Vapaus, May 31, 1951

              m
I i i i
.luden tyyppinen niittokone
Neuvostoliiton lakeuksilla
uluneeii viikon,
ityöläisiä kD]j^
I aibeuttamisU!
sia äänilev
J UNLIMI
l D'Angelo.
n WA, 5321
W., Toronto, (
D AUTO
ia kaikenlaisia
:or jataan.
1, hinauspalveb
elin P L 4187
in EÄL 4-6569
ToroDli,
GÄBABDDIEl
Y S T A K K E J J I
Tie suurin
a, käteishinnat I
sti. Myös hyvij
JJA. SPORTS-D
USUJA, käy
i die peritty.
ood Clothiojl
Av., Toronto, (
i i i o i n a a n kemixame lehdessämme
neuvostoliittolaisen työläisen F- N.
L'n!ko;m konstruoimasta nilttokonees-j
o i a leiäkaa viidellä terällä. S N -
•leäti kertoo m a i n i t t i n koneen i k e -
aisestä j a ominaisuuksista 1 ^ -
1. joten lainaamme k i r j o l t u k -
^3 pääpiirteissään, • '
Jo Neuvostoliiton ensimmäisen-vllsi-
Liiotissuuiinitelman a i k a n a n u o r i t y ö -
iinen, keSsijä F . N . Volkov konstruoi
tiioltaan ermcmaisen niittokoneen.
J _ oli* viisi leikkuulaitetta. Y k s i o li
^«•nnettu etuosaan Ja käiksi k u m m a l -
tiia sivulle. Keksijä ei oUut k u i t e n -
koneeseensa täysin tyytyväinen,
dän tahtoi luopua traktori vedosta j a
Eehiitaä uuden tyypin, j o k a l i i k k u i si
toiniisi omalla moottorillaan, V u o -
eri 1936 mennessä ei k u k a a n maa­massa
oliut vielä ajatellut rakentaa.
^Haista konetta., Volkovm' rohkea
fjatus viitoittikin- a i v a n uuden tien
aaatalouden koneistamisen alaJla. .: •
Paras keino asian lopulliseksi r a t -
jiseksi on t i e t e n k in prototyypin
rimistaminen Ja sen kokeUemineri.
Llkov siirtyi jo suunnitteluvaiheesta;
[crieen rs;kentamiseen, mutta s i l l o in
lu-hkesi sota j a V e l k o v i n o l i mentävä'
.iltamalle. Sodan jälkeen tarka^-
ettiin kaikki aikaisemmin laaditut
piirustukset.. V a m vahaiset k o r j a u k -
et olivatkin enSa tarpeen. Ljube-etikis.
sa sijaitt;evalle konetehtaalle
loitiin jättää . tilaus uudentyyppisen
lilttökoneen kokeilueran v a l m i s t a m i ­l
t a
Oli syksy 1Ö47, .iMoskovan seuduil-odotettiin
jo ensi lunta. Valmis-
'ttujen nii ttokoneiden kokeilemiseen
täällä ollut tilaisuutta. Aika: .dli.
allista Kevääseen mennessä o li
^atava kaikki valmiiksi j a kesäksi'
t &48 pystyttävä lähettämään aroille
I uuriteliojsia koneita. Sarjavalmistus
li saatava viipymättä alkuun. N i i t -
ikoneen keksijä Volkov j a v a l i t tu
astaanottokomissio matkustivat p i - .
ajunalla kaukaiseen K a z a h s t a n i i n,
^ Jma-Atan lähelle. Samalla Junalla
^ i r r e t t im myös viisi uutta konetta
lonne kaukaiselle kokeilupaikalle,
lissa kasvoi rehevää aron heinää.
Fflta sitten varsinainen kokeilu,
iisia tuloksia se antoi? .
•Uudentyyppinen niittokone csoit-lutui
erittäin suuritehoiseksi. SiUä
)itiin niittaa paivassa 50—60 h e h t a a -
m suuruinen ala. 'Saman työn teke­leen
tarvitaan 12—15 parihevosen
Itämaa nnttokonetta.
Verrattaessa Velkovin konstruoimaa
inetta aikaise.Tipaan tyyppiin, t r a k -
jnn vetämään niittokoneeseen, to-lettun
ensinma^inittu k a k s i k e r t a a t e -
io.dcaammaksi. Polttoaineen kulutus
uudessa niittokoneessa vain n ä j ä sr
i aikaisemmasta kulutuksesta '.ja
r\t voitiin tulla toimeen yhdellä
Jos aiolle
Ikäydä . . . SUOMESSA
tai tuottaa jonkun henkilön sieltä
tänne, voimme järjestää matkan
nopeasti joko l a i v a l l a t a i lentä-
I maila.
Jokinen Travel Agency
239 Beverly Street
I Saolt Ste. M a r i e Ontario
työntekijällä, k u n taas t r a k t o r i n v e t $.
mä nilttokoneyhdistelmä vaatu k a k si
tryöntekijää.
S u u r i teho o n erittäin tärkeä o m i ­naisuus
Jokaiselle koneelle, mutta n i i t ­tokoneelle
sillä o n a i v a n korvaamaton
merkitys. NeuvostoUibssa on nä^t
äärettömän l a a j o j a heinäniittyjä. J o ­k
a vuosi kasvaa' Neuvostoliiton a r o i l la
kymmeniä miljoonia hehtaarejä m e ­hevää
heinää. Joka.muodostaa maa­taloudelle
arvokkaan luontaisen r e ­huvaraston.
. - L u o n t o ön k u i t e n k in
eräällä t a v a l l a säästeliäs, s i M näiden
r i k k a u k s i e n kokoamisaika on yhtey­dessä
heinän kukkimisaikaan siten,
että r a v i n t o r i k k a i n 'heinä saadaan
s u o r i t t a m a l l a kokoaminen vähän e n ­nen
kukintaa- Täm'ä edullisin a i ka
kestää kaikenkaikkiaan v a i n 10—15
vuorokautta. Jos niittäminen s u o r i ­t
e t t a i s i in myöhemmin, saataisiin r a ­vintoarvoltaan
paljon -helkonlpaa re­hua.
. .
O m a l l a moottorillaan kulkeiva Ja
toimiva niittokone auttaa — V e l k o v in
keksijakyvyn ansiosta ihmistä s e l ­viytymään
voittajana luonnon kanis­sa
jäytävässä kilpailussa. Nykyään
jo tuhannet uudentyyppiset n i i t t o k o ­neet-
leikkaavat nopeasti Neuvostolii­ton
arojen r i k k a u t t a aikana. Jolloin
heinä o n ravintoarvoltaan parhainta.
Vpimme h y v i n ymmärtää, m i t e n s u u ri
merkitys koneen keksimiseUa oh o l l ut
j u u r i nykyään. Jolloin -NeuvostolUtossa
tehdään uupumattomasti työtä koko
karjatalouden kohottamiseksi kaut­t
a a l t a a n ensiluokkaiselle tasolle.
; Uuden konetyypin vastustajat
..väittävät, että kone o n epätaloudelli­nen,
koska se muka Joutuu s u u r i m ­man
osan vuotta; seisomaan toimet­tomana.
Nain ei k u i t e n k a a n o l e a s i ­a
n l a i t a . Uuden koneen t o i m i n t a - a i ­k
a e i r a j o i t u 15 päivään vuodessa, sillä
erilaiset heinäkasvit valmistuvat l e i ­kattavaan
kuntoon eri a i k o i n a . K u n
kone on lopettanut yhden heinälajln
leikkaamisen^ se siirretään seuraavalle
lohkolle, sitten kolmannelle Ja s en
jälkeen uudelleen kasvaneelle sängelle.
O n k i n osoittautimut. että Velkovin
konetta, j o k a o n erittäin suosittu K a ­zahstanissa,
P o h j o i s - K a u k a s l a s s a ja
Ukrainassa, voidaan käyttää hyödyk­s
i 50—60 päivää vuodessa.
Koeajossa uusi niittokone osoittau­t
u i pystyvänsä nousemaan (työsken­nellen)
jyrkkää rinnettä j ä ylittä­mään
maaston epätasaisuuksia, mät­täitä,
kiviä j n e . K u k i n vUdestä l e l k -
kuulaitteesta en varustettu nivelillä.
L e i k k u u l a i t e t t a v o i d a a n nostaa J a l a s ­kea,
jotta lelkkuuviiva noudattaisi
mahdollisimman tarkoih maan p i h -
.nan muotoja. V A j o k u n t o o n saatetta­essa
leikkuulaltteet nostetaan ylös j a
näin työkunnossaan n o i n 10 m : n l e ­vyinen
kone saattaa l i i k k u a teillä v a a -
r a n ^ m a t t a liikennettä. Ajokunnossa
koneen nopeus o n 20 km/t.
K a h d e n t o i s t a vuoden sitkeän työn
jälkeen keksijä P . N . Volkov o l i s a a ­vuttanut
k a u n i i n voiton. Tunnusttik-seksl
"työstään hänelle myönnettiin
S t a l J n - p a l k i n t e .
Farmarien
Päiväpalsta
Uusimpia näkiialoja
sikejen ruokinnassa
Quebecin sikataloutta pitävät f a r - '
marit Ja slanruokiens myyjät olivat;
askett-liin C a n a d i a n Feed M a n u f a c t -'
urers Associationin Järjestämässä k o ­kouksessa,
missä t u l i e s i in useita mie­l
e n k i i n t o i s i a uusia ajatuksia s i k a t a ­louden
Ja erikoisesti sikojen, r u o k k i ­misen
suhteen.
(MacDonald Collegen ravintojaoston
päämies t r i E . W. Crampton sanoi
s i k o j a kasvattaville farmareille, että
A - l u o k a n sikojen kasvatta'misessa t u ­lee
noudattaa m i l t e i täydellistä v a s t a ­k
o h t a a sille ravmtojärjestelmälle. m i ­kä
o n n y t yleisesti käybänndssä. Hän
selitti viimeaikaisten;^kokeiden .osoit­taneen,
että vieroittamisajajsta siihen
a s t i k u n ne tulevat lOÖ p a u n a n p a i - ,
n e i s i k s i . porsaille pitäisi a n t a a h y v in
vankkoja. ruoka-annoksia: (missä on
korkea sulava ravintomäärä) j a 115
paunasta markkinapainoon asti pitäisi
muuttaa.
Keskustelussa oli ..myös kysymyk­sessä
ruoan tehokkuus, e l i se määrä
ruokaa, mikä tarvitaan lihapaunan
kasvattamiseen. Tri i C r a m p t o n osoit­t
i , etta paras mittapuu tässä on se
k u n t a r k k a i l l a a n l i h o t u s a l k a n a k u i n ka
p a l j o n paino lisääntyy v i l j a - (feed)
b u s h e l i l l a . Hän s e l i t t i kokeiden Or
soittaneen, että jnitä ^ r a s k a i m p ia
" f e e d l a " annetaan lihotettaville s i o i l ­le,
sitä vähemmän t a r v i t a a n "feedia"
s i k o j e n markkinakuntoon saantiin.
H u o l i m a t t a siitä minkälaista v i i j a s e -
osta o n käytetty, tulos on yleisesti o l ­l
u t sama.
Monet farmarit, varsinkin yhdys­v
a l t a l a i s i a sikataloustllastoja t u t k i ­neet,
ovat sitä mieltä, että canada-laiset
ovat takapajuisia sikojen ruo­kinnassa.
M u t t a t r i C r a m p t o n osoit­t
i , että yhdysvaltalaisten tulokset ovat
parempia siksi k u n siellä käytetään
sianruoan perustana maissia Ja s o i j a ­papuja.
Koska nämä v i l j a l a j i t eivät
ole sopivia yleiseen käyttöön C a n a -
dassa, j a koska niiden"^bvulla e i saada
pekonillhaa, n i i n meidän ei pidä seu­r
a t a yhdysvaltalaisten tilastotietoja
täällä. Meidän täytyy työskennellä
j a syöttää sikoja Canadassa v a l l i t s e ­vien
olosuhteiden ja canadalaisten
m a r k k h i a i n perusteella, selitti t ri
Crampton.
y h d y s v a l t a l a i s t e n sikatalouksien a -
p u n a on se tosiasia, että maissin Ja
soijapapujen koko sulava ravintomää­rä
o n : 85 prosenttia, jotavastoin o h ­r
a n , k a u r a n j a pellavansiemenenan-noksen
koko sulava ravintoarvo on
v a i n 73 prosenttia.
Kysymys antibioottisten aineiden
j a B-12 t a i elainproteinin nimellä
tunnettujen aineiden käystostä h e ­rätti
melko paljon huomiota.
T r i Crampton selitti, etta hyvin
Vähän tiedetään miksi a n t i b l o t t l s t en
aineiden käyttö nopeistultaa sikojen
kasvua. Ja hän korosti, ettei a n t i ­bioottisia
a i n e i t a pitäisi antaa siitos­eläimille.
Nyt voimassa oleva teoria
on tämä: Antlblottiset aineet kuten
p e n c i l l i n jne. •( antibioottiset aineet
ovat elävissä eliöissä muodostuvia, a i ­neita,
joiden avulla ellet tuhoavat
tei§iaan t a i ehkäisevät toistensa kas­vua)
tappavat osan tai k a i k k i s e l l a i ­sista
pikkueliöistä (microflora) j o t ka
nermaalisesti kuluttavat osan eläimen
ravinnosta. . Tämä aiheuttaa sitten
sen, että eläin voi käyttää k a i k e n r a ­vinnon
itselleen j a se kasvaa nopeam­min,
kunnes (microflora) ehbt k e h i t ­tävät
itselleen antibioottisten aiheiden
vastustuskyvyn. . -
K o k e e t ovat osoittaneet, että vie­roitetut
porsaat kasvavat kaksi t ai
k o l m e k i n kertaa nopeammin p a r i n v i i ­kon
aikana sen jälkeen kun n i i l le
annetaan antibioottisia a i n e i t a Ja sen
jälkeen ne kehittyvät normaalisella
t a v a l l a . Mutta j u u r i tämä ylimää­räinen
kasvukausi aiheuttaa sen, että
s i a t valmistuvat markkinapainoon
nopeammin.
A n t i b i o o t t i s t e n aineiden käyttö on
vielä huomattavassa maarassa kokei­luvaiheessa,
eikä • n i i d e n käyttöä p i ­täisi
v i e l a yleistää.
— Toukok. puoliväliin mennessä o l i
240 m i l j . ihmistä a l l e k i r j o i t t a n u t r a u -
hansopimusvetoomuksen.
N MOTOBSJ
; N R Y j -
i huoltopalvtto
korjauspalvelu.1
Iille.
tor League
iäa.
hyvä palvelus.
ORchard 4562
St. Toronm
3y Batoj
ca- ja kahvi
ipäivä- ja
i y.m. I«l
T EM1-767«|
Tonnini
I TERVO
RÄÄTÄLI - ED. HEIKKINEN
PUKUJA tehdään englantilaisista kankaista
!i Myös otetaan teh(Jastilauksia mittojen mukaan tehdyille
puvuille. Hinnat $35:ta ylöspäin.
109 H U D S O N S T R E E T SAULT S T E . M A R I E . O N T A R IO
( E n t i n e n räätäli Heinosen paikka)
h^^^-gJUJlfi g g O g 'JJJJLSJLSIJLSLSLSUISLSLSIJ^^
iiiiiiiimiiiii
on edustava J>J
TeenuM'"
stusalaan
haetaan-1
;lus.
P n h e l t a * !
i r Puhe'''' "fl
S n S S i U ^ c l
«ttu säUytys.
Nyt on jälleen saatavana AINO WUOI*.TEEN
toimittama
ENGLANTILAIS-SUOMALAINEN
S A N A K I R J A
(KOLMAS PAINOS)
575 S I V U A . NYKYINEN HINTA $3.75
Tanu Sanakirja on ehdottontasti partiain enclantllais-sootn^Iaisto
sanakirjoista. Se on toimitettu niin myöhään kuin v. 1945.
laman Sanakirjan kolmannen painoksen hinta Suomessa koroteUiin
hini^^^^^^' täällä myös nyt korottamaan sen
T i l a t k a a osoitteella:
V A P A u s P U B L I S H I N G C O . L T D .
^ O X C9 SUDBURY. ONT.
Farmarit tuottavat nyt enemmän, mutta
ansaitsevat vähemmän kuin ennen
l U I L D l K O ' ' .
^oronto. Oiit«*l
E] HE)
AKSELI GALLEN-KALLELAN SOMISTAMA
/SKI ,
ruttoni»*»
Sidoituna nahkasolkäkansiin - Hinta $8.50
' K O R U - K I A L E V A L A N H I N T A S U O M E S S A N O U S I 599 S M K . )
t i ! " ^ f i " täydessä niielsssa korkeimman luokan kansäUlnen suur­teos.
Joka samalla kertaa edustaa Suomen kansan lUovan hengen
suurinta saavutusta Ja s u u r i m m a n suomalaisen taltelUJan pää-luv^
antoa. Saatavana nyt nahkaselkäisenä laitoksena.
T i l a t k a a osoitteella: "
PUBLISHING CO; LIMITED
SUDBURY, ONTARIO
Ottawa. — Canadan T i l a s t o l l i n en
Toimisto ilmoittaa, että Cana'dan
maatalouden tuotannon paljous l i ­sääntyi
vuoden 1950 a i k a n a huomat­tavasti
vaikka farmarien tulot vähe­nivät
samaan aikaan m i l t e i kymme­nellä
prosentilla. Tuotannon paljou-^
d e n v e r t a u s l u k u . Joka o l i vuonna 1949
122.5 pistettä,, kohosi viime vuoden
a i k a n a .139.8 pisteeseen, osoittaen s i ­ten:
y l i 14 prosentin lisäystä. Vuo­s
i e n 1935—1939 keskimääräistä tuo­tantoa
pidetään vertauslukuna sata.
T o i m i s t o n keräämät tiedot osoitta­vat
f a r m a r i e n nettotulon olleen viime
vuonna 1.461.735,(K)0 d o l l a r i a v e r r a t ­t
u n a 1.615,834,000 d o l l a r i i n vuonna
1949 j a 1,650.699.000 doUaTlln- vuonna
1948.
T u l o j e n vähentyminen viime vuon­n
a aiheutui rahatulojen vähentymi­sestä
Ja f a r m a r i e n saamien luontals-t
u l e j en arvon vähentymisestä- ynnä
Jatkuvasta f a r m i e n kustannusten k o ­hoamisesta.
-Tulot osoittivat lisääntymistä P r i n ce
Edward I s l a n d l n , N o v a Scotian, Que^
becin Ja O n t a r i o n maakunnissa, v a i h -,
dellen 1.2 prosentista, Quebecissa 10.3
p r o s e n t t i in Nova Scotiassa. Muissa
maakunnissa tulet vähentyivät, v a i hr
d e l l e n 4.2 prosentista 27.7 p r o s e n t t i in
Saskatchewanln maakunnassa.
F a r m a r i e n rahatulot a r v i o i t i i n v i i ­me
vuonna 2.223;522,000 d o l l a r i k s i j a
l u o n t a i s e d u t 337.311,000 dollariksi.
F a r m i e n kustannukset Ja kuoletukset
olivat viime vuonna lähes kuu.si pro­senttia
suuremmat kuin vuonna 1949,
k a i k k i a a n 1,24.0923.000 d o l l a r i a.
Karja ruiskuttaa
Itse itsensä ,
Täsaä olisi uusi keino taistelussa
verenjanoisia hevoskärpäsiä vastaan
— rakentaa laite. Jossa k a r j a voi itse
ruiskuttaa Itsensä kärpäsiä vastaan.
Hevoskärpäset ovat suuria — noin
tuuman mittaisia J a punertavan rus­keita.
Niiden purema on t u s k a l l i n en
Ja ne käyvät käsiksi kaikenlaisiin
kotieläimiin alueella. Joka ulottuu
Texasista Uuteen E n g l a n t i i n.
. D D T j a sen sukulalsmyrkyt eivät
tehoa hevoskärpäsiin. Ainoa keino
kotieläinten suojelemiseksi näiltä t u ­holaisilta
on actlvated pyrethrln n i ­mellä
saatavan aineen käyttäminen
ruiskeena.
•Mutta yksi huono puoli on olemas­s
a : tämän aineen vaikutus el t u n nu
kauan. Täytyy r u i s k u t t a a Joka k a h ­den
tai kolmen päivän perästä saa­dakseen
hyviä tuloksia. M a l t o f a r m a -
r l t tietenkin voivat sen helposti suo­r
i t t a a , muttu, lihakarjankasvattajat
eivät tietenkään voi k u l k e a karjansa
pera&su l a i t u m i l l a rulskulneen.
•Illinoisissa on k e h i t e t t y laite. Jonka
avulla k a r j a : voi itse ruiskuttaa i t ­sensä.
Se on jonkinlainen.laskuränni,
j o k a on yhdistetty pumppuun^. K i m
lehmä astuu tämän rännin l a t t i a l l e,
ruiskuttaa pumppu sen p e r i n p o h j a i ­sesti.
F.nnenkuln lehmä on ehtinyt
rännin toiseen päälhan en kemikaali
ehtinyt tunkeutua sen k a l k k i i n r u u ­miinosiin.
K u n se astuu pois lat­t
i a l t a lakkaa pumppu toimimasta. T o i ­nen
lehmä saa saman kasteen heti
k u n se lähtee kävelemään rännin
läpi. Mitaan moottoreita el ole ole­massa.
L e i m a t Itse käyttävät l a i t e t ­t
a .
Ränni asetetaan sellaiseen palk­kaan,
että lehmät pakosta joutuvat
kulkemaan sen lävitse.
Kokeiluissa on saavutettu hyviä t u ­loksia.
Kymmenen llhalehmää. Jot­k
a laitumella Joutuivat kulkemaan
rännui lapl, lisäsivät painoaan 00
paunalla. 10 m u u t a lehmää. Jotka
eivät saaneet ruisketta, lisäsivät p a l -
nbaan v a i n 59 p a u n a l l a . Joten l l h a -
lehmiät, jotka Itse ruiskuttivat i t ­sensä
tuottivat yhteensä 310 paunaa
enemmän hhaa. :
K u i n k a paljon tuli ruiskuttaminen
maksamaan! Kemikaali maksoi vain
3 d o l l a r i a . Joten jokainen sentti. Joka
käytettiin ruiskeeseen, tuotti 30 sen­t
i n arvosta lisää l i h a a.
Ränni on tavallisista laudoista r a ­kennettu
yksinkertainen k u j a tai a i ­taus,
jota lehmät eivät ollenkaan
kammoksu eivätkä pelkää, joten se
t o i m i i moitteettomasti.
Pyssy on parempi
kuin vanha kirves
Eräs 14-vuotiaasta alkaen tähän
päivään asti teurastustyötäkin teh­nyt
70-vuotias mies kertoo yhde.s.sa
canadalaisessa farmilehdessd. etta
«Tclrveellä teurastaminen" ei ole k o ­vinkaan
inhimillistä hommaa.
, '^Jotkut heistä (kirveellä teurasta­j
i s t a vetävät eläimen pään lattiaan
j a hakkaavat sitä kunnes henki läh­tee",
kertoo kyseinen henkilö Ja J a t ­k
a a : " H e menevät sikakoppiin. Jos­kus
he lyövät karsanpaahän — t o l -
s i r i a an selkään. J a iskettyään viittä
t a i kuutta sikaa yksi niistä sattuu
kuolemaan, mutta toiset Jaavat r a a j a ­r
i k o i k s i .
•• "Minä olen teurastanut sikoja ' j a
n a u t a k a r j a a koko e l i n i k a n i Ja olen
havainnut, että 22-kalIberin kivääri
o n ' p a r a s sioille. Tähdätä pitää j u u ri
s i l m i e n yläpuoielle, kesklpäähän. L e h ­miä
j a sonneja teurastettaessa pitäisi
käyttöä 30-30; 32 "specIal" tai .303
Savake pyssyä. Minä olen ollut työs-
Canad^ Don McEwan
teki uuden mailin
yliopistoennätyksen
Evanston, III. — Miehlganln y l i ­opiston
D o n M c E w a n saavutti uuden
kisaennatyksen täällä pidetyissä
kymmenen suuren yliopiston välisissä
Jiisolssa m a i l i n Juoksussa, Tämä O t -
tawasta kotoisin oleva eanadalainen
juoksi m a t k a n tasan neljässä m i n u u -
ti.s.sa j a yhdeksässä sekunnissa Dyche
S t a d i u m i l l a sateen vallitessa. Hän
voitti O h i o n yliopiston L e n T r u e u x in
viidellä j a a r d i l l a . McEwan Johti koko
matkan. -Entinen kl-saennätys oli
vuodelta 193Ö j a D o n L a s h i n saavut­tama
sa teurastlmolla, missä käytettiin .44
pyssyjä, j a ne olivat tehokkaita. ;
'"Minä tapoin ensimmäisen eläimen
14-vuotiaana j a s i l l o i n ammuin sen
h a u l i k o l l a . Viime syksynä. Jolloin
olin 71-vuotlas. ammuin: sonnin 503
Savage kiväärillä. C n ele milleinkään
epäonnistunut ensimmäisellä l a u k a t i k -
sella . . . "
NeavostoUltOMa vfeiallerot canadaJaliet oUrot tllaiinndeMa «eoraamaan Motkoron «onri» vappojuidaa.
m
4
m, 'M
Xflkeltätn Ruotsin Amerikan • Linjan
StookhoInUlla Suomeen matkustanei­den
joukossa oli myösliin tunnettu
suomalainen kilpa-autoilija Aare Paa­nanen,
Joka aikoo saapua syksyllä
takaisin Ylidysvaltoi^n. osallistuak­seen
autokilpaituihin. Hän aikoo ajaa
omalla suurella autollaan. Jonka iiän
viimeistelee Suomessa asianmukaiseen
kuntoon.
Mclntyre uiiannut
palkanliorotusvaa-timuksen
täliden
Toronto. — Mclntyre Porcupino
Mlnes-yhtlön puhtaaksj voitoksi i l ­moitetaan
maallsk. loppuun päätty­neen
tilivuoden ajalta kaikkiaan 2.-
427.039 d o l l a r i a , josta ainoastaan noin
1.300,000 d o l l a r i a väitutäUn koituneen
M c l n t y r e - k a l v a n n o n kullasta jä l o ­put
yhtiön s i j o i t u k s i s t a muualla. V o i t ­t
o o n sisältyy myös ne 272,034 d o l l a r i a i
Jotka yhtiö sai vuoden kulues.sa l i i t t o ­v
a l t i o n haUltuk.selta k u l l a n tuotan-toapurohoina.
M c l n t y r e - k a l v a n n o n tuotanto oli
viime vuonna 700,530 tonnia oorla.
Josta o l i k u l t a a keskimäärin 10.32 d o l ­l
a r i n arvosta tonnia kohden. Tuo­tantokustannusten
ilmoitetaan olleen
8.22 d o l l a r i a tonnia kohden. Todet­tujen
oorlvarojen määräksi llmoitet-t
l h i tilivuoden lopulla 3,286,000 ton­n
i a . : ,
Yhtiön o.sakkaIden keskuude.ssa on
toimitettu äänestys kaivannon sulke­misesta
siihen saakka .kunnes k u l l an
kalvaminen muodostuu enemmän
voittoa tuottavaksi yhtiölle. Tämän
äänestyksen tarkoituksena sanotaan
olleen myöskin k u l l a n k a i v a j a i n p e l o t ­teleminen
k u n on kysymyk.sessä p a l k ­kojen
korottaminen parhaillaan käyn­eissä
olevien työehtosopimusneuvotte­luissa.
, _ _
Äänestykseen osallistuneista ii>78
oli sitä mieltä, että kultakaivannot
pitäisi sulkea siihen saakka kunnes
k u l t a päästetään vapaille maailman
markkinoille j a 32 o l i sitä vastaan.
1,042 äänestäjää oli sitä mieltä, että
yhtiön pitäisi isulkea k a i v a n t o m a , 130
e l i ' sitä vastaan Ja 138 el ilmaissut
mielipidettään.
A s i a n t u n t i j a i n ke.skuude.?.sa välte­tään,
että Jps M c l n t y r e kaivanto .sul­j
e t a a n aiheutuu sen uudelleen käyn­t
i i n panemisesta niin suuret k u s t a n -.
nukset. että yhtiön johto cl misaän
tapauksessa ryhdy tähän toimcnpltce-seen.
SulkcmLsehdotuksen tai koit u k ­sena
.sanotaan olevan, tyol:u:iteii pe­lottelemisen
iLsäksi, klrlHtua h a l l i t u k ­selta
kultakulvoskapitali.-atulie edul­lisia
myönnytyksiä.
Torstaina, toukokuun 31 p. rrThursdUiy. May 3J; 1051,ISiVu 5 >
— Helsingissä on Jo varatta 23.000
vuodesljaa o l y m p l a l j i s v i c r s i l l ; . 'Xuöld
on tällä kerralla c l u t l l a l l a Ja K a l l io
toisella.
Mitä
halutaan
Canadan yhdeksäs väenlasku a l o i ­tetaan
perjantaina kesäkuun 1 pnä
Ja sitä j a t k e t a a n koko kuukauden a j an
n i i n k a u a n k u i n k a i k k i o n " l a s k e t t ua
T i e t o j e n kerääjät täyttävät Jokaista
toukok, 31 pnä elossa ollutta maan
asukasta varten erikoisen tUastoULsen
k o r t i n . Johon on s a a t a v a a i n a k i n seu­raavat
tiedot: ^
1. -Henkilön e t u - j a s u k u n i m i .
2. Osoite.
3. Suhde talouden pä'ämtche(^. O n ­ko
perheen Jä.sen t a i a s u k k i , Jne.
4. Talouden numero. Tietojen Ijerää-
Jän tarkoituksia varten.
5. Sukupuoli.
6. Ikä viimeisenä syntymäpäivänä
ennen kcsäk. 1 pälvviä.
7. Avlosääty.
8. Elääkö henkilö f a r m i l l a .
9. K o u l u n k l i y n t i a i k a vuosissa. L e i k ­kikoulua
c l oteta lukuun.
10. Onko henkilö ollut koulussa s i t ­ten
.syysk. 1050. iPäiväkoulu tulee
ainoastaan kysym:}'kseen.
'UI. Puhuuko englantia t a i ranskaa.
12. Mikä on henkilön äidinkieli. Jota
hän p u h u i ensin lapsena ollessaan
Ja^vielä ymmärtää.> L a p s i i n n t t l i -
: d e n on kysymyksessä k o t i k i e l i . ; :
13. Uskonto.
14. Syntymäpaikka. Maakunta t ai
maa, nykyisten rajojen mukaisesti.
13. Jos on kysymyksessä C a n a d a n u i "
kopuolella , syntynyt henkilö, se
vuosi minä hän ensiksi saapui s i i r ­tolaisena
Canadaan.
lG..Kan.salalsuus (kansallisuus).. Se
maa. Jonka kansalainen henkilö
un. El-canadaluisiksi luetaan a)
brittiläisessä maailmanyhteisössä
syntynyt henkilö. Joka . e l . o l l ut
tammik. 1 pnä 1047 asunut maassa
viittä vuotta t a i e l ollut h a n k k i n ut
m a i n i t t u u n päivätän mennessä
kansalalstodlstusta; b) Jhenkilöt.
j o t k a ovat syntyneet muissa mäis-sa
eivätkä ole hankkineet C a n a -
. r a n kansalaispapereita. Tietojen
kerääjä käsittelee näitä k a h ta
ryhmää koskevat poikkeukset. .'
17. Alkuperä. Onko miespuolisen p o l -
, ven . mukaisesti englantilainen,
ranskalainen, i t a l i a l a i n e n , . J u u t a ­l
a i n e n t a i suomotuinen, jne, Näi«
den tietojen tarkoituksena on
m-äärltellä ne kulttuurllUhteet. J o t ­k
a vaikuttavat nykyiseen,Canadan
kansaan.
18. Sotapalvelus. Palvelua minkä
. maan sotavoimissa tahansa I Ja
I I maailmansodassa.
19., Missä sotavoimissa^ canadalaislssa
t a i muissa tai kummassakli^;
20. Mitä henkilö teki pääasiallisesti
kcsäk. 2 p. 1951 päättyneen v i i k on
aikana. Vastausten: t u l i s i osoittaa
o l i k o hän työssä, oliko, hänellä
työpaikka vaikka ei ollutkaan
työssä, etsikö hän työtä, ,oUko
taloudenhoitajana (kuten vaimo
t a i tyttäret). kävikö h ä n koulua,
o l i k o hän. lopettanut ansiotyön
tekemisen, vapaaehtoisesti jou­ten,
pysyvälsestl työkyvytön, jne.
21. Edellisen lisäksi: Oliko henkilö
. mls.sään /työssä xaadakscen p a l ­k
a n tai voittoa, . T ä m ä koskee
k a l k k i a paitsi niitä, j o t k a oUvat
vakinaisessa työssä t a i ' o v a t . pyfiy-välf;
e6ti työkyvyttömiä kesäk. 2 p.
iJitättyneen viikon a i k a n a .
2J. M i t e n pitkä oU henkilön työaika.
Täinä koskee k a l k k i a . JQtkä o l i ­vat
työssä tai osa-aikatyössä l^e-säk.
2 pnä päättyneen viikon a i -
•: • k a n a . :. o '
23. Työpalkan n i m i t a i l i i k e a l a , ke.s&k.
2 pn& päättyneen v i t i e n , a t t a i u i / . '^
työssä oUelsUn näbden m.
Teollisuusala. Minkfilaatuineit l U -
ke o n kysymyksessft. v yuilttftis- '^if
rohdoskauppa, Jatäunny))y,\^mnl- X
JalUnetch^as. Jne. - '
ia. AmmatU. i ^ t ä työtähenktlS.teki,,;v'
tällä teollisuusalalla. ISitxntim
mahdplUsimman tariobin: i k a i i p p a - ' ;
apulainen, kirvesmies,'porft£<|ne-V,^'
mies, automekänlkko, jne! ^ \'
26. Onko 25. kohdassa maUtlttu.^tjra .
henkilön tavanmukainen m n m a i t l ; !
. E l l e i ole, o n varsinainen anm^itti
ilmoitettava. '' *? '
37. Palkkaluokka. . Tuntipakkalaiiijen
t a i kuukauslpalkkalainen, omaan •
laskuun työskentelevä' t a i ^ n o J n -
toJtt. ' • . , v:, *'
28. K u i n k a monta viikkoa h e n k H t t p l i
työssä palkkalaisena 12 k u u k a i ^ e n ,
a i k a n a ennen kesäkuuta.' ' «'
29. Ansiot 12 k k . a i k a n a ennen
k u u t a 1951. Palkkojen, jrhteihen
vuotuinen määrä Ja o t t a m i t ta
tuomioon palkoista tehtyjä -v^ro-'
vähennyksiä, työttömyysvakuuius-'
t a , huoltomaksuja yma. slUä n ^ i n
käsitetään palkaksi. Ansloiilen
määrä h a l u t a a n tletäCl alnoastjian
' 500 d o l l a r i n rajoissa, a l l e ^00,
, IjfiOO, 8,000, d o l l a r i a . Jne.
FarmareUle. työnantajille ym..eri­tetään
l u k u i s i a m u i t a k i n i c y s y i r ^ k -
siä, '
Mr
Matkustakaa
Gr«ykouii<UlItt
UvKtkil '
matkus-'
taeuaane ^
Astukaa miellyttävään ilman:
vaihdolla variist^tuun hil^
(toon.yatinuun ja levptfiffA Juvh'
. t£n näette,-säästdlipä/ l ^ a j o -
• jännitystä!' E i Iiikennehoolta!
KATSOKAA NAITA i
ALH^IStA LlPPUinifTQJA
SU.DI^URYäTA: ; ^
Yhtäälle Edes-p
ä i n ' t a k a b in
PfttBl)urgb« Penn. $18,20 $32^0
Sault Ste. Marie 5.80-10.45
Wianlpeg, Man. 26.35 47i4S
Calgary* Alia 44,85 80.75
Vancouver* p. C. 52.20 d4|00
Edmoiitpn. Alla ,. 46.00 Q3.00
(Kalkkiin hintoihin sisältyy
kiirsslero) " '
UNIOI^ BUS DEPOT: '
P u h e l i n 5-5671 \
191 E l m ' S t . E, Suqbury
G R E Y H O U N Q
Cock o' the Nörtit
ja Pioneer
REHUJA
SEOKSIA
AINA TUOREITA!
AINA VARASTOSSA!
BIG 3 MUNITUSMÄSKIÄ 4.65 KASVATUSMÄSKIÄ 4.40p
KASVATUSMÄSKIÄ^.^.^ . . . ...4 KANANPOIKAIN ALOTTAJA ...4.802
KANANPOIKAJN ALOTUS- KANANPOIKAIN RUOHETTA
CRUMBLES 5.10 KASVATUSRUOHETTA 1.2^
MUNITUSMÄSKIÄ 4.50 OSTERINKUORIA ..1.9(6
MAiTOKARJAN ja SiAN REHUJA
Bran3.00 Sliortsit 3.05 MiddiJngit 3.1^
D, K A U T T A KEVÄÄN JA KESÄN ON MEILLÄ VARASTOSSA
TÄYDELUNEN VALIKOIMA HYÖNTEISMYRKKYJÄ;
SUOMALAINEN
PALVELUS es ELM ST.W. PUH. 6-6421
:^:.:^::'::^::.,.^:i;l;.v^c•^^';•a••^>
'm
•m