1955-06-21-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Kaikki rinnan samassa rintamassa ihmiskunnan pelastamiseksi Kansanedustaja Eino Kilven alustus Lm vuosikokouksessa Tampereella JBVOISAT LUTTOKOKOUKSEM-jlE EDLSTAJAT JA KUTSUVIE-RUT HYVÄT TOVERIT: ritkioä fcöleina kevätviikkoina j^mt Jokainen Jtoolestitneena odotelleet lämpimän kesän taloa. . Se on viiv> teUyt ^poikkeukselU-gjn Isa uan Ja aiheuttanut varslnr yn maan, pohjois-osfesa paljon liiiUaa ja vahinkoakin. Toivottavasti se lählmpinä päivinä saa-pon luoksemme sitä' lämpimämpänä, Ja korvaa ainakin suureksi ; osaksi vuodentuloamme uhkaavat menetykset. sTOJA EI OLE VOITU räiiAA UNOHDUKSIIN ' Mutta liittokokouiiseemme saapues-e ajatuksemme ovat varmaan lineet muissakin, laajemmalti ttuvissa asioissa . kuin mitä saä-teet ovat. Tavalla tai toisella ovat uSemattomat ilimisst eri maissa pa-uttaneet- mieliinsä keväänrkymme-vuotta- takaperin. Totta on : tie- 1, että suurtenkin tapahtumain eat tunnelmat eletään ja tunneli vain yhden kerran: juuri?gillom ne tapahtuvat. Kuitenkin toisen ilmansodan: päättyminen- kevaäl-. 1M5 koski- n i in suuria valtiollisia, nkisiä ja aineellisia arvoja, niin ratkaisuja oikeuden jä yden välillä, miljoonien isten vastaista elämää, ettei-myöhemmät tapahtumat ole.vol-eet painaa niitä unohduksiin. Hitle- Saksan luhistuminen merkitsi ko-:- aisille kansoille ja valtakunnille ikausien vainon >ia. kärsimysten "ttymistä, se tiesi rauhan tuloa, ailmanhlstorian t ä h ä n asti suurim-n mielettömyyden 'jälkeen, se »pa-i vapauden ja turvallisuuden "Joonille ihmisille. Suuressa osassa oppaa. osaksi sen ulkopuolsllakin mnettiinkin äskeisinä toukokuun, 'ivinä välitöntä tarvetta elää uudes- -n muistoissa nuo kymmenen vuo-takaiset päivät — yhtäläisesti maissa, joita nykyisessa kielen-ytossa nimitetään itäblokin valti-lisi, kuin missäkin, jotka luetaan iluviksi lansiblokkiin ja- Atlantin Niin kovaa kuin kansainvä-, en politiikka Viime ajat onkin ollut "i naiden muistojen kohdalla rehti avoin sydämellisyyskin pilkahta-aan esiin. Hitlerin vallan kukista-. den armeijoiden johtajat, marsalk-- Zhukov ja presidentti Eisenhower ihtoivat "voiton paivana" koskenaan sydämelliset kirjetervehdykset. Samassa rehdissä mielessä tapasivat muukaan toisensa' Moskovassa "Elben: sankarit", toisen maailmansodan entiset neuvostolaiset Ja amerikkalaiset sotilaat. SUOMEN OMALAATUINEN T R A G I I K KA Suomessa nämä muistopäivät on eletty eräänlaisina nyrjästäkatsojina. Taallahan ei voitu yaltlona eikä kansanakaan eläytyä noihin muistoihin aivan samassa mielessä ja samoissa tunnelmissa kuin suuresaa- osassa muuta Eurooppaa. ViraUisen Suomen oli pysyteltävä vaiteliaana, ehkäpä lähinnä sen omalaatuisen tragiikan vuoksi, e t t ä kansallinen elämämme ja valtiollinen rUppumattomuutemme säilyivät suurelta osaltaan niiden armeijoiden ansiosta, joita vanitjiani Suomi oh juoniteltu sotimaan Hitlerin Saksan liittolaisena. Tekisikin mleU uskoa, e t t ä yksi j a toinen niistä jotka: rauhan palattua äkkiä vaihtoivat H i t - ler-ihailunsa siihen' asti halveksu-, maansa "pohjoismaiaeen yhteistyöhön tuonnoisina päivinä saivat palan kurkkuunsa, mikäli lehdistä lukivat esimerkiksi Norjan vapautusjuhllen selostuksia. 'Norjahan oli kutsunut juhliensa kunniavieraiksi Ruotaln Ja Tanskan ohessa' maan vapauttajat ja sodan aikaiset liittolaisensa: Neuvostoliiton, Englannin ja Yhdysvallat Meidän maamme ei ollut kutsuttujen joukossa. Syyn tiedämme 'jokainen. Suomi kävi sotaa Norjan asrtaian ase-vei j e n ä ! VALTIOMME ASEMA TURVATTIIN Mutta omissa mielissään kansalaiset ovat meilläkin viivähtäneet saman-ikjiltaisten vapauttavien muistojen ääressä kuin muutkin kansat. Meidänkin rajoillamme olivat acee* jo tuolloin lakarmeet puhumasta, täälläk i n palaa: rauha, poliittisten vankilain portit avautuivat ja^lakicmmo takaamat oikeudet palautettiin ihmisille. Suomellekin merkitsi kevät 1945 ulkoisesti itsenäisyyden säilymvstä, sisäisesti rauhan kansanvallan ja ihmisyyden voittoa. Valtiomme a-^^^ma turvattiin a3n kokonaan uuden ulkopolitiikan avuUa, mikä sodan päätyttyä omaksuttiin. Jos sensijaan suursodan lopputulos olisi ollut toinen jö sota olisi päättynyt natslarmeUol-den voittoon, olisi kansallinen ja valtiollinen, aaimamme jo aikoja-^tten ollut vähintään kyseenalainen — kansalaisvapauksista puhumattakaan. ARVOKKAAT KIRJAUUTUUDET SAATAVANA KIRJAKAUPASTAMME THEODOR PLIEVIER: MOSKOVA "Moskova" — Theodor Plievierln maailmankuulu, sotaromaani .— kertoo Saksan j ä Neuvostoliiton ratkaisevista kohtalonhetkistä sota-vuonna 1941. Tarkastelukulmanaan milloin taistelevien suurvaltojen päämajat,'milloin tuntemattoman sotilaan juoksuhauta tai pommituksen kohteena oleva kaupunki, Phevier vyöryttää eteemme dramaattisen näytelmän historian valtavimmasta sotaretkestä. 425 sivua Hinta sid. $3.40 THEODOR PLIEVIER: STALINGRAD ROMAANI Stalingradin puolustus kuuluu nykyajan sotahistorian suuriin san-karitaruihin. Se oli todellhien Verdun. Tuskin ainoakaan rakennus jäi ehjäksi tässä puolen mUjoonan asukkaan kaupungissa. Jonka taloissa jä kaduilla pilrittäjät ja piiritetyt k u u k a u s t a ^m tappoivat toisiaan. Stalingradin pitkälliset kärsimykset päättyivät vihdom : tammikuussa 1943, kuri pohjoisesta tunkeutuvat venäläiset taisteluvoimat saarsivat ja ottivat vangiksi marsalkka Pauluksen Johtamat piirittäjät. -; . •• Saksalaisten Stalingradin valloitusyritys merkitsi toisen maailmansodan ratkaisevaa käännekohtaa; samalla se oli totaalisen sodan järkyttävimpiä murhenäytelmiä, jossa 300,000 :n saksalaisen sotilaan armeijakunta tuhottiin.miltei viimeiseen mieheen.; Näitä taistelun palvia kuvaa Theodor PUevierin "Stalmgrad" — tämän hetken. maailman ehkä kuuluisin sotaromaani. 535 sivua Hinta aid. $3.80 PAPHNE D U MAURIER: "Rcbekan" tekijän uusi menestysromaani MARY ANNE "Mar>- Anne" on monivaiheinen kertomus kauniista Ja h ä ^ l l e m ä t - tomastä naisesta, joka Yrjö III :n ajan Englannissa pääsee huomattavaan asemaan Yorkin herttuan rakastajattarena Ja joutuu päähenkilöksi erääseen maan historian sensaatlomaislmmista oikeus- •jutuista.; ,^ •::•> .... .•:. • v. ' PEARL S. BUCK: ITÄTUULI - LÄNSITUULI 219 sivna—Hinta sid. $2.50 Pearl s. Buck lienee amerikkalaisista Nobel-kirjailijoista Suomessa parhaiten tunnettu. Hänen tuotannostaan on suomennettu useita |;omaaneja ja nyt julkaistaan suoiheksi myös hänen eslkoistec&sensa Itätuuli — Länsituuli", joka ilmiestyi alkukielellä v. 1929. TUllä romaanilla Buck aloitti K i i n a n olojen kuvaamisen. Buckm ensimmäisen romaanin päähenkilönä on kiinalaisen ylhäisö- Perheen tytär, joka naitetaan länsimaisen sivistyksen saaneelle kimalaiselle lääkärille. Toisen juonikudoksen muodostaa se sovittamaton ristiriita, jonka aiheuttaa se, että päähenkilön veU, Joka har-. joutaa opintoja Amerikassa, ottaa vastoin vanhempiensa tahtoa vaimokseen amerikkalaisen naisen. 170 sivua HinU tld. $2.50 M A R T T A H A A T A N E N : ILTARUSKO k^^r-^^ Haatasen uuden romaanin ympäristönä on pohjoinen kirkon- » J ' « Ja sen arkisen aherruksen keskipiste, sahalaitos. Jonka vaiheUla "»>osteoi:sen tapahtumat pysyttelevät. Ester.'romaanin pääheiikilö, on sahan entisen isännöitsijän nuori leski; hänen miehensä isä on '^"^'^'•"s^Ja. Ja Ester itse, leskeksi Jäätyään, Joutuu palaamaan s^m^*^'"?" työpöydän ääreen, Jonka h ä n kolmetoista vuotta aikai- «=013110 oh nuorena morsiamena jättänyt. Tilatkaa osoitteella: ^ Vapaus Publishing Co. Ltd. 69 Sudbury. Ontario Saksassahani oli ainakin eräissä pii reissä jo sodan aikana tehty kavialiä suunnitelmia Suomenkin "asuttAroi-seko." — kuten sanonta, kuului — eräillä miljoonUla "uutisaukkaita". Sellainen ohsi jo sinänsä merkinnyt vaaraa kansallisuudellemme j a lopukr £l tiennyt maamme muuttumista saksalaiseksi protektoraaUksi. Sellainen olisi ollut kylmä todellisuus Suomesta "Pohjolan johtavana valtiona", mikä kuva houkuttelevana kissaiikultanä väikkyi tiettyjen poliittisten ryhmäkuntien toiveunissa^ MILTEI PUISTATTAVA » R «JTOS Siirtyminen kansojen toiveista ja mielialoista toisen maailmansodan päätyttyä viime vuosien kylmään todellisuuteen, on muutos ollut miltei puistattava. Uuden a-iursodan pelko on pitkät ajat liikkunut kansojen mielissä uhkaavana Ja pelottavana. Ihmiskunta koki masentavan pettymyksen kun Hitlerin voittajain yhteistyö, sopimuksista huolimatta, el jatkunutkaan toivotulla tavalla. Idän ja lännen, sosialistisen . j a kapitalistiasn maailman suhteet viilenivät lyhyessä ajassa. 'Neuvostoliiton toistuvaa vakuutusta, e t t ä erilaisten poliittisten ja yhteiskunnalliaten järjestelmien rinnakkaiselo - on hyvin mahdollista, el lännen johtavissa elimissä haluttu uskoa. Vaikka Neuvostoliitto äskeisinä vuosina on keskittänyt kalkki voimansa sodan hrivlttävien iiävitys-ten korjaamlasen ja kansalaisten elämän parantamiseen,. on lännestä käsin tarkoituksellisesti .väitettykin itäisen naapurimme valmistuvan uuteen sotaan! Kyräily Ja epäluulo ovatkin siten näihin aikoihin asti olleet leimaa antavina kansainvälisessä politiikassa. Armeijoiden supistamisen j a sovitun asevähennyksen sijasta onkin ollut käynnissä uusi valtava varustelu. "Kyhna sota" on se kaikkien timtema" nimitys, joka» viime vuosina varsinaiassti on luonnentlnut suurpolitiikkaa. Se alkoi erikoisesti kiihtyä sen jälkeen kun Amerikassa "suuren ralian" miehet voivat lisätä vaikutusvaltaansa presidentti Rooseveltin kuoleman jälkeen. Aivan erikoisen uhkaavaksi. ja liälyyttävakJii kansainvälinen tilanne alkoi kehittyä senjälkeen kun uuden sodan valmistelu keskittyi ns. Atlantin liiton perustamiseen. Se toi sodan vaaran meidänkin leveysasteillemme senjälkeen kun Tanska Ja Norja äkkiarvaamatta saatiin tuon liiton Jäänniksi.' Ehkä vielä enemmän sitä lisäsi ns. Länsi-Saksan valtion perustaminen siltä Saksan osasta; Joka sodan voittaj a in yhteisin päätöksin oli Jäänyt län-ff. valtain miehittamäksi lopulliseen rauhantekoon saakka. Sen muodostajia ei huolestuttanut se, että tämä toimenpide uhkasi siirtää kauaksi e-teenpäin koko Saksan yhdistämisen. Ratkaisu perustui pelkästään sen kylmän laskelmoinnin varaan, että uur den aodan syttyessä Saksan maaperä ja etenkin Saksan nuorison fyysillinen voima olisivat käytettävissä. Vaxsin-k l n entiset natsit olivat suunnitelmaan ihastuneita. Voitiinhan taas luoda uudestaan — vaikkakin tehtyjä sopimuksia rikkoen — Saksan armeija, taisteluvoimat, Streitkräfte". Saksan oman puolustuksen kannalta el niitä tosin pidetty tarpeellisena. Niinpä oikeistolaisia sotilaspilfejä edustava . lehti "Soldaten-Zeitung" kirjoitti ratkaisun Jälkeen, ettei "ehdotus uudesta aselstautumiaasta Johdu Länsi-Saksan turvallisuuden tarpeesta vaan toisista kansoista.". Suunnitelman toteuttaminen on kuitenkin vienyt kovasti aikaa. Ne olivat valmiina jo kolme vuotta bit-ten, juuri viimeksi pidetyn liittokokouksemme aattopäivinä: Ranska on puolestaan epäröinyt viimeiseen saakka antaa suostumustaan, ja Saksan oma työväestö on vastustanut hanketta tiukasti J a päättävästi. On ehkä aiheellista mainita tässä yhteydessä, että vastarintaa varsinaisesti Johtanut Länsi-Saksan sosialldemor kraattlnen puolue ei ollut saanut Juuri nimeksikään tukea, tuskinpa edes ymmärtämystä, muiden maiden ns. aatetovereiltaan. käyttöön. Tiedemiehet Väittävät K u i ' tenkin, e t t ä koko tämSn p i t l s in ajasr" Jakson kuluessa polttoaineen ( ä i o on voitu kohottaa vain vUfiinkertalseksi. Soutaman J i a r v ^ viime vuoden ai» kanoi on kuitenkin fiäästy tuloksiin-. Joiden mukaan polttovoiman fcäyttöft voidaan atomienergian avulla korot» ta^ 10 miljoonan kertaiseksi. Tämän ratkaisun selvittänee^ tutkijat toteavatkin, että ihmiskunta on nyt siirtymässä merkittävämpäan uuteen aikakauteen kuin mitä tapahtui, kun a i koinaan siirryttiin kivikaudesta pronssikauteen Ja siitä edelleen rautakauteen. Alkamassa oleva atomikausi voi siten mullistaa.kehonaan maailman ja sen ihmisten elämismahdclU-suudet.. Mikään maa ei tämän Jälkeen ole riippuvainen polttoaineesta; ei hiilestä, ei öljystä eikä sähkövoimasta .— atomivoima sinänsä: ei ole nfikään vienti- eikä tuontitavara. Jos siis. Jatkavat tiedemiehet, ihmiskunnan käyttöön nyt vapautettu voima kj'etään Järjestämään rauhalliseen työhön, on ihmiskunnan suu|1n unelma täyttynyt! VARSOVAN AVOIN SOPIMUS Sotavarustelujen (kiihtyminen lännessä on luonnollisesti aiheuttanut levottomuutta Idassa. Niiden on ollut pakko ryhtyä vastatoimenplteisilri oman turvallisuutensa vuoksi.- Kahr deksan Itä-Euroopan maata onkin tehnyt keskenään ns. Varsovan sopimuksen keskinäisestä ystävyydestä; yhteistyöstä ja avunannosta kansainvälisen turvallisuuden takaamiseksi. Varsovan sopimus ei siten — päinvas-tohi kuin Atlantin liitto — kohdistu sinänsä mitään sopimuksen ulkopuolella olevaa valtiota vastaan. Ja tar-joo päinvastoin muillekin valtioilla mahdolllauuden osallistua siihen. So-j} lmuksen teimeet valtiot ovatkin i l moittaneet olevansa valmiita neuvottelemaan muiden valtioiden kanssa yhteisestä varustusten vähentämisestä, sekä atomi- Ja vetypommien samaten kuin muidenkin uusien tuhoaseiden kieltämisestä. IH9IISKUNNAN SUURIN UNELMA TÄYTTYMÄSSÄ ' Näiden kysymysten puitteissa onkin vihne aikojen pohittinen keskustelu kaikissa maissa liikkunut.' Atomi on sana, Jonka ympärillä tavallistenicin Ihmisten ajatukset nykyisin pälvittdJn liikkuvat Jännittyneinä Ja levottomi-tu. Yli 2.000 vuotta ihmiset ovat ponnistelleet maailman piiristä löytyvän polttoain^n ^irroittamlseksl-oikeaan ONKO VIRALLINEN VALITTELU ESITETTY? Valitettavasti ihmiskunnan tämän hetken suurL kohtalon tragedia on kuitenkin siinä, että tämä suuri keksintö, tieteellisen tutkhnukaan j ä t t i - lälssaavutus, jonka pitäisi koko ilunls-kunnassa h e r ä t t ä ä pelkkiä riemullisia ajatuksia tulevaisuudesta, yhä kasvavassa määrin on nostattanut kauhua ja pelkoa. Saattaa olla. että Jotkut liioittelevatkin atomin tuhovoimaa; mutta; kukaan ei kiellä, etteikö sen avulla voitaisi aiheuttaa sellaista h ä vitystä Ja kuolemaa. Jonka kaltaista me tuskin pystymme -kuvittelemaan. Lohdullista on ollutkin todeta, että maailman kansat eivät ole jääneet vain apaattisina odottelemaan tämän kaltaista kohtalonsa täyttymistä; Sodan valmistelujen vastapainona kuullaan rauhan vaatimus yhä voimaksi-kaampana. Muistanune, miten aikaisemmat rauhanjärjestöt olivat yleen-. sä vaatimattomia Ja hieveröisiä, rauhanpuolustajain nykyinen rintama on voimakas Ja aktiivinen. Rauhantyössä tavataankin nyt työväestön kasvavien , joukkojen rinnalla runsaasti kunnioitettuja Ja kokeneita val-tiomiehiä, kulttuurielämän terävimpiä aivoja, erilaisten poliittisten; yhteiskunnallisten Ja uskonnollisten käsitysten edustajia. — kaikki rinnan t ä s sä ihmi^unnan pelastamlstyössä. Sa-domtuhansin. . nimin allekirjoitetut rauhanadressit ovat toisensa Jälkeen lähteneet Jokaisesta maasta kansojen rauhan 'tahdon ilmaisuna. Mutta sodan vaarasta huolimatta Järjestyneellä rauhantyöllä on vastustajiakin; meillä niinkuin muuallakin, Nimikirjoitusten keruu rauhanadrfesseihln on tietyissä piireissä h e r ä t t ä n y t suoranaista vihaa Ja suuttumusta. Toisaalta on pilkallisesti sanottu, etteivät adressien nimikirjoitukset Ja muut Joukkoesiintymiset merkitse mitään suurissa poliittisissa ratkaisuissa. Sellainen ajatushan merkitsee, e t t ä i h misten oltei tehtävä Itsestään jonkinlaisia sodan välttämättömyyden orjia. Tämän hetken tehtävä on aktliylsen rauhanasian ajaminen. Gustav Möller, Ruotsin sosialidemokratian tunnetuimpia vanhan polven edustajia, lausui äskettäin HJ.Brantlngin muistojuhlassa pitämässään puheessa, että ijon Brantlng eläisi, " h ä n e t varmaan nähtäisiin aseista riisumista vaativan risth-etken Johdossa". Erikoisen oudolta tuntuu sellainen toimettomuus, joka ilmoittaa tyytyvänsä vain odottamaan — maapallon ulkopuolelta (!) sellaista rauhanliikettä. Jonka voima el ole Joukkoliikkeissä, — kuten kirkkomme 800-vuotlsJuhlien yhteydessä kuultiin koritea-arvolsen kirkkomle-hen mielipiteenä. Yleensäkin saattaisi meillä olla hyvä muistaa, että Suomen kansa on monet kerrat historiansa valkeina aikoina turvautunut jouk-kolUkkelsiln Ja yleisen kansalalsmle-lipiteen 'kokoamiseen. Muistettakoon vain, että kun tsaristisen sortokauden alettua 1899 puoli miljoonaa kansalaista piirsi nimensä ns. suuren adressiin, oli sen välillinen vaikutus kiistaton kansamme taistelussa oikeuksiensa puolesta. Suorastaan typeränä Ja maamme mainetta alentavana on p i d e t t ä v ä s i t ä kielteisyyttä, Joka eräillä tahoilla Jo ennakolta on o m ^ u t tu Juhannuksen t i k o i s s a Helsingissä pidettävään maailman raufaankongres-,. slln. Pltälsihän ymmärtää, että sel-lahien tilaisuus on Suomelle Jo sinänsä suuräcsi kunniaksi, puhumatta maan mainosarvosta, Jotta sille omistettaisiin mahdollisimman hyvänsuo-paista huomiota. Nähi ei valitettavasti kuitenkaan ole tapahtunut. V a in suurin vaivobi on esimetldksi radion ohjelmaneuvostossa saatu raivatuksi tilaa muutaman minuutin esiintymist ä varten jollekin harvalle kansainväli.' seUe kuuluisuudelle. — Hallituksemme virallisesta suhtautumista ei toistaiseksi liene selvyyttä. Johtuneeko huo-maamattomuudesta vai muista syistä, ettei ainakaan mitään peruutusta ole Julkisuudessa näkynyt tietoon, jota amerikkalainen uutistoimisto United Press levitti kuukauden päivät sitten, Ja Jonka mukaan hallituksemme v i rallinen edustaja Jonka nimeä ei tosin mainittu — olisi myöntänyt hallituksen valittaen nähneen, e t t ä Helsinki on valittu suurimman rauhankokouksen paikaksi vuoden 1950^TuJic-holman kokouksen jaikeen. < Joe tämmöinen "virallinen vallttela^f, tosiai^ on esitetty, heittää se oudon varjon hallituksen taholta usein annettujen rauhan Ja ystävyyden vakuutusten ylitse. . . . KUIN POLIITTINEN JXIOENLÄUTO OLISI UlPI/LTA ALKANUT . Vastaanhangoittelijoista huolimattai kansojen mieUssä on kuitenkin syttymässä uusi toive siitä, e t t ä ponnistelut syntyneiden epäluulojen poistamiseksi Ja rauhan vakaannuttamiseksi sittenkin alkavat Johtaa tuloksiin. Kansainvälisessä Jännityksessä näyttää olevan tapahtumassa miltei odottamatonta laukeamista. Seitsemän, kahdeksan vuotta Jatkunut "kylmä sota" on ainakin osittain vaihtumassa neuvotteluiksi. Itävalta on jo saanut riippumattomuutensa 10 vuoden odotuksen jälkeen. Neuvostoliitto Ja Jugoslavia ovat uudestaan sohnlneet ystävälliset suhteensa. Intian pääministeri Nehru suorittaa paraikaa merkittävää vierailukäyntiä Neuvostoliitossa. Saksankin kysymys on alkanut liikkua. Länsi-Saksan kansleri Adenauer : matkustanee lähiaikoina myöskin Moskovaan neuvottelumatkalle. Tärkeintä on, e t t ä neljän suurvallan hallitusten päämiehet, jotka eivät ole olleet yhteisessä neuvonpidossa Potsdamin konferenssin jälkeen 1945, tapaavat toisensa heinäkuussa. M i -; käli silloin, niinkuin hartaasti toivotaan, päästään edes alustavasti selvyyteen Saksan tulevasta järjestelystä, muuttuu maailmankuva huomattavasti helpommaksi kuin mitä se v i i me vuosina on ollut. Vaikuttaa to-: slaan kuin pohittinen jäidenlähtö oli-ai lopulta alkanut. Merkillepantava on e t t ä jokainen jännityksen helpottamista tarkoittava aloite on lähtenyt Neuvostoliitosta käsin. Meidän maamme ulkopoliittinen asema on tunnetuin sopimuksin määritelty. Jonkinlaisina lieljastuksinä edellä mainituista Euroopan asioiden Järjestelyistä on täällä sinänsä selväst ä asiasta yritetty vh-lttää keskustelua, vieläpä antaa siltä kovin kotltdvoisia selityksiäkin. Kun Itävalta tehdyn liittosopimuksen mukaan on oleva täysin puolueeton valtio, keksivät jotkut" meikäläiset politiikan taiteilijat omasta mielestään nokkelan i selityksen, että Itävalta noudattaakin nyt siis ^ "Suomen linjaa"! Tällainen tulkinta on kuitenkin Jo yksinkertaisuutta taikka tarkoitulcsellista hämäämistä. Meidän maammehnu ei ole niinkuin tuota väitettä jo on oikaist u i i n —^. puolueeton valtio samalla tavalla kuin Itävalta tai Sveitsi taikka .edes Ruotsi, Suomi on puolueeton valtion vain määrättyyn rajaan saakka. Suomen ja Neuvostoliiton keskinäisen sopimuksen mukaan Su(Mnen puolueettomuus loppuu, jos näille maille: syntyy tilanne, etta Saksa tai jokin sen kanssa liittoutunut valtio yrittää hyökätä meidän maamme alueen kautta Neuvostoliittoa vastaan. Tällaisessa tapauksessa me olemme sitoutimeet vastustamaan hyökkäystä kalkin voimin. Muissa tilanteissa maamme sensijaan pysyttelee puolueettomana. SUOMEN JA NEUVOSTOLHTON SUHTEISTA puhuttaessa onkin syytä tyydytyksellä todeta, etta virallisten sopimusten täyttämisen ohella lahemen ystävyys on vuosi vuodelta suuresti kehittynyt. Sodan päättyessahän täällä vielä kuultiin uhmamielin lausuttavan niinkin, että tulemme kyllä täyttämään rauhansopimuksen määräykset "viimeistä pihtoa myöten", mutta el mitään sen enempää. Tasavallan nykyisellä presidentillä, oli tämän johdosta aihetta lausua, että sellainen ei riitä. "Sodan aika maittemme välillä on nyt kerta kaikkiaan lopussa. Suomi siirtyy nyt ystävyyden kauteen suuren naapurinsa kanssa", kujiluivat nuo monasti toistetut, suurta valtlonäke-mystä osoittavat sanat. Saman käsityksen ovat laajemmat piirit mcilla vuosien aikana ymmärtäneet oikeaksi. Ystävyyssuhteita onkin solmittu kalkissa yhteiskuntapiireissä. Ja näköalat Neuvostoliittoon ovat suuresti laajentuneet. Kuitenkin on pakko todeta, että vanhojakin näkemyksiä on edelleenkin olemassa, vaikkakin ne ovat vähenemässä; Äskettäin vietettyjen erilaisten sotilasluontoLstcn juhlien yhteydea«L on kuultu puheita Ja multa esityksiä. Joista riittävän selvästi on kuultanut, etteivät asianomaiset kovin paljon ole sodan jäl-kecnlcään oppineet. : Valitettavana täytyy pitää myös, että osassa Suomen sanomalehdistöä edelleen noudatetaan toimitustapaa, joka ilmeisen tarkoituksellisesti asettaa Neuvostoliiton politiikan Ja yleensä sikäläiset tapahtumat Ja pyrkimykset Jukijainsa Elimissä vähintäin vknlseaan valoon. Mutta kun toisalta neuvostolehdistö vuorostaan joskus —' yleensä harvoin — esittää arvostelevia lausuntoja meidän poliittisista tapahtumistamme taikka poliittisten rylimiemme kannanotoista, edellä viittaamani täkäläiset lehdet pvat heti takajaloillaan. Tuorein esimerkki - on viime viikolta, M^kovan "Izvestijan" esitettyä Joita-kin. t omia huomautuksiaan meidän p r e s identinvaalimme valmistelujen johdosta. Jotkut Suomen lehdet ehättivät hoti esittämään tiukkasävyisiä vastalauseita, koska moskovalainen lehti oli muka sekaantunut —• "Suomen sisäisiin asioihin"! Mutta kun toiselta suunnalta esimerkiksi Tukholman "Dagens Nyheter" vuosikausia on esiintynyt Suomen valtloelämän. hol.^: hoojaksi itsensä korottaneena, pitävät samat suomalaiset lehdet meille tarjottuja viisauksia varteenotettavina "ystävän neuvoina"! Kokonaan huor mautuksitta näkyy jääneen sellainenkin, erfcan toisen ruotsalaisen lehden meille antama "neuvo", että tasavallan presidentiksi olisi valittava joku sotasyyllisenä tuomittu, koska muka vain siten voitaisiin antaa "hyvitys Vääryydestä, joka pitää poistettaman". Saattaa olla.: e t t ä : tällaiset Ilmiöt joltakin osaltaan johtuvat vanhoista perinteista, itsenäisen valtioelämäm-me nuoruudesta tai kansamme perusluonteen taipumuksesta yksipuolisuuteen. Meillähän on yleensä tapana asennoitua Jyrkästi Jonkin asian puolesta taikka sitä vastaan silloinkin kun mikään ehdoton pakko ei • sitä vaatisi. Tämä ilmenee myöskin suhteissa na a purelhlmme. On kansalaisia. Jotka vakaumuksesta, sydämensä halusta j a oikeasta poliittisesta oivalluksesta kuuluvat Neuvostoliiton kansojen j^täyiin, mutta joiden näköpiiri usein tuntuu Jollakin tavoin hämärtyvän kun katse kääntyy Pohjanlahden yli. On vuorostaan toisia. Joiden huulilta kuullaan jokaisen mitättömänkin asian yhteydessä kuin messupapin hyminänä "pohjoismaista yhteistyötä", mutta jotka Jähmettyvät ja viilenevät kun puhe siirtyy ystävyyden lujittamiseen itään päin. Tällainen tarpeettomaan Jyrkkyyteen karsinoitumlnen ei osoita valtiollista eikä kansallista kypsyyttä. : SUHDE SKANDINAVIAAN Mita erikoisesti tulee suhtautumiseemme Skt^ndlna vian maihin, niin el tietenkään, ole pyrittävä tekemään olemattomaksi sitä tosiasiaa,, että yhteiskunta- ja kulttuurielämämme on aikojen kuluessa rakentunut samoillo perusteille kuin muissakin pohjoismaissa, ja että se on merkittävällä tavalla vaikuttanut katsomuksllmme, tapoihimme ja tottumuksiimme. Hitlerin sodan vuosina mc elimme herkästi mukana Tanskan Ja Norjan kansojen kärsimykisssä, Ja Ruotsin kautta oli mahdollisuus yllä^pitää salatcit-se yhteyksiä muuallekin maailmaan. Sodan. Jälkeen pohjoismaiden poliittinen sijainti on kuitenkin huomntta-vasti muuttunut, ja aiheuttanut vissejä säröjäkin. Tanska Ja Nprjahan liittyivät miltei äkkiarvaamatta Atlantin liittoon Ruotsin jäädessä ns; lilttovapaaksl valtioksi. NämÄ ratkaisut eivät luonnollisesti ole. voineet oJla vaikuttamatta määrätyissä asioissa Suomen suhtautumiseen. Se on ehkä selvimmin saanut ilmaisunsa maamme kielteisessä asenteessa Pohjoismaiden neuvostoon. Olkoonpa tämän elimen merkitys Ja tarkoitus mikä hyvänsä, meillä ja muuallakin se on tulkittu eräänlaiseksi Atlantin liiton vaikutuspiiriin kuuluvaksi elimeksi. Tosin ovat jotkut poliitikot meilläkin cslt-telleet vaatimuksia Suomen liittymisestä tähän Järjestöön, mutta tuloksetta. Voimmekin pitää selvänä, ettjl Suomi el voi eikä halua liittyä siihen ainakaan niin kauan kuin kaksi sen jäsentä — Tanska Ja Norja — kuuluvat Atlantin liittoon, ja joutuvat huomioimaan sen tarkoitusperät^ Kysymys ci olekaan meillä millään tavalla ajankohtainen eikä päiväjärjestyksessä. SUOMEN-VIRALLISESSA ULKOPOLITIIKASSA Ei tiettävästi muutenkaan ole esiintynyt ainakaan mainittavia hankauksia, vaikka — nhnkuin jo viittasin — eräät polltlkoit^evat piirit ja yksityisyrittäjät ovatkin yrittäneet iiarjolttaa neulanpistopolitilklcaa Neuvostoliittoon kaain. Suomea onkin uaein mu-alla maailmassa esitelty jonkinlaisena mallimaana poliittisesta rlnnak-l; atsclosta kahden erilaisen yhteiskuntajärjestelmän kesken. Asemaamme tullaankin 'vannaan kJInnittämäSn suurta huomiota elokuun lopusfia Hel- {i*jikiin kokoontuvassa maailman par;- lamcnttien liiton kokouksessa. Jonka kjeskeisenä Icysyntyksenä Juuri on erilaisten valtioiden rinnakkaiselon aelr vittcly. (Jatkuu) Neuvostoliiton korkeus ennätys on ny!t 2.02 Moskova. —Slesäkuun 13 pnä. tääUä pidetyissä yleisurheilukilpailuissa teki* J u r i Stopanov korkeuahypyssÄp uuden Neuvostoliiton ennätyksen 2.02. Suomes^ta erotuomari IVIoskovan otteluihin Moskova. -—Suomalainen erotuomari Johan Alho tulee tuomitsemaan täältä heinäkuun aikana suoritettavat N-liltto-Jugo^Cavia Ja N-lUtto^Svcitsi jalkapallo-ottelut. SOINI NIKKINEN 73.00 Helsinki. — Soini Nikkinen sai n i iniinsä Riihimäen kenttäennätyksen, heittäen keihästä kesäkuun 15 päivän kilpailuissa tasan 73 metriä. mt»!ns.fcegtk.9p. viisiyifotias. Tiranassa on vietetty AOmOm^jM^ tion fliharmoDian vMvuvVliV^Ufl^ FUhamonlaan JqDuluu nyllTito '119^ ampi» erilaisia tybmlftimn;^^^)^^ ryhmä, Icuoro, fmlettbyhma ym:' lEim taiteilijat ovat antaneet jrli «00 e^* tystä Ja konserttia^ jolta on käjnxft katsomassa Ja kuulenussa n;:780j00a henkeä. ' Filharmonian' ookiperft-ja balettiryhmä ovat esittäneet A . Dar-gomyzhskUi ooppejwi Tedepnelto Ja &f. Gllnkan baletin^ Ivan'Susanin, Asafjevin baletin Bahtehlsafain äaih-kulähde sekä T . Punin. B / b l l e r i n :ja S. Vasilenkon baletin Esmeralda. ^ ( Filharmonian sinfoniaorkesteri on tehnyt suuren työn muailkkikultiiiii-rin tunnetuksitekemiieksi 'Albanian > työtätekeville. KAKKO TOISEKSI OSLOSSA Oslo. «eääkuun 14 pn&^tSftllä p i detyissä kilpailuissa Vcdttl.'Sa1asä« Lueg 1,500 m. Juoksun ajassa 3323 J a : toiseksi sijoittautui J. Rakko 3.53,0. Kilpailuja haittasi kova tuuli. ' ' — Vuonna 10S3 oli Canadasaa 71. kultaa tuottavaa kaivantoa eli ^4, vähemmän kulh edällMnä 'raoxuu J a 22j • vähemmän kuin 1950. MAKSAMME PAIVAN KORKEIMMAN KURSSIN. Pienin summa 5,000 Smk. $17,50 ynnä lähetyskulut $L1S Jokainen seuraava 1,000 iqarkkaa $34i0 ^ • Rahalähetyksenne toimitetaaan vastaanottaJaUe 10—14 päivän . sisällä. Jokaiselle lähettäjälle lähetetään vastaanottajan alleklrjoit-tama kulttL VAPAUS TRAVEL AGENCY P. O. BOX 69 8UDBVBT, ONTAIUO HELLA VVU.OLIJOEN 'NISKAVUOREN AARNE' Elsa Turakainen, Rauni licäKeimo, Tauno Palo, Ake Lindman Ohjaus: Edvin Laine — Tuotanto: Suomen PilmiteoUlauusXSP^^ Lisäkuvina mm.: A. E. '^yicks Co:n saha palaa, Wanupissa rakennetaan haalia ym. Esitetään seuraavilla paitokäkunnllla: ST. CATHARINES. Ukralnlan Hall, «5 Haynes Ave.. tUatalna, kcsäk. 21 p. klo S Illalla. , : TORONTO. F. S. Club, 19 Haron St, keskiviikkona, kcsäk. 22 p. kello 7 Ja 9 lUalla. ^ . SUDBUBY, Sampo Hall, torstaina, kesäkuun 23 p. kello 8 Ulalla,, ' BEAVER LAKE, Finnish Hall. perjantaina kesäkann 24 p. klo 8 iilaUä,; WANUP. Uudella haalUla, lauantaina^ kesäkuun 25 p. kello 7.30. Illalla." SUDBURY. Finnish Hall, maanantabia, kesäk. 27 p. klo 7 Ja 9 illaUa.' LONG LAKE. Suomlranta. tlstabia," kesäkl 28 p. kello 8,30 UlalU. \ SAULT STE MARIE, Chateau Plneallail, keskivUkkona, kesäk. 29 p. kello 8 Illalla. ' - ' ^< . , SAULT STE MARIE, Steelton Hall, torstaina, kesil^. 30 p. klo 8 iilalhu " ' , SisBänpää8y^$I.OOi-~•li.a|»•0t2&c^.' ^^..-u^^^^j^^»^, qanadian Finnish. Movles Smmalaisia pitkäsoitto levyjä Ic^vymerkillä Kaksinkertaistettu soittoaika yhdellä ÄÄNILEVYLLÄ on mahdollista uusilla 17 cm (7") levyillä, jotka pyörivät 45 kierrosta minuutissa. • Jokaisessa levyssä on 2 tavallista kappaletta kummallakin puolella, yhteensä siis 4 kappaletta. • mx)i on huomattavasti korkeampilaaioista kuin soitettaessa tavallisilla 78 kierroksen levyillä ja äänentoisto on puhdas neulan-rapinasta. Tämä Johtuu siltä, että nämä levyt on valmistettu homogeenisesta plast-aineesta, vinyliltistä sekä siltä, että niissä on erittäin hieno ura. • Vinyliitti on kulutusta kestävää, särkymätöntä ainetta, Joten äänilevyjen ikä on pitkä. • Näiden äänilevyjen säilytys vie vahi murto-osan siitä säilytysr. tilasta, minkä tavalliset 78 kierroksen levyt vievät, sillä ne ovat pieniä Ja ohuita. • Niitä voi soittaa automaattisella levyvaihtajalla. • Rytmi neliapila pitkäsoitto-levyjä • HINTA $2.25 KPL. , (Ostajan maksettava lähetyskulut) RN 4001 RN 4004 Vanha riimu, foksi. Meiro-Tytöi i Jussista saan miehen amaan, foksi, Metro-Tytöt Eifon, tango, Metro-Tytöt ' " Italiassa, ItalUssa, Unfo, Metro-Tytöt Täysikuu, tango, Olavi Virta Alä. tyttöni Itke! tango. Olavi Vlria Sokeripala, foksi. OUvi VIrto Sinun silmiesi tähden, fofcsl. OUvi ViH» • Triola pitkäsoitto-levyjä • HINTA $2.70 KPL., (Ostajan maksettava lähetyskulut) NE 104 NE 107. Kyllikki-valssi, Olavi V h^ Kuin Ennen, tani^o, Olavi Virta : Kuotamosnudelma, tahfo, Olavi Virta Mua älä hylkää, Olavi Virta Ramona valssi, Olavi Virta V Lat^o MagKlore. tango, Olavi Virta Kerro mulle. Jenkka^ Jonna Ikjivalko Miksi näin? Jenkka, Jorma Ikävalko Merenkyntäjä Mikko Andersson, kansani. T, Baitiavaara Pariisi yöllä, välss^ Pihlajamaa Unohtunut kltaravalssl. T. Rantavaara : San Jorge, Walter Ja'Pihlajamaa Viulun tenho, laulu, T; Rautavaara Kukkia Vaarille, valssi. Kalevi Taoru Petetyn ralli. Jenkka, Jonna Ikävalko Yölintu, valssi. Olavi Virta Kulkurien kunini;as; foksi, T, Rautavaara - : ^ Rantalavan laulu, valssi, Veikko Toomi •i:^I:^>':':A;: Päin seiniä, jenkka, Jorma Ikävalko ' Kiitos kaikesta, tango. Veikko Tuomi Tilatkaa osoitteella: VAPAUS PUBLISHING CO. UNITED NE 109 NE 111 NE 113 mk 60x69 Sudburr.Oniairto^ *
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 21, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-06-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550621 |
Description
Title | 1955-06-21-05 |
OCR text | Kaikki rinnan samassa rintamassa ihmiskunnan pelastamiseksi Kansanedustaja Eino Kilven alustus Lm vuosikokouksessa Tampereella JBVOISAT LUTTOKOKOUKSEM-jlE EDLSTAJAT JA KUTSUVIE-RUT HYVÄT TOVERIT: ritkioä fcöleina kevätviikkoina j^mt Jokainen Jtoolestitneena odotelleet lämpimän kesän taloa. . Se on viiv> teUyt ^poikkeukselU-gjn Isa uan Ja aiheuttanut varslnr yn maan, pohjois-osfesa paljon liiiUaa ja vahinkoakin. Toivottavasti se lählmpinä päivinä saa-pon luoksemme sitä' lämpimämpänä, Ja korvaa ainakin suureksi ; osaksi vuodentuloamme uhkaavat menetykset. sTOJA EI OLE VOITU räiiAA UNOHDUKSIIN ' Mutta liittokokouiiseemme saapues-e ajatuksemme ovat varmaan lineet muissakin, laajemmalti ttuvissa asioissa . kuin mitä saä-teet ovat. Tavalla tai toisella ovat uSemattomat ilimisst eri maissa pa-uttaneet- mieliinsä keväänrkymme-vuotta- takaperin. Totta on : tie- 1, että suurtenkin tapahtumain eat tunnelmat eletään ja tunneli vain yhden kerran: juuri?gillom ne tapahtuvat. Kuitenkin toisen ilmansodan: päättyminen- kevaäl-. 1M5 koski- n i in suuria valtiollisia, nkisiä ja aineellisia arvoja, niin ratkaisuja oikeuden jä yden välillä, miljoonien isten vastaista elämää, ettei-myöhemmät tapahtumat ole.vol-eet painaa niitä unohduksiin. Hitle- Saksan luhistuminen merkitsi ko-:- aisille kansoille ja valtakunnille ikausien vainon >ia. kärsimysten "ttymistä, se tiesi rauhan tuloa, ailmanhlstorian t ä h ä n asti suurim-n mielettömyyden 'jälkeen, se »pa-i vapauden ja turvallisuuden "Joonille ihmisille. Suuressa osassa oppaa. osaksi sen ulkopuolsllakin mnettiinkin äskeisinä toukokuun, 'ivinä välitöntä tarvetta elää uudes- -n muistoissa nuo kymmenen vuo-takaiset päivät — yhtäläisesti maissa, joita nykyisessa kielen-ytossa nimitetään itäblokin valti-lisi, kuin missäkin, jotka luetaan iluviksi lansiblokkiin ja- Atlantin Niin kovaa kuin kansainvä-, en politiikka Viime ajat onkin ollut "i naiden muistojen kohdalla rehti avoin sydämellisyyskin pilkahta-aan esiin. Hitlerin vallan kukista-. den armeijoiden johtajat, marsalk-- Zhukov ja presidentti Eisenhower ihtoivat "voiton paivana" koskenaan sydämelliset kirjetervehdykset. Samassa rehdissä mielessä tapasivat muukaan toisensa' Moskovassa "Elben: sankarit", toisen maailmansodan entiset neuvostolaiset Ja amerikkalaiset sotilaat. SUOMEN OMALAATUINEN T R A G I I K KA Suomessa nämä muistopäivät on eletty eräänlaisina nyrjästäkatsojina. Taallahan ei voitu yaltlona eikä kansanakaan eläytyä noihin muistoihin aivan samassa mielessä ja samoissa tunnelmissa kuin suuresaa- osassa muuta Eurooppaa. ViraUisen Suomen oli pysyteltävä vaiteliaana, ehkäpä lähinnä sen omalaatuisen tragiikan vuoksi, e t t ä kansallinen elämämme ja valtiollinen rUppumattomuutemme säilyivät suurelta osaltaan niiden armeijoiden ansiosta, joita vanitjiani Suomi oh juoniteltu sotimaan Hitlerin Saksan liittolaisena. Tekisikin mleU uskoa, e t t ä yksi j a toinen niistä jotka: rauhan palattua äkkiä vaihtoivat H i t - ler-ihailunsa siihen' asti halveksu-, maansa "pohjoismaiaeen yhteistyöhön tuonnoisina päivinä saivat palan kurkkuunsa, mikäli lehdistä lukivat esimerkiksi Norjan vapautusjuhllen selostuksia. 'Norjahan oli kutsunut juhliensa kunniavieraiksi Ruotaln Ja Tanskan ohessa' maan vapauttajat ja sodan aikaiset liittolaisensa: Neuvostoliiton, Englannin ja Yhdysvallat Meidän maamme ei ollut kutsuttujen joukossa. Syyn tiedämme 'jokainen. Suomi kävi sotaa Norjan asrtaian ase-vei j e n ä ! VALTIOMME ASEMA TURVATTIIN Mutta omissa mielissään kansalaiset ovat meilläkin viivähtäneet saman-ikjiltaisten vapauttavien muistojen ääressä kuin muutkin kansat. Meidänkin rajoillamme olivat acee* jo tuolloin lakarmeet puhumasta, täälläk i n palaa: rauha, poliittisten vankilain portit avautuivat ja^lakicmmo takaamat oikeudet palautettiin ihmisille. Suomellekin merkitsi kevät 1945 ulkoisesti itsenäisyyden säilymvstä, sisäisesti rauhan kansanvallan ja ihmisyyden voittoa. Valtiomme a-^^^ma turvattiin a3n kokonaan uuden ulkopolitiikan avuUa, mikä sodan päätyttyä omaksuttiin. Jos sensijaan suursodan lopputulos olisi ollut toinen jö sota olisi päättynyt natslarmeUol-den voittoon, olisi kansallinen ja valtiollinen, aaimamme jo aikoja-^tten ollut vähintään kyseenalainen — kansalaisvapauksista puhumattakaan. ARVOKKAAT KIRJAUUTUUDET SAATAVANA KIRJAKAUPASTAMME THEODOR PLIEVIER: MOSKOVA "Moskova" — Theodor Plievierln maailmankuulu, sotaromaani .— kertoo Saksan j ä Neuvostoliiton ratkaisevista kohtalonhetkistä sota-vuonna 1941. Tarkastelukulmanaan milloin taistelevien suurvaltojen päämajat,'milloin tuntemattoman sotilaan juoksuhauta tai pommituksen kohteena oleva kaupunki, Phevier vyöryttää eteemme dramaattisen näytelmän historian valtavimmasta sotaretkestä. 425 sivua Hinta sid. $3.40 THEODOR PLIEVIER: STALINGRAD ROMAANI Stalingradin puolustus kuuluu nykyajan sotahistorian suuriin san-karitaruihin. Se oli todellhien Verdun. Tuskin ainoakaan rakennus jäi ehjäksi tässä puolen mUjoonan asukkaan kaupungissa. Jonka taloissa jä kaduilla pilrittäjät ja piiritetyt k u u k a u s t a ^m tappoivat toisiaan. Stalingradin pitkälliset kärsimykset päättyivät vihdom : tammikuussa 1943, kuri pohjoisesta tunkeutuvat venäläiset taisteluvoimat saarsivat ja ottivat vangiksi marsalkka Pauluksen Johtamat piirittäjät. -; . •• Saksalaisten Stalingradin valloitusyritys merkitsi toisen maailmansodan ratkaisevaa käännekohtaa; samalla se oli totaalisen sodan järkyttävimpiä murhenäytelmiä, jossa 300,000 :n saksalaisen sotilaan armeijakunta tuhottiin.miltei viimeiseen mieheen.; Näitä taistelun palvia kuvaa Theodor PUevierin "Stalmgrad" — tämän hetken. maailman ehkä kuuluisin sotaromaani. 535 sivua Hinta aid. $3.80 PAPHNE D U MAURIER: "Rcbekan" tekijän uusi menestysromaani MARY ANNE "Mar>- Anne" on monivaiheinen kertomus kauniista Ja h ä ^ l l e m ä t - tomastä naisesta, joka Yrjö III :n ajan Englannissa pääsee huomattavaan asemaan Yorkin herttuan rakastajattarena Ja joutuu päähenkilöksi erääseen maan historian sensaatlomaislmmista oikeus- •jutuista.; ,^ •::•> .... .•:. • v. ' PEARL S. BUCK: ITÄTUULI - LÄNSITUULI 219 sivna—Hinta sid. $2.50 Pearl s. Buck lienee amerikkalaisista Nobel-kirjailijoista Suomessa parhaiten tunnettu. Hänen tuotannostaan on suomennettu useita |;omaaneja ja nyt julkaistaan suoiheksi myös hänen eslkoistec&sensa Itätuuli — Länsituuli", joka ilmiestyi alkukielellä v. 1929. TUllä romaanilla Buck aloitti K i i n a n olojen kuvaamisen. Buckm ensimmäisen romaanin päähenkilönä on kiinalaisen ylhäisö- Perheen tytär, joka naitetaan länsimaisen sivistyksen saaneelle kimalaiselle lääkärille. Toisen juonikudoksen muodostaa se sovittamaton ristiriita, jonka aiheuttaa se, että päähenkilön veU, Joka har-. joutaa opintoja Amerikassa, ottaa vastoin vanhempiensa tahtoa vaimokseen amerikkalaisen naisen. 170 sivua HinU tld. $2.50 M A R T T A H A A T A N E N : ILTARUSKO k^^r-^^ Haatasen uuden romaanin ympäristönä on pohjoinen kirkon- » J ' « Ja sen arkisen aherruksen keskipiste, sahalaitos. Jonka vaiheUla "»>osteoi:sen tapahtumat pysyttelevät. Ester.'romaanin pääheiikilö, on sahan entisen isännöitsijän nuori leski; hänen miehensä isä on '^"^'^'•"s^Ja. Ja Ester itse, leskeksi Jäätyään, Joutuu palaamaan s^m^*^'"?" työpöydän ääreen, Jonka h ä n kolmetoista vuotta aikai- «=013110 oh nuorena morsiamena jättänyt. Tilatkaa osoitteella: ^ Vapaus Publishing Co. Ltd. 69 Sudbury. Ontario Saksassahani oli ainakin eräissä pii reissä jo sodan aikana tehty kavialiä suunnitelmia Suomenkin "asuttAroi-seko." — kuten sanonta, kuului — eräillä miljoonUla "uutisaukkaita". Sellainen ohsi jo sinänsä merkinnyt vaaraa kansallisuudellemme j a lopukr £l tiennyt maamme muuttumista saksalaiseksi protektoraaUksi. Sellainen olisi ollut kylmä todellisuus Suomesta "Pohjolan johtavana valtiona", mikä kuva houkuttelevana kissaiikultanä väikkyi tiettyjen poliittisten ryhmäkuntien toiveunissa^ MILTEI PUISTATTAVA » R «JTOS Siirtyminen kansojen toiveista ja mielialoista toisen maailmansodan päätyttyä viime vuosien kylmään todellisuuteen, on muutos ollut miltei puistattava. Uuden a-iursodan pelko on pitkät ajat liikkunut kansojen mielissä uhkaavana Ja pelottavana. Ihmiskunta koki masentavan pettymyksen kun Hitlerin voittajain yhteistyö, sopimuksista huolimatta, el jatkunutkaan toivotulla tavalla. Idän ja lännen, sosialistisen . j a kapitalistiasn maailman suhteet viilenivät lyhyessä ajassa. 'Neuvostoliiton toistuvaa vakuutusta, e t t ä erilaisten poliittisten ja yhteiskunnalliaten järjestelmien rinnakkaiselo - on hyvin mahdollista, el lännen johtavissa elimissä haluttu uskoa. Vaikka Neuvostoliitto äskeisinä vuosina on keskittänyt kalkki voimansa sodan hrivlttävien iiävitys-ten korjaamlasen ja kansalaisten elämän parantamiseen,. on lännestä käsin tarkoituksellisesti .väitettykin itäisen naapurimme valmistuvan uuteen sotaan! Kyräily Ja epäluulo ovatkin siten näihin aikoihin asti olleet leimaa antavina kansainvälisessä politiikassa. Armeijoiden supistamisen j a sovitun asevähennyksen sijasta onkin ollut käynnissä uusi valtava varustelu. "Kyhna sota" on se kaikkien timtema" nimitys, joka» viime vuosina varsinaiassti on luonnentlnut suurpolitiikkaa. Se alkoi erikoisesti kiihtyä sen jälkeen kun Amerikassa "suuren ralian" miehet voivat lisätä vaikutusvaltaansa presidentti Rooseveltin kuoleman jälkeen. Aivan erikoisen uhkaavaksi. ja liälyyttävakJii kansainvälinen tilanne alkoi kehittyä senjälkeen kun uuden sodan valmistelu keskittyi ns. Atlantin liiton perustamiseen. Se toi sodan vaaran meidänkin leveysasteillemme senjälkeen kun Tanska Ja Norja äkkiarvaamatta saatiin tuon liiton Jäänniksi.' Ehkä vielä enemmän sitä lisäsi ns. Länsi-Saksan valtion perustaminen siltä Saksan osasta; Joka sodan voittaj a in yhteisin päätöksin oli Jäänyt län-ff. valtain miehittamäksi lopulliseen rauhantekoon saakka. Sen muodostajia ei huolestuttanut se, että tämä toimenpide uhkasi siirtää kauaksi e-teenpäin koko Saksan yhdistämisen. Ratkaisu perustui pelkästään sen kylmän laskelmoinnin varaan, että uur den aodan syttyessä Saksan maaperä ja etenkin Saksan nuorison fyysillinen voima olisivat käytettävissä. Vaxsin-k l n entiset natsit olivat suunnitelmaan ihastuneita. Voitiinhan taas luoda uudestaan — vaikkakin tehtyjä sopimuksia rikkoen — Saksan armeija, taisteluvoimat, Streitkräfte". Saksan oman puolustuksen kannalta el niitä tosin pidetty tarpeellisena. Niinpä oikeistolaisia sotilaspilfejä edustava . lehti "Soldaten-Zeitung" kirjoitti ratkaisun Jälkeen, ettei "ehdotus uudesta aselstautumiaasta Johdu Länsi-Saksan turvallisuuden tarpeesta vaan toisista kansoista.". Suunnitelman toteuttaminen on kuitenkin vienyt kovasti aikaa. Ne olivat valmiina jo kolme vuotta bit-ten, juuri viimeksi pidetyn liittokokouksemme aattopäivinä: Ranska on puolestaan epäröinyt viimeiseen saakka antaa suostumustaan, ja Saksan oma työväestö on vastustanut hanketta tiukasti J a päättävästi. On ehkä aiheellista mainita tässä yhteydessä, että vastarintaa varsinaisesti Johtanut Länsi-Saksan sosialldemor kraattlnen puolue ei ollut saanut Juuri nimeksikään tukea, tuskinpa edes ymmärtämystä, muiden maiden ns. aatetovereiltaan. käyttöön. Tiedemiehet Väittävät K u i ' tenkin, e t t ä koko tämSn p i t l s in ajasr" Jakson kuluessa polttoaineen ( ä i o on voitu kohottaa vain vUfiinkertalseksi. Soutaman J i a r v ^ viime vuoden ai» kanoi on kuitenkin fiäästy tuloksiin-. Joiden mukaan polttovoiman fcäyttöft voidaan atomienergian avulla korot» ta^ 10 miljoonan kertaiseksi. Tämän ratkaisun selvittänee^ tutkijat toteavatkin, että ihmiskunta on nyt siirtymässä merkittävämpäan uuteen aikakauteen kuin mitä tapahtui, kun a i koinaan siirryttiin kivikaudesta pronssikauteen Ja siitä edelleen rautakauteen. Alkamassa oleva atomikausi voi siten mullistaa.kehonaan maailman ja sen ihmisten elämismahdclU-suudet.. Mikään maa ei tämän Jälkeen ole riippuvainen polttoaineesta; ei hiilestä, ei öljystä eikä sähkövoimasta .— atomivoima sinänsä: ei ole nfikään vienti- eikä tuontitavara. Jos siis. Jatkavat tiedemiehet, ihmiskunnan käyttöön nyt vapautettu voima kj'etään Järjestämään rauhalliseen työhön, on ihmiskunnan suu|1n unelma täyttynyt! VARSOVAN AVOIN SOPIMUS Sotavarustelujen (kiihtyminen lännessä on luonnollisesti aiheuttanut levottomuutta Idassa. Niiden on ollut pakko ryhtyä vastatoimenplteisilri oman turvallisuutensa vuoksi.- Kahr deksan Itä-Euroopan maata onkin tehnyt keskenään ns. Varsovan sopimuksen keskinäisestä ystävyydestä; yhteistyöstä ja avunannosta kansainvälisen turvallisuuden takaamiseksi. Varsovan sopimus ei siten — päinvas-tohi kuin Atlantin liitto — kohdistu sinänsä mitään sopimuksen ulkopuolella olevaa valtiota vastaan. Ja tar-joo päinvastoin muillekin valtioilla mahdolllauuden osallistua siihen. So-j} lmuksen teimeet valtiot ovatkin i l moittaneet olevansa valmiita neuvottelemaan muiden valtioiden kanssa yhteisestä varustusten vähentämisestä, sekä atomi- Ja vetypommien samaten kuin muidenkin uusien tuhoaseiden kieltämisestä. IH9IISKUNNAN SUURIN UNELMA TÄYTTYMÄSSÄ ' Näiden kysymysten puitteissa onkin vihne aikojen pohittinen keskustelu kaikissa maissa liikkunut.' Atomi on sana, Jonka ympärillä tavallistenicin Ihmisten ajatukset nykyisin pälvittdJn liikkuvat Jännittyneinä Ja levottomi-tu. Yli 2.000 vuotta ihmiset ovat ponnistelleet maailman piiristä löytyvän polttoain^n ^irroittamlseksl-oikeaan ONKO VIRALLINEN VALITTELU ESITETTY? Valitettavasti ihmiskunnan tämän hetken suurL kohtalon tragedia on kuitenkin siinä, että tämä suuri keksintö, tieteellisen tutkhnukaan j ä t t i - lälssaavutus, jonka pitäisi koko ilunls-kunnassa h e r ä t t ä ä pelkkiä riemullisia ajatuksia tulevaisuudesta, yhä kasvavassa määrin on nostattanut kauhua ja pelkoa. Saattaa olla. että Jotkut liioittelevatkin atomin tuhovoimaa; mutta; kukaan ei kiellä, etteikö sen avulla voitaisi aiheuttaa sellaista h ä vitystä Ja kuolemaa. Jonka kaltaista me tuskin pystymme -kuvittelemaan. Lohdullista on ollutkin todeta, että maailman kansat eivät ole jääneet vain apaattisina odottelemaan tämän kaltaista kohtalonsa täyttymistä; Sodan valmistelujen vastapainona kuullaan rauhan vaatimus yhä voimaksi-kaampana. Muistanune, miten aikaisemmat rauhanjärjestöt olivat yleen-. sä vaatimattomia Ja hieveröisiä, rauhanpuolustajain nykyinen rintama on voimakas Ja aktiivinen. Rauhantyössä tavataankin nyt työväestön kasvavien , joukkojen rinnalla runsaasti kunnioitettuja Ja kokeneita val-tiomiehiä, kulttuurielämän terävimpiä aivoja, erilaisten poliittisten; yhteiskunnallisten Ja uskonnollisten käsitysten edustajia. — kaikki rinnan t ä s sä ihmi^unnan pelastamlstyössä. Sa-domtuhansin. . nimin allekirjoitetut rauhanadressit ovat toisensa Jälkeen lähteneet Jokaisesta maasta kansojen rauhan 'tahdon ilmaisuna. Mutta sodan vaarasta huolimatta Järjestyneellä rauhantyöllä on vastustajiakin; meillä niinkuin muuallakin, Nimikirjoitusten keruu rauhanadrfesseihln on tietyissä piireissä h e r ä t t ä n y t suoranaista vihaa Ja suuttumusta. Toisaalta on pilkallisesti sanottu, etteivät adressien nimikirjoitukset Ja muut Joukkoesiintymiset merkitse mitään suurissa poliittisissa ratkaisuissa. Sellainen ajatushan merkitsee, e t t ä i h misten oltei tehtävä Itsestään jonkinlaisia sodan välttämättömyyden orjia. Tämän hetken tehtävä on aktliylsen rauhanasian ajaminen. Gustav Möller, Ruotsin sosialidemokratian tunnetuimpia vanhan polven edustajia, lausui äskettäin HJ.Brantlngin muistojuhlassa pitämässään puheessa, että ijon Brantlng eläisi, " h ä n e t varmaan nähtäisiin aseista riisumista vaativan risth-etken Johdossa". Erikoisen oudolta tuntuu sellainen toimettomuus, joka ilmoittaa tyytyvänsä vain odottamaan — maapallon ulkopuolelta (!) sellaista rauhanliikettä. Jonka voima el ole Joukkoliikkeissä, — kuten kirkkomme 800-vuotlsJuhlien yhteydessä kuultiin koritea-arvolsen kirkkomle-hen mielipiteenä. Yleensäkin saattaisi meillä olla hyvä muistaa, että Suomen kansa on monet kerrat historiansa valkeina aikoina turvautunut jouk-kolUkkelsiln Ja yleisen kansalalsmle-lipiteen 'kokoamiseen. Muistettakoon vain, että kun tsaristisen sortokauden alettua 1899 puoli miljoonaa kansalaista piirsi nimensä ns. suuren adressiin, oli sen välillinen vaikutus kiistaton kansamme taistelussa oikeuksiensa puolesta. Suorastaan typeränä Ja maamme mainetta alentavana on p i d e t t ä v ä s i t ä kielteisyyttä, Joka eräillä tahoilla Jo ennakolta on o m ^ u t tu Juhannuksen t i k o i s s a Helsingissä pidettävään maailman raufaankongres-,. slln. Pltälsihän ymmärtää, että sel-lahien tilaisuus on Suomelle Jo sinänsä suuräcsi kunniaksi, puhumatta maan mainosarvosta, Jotta sille omistettaisiin mahdollisimman hyvänsuo-paista huomiota. Nähi ei valitettavasti kuitenkaan ole tapahtunut. V a in suurin vaivobi on esimetldksi radion ohjelmaneuvostossa saatu raivatuksi tilaa muutaman minuutin esiintymist ä varten jollekin harvalle kansainväli.' seUe kuuluisuudelle. — Hallituksemme virallisesta suhtautumista ei toistaiseksi liene selvyyttä. Johtuneeko huo-maamattomuudesta vai muista syistä, ettei ainakaan mitään peruutusta ole Julkisuudessa näkynyt tietoon, jota amerikkalainen uutistoimisto United Press levitti kuukauden päivät sitten, Ja Jonka mukaan hallituksemme v i rallinen edustaja Jonka nimeä ei tosin mainittu — olisi myöntänyt hallituksen valittaen nähneen, e t t ä Helsinki on valittu suurimman rauhankokouksen paikaksi vuoden 1950^TuJic-holman kokouksen jaikeen. < Joe tämmöinen "virallinen vallttela^f, tosiai^ on esitetty, heittää se oudon varjon hallituksen taholta usein annettujen rauhan Ja ystävyyden vakuutusten ylitse. . . . KUIN POLIITTINEN JXIOENLÄUTO OLISI UlPI/LTA ALKANUT . Vastaanhangoittelijoista huolimattai kansojen mieUssä on kuitenkin syttymässä uusi toive siitä, e t t ä ponnistelut syntyneiden epäluulojen poistamiseksi Ja rauhan vakaannuttamiseksi sittenkin alkavat Johtaa tuloksiin. Kansainvälisessä Jännityksessä näyttää olevan tapahtumassa miltei odottamatonta laukeamista. Seitsemän, kahdeksan vuotta Jatkunut "kylmä sota" on ainakin osittain vaihtumassa neuvotteluiksi. Itävalta on jo saanut riippumattomuutensa 10 vuoden odotuksen jälkeen. Neuvostoliitto Ja Jugoslavia ovat uudestaan sohnlneet ystävälliset suhteensa. Intian pääministeri Nehru suorittaa paraikaa merkittävää vierailukäyntiä Neuvostoliitossa. Saksankin kysymys on alkanut liikkua. Länsi-Saksan kansleri Adenauer : matkustanee lähiaikoina myöskin Moskovaan neuvottelumatkalle. Tärkeintä on, e t t ä neljän suurvallan hallitusten päämiehet, jotka eivät ole olleet yhteisessä neuvonpidossa Potsdamin konferenssin jälkeen 1945, tapaavat toisensa heinäkuussa. M i -; käli silloin, niinkuin hartaasti toivotaan, päästään edes alustavasti selvyyteen Saksan tulevasta järjestelystä, muuttuu maailmankuva huomattavasti helpommaksi kuin mitä se v i i me vuosina on ollut. Vaikuttaa to-: slaan kuin pohittinen jäidenlähtö oli-ai lopulta alkanut. Merkillepantava on e t t ä jokainen jännityksen helpottamista tarkoittava aloite on lähtenyt Neuvostoliitosta käsin. Meidän maamme ulkopoliittinen asema on tunnetuin sopimuksin määritelty. Jonkinlaisina lieljastuksinä edellä mainituista Euroopan asioiden Järjestelyistä on täällä sinänsä selväst ä asiasta yritetty vh-lttää keskustelua, vieläpä antaa siltä kovin kotltdvoisia selityksiäkin. Kun Itävalta tehdyn liittosopimuksen mukaan on oleva täysin puolueeton valtio, keksivät jotkut" meikäläiset politiikan taiteilijat omasta mielestään nokkelan i selityksen, että Itävalta noudattaakin nyt siis ^ "Suomen linjaa"! Tällainen tulkinta on kuitenkin Jo yksinkertaisuutta taikka tarkoitulcsellista hämäämistä. Meidän maammehnu ei ole niinkuin tuota väitettä jo on oikaist u i i n —^. puolueeton valtio samalla tavalla kuin Itävalta tai Sveitsi taikka .edes Ruotsi, Suomi on puolueeton valtion vain määrättyyn rajaan saakka. Suomen ja Neuvostoliiton keskinäisen sopimuksen mukaan Su(Mnen puolueettomuus loppuu, jos näille maille: syntyy tilanne, etta Saksa tai jokin sen kanssa liittoutunut valtio yrittää hyökätä meidän maamme alueen kautta Neuvostoliittoa vastaan. Tällaisessa tapauksessa me olemme sitoutimeet vastustamaan hyökkäystä kalkin voimin. Muissa tilanteissa maamme sensijaan pysyttelee puolueettomana. SUOMEN JA NEUVOSTOLHTON SUHTEISTA puhuttaessa onkin syytä tyydytyksellä todeta, etta virallisten sopimusten täyttämisen ohella lahemen ystävyys on vuosi vuodelta suuresti kehittynyt. Sodan päättyessahän täällä vielä kuultiin uhmamielin lausuttavan niinkin, että tulemme kyllä täyttämään rauhansopimuksen määräykset "viimeistä pihtoa myöten", mutta el mitään sen enempää. Tasavallan nykyisellä presidentillä, oli tämän johdosta aihetta lausua, että sellainen ei riitä. "Sodan aika maittemme välillä on nyt kerta kaikkiaan lopussa. Suomi siirtyy nyt ystävyyden kauteen suuren naapurinsa kanssa", kujiluivat nuo monasti toistetut, suurta valtlonäke-mystä osoittavat sanat. Saman käsityksen ovat laajemmat piirit mcilla vuosien aikana ymmärtäneet oikeaksi. Ystävyyssuhteita onkin solmittu kalkissa yhteiskuntapiireissä. Ja näköalat Neuvostoliittoon ovat suuresti laajentuneet. Kuitenkin on pakko todeta, että vanhojakin näkemyksiä on edelleenkin olemassa, vaikkakin ne ovat vähenemässä; Äskettäin vietettyjen erilaisten sotilasluontoLstcn juhlien yhteydea«L on kuultu puheita Ja multa esityksiä. Joista riittävän selvästi on kuultanut, etteivät asianomaiset kovin paljon ole sodan jäl-kecnlcään oppineet. : Valitettavana täytyy pitää myös, että osassa Suomen sanomalehdistöä edelleen noudatetaan toimitustapaa, joka ilmeisen tarkoituksellisesti asettaa Neuvostoliiton politiikan Ja yleensä sikäläiset tapahtumat Ja pyrkimykset Jukijainsa Elimissä vähintäin vknlseaan valoon. Mutta kun toisalta neuvostolehdistö vuorostaan joskus —' yleensä harvoin — esittää arvostelevia lausuntoja meidän poliittisista tapahtumistamme taikka poliittisten rylimiemme kannanotoista, edellä viittaamani täkäläiset lehdet pvat heti takajaloillaan. Tuorein esimerkki - on viime viikolta, M^kovan "Izvestijan" esitettyä Joita-kin. t omia huomautuksiaan meidän p r e s identinvaalimme valmistelujen johdosta. Jotkut Suomen lehdet ehättivät hoti esittämään tiukkasävyisiä vastalauseita, koska moskovalainen lehti oli muka sekaantunut —• "Suomen sisäisiin asioihin"! Mutta kun toiselta suunnalta esimerkiksi Tukholman "Dagens Nyheter" vuosikausia on esiintynyt Suomen valtloelämän. hol.^: hoojaksi itsensä korottaneena, pitävät samat suomalaiset lehdet meille tarjottuja viisauksia varteenotettavina "ystävän neuvoina"! Kokonaan huor mautuksitta näkyy jääneen sellainenkin, erfcan toisen ruotsalaisen lehden meille antama "neuvo", että tasavallan presidentiksi olisi valittava joku sotasyyllisenä tuomittu, koska muka vain siten voitaisiin antaa "hyvitys Vääryydestä, joka pitää poistettaman". Saattaa olla.: e t t ä : tällaiset Ilmiöt joltakin osaltaan johtuvat vanhoista perinteista, itsenäisen valtioelämäm-me nuoruudesta tai kansamme perusluonteen taipumuksesta yksipuolisuuteen. Meillähän on yleensä tapana asennoitua Jyrkästi Jonkin asian puolesta taikka sitä vastaan silloinkin kun mikään ehdoton pakko ei • sitä vaatisi. Tämä ilmenee myöskin suhteissa na a purelhlmme. On kansalaisia. Jotka vakaumuksesta, sydämensä halusta j a oikeasta poliittisesta oivalluksesta kuuluvat Neuvostoliiton kansojen j^täyiin, mutta joiden näköpiiri usein tuntuu Jollakin tavoin hämärtyvän kun katse kääntyy Pohjanlahden yli. On vuorostaan toisia. Joiden huulilta kuullaan jokaisen mitättömänkin asian yhteydessä kuin messupapin hyminänä "pohjoismaista yhteistyötä", mutta jotka Jähmettyvät ja viilenevät kun puhe siirtyy ystävyyden lujittamiseen itään päin. Tällainen tarpeettomaan Jyrkkyyteen karsinoitumlnen ei osoita valtiollista eikä kansallista kypsyyttä. : SUHDE SKANDINAVIAAN Mita erikoisesti tulee suhtautumiseemme Skt^ndlna vian maihin, niin el tietenkään, ole pyrittävä tekemään olemattomaksi sitä tosiasiaa,, että yhteiskunta- ja kulttuurielämämme on aikojen kuluessa rakentunut samoillo perusteille kuin muissakin pohjoismaissa, ja että se on merkittävällä tavalla vaikuttanut katsomuksllmme, tapoihimme ja tottumuksiimme. Hitlerin sodan vuosina mc elimme herkästi mukana Tanskan Ja Norjan kansojen kärsimykisssä, Ja Ruotsin kautta oli mahdollisuus yllä^pitää salatcit-se yhteyksiä muuallekin maailmaan. Sodan. Jälkeen pohjoismaiden poliittinen sijainti on kuitenkin huomntta-vasti muuttunut, ja aiheuttanut vissejä säröjäkin. Tanska Ja Nprjahan liittyivät miltei äkkiarvaamatta Atlantin liittoon Ruotsin jäädessä ns; lilttovapaaksl valtioksi. NämÄ ratkaisut eivät luonnollisesti ole. voineet oJla vaikuttamatta määrätyissä asioissa Suomen suhtautumiseen. Se on ehkä selvimmin saanut ilmaisunsa maamme kielteisessä asenteessa Pohjoismaiden neuvostoon. Olkoonpa tämän elimen merkitys Ja tarkoitus mikä hyvänsä, meillä ja muuallakin se on tulkittu eräänlaiseksi Atlantin liiton vaikutuspiiriin kuuluvaksi elimeksi. Tosin ovat jotkut poliitikot meilläkin cslt-telleet vaatimuksia Suomen liittymisestä tähän Järjestöön, mutta tuloksetta. Voimmekin pitää selvänä, ettjl Suomi el voi eikä halua liittyä siihen ainakaan niin kauan kuin kaksi sen jäsentä — Tanska Ja Norja — kuuluvat Atlantin liittoon, ja joutuvat huomioimaan sen tarkoitusperät^ Kysymys ci olekaan meillä millään tavalla ajankohtainen eikä päiväjärjestyksessä. SUOMEN-VIRALLISESSA ULKOPOLITIIKASSA Ei tiettävästi muutenkaan ole esiintynyt ainakaan mainittavia hankauksia, vaikka — nhnkuin jo viittasin — eräät polltlkoit^evat piirit ja yksityisyrittäjät ovatkin yrittäneet iiarjolttaa neulanpistopolitilklcaa Neuvostoliittoon kaain. Suomea onkin uaein mu-alla maailmassa esitelty jonkinlaisena mallimaana poliittisesta rlnnak-l; atsclosta kahden erilaisen yhteiskuntajärjestelmän kesken. Asemaamme tullaankin 'vannaan kJInnittämäSn suurta huomiota elokuun lopusfia Hel- {i*jikiin kokoontuvassa maailman par;- lamcnttien liiton kokouksessa. Jonka kjeskeisenä Icysyntyksenä Juuri on erilaisten valtioiden rinnakkaiselon aelr vittcly. (Jatkuu) Neuvostoliiton korkeus ennätys on ny!t 2.02 Moskova. —Slesäkuun 13 pnä. tääUä pidetyissä yleisurheilukilpailuissa teki* J u r i Stopanov korkeuahypyssÄp uuden Neuvostoliiton ennätyksen 2.02. Suomes^ta erotuomari IVIoskovan otteluihin Moskova. -—Suomalainen erotuomari Johan Alho tulee tuomitsemaan täältä heinäkuun aikana suoritettavat N-liltto-Jugo^Cavia Ja N-lUtto^Svcitsi jalkapallo-ottelut. SOINI NIKKINEN 73.00 Helsinki. — Soini Nikkinen sai n i iniinsä Riihimäen kenttäennätyksen, heittäen keihästä kesäkuun 15 päivän kilpailuissa tasan 73 metriä. mt»!ns.fcegtk.9p. viisiyifotias. Tiranassa on vietetty AOmOm^jM^ tion fliharmoDian vMvuvVliV^Ufl^ FUhamonlaan JqDuluu nyllTito '119^ ampi» erilaisia tybmlftimn;^^^)^^ ryhmä, Icuoro, fmlettbyhma ym:' lEim taiteilijat ovat antaneet jrli «00 e^* tystä Ja konserttia^ jolta on käjnxft katsomassa Ja kuulenussa n;:780j00a henkeä. ' Filharmonian' ookiperft-ja balettiryhmä ovat esittäneet A . Dar-gomyzhskUi ooppejwi Tedepnelto Ja &f. Gllnkan baletin^ Ivan'Susanin, Asafjevin baletin Bahtehlsafain äaih-kulähde sekä T . Punin. B / b l l e r i n :ja S. Vasilenkon baletin Esmeralda. ^ ( Filharmonian sinfoniaorkesteri on tehnyt suuren työn muailkkikultiiiii-rin tunnetuksitekemiieksi 'Albanian > työtätekeville. KAKKO TOISEKSI OSLOSSA Oslo. «eääkuun 14 pn&^tSftllä p i detyissä kilpailuissa Vcdttl.'Sa1asä« Lueg 1,500 m. Juoksun ajassa 3323 J a : toiseksi sijoittautui J. Rakko 3.53,0. Kilpailuja haittasi kova tuuli. ' ' — Vuonna 10S3 oli Canadasaa 71. kultaa tuottavaa kaivantoa eli ^4, vähemmän kulh edällMnä 'raoxuu J a 22j • vähemmän kuin 1950. MAKSAMME PAIVAN KORKEIMMAN KURSSIN. Pienin summa 5,000 Smk. $17,50 ynnä lähetyskulut $L1S Jokainen seuraava 1,000 iqarkkaa $34i0 ^ • Rahalähetyksenne toimitetaaan vastaanottaJaUe 10—14 päivän . sisällä. Jokaiselle lähettäjälle lähetetään vastaanottajan alleklrjoit-tama kulttL VAPAUS TRAVEL AGENCY P. O. BOX 69 8UDBVBT, ONTAIUO HELLA VVU.OLIJOEN 'NISKAVUOREN AARNE' Elsa Turakainen, Rauni licäKeimo, Tauno Palo, Ake Lindman Ohjaus: Edvin Laine — Tuotanto: Suomen PilmiteoUlauusXSP^^ Lisäkuvina mm.: A. E. '^yicks Co:n saha palaa, Wanupissa rakennetaan haalia ym. Esitetään seuraavilla paitokäkunnllla: ST. CATHARINES. Ukralnlan Hall, «5 Haynes Ave.. tUatalna, kcsäk. 21 p. klo S Illalla. , : TORONTO. F. S. Club, 19 Haron St, keskiviikkona, kcsäk. 22 p. kello 7 Ja 9 lUalla. ^ . SUDBUBY, Sampo Hall, torstaina, kesäkuun 23 p. kello 8 Ulalla,, ' BEAVER LAKE, Finnish Hall. perjantaina kesäkann 24 p. klo 8 iilaUä,; WANUP. Uudella haalUla, lauantaina^ kesäkuun 25 p. kello 7.30. Illalla." SUDBURY. Finnish Hall, maanantabia, kesäk. 27 p. klo 7 Ja 9 illaUa.' LONG LAKE. Suomlranta. tlstabia," kesäkl 28 p. kello 8,30 UlalU. \ SAULT STE MARIE, Chateau Plneallail, keskivUkkona, kesäk. 29 p. kello 8 Illalla. ' - ' ^< . , SAULT STE MARIE, Steelton Hall, torstaina, kesil^. 30 p. klo 8 iilalhu " ' , SisBänpää8y^$I.OOi-~•li.a|»•0t2&c^.' ^^..-u^^^^j^^»^, qanadian Finnish. Movles Smmalaisia pitkäsoitto levyjä Ic^vymerkillä Kaksinkertaistettu soittoaika yhdellä ÄÄNILEVYLLÄ on mahdollista uusilla 17 cm (7") levyillä, jotka pyörivät 45 kierrosta minuutissa. • Jokaisessa levyssä on 2 tavallista kappaletta kummallakin puolella, yhteensä siis 4 kappaletta. • mx)i on huomattavasti korkeampilaaioista kuin soitettaessa tavallisilla 78 kierroksen levyillä ja äänentoisto on puhdas neulan-rapinasta. Tämä Johtuu siltä, että nämä levyt on valmistettu homogeenisesta plast-aineesta, vinyliltistä sekä siltä, että niissä on erittäin hieno ura. • Vinyliitti on kulutusta kestävää, särkymätöntä ainetta, Joten äänilevyjen ikä on pitkä. • Näiden äänilevyjen säilytys vie vahi murto-osan siitä säilytysr. tilasta, minkä tavalliset 78 kierroksen levyt vievät, sillä ne ovat pieniä Ja ohuita. • Niitä voi soittaa automaattisella levyvaihtajalla. • Rytmi neliapila pitkäsoitto-levyjä • HINTA $2.25 KPL. , (Ostajan maksettava lähetyskulut) RN 4001 RN 4004 Vanha riimu, foksi. Meiro-Tytöi i Jussista saan miehen amaan, foksi, Metro-Tytöt Eifon, tango, Metro-Tytöt ' " Italiassa, ItalUssa, Unfo, Metro-Tytöt Täysikuu, tango, Olavi Virta Alä. tyttöni Itke! tango. Olavi Vlria Sokeripala, foksi. OUvi VIrto Sinun silmiesi tähden, fofcsl. OUvi ViH» • Triola pitkäsoitto-levyjä • HINTA $2.70 KPL., (Ostajan maksettava lähetyskulut) NE 104 NE 107. Kyllikki-valssi, Olavi V h^ Kuin Ennen, tani^o, Olavi Virta : Kuotamosnudelma, tahfo, Olavi Virta Mua älä hylkää, Olavi Virta Ramona valssi, Olavi Virta V Lat^o MagKlore. tango, Olavi Virta Kerro mulle. Jenkka^ Jonna Ikjivalko Miksi näin? Jenkka, Jorma Ikävalko Merenkyntäjä Mikko Andersson, kansani. T, Baitiavaara Pariisi yöllä, välss^ Pihlajamaa Unohtunut kltaravalssl. T. Rantavaara : San Jorge, Walter Ja'Pihlajamaa Viulun tenho, laulu, T; Rautavaara Kukkia Vaarille, valssi. Kalevi Taoru Petetyn ralli. Jenkka, Jonna Ikävalko Yölintu, valssi. Olavi Virta Kulkurien kunini;as; foksi, T, Rautavaara - : ^ Rantalavan laulu, valssi, Veikko Toomi •i:^I:^>':':A;: Päin seiniä, jenkka, Jorma Ikävalko ' Kiitos kaikesta, tango. Veikko Tuomi Tilatkaa osoitteella: VAPAUS PUBLISHING CO. UNITED NE 109 NE 111 NE 113 mk 60x69 Sudburr.Oniairto^ * |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-06-21-05