1952-12-20-01 |
Previous | 1 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mmmn
ma.'
• e l ^ t ä ä l t ä a u t c ä g *,
t ä . etä auto oli feT
o ^ i t ä o u yritetty
l o o t t o r i o l l j ä ä n y t g
oJl Päässyt autoflS^^
nxaesiyy tUstaisla, So^SaloSn Ja lauaoiol^
No. 147 — Voi. XXXV vuosikerta
Peni0iettu vuoxma 1917
0
Canadan cuomalalssdi It^nSiooa työväeziliabll
Lauantaina, jouluk: J20 p. — Saturday, Dee. 20, 1952
tv
i
ISOI
1 j
Voidakseek pjatri&iiip|& ji^^
demokräattista jVaipaiklilketlä r,
' incknoy, In«i/-^'^flfr;pllafrj'
dyssä Vtiar VraticSpta^^m^
tososlallstlen tylmiän; ioW crod
inUaii soslaUsUpaoIneesta Itnhtt-
.Imussa 1951» pidetyssä konfncos-sissä
hyväksyttiin besknsjäijestön
organisaattorikomitean Adotos
lUttyä Intian konunimlsUpnoInfie^
seen. Saapuvilla oli 40 edustajaa
14 eri piiristä.
MME
DULUA
UOTTA
sestaan
iSonferenssissa hyväksytyssä pää-töslauseessa
sanotaan, että: p ä ä t ö s on
tehty siksi, että tämän kautta->be
voivat osallistua "aktUvisInavvallau-kumoukselllsina
toimintaan ' J a p a r*
haiten palvella Intian: demokraattista
vallankumousta". ' ^
.Edelleen päätäslauseessa'sanotaan,
että taantumukselliset puolueet "Del-käävät
yleisen taistelun:! Icasvamlsta:
:^^ramän vasemlmstososlafistlen tyhmän
johtaja (Axuna Asaf A l i , puhuessaan
kommunlsUen kanssa yhdessä
Järjestetyssä Lokakuun vallankumb-uSsen
35-vuotisJuhlassa, korosti sitä
seikkaa, että^kaikklen vallankumouksellisten
tärkein päämäärä on tais-telia
imperialistisia voimia vastaan,
Jolto pyrkivät maailman hallintaan.
"Onnettomuuddcsi" aanoi hän,
"fiosiaUstien Johtajat ovat tänlän krU-'
sin hetikellä päättäneet lujittaa imperialistien
voimia, jotka" vastustayat
maaihnan sosialismia — NeuvostoUit-toa
sekä Kiinaa, mistä* maista on
poistettu ihmisten riisto.' '
ITänkehoittlkaifcätia demokraattisia
ja .edistysmielisiä puolueita liit-tyniään
kommunistiseen puolueeseen
Ja .tällä tavalla voimistuttamaan vallankumouksista
liikettä Intiassa;
koitsijat
Sudbury^
PartteL-T-Atlantin pakttajphtavat diplomaatit |a*oliiUkot^
vahongvät mUtel toteoUa puoloUa aita memoä?vlw. loSte-K
faaU:lildgwäy ©slttl "yStttämältömyytonr' *'lann©n'^ttSiS
rak^nntsMa; vaHen vuodolla 1053. ÄtlantlnpakM» ©tolÖttS
lohtaJalieoUtllvät, etta konraaU IUd9wa7n vaat^kSSrS
*U«ato©J|i^ou hoidan naUlensa lUalUsla tatbuqtaätu&Ja.
t f A T O : n j EuroQpan Gotajoukkojen
J ^ ^ * ' ^ ? ^ ? ^ * l ^ o l m a B M g V a ^ e m m a l t a ^ o l k e a U e : Sdman A.
Wakaman. CSA«ta, l^k«Ue(een pajklnto: Francois Maurlac; Bamigi^.'klrjalllsuuden palkinto; FeUs ?ÄsÄSiiE\*ÄTÄ' '"^^ ^« M""»-
Hän sano! tulevansa, puolustamaan
Yhdysvaltain demok^attisia oikeuksia
Washington. '-.'Pabnessaan t ä ä!
lä keskiviikkonavbäntä'--vastaan
nostetusta syytteestä'-ja >.v^state8-
saan . kysymykseen ; tuleeko ' l i ä n
poolnstautumaan,'proi[esso)ri iOiven
> ; Lattlmoie va8ta8it7!''EIien:n]]nä't^-
^:: 1^
neton >i»ivä m^ftmnte om^nton-non,
tieteelliseii ^t^tUmo^työn Ja
mIeUpldeilmaisuii .VB|iai|deUe. 1^*
:mä ovat n i i t ä j v a^
kien tnlee suojella,Ja^yliopistojen
- professorien edkoiseUa innolla.*' . i
"^'akn s a i i o r s e u r ä ä ^ ^ ä^
Latimeria, joka antoi "Hicl^olis B l ä -
leylle neuvon ennenktiiri, heidet pol^r
tettiin roviolla h a t h a p ^ l s i i u d e s lä
Oxfordissa, Engl., lökakuiiil 'l&''i^hä
V. 1555. • f; -"i .
"Ole mies, mr. Ridley'V-WoA L a t i -
mer siUoin. "^fetideiliiune f ä t i ä j^
tyttämään Jumalan :äväUä-'Sellaisen
kynttilän Englannissa, Jdta-el tulla,
kuten minä uskon, koskaan ianunut-tamaan."
John Hopklnsto -yliopiston, jonka
opettajakuntaan lirof. LatUniore kuuluu,
presidentti tri Detley W. Bronk
sanoi kesklvU^ona. että Lattimöre
vapautetaan opettajan tehtävästä siksi
kunnes oikeusjuttu^ h ä n t ä vastaan
ö n päättynyt; j a -Lattimöre tulee saamaan
palkkansa. Tlioplston Johtokunta
oli tehnyt tämän päätöksen y l i opiston
opettajakunnan kehoituksesta.
. iP0liisi)aitO8.Qn t^^enneUyi jä)tulee
edelleen työskente^^^mäs^^prof. Latti-
.niorea^ va«taan. Oikeit^^artmentin
^^i8tir;i;u}lei8faEk/ticA0i6sa sanotaan,
e t t ä ? B I on järjestänyt todistajia,
Joista 033; tuotetaan ulkomailta.
i^enaatln^ tutkimuskomitea : v : 1950
kuulusteli Lattimorea 12 päivää,
- p u o l i m a t t a v s u t ä . i e t t ä juttu Lattimorea
vastaan alkaa perjantaina, niin
täällä uskotaan' Jvtun lykättävän
tammikuun. 20 päivään, jolloin uuden
hallituksen -yllprokuraattori Herbert
Broivnell astuu> toimeensa.
ihmi
Kenyalaidilk öh parempi oikeus oiM
Kenyassd kuin yh^dMili^engl^
Merimiehiä keKoitetfu kieltäytymään
vastaamasta USAm viranomaisflle
mitä mielipidettä he ovat
Le Havre, tCanska. — Ranskan Y l e i sen
TyöväenlUton virkaiUjät kehoittl-vat
ranskalaisten Liberfen 'i&-He de
Francen miehistöjä^ Iddtäytymään
vastaamasta heidän poUittlsla mieU-ptteita
koskeviin kysymyjcfilln kun
mlsaslasta,. päätettiin pyytää saada
liaastatella lUkenneministerl Andre
Moricea, jonka departmentiUe kuuluu
merenkulkuasloiden käsitteleminen.
>Amerlkkalalset > slUrtolaisvlranomal-set
ovat äskettäin ryhtyneet tutkl-
^merikkakiset ; sUrtoIal8rtl4no;naiset;'rmaan Yhdysvaltoihin n»tkalla ole-kuulustelevat
heitä." Välh' 8$)laisUn vien laivojen merimiesten mielipiteitä.
kysymyksiin, sanotaan obijefesa, tulee
vastata, jolta t ä h ä n saakk4 inVrlmle-auta
on vaadittu, räliäii saakka on
vaadittu kaikkialla miu^ifm^'^ n.
moittimaan vain nimensä, kotimaansa
ja laivansa missä psJvele.^ '
Kokouksessa, joka pldettÖtt täällä ja
Jossa keskusteltiin merimieöten seulo-
Jos merimies kieltäytyy vastaamasta
slirtolalsvlranomalsten kysymykseen,
hänet leimataan-kommunistiksi,
v Amerikan slirtolalsvlranomalsten
toimittama Llberten miehistön kuu-lus{
elu on saattanut kalkkien Atlan-nllla
toimivien laivayhtiöiden keskuu
dessa suurta hälyyntymistä aikaan.
1 m
Länsi-SÄksa pyrkii
kaupapkäyntiin
niaideo''fcaossa
Km ei ole diplomaattisia yhteyksiä
Min on muodostettu erikoinen komitea
edistämään kaupankäyntiä f
'irongrö5W p t d i e f ö e f c f c t o t o u Si
malaiset maaherra V ä i n ö ^ d t t l j , pr<>f:
Xversen sekä maisteri .-Bonsdorff. T o l sina
puhemlehlnä ovat .mmi prof^
Prederic Jollot-Ciule; >' kllnalalneii
Tshu Sh'in-li. englantilainen- klrjailllja
j ä elokuvaohjaaja Ivor Montapi. o4
lympiavoittaja Emii Zat<H>ek,- -neu-r
vostoliittolainen kirjailija Ilja
renburg ja.Saksan entinen vältakun-nankanslerlJoseph
WIr th; • ;
Viime. sunnuntain istunnossa kirjailija
Ilja Ehrenburg piti taas yhden
/nnostiiksella vastaanotetuista
loistavista puheistaan; Hänen astu
essaan puhujakorokkeelle oli sali v i i meistä
sijaa myöten täynnä ja kirjailijaa*
tervehdittiin voimakkain suo
sionosoltuksin. «ansalUsen lilppu^t
niattomuuden periaatetta käsittele?
vässä puheessaan Ehrenburg siteerasi
laajalti asnerilaklaisen senaattori
Bridgesln lausuntoa, jossa mm. vältettiin,
e t t ä Korean sota on jo kolmatta
maailmansotaa; joka alkoi ennenkuin
toinen oli päättynyt. E i -
senhowerla Brldges oh maininnut fibr
tapresidentlksi, taloutta sotatalou-deksi
Ja korostanut, että sota voi
loppua vain koko maailman käsittä*
väliä voitolla. Viitaten, tähän lau-,
suntoon Ehrenburg huomautti, että
aikaisemmin sotia puolusteltiin sillä,,
että sanottiin olevan tarpeen puolustaa
kansallista riippumattomuutta,
sanottiin että on uhrattava:, eläriiä
riippumattomuuden , puolesta. Nyt
Bonn. — Cologness» tnnodostet- edesauttaa kauppa- ja luottoSoplmus-
«m lÄnsi-Saksan _,.&all|'ttiltsenj^ten tekoa.. Joiden tulee saada halli-aloiueesta
jceskiv^ .'tiiksen ja<JUittolaisten korkeako^issio-
,k_o.m ltea, ^nka tteehh tlää vväännää liioBneeddilfol-- , hvväksvmliien. >
tea kaupankäyntiä ^ S Ä l - ' Ä
neuvostoliiton ja ^ a n s ä a d e m o -
^ t t t s t e n maiden kaiiS5ii.,4komi-
- ^senyyteen ktntljia^.. Länsi-.
> Saksan paakkUteJa; teolUsuuMnle-tnonU-
TienUliikkefden,' sekä-vaknotm-
ja liikenneiätosyhUoi-den
ednstajla. <{ '
Ja Ncuvostomton.'8«lÄ'ian-
J^Jonokraattisten maiden ^ viilille
^ muodostetuksi diplomanttitet
niif««' muodoitetufla ko-
^ n a on valtuudet l ä h e t t ä ä TEaup-
J^ustajistoja I t ä - E u r o o i ^ ' d a i h t o.
n l n hyväk5xininen>
^= LTöfeln' sanoen/ Länsi-Saksan halU-tJisön;
luovuttanut Joitakin neuvottc-äUValtuuksiaan'
yksityisistä kansalais
i n a muodostetiill^ komitealle, koska
haBltus el voi rvälfttömästi neuvotella
NeuvostoTlltorfhalUtuksen kanssa kun
diploinäiattislä suhteita ei ole vielä j ä r jestetty,
i Tämä komitea tunnetaan
" I t ä k o n d t ^ n " nimellä.'
Itä-fifeifcsa j a Jugoslavia eivät sisälly
"Itäötomitean" tolmlnta-aiaan, siHä
sen-toiminta on suunnistettu Neuvos-toIUttoä;
Puolaa, TlB^
U n k ä t l i - ' ' Bulgariaa; cRoinanlaa Ja
Albfljliaa'kohti' ^ ' '
Wien. —, Canadan Rauhankongressin ptiheenjohtaja t r i^
James G. Endicoit sanoi täällä pidettävässä Kansojen Rauhani^'^
kongressissa keskiviikkona, öttä IcenyälaiSilla on suuxtempi oi'
olla Kenyassa Iniin brittiläisillä., "Minä. en käätä'V«a^oi
"miksi puukoilla vnrustetut mau^maulaiset.ovat mi^t^rr
teia kuäiconepistooleilla varustetut englantilaiset 6ivsit^W.*
yalaisUla.on; kuileftkin öUurenunat,(;»ikoudet olla -Kenv^^-
yjidelläk^än ienglantUi^isellk k*dUtö4^^J[|aott«a|!a.':, i ^ ^ k^
• tynvSäteänflky^my
rat|aliäiip^
• t ä a ^ i i | i i e t k f h r ' t ä r i
ku»äii^anai*;Ä
^:-^ia?e(teife
yärd". to;teM.''et^^ soditi
daian tuihotft'pahoja, völtoläi mutta
el sen Juuria j a e t t ä s ö d a t fiyniiytr'
tkvät iusla rlstwitoJä^ Eiitlhen senaattori
Alberto Oiahca Italiasta korosti,
että 'Italiah laa^
oM paöraä Vastaus; m^^
nen oiiellplde saattoi ahtaa halUtukr
sen lUtvältäa. biskeyäan matkustus-kieltooh.
Kristlliisdemökraättihen
kansanedustaja: Rafaele Terrahova
joka edustaa ; Italian J parlamentin
rauhanryhmää; sanoi,' e t t ä kokous Jo
itsestään' on" räuhanyoimie;n voitto.
Hän huomautti, e t t ä ' kompromissiratkaisut
ovat «räs rauhan toe.
•Jean-ipaul Sartren avajaisissa pl-tätnän
puheen lisäksi on köngresslUe
saapm^t Ranskasta IclrJ^ Jean
Cocteaun tervehdys,
atofajUalnen naisedustaja . icertöi
Englannin .MUakallä käymästä siirtomaasodasta
j a sanoi englantilaisten
itsensäkin ' myöntäheen, bttä satoja
tuhotaan sleUä kemikalloiila.
Pastori /Essen toi pastori (Martin
NlemöUerln henkilölcohtaisena edustajana
kongressille t ä m ä n t u n n e t un
länsi-saLsalalsen rauhanysf^vän terveiset.
Hän toivoi sovintoa viiden
suurvallan välille.
. - Mme Sunjatsen, suuren kiinalaisen
valtiomiehen lesld, toi terveiset A a sian
kansojen rauhankongressllta Jä
vUttaSl nyt presidentiksi valitun E l -
5^nhowerin sanoihin, e t t ä aasialaisten
olisi taisteltava aasialaisia .väistään.
Hän ehkä pitää', aasialaisten
eläihää halpana, mme Sunjatsen sa-amerikkalatnen
yllpäälllkl^ö, kenraaU
Matthew B. Rldgwfty esitti viime
maanantaina .täällä IcokoontuneeUc)
Atlantin paktimaiden konferenssille
vaatimuksen, e t t ä sen täytyy nopeasti
hyväksyä $428XH)0,000 määrärahan
puolustusrakennusohjelmoa varten v;
1953. ,NATO:tt maanantainen kokous
pidettiin suljettujen ovien takana;
mutta ennen kokouksen alkamlQta i l
moitettiin sotilasjohtoa lähellä olevis^
t a piireistä, e t t ä Ridgway tulee siellä
pitämään ^voimakkaan puheen".
Rldgwayn esittämän piiolustusra-kenntiGOhJelman-
perusteella olisi v!
1863 rakennettu 8428,O00X)OO arvosta
lentotukiasemia; maalltmakkeita jne.
AtlanUn paktin Jäsenmaiden Johtavat
diplomaatit kat&olvat kuitenkin, että
heldUn maansa ei voi suostua t ä h än
vaatimukseen Jo päättivät myöhtää
Ridgwayn< käytettäväksi vain $210,-
O0O.Ö0O Ja tämäkin sillä varatiksella,
e t t ä siltä voidaan vielä tehdä, poistoja.
Kenraali Ridgvayn sanotaan selittänne,
, e t t ä 'lifinen eurooppalaisella
ormeiJaUansa el ole riittävästi lentokenttiä.
radar-Verkkoja, sekä tledoh"
anto- Ja satomaViUineltä.
Mutta NATO maiden finani»i- Ja
ulkoministerien puhemies vastasi, t ä hän
vaatimukseen, e t t ä "hyökkäyl^h
vaara on pantava tasapainoon sisäisen
romahduksen vaaran kanssa", NA
TO:n tledoi^ntotolmlston päämies
Geoffrey Parson sanoi, e t t ä N A t O :h
kokouksessa puhui kahdeksan ministeriä
Ja useat heistä olivat korostaneet,
e t t ä yanutautumlGohJelmon ta
louspalno lisää Jo tylittömyyttä,'
NÄTOm kokous h y v ä b ^ i eBltyksen;
e t t ä Jäsenvallat ponnistelevat Säiictn
voimin, mutta kuitenkin nlin;:«ttei
niiden talouselämää vaaranneta.
Viikon alussa annettiin,tletää., e t tä
NATOm li Jä8ei]^va!taa.^mukaaiäuet«!
tuna myös Canada, on päättänyt tulevan
vuoden alktma l i s ä t ä puolustusmenojaan.'
Käsityksenä kuitenkin oU.
e t t ä nämä IlsSäntyvät puolustusmenot
tulevat JOsenyaltoJen'sisäistä käyttöä
varten Ja niinollen' Jäsenvallat ^ v ät
voi' suostua Ridgwayn, vaatlmul^^een
NATOm puolustusmenojen lisäämiseksi.
r p r e ä d q n t t i ,Tru< ,
pmnlUe rapprtih,, D ( i l ^ : 'lehdoietaoa; i
kaiken muun pidtal .'el^ ^soölaalllfisn- i
avustu^aen Ja "antamisen** lopettamls*
ta Länsi-Euroopan m a i l ^ ^ |
, Jos tämä ehdotus tulee hyväksytys;-'^ 1
$), se lopettaa kalk^i^ne tptoujlelliset' i
avustukset,, Jolta,pn suunniteltir a n - ' 1
nettayaksi ^uroopan ammustehtäiöai |
rakentamista varten. Tässä .röportts- I
sasanotaanr , ^ " 1
, "Jatkuva ijmtuksesta rilppm^uiia |
vaarantaa apUa fiäavanmaanekono-''^ I
inlan todellista kestavyyttä.JaslM o n ' I
taipumus tuhota istävälllsef^ suhteet^ t
anuy&n ja saajan väliltä. 'V,,/^"^ l
"lÄpsl-fiuroppan lUttelalsten p Ä a l v v , l
voima, Ja yakoutumlnen el riiptt-Yb-'^^ vT
dysvaltoin' Jatlcuvosta^ avusta,;:vflimv^ ?% 1
laajcnevastti tuotannosta j a ^upaoS ;
Ipäynnlsta. ,,Tuotahnptt lisääntyminen^ ^ ^!
mieUf»'työpäivä kohti on; voiman s" \
akinkysymykseplt / a tönöin' MalttJl-f i
vät,. Euroopan monet^^prosressliviEEÄ . ^
lll|[c>njehet., ^ '/- J/tVi^//^^. i
'Konmressl niyönsl^«l,888.i>DO,005^ijU!f7/:f j
pOsexii p u d l u s t u s t u b l r a h a m ä ä r ä n ^ ^ ^ ' ,
deUfc Jä umfiOOfi^ s u i m U a a i ^ ' ;
mafiräraJmn vtiöitelie 1853. ^ ' ""^
mm
ja' vaativat enmmmi • sotipta • ' '
lCweäaii ja' Ridlgwas;^'» arsi^BJam
VAINO W£Vm
€»homen Bautaaminoliistajaln^; UHoQ
puheenjohtaja Ja; Wfenln kongressin
puhemiehistön. Jäsen. - ,
sanotaan, että on luovuttava riippumattomuudesta,
jotta voitaisiin uhrata
elämä. Se maa. Joka aloitti, ole-masaolonsa
rlippumattomuusjulistuk-sella.
seUttää nyt, että riippumattomuus
on toisten kansojen kohdalla
vanhanaikaista, eikä enää vastaa aj-jan
vaatmiuksia.
Blirenburg knivaill sitten varsin purevasti
miten U S A vaatii sotatuklkoh-
J tia Italiasta. Ranskasta, iTanskasta
j a Norjasta, koska kuten selitetään,
jättiläismäisiä luonnonuudistustöitä
tekevä Neuvostoliitto olisi muka uhkana
Ranskan vviinlvujelyksille;; Englannin
vapauksille. . Jopa ' Brasilian
kahvUle ja CfaUen salpietarillekin!
Lopuksi Ehrenburg ehdotti neuvcsr
tovaltuuskunnan: nimissä.v e t t ä , kongressi
päättäisi ilmaista Itannanottor
haan, että l u i k i l l a kansoilla-on oikeus
kansalliseen riippuxnattomuu-teen
ja oikeus elää omalla tavallaan-
Tanskalainen, guatemalalainen. Ja
persialainen elämäntapa ansaitsevat
saman kunnioituksen kuin amerlk-'
kalainen elämäntopa. Kalkkien valtioiden
turvallisinis on taattava y l i -
deh suurvallan sopimuksella, hyök-käysliittojen
purkamisella, rauhanor
maisten sopimusten kunniolttamiseir
to Ja Y K : n I>aluulIar=1)erlaatteittcn-sa
pohjalle, lopetti ehrenburg,
. Entinen valtaktrnnankansleri' Jo-'
seph Wirth LänsI-SaSS^ta^ 'toi kon-peltisepät
lakossa
Port Arttinr, — Työt monella suurella
rakennuksella joko pysähtyivät
tai hidastuivat kun ISO peltiseppää
meni lakkoon keskiviikkona Järvien-päässä.
Fort Wllllamin puolesta o n pyydetty
oikeutta jatlsaaMdECellar-iBaizaa-l
an rakentamista. Union Johtaja
C l i f f Cooper sanoi, e t t ä ; unio käsittelee
asian ensi tilassa.
. TVömiset:^!^
palkkojen puolesta.
levät: Australiaa;^ Uutta Seelantia'ja
Hbllantla; ft W i ä y s v a l l a t on s i t ä mieltä^
sanoivat näniä7virkaiUjat, e t t ä kaikki
voivat l ä h e t t ä ä enemmän miehiä ito*
reaan auttbmoap Y K : n taistelua
kommunismia vastaan. ^
Ke. sanoivat tukevansa niitä Itaht^
nmertkkalaista senaattoria, jotka ä s -
k e t t ä h t . arvostelivat sitä roolia ml«^
Canada v i e Koreassa,
S^iaattorit Richard B, Russell
( O ^ ; Oa.) Ja Paul Douglas (Oem.,
H l ) , esittivät sUloln erillisissä puheiso
saan, vaatimuksen, e t t ä Canada, Aust
tralia Ja Uusi Seelanti lähettäisivät
enemmän sotajoukkoja Koreaan;
Sea-islandissa, Oa., sanomalehti^
miehine antamanpa haastalielun< y i
teydessä tenaattori RujfeiBll-^raiJöiif
' "Mhnih klifisityl^ehi on/ e t t ä varaili
8uutensa'jaVä^t(infä perusteella Caä
n a d a , e l i a ^ n l J i j tflH^Ufiitimp^ili
.Puhuen ^kolsestl qapadostjii^iYh
dyovaltain ,tietpls^t Vh-ka^iij^itlijihat
sivat ^^tyisKeskjj^telusö^ käaitys;
kanimn, e t t ä Cahadavof lisätä'(tdkof
tnaiOa olevien)'Bsevpihxiensa suuf^iit^
ta vaanantam^tto Canadan >i0J<ipuQ*
lustu^tfi. , ' " ^ - S
Edelleen he sanoivat sanomalehti-miehille,'
että' monet em^rikkäliaise i
viranomaiset IsäxmaX^ Jotta Canada
voi helposti antoa suureihpaa talou
dellisto Jä sotilaallista apua AtlanUn
paktin' JäsenvalloIUe' omaa ekono-miaahsa
vaarantamatta.
Canada pn myö;^tänyt ^25,000,01»)
määrärahan kuluvaa talousvuotta varten
Pohjois-Atlantih paktbi J^sen
maiden avustamista varten, < mutta
Xfanada voisi helposti tehilä enun-män,
Jos se nlhi haluaa, sanoivat nä^
mä amerikkalaiset virkailijat.
fl^lngtom — Eräät ai«io^lkkWafcs^,vijia^ M ^ ^ Ä
rallaa ICproan kotaan Ja kenraalliUdgvmya Euy^on aihnoljä^^
Näiden?^virkaiUjain käsityskatinan
mukaanfCattada.on yksi niistä länsimaista,
joka; voisi antaa suuremman
panobsen /Yhdysvaltain imperialistien
flotafeuuhnltelmien.' edistämiseksi fif
nanssiasemaahsa vaarantamatta. ^,
Nämä. vh-kalUJat tekivät samMlfl
tiettävälcsi, etteivät he arvostele Öa^
nodaa^senrenemp^ m i t ä he arvoste-
Titon oikeuslaitos
antoi 16 vuoden
tuomion
B^grod, Jugoslavia. iEnttasen M a *
kedonian maakuntahallituksen ministeri
D j a f e r J o d r ä t u o m i t t U n täällä
16 vuodelEsi vankeuteen vakoilusta.
noi; mutta silloin presidentin sanat
eivät enää ole amerikkalaisten asla;
vaan myös aasialaisten asla, "^aasia^
laisten "rauhanpuolustajien asia;
o rieiioiii
Perääntyminen jatkuii vietnamilaisten
lisääntyneen painostuksen takia,
Illoissa . Äif^MÄ
litirMU saapuvaltanne emi.U-i I
«aiijt; Joutuy«t-myö^n kuulu^lim i
fllaisejajl kuten syviimxeieh ihetjftnlc- |
h9tkto, Heidän poMlttlataikahtaan* ^
«a tuillaan tiedustelemaan miildwi tie** "
dusteltUen ohellar 'l\. % h ^
' WlUlam K. ,bo^ii, Joka PK;n
siirtolalsyhttnomaisena toiolli' täälll^
Ja' Jonka toimen^ tulee/olla'valvoa.
6etmerhnlehet'j^lää$e l a l v a l t ^ s ^ ^ s
| ) i n ; iomti kateptaan olevan tso^i*
n)4tt9inicu/ ' i ' " , iS^yJj^i .
^ ;walter ^ ^ o r r ^ n slirtolalstahi mx* i
kaan luuskien merimiesten ja lentoy'!
koneissa työskentelevien, ^otkcf tiile-»?,
vat Yhdysvaltoihin, tulee yjistatä o* ]
vatko he boskaan k u u l u n e t s e l l a i ^ ^ '
puolueeseen, J o ^ tarkoitulumi on^
oiiat,Yhdysvaltain halUtuksen In»-'
moamltien/ , Kommunistit ^ ihtum^
muuta kielletään pääsemästä ^maa*
han. . ' ;
T i m ä laki,astuu voimaan iMi^sm
pnä.
mm
Wa8hington,^ Perjantafna pidetyssä oiketukoniusfeltusa prof. Onren
Laltlmort fcletal syyiilsyytcnsä. - . . •
Hän mk asetetto syytteeseen seitsemästä rS&titta v a l a s i ' McCarraaln
fcommnnlsttvasfalsenlalnpemsteella. ^ •
OUdm. — Täällä ilmoltettlfai cUen, e t t ä ybsl Engfahtfhi matkalla olevista
JeM(onefsta i S ^ h t l ilmassa Siu>fiannls8ir Ja Jentokone^Öksyl liekkien
vallassa maahan. " , . ' ~ '
Bordtavx, Bansbo.' ~ Täällä OedolteUUa perHntatnz/^U» tolvafllanne
on moodosttmnt hyvin vakavaksi. Se on Jo atbeuttannt hoomattavla
vabtnkoja. / < /. ^
• : OttätKa;'-^ E f e l ä - S a s l u t ^ luufeln- JS:älilEÖvoima«Qimniteimaa
laOttiut^n IrttnftifcaaniOTi. frwnil«afAiilw. turfr^tfaan fBJHaväB OSlasta: Uätcl-'
sen raportin sillä perasteeUa,'että se mal^saa l i i an paljon, fx e i t ä saan-
' nltelfn aine c l olesoplvak V Bammltriman imi^tAtpfnrm••fifM »t^^trfitiriitati
t i o in $2CO^fi^0 Ja sen avolla saataisiin ttiottoliabsi iahan«{a ^bkerto-aloj
» k ä s i t t ä v ä fonnlalae. ' ' ' - ' - ' .
Rano^Vlndo-KUna, ~. Bamännl^
;0rmelJan päämajasta ilmoitettiin'
bebUvilkfcona, että ranskalaliMt
ovat vetäytyneet takaisin Hnta-maila
"torhidtabsella ondeileen
Järjestää pnoiostastohnenplteet^
Ranskalaiset menettivät tiistaina
Tonkinin suistomaalla Fhongtlioh
kauppalan. Joka on 25 mailia K i b i a ii
rajalta, V Samohi he menettivät Da
Loon, Joka on 18 mailia icaakkooh
täältä^
L a l Chaun alueelle. Joka on myös
lähellä K i h l a n rajaa, ranskalaiset ii
vietnamilaisten Jouktojen kesken oli
kUvas yhteenotto. H a n k i a i s e t ' f l^
mavolmat pommittivat vietnamilaisia
joukkoja.
Ranskan armeija on vlimr päivien
aikana Tonkinhiafueeila etsbiyt viet^;
nambi'armeijaan 320. dlvisionan
Joukkoja, Joiden tiedetään tunkeutu-:
neen rintaman läpi Ja Jotka ovat;
useiden kuukausien ajan onnistu-;
neet välttää ranskalaiset;
Na: fanissa. Jossa ranskalaiset Jou-'
kot ovat monta päivää puoltistan^tj
t ä i t o ä ä lentokenttää, on o l l u t ' h i l jaista,
^
Ranskan Jlitnavohhat ovat kuljettaneet
tarvikkelto Ito Bo Tongun.
lo8sa< ranskalaisia Joukkoja on saarroksissa.
Tämä kaupunki on SO mail
a k a a k k i täältä. ^ - '
Vängille 4 M s
lisää kun ei
todistanut
Montreal, — Raoul Provostille, Jo
ka tiistaina kieltäytyi t o d i s t a n i ^ tä
Ja joka tuomittiin; sfoiyjjoh^osta; ^
vuodeksi V a n k e u t M n , a n n e t t l k ^ *^
vuotta' lisää sam^^ta syystä' keski'-:
viikkona.: -•,
.' Tuomaris PraneoJs'CarW' sanöi; et*
t ä Froröst^'ts«Ml^n> Jälleen ^Ikeueeeh'
torstaina j£^''joshän edeueenkht k i ^ i^
t4jrtyy, t o d l ? t a j p a s t ^ ; n I l a * ä n d l ft
netaan liGtä4 tuomiota.^ • ^'
. Oikeus ..cin käsitellyt jUto^treaUssI
VV. l ö ^ l - ^ vällll^^ toinUneiden pa;
hfeiden pesien^ajlblta,' » o v o s t oh
iuomittuv' adcsIaBmmin; ^ - äseeUis^tif
ryöstöstä l5^y^oden vahk^uteen, Jote^
häi^ käi«l «tonyiiJfe^^
huoneessa-äränltobflssa," K ä n o n tiiol
t u t ä n n e t o d l « ^ a k s L \ *, . . .
-Provostinlaadmfes sanol;;e^^
tiechiiain mul^ä^pcoyo;;tilla"on,oi|
keits vuotien l/kkä;^seen '^nnenkiOn
hänt^ voidaan uudeUeiBi vaatiä^todiet-tamagj]>^
' r y ; ' .
Granby, Que,"— Adrien ii^mB^ \
jota ammuttiin viime v i i k d l ^ jCouise* \
viUessä leukaan, sanoi toistahia ^ «
l ä : "Mtoä en haavoittunut v a ä ^ g o s - \
sa, minua kohtoan tahallisesti tälf* '
dättlln. . / ^ \
Afäakuntapolllsi Benolt 'cvi^\a.^ \
ixaai ampumis^ Jälkeen, e t i ä h ä n ^^
yritti ampua p ä i t t e n y l i , ?ttutta Icmft
luiskahti Ja panos saatui^Oufnasiin:^
Pumos on yksipiistäivlides^Bläik-'
Wai/tiulie8ts; j b t l ä a ' s a i v a t ^amixä!{a
Jcmi> poliisi hyokkj^ 'Mekojlal^ten
kbjippuun louisevlllessä. «Duma» >f l
voi- syödä jnuuta^ kuhi, l ^ ä r u o ^ j
Toronto. — O n t a r i o n ' h a i l i t u^u|
reistä saatujen*tletojei^ ipiukaan Önf
tariop maatafousminister~T.^L.^K^|
nedy eroaa ensi tsmmikuussa j a s i i ri
tyy eläkkeeUe. ä ä n on,7?-vh«>ii^ 1
Ensimmäisen kejtran^ Kennaly n l l
mitettiln h ^ t u k s e n Jäseneksi vLlSSPi
Nykyisessä asemassa^hän on, ikxd
v s t a ' im, lähtien.^ ^' 1
TSäUä ollaan sitä mieltää erm^^r*
nen tilalleen nhnltetSän, 'ipyisyinan
p i s t o n .töl^^,ihhiiS;eri; . ^%t^
?Thoma&-' f ' >' f%^Wi
f.
3^
J O *
m
t i i ^1 J , ' ' li i ^ ' ^ ' ^ I ." I 1
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 20, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1952-12-20 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus521220 |
Description
| Title | 1952-12-20-01 |
| OCR text |
mmmn
ma.'
• e l ^ t ä ä l t ä a u t c ä g *,
t ä . etä auto oli feT
o ^ i t ä o u yritetty
l o o t t o r i o l l j ä ä n y t g
oJl Päässyt autoflS^^
nxaesiyy tUstaisla, So^SaloSn Ja lauaoiol^
No. 147 — Voi. XXXV vuosikerta
Peni0iettu vuoxma 1917
0
Canadan cuomalalssdi It^nSiooa työväeziliabll
Lauantaina, jouluk: J20 p. — Saturday, Dee. 20, 1952
tv
i
ISOI
1 j
Voidakseek pjatri&iiip|& ji^^
demokräattista jVaipaiklilketlä r,
' incknoy, In«i/-^'^flfr;pllafrj'
dyssä Vtiar VraticSpta^^m^
tososlallstlen tylmiän; ioW crod
inUaii soslaUsUpaoIneesta Itnhtt-
.Imussa 1951» pidetyssä konfncos-sissä
hyväksyttiin besknsjäijestön
organisaattorikomitean Adotos
lUttyä Intian konunimlsUpnoInfie^
seen. Saapuvilla oli 40 edustajaa
14 eri piiristä.
MME
DULUA
UOTTA
sestaan
iSonferenssissa hyväksytyssä pää-töslauseessa
sanotaan, että: p ä ä t ö s on
tehty siksi, että tämän kautta->be
voivat osallistua "aktUvisInavvallau-kumoukselllsina
toimintaan ' J a p a r*
haiten palvella Intian: demokraattista
vallankumousta". ' ^
.Edelleen päätäslauseessa'sanotaan,
että taantumukselliset puolueet "Del-käävät
yleisen taistelun:! Icasvamlsta:
:^^ramän vasemlmstososlafistlen tyhmän
johtaja (Axuna Asaf A l i , puhuessaan
kommunlsUen kanssa yhdessä
Järjestetyssä Lokakuun vallankumb-uSsen
35-vuotisJuhlassa, korosti sitä
seikkaa, että^kaikklen vallankumouksellisten
tärkein päämäärä on tais-telia
imperialistisia voimia vastaan,
Jolto pyrkivät maailman hallintaan.
"Onnettomuuddcsi" aanoi hän,
"fiosiaUstien Johtajat ovat tänlän krU-'
sin hetikellä päättäneet lujittaa imperialistien
voimia, jotka" vastustayat
maaihnan sosialismia — NeuvostoUit-toa
sekä Kiinaa, mistä* maista on
poistettu ihmisten riisto.' '
ITänkehoittlkaifcätia demokraattisia
ja .edistysmielisiä puolueita liit-tyniään
kommunistiseen puolueeseen
Ja .tällä tavalla voimistuttamaan vallankumouksista
liikettä Intiassa;
koitsijat
Sudbury^
PartteL-T-Atlantin pakttajphtavat diplomaatit |a*oliiUkot^
vahongvät mUtel toteoUa puoloUa aita memoä?vlw. loSte-K
faaU:lildgwäy ©slttl "yStttämältömyytonr' *'lann©n'^ttSiS
rak^nntsMa; vaHen vuodolla 1053. ÄtlantlnpakM» ©tolÖttS
lohtaJalieoUtllvät, etta konraaU IUd9wa7n vaat^kSSrS
*U«ato©J|i^ou hoidan naUlensa lUalUsla tatbuqtaätu&Ja.
t f A T O : n j EuroQpan Gotajoukkojen
J ^ ^ * ' ^ ? ^ ? ^ * l ^ o l m a B M g V a ^ e m m a l t a ^ o l k e a U e : Sdman A.
Wakaman. CSA«ta, l^k«Ue(een pajklnto: Francois Maurlac; Bamigi^.'klrjalllsuuden palkinto; FeUs ?ÄsÄSiiE\*ÄTÄ' '"^^ ^« M""»-
Hän sano! tulevansa, puolustamaan
Yhdysvaltain demok^attisia oikeuksia
Washington. '-.'Pabnessaan t ä ä!
lä keskiviikkonavbäntä'--vastaan
nostetusta syytteestä'-ja >.v^state8-
saan . kysymykseen ; tuleeko ' l i ä n
poolnstautumaan,'proi[esso)ri iOiven
> ; Lattlmoie va8ta8it7!''EIien:n]]nä't^-
^:: 1^
neton >i»ivä m^ftmnte om^nton-non,
tieteelliseii ^t^tUmo^työn Ja
mIeUpldeilmaisuii .VB|iai|deUe. 1^*
:mä ovat n i i t ä j v a^
kien tnlee suojella,Ja^yliopistojen
- professorien edkoiseUa innolla.*' . i
"^'akn s a i i o r s e u r ä ä ^ ^ ä^
Latimeria, joka antoi "Hicl^olis B l ä -
leylle neuvon ennenktiiri, heidet pol^r
tettiin roviolla h a t h a p ^ l s i i u d e s lä
Oxfordissa, Engl., lökakuiiil 'l&''i^hä
V. 1555. • f; -"i .
"Ole mies, mr. Ridley'V-WoA L a t i -
mer siUoin. "^fetideiliiune f ä t i ä j^
tyttämään Jumalan :äväUä-'Sellaisen
kynttilän Englannissa, Jdta-el tulla,
kuten minä uskon, koskaan ianunut-tamaan."
John Hopklnsto -yliopiston, jonka
opettajakuntaan lirof. LatUniore kuuluu,
presidentti tri Detley W. Bronk
sanoi kesklvU^ona. että Lattimöre
vapautetaan opettajan tehtävästä siksi
kunnes oikeusjuttu^ h ä n t ä vastaan
ö n päättynyt; j a -Lattimöre tulee saamaan
palkkansa. Tlioplston Johtokunta
oli tehnyt tämän päätöksen y l i opiston
opettajakunnan kehoituksesta.
. iP0liisi)aitO8.Qn t^^enneUyi jä)tulee
edelleen työskente^^^mäs^^prof. Latti-
.niorea^ va«taan. Oikeit^^artmentin
^^i8tir;i;u}lei8faEk/ticA0i6sa sanotaan,
e t t ä ? B I on järjestänyt todistajia,
Joista 033; tuotetaan ulkomailta.
i^enaatln^ tutkimuskomitea : v : 1950
kuulusteli Lattimorea 12 päivää,
- p u o l i m a t t a v s u t ä . i e t t ä juttu Lattimorea
vastaan alkaa perjantaina, niin
täällä uskotaan' Jvtun lykättävän
tammikuun. 20 päivään, jolloin uuden
hallituksen -yllprokuraattori Herbert
Broivnell astuu> toimeensa.
ihmi
Kenyalaidilk öh parempi oikeus oiM
Kenyassd kuin yh^dMili^engl^
Merimiehiä keKoitetfu kieltäytymään
vastaamasta USAm viranomaisflle
mitä mielipidettä he ovat
Le Havre, tCanska. — Ranskan Y l e i sen
TyöväenlUton virkaiUjät kehoittl-vat
ranskalaisten Liberfen 'i&-He de
Francen miehistöjä^ Iddtäytymään
vastaamasta heidän poUittlsla mieU-ptteita
koskeviin kysymyjcfilln kun
mlsaslasta,. päätettiin pyytää saada
liaastatella lUkenneministerl Andre
Moricea, jonka departmentiUe kuuluu
merenkulkuasloiden käsitteleminen.
>Amerlkkalalset > slUrtolaisvlranomal-set
ovat äskettäin ryhtyneet tutkl-
^merikkakiset ; sUrtoIal8rtl4no;naiset;'rmaan Yhdysvaltoihin n»tkalla ole-kuulustelevat
heitä." Välh' 8$)laisUn vien laivojen merimiesten mielipiteitä.
kysymyksiin, sanotaan obijefesa, tulee
vastata, jolta t ä h ä n saakk4 inVrlmle-auta
on vaadittu, räliäii saakka on
vaadittu kaikkialla miu^ifm^'^ n.
moittimaan vain nimensä, kotimaansa
ja laivansa missä psJvele.^ '
Kokouksessa, joka pldettÖtt täällä ja
Jossa keskusteltiin merimieöten seulo-
Jos merimies kieltäytyy vastaamasta
slirtolalsvlranomalsten kysymykseen,
hänet leimataan-kommunistiksi,
v Amerikan slirtolalsvlranomalsten
toimittama Llberten miehistön kuu-lus{
elu on saattanut kalkkien Atlan-nllla
toimivien laivayhtiöiden keskuu
dessa suurta hälyyntymistä aikaan.
1 m
Länsi-SÄksa pyrkii
kaupapkäyntiin
niaideo''fcaossa
Km ei ole diplomaattisia yhteyksiä
Min on muodostettu erikoinen komitea
edistämään kaupankäyntiä f
'irongrö5W p t d i e f ö e f c f c t o t o u Si
malaiset maaherra V ä i n ö ^ d t t l j , pr<>f:
Xversen sekä maisteri .-Bonsdorff. T o l sina
puhemlehlnä ovat .mmi prof^
Prederic Jollot-Ciule; >' kllnalalneii
Tshu Sh'in-li. englantilainen- klrjailllja
j ä elokuvaohjaaja Ivor Montapi. o4
lympiavoittaja Emii Zat |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-12-20-01
