Vapaus, April 16, 1953

              Sivu 2 Torstaina, huhtikuun 16 p — Thursday, April 16,1953
(UBEVTrj Independent X.atx)r
Organ of Finnish Canadians. Es-tftbjlslxed
Nov. 6, 1917. Authorized
es «eooDd Claes mail by tbe Post
Otfice Department, Ottava. Pub-
Usbed thrlce weekly; Tuesdays
Ttiuredays and Saturday» by Vapaus
Publishing Company Ltd,, at 100-102
Elin 8t, W„ Sudburiy, Ont., Canada.
Telephone»: Business Office «HiZM
£ditoridl Office «•426&. Manager
e.6ulcsi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69. Sudbury, Ontario.
Advertismg rates upon appiicaUox),
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT;
Canadassa: 1 vlc 7X)Q 6 kk, 3.75
3 kk, 2 ^
Yhdysvalloissa: 1 vk,' 8J(K) 6 kk. 4 ^
Suomessa 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Väärää ja aiheetonta pelkoa
X e samat piirit, jotka ovat viimevuosina vaatineet sosialististen
'hallitusjärjestelmien kukistamista sillä perusteella, että "lännen" y k -
JBityisyriltclijäin yhteiskuntamuoto antaa ihmiskunnalle paremman
.elämän, ovat nyt miltei järjettömyyteen asti peloissaan siitä, että jos
iCoreassa tehdään rauha j a varsinkin silloin jos kylmä sota lopetetaan
•"kaikkialla maailmassa^ kapitaiii;ti.sta järjestelmää uhkaa uusi pula­kausi
ja joukkomittainen työttömyys.
^ Toisin sanoen, nämä rauhaa pelkäävät piirit myöntävät nyt ala-
!• käden' kautta, että kapitalistinen järjestelmä ci voi ylläpitää työlli-
»äyyttä rauhan oloissa, vaan sen täytyy heti yhden sodan päätyttyä
Y ryhtyä toisen sodan valmisteluun ja sitten lähteä sotaan vain sen
> vuoksi^ että voitaisiin välttää uhkaava'talouspula!
> * • Toisella puolen on merkillepantavaa, että sosialistisessa maail-
^ manosassa ei tule kenenkään mieleenkään sellaista ajatusta, että rau-
' 1 ^ vakiintuminen vaikuttaisi, mitenkään haitallisesti maan'talouselä
^ mään. Päinvastoin sosialistisen maailmanosan valtiomiehet, kirjai-
-^Itjäjt j a tavalliset kansalaiset selittävät, että rauhan olosuhteissa he
g voLstvat keskittää kaikki voimavaransa uuden yhteiskuntajärjestel-
^mahsä rakentamisen hyväksi.
'Esimerkkinä siitä, kuinka laajakantoista on "rauhan pelko" suur^
»pääoman piireissä k a i k k i a l l a "länsimaissa'", lainaamme muutamia ot-t
teito ' X e v Y o r k Timesin kirjeenvaihtajan Michael L . Hoffmanin Ge-
« nevasta huhtikuun 13 päivänä lähettämästä katsauksesta missä Län-i
fij-Hiiroopan tilannetta kuvaillaan /rauhan uhatessa" näin synkin vä-t
m-,
"Puhuen lempeästi Venäjä on aikaansaanut länsimaissa muuta-mau
viä;on aikana taloudellisesti kielteisiä vastavaikutteita M i l -
][^t^j£äikista Euroopan pääkaupuiT^eista, Tokiosta, Washingtonista ja
J Kaäkkois-Aasiasta on saapunut tulvimalla todisteita, että ei-kommq-
^ n i s t i s e n maailman ekonomialla on vaarallinen taipumus sulaa kaikessa
«tnutissa ilmapiirissä kuin tiukan kylmän sodan olosuhteissä . . . kan-tsainvälisen
lämpötilan (rauhantahdon) noustessa taloustieteilijät v o i -
* vat aihoastaan toistaa aikaisemmat varoituksensa, että kansainväli-
* s i i t jännitystilanteen todellinen huojennus voi löytää lännen vakavas-fisa^
ehkäpä kuolettavassa tilanteessa.^'
» V Tilanne on siis länsimaille mr. Hoffmanin selostuksen mukaan
'sjuifll-astaan vaarallinen, jos kansainvälinen jännitystilanne helpoittuu.
'^Jiitta lainatkaamme häneltä lisää:
''Lännen pelot keskittyvät ainakin muutaman päivän ajaksi tän-
Genevaan, missä idän j a lännen kauppaedustajat vaihtavat mieli­piteitä
idän ja lännen kaupankäynnin laajentamisesta . ' . . Länsi-t
Euroopan ekonomia on epäterveessä mittasuhteessa riippuvainen n i i -
* den järjestelyjen voimassapysymisestä, mitkä eivät ole mitään muuta
|: k u in kiinteitä osia kylmän sodan jännitystilanteesta (tarkoittaa Y h -
:~jjysvaltain apua — Vapaus) . . . V*hdysvaltain sotamenojen suur&nipi
] vähennys . . .'poistaisi Xänsi-Euroopan ekonomian yhden 'kulmakiven
* . - ; Mikä todella aiheuttaa kylmiä vilunväreitä Länsi-Euroopan haf-
N litUkslllö j a -liikemiehille, on se tosiasia, "että nämä ij|iel>itysvaiheet
' (rauhantnahdollisuuksien kehittyminen — Vapaus) ovat tapahtuneet
; samanakaisesti . . ," kun Yhdysvalloissa kieltäydytään ostamasta
* enempää dollareita tarvitsevista länsimaista."
J; A ; Tosiasiat ovat luonnollisesti vallan toisenlaisia kjjjft^ mitä ovat
» « ä m ä rauhaa pelkäävien voimien tuhon ja perikadon''ennustukset.
: Läntinen maailma on sotavarustelusta j a kyImästä'sodasta' välittä-ntätt^,
tai paremminkin niiden vuoksi ajautunut taloudellisesti ja
päfiittisesti suureen kriisiin. Ainoa ulospääsytie on siinä.'että lopete­taan,
n i in "kylmä" kuin " k i t u m a k i n " sota ja ryhdytään T A S A - A R -
I ^ O I S U U D E N perusteella laajakantoiseen kaupankäyntiin sosialisti­sen
maailmanosan kanssa. Tämä tietysti edellyttää' täydellistä suun­nan
muutosta: (/n luovuttava siitä mielettömästä ajatuksesta, että j o i l ­l
a k i n ^kymmenillä miljoonilla dollareilla palkatut vakoilijat ja tuho-työntekijät,
sekä joillakin kymmenillä miljaardeilla dollareilla pal­katut
''liittolaismaiden" hallitukset voivat jonkun ihmeen avulla k u -
itistaa sosialistiset maat.' Ihmeiden aika sellaisenaan on jo mennei­syyteen
kuuluvaa j a sosialismin kukistamisen ihmettä ei l i i o in voida
jäi^kevästi ajatellen odottaa. Ainoa keino on sii%,se. että tunnustetaan
; ta]$ah'tunut tosiasia, omaksutaan kahden järjestelmän rauhallisen r i n -
nakkäisolon ajatus, mikä kieltää kaikki toisten maiden sisiiisiin asioi­hin-
sekaantumiset, j a ryhdytään täten fasa-ravoisina rakentavaan ja
yleishyödylliseen kaupankäyntiin "idän" j a "lännen" välillä.
T o t t a on, että tämäntapainen suunnanmuutos on välttämätön,
mutta: sellaisesta muutoksesta hyötyisivät kaikkien maiden kansat ja
koko ihmiskunta. Me olemme myös taipuvaisia uskomaan, että täl­läisi
suunnanmuutoksen avulla kapitalistinen maailmanosa voisi ny­kyisessä
tilanteessa, kontrolloida melko paljon uhkaavaa talouskriisiä
ja ainakin siirtää sen puhkeamista monella vuodella eteenpäin. K un
tässä yhteydessä muistetaan, että sosialistista järjestelmää ei voida
enaa maailmasta hävittää sen paremmin taloudellisella boikotilla kuin
uhkapeliin perustuvalla sodallal^aan. niin ylläolevan perusteella voi­daan
oikeutetusti vetää sellainen johtopäätös, että "länsimaat" ja
niiden kapitalistit hyötyvät loppujen lopuksi enemmän kuin so.siali5-
•tiset maat tällaisesta suunnanmuutoksesta.
Me siis uskomme, että rauhan ei tarvitse aiheuttaa talouspulan
puhkeamista. Tosiasiassa, jos sotavarusteluun nyt haaskattavat sa­dat
j a tuhannet miljoonat dollarit käytettäisiin rauhalliseen rakennus-työhöin,
se antaisi Canadassakin paljon enemmän työtä mitä nyt saa­daan
Yhdysvaltain lupaamista mutta melko niukasti saaduista "sota-tarvetilaiiksista-'.
Olettakaamme vain, että ryhdyttäisiin St. Lawren­cen
vesitiesuunnitelman j a South-Saskatche\vanin voima- j a kastelu­suunnitelman
toteuttamiseen, sekä kipeästi kaivattavien kotien, kou­lujen
j a muiden yleishyödyllisten laitosten rakentamiseen, niin se an­taisi
vuosikausiksi canadalaisille luovaa työtä j a tästä maasta tulisi
eätistä parempi asuinpaikka meille kaikille.
^ Kuten tiedetään, Canada haaskaa nykyisen ''jännitystilanteen*'
ansiosta "kylmän sodan" alttarille y l i 2 miljardia vuodessa. Ja
k a i k i s t a rahänalennuksista huolimatta miljardissa on vieläkin hirveän
paljon rahaa; Muistakaamme vain, että esim. South-Saskatchevvanin
joi^h kastelu- j a sähkövoimasuunniteliiia romuutettiin muutama kuu-kauisi
sitten sillä perusteella, ettei valtiolla ole siihen tarvittavia va
roja — ja kuitenkaan sen toteuttaminen ei maksaisi muuta kuin nel­jännes
miljardia dollaria^ Toinen esimerkki: SudburjrHaiset ovat
mielissään j a ylpeitäkin siitä uudesta sairaalasta, j o k a muutama vuosi
sitten rakennettiin silloin vallinnutta suurta sairaalapulaa lievcntä-niaäri.
Se on suuri ja komea rakennus. M u t t a kun sen rakennus-hinta
o l i v a i n noin kaksi miljoonaa dollaria, n i in yhdellä miljardilla
doila(riila voitaisiin rakentaa 500 tällaista ^2;000,000 sairaalaa. M i l -
j a r d i i l a doHarflla voitaisiin rakennuttaa sotatuhatta $10,000 maksa­v
a a kdtia. J a kuten sanottu, Canadassa kulutetaan nyt varusteluun
y l i 2 m i l j a r d i a dollaria j o k a vuosi.
Kyspyksiä ja
vasfauksia
• -k *
Kahden vallan sopimus vobi
[phiaa S-^Vaili^^^
IIULILAATIKOSTA
Kysyinys: Kuinka suuri laatikko
p.tää olla, että siihen sopii kaksi ton»
nia kola? — Mrs. W. P .
Vastaas: Kivihiilen paino valhte*
lec suuresti sen mukaan minkälainen
h i i l i on kysymyksessä, miten märkää
se on Ja miten hienoksi seulottua se
on. s:itä syystä pitää laatikon-olla
kooltaan ainakin 90 kuutiojalan ve­toinen
— sanokaamme neljän; Jalan
syvyinen, neljän Ja puolen Jalan le­vyinen
Ja viiden jalan pituinen — I l ­mo:
tettiin eräästä'täkäläisestä h l l i : -
liikkeestä. Sen kokoiseen laatikkoon
ma:-.tuu kaksi tonnia minkälaista
hiiltä tahansa. Jos siihen Jää tyhjää
tilaa, voidaan sitä käyttää vaikka sy-ykepulden
säilyttämiseen.
Mitä muut sanovat
Pienempien valtojen ihmiset iloitsisivat
suuresti kahden suurvallan VSAin ja
Neuvostoliiton sopimuksesta —> tri Endicott
7IHOOIN VIIMEINKIN
TV7JEE KEVÄT?
On oY.ut pltiä Ja kova talvi — se
j n kestänyt lähes seitsemän vuotta.
Sitä sanotaan ''kylmäksi aodalcsi".
Maailman Joissakin osissa on se'ollut
myös Joukl.'Jteurastussotaa. Nyt näyt­tää.
ett|l kevät tulee vihoin&ln. Rauha
on hyökficäyskannalla. Piikaamme se
Itäynnlssä kunnes maailman rauhan
Ja ihmiglen hyvän tahdon kirkas ke­sä
voittaa! — T h e XJTtrainian Cana­dian.
• -
. • - • . • • • • •• •
OLISI SAATU,
»fUTTA ENTÄS NYT?
Toisen maailmansodan hinnalla
olisi saatu Pohjois- Ja Etelä-Ameri­kan
Jckalsclle perheelle $33,000 ar­voinen
asuinrakennus, $11.000 ar­vosta
irtaimistoa Ja $56,000 biteistä
rahaa. J a tämän lisäksi, Jolcainen
kaupunicl. missä on y l i 200,000 asu­kasta
näissä maissa, voisi antaa
i$;210,000,000 lahjoituiltsen kouluille,
kirjastoille, kiricoille Ja sairaaloille.
"Yhdysvaltalainen kynäilijä Quen­tin
Reynods
Mapesiumia
vaimistetaan
menvedestä
, - yvaah^ngUtn. rrr-il^ääU^^ä^kett^ln, p i ­detyssä
kansainvälisessä magnesiiun-näyttelyssä
todettiin, että tämän me­t
a l l in käyttäminen on viime aikoina
laajentunut monille eri aloUle. Tästä
metallista ei ole puutetta sillä asian­tuntijat
sanovat sitä olevan kuutio-mailissa
merivettä kaikkiaan noin
12,000 miljoonaa paunaa. Tästä läh--
teestä tuotetaan sita' Yhdysvalloissa
Dow Chemical Co:n-toimesta.'
Magnesium on maan alkallmetalr
lernln kuuluva kuultava alkuaine.
Jonka omlha'spalnö on vain l.tiia
sulamispiste 650* astetta. Tätä me­tallia
esiintyy lupnnossa ainoastaan
yhdisteinä:. Koska ,tämän ; metallin
paino jon ainoastaan 2/3 alumiinin
painosta, on sen käyttäminen hyvin
edullista esimerkiksi lentokoneissa.
Joissa" keveys Ja.,kestäyyys ovat mo­nissa
osissa hyvin 'tärkeitä tekijöitä.
Siitä Johtuukin, että lentokoneisiin
on käytetty 23 prosenttia tämän me­tallin
tuotarmosta.' '
Näyttelyssä oli monien valmistei­den
lisäksi myöskin näytteillä mag­nesiumista
valmistettu auton kori,
mkä painoi ainoastaan 1^ paunaa.
Samallalnen teräskori painaa vähin-täUn
650 paunaa': Eräs' brittiläinen
autotehdas arvelee kykenevänsä val­mistamaan
näitä maenesiumautoja
Yftdysvalto h ln lähetettäväksi vielä
tämän vuoden aikana. Niiden hin­naksi
on arvioitu noin $3,400.
i\tasnesiumista valnvlstettuja suk­sia,
ompelukoneita, tikapuita, ruo-hohleikkuukonel'ta
y.m. oli myös
näytteiUä.
Magnesiumin nykyinen hinta on 27
pauna.
Sfoskora, — Kremlin Sver<Uov-pa-latsin
sahssa suoritettiin maaliskuun
28 pnä vlrallmen kansainvälisen
Stahn-palilnnon luovuttaminen tri
J , G. Endlcottllle, Canadan Rauhan-kongre^
ssin puheenjohtajalle.-
Pravda^ selostuksessa sanottiin,
että tilaisuudessa läsnäolleet Neuvos-tcUiton
jcansalaisten edustajat osoit­tivat
sydämellisesti suosiotaan san-
'.{arillis&lle rauhanpuolustajalle ja
Ksi-ean sodan vastiistajalle. Joka oli
rauhanpalkintoa vastaanottamassa:
Suurella kunnioituksella ojensi
.Mnsainvälisen Stalin-^alkinndn j a -
fcsmisesta huolehtivan komitean pu­heenjohtaja
akateemikko D. V.-Sko-beltsyn
palclnnon tri James G. E n -
dloottille. "
Tilaisuudessa pitivät Endlcottin
suorittamaa työtä kiittäviä puheita
Neuvcstcliiton Rauhankomitean pu­heenjohtaja
N. S. Ttkhonov, fasismi-vastaisen
naisten komitean edustaja
M. V. Sarycheva, Neuvostoliiton nuo­rison
faslsmivastaisen komitean va-rapuheenjchtaja
A. A. Slavnov, sekä
me'.i"opoliltat Nikolai Ja Kolonma.
T R I E N D I C O T T I N PUHE ;
YasfeaiJspuheessaan, Joka sai erit­täin
lämpimän vastaanoton, sanoi t r i
Endicott niim. seuraavaa:
Minulla on ollut onni saada vie­railla
Neuvostoliitossa joka vuosi sit-ten^
vuoden 1950 j a siten tulla, oma-i'.
Citaisestl vakuutetuksi valtavasta
rauhantyöstä teidän laajassa maas­sanne.
Kaikkialla olen minä havain­nut
voima'iliaan rauhanomaisen kas­vatustyön,
päättävän rauhahcinaisen
toiminnan, mikä johtaa Neuvostolii­ton
lh.-nl3iä tulevaisuuden rakenta­misessa
. . '
Minulla on kunnia puhua täällä
kapitalistisen länsiniaailman rauhan
työntekijänä. Meidän taloudemme
on kohtuuttoman juurelta osaltaan
keskitetty j a suunniteltu sille perus­talle,
että sota on tulossa.'''•Tällä
hetkellä suurin osa vielä kukoista­vasta
tecllisuudestamme.pn yhtey­dessä
, sotatarvetuotannon k*inssa.
Huomattavin-' osa meidän teollisuu­destamme
ei ole suunniteltu eikä
iMi rauhansxipiroukseen,. Jok^ on
maailman. raubanneuvoston pyrki*
mySs^nä.- • •'"
Kaikkein tärkein Ja bllreelllsih k y ­symys,
jordca siihteen meidän tulee
pyixlä saamaan sopimus kaikkien
, ^ „ ^ , ..^ I valtojen kesken, kuuluen n i i h in e r i -
mallapitäen. Melkein kaijcki on Jär- ^^^^^ ^o,,^^
kei^citetty rauhan- omaista elämää Ja
ih.7iisten elintason kohottamista s i l -
Jestetty. yhteyteen sotavarustelun
kanssa.!
Kaikesta tästä huolimatta minä en
h^iua oUaVipesslmisti^en lännen i hr
misten kesf&uudeäsa. elävään rauhan
toivoon nähden'..; Se; on ainoastaan
pieni, joskin;vaikutusvaltainen' ryh­mä
lärlnessäi Joka ' agiteeraa sodan
puolesta 'Ja selittää sodan olevan
Wei'tämättömän. Valtavan ylivoi­mainen
osa Canadan väestöstä,. Ja
tninä iisl.un saman pitävän paik'«an-sa'
Yhdysvaltoihin nähden, toivoo v i l ­pittömästi
ratdiaa. Mahdollisesti' he
eivät ole Icylltn voimakkaita kukista-fliaan
omin voiminsa sodanlietsojia,
mutta''-'.he ovat maalloian laajui.«;en
rauhanliikkeen osa Ja heitä ei voida
tehdä' imeckityksettömiksi.
't'osiasia on se, että yhä lisäänty­vässä
määrässä Canadan ihmiset a l ­kava
t nähdä määrätynlaisen sota­propagandan
läpi ja uskoa rauhan
mahdollisuuteen. Meillä on mahdol-
Ifsuus heidän rohkaisemiseensa teke-.
mäUä laajalti tunnetuiksi pääminis­teri
Malenkovin maaliskuun 15 päi­vänä
antamaa lausuntoa.
Tällä hetkellä ei ole ainuttakaan
sellaista selvittämätöntä pulmakysy-mystä,
jota ci voitaisi ratlcaista rau­hanomaisella
tavalla asiaan kuulu­vien
maitten keskinäisellä sopimuk­sella.
•
KÄIIDEN V A L L A N KOKOUS
Minä olen vakuutettu, että kaik­kien
piene.-nplen maitten ihmiset
iloitsisivat suuresti, ^ jos presidentti
Eisenhower antaisi nyt lausunnon,
että ei ole olemassa ainuttakaan sel­laista
riita/kysymystä, jota ei voitaisi
rali-caista rauhanomaisella tavalla ja
Ivsymyksessä olevien maiden keski­näisen
sopimuksen -perusteella. Ja
että tämä koskee myöskin U S A : n Ja
Neuvostoliiton suhteita. Pienempien
•Ja puolueet ternien maitten ihmiset
haluaisivat nähdäi että kaksi Johta­vaa
suurvaltaa tekisivät avoimen so-pimuicsen.
Sellainen kahden vallan
scpimus tulisi johtamaan viiden val-nan
hetikohtainen lakkauttaminen
Koreassa, Jckainen päivä minlsi
Korean so^a Jatkuu, lisää sodan laa-jen-^
tmiisen vaaraa. Kaikkien hyvän-tahdon
omaavien ihmisten pyrkimyk­senä
tulee iclla sen lopettaminen.
Siitä lähtien kun Yhdysvaltain
valtuuskunta icäveli pois rauhanneu-
•otteluteltasta viime lokakuussa, on
uutta aloitetta tarvittu. Minun kä­sittääkseni
Canadan valtuuskunta
eräässä vaiheessa teki^sellaisen aloit­teen,
mutta sitten tuntemattomasta
syystä luopui siitä; Lokakuun 17 pnä
YK:ssaolev^ Canadan edustaja Paul
M a r t i n ant»l ^ sananaiehdlstölle ko­pion
puheestaan. Jonka eräässä para-grafissa
(Toronto Starin selofetuksen
mnkaan) fcehoitettiin "molempia
puolia lopettamaan vihollisuudet Ja
toteamaan vilpittömyytensä neuvo­tella
hyvässä tarkoituksessa". Tässä
on uusi näkökanta: Lopettaa ampu­minen
heti Ja sen Jälkeen (ryhtyä
neuvottelemaan: jälellä olevista eri­mielisyyksistä.
'Martin kuitenr.un
•Jätti • puhuessaan pois edellälainatun
paragralin, mutta Canadan' Rauhan-kongressi
ei ole luopunut painosta­masta
hallitusta kannattamaan sitä,
sillä- l u i k k i a l l a Canadassa toivotaan
Korean sodan loppumista Ja juUti-sesti
vastustetaan sodan laajentamis­ta
. . . '
Se työ mitä minä olen tehnyt rau­hanliikkeessä,
kuuluu oleellisena psa-na
uskonnolliseen elämääni. Minä
olen tullut siihen tulokseen, että rau­hanliike
on maailman laajin Ja kaik­kein
vaikutusvaltaisin liike mitä kos­kaan
on ollut maailman historiassa.
Se ylittää valtioiden rajat ja ny­kyään
se on n i in hyvin Järjestetty,,
että siitä on muodostunut tehokas
ase (maailmansodan puhbaamisen es­tämisessä.
Se on meidän päiviemme
ylevunpien pyrkimysten parhain i l ­menemismuoto
j a korkein moraalinen
liumaanisuuden kurmioltus. Minulle,
kristittynä ja lähetyspappina, se on
toiminta-alue Jolla minä työskente­len
sydämestäni ja sielustani.
USA:Gtcpolkumyynti
vaika^ltaa tomaattien
tuottajain asemaa
Cot^piuK' Tämän ^endon iar^
isarlt li» fcaimattlmo^TÖIälsct ovat
jooloneet vafkeaan aseenaan seo
johdosta, että I7SA läbettää pol^
^bofaiiuialla tomaattela Canadaaxu
Tpmastteja -funnntiavan ybtidn
ile^Öniaimoss» sanotaan, että kan-
Dottamlsta on tänä vuonna väbcn-
. oeitävä buomattavasti, koska vU-me
vuopna kansntettoja tomaat­teja
on vielä paljon varastossa, sil­lä
niiden myynnissä ei ole voita
kilpailla, dumplnftth Innalla myyty-
Je|i «ybdysvaltalafsten tomaattien
kanssa.
Siiirtolaisuus Suomesta
tammi-helmikuussa
Helsinki — Tilastollisen päätolmls-ton>
tietojen mukaan on tammi-hel­mikuun:
aikana 530 henkeä muuttanut
v:eraan../;e;iaan kamaralle. Suosituin
*maa^,On oUut Ruotsi, Johon on siirty­nyt
kaikkiaan CS5 henkilöä: Toisena
on edelleen Canada, -Jonne-ofi siirty­nyt
147. U S A : n on siirtynyt 64,
SITA
:TÄTI
Piis|fä,dekaanusja
rabl Rosenbergieii
Ranskaii ja Saksan kansat
taistelevat sotaa vastaan
New n York. Roomalaiskatolisen
kirkon .piispa, anglikaanisen Jcirkon
dekaaiius Ja reformistisen 'k'rkon.
rabbi ^ovat yhtyneet lukuisten muiden
brittiläisten kirkonmiesten j a oppi­neiden
^vetoomukseen, -Joka on lähe­tetty
:presldentti Eisenhowerille Ro-senbergien
.puolesta. Tämän t!edoi-tuksen
antoi Rosenbergien puolustus­komitea
viime viikolla.
iVefcoomuksan allekirjoittajien jou­kossa
oli roomalaiskatolisen kirkon
Manchesterin ja Salfordln piirien
piispa Henry Vincent,' Manchesterin
.^kattjetralln dekaanus J . L. Wilson ja
Eräältä äskettäin n a i i ^
neeltä naiselta l e i k a t t i i i r ^'
Pari päivää jälkeenpäin avj
tui tapaamaan lääkärin,
huomautti, että leikkaus oHsl
tehdä pari kolme vuotta aikgj.
TSstä syystä appivaari san
* * . '
T E K I T E H T Ä V Ä . \ S I i l
Pat, joita kärsi hanunassämr
lopuksl niin paljon r o h SS
meni hammaslääkärun. ^
hän eht»^ istua tuolille häa
rohkeutensa. Hammaslääkärit
s i apulaisensa tarjoamaan Pat^
pyn whisky& "
"Joko olette saaneet takaism,
keutenner, tiedusteli laakän
perästä.
" E n " , vastasi Pat. Hänelle i
t i in toinen, kolmas ja vjeläjfij
lcIn"Myyppy.
f"J0ko Pat on saanut nyt
tensa takaisin?'' kysyi taas
Pat nousi ylös, pullisti nntj
huusi:
"Jo, minä .haluaisin nähdä
Jolla olisi uskallusta koskea
hampaisiini!" ,
Ruotsin ja N-liiton
katippasopjmus
TD^olma. — Huhtkuun 9 ]
lekifjoltsttixn: Ruotsin ja Nei
l i i t on kauppasopimus t^lle'
•Kauppasopimuksen yksit
Ja suuruudesta-ei Umoitettu.
•Manchesterin reformistisen
rabbi R. Seh/in Goldberg.
Heidän^ allekirjoittamassaan <
muksessa sanotaan, että
tulisi pelastaa kuoleinasta
den nimessä. ,
Vetoomuksen allekirjoittajien j
kossa on lukuisia muita tu
persoonallisuuksia elämän eri i
m:m. useita uniojohtajia.:
"V^arsovan GhettI
Huhtikuun 19 pnä tulee kuluneeksi
kymmenen vuotta siitä, kun '^Varso­van
'Ghettoon sijoitetut juutalaiset
nousivat kapinaan Ja 43 päivän ajan
pitivät sankarillisesti i:.uoliaan nat­sien
tankkeja, liekinheittäjiä, syöksy-pommittajia
ja myrskyjoukkoja vas­taan.
Tämä sankarillinen taistelu
muodosti osan Puolan kansan suu­resta
vapausliikkeestä.
Tämän taistelun sankarillisten Järw
Suomen sahateollisuus -
suurissa vaikeuksissa
Helsinki. — (SS> ,Suomen Sahano'-
mistajain Yhdistyksen vuosikokouk­sessa
todettiin, että vuosi 1952 oli sa­hateollisuudelle
erittäin raskas. Teol­lisuus
on edelleen suurissa faholtus-
•%-äikeuksissa, Johtuen viime -vuotises­ta
hintojen romahduksesta.
Onko Chiahgin rooli
pelattu loppuun?
New York. — York Ttoiesin
kertoman mukaan harkitsee presi­dentti
Eisenhower Förmdsan asetta­mista
Y K : n hallintaan. £lsenhowe-r
ln hallituksen mielestä Chiangilla ei
ole kylliksi voimavaroja Kiinan man­nermaan
valtaamiseen.
« H
Kirj. D. Melnikov;
Länsl-Euroopan kolme kommunis­tista
ja työväen puoluetta — Saksan
kommunistinen puolue. Ranskan
kommunistinen puolue' ja Saksan so­sialistinen
yhtenäisyyspuolue julkai­sivat
hiljattain julistuksen Sakean ja
Ranskan kansalle. Julistuksessa on
hahmoteltu ranskalaisten Ja saksa­laisten
patrioottien yhtelsto^ialnta
rauhan' viholl.sten Sotapolitiikkaa
vastaan. Kummankin maan työtä­tekevien
yhteisen taistelun tarkoituk­sena
on. rauhansopimuksen aikaan­saaminen'Saksan
kanssa, rauhantah­toisen,
demokraattisen ja yhtenäisen
Saksan luominen ilman natsilaisuut-ta
ja militarismia, ettei Saksa tulisi
koskaan osallistumaan mihinkään,
jotakin toista maata, vastaan tälidät-t>-
yn sotaliittooh.
On tunnettua, että . agresslivista
' Euroopan yhiteisöä" kyhäävät Impe­rialistit
kiinn.ttävät erikoista 'huo­miota
Ifäiisl-Saksaan: muuttaen sitä
uuden sodan hyökkäystuklkohdaksi.
länsi-Saksan remilitarisoiminen syn­nyttää
väl.ttömän vaaran Raiiskalle,
joka on Jo kolme kertaa ollut saksa­laisten
militaristien taistelutanteree­na.
Saksalaiset imperialistit puhuvat
Ranskan ja muiden Länsi-Euroopan
maiden kanssa yhä julkeammass» ää­nensävyssä
alkaen yhä julkisemmin
halveksa "Euroopan yhteisöön", kuu­luvia
kanssaosakkaitaan. Saksalai­set
fasistikenraalit uhkaavat yhä Jul­kisemmin
Ranskaa.
Tällaisessa t.lante::ssa Ranskan Ja
Saksan tj ötälekcvien joukkojen sbll-darisuus
rauhan puolustuksessa saa
erikoisen suuren merkityksensä^ Sen
lUOks. ei ole mitään ihmettä' siinä,
että työväenluokan mukana Ranskan
ja Ssiksan tj-ötätekevien eriloiset ker­rokset
vaativat yhä valtavoimaisem-nfiin
hanskan jä Saksan kansän'^iau-'
hanomaisen liiton asettamista; iaipe- -
riallstien agressilvlsia suunnitelttiia
vastaan. Joku aika sitten., 12^000
ranskalaista opettajaa ja tledetiyöhte-kijää
julkaisi saksälaisiUe opettajille
ja tiedetyöhtekljö.lle julistuksen, jos­sa
.keholtetaan yhteistoimintaan rau­han
puolustukseksL Vastaukseksi s i i ­hen
SakSart* demokraattisen tasaval­lan
tiedetyöntekljäin ammattiliiton
valmistava valiokunta lausui ranska­laisille
vlrkäveljllleen täydellisen so-lldärisuutensa
Ranskan kansan kans­sa
taistelussa rauhan ja vapauden
-puolesta.
r S u ^ l merkitys siinä mielessä on
myöskin Länsi-Saksan yhteiskun­nallisten
toimihenkilöiden, jotka puo­lustavat
Saksan ^symyksen rauhan­omaista
ratkaisemista, käynti Parii­sissa.
Pariisissa käyneeseen val­tuuskuntaan
kuului liänsl-Saksan sel­laisia
tunnettuja yhteiskunnallisia
toimihenkilöitä kuin Saksan entinen
valtakunnankansleri Josef •Wirt,
(M3'nchenin entinen pormestari Glad-bach
Elf es, Hessenin evankelisen kir­kon
.puheenjohtaja Nlemeller y.m.
'Olen tullut Pariisiin", sanoi Josef
Wirt saavuttuaan Ranskan pääkau­punkiin,
"syventääkseni ja laajen-taaksenl
Ranskan j a Saksan kansan
yhteist}.-ötä raudan ja turvallisuuden
luj.ttamiseksl Euroopassa." Josef
WIrt ja valtuuskunnan muut 'Jäsenet
neuvottelivat Ranskan kansallisko­kouksen
puheenjohtajan Edouard
Herriotin, tasavallanneuvoston pu­heenjohtajan
Gaston Monnervillen
ym. kanssa. Maaliskuun alussa muo­dostettiin
Kölnissä '^Länsisaksalainen
komitea Saksan kyssmiyksen rauhan­omaista
ratkaisemista varten", Jolron
kuuluvat .W:rt, Elfes, Nlemeller y.m.
Komitea on asettanut tehtäväkseen
"lujittaa Euroopan kansojen keskuu­dessa
päättäväisyj^ttä sopimuksen a i ­kaansaamisen
hyväksi Ja auttaaniitä
yhteistyössä Saksan kysymyksen rau­hanomaisen
ratkaisemisen puolesta". •
V Ranskan Ja Saksan patrioottien
taistelu uuden sodan sytyttämisen
suunnitelmia vastaan on näissä mais­sa
saanut tosiaankin toslkansallisen
joukkoluonteen. Ranskassa ovat mo­net
kunnallishallinnot, seuraten
Ranskan kansallisen rauhanneuvos­ton
kehoitusta, nousseet Botmin ja
Parlis.n sopimusten ratifioimista vas­taan.'
.Niinpä m.m. Saint Vlenne V i l -
lanueven, Chamboriquen, Cayennen
yjn. kunnallishallitukset ovat yksi-miel
sesti vastustaneet agressiivlsen
"Euroopan arnieijan' muodostamista.
Monissa departementeissa entiset r i n ­tamamiehet,
vastarintaliikkeen osan­ottajat
Ja entiset karkoitusyangit o-vat
järjestäneet mielenosoituksia hal­lituksen
aikomuksia vastaan saada
ratifioiduksi Ranskan parlamentissa
Bonnn ja Pariisin agressiiviset sopi­mukset.
•• • '
LänsirSaksassa on saanut suuren
laajuuden liike sotasopimuksien rati­fioimista
vastaan. Mynchenissa, K i e ­lissä.
Stuttgardtlssa, Bremenissä Ja
Länsi-saksan monissa muissa kau­pungeissa
on ollut suuria vastalause-mielenosoituksia,
kokouksia Ja lakko­ja.
Mynchenin työtekevien monitu­hantisessa
kokouksessa tuli hyväksy­tyksi,
.päätös. Jossa sanotaan, että
Läns:4säksan patriootit tulevat tar-mokkaanunln
kuin tähän asti tals- juutalaisten työläisten järjestö,
telehiaajn'rauhan lujittamisen puo­lesta,
vgaksan yhtenäisyyden palaut­tamisen
puolesta. Adeijauerin sota­politiikkaa
vastaan. Hampurin, Esse­nin,'
Dortmundin, Mannheimin Ja
monien muiden kaupunkien asukkai­den
valtuuskuntia on käynyt Sormis­sa
"vaatimassa Boimin parlamentin
jäseniltä, että he torjuisivat sepa-raattiset
sotasopimukset.
Rahskan j a Länsi-Saksan' työtäte­kevien
laajojen Joukkojen taistelu a -
merlkkalaisten j a länsieurooppalais­ten
sodanlietsojien sotapolitiikkaa
vastaan' voimistuu päivä päivältä. Tä­mä
taistelu saa osakseen kaikkien n i i ­den
kansojen kannatuksen, jotka o-vat.-
kiinnostuneet Euroopan j a koko
maailman rauhan säilyttämisestä.
jestäjien nimiä, nimiä sellaisia 1
Levartovskl, Puolan kommu
lueen jäsen; EU Moses ja
Mertick, e l . tulla koskaan
maa«. He taistelivat yhteis
ryksessä kaikkien työväen ja i
raattisten piirien kanssa
vastaan. ^
Jos 'Warsoaan Ghetton
voisivat puhua tänään, niin he!
«ivat:,.?Jittäkää.-kaikki tjplaisi
demokraattisten kansalaisten'\
yhteen rauhan turvaamiseksi.,
unohtako menneitä tapahtuma, i
kää koskaan salliko Saksan natssl
militaristien uudelleen
ta, , - .
Puolan kan^a ja kaikkien
kansat tekevät kunniaa Wa:
Ghetton. taistelijain muistolle.
Puolan Ottawan lähetystön
Valenti Gratkowski tulee
Toronton Lasalle teatterissa. Sd
kuun 12 pnä pidettävässä ¥ 21
Ghetton sankarien muistoji
Tässä juhlassa, Jonka on jarj<
huvat myöskin Sam Lipshitz ja 1
Mary. Harris. Samanlainen li
pidetään myöskin 'Winnipcgissä t
tikuun 19 pnä.
K a i k k i maailman rauhanp
jat tulevat kunnioittaen nm
'War3cvan Ghetton sankareita.
Suomessa vähimmän
lukutaidottomia
^ P a r i i s i . — Yhdistyneiden
kuntien opetus-, tiede- ja kultti
järjestöjen .tilastotutkiniksessa
notaan, että suomessa on lukutf
tomien prosenttimäärä pienempi»
missään muussa maassa,
^kirjoitustaidottomia on Su
vain 1 prosentti.
Suuria vaaroja - ja paljon sellaisia
Joitakin aniharvoja. Ja tosi k u n -
uiallisia poiidceuksia lukuimottamat-ta,
suurten päivälehtien viimeaikai­sia
otsikkoja lukiessa ei ole voinut
tulla muuhun lopputulokseen buin
siihen, että rauha peloittaä kauheasti
— joitakin piirejä.
Nämä uutisotsikot antavat sellaisen
kuvaidtsen, gttä Jos Koreassa lopete­taan
ihmisten tappaminen Ja omai­suuksien
hävittäminen, n i i n seurauk­sena
saattaa öHa yleinen lamakausi
liike-elämässä ja Joiikkomlttalnen
työttikriyys työläisten kes/knudessa.
Toiset uutisotsikot, vaikku eivät sä-nctetan
asiaa vallan niin suoraan.
'Meillä olisi siis kotimaassakin suuria mahdollisuuksia talouselä­män
vilkasiuttamiseksi jos v a in luovuttaisiin nykyisestä kylmän so­dan
politiikasta. Meillä olisi kansakuntana suuret mahdollisuudet
laajakantoiseen kaupankäyntiin sosialististen maiden kanssa.
Xäinmuodoin me olemme sitä mieltä, että uhkaava talouspula
voidaan nykyoloissa välttää, jos vastuunalaiset piirit niin tahtovat, Ja
että rauhaa pelkäävät epätoivon ja perikadon ennustajat ovat äiilta-mattomasti
väärässä. Kysymys on v a in sutä, halutaaiiko asioitaijoh-taa
kansanjoukkojen ja valtion omien etujen mukaisella tavalla C a ­nadassa
j a muissa länsimau>sa.
vihjaavat'Siihen, etiä jos se peloit-tava
rauha "puhkeaa", me emme voi
vaihtaa vanhoja autojamme uusiin
.autoihin vielä kynHnenenkään vuo-dei^
perästä, kuten nyt heikkoina
betköiämme kuvittelemme. Emme
liioin voi ostaa sen paremmin" näkö­radioita
kuin pesukoneitakaan.
•:;lTaHaiset "vaarat" ovat ikuulemma
meitä vaonimssav jos Koreassa joudu­t
a a n ' 'lt?pultal.»ji alle&lrjoittaniaan
rauha. Siksipä meidän i c a i ^ i e n p i ­täisi
mnka vaatia, että sotaa on j a t ­kettava
hiimalla millä tahansa, että
asetan'etehtailijat saisivat kahmia
korkeita llsävoittojaan. -
Tddasia tietysti on, että ranban
' - talosta ei ole mitään pölakaaden
vaaraa. Tödeliisiiudessa 'sotavä-rnstelu
ja sota nojpeistnttaa . ja
kärjistää kapitalistisen - maail­manosan
lälienevääpalakaatta Ja
tekee sen kiertämättömäksi. Ran-han
oloissa ja järjestämällä laaja-
Itantoisen kaupanlaynnin sosia-
Ilsiisen mixailmanosan maiden
kanssa, 'länsimaissa" nyt uhkaa­va
taioiispQla voidaan joko koko­naan
välttää tai ainakin lykätä
usealla vuodella tuonnemmaksL
Mujta "raulKin peJko" e l ole ainoa
aave mikä -nyt kiunmittelee yhdys­valtalaisten
sotataryetehtailijain ja
heidän sanomaiehtimiestensä homet-tunclssa
aivoissa.
Esioieifti&sl A P : n kirjeenvaihtaja,
Elton C. Pay tiedoltti Washlngtonls-ta
maanantaina, että Yhdysvaltain
hallitus o n kovasti huolissaan korea­laisten
ja lUnalaisten vapaaehtois­ten
pian vapauttamien yhdysvalta-lals'.
en sairaltten ja haavoittuneiden
sotavankien mielentilasta.
Tosiasiassa mahtavan Yhdysvaltain
hallituksen valtiodeparbmentti kii­rehti
etukäteen leimaamaan pian
vapautettavat yhdysvaltalaiset sota­vangit
'"^syyntakeettomiksi" — joita
on kohdeltava samalla tavalla kuin
kohdellaan kansalaisluottamuksensa
menettäneitä ihmisiä konsanaan.
M^ipitun kirjeenvaihtajan selos­tuksen
.mukaan Yhdysvaltain valtlo-depailrmpntista
varoitettiin herran
pyhänä sabattina. huhtikuun 12 pnä,
että "Koreasta pian vapautettavista
aftier}l«xalaisista sotavangeista saat-'
taa olla joitakin kommunismiin
kää-ityneitä . . ."
Va5tlOdeparienenttl "perustelee"
tätä varoitustaan niUlä kirjeillä, m i ­tä
amerikkalaiset sotavangit ovat
Koreasta omaisilleen lähettäneet.
TolsjQsappen, £e myöntää sensuu-riensa
avulla ohranolneen sotavan­kien
mielentilaa Ja tulleen siihen kä­sitykseen,
että sotavangit ovat hen­kisesti
syyntakeettomia, joilta pitää
ennakäcopropagandan avulla ottaa
kansalaisluottamus pois!
Tule ja tiedä sitten miten tämä
scpii , ;yhteen niiden aikaisempien
juttujen kanssa, että suurin osa t o -
reaUL^sta ja kiinalaisilta sotavan­geista
ca tunut amerikkalaisten so-tavacrilleiriilä
"kapitalisteawl".
MTiäli on puhe y^idysvaltalaisten
sotavankien "konHriunlstlsuudesta",
niin S : Q ' Ä ei luonnollisestikaan tar­koiteta
sltä> että he olisivat Joukko-he
Isame pec
ation
ok th!
a.ccoa
, Tbis t l
oertainl;
bIow tl
per,
You
bury. "V
bas givei
uth demo
ijusUfiable
JAbove ali
youngei
ae Interes
clder p
past do
be one 1
peoj
'that th
jft in capal
undi
pt ralsi
»hred, ma
perceived
most to
tjje quest;
)uth".. ;
; .to set
, bufw!
an(
der a cert
of yöi
older tl
Ibe classed !
r fac
agree
ioa that
that c
[^ailmaii
eurauksi
Kööpenhan
tanskalai
it*. 11 pnl
{likaiseen miii
[.kapteenin ,
Snmlla ilo
Sandri
knoll St. Jos
bnryssa. Ohi
p:iiä 1953.
lUdulassa A:
läänissä, elo
knollessaan
ikäinen. Ha
1 Marttinen ki
Lähinnä si
JUma (Mrs. J
i.tissa, yksi p
] Sanlt Ste. ^
J Snomessa »
täällä.
Sammui tää
taukos' taist(
Niitti kuolo
meille kalpu
K ]
Sydämellls»
Jotka olivat £
viimeiseen lei
leistä ja kukh
I te muistaneel
Erikoiset 1
Kujalalle kali
Budburyn osa
käynneistään
Iraalassa. Kll
A L M J
mitassa liittyneet (kommunisti
puoQueeseen — vaan yksink'
sitä; että he tuomitsevat sodat j!
sä j a erikoisesti Korean sodaa
Uittyvät niihin hyvää taikoi
miljooniin ihmisiin, jotka
rauhaa Ja ystävyyttä kaikkien
sojen kesken. Tämä on "v
telua", "kommunistisuutta" ja
yerslivisuuttä", mitä ei Yln
loissa siedetä.'
Pahinta kuitenkin tassa B " '
mässä rauhan pelossa on se
•^oihienÄln" bsskuudessa on
himph-T-mppuJa, joita venalaisetj
vat m i e l i n määrin narrata ja
tää hyväkseen. Me emme nyt
mistään- pikkuihmisista, vaan
menestä •Yhdysvaltain porvarifiisS
lehtimieChTestä j a -"äisestc!, j o a » _^
kettäiu vierailivat Neuvostoiiii^
He myös tekivät anteeksiaatam^j
nian synnin Wall Streetin rah^
kieii päällä istuvia kohtaan ii
vuoksi heidätkUi leimattiin 'n^''
si, joita Neuvostolhtto blytU
kappaleena rauhanbyökka:
Suuria vaaroja on siis uhkaaa*
Wall Streetin sotaisia herroja
kaa NeuvostöUiton rauhanhjSR
amerikkalaisten sotavankien
ajatukset Ja joidenkin porvaP^
journalistien narrattavaisuus.' ^
B&Jhta ei Yhdynnöissä o l e ^ ^
keassa'* naut, k u i n ne, jotia ^
vat "minä: «nyias*V kaikkein sotas®
pien sotatarvetäitailijain ja
pankkllrl-kenraaliensa perässä.
_ Känsäkooi*
nniimiiiuniiiiiiiti
Me
1
05
Rosa HyU
Annikki Jj
Hanna Ja
Irene ja 1
Mary ja E
Aino ja K
Eva ja Svi
Toini ja 1
Alma ja Ji
E l l ^ a K . -
Elvi ja E .
Irja ja Ge
HUHTIK
kaikille ystä
Päiväni Joh
Illan emänn
Kiitos my
Kiitos lahjo