, Ont., Canada.
TZLAUSBINNAT: -
Canadassa: l vk. IM 6 kk. 3.75
3 kk. 2 ^
Yhdysvalloissa^ l vk. 8JOO 6 kk. 4^0
Suomessa: vk. 8 ^ 6 kk.:4.75
munat sanovat
I
»s/ '
ii
ii
- . 0
1
Siiirtolaisuus Suomesta ja Vapaus
: ole koskaan kiitosta •saanut, sanotaao^yan-liassaviisaaisa
sananlaskussa, mutta työväenlehdUle on totuus:^s^
, tärkrämpi kuin betkelUnenpopuIäärisyys valheen lipun; alla., c
•^>^ = f Tämä ori ollut Vapauden kanta myös Suomesta ta^n maahan
suunta^ituneen siirtolaisuuden suhteen. ::\reidän lehtemme on. vaa
' inattomasti mutta toistamiseen varoittanut luomesta Canadaan tai
r Johonkin muuhun maahan siirtolaisiksi aikovia maanmiehiä että hei*
idän pitäisi kahdesti harkita tätä asiaa ennenkuin tekevät lopullisen
ratkaisun.
'* ' Tämän johdosta on Vapautta "^syytetly" siitä, että se on "suo-malaisvastainen",
ja että Vapaus ei muka soisi siirtolaisclämän iha-f^,
i)uulcsia:toisflle maanmiehillemme. INämä '•syytökset'' olivat luonnol-
^ lisesti yhtä valheellisia kuin olivat ne ruusunhohteiset lupaukset, ja
. '«"^urct lehti-ilmoitukset joiden avulla Suomessa saatiin muodostumaan
uusi siirtolnisviliitys, jonka tuloksena on, että esim. Canadaan värvät-
'^'^ tiinSuomesta viime vuonna yli S,W)0 siirtolaista, kuten Suomen ti-
'lastoliinen päätoimisto tiedoittaa. «Kaiken kaikkiaan Suomesta lähti
jpaainittuna vuonna siirtolaisiksi 19,700 henkilöä, joka on ennätys alal-
X, .laan.
- Useimmat tähän maahan vasta saapuneet maanmiehemme ovat
"'enemmän tai vähemmän pettyneitä kokemuksistaan. Sotavarustelusta
johtuvasta boomikaudesta huolimatta kymmenet uudet tulokkaat
, ovat joutuneet olemaan kuukausimääriä työttömänä ja. vielä useimmat
heistä ovat joutuneet vaihtamaan kotimaassa oppimansa ammattityön
" lapioon ja sekatyöhön yleensä. Kymmenet uudet tulokkaat ovat jo
^Jähteneet taitaisin Suomeen ja monet muut ovat päättäneet tehdä sa-
* ' moin "heti kun matkarahat tulevat kokoon".
Kaikk: tämä on tuttua "aikaisemmilla laivoilla" tulleille siirtolai-siUeV
Ja vaikka "ajat ovatkin nyt paremmat" kuin esim. ensimmäisen
maailmansodan jälkeisinä aikoina, niin melkoisella varmuudella voi­daan
ennustaa, että enemmistö nyt tulleista suomalaisista on seliai-
^sfeäsa asemissa etteivät he voi vakavasti toivoakaan takaisin Suomeen
menoa. Heistä tulee tämän maan vakituisja asukkaita ja kansalaisia
vjonlen elämä, toimeentulo ja tulevaisuuden onni liittyy välittömästi
t^^ädan tvcläisten, farmarien ja muiden pikkuihmistcn elämään ja
tulevaisuuteen.
SyventyiMfjä' tässä yhteydessä siirtolaisclumun eri puoliin, l a - ;
Io^denisiin'p4ttj!^ puutteellisuuksiin tai onnistumisen mah|
doHtäaiiksirn^iptÄumattakaan nyt henkisistä riennoista, me haluail
simmeliiörostaa erikoisesti sitä, että työväenliikkeessä bn sittenkin
V ^ im tulokkaiden paras J a luqtettavintirva:'^^^
oli^värv^rieifj, ruusunhohtoiset |upaukset nopeasta rikastumisesta, ori ;
se yalheellinen mörköpeloittelu, jonka avulla yritetään' uudet tulok|> mi^mi käs^larräii uIottuni(an I päässä canadalaisesta tyuväenLiikj
^Ts^^^fi^l^faf^i^s^f&tiiä^ ^man mitalin kaksi eri puolta; « n ' r i * . I -
Tässä yhteydessä on kysyttävä, että miksi siirtolaisia bn värvätty ,
en^^^jnjuksiiiuitllväryätädn.nyt? Ei,suinkaan siksi, että siirtolaisi
tenTta%ut^voitaisiin täyttää kullalla ja lähettää s^
roina'jd;imn'inil;takaisin sinne;mistä ovat tulleet! Pyrkimyksenä OH
ennen muuta hajvaq työvoiman hankkiminen. Se on ollut siirtotais-vSirvä^
ksen tavoitteena ennen ja se on sitä nytkin. Että siirtolaisia
'Soitaisiin käyttää palkkojen polkijoina, heitä on aina yritetty pitää
mahdollisimman kauan erossa työväenliikkeestä ja sen vaikutukses-l
ta. Käin on ollut aikaisemmin ja niin on asia nytkin. Tästä jofituvat
r ne "mörköjutut'' joilla uusia siirtolaisia peloitellaancanadalaisentyö-
; väenliikkeen suhteen — ja joita Edesvastuuttomat maanmiehenrimekin
käjrttäirät omien ahtaiden ryhmäpyyteittensä edistämiseksi^
' Tosiaiiat ovat kuitenkin kovin itsepintaisia. Yaröittaessaan ko­kemustensa
perusteella suomalaisia yleensä rakentamasta onnensa
* ^^toiveita minkään maan siirtolaisuuden pöhj[alle Vapaus joutui vastaan-l
' ottamaan likaisen propagändavyöryn. -"Xyttiaiäat kuitenkin Suomen
* porvarilehdetkin, kaikki vastuunalaiset yhdistykset (puhumattakaan
nyt työväenjärjestöistä) aina Suomi-Seuraan asti ryhtyneet varoitta-
-V. C niaan siirtr:'aisuusvimmaa vastaan. On osoittautunut kerran, uudel-leen,
että Vapaus piihui tästäkin asiasta totuuden, josta se ei tosin
* silloin kiitosta saanut, i l e olemme myös vakuuttuneita siitä, kuten
l ' on aikaisemminkin lehdessämme korostettu, että enemmistö tähän
^ maahan nyt tulleista maänniiehistämme löytää ennenmmin tai mjö-f
^ hemmin tiensä työväenliikkeen riveihin, sillä vain sitä tietä kulkien
' ' i ^ t y y ulospääsytie.
* -'S Maailman luonnollisin asia pn se. että itsekkäistä ryhmäpyy-
1 " 'teistä toimivat henkilöt ja laitokset yrittävät valehdellen väittää, että
^ IV^paus suhtautuu kielteisesti uusiin tulokkaisiin, koska se kerran
* on alusta pitäen varoittanut siirtolaisiksi aikovia heitä kohtaavista
* ^j-,yakeuksista. Tosiasia luonnollisesti on vallan päinvastoin. Yapau-
* _ della ei suinkaan ole tässä ollut mitään omänvoitön pyyteitä. (Päin­vastoin,
liilelaitoksena Vapaus olisi voinut hyötyä huomattavalla ta­valla
menemällä "virran mukana". Uskollisena työväenliikkeen perin­teille
ja omille vakaumuksilleen Vapaus kertoi mieluimmin totuuden —
ja kärsi siitä hetkellistä taloudellista ja moraalista tappiota siijä mitä
olisi ollut mahdollista — kuin antautui petoksen ja valheen välikap­paleeksi.'
; , ..^:*|
Tulevat yiikoty kuukaudet ja vuodet tulevat kuitenkin lähentä­mään
ii&det tulokkaat ja Vapauden toinen toisiinsa, sillä, kuten me
'.'vanhanaikaisuudessamme'' uskomme, totuus voittaa sittenkin ja
tosiasia pn, että Vapaus on sekä "uusien"' että "vanhojen*" suomalais­tan
pärbaibi etuja puolustava työväenlehti.
EI SAA ALKAA ENNENKUIN
CANADA ON VALMIS . . V
"Asiantuntijat v&ittävät, etta me
(Canada) olemme -vabniit F/Otaa var^
ten vuonna 1954. Ottakoon siis, please.
toinen puoli (väitetty vihollinen) huo­mioon,
että kaikenlaatuinen alkami'
nen sitä ennen kä£'tetaan petoksek­s
i . ' — Calgary Herald. -
SYY, 5IIKSI KIBJAKAUPOIS6A ON
Nn:;i; PALJON P . S K A A PAHEMPAA
Sydney, N. S/ — Cape Bretonin
unloneuvosto päätti eilen ryhtyä, vaa­timaan
viranomaisilta «"tehokkaita
toimenpiteita irastasta: kirjallfsuutta
ja nkos-comics kirjoja vastaan'V
Malcolm OHandley, Glace Baysta
sanoi, että "elleivät kirjakauppiaat ota
vissiä maäria likaista roslcaa, min
heille ei anneta arvovaltaisempia jul­kaisuja
myytäväksi". — CP:n uutis-tleto.
tanunik, 28 pna.
Y L E I S Ö N
i
T
Sudbiiryn sopimus
Sudburyn kirvesmiesten union ja rakennusurakoitsijain vä
laadittu uu<i työehtosopimus, joka tätä kirjoittaessa vaatii enää muo­dollisia
viimeistelyjä, on aiheuttanut kirvesmiesten keskuudessa mcl­ko
vilkasta keskustelua.
^_jKute'n on lehtemme uutisosastolla kerrottu, tämä sopimus nos­taa
kirvesmiesten palkan $1.50:sta $1.65 tunnilta, tullen se voimaan
taannehtivasti tammikuun 15 päivästä alkaen. Sen lisäksi kirvesmie-het
saavat kahden prosentin asemesta neljä prosenttia kesälomamak-sua,
mikä a^^iallisesti tarkoittaa sitä, että kirvesmiehet saavat nyt kah­den
viikon kesäloman aikaisemmin voimassa olleen yhden viikon
maksullisen kesäloman asemesta, edellyttäen, että he saavat olla työs­sä
koko vuoden. Tärkein saavutus oli kuitenkin se, että kir\esmiehet
saivat 40 tunnin työviikon, mikä nykyisessä työttömyysuhkan tilan­teessa
antaa jossakin määrin lisää työmahdollisuuksia.
Melko laajaa — - j a meidän mielestämme aivan oikeutettua tyy-
—tymättömyyttä — on kuitenkin aiheuttanut se tosiasia, että kirves­miesten
viikkoansiot pysyivät entisellään. Kun otetaan huomioon
elinkustannusten suuri nousu viime vuonna niin silloin nähdään, että
T 3MS oMttOfM Jalk«i*tsaa '7lei>2a klrj«itl ]• o«
t f i t cdatlaTd ItirjoitMJaia n t c l i p i r e i U . Ki>']eet
p j t i i t i raJolilM, Jo* inabdoUIfK, 200 u o a i n . Tiäiia
OMftoO* Ub«tottrja: kifJeiU •• p*l«Dlet«.
"MENKAA MUKAAN —
RIKASTUTTE KOKEMUKSISTA"
«Vapaudelle:
Luin Vapaa Sanasta kirjoituksen
missä pariin^ otteeseen 'puustattiln'
suomalaisten' iHalidollisuutta jonkin­laisen
lilkeyritijrksen'suhteen täällä
Canadassa ja Sellaisen laitoksen pe­rustamista.
Nähtävästi on joku tyh­jäntoimittaja
Pehkosen leirissä ilman
"johtajajobia". Ymmärsin asian niin;
Mehkaa mukaan vain. kehoitan tei­tä
omasta kokemuksestani.
iMenin itse v. 1931 kun Pehkonen oli
Ilman tointa ja pariin otteeseen pyysi
minua. Olen sama mies Joka tunnetr
tiin Vapaan Sanan myyjänä Timmin-sissä.
Klrkland Lakella, Bouynlssä Ja
Sudburyssa silloin kuin mainittu lehti
aloitti ensimmäiset vuotensa.
Kuulun kumminkin ihmistyyppiin
joka mydntaa totuuden olevan sitä
mitä se on, eikä sellaista mitä sen
.täytyisi pila. ,ja se-/aiheutti yali^n
ikatkeamlset^t Pehkosen klikin kansia^
Ja olen 12: vuotta kuulunu^ niihin, phl
;le niin '^kansanvaltaisen jehden'' pals­tat
eivät i()le• .^uqnneet;. is,, v^In; sen
takia, että' käsittelin asioltfk ;lu;istil-'
lisin sydämin ja; fiellailsinajkMin, tpyal-
^Unen porvarJlUnenkin'journ^liejtU^ki^
niitä, luapaassa: nuiass^ .käsiUel^.^ j j
Kyllä. ^ fenie" •.myönöetäärt.M lehden
palstojaV^lloinikutn. jokuiPiika,,'M^: "
tahtoo rjörptrtelläirtaliBurrltista.tulee
:toilauksla^:>valkka nekitl ovat jo;!la-hohncet:
iPino-MikkokinTsaa JutcÖa
silloin kuin et vain puhu visseistä tU-^
lipalolsta ja ihmettele rniiden» Joh­dosta,
kuten minä erehdyin tekemääni:
Paljon on multakin "ilimeltä* joista^
mainitun klikin mielestä el'sovi pU-hua.
Samoin kuin minulle k a y k a lr
kille muillekin pakinanikkareille Jotka
Uhmaavat sisärenkaan rautaista kuria
eivätkä tunnusta tämän klikin ehdo­tonta
isäntävältaa Itsensä yli.
/Menkää siis mukaan kun teitä sii­hen
kehoittaa sellainen mies kuin
Klvlperän Pekka. Tulette kokemuk­sista
rikkaimmiksi.
Vieläkin minun ja Pekan suhteis­ta.
En lähettänyt yhtään väärää en­kä
valheellista uutista hänelle. En
Uloltellut missään Ja tilitkin pysysi-vät
suorina "pisheksessämmc" ja tai­taisin
olla paremmin säamamies Jos
otetaan lupaukset huomiobn. mutta
niin ylÖsalaislH ^6h'kunniakysymykset
pantu, että minulta on kielletty pää­sykin
heidän tllalsuuksiinsa ! täällä
Torontossa vain sen vuoksi kun pu­helen
epämieluisista asioista Joidenkin
yksilöiden mlelestäl
Toivon, että Pehkonen puolestaan
"valaisee" asiaa. Samalla pyydän
lehtenne tilaa tulevaisuudessakin jot­ta
minäkin voisin tähän maahan hil­jan
saapuneille valottaa näitä pimen­toja
Ja loukkuja joita Vapaan Sanan
"kansanvalta" sisältää.
Aiheetta tällä kertaa enempään,
maisivat kielteisen suhtautumisensa
"kollektiivisten- toimenpiteiden- komi­tean"
selostukseen ja 11 maan paä-to3ehdotuki#
en.
Sen vastarmnaft; Voimaa: ja suu­ruutta,
minkä Yhdysvaltain r yritys
vetää muut maat toteuttamaan.Yh­dysvaltain
agresshvisia sotäsiiynni-,
tehnia " Y K :n kollektiivisten ;t<rfii^n-piteiden"
lipun varjossa' on f saanut
osakseen
lehdistön
alkuperäiseen
useita oleellisia Ifiopääksia. Naissa
korjauksissa .'kehoiiitAan ottamaan
huomioon, eikä' kehoVteta 'hyväksy­mään
"kollektiivisten toimenpiteiden
komitean" selostusta, j a annetaan
eri maille mahdollisuus polutflsista,
taloudellisista ja 'monista muista syis­tä
kieltäytyä osallistumisesta "kol­lektiivisiin
toimenpiteisun'^ oman
harkintansa mukaan. '
Naiden korjausten hyväksyminen
Yleiskokouksessa merkitsi amerikka­laisten
tyrkyttamien ''kollektiivisten
toimenpiteiden" romahdusta. "Izves­tija"
kirjoittaa, etta
"Yhdysvallat on kärsbiyt tässä ky­symyksessä
vakavan tappion, tnika
osoittaa sen arvovallan ja vatku -
tuksen alenemista YK:ssa". "No­voja
vremja" kirjoittaa,' että
"amerikkalaisten päätösehdotusten
käsittelyn tuloksia ei voida pitää
ininään muana kuin epäluotta- ]
<Nearostoliiton lehdistön lansantoja
kamalnväUsestä tilanteestar :/
Neuvoätolhton lehdistö sanoo ny-kyrseile
- kansainväliselle tilanteelle
^olevan sangen kuvaavaa se vararikko,
minkä niinsanottu amenldutlaisten
"kollektiivisten toimenpiteiden" suun­nitelma
kärsi Y K :n Yleiskokoukses­sa.
Tuman suunnitelman taricoitUk-scna
oh vastoin Y K : n peruskirj«a
riistää "rauhan hyväksi suunniteltu­jen
yhteisten toimenpiteiden" vää­rällä
verukkeella Turvallisuisneuvos-tolta,
jossa on voimassa suurvaltojen
yksimielisyys, sen lailliset oikeudet Jä
valtuudet ja antaa ne Ylefskokouk-sellc,
jossa Yhdysvallat voivat sille
kuuliaisen enemmistön avulla viedä
lapl. millaiset päätökset tahansa
agrcssiivlsten suunnitelmiensa toteut­t
a m i s e k s i . .
"nauhanpolitiikalleen Ja kaasojen
rauhanomaisen yhteistoiminnan lu­jittamiselle
uskollinen Neuvostohit-
10", kirjoittaa "Pravda", on Turvalli­suusneuvostossa
aina äänestänyt
anglo-amerIkkalaisee\i koplaan kuu­luvien
maiden kaikkia sellaisia ehdo­tuksia
vastaan; ijoiden tarkoituksena
on ollut vaarantaa kansainvälisiä
turvallisuutta ja tyydyttää näiden
maiden imperialistisia pyrkimyksiä.
Juuri sen vuoksi Yhdysvallat ja sen
satelliitit ovat Yleiskokouksen kai-,
kissa istunnoissa hyökänneet mm,kii­vaasti
TurvallIsuusneuvost(>ssa vallit­sevaa
yksimielisyyttä i vastaan Ja tah­toneet
kollektiivisen turvallisuuden
toimenpiteiden verukkeella- heikentää
Turvallisuusneuvostoa • ja ,antaa Sen.
oikeudet ja valtuudet Y K : n muille
elimille, mm. Yleiskokoukselle, Jossa
päättÄset tehdään yksinkertaisella
aanten enemmistöllä ja • Jossa Yh­dysvalloilla
on taattu enemmistö."
Uskaltamatta suoraan asettaa ky­symystä,
yksimielisyyden kumoami­sesta,
koska se olisi hyvin uhkaroh­keata,
ja mlka ei ole lainkaan niin
yksinkertainen asia. Yhdysvallat tah­tovat
rikkoa Y K :n peruskirjaa kier­totietä.
"Novaja ,vremJa'V lehti: k i r ­joittaa
alita sem*aavaa:>ci.'.'u-j .! ;
. ,"Ji|alu kaata»^ Jo|Iakiivt^ko^yyJIa
.. .kumoon, i YK.äi P^^JiislMfJa 9^
,nellut„n)|isanotaii giplq^^n ^yä-;
lisenä aikana toimiy?» ^k«|~-*—
Suomen pääministeri Kekkosen sano­malehdille
luovuttama pitfl^
'Vaikka ^jeljdessämme onkin Jo äl- misten'ftenkllökohtäinen suli^^
.Ifaisemrmnj julk^jsiu os|a ja käsitelty nen kysymyl^^^ ii,
rouuteq, SUopienj.,^paäminisl;eri ^Vvho rilp|)uu^ monesti siitä* m i ^ asianomäi-
KeJ^spn .^a^kel5t^J' . jjyhetta,'^onka ,nen 'tdfvoo.j Rohkeiden vakuuttaa,'et-
, suu)iisesi^". esittamis^tä l^aq Joiituj , tä^-^me" suomalaiset kuulumm
Ji^9PiU^aaj;\ ] f air^i^de;^,. taljiaj.. JulkJaiT ] Jptkaj liaikesta s^^^ toivöm-'
ften^raCff se^ ^ jaelsp^liittls^.jOpn, pyf m^*>äuhaä.,\; Jpskt^J kuulee^ kjiltenkiri'
'kr .--s e s t r t-oi^m-ivSaks-i -eMrfeVsl • seHä7 ^?^° ' « -^" " ' '^?^' ' '^'^* '^?^ Yapaä jkansalaisten; k ^ ^ ^j°iTvv' 'ffl-» ^an^n mukft^n, .?sflioln,,kmn gUhenlmiehmteUä maailmansota
menpiteläte ilöndt^ WdoiÄ^-^ Ä r / ; , : ; ' , . . . <c ./^^^^^ naita^M-tyksik levittävät,'sV
• .tääntpiVoVat sptaa.^^J^^^
;ki1blitameilfa kaikesta ""huolto
mcHsastiiftona Wasliinstonin po-litJilQ^
e^ jonka tarfcoitnksena on
kansainvälisen tilanteen kärjistä­minen
Is-kolmannen maailman­sodan
VattnJstaminen."
- '1 . ' '
-3j[ntt^^^iklyln- ankanmman iskui^
a m b i k k ^ I s t ^ i sodanvahnlfitussutuii'
mtelmille Y ^ n kylfln yarjossa' an-t
. toivat: YKj:n^'TneIskois6uksessa:, NeU-rf
vostoliii»|tc;j^a' kansandemokratia^f]
••' ' jotka johdon-'
kansainvälisten'
sUhteiae^^kärjistyneisyyden llkvidtd-mist'^
:äo^dl^pQ' aikaan^aniij^en avul­la
suurvaltojen, kesken. ; -rPravdan"
Panisin kirjeenvaihtaja J . Zhukov
artikkelissaan "Sodan ohjelma ja
rauhan ohjelma" kirjoittaa, ettei
"Neuvostoluton valtuuskunta ole vam
paljastanut - sessian käsiteltäväksi
asetettua' suunnitelmaa Y K :n muut­tumisesta;,
imperialististen valtojen
Eötahitoksi, muika nhnsanottu "kol­lektiivisten-•
toimenpiteiden, komitea"
on laatinut, vaan vieläpä se on eh-dottanut.
oman ohjelmansa — rauhan
lujittamisen ohjelman, joka auttaa
Säilyttämään > Y K :n sellaisena Järjes­tönä,
jonka o h : varjeltava Ja suojel­tava
kansojen rauhanomaista jlhteis-toimintaa".
Ottaen huomioon, että 11 vallan
päätösehdotus on mennyt häpeälli­sesti
tnyttyyn, kirjoittaa Neuvostolii­ton
lehdistö. Yhdysvaltojen ja sen
kuuliaisimpien satelliittien edustajat
koettivat tehdä kaikkensa maineensa
pelastämlseksL He koettivat saada
hylätyksi Neuvostoluton valtuuskun­nan
päätösehdotuksen "kollektiivisien
toimenpiteiden-komitean" selostuksen
johdosta : mahdollisimman suurella
Mnten enemmistöllä- Mutta kaikki
hoidan; yrityksensä menivät myttyynJ
ikous hyväksi:
anten enemmis-
;43ettamai^et;-f
kiitäWlÄu4se^ä'l;!ä{
töUa. ^||hL
"Novaja yrer^ijä;' kirjoittaa, etta
"vaikka,'aeieHkkalaisten korjauk­set
huononsivat paljon Neuvosto­liiton'
' valtnnskmuian ehdotusten
allaiperäistä sanamuotoa, niin a l -
Icnperäisen sanamuotonsa säilytti
kuitenkin johdanto ja ehdotns
Turvallisuosneavoston istuntojen
pitämisestä niiden toimenpiteiden
pohtimista varten, jotka voisivat
poistaa liansainväUsen jännitty­neisyyden
ja taata ystävälliset
suhteet kansojen kesken". Yleis-kokouI<
sen päätöksessä on juhlalli­sesti
julistettu, etta nimenomaan
PAHEMPI ASENTO
Talollinen ja hänen yliopistoa
vä poikansa menivät valo:
Valokuvaaja esitti, että, isä
poika seisoisi hänen vierellään ja!
nisi kätensä isän olk^äälle.
— Eikö olisi parempi^että
panisi kätensä minun taskuunL-lom
kuva i näyttäisi todellisemnav
j EINDN mi^lSESTI
Tuomari: — Miksi fette pal^ntfejL|
soirrmmustaa??^ --i-fv^ m
syytetty-:.
rettuf Sinnn
äa oli.,iai;,
.uiäestfu,' f'
Turvallisuusneuvosto Icantaa pää­vastuun
rauhan ja kansojen tur­vallisuuden
ylläpitämisestä, eikä
siinä suhteessa voida ^en tilalle
asettaa mitään muita Y K :n eli­miä
— olevia enempää kuin uusia­kaan.
..•
'^nl)sen.-HkoUetaifvia1ra'f«im(e^^^
teldfeii JÄjiuteän" =ielos«dsa'~Tkä^-
teltäfessä kävi sttviift», elia' xiiiaf
'yritys' rllktäa' '^urVallistiUsiifetaVo^-
• tbltä -«ilte kttuiuv^at «rtkendtt"j6hi:
' tuu" pyrkimyk^stä -ihnottäsf 'YK
" ratikan aSeestä södah -Väliksppa-leeksJ."
• '•
Armas Järvelä,
33 Kuron St.,
Toronto, Ont.
Ruotsi voitti Japanin
luistelijat Ruotsissa
Östersund. — Ruotsin-Japanin luis-telumaaottelun
voitti Ruotsi pistein
176.5—135^. ,|.500 m. voitti T. Sato.
Japani 2.24.0, mutta seuraavat neljä
olivat ruotsalaisia.
5.000 oli Sigge Erlcäsonln heiniä a-jalla
8.495. samoin ottivat ruotsalaiset
vielä toisen ja kolmannenkin tilan
tällä matkalla.
°Simä päätösehdotuksessa. Jonka i l
maata Yhdysvaltojen johdolla asetti
Yleiskokouksen kuudennen sessian
käsiteltäväksi, ehdotettiin hyväksyt­täväksi
"kollektiivisten toimenpitei­den
komitean"; selostus. Komitean
selostuksen 'pohJalla päätösehdotuk­seen
otettu "kollektiivisten toimenpi­teiden"
.Suunnitelma edellytti annet­tavaksi
Yleiskokoukselle monet, tär­keät
oikeudet ja valtuudet raulian ja
turvallisuuden ylläpitämiseksi, Jotka
Y K : n peruskirjan mukaan kuuluvat
vain; Turvalllsuiwneuvostolle. Tämän
yhteydessä Neuvostoliiton lehdistö
kh^joittaa, että Yhdj^valtojen hal­litsevien
piirien sanelun mukaan
laaditun "kollektiivisten, toimenpitei­den",
suunnitelman todellisenai 'tar­koituksena
on pakottaa muut maat
antamaan ameelliset voimävaraiisa
Ja aseelliset voimansa ierisi tilassa
Neuvostoliittoa: ja kansandemokr^i-tian
maita vastaan Suunnattujen
Yhdj-svaltöjeh agressiivlsten suunni­telmien
toteuttamiselle YK:n lipun
varjossa.
Mutta Koreassa Y K : n lipun var­jossa
Jatkuvan Yhdj-sValtojeh aseel­lisen
intervention opetukset eivät ole
menneet hukkaan edes niillekään
maille, jotka tavallisesti kannattavat
Yhdysvaltojen politiikkaa. Neuvos­toliiton
lehdistö kirjoittaa, että Ko­rean
kansan ja sen avuksi tulleiden
kiinalaisten vapaaehtoisten sankaril­linen
vastarinta inter\-enteille pakot­taa
nämä maat suhtautumaan hj-vin
varovasta sellaisiin "kollektiivisiin
toimenpiteisiin" kum Yhdysvaltojen
sot^seikkailu Koreassa.' Juuri sillä
onkin selitettävissä se., että sessiassa
alkaneessa väittelyssä iiseiden mai­den
edustajat — toiset varovasti, toi­set
rohkeammin ja julkisemmin, rlipr
puen siitä, missä määrin kukin maa
on riippuvainen Yhdysvalloista — 11-
.0 l ?
: iXSi 'Pftrhaill^aB..§airaalfsp^
: • 4)oidetiavana;, spje«af paaijBinisleri
Ir-JrUrAC ilJ»ld«H|ep;,'pn maatais|iitto-laiaiUe-;-.
Jchdille'';luov}ittanut,rpa-,.
heensa, joka hanell^.jQli-aikomus
'Pitaa.-tammikuun loppupuoliskolla
r: 'MynämaeHä..:< Paitsi talpuspoliit-lista
osaa, -jossa pääministeri anhr
tautuu ^vakauttamiseen" hieman
varauksellisemmin kuin tunnetus­sa
Säkylän-puheessaan, hän on pi-tänyt
tarpeellisena käsitellä myös
maamme ulkopoliittista asennetta
sekä yleismaailmallisen aseistautu.
- misen luomaa sodanvaaraa. Pää­ministeri
vakuuttaa henkilökohtai­sesti
uskovansa rauhan säilymiseen
ja varoittaa kansalaisia: maassam­me
esiintyvistä sotaintoilijoista.
Suomen ulkopoliittinen asenne ra-kentuu
täydellisesti Neuvostoliiton
kanssa solmittujen rauhan, ja ys-
• tävyysssopimusten pohjalle, jotka
sopimukset Suomi tulee viimeistä
kirjainta myöten täyttämään, va-
' kbuttaa pääministeri.
, 'Maailmanpoliittinen tilanne on ää­rimmilleen
Jännittynyt. Jä vaikka vil­pittömiä
-ponnistuksia rauhan sällj't-tämiseksl
ja turvaamiseksi tehdään­kin,
.ei kenelläkään voi olla täyttä
varmuutta niiden onnistpmisesta. Ih.
monta pidä"ei voi olla—. he eivät
ajattele,'mifka hirvittävät kärsimyk­set'
kolmas'sota suomen kansalle toi­si
mukanahan.. ^ .
Kun Suomen kansa toivoo rauhan
säilymistä,' uskoo siihen ja tyds-
Icentelce iässä hengessä, se samalla
tuomitsee sellaisen harvojen ajat-telutavah,
;;h)ka ilmenee sodan o-dottelnssä'
ja sen käsityksen levit­tämisessä,
että uusi maailmansota
ci ole vältettävissä.
Vieläkin tärkeiltä osilta voimassa­olevan
vuoden. 1734 lain^ tuomarinoh-jeissa
sanotaan: "mitä mielellään suo.
sitä mielellään todistaa Ja puolustaa",
Kun nyt esitän henkilökohtaisen
uskoni siihen, etta uutta maailmanso­taa
el synny, voidaan helposti väittääj
että lausuntoni johtuu vain siltä, et­tä
lähinnä tietenkin omäii maamihe
tulevaisuutta ajatellen toivon maail­man
välttyvän suursodalta. Tämä
yksin olisikin :Jo siveellisesti riittävä
pohja uskone' rauhan säilymiseen.
Mutta minulla on muutakin perus­tetta
optimismilleni kuin toivoni. -Mi­nun
sa Uittaneen esittää perusteluni.
Kun tarkastelemme yleistä kehi­tystä
maailmalla muutamien Wi-me
vuosien aikana, on meidän
pakko myöntää, että se on mitä
Suurinta huolestumista herättävä.
Asevarustelut ovat paisuneet en-nennäkenattomän
valtaviksi, r ja
verinen sdta raivoaa. Aasiassa ^Itahf
dellakin>suunnalla.'.;v : vll
' . , . . - ' . . ' ^ . I'
Idän Ja ^länner). -yastakohtaisuus oh
.karjlstyipistään kärjistynyt ja'^oniSr
ta yrityksistä'huolimatta ei sovinnolle
näytä olevan sijaa. Jollei yhteisj-m-märfystä
maalimasi'voidä' s^aviittaa
öh Ilmeistä; ^ttk ifs: kylinä; sota' jat­kuu
kaikkine väariineen, 'jdrta sd' sl^
sältää. Mutta siltä- on-slttenkln vie]|l
pitkä askel uuteen mliälöi/aHsötabn. j
'• -(Kun se • jattilaisaseiSlautuminen on
saatettu loppöun, joka pai»halllaan pp
käynnissä ja--jonka edistymisestä -sa!-
nomalehtiuutfset päivittäin' • kertovat,
voidaan maallmantilannetfe verrata
ladattuun kivääriin. '
Historian todistukseen nojaten ta -
vataan sanoa, että äärimmilleen
varustettu sotalaitos toimii omien
sisäisten laiden perusteella, so. et­tä
ladattua kivääriä voidaan käsi­tellä
väin laukaisemalla se. Tästä
tehdään se johtopäätös, että sota
o"n nytkin välttämätön. Mutta sil­loin
unohdetaan, että sodan näkö­alat
ovat nyt toiset kuin koskaan
aikaisemmin.
Eräs lännen diplomaatti, on hyvin ku­vaavasti
sanonut, että' seuraavan
maailmansodan jälkeen tultaisiin sa­noja
voitto ja tappio käyttämään vain
saman onhettomuudeo erilaisen as­teen
kuvaamiseen, kaikkien, Joista
sodan aloittaminen riippuu, on pakko
tätä ajatella.
; Uskon, että Neuvostoliitto, jolla on
hiin paljon voitettavana siitä, että
rauha säilyy, tekee kaikkensa so­dan
estämiseksi.
Samom uskon IfLo^i^ltoJen
En suorastaani Voi rj^Itäämah
na, että mikaan valtio tai
valtiomies, • josta j ratkaisu -riippuu,
ottaa vastuulleen • sitä nykyaÖöi||
kulttuurin tuhoa» mihin sodan ale
tamlnenvtulee väistämättömästi jc
tamaan. Näihin näkökohtiin pei ||
tuu mtoun uskom rauhan sailyniis
ta.'
. Suomen asema nykyisesä^Sg
ilmanpoliittisessa tilanteesk"
riidattoman selvä.. Olemmei| %
paaehtoisesti oman rauhamme
vaamiseksi ja raulianpuolltilkai
distämiseksi pohjois-tehneet
ystävyys- ja a
muksen Neuvostoliiton
Rauhansopimuksen sekä y
ja avuntosoplmuksen moi
puolinen kunnioittaminen ja
täminen luovat pohjan
me välisille luottamuksellisille
teille ja Suomen politiikalle.
K im tarkastellaan Suomen ja
vostoliiton välistä ystävyys- ja iv.
antosopunusta, on lähdettävä s |
että se on sotilaalhsten artiklamo |
ta alueellisesti rajoitettu. Suomen I
Neuvostoliiton välinen sotilaalfi [f
yhteistyö tulee naqj; kysymykseen ss
noastaan siina tapauksessa, että S |
mi tai Neuvostolutto Suomen ah ^
kautta Joutuvat aseellisen hyokk^ ^
sen kohteeksi. >"
Maantieteellisistä selkoista jot! I
että tällamen hyökkäys ei käytäisi i
lisesti katsoen voi tapahtua mr
kuin jonkin .Suomeen, rajol
skandinaavisen ,jnaan| alueen —
Suomen' etujen mukaista sen i i
*ia'lurvat'tu"publUdfeltt;iHuUä ^'sd^^
nen jota nuötsUqnj lähes puolenii ^
ta vuos|s«it««i .na,n;^ttpnut — lo
se pojstaisi(t$!0]5epttl^ep^in hyöltlij |ii
sen .ifjian < N^uv^ostplilttoa vaiti ^
Suomen alueen kautta. Suoi
iitlikän i)äättääTälnä-'^^Urva
ha - maalle'- k£Bklssai>.olosuhteiss» |" f
rauha • .poh^dömaissa Öh tämän. 11||
koitokseni saayutfamjsek^ - valttia ^
tdn edelly£ys/, , J , ^ ' ii
, Suomen erfijolsasefnan pohjoisa||is
sessa yhteistyössä rauhan ylläpiti!
•seksi-maanttelee,'pMtsi rauhans! >"i
mus,; Neuvostoliiton-kanssa sotai h
ystävyys- ja" avunantosopimus, t ||j
edellyttää myös Suomen tiet;
puolueettomuutta, kun se
Suomen politiikan päämääränä
van pysyä suurvaltojen välisten
ristiriitojen ulkopuolella.
•; Mutta vallitsevissakin oi
teissä, sellaisiksi kuin ne ovat
dostuneet, suomella on oma
vänsä rauhanpolitiikan
seksi pohjols-JEuroopassa.
kuuluu ystävyys- ja avunani
muksen kirjaimen ja hengen
doton ja vilpitön noudati
Me suomalaiset haluamme elää
hassa omassa kaukaisessa ko:
me,. työskennellen ^ansakunnan
vinvoinnin kohottaMiseksi Ja toii
sydämemme pohjasta, että
voisivat löytää sellaisen o:
mukaisuuteen perustuvan rai
nykyisessä kriisitilanteessa, että
voisi säilyä ja vakiintua. Se on
Suomen kansan rauhanvetoomns.
Bo
viikkoansioiden olisi pitäyt kohota työviikon lyhenemisestä huoli­matta,
kut-n tapahtui esim. M - M union jäsenten kohdalta. On totta,
että nyt laadittu t\'öehtosopimus antaa kirvesmiehille heinäkuun 15
pnä 5 sentin palkankorotuksen tunnilta, mutta se tapahtuu vasta puo­len
vuoden kuluttua johon mennessä elinkustannukset voivat vielä
nousta huomattavassa määrässä. Sitäpaitsi, kuten sanotaan, '^pa­rempi
on pyy jnvossa kuin kaksi metsässä". Kirvesmiesten olisi pi­tänyt
saada kohonneita elinkustannuksia vastaava korotus viikkoan-sioihinsa
j:i työnantajat olisivat helposti siihen voineet suostuav sillä
tieteellisest* todisteltu seikka on, että lyhempi työpäivä lisää työ-
Iäisten tuofntolehoa. Tämä tarkoittaa sitä. että vaikka urakoitsijat
joutuvat maksamaan korkeimpia hintoja kaikista muista tavaroistan,
niin työvoi^iaa he saavat ostaa entisillä alhaisilla hinnoilla. Kysymys
työehtosopimuksen päättymisajasta-on myöskin seikka, joka vaatii,
kuten palhUa-asiakin korjausta seuraavaa sopimusta suunniteltaessa
ja .iilekirjoitcttacssa.
Vaikka kirkkoisä Martti Lutherus
oli ankara mies "palkollisia" Ja muita
pikkuihmisiä vastaan, jotka hän mää­ritteli
salnaan luokkaan "vaimon",
"karjan" ja muun "oinaisuuden kans­sa"/
niin kiivaana uskonpuhdistajana
hän sentään nälci sen, minkälaisek­si
elämä muodostuu porvarillisessa
maassa 'sitten; kun perkele sen sota-viiutyksellään
ja mielipidevalnolfean
saastuttaa.
Y l i neljäsataa vuotta sitten Luther
ruksen kirjoittamassa postillassa kiin­nitetään
aivan oikein huomiota sii­hen
surkeaan tilaan jolloin se vanha
rienaaja istuttaa koiruutensa suur-por^
arelhln ja varsinkin heidän^ hal-lltuksilnsa.
ja miten tämä spitaalinen
saastutus leviää eritoten "pispojen ja
ruhtinaiden toimesta", Joiden pitäisi
olla sitä estämässä.
Kas n-äin kertoo kirkkoisä Luther
vanhassa postillassaan:
"Oi varo. varo itseäs siltä myrkyltä,
sillä se on kaikki perkeleen oppia, jol­la
on koko maailma petetty."
Jos Luther eliiisi nyt ja kirjoittaisi
postillaansa,^ niin hän joutuisi tuossa
kalkki sisältävässä lausunnossaan vä.
hän tinkimään ja myöntämään, että
kaikki palkolliset ja muut pikkulhml-set
ovat rauhanpuolustajia ja kiel­täytyvät
olemasta "nöyriä" itse per­keleen
eli sotakapitalistin edessä.
Sielunsa silmillä ehkä nykyään
porvarilehtiä ja niitä matkivia "muu­ten
vain porvarien" riepuja katsellen
Luther kirjoittaa postillassaan: :
"Vallan turhuutta jä petosta oh he
kalkki tyyni; Ihmisten kohuus on ne
nrilettihyt". ' '
Ja edelleen:
"Voi mielettömiä, mielettömiä! Vie­lä
pispat Jä ruhtinaat, joitten pitäisi
tämmöistä estää, ovat kuitenkin seni-moisissa
narrlntöissä kaikkein etui-simmat.
Toinen sbkia taluttaa tois­tansa.
Sellainen kansa on mielestäni
kuin vähäiset tyttäret, jotka leikitse-vät
vauvoillahsa, ja kuin pienet poi­kaset,
Jotka kepillä ratsastavat."
Kaikki papit ja "pispat" eivät kui­tenkaan
tyj-dy enää narrintöitä teke­mään.
Monet heistä — kalkki vii­saammat
— ovat liittyneet rauhan­puolustajain
riyeihin Ja tuomitsevat
sotaperkeleen. vehkeilyt. Heistä on
tullut näkeviä, jotka yhdessä toisten
näkevien kanssa huolehtivat siitä, et­tä
perkeleen riivaamat kuolenaan-kauppiaat
eivät saa "sokeita talut­taa'
kurjuuteen ja tuhoon.
Näitä näkeviä pappeja ja "pispo-ja"
kunnioitetaan tulevaisuudessa
meidän aikakautemme "uskonpuhdis­tajina".
.
Mutta mitähän sanovat jotkut ny­kyaikaiset
lutherilaisen kirkon maalli­set
päämieliet siitä kun Joidenkin pro­testanttisten
sielunpaimenten sano­taan
suumilttele van erikoista pappien
uniota?
Tällainen huhujuttu ei suinkaan ole
lähtöisin allekirjoittaneen syntisestä
4>äästä, vaan on lainattu kaikesta pU-*
naisuudesta täydellisesti "vapautu.^
neesta- kirvesmiesten tinlph pätamtts-,
tasta julkaisusta (fThe Carpehter"),
joka pelosta väristen hakee "punaisia"
mustepullöjenkm alta. Mainittu jul­kaisu
kertoo tammikuun numeronsa
Juorujuttuna seuraavaa:
"Monet työläiset ovat kuulleet lau-seen,
'vain uniojärjestön avulla me
voimme ratkaista pulmamme'. Vallan
toisenlainen Ihmisryhmä kuuli tämän
lausunnon viime viikolla.
"Mies, joka sen esitti, oli New Eng-land
Pabtlst-sahraalan johtaja pastori
Howard P, Weatherbee. Ryhmä, Jolle
hän puhui, muodostui protestanttisis­ta
papeista. Hän sanoi, että maan
työläisten keskinkertainen palkka oli
53.024 viime \-uonna samalla kun us­konnollista
työtä tekevien keskinker­tainen
palkka oli $2,276. Tämä on
probleemi minkä unlo voisi ratkaista,
hän selitti: -
"Ehkä pappien keskuudessa leviää
käsitys, että vaikka he tietävätkhi
Herran huolehtivan, niin mitään
haa ei olisi stoa vaikka HÄNEN f
lellaan olisi hyvä Ja taistelukunto:
unio."
Mahdollisesti juttu on aivan pt
tön, mutta henkilöt, joiden
tietää tällaisista asioista, ovat
kertoneet, että vielä aivan
ajettiin "maanpakoon" eräs
suomalaisten keskuudessa toimii*
vaikuttanut hengellisen työi
Jolla oli sen verran "maallisia" Ui
muksia', että • häh sanoi hyvää jA'
täkäläisten maanmiestemme lyöi*
järjestöjen Jäseriille j a luottanii
hillekUi. Mahdollisesti he
juuri tätä "viimeisen ajan
— että heidänkm papplnsa j:
vät niin; että voisivat joukko
sa avulla parantaa olosuhteitaan.
Valtavasti puhuen meUlä ei o!«>
tään sitä vastaan vaikka papit. S|
kaanluklen myös Canadan suonitf
ten sellaiset, perustaisivat oman'
onsa.. Tosiasiassa valtavan saSi
nemmlstö Canadan suonial*J'
palkkatyöläisistä kuuluu jo offltf
lansa unloon. -Tässä suhteessa
eteenpäm aiotaan mennä, tulee »Y: ^
jo pappienkin vuoro. Me saafflun-*)!
la myös melko vakuuttuneito «•
että jos Ja millom eshn. Canadai
malaiset papit unloon'haluavat
heidän el sovL odottaa johtoa
suutensa vuoksi suomessa lalti
julistettuun "Rinta,
kuuluneilta kellokkailta,
koura. ,
1
• ^
^1