Vapaus, June 21, 1955

              sivu 2 Tiistaina, fccsäk. 21 p. — Tuesday, June 21,1955
OJBEBnr) XDdependent Labor
Telepbones; Bus. Office OS, «««jei;
Editorlal Office OB. 4 ^ 5 . Sfonager
E. Suksi. £ditorW. Eklund, lAalUng
aaäreia: Box 69, Sudbury, Ontario.
Olgan of Fbiflldi Canadians. Es*
Cab)Is)i«d Nov, «, 1917. Autborized
A S eedbnii class jnaU by tbe Post
Office Department, Ottava, Pub-
Usbcd ttirice weekly: Tuesdays,
Tbundays and Saturdays t>y Vapaus
PobUablng Company Ltd., at 100>102
EbB et W., Sudbury, Ont;, Canada.
Advertising rates t^on appUcatlon.
Translatlon free of cbarge.
mAUBHJNflAT;
Canadassa: 1 vk. 7.00 « kk. 3.75
3 kk. 2 ^
YbdysvaUoissa: 1 vk. 8JD0 6 Jsk. 450
Suomessa: 1. vk. 8.50 6 kk. 4.75
Argentinan tapahtumista
'i^gentiiiassa kehittynyt "uskoiisota" diktaattori Juan
Peronin ja katolisen kirkon välillä, Peronin ja hänen kannat­tajiensa
kirkosta erottaminen ja sitä seurannut verinen val­lankaappaus-
ja kapinayritys, oli viikon lopulla yleisen kes­kustelun
alaisena — ja samalla käytännöllisenä osoituksena
"vapaanmaailman" eräitten maiden "demokratiasta" tai pa-
' remminkin sen puutteesta.
Palauttakaamme lyhyesti mieliimme mitä Argentinassa
tapahtui muutaman päivän kuluessa.
Syyttäen katolista kirkkoa valtiovastaisista toimenpiteis­tä
Peronin diktatuurrhallituskarkoitti keskiviikkona Buenos
; Akesin apulaispiispa Rt Rev. Manuel Taton ja hä^ avusta­jansa
Rt. Rev. Ramon Novan.
Tämän toimenpiteen vastineefksi erotti paavi Pius XII
Peronin ja hänen läheisemmät kannattajansa kirkosta, tar­koittaen
se sitä, että Peron kumppaneineen joutui julkisesti
kirkon häväistäväksi, että heiltä kielletään herranehtooUinen
jne. Aikaisemmin tällainen kirkosta erottaminen tarkoitti
kirkon pannaan julistamista.
Välittömästi tämän kirkosta erottamispäätöksen jälkeen
nousi osa Argentinan asevoimista Peronin hallitusta vastaan
pommittaen lentovoimilla torstaina hallitusrakennuksia jne.
Perjantaiaamuna ilmoitettiin kuitenkin Buenos Airesista, että
-Icapina on kuk^^ että Peronin hallitus on saanut yliot­teen.
Samalla kertaa Peron uhkasi, että kapinaan syyllisty­net,
henkilöt rangaistaan ankarasti.
Sanomattakin on selvää, että Peronin hallituksen harjoit-tania
katolisen kirkon ja katoliseen kirkkoon kuuluvien hen­kilöiden
sorto ja vaino on täydellinen vastakohta uskonva-pauden
periaatteille.
Katolisten vainoaminen heidän uskontonsa perusteella
[on*iioitajahtia "väärinajattelevia" kohtaan aivan samalla ta­valla
kuin Hitlerrvainaja harjoitti aikoinaan noitajahtia poliit­tisia
vastustajiaan kohtaan ja kuten Yhdysvaltain nykyinen
hallitus, harjoittaa noitajahtia '^kommunisteja" ja muita koh­taan,
joiden "vääristä ajatuksista" ei syystä tai toisesta tällä
kertaa tykätä.
Selvää on, että jos Argentinan hallitus voi nyt-sortaa ja
vainota katolisia, niin huomenna ei ole kukaan enää*turvattu
sqr;tpa ja mielivaltaa vastaan siinä maassa. Tämän vuoksi
jokainen vakaumuksellisen demokraatin täytyy sanoa, että
hyökkäys mitä tahansa ryhmää vastaan on hyökkäys kaikkien
toistenkin oikeuksia vastaan — joutukoon sitten taantumuk­sen
hyökkäyksen kohteeksi katolisetj protestantit^: kommu­nistit,
^sosialistit, unionistit, juutalaiset, tai mitkä' tahansa ;
ylHeiskuntaryhmät. .
Mutta Argentinassa ny t kehittyneeseen kriisiin väikiittäa-'
myös se tosiasia, että siellä ei ole erotettu kirkkoa valtiosta,
kuten on aikoja sitten, tapahtunut esimerkiksi Canadassa.
Kaikki yhteiskunnallisia kysymyksiä vähänkin seuraavat
henkilöt tietävät, että Katolinen kirkko on vuosikausia tuke­nut
Peronin diktatuurikomentoa Argentinassa — hintana ollen
se, että muut kirkot joutuivat olemaan ja toimimaan toisar­voisessa
asemessa katoliseen kirkkoon verraten. Myös tiede-tään^
että Argentinassa, kuten kaikissa latinalaisen Amerikan
maissa, on voimakas vaatimus, että kirkko ja valtio pitäisi
erottaa toisistaan - r - ja jouduttuaan erimielisyyksiin katolisen
kirkon korkeimman- johdon kanssa, Peronin hallitus käyttää
tätä kansanjoukkojen tervettä vaatimusta ja toivomusta hy­väkseen
julkeassa ja kerrassaan tuomittavassa katolisten
vainossaan.
Samalla kertaa kun me liitymme niihin^ jotka toivovat,
että Peronin hallitus jättäisi Argentinan katoliset rauhaan,
me emme voi olla hymyilemättä lukiessamme New York
Timesin Washingtonin uutisesta, että Yhdysvaltain kongres­sissa
esitettiin torstaina vaatimus, jotta Argentinaa on varoi­tettava,
ettei Yhdysvallat salli katolisten vainoa siellä —
vaikka juuri Yhdysvalloista on annettu viimevuosina käytän­nöllistä
esimerkkiä siitä miten "väärinajattelevia" voidaan
mielin määrin vainota ja painostaa. Jos tämä on esimerkkinä
siitä, että ko. yhdysvaltalaiset kongressimiehet rupeavat vaa­timaan
myös "kommunistivainojen" lopettamista Yhdysval-loissai
niin silloin voidaan sanoa, jotta ei ole mitään, niin
pahaa, ettei siinä ole jotakin hyvääkin — Peronin tuomittava
noitajahti katolisia vastaan on avannut ainakin joidenkin yh­dysvaltalaisten
kongressimiesten silmät näkemään poliittisen
nöitajahdin kataluuden.
^'Operation varuillaan"
Yrittäen kehittää laajojen kansanjoukkojen keskuuteen
sellaista epätoivoista mielialaa, että mikään ei enää auta, ato­misota
on tulossa, ja niin muodoin on valmistauduttava joko
"kaivautumaan maan alle, kuolemaan tai lähtemään pois kau­pungeista".
Yhdysvalloissa, ja ikävä sanoa myös Ontariossa,
järjestettiin viikon lopulla historian suurin ilmahälyytyshar-joitus
"Operation Alert"(operation varuillaan), jonka yhtey-dessä
(onneksi vain teoreettisesti) tuhoutui suuri määrä Onta­rion
kaupunkeja.
"Operation Alert" järjestettiin luonnollisesti rajan etelä­puolella
ja sen vastineeksi Ontariossa "minä myös teoriaa"
seuraten "Operation Alert II".
Tämän suuren ilmahälyytyksen perustana •— ja sen laa­juudesta
saadaan jonkinlainen käsitys kun" muistetaan, että
Yhdysvalloissa piti joutuman 51 kaupunkia atomi- ja vety-pommituksen
kohteeksi — o n Yhdysvaltain hallituksen har­kittu
kanta, että "kyllin syvien ja suurten pommisuojien
rakentaminen vetypommeja vastaan on sula mahdottomuus"
ja^i^iinmuödoih ön vaihtoehtona vain se, että kukin kaivaa
oman surmanloukkunsa, kuolee heti tai poistuu kaupungista.
Juuri viinieksimainittua seikkaa silmällä pitäen oli "Opera­tion
varuillaan" järjestetty.
Rajan takaa tulleissa uutistiedoissa kerrottiin, että tähän
"sotaleikkiin" piti osallistuman myös presidentti Eisenhower
ja noin 15,000 hallituksen toimenhaltijaa — jotka kolmen
päivän ajan toimivat "hätätilahallituksen" ominaisuudessa
15-30 mailin päässä Washingtonista olevista "salaisista pommi­suojista"."
. i r .Kuvaavaa muuten on tämä: Samalla kun ihmiskimnan
ei!3£ninMstö.p^uhu^rau,|tosta jännityksen lie^
\
SVNTYAAÄ-
P Ä I V IÄ ^^Suomen nykyisyyden ja
tydi» M»kJ (Miomnii), Watere
I Twn8Wplsta. täytää, kesjtiviJkkona.
kesäkuun 24 pnä 60 vuotta.
5fn. Mary JoJuuion, Cobaltlsta.
täyttää keskiviikkona, kesäkuun, 24
päivänä 80 vuotta.
Yhdymxne sukulaisten Ja tuttavien
onnentoivotuksiin.
tul evaisuuden avain
Mitä muut sanovat
TYKKÄÄ "SUOLASTA"
Salt of the' Earth (Maan: Suola)
kuvaa Uuden Meksikon sinkkilKiivos-työläisten
lakkoa työläisten näkökan-n
a i u — se on pitkästä aikaa peloton,
kaunis, miellyttävä Ja unholttumaton
kuva. •
Tämän elokuvan valmisti v. 1953
ryhmä mustalistalle Joutuneita Holr
lywoodin ihunisiä yhteistoiminnassa
kommunistien Johtaman Internatio­nal
Union of Mine, M i l l and Smelter
Worker8ln kanssa, :
Tämän vuoksi, vaikka se on nyky­päivinä
harvoin nähtävää tasoa, tällä
elokuvalla on vaikeuksia Yhdysval­loissa
Ja Canadassa.- Projektorien
käyttäjät on Joissakin kaupungeissa
kielletty näyttämästä tätä el(d(uvaa Ja
suuret elokuvateatterit ovat kieltäyty­neet
näyttelemästä sitä — ollen seu­rauksena
se, että tätä elokuvaa näy­tellään
nyt Vancouverin laitakaupun­gilla
pienessä teatterissa.
Kaikesta huolimatta, niiden Jotka
haluavat nähdä realismia Ja miltei
virheetöntä teknillistä tehoa valko-r
kankaalla, pitää nähdä tämä fUml.
— Jack Kirkwood, Vancouver Sun,
Jean-Paul Sartre
Tunnetussa pariisilaisessa avant-garde-
teatterlssa Antoinessa oli äsket­täin
Jean-Paul Sartren uuden kappa­leen
"Nekrasovin" ensi-llta. Joka on
herättänyt pariisilaisessa teatteriylei­sössä
melkoista huomiota. Sartre itse
nimittää tätä kaksinäytöksistä kappa­lettaan
farssiksi tai oikeammin farssi-satiiriksi.
Erään pariisilaisen lehden
haastattelijalle Sartre on selostanut
näytelmänsä tarkoitusperiä seuraa­vaan
tapaan. .. .' .
Kappaleessaan. Joka 'muodoltiaan on
varsin löyhä, Sartre on" tahtonut elä­vöittää
vaipan' kreikkalaisen satiirin
nykyajan makua vastaavasti. Sartren
uuden satilrio päähenkilönä' on hui­jari,
Joka paneutuu paenneeksi neu-vostominlsteriksi:
Ja tekee eräiden
Ranskan osavaalien aattona rahaleh-distölle
. sensatiomalBia paljastuksia
neuvosto-ojolsta. Sartre itse vertaa
päahenkiloaan. äskettäin tunnetuksi
tulleeseen . amerikkalaiseen vää^rän-valantekijaan
Ja, ilmiantajaan Matu-sowIln.,
"NekrasovlssaanV Jean-Paul
Sartre haluaa osoittaa, mitä pahaa
rahalehdistön kommimlsmlnvastalnen
kampanja voi saada aikaan täysin
viattomille Ja kunniaUisllle ihmisille.
Sartre Jatkaa: "Haluan teoksellani
antaa kirjaiUJan panoksen taisteluun
rauhan puolesta. Olemme sitoutuneet
tahan •Wienissä, Ja sitoumukset on
pidettävä. Hetkellä. Jolloin jännityk­sen
lieventyminen vahvistuu ja nel-jänvallan
konferenssi lähestyy, esiin­tyy
eraanä toivelttemme ja yrltyk-siemme
mah ta vimpana pidäkkeenä
Juuri tämän lehdistön toiminta. Joka
myrkyttää kaikki asiat. Olen tahto­nut.
esittää mustalla valkoisella sen
toiminnan Ja avata niiden hyvän tah­don
Ihmisten silmät. Joita on sen
oman lukijakunnan piirissä,"
Hearstin taidekokoelma
on myyty
Los Angeles. — Edesmenneen lehti-magneetln
William Hearstin k u u l u i*
taidekokoelma myytiin keskiviikkona,
kesäkuun 8 pnä yli 2 mllj. dollarista,.
Ainoan tarjouksen esitti Hearst
Corporation, Joka Holding-yhtiönä
valvoo Hearstin lehtiä Ja kUnteistöJä.
Kokoelmiin kuuluu y l i 16,000 erilaista
taideteosta mm. useita Galnsboroug-h
l n j a Reynoldsin maalauksia, egyp-tilaiste,
kreikkalaista Ja eiE«janJalaIs-maurilaista
posliinia sekä neljä gobe-llmia,,
joiden arvo jo on 50,000 dol­laria.
SKDL:n lifttokokouksen hyväksymä julkilaiisuma
johon kannattaa tutiu^ua täälläkin
Helsinki — Maamme taloudellinen ; sanvallan kannalla^evia Ihmisiä yb-j
a valtiollinen elämä on tärkeässä i teiseen kamppailuun taantumuksen
tienhaarassa. Bdessä on ratealsuja, | vallanpyyteitä vaataarC •
jotka vaikuttavat kaikkien työtäte- • Suomen Kansan Demokraattinen
kcVien toimeentuloon, koko kansam- Liitto on lähtenyt tästä työläisten t o i -
me tulevaisuuteen. , v vomuksesta esittäessään soslalldcmo-
Kilhtyvät palkkataistelut, hapiille- , kraattlselle puolueeUe yhteisen pred-va
hallituspolitiikka Ja lähestyvä pre- denttiehdokkaan etsimistä. Sosiallde-
^entinvaali antavat leiman tämän' mokraattlasn puolueen Jo^to ei tätä
Kaikkien puoluei­den
«dusfajia
Hebinkiin
SITÄ
JA
TÄ
hetken slsäpolilttlseUe tilanteelle. H y ­vät
taloudelliset suhdanteet eivät ole
Johtaneet työläisten pienviljelijäin Ja
henkisen työn tekijäin aseman pare-nemlseen
vaan ainoastaan suurpää­oman
voittojen sekä ahneuden l i ­sääntymiseen.
Hallitusvallan oikeis-ehdotusta-
hyväksynyti vaan asetti
puoluekokouksensa valittaviksi vain
omat, • erilliset ehdokkaansa. Vaikka
puoluekokous torjuikin kokoomuspuo­lueen'kiihkeimmin
suositteleman eh­dokkaan',
• se Joutui kuitenkin puolu-eensa
johdon salamyhkäisen menetter
topUreille tekemät myönnytykqjt ja ' harhaanjohtamana hyväksymään
palvelukset exvat ole vaimentuneet, toisen Joka hänkään ei ole käytän-vaan
lisänneet viimemainitujen vai- nossä osoittanut edustavansa maas-lanhlmoa.
Maamme ulkopolitiikassa ' samme sodanjälkeen hy^väksyttya u l -
tapahtunut osittainen etääntyminen i kopoUittista suuntausta eikä kansan-sodan
Jälkeen omaksutulta Unjalta on , valtaista siaipolitiikkaa.
vain yllyttänyt seikkailunhaluisten.al-1; Suomen Kansan Demokraattinen
nesten pyrkimyksiä maamme sitomi- j Liitto ei ole kuitenkaan luopimut työ-seksi
sotaisten tarkoituaten välikappa- } vaen yhteistoimintaan: j a koko kan-:
leeksi, j samme rauhantahtoisen enemmistön
Työtätekevien Joukkojen tyytymät­tömyys
hallituksen talouspolitiikkaan
j a taantumusainestenvaiiutusvaltaan
on sen vuoksi vahvistunut. Se ilme:
nee yhä voimakkaampana: myös h a l l i -
tuspUoluelam, ennen kaikkea sosialir
demokraatlen keskuudessa. Maiden
puolueiden oikeisto etsii yhä avoi­mempaa
yhteistyötä kokoomuspuo­lueen
kanssa Keskusta haluaisi; sai-yhtcisrintamaan
tähtäävästä pyrki­myksestään.
Asettaessaan presidentr
tiehdokkaaksi kansanedustaja Eino
Kilven, liitto on etsinnät kansande­mokraattien
keskuudesta henkilön,
joka parhaalla mahdollisella tavalla
edustaa edellämainittuja näkökohtia
ja voi koota ympärilleen sekä kaupun­kien
että maaseudun työkansan suu­ret
joukot. Eino K i l p i tuimetaan työ­väestön
keskuudessa soaiallstina ja
iyhteistolmintamlehena. Sosiaab-,
opetus- ja sisäministerinä, kansan­edustajana
j a lukuisissa muissa luot­tamustehtävissään
hän on todistanut
pitävänsä Suomen työtätekevien ja
koko kansamme elinetuja valtiollisen
toimintansa ohjenuorina. Hän on
työväenmles Ja rauhanmies.
Suomen Kansan Demokraattinen
Liitto vetoaa maamme työväestöön,
pienviljelijöihin Ja henkissn työn te­kijöihin:-
Yhteiset etumme vaativat
sodanhaluisten ulkoisten voimien t u ­keman
taantumuksen salajuonien tor­jumista,
Suomen kansanvaltaisen ja
rauhanomaisen kehityksen varmista­mista.
Fariifii; — Vanha radikaaJipuojueen
poJitiikko j a kansalliskokoukSJn enti­nen*^
puhemies Edouard Herriot ja
r>'hma muita ranskalaisia parlament- , vuokraaia
taarikkoja esitti tiistaina, kesäkuun j / ^^^"^/"^Tf^^*' 'f^
. ^, . t I paivina - on helpompi saada
14 pna vaatimuksen etta kai.-skia P O - ^ , , „ „ „ H . n W n , n , „ , H p n oo,.„.
Nuon nainen tarkasti vuokr
asuntoa, mutta han ei usk
vuokrata sita kC5ka:-ei tiennyi
hänen miehensä siitä,
"Sen Cl pitäisi saattaa teitä
llittisia suuntia edustavien ranskalais­ten
on osallistuttava Maailman rau­hanneuvoston
kokoukseen Hekmgisss
kesäkuun 22 — 29 paivlna. Ryhmään
johon ei kuulu maailman rauhanliik­keen
jäseniä; lukeutuu myös entinen
paäminLiteri Paul Boncour.
Ryhmä huomautti lausunnossaan,
että ranskalaisten läsnäolo Helsingis­sä
voi osoittautua todella merkittä­väksi
kysymyksen ollessa maailmassa
vallitsevan jännitystilan heventämir
sesta.
Tanskan'Nielsen voitti
Kööpenhamina. — Täällä kesäkuun
15 pnä pidetyissä kansallisissa kilpai­luissa
oli päalajma 1,500 metnn juok­su,
jossa olivat mukana myöskin
Ruotsin Ingvar Eriksson ja Suomen
Denis Johansson. Juoksun voitti
Tanskan Gunnar Nielsen ajalla 3.52,4.
Eriksson sai ajan 3.53,0 ja Johansson
3 54,2.
Neuvostoliiton työlainsäädäntö
Neuvostoliitossa vakiintuneet sosia­listiset
tuotantosuhteet ovat synnjrt-tanect
uuden suhtautumisen työhön.
Sosialismi ja työ ovat eroittamatto-mät.
Mitä paremmin ihminen tekee
lyttää nykyisen kompromis^llnjan, j jy^j^, sitä suuremmassa >arvossa hän
mutta joukkojen ja edistyksellisim-plen
johtohenkilöiden mielissä kypsyy
vakaumus; että työtätekevien kerros­ten
taloudelliset Ja sosiaaliset edut,
kansamme rauha Ja riippumattomuus
ovat turvattavissa vain edistyksellisen
yhteisrintaman avulla suurpääomaa,
ja isänmaattomia, seikkailupoliitikko-
Ja vastaan.
Maailman rauhanvoimat ovat 'viime
aikoina saavuttaneet uusia voittoja,
mutta imperialistinen voimapolitiikka
pyrkii jatkuvasti alistamaan kansoja
sotaisiin tarkoituksiinsa, rajoittamaan
niiden vapautta ja rilppumattomuut-tai
tukahduttamaan kansojen välisen
rauhanomaisen vuorovaikutuksen ja
yhteistyön. Atomienergian keksiminen
on avannut ihmiskunnalle ennen nä­kemättömän
hyvinvoinnin näköalat,,
mutta niiden toteutuminen edellyttää,'
että joukkotuhoaseiden valmistus ja
käyttö kielletään aseistusta supiste­taan,
neuvottelutie tunnustetaan vai-'
tloiden välisten rlatlTlltojen ainoaksi
ratkaisukeinoksi. Jokainen kansa, niin
pieni kuin suurikin, voi antaa panok­sensa
kansainvälisen jännityksen lie--
ventämiseksi.
Ihmiskunnan katseet kohdistuvat
tällä hetkellä meidän maahamme,
jonka pääkaupungissa kesäkuun 22
Palvana alkaa koko maailmaa käsittä­vä
rauhankokous. Suomen kansan
kunnla-asla ; on myötävaikuttaa tä­män
kokouksen onnistumiseen. Jokai­nen
kansalainen voi edistää -kokouk­sen
pyrkimyksiä antamalla allekir­joituksensa
sekä keräämällä allekirr
joituksla Wienin vetoomuksien jouk-'
kotuhoaseiden kieltämiseksi.
Elokuun lopulla Helsinkiin kokoon­tuu
tomenlun kansainvälinen kokous,
maailman parlamenttien välinen kon­gressi,
jonka pääkysymyksenä on eri
Järjestelmien välinen rauhanomamen
rinnakkain olo. Suomen edustajilla
on tilaisuus kansamme kymmenvuotl-fcn
kokemuksen valossa todistaa.tasa-arvolsten,
ystävällisten suhteiden he­delmällisyys
suuren ja pienen, eri yh­teiskuntajärjestelmiä
edustavan val­tion
välillä.
F41stykselllsen j a rauhaarakastavan
suuntauksen perusvoima on työväen­luokka.
Sen yhdistäminen Ja kokoar
mlnen taisteluun omien elinvaatimus-tensa
j a kc^o kansamme perusetujen
puolesta on Suomen nykyisyyden ja
tulevaisuuden avain.
Suomen työläisten yhteinen toivo^
mus on ollut etta tyovaenhikkeen eri
suunnat voisivat sopia yhteisestä pre­sidenttiehdokkaasta,
jolloin työväen
yhteinen rintama nostattaisi puolue­rajoista
riippumatta palkansaajien ja
pienviljelijäin sankat joukot vaali-taisteluim.
kokoaisi rauhan ja kan-on
yhteiskunnassa, Neuvostoliiton
perustuslaissa on sanottu, että työ
on jokaisen siihen kykenevän kan­salaisen
velvollisuus j a kunnia-asia.
että Neuvostoliiton kansalaisilla on
oikeus työhön, ts, oikeus saada taat­tua
työtä, josta maksetaan sen mää­rän
ja laadun mukaan. Oikeus työ­hön
turvataan kansantalouden sosia­listisella
järjest^fksellä, neuvostoyh­teiskunnan
.tuot aintovoinvlen-rherkeä-.;
mälitöirJillä • tioiiOttamjLsellal' talous­pulien
mahdolli^uu(}en poistamisella
ja tyottömyj?denj liyiiloimisel)a, ! '
•Neuvostohitossa ei öle työttömyyttä.
Jokaisen tuot^iitolaij^ksen /pprtflla
saattaa nähdä, ityöritärj^usilmpiltiV-sia.
Moskovassa ja muissa kaupun­geissa'fan-
ei-ikoisia Ilmoitustaulbja.
'•Joissa':' lltrtoitetaan- tarvittavan työn­tekijöitä
• ^seliteYään työehdot ja ofeoi-^
telaan'palkkakin.- Työhön tarvitaan
insinöörejä ja- - kirjanpitäjiä, metalli-j
a kli-ja^Fainoalan työntekijöitä, l i n -
Ja-autojeh'"rahastajla j a jäätelönmyyr
Jiä — kaikkien i^amhiattlen edustajia.
Työtä hakeva ihminen voi saada va^
paasti'-hänen -tietojaan ja taipumuk-.
slaait-vastaavaa työtä.
Neuvostoliitossa' laki supjelefe' työ­tä.
Perulstuslain ohella laitosten ja
työntekijäin työsuhteet säännöstel-lääii
kaikkien liittotasavaltojen tyon-lalnsäädannöillä
ja Neuvostoliiton
Ammattiyhdistysten keskusneuvoston
monilla johtavilla asiakirjoilla ja pää­töksillä.—
Kaikki työsuhteet nojaavat lakiin.
Työlainsäädännön tärkeimpänä: peri­aatteena
on samanlainen palkka sa­manlaisesta
työstä kaikille kansalai­sille,
Neuvostoliitossa säännöstellään
palkkasuhteet valtiovallan vahvista-miUa
palkkaluokltuksilla. Esimerkik­si
naisilla, joilla Neuvostoliitossa on
kaikki samanlaiset oikeudet kuin mie­hilläkin,
on samanlainen oikeus palk-,
kasuhteessa.
Laki ja siihen nojaavat paatokset
säännöstelevät. myöskin r työehdot.
Työehdot-kuvastuvat kunkin laitok-,
sen ja viraston "sisäisissä järjestys­säännöissä",
jotka laitoksen johto­kunta
Ja ammattiyhditys vahvistavat.
Näitä sääntöjä on kummankin osa­puolen
noudatettava työaikana tiu­kasti.
Sitäpaitsi "sisäisten Järjestys­sääntöjen"
ei saa olla ristiriidassa
työlainsäädännön kanssa. Jokaises­sa
konkreettisessa tapauksessa ne
laaditaan lAmmattiyhdistysten kes­kusneuvoston
'Tyypillisten sisäisten
järj estyssäantöjen" perusteella.
''Sisäisissä järjestyssäännöissä'
kiinnitetään vissinlaista huomiota
tyokurin kysymyksiin; Tama onkin
täysin ymmärrettävää, silla tyokurin
noudattamisesta ovat kiinnostuneet
samalla tavalla laitosten ja virastojen
johtajat kuin myoskm työntekijät,
"työkurln noudattaminen pohjautuu
ensi- = tilassa" työntekijäin tietoiseen
'suhtautumiseen velvoUisuukslinsa.
Lyhyessä kirjoituksessa on tieten­k
i n mahdoton valottaa Neuvostolu-ton
.t^rölainsaädannon kaikkia puolia.
Uuden Kiinan
vesivoimavarQjen
käyttäminen
• 150 miljoonaan kilowattiin nouse­vien
vesivolmavärojensa puolesta K i i ­na
on toisella sijalla maailmassa jää­den
tässä suhteessa jälkeen vam Neu­vostoliitosta.
Vapautenra saavutettu­aan
K i i n a n kansa on ryhtynyt työhön
maansa vesivoimavarojen hyväksi­käyttämiseksi.
Parhaillaan suorite­taan
laajoja tutkimustöitä Huanhejo-ella
ja Jansyn haarajoilla.
Vuonna 1955 valtio on myöntänyt
vesivoimalaitosten rakentamiseen 60
prosenttia . enemmän varoja kuin v.
1954. Junnanin maakunnassa on jo
valmistunut Shilunban vesivounalai-tos
ja Sintsjanm maakunnassa Ulaba-jevm
vesivoima-asema. Ginn maa­kunnassa
ovat käynnissä työt Sjao-fynmanm
voimalaitoksen rakentamia-seksi,
Syts^nqanin maakunnassa ra­kennetaan
rvbimalaitoksia Jansyn ja
Lunsihen varteen jne. Aivan lahi a i ­koina
Huantanin vesivoimalaitos alkaa
antaa sähköä K i i n a n pääkaupungil­le.
Pekingille.
Ei voida kuitenkaan olla mainitss-matta,
että siina kunnitetaan suurta
huomiota myöskin työsuojeluun.
VSPNT:n työlainsäädännön 139.! Lacroix, joka äskettäin kokeili
pykälä velvoittaa tuotantolaitosten ja | nistuneesti Panisissa laulajan
aviomiehen kuin uuden asunn
K I E L L E T T Y HEDELMÄ
— Olen huomannut, että ju
hojen antaminen palvelijoille (
letty täällä,
— Jumala siunatkoon teitä, s:
han samoin omenat Edenin ta
18-vuotiasta poi
syytetään neitos
huiputtamlsesta
Hull. Que. — Viikon alkui
julkaistiin täällä kummallinei
18-vuotiaasta, puheliaasta nui
53sta, joka viekotteli 17-vuotia!
tosen —•• asiasta tietämättomär
vahtyksella — T V - r o o l i i n avi
kohtauksessa Ja Joka sitten seli
totuttavalleen,- että • nyt sitä
loppujen lopuksi virallisesti
tossa. .•
'Nuori pari asuikin muutama
van' yhdessä, kunnes tyttö
I epäilemään koko juttua, ja paii
' hensa. Viranomaiset ovat asiaj
taneet seuraavanlaisen kuvauk
18-vuotias nuorukamen, Jea
virastojen johtajat ryhtymään vält­tämättömiin
toimenpiteisiin työehto­jen
tervehdyttämiseksi ja tapaturma-tapauksien
torjumiseksi. Kansanta­louden
en aloja varten on laadittu
ja vahvistettu tyonturvallisuusteknu-kan
saannot. Saman lakipykälän mu­kaan
mitaan teollisuuslaitosta ei saa
panna käyntiin tyontarkastuslaitcx-sen
ja teollisuuden saniteetti- ja tek-.
nillisen vaivontalaitoksen luvatta.
Työnte.<ljam suojelentTseksi tuotan-,
non vahingolliselta vaikutukselta Tjo-lainsaadannon
141. pykälä vaatii, etta
työntekiiöille on annettava ammatti-vaatetus
j a välttamatlö.-nat suojavä­lineet
(esimerkiksi silmälasit ja kaa-susuojjistimet).;
Erikoisia toimenpi-teltä
on toteutettava: niissä toissa,
joisra on olemassa ' kaasumyrkytyk-sen
vaara. Ulkoilmassa talvisauaan
työskenteleville kuuluu annettava^csi
väliaikoja lammittelemistl varten.
Fakonisena ehtona niissä toissa, jois^
sa voi olla vaara työntekijäin tervey­delle,
on työntekijam järjestelmaUi-nen
. lääkärintarkastus..' Erikoiset
saanno; suojelevat naisten ja ala­ikäisten
työehtoja. * ^
Mainittakoon vielä muutamia Neu-vostohiton
työlainsäädännön tärkei­tä
kohtia. Niihin kuuluu mm. perus­tuslaissa
julistettu oikeus lepoon, jo­ka
käytännössä turvataan vuosittai-flila
työlomilla j a viikoittaisilla lepo­päivillä
seka myoskm lepokoti- ja
parantoläverkaston. klubien ja valis­tustalojen
antamisella - työtätekevien
käyttöön, -Perustuslaki turvaa työ­tätekeville
aineellisen toimeentulon
myöskin vanhuudenpaivina. Kaikilla
työntekijöillä, jotka ovat saavutta­neet
määrätyn ikärajan (useimmissa
ammateissa — miehet 60 vuotta ja
.naiset 55 vuotta) seka myoskm tyo-!
na, vei eraan tytön, joitakin ]
ulos ja sai tytön ilmeisesti uskt
etta han on TV-tuottaja, ja et
dan pitäisi yhdessä ^ esiintyä TV
Taman jälkeen hän jarj"esti
miskohtau^sen lähiseudun :
papin avustamana.
Valot, mikrofoni ja kamera s:
tim kirkkoon ja pappi, tietämät
taan s-.ita, etta tätä näytöstä \
taisim mihinkään muihin tarl
sun, suoritti nuorille aviolut
monian. ..
•Kamera oli käynnissä mutts
el ilmeisestikaan ollut filmia.
"Kirkkokohta uksen" jälkeen
kainen sai tytön uskomaan, e
olivat nyt virallisesti aviollitoss:
asu;vatsm pari paivaä yhdessä,
tyttö rupesi epäilemään asiaa j
pois.
Ta.man, jälkeen nuorukame
hutti-erasta tuttavaansa ja sai
esiintymään asianajajana, joka
sovitella ^nuorikkojen valilla.
Järjesti "TV kohtauksen", mili
esitettaman eraan koulun jo
toimistossa Hullissa;
• Tyttö, joka ehkä epaili, ette)
mies ollutkaan asianajaja; ;
kuitenkin palaamaan "mie.
luo: Lyhyen yhdessäolon jalkei
jätti kuitenkinVmlehensa".
Myöhemmin tama nuorukam
eraan toisen miehen esiintymä
keuslaitoksen virkailijana ja
maan: tytölle asiakirjan, jonki
kaan hänen oli muka palattava
hensa" luo, tai muussa tapat
hanta vastaan nostetaan syyt
kaamisesta.
Tassa vaiheessa, noin kolme \
sitten, selittävät oikeusviranoi
tytön isa meni asian johdosta ]
viranomaisten puheille.
Poliisiviranomaisilla on nyt-\
kyvyn menettämisen tapauksissa, on semismääräys, mutta syytettyä i
oikeus eläkkeen saantiin. Kaikki
työntekijät j saavat maksutonta laä-klntapalvelusta.
Neuvostoluton bud­jetissa
vuodeksi 1955 on naihin tar-i -
koituksiin myönnetty yh 45 miljar-| —Vuonna 1953. cli Canadassi
kaista ei ole nähty. Kiinni j(
tuaan tama poika joutuu vasta;
rai.skaussyytoksestä. • .
dia ruplaa. leipomoa; joiden tuotannon ai
Tällaiset ovat Neuvostohiton tyo- $277,998.092. Vuoden 1938 vas
lamsäädannon peruspiirteet. luvut olivat 3,231 ja $78,535.333,
Pekkalan halltti^ksen "patiat työt"
ventämisestä, järjestetään Yhdysvalloissa — ja ikävä kyllä
myös vanhassa hyvässä Ontariossamme — sotahenkeä lietso- •.
via "hälyytyksiä"!
Samalla kun esimerkiksi Kiinan, Intian, Neuvostoliitoin
ja monen muun maan valtioiden päämiehet puhuvat lakkaa­matta
rauhanomaisesta rinnakkaisolosta ja kansainvälisen
rauhan vakiinnuttamisen tarpeellisuudesta, presidentti Eisen­hower
ja hänen 15,000 virkailijaansa leikkii sotaa salaisessa
pommisuojassa!
Kaiken kukkuraksi on muistettava vastuunalaisten tiede­miesten
lausunnot ja varoitukset, ettei atomi- ja vetypom­meja
vastaan ole mitään muuta •puölustusniahdollisuutta kuin
se, että niitä ei koskaan käytetä! Kukaan ei halua joutua
atomi- ja vetypommien kärvennettäväksi. Silöi olisi kaikki
voimat keskitettävä toimintaan atomiaseiden kieltämisen,
aseistuksen vähentämisen ja kansainvälisen rauhan, vakiin­nuttamisen
hyväksi. Vain näin menetefllen voidaan pelastua
atomisodan kauhuilta. Varustelulla, sotamielialan lietsomi­sella
ja voimapolitiikan tietä kulkemalla joudumme sotaan,;
missä e ole minkäänlaisia voiton mahdollisuuksia, kuten puo-^
lustusnriinisteri Campney aivan oikein totesi; huöliniattalaini:^
kaan siitä kuinka paljon ja -suuressa mittakaavassa järjeste->
- rtään- 'jOperation- Alert" 'hälyytyksiä. -; «
Harvat ihmiset ovat täällä Cana­dassa
tienneet, että sodanjälkeinen
Pekkalan hallitus Suomessa se vasta
rikollinen hallitus oU,
Kaikki tietävät varsin,hyvin,' että
Rytin, Tannerin ja Kalle-Kustaan
hallitukset rikollisella vehkeily- ja so-tapohtlikällaan
olivat saattaa koko
Suomen kansan tuomaskuonaksi, •
Myöskin suomalaiset täällä ku^en
Suomessakin tietävät, etta edellämai­nittujen
"isojen pappojen" pidellessä
remmeistä ei tavallisen kansaihmlsen
passannut pullikoida komennuksia
vastaan.
Jos pullikoi, sai marssia tiilenpäitä
lukemaan, jos ei aivan marssitettu
kuopan laidalle vuoden 1918 mallin
mukaisesti. Monet kyllä saivat tuon
viimeksimaihltunkin tempun suorit­taa
ja: sen kautta muuttaa paremmille
metsästysmaille.
Nyt on sitten Pehkosen sanaan eräs
Topia* Tossavainen piisannut mel­keinpä
publenslvun mittaisen Pekka­lan
veljeksiä Ja: Leino-Kuusinen per­hettä
vastaan kohdlstetim "syytekir­jelmän",
Jossa pontevasti Ja painok­kaasti
vaaditaan Pekkalan hallituksen
Jäseniä viilettäväksi tlliUe "raskaista
synneistään". * ' -
Ihme muuten, että tuollaista vaati­musta
ei ote' Julkaistu SUAfadetoa-;'riäUf'
tuskinpa täällä Canadassa voitaisiin,
vaikkapa '-haluttaisiinkin, tarttua
Pekkalaa 'Ja kumppaneista niskasta
kiinni.
Ja minkälaisia kauheita syntejä Ja
rikoksia se Pekkalan hallitus sitton
teki? .
<KaikkI mitä Topias nimeää rajoit­tuu
seuraavaan:
Asekatkenta Juttuihin sekaantuneen
kenraali Airion erolttaminen; ken­raali
Martelan erolttaminen Uuden­maan
Läänin maaherran tehtävistä Ja
Väinö Meltin asettaminen hänen t i ­lalleen;
Ernest Hentusen vangitsemi­nen;
valtiolllsenpollslin (ohranan)
käyttäminen sotarikollisten kiinni ot­tamisessa
Ja lopuksi Yrjö Leinon,
Hertta Kuusisen Ja Mauno Pekkalan
yksityiselämä.
"Kalkkein kaamein" rikos oli k u i ­tenkin
Toplakiseh mielestä se, että
Pekkalan hallitus rauhansopimuksen
mukaisesti luovutti Joltakin sotarikol­lisia
yksilöitä Neuvostoliiton rangais­tavaksi.
Muita syytöksiä Topias ei löydä,
vaikka puhuukin pitkästi Ja leveästi
Ja sangen ."mahtipontlsestl. •
•Lukiessamme tuota "syytöskirjel-mää"
Pehkosen sanan numerosta 68
%-älähti mieleemme, «ttä kai nyt Jou-
•tuvat.. sitten ^kaakinpuuhun myöskin
sosdem-puolue Ja maalaisliitto, silla
yhdes^ahan ne 'olivat, mukana sima
pahassa Pekkalan 'hallituksessa.
Vain sellaiset voivat pelastua kuin
Iso-Vainö, Kilpeläinen Ja Jotkut muut,
joiden Topias sanoo .,- edesmenneen
aseveli Unto Varjosen kanssa vaati­neen
eduskunnassa Pekkalan hallitus­ta
tihlle, saamatta kuitenkaan keltaan
muulta kannatusta.
(Nythän se kävisikin sopivasti.
• Eduskunnasta voitaisiin kynla pois
kaikki tannerllalsuutta vastustavat
sosdemit, kaikki kekkoslaiset maalais­liittolaiset
j a tietenkin kaikki kansan­demokraatit.
.
, Jalelle jaisl kokoomus-tannerilainen
tynkä, jolla voitaisiin sitten : oikein
lapualaiskauden tyyliin vahan raap-pia
koko Suomen kamaraa.
Mikäpä silloin olisi uutta president­tiäkään
nimittäissä.
Sosdemlen ehdokas Fagerholmkto,
voitaisiin potkaista sivuun ja samoin
kaikki muut, jotka vahankin myötäi-lisivat
sinne päin, että oman edun
mukaista olisi pitää jossakin määrin
ystävällisiä suhteita myöskin itään ja
etelään päin.
Sitten se kävisi taas päinsä oikeu­denkäyntikin
jos nyt mitään oi­keuden
käyntiä tarvittaisiin — Pekka­loita
Ja kumppaneita vastaan.
Silloin olisi hyvä " antaa .saparolle
myöskin sellaista Paasikiven ulkopo­liittisen
linjan seuraajaa kuin Kekko.^
nen. Joka porvareista on ehkä kaik­kein
suurirf-tfyypää sUhen, että Suo­men
metalli- Ja puutavarateoUlsuu-dessa
on'siiilynyt melkeinpä täystyöl­lisyys.
Kekkosen pahuushan se ;o;i
tuon tuostakin puhunut idan k
tarpeellisuudesta Ja edullisuude
aina vain uudelleen ja uudeflef
httu pääministeriksi, vaikka kok
talais-tannerllaispunt ovat pun
hampaitaan yhteen ja puhur.e
nen kanssa. • .
Se kansa pahuus kun natt.. e
märrä, että työttömyys, kurju
sota oVät niitä jotka kruunua k
taa; Ryhmittyy vain . kuin ki
sovinnollisten suhteiden kannat
taakse. •
Hullusti kävi siinä sosdemien
luekokouksessakin.
Vaikka hyvin viisaasti ja oveli
etukäteen mainostettiin Iso3-\
p.-esidentm : ehdokkaaksi, nun
vain suuri edustajain er.er
kääntänyt kylmästi pimeää pu(
Väiskille. Se oli ensimmäinen
Jolloin Väiski sivuutettiin sosd
presidentin ehdokkuudesta - eii
ole enää edes Pekkalan hallitusi
ta syytettävänä.
Kuuluvat tuumineen, etta Kjlli
äijästä bnvJpoUut tarpeeksi :
ehiköön nyt vain mlljoon.Uaan,
kimättä enää peukaloimaan >
asioita.
Jaa, Joo . ; . KUttämättöon
maalimain palkka.
Sanomme nyt vain lopuksi,
asioiden oikeille raiteille saattam
tulisi Topias Tossavaisen Ju"
Suomisssa "syytekirjelmänsä* JJ
kein kasteessa saamallaan M
varustettuna;
Jos nimittuhi se nimi Juliasi
„ .Jtesl^äv— Jyrsin poika.