Vapaus, September 3, 1925

              ^^^^^^^^ l i s i i s i
m.
Tvöväesto
j j ^ a Ammattijirjes-ton
johdon toimen-piteita
S o i 3 pä5i'än illaksi oli kutsot-
Cfct^in :vöväentaloUe yleinen jär-
"cryneiden'työläisten kokous, johon
S=aute^n cli saapunutkin aika
Zl^ti Väkeä Kemistä j a sen t a a -
asurjr.a ympäristöstä. Aluksi
snimi S. Ammattijärjestön puheen-
Ltaja E. Huttunen järjestäytymi-
L merkityksestä ja vaUitsevasta
toaaimukiesta järjestyneiden kes-
Hade=sa. josta johtua kaikenlaiset
paBtteellisuudet ja virheellisyydet
toiaunnassa. Samalla hän rinnasti,
niten kapitalistien taholta on ryh­dytty
luonaaan tiivistä yhteisrinta-jiia
työläisiä vastaan.
Puhe antoi aihetta keskusteluun,
J55S3 tnmiust«ttiin, että järjestäy-tymiskysyniyksessä
on paljon toi­vomisen
varaa, samoin kuin järjes­tyneiden
heikossa toiminnassakin;
juntta samalla tuotiin esille niitä
syitä, jotka tähän ovat vaikutta­neet,'
Porvariston harjoittama vai­no
työväestön vajoaminen juoppou­teen
ja työväenluokan hajaantunei-snas
ovat osaltaan kyllä vaikutta­neet
lamaannuttavasti, mutta suu-
Ksti siihen on, ainakin Pohjolassa,
vaikuttanut se, että ammatillisen
Kikkeen johto on viime aikoina a l -
iannt mennä edelle joukkojen pää­töksistä.
Tällä kurittomuudella on
ollut rikkirepivä vaikutus, sillä jouk­kojen
huoniatessa, että kun heitä p i ­detään
vain päättömänä karjana,
jolta kelpaa kyllä jäsenmaksut,
nntta sen sanelemille päätöksille ei
anneta mitään arvoa, ovat he alka­neet
pysyä erillään koko hommasta
ja antaa johtoherrojen puuhailla
miekisiään puuhia.
Edelläolevat ajatukset hyväksyt­tiin
kokouksen yksimieliseksi' pää­tökseksi.
Näihin epäkohtiin on en­sin
saatava korjausta ennenkuin
ammatillisen liikkeen elpymisestä on
toiveita.
Tämän jälkeen halusi kokous
kuulla lähemmin, mitä merkit3rstä
oli Ammattijärjestön edustajan
osanotolla Geneven työkonferens­siin.
Huttusen siihen antama vas­taus
ei kuitenkaan tyydyttänyt ko­kousta,
vaan nyt, kuten aikaisem­minkin
.samaa kysymystä koskevissa
kokouksissa, tuomittiin Ammattijär­jestön
johdon tekemä ote, j o l l a se
lätetti edustajansa mainittuun kon-fere^
issiin, koska siihen osanotolla
ei voinut nytkään todistaa olleen
mitään todellista työväenluokkaa
hyödyttävää merkitystä, mutta kyl­läkin
eräissä suhteissa vahinkoa,
Kokous vaati myös selitystä Am-inattijärjestön
sihteerin vaalin joh­dosta,
jossa sivuutettiin mielipide^
eroavaisuuksien tähden luokkatais-telukannalla
oleva työväen ehdo-
J^as. Selitykseksi vastasi Huttunen,
että suurimpana syynä tähän oli se,
että vaalissa hyljätty ehdokas ei
olisi ollut teknillisiltä kyvyiltään
toimeen kykenevä. Samalla hän
kuitenkin tuli maininneeksi, että
jos M e l a olisi tullut valituksi, niin
Eauren osan Ammattijärjestön toi­mikunnan
jäsenistä olisi pitänyt
lahteä toimestaan, koska se ei olisi
kestänyt sellaista "piiskaa". Tällä
tan totesi, että todellisena syynä ei
ollut kykenemättömyys, mutta mie­lipidevaino.
Kokous tuomitsi tällai-sen
menettelyn, jolla erinäisiä pai­nostuskeinoja
käyttäen sivuutettiin
laokkatietoisen työväen toivomus.
Kysymykseen, mihin toimenpitei­siin
Ammattijärjestö on ryhtynyt
tyokisten valtuuskunnan lähettä-ttiskysymyksessä
Neuvosto-Venäjäl-
'8._ vastasi Huttunen tiedustellen tä-
^•sestä N. V : n lähetystöstä niitä
*nwja, miten valtuuskunta saatai-lähettää.
Tiedusteluun on vas-
™, että on käännyttävä N. V e -
jajan Ammattijärjestön puoleen, jo­ja
antaa lähemmät tiedot j a mah-
°o"isen kutsun. Mainittuun paik­aan
onkin S... Ammattijärjestön
IZt ^^^^'^tty kirjelmä. Kokous
H^mtsyi tämän alustavan toimenpi-
J/J^^^^^yyskysymyksen johdosta
^ W n kysymykseen ei Huttunen
^ n u t voivansa antaa vielä mi-
/ ui ^.yd«lllstä vastausta, mikäli se
. Iteir .^"^attijärjestön toimenpi-t
C ole vielä -tie-
,^rr;a.m,ten hallitus siihen tulee IC?""^^^ lähitulevaisuudessa
ICn ' ia>i«noarvios-
, i ^ ^ t t i kuitenkin nyt j o työvaen-
;^jf«toja varustautumaan sen va-.
^ hkp, f~ tarvittaessa voivat antaa
-^ea ta-ssä kysymyksessa.
kertl^«^""®° päivän numerossaan
^ Pohjan Voima:
j ^ i J e n saapui Oiilun kunnäUissaa-tm.^^^^''
viesti, joka kertoi ZT^"'"' iäUeen menettä-veter,
. ° vanhoista uskollisista
min
suuresti rakastainaa Aappo lläättää
ei enää nähdä keskuudessamme, EII»
l a vaikea Eairaus hänet kaatoi ei­len
iltapäivällä klo 5 aikaan. R i ­veihin
on ssTjtynyt aukko, jota ei
ole helppo täyttää, sillä siksi pal­jon
me tämän kuoleman kautta
menetimme.
Aappo Määttä syntyi Kempelees­sä
V. 1859 heinäkuun 5 pnä ollen
siits kuollessaan n. 66 vuoden ikäi­nen.
Ammatiltaan oli hän muurari,
mutta oli myös useita vuosia Ou­lun
työväenyhdistyksen taloudenhoi­tajana
sekä työnvälitystoimiston
johtajana. Kolmenkymmenen vuo­den
ajan toimi hän innokkaasti paik­kakuntamme
työväenliikkeen hyväk­si
ja hänen rehellisyyttään ja ar-vostelukykyään
käytettiin sangen
monissa työväestön luottamustehtä­vissä.
Oulun 1. Työväen K i r j a t e o l ­lisuus
Oy:tä oli hän perustamassa,
ollen yhtiön hallinnon jäsenenä sen
olemassaolon ajan, vankilavuosia
lukuunottamatta. Yhtiön omista­man
liiketalon suunnitteluissa on
hänelläkin suurin osansa. Paikka­kunnalla
ilmestyvä työväen sano­malehti
löysi hänessä aina innok­kaan,
itseltään uhrauksia säästä-mättömän
ystävän. Myöskin lehden
hallinnon jäsenenä hän tehokkaasti
avusti runsailla kokemuksillaan työ­väen
asiaa j a sen äänenkannatta­jaa.
Määttä kuuluu myös niihin,
jotka ovat lausuneet nykyisen ko­mean
työväentalomme syntysanat.
Yhdistyksen taloudenhoitajana hän
tunnollisesti hoiti haltuunsa uskot­tua
leviskää. Määtän kykyjä käy­tettiin
etupäässä työväen taloudel­lisessa
toiminnassa.
Kunnan asioissa matkusti Määt­tä
V. 1918 alussa Helsinkiin. Luok­kasodan
sillä aikaa puhjettua lähti
hän Muurmannille. Suomeen pa­lattuaan
joutui hän valkoisten van­giksi.
Palveluksistaan työväenluo­kan
hyväksi tuomitsi porvaristo hä­net
kuolemaan, joka tuomio myö­hemmin
muutettiin elinkautiseksi
kuritushuonetuomioksi. Vankilasta
pääsi hän samoihin aikoihin kuin
Yrjö Mäkelin.
Määttä oli luonteeltaan hyvin r a ­kastettava.
Hilpeänä, rehellisenä
.ja rehtinä säilyi hän koko elämän­sä
ajan. Vankilassa hänen hyvän­tahtoinen
j a leppeä huumorinsa vir­kisti
monta masentunutta mieltä ja
hänen valoisaa mieltään ei vaikea
j a pitkällinen sairauskaan kyennyt
murtamaan.
Elämänsä loppuun asti pysyi hän
uskollisena nuoruuspäiviensä ihan­teille.
Koko sydämensä lämmöllä
omaksui hän ne periaatteet, jotka
tälläkin hetkellä liittävät Pohjolan
kovia kokeneen t3»>väestön yhdeksi
kokonaisuudeksi tulevaisuutta var­ten.
Sunnuntaina kävi yksi lehtemme
toimittajista Määtän sairasvuoteella.
Sairas vanhus pjrysi lausua tervei­sensä
tovereille. Samalla, kun
tuomme nämä terveiset perille, em­me
voi öUa kehottamatta toverei­ta
toimimaan yhtä suurella innol­la
suuren päämäärämme hyväksi,
kuin teki Aappo Määttä.
Tämä olkoonkin hänen testament­tinsa
meille.
eitetyksi, että 5!arj*elia ja
tonhoitsja Saikkari oi-st tehneet i t -
sensä fyypäiksi eiihen, mistä heitä
on syytetty, minkä vuoksi s o U y l i -
oikeus ottaen huomioon Mandeliniin
nähden erittäin raskauttavana seik­kana
sen, että hän on tehnj-t ky­seenalaiset
rikokset yhdessä käskyn-alaisensa
kan$sa, harkitsi oikeaksi
tuomita Mandelinin ja Suikkarin
jatketusta kavalluksesta ja sen sa­laamiseksi
tehdystä jatketusta vää­rennyksestä
pidettäväksi kuritushuo­neessa,
Mandelinin 3 vuotta j a Suik­karin
2 j a puoli xTiotta ja menettä­mään
kansalaisluottamuksensa kum­mankin
viideksi vuodeksi, jonka l i ­säksi
heidät j u l i s t e t t i in v i r a l t a pois-pannuiksi.
Mandelin velvoitettiin
sen lisäksi maksamaan valtiolle
5,775 mk., minkä summan hän " o l i
voittanut" eräässä halkokaupassa.
Otteet sotaylioikeuden päätöksestä
lähetettiin Helsingin kaupungin
raastu%'anoikeute€n sellaisen syyt­teen
nostamista varten liikemiehiä,
pääjohtaja V. Harmasta ja A . P a a ­jasta
vastaan, johon asia antanee
aihetta. Mandelin ja <Suikkari pas­sitettiin
Helsingin lääninvankilaan.
P A A V O L A N T Y Ö V Ä E N T A L O P A ­L
A N U T
Elok. 6 pnä pääsi t u l i i r t i Paavo­lan
työväentalolla, joka jo parisen
vuotta on ollut autiona. Tuli oli
alkanut näyttämön puoleisesta pääs­tä
j a - huomattiin »e vasta sitten,
kun se pyrki ikkunoista ulos. Täl­löin
ei taloa enää voinut pelastaa.
Palanut rakennus oli vakuutettu
vain 5,000 markasta j a koitui palon
johdosta ainakin 15,000 markan tap­pio.
Tulen irtipääsystä on liikkeellä
erilaisia käsityksiä, mutta selvittä­nee
tutkimus asian lopullisesti.
P A P P I O H MUA PAPPI
On sangen h y i i n tunnettua j a mo­n
i l l a esimerkeillä todettua, että pa­pit
ja kirkkoherranvirastot ovat
erittäin halukkaita yhä edelleenkin
merkitsemään kansalaisluottamusta
v a i l l a oleviksi sellaiset henkilöt, j o t ­ka
aikoinaan valtiorikosoikeuksissa
tuomittiin olemaan tätä "hj-vää mai­netta"
vailla, mutta myöhemmin e r i ­näisten
armahdusten kautta saivat
"kunniansa" takaisin. Tuorein esi­merkki
näiden rakkaudenapostolien
pitkävihaisuudesta on seuraava äs­kettäin
Sortavalassa sattunut ta­paus:
Joku aika sitten muutti eräs hen­kilö
Helsingbtä Sortavalan seuduil­le.
Hän ffattui tarvitsemaan \,apin-todistuksen,
jonka tilasi Helsingin
Sörnäisten suomal. seurak. kirkko­herranvirastosta.
Todistus saapui­kin,
mutta o l i siihen merkitty, että
S. on kansalaisluottamusta vailla.
Kun S:n asiamies tämän johdosta
k i r j o i t t i mainittuun virastoon, l u ­kien
samalla hiukan l a k i a j a viitaten
30. 1. 1920 julaistuun armahduk­seen,
kävivät pappien meiningit niin
sekaisin, etteivät itsekään tienneet
mitä tehdä, jonka vuoksi tyytyivät
kirjoittamaan todistuksen, samoin
kuin myöhemmin pj^detyn muutto-vei
£itä\-astoin virta kohti laivan
potkuria, j o k a silpoi molemmat mie­het
pahasti. Molempien pääluut
murskaantuii-at j a aivot tulivat esil­le.
Laaksoselta meni sitäpaitsi vie­lä
molemmat jalat j a oikea käsi
poikki j a Laaksolta meni oikea käsi
useammasta kohden poikki.
Molemmat onnettomuuden uhrit
saatiin ylös merestä samana yönä.
ktlioiii oatisia
rsr= M
Alaeemme edustajakokouksen pää­töksien
joukossa näkyy olevan eräs,
joka myös melkein varmaan tulee
hyväksytyksi puolueen edustajako­kouksessa,
nimittäin se, joka kos­kee
jäsenten velvollisuuksia puolue­lehden
tilaamiseen nähden. Pää­töksessä
sanotaan, että puolueen
jäsenen tulee tilata joku puolu­eemme
hyväksymä lehti, ennenkuin
häntä voidaan pitää hyvänä puo­lueen
jäsenenä. Perusteluna on
mainittu, että on monta puolueen
jäsentä, jotka eivät tilaa mitään
puolueen hyväksymää lehteä, joten
sillä tavalla eivät he myös voi seura-
SAULT STE. MAEIEN IA
suomalainen väestö tulkaa tekemään ostoksenne
Kaikkea rautakauppa-alaan kuuluvaa tavaraa Baatte varmasti hai- j
vemmalla kuin pienemmistä liikkeistä. , , ^ * t.j <
Suomalainen myyjä YRJÖ MÄNTYLÄ psavelee teita tehdes- (
sänne ostoksia. GocMne HaMiare Liiited
SAULT STE. MARIE. ONTARIO. \
SAULT STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE
ÄNGHÄN IHPURHMKEESTA
27 ALBERT ST. EAST. — PHONE 1230~J.
rUaukset toimitetaan nopeaan. Kirjeosote (FINNISH BAEERY
ta puolueen toimintaa niin tarkasti,
k i r j a n k i n , ilman minkäänlaista mer-] k u i n puolueen jäsenen velvollisuus
kintää tässä suhteessa. Todistuk-
N E H E R R O J E N S O T A S A A L I S -
J U T U T
Kilpisjärven sotasaalisjuttu, mikä­l
i se koskee johtaja Eino Theslöfiä,
oli käsiteltävänä Vaasan hovioikeu­dessa
ensi kerran. Istunnossa johti
puhetta hovioikeudenneuvos Ceder­berg
ja syyttäjänä toimi kannevis-kaali
Holsti. . Vastaajan puolesta
esiintyi varatuomari J . L . -Renvald,
Helsingistä, joka pitämässään vasti­neessa
väitti, ettei juttua voitaisi
ratkaista ennenkuin itse pääjuttu
on ratkennut korkeimmassa oikeu­dessa.
Lisäksi väitti hän, ettei Vaa­san
hovioikeus olisi alueellisesti oi­kea
paikka jutun käsittelylle. Nä­mä
väitteet oikeus hylkäsi antamal­laan
välipäätöksellä.
Vastaajan asiamies on tilaisuudessa
ensi kerralla antamaan itse asiasta
kirjallisen vastineen. Juttu lykät­t
i i n syyskuun 14 päivään.
seen oli vain meiVitty, että: "katso
oheenliitettyä rikosrekisteriotetta".
Mainitussa otteessa taasen oikeus­ministeriön
rikosrekisteritoimiston
päällikkö, A. Boije antaa papeille
seuraavan selvän reuhaviittauksen:
" H u o m . l S. nauttii (minun käsi­tykseni
mukaan) kansalaisluotta­musta".
Mutta Helsingin papeille
ei näytä riittävän sellaisen henkilön
lausunto, jonka virkansa-nuolesta
pitäisi nämä asiat tietää. He va5§
itsepintaisesti haluavat leimata re­hellisen
ihmisen kunniattomaksi.
K U O L A J Ä R V E N T Y Ö V Ä E N T A LO
E D E L L E E N K I N S O T I L A S -
M A J A N A
Pohjan Voima kertoo:
Kuten muistetaan, 'pakkoluovutet-t
i i n Kemijärven työväenyhdistyksen
omistama talo sotilasmajoitukseen.
Tähän tarkoitukseen on sitä käytet­ty
jo neljättä vuotta j a paikkakun­nan
työväestö, joka on suurilla pon­nistuksilla
hankkinut itselleen suo­j
a n toimintaansa varten, on pako­tettu
katselemaan sivulta omista­mansa
talon rappeutumista, sillä m i ­tään
korjauksia talossa ei ole tehty.
Sikäli kuin meille on kerrottu, ei
yhdistys koko majoituksen ajalta ole
saanut penniäkään vuokraa, vaikka
se on vaatimuksenaan esittänytkin
vain 500 mk. kuukaudelta. Yhdis­tyksen,
joka näin ollen on saanut
o l l a kokonaan ilman tuloja talos­taan,
on ollut pakko tehdä velkaa
joka vuosi voidakseen suorittaa t a ­lon
palovakuutusmaksut.
Paikkäkannan työläisille onkin
asian johdosta alkanut vakiintua se^
käsitys, että valtio aikoo tällä t a ­valla
ryöstää heidän talonsa koko­naan.
•Kehoitamme Kuolajärven työläisiä
kääntymään asiassa maaherran puo­leen
j a pyytämään talonsa luovutta­mista
oikeille -omistajille sekä vuok­ran
majoituksesta. Pitäisihän toki
valtion pystyä itse rakentamaan so­t
i l a i l l e asumuksia, eikä ryhtyä moi­seen
suoran käden politiikkaan vuo-sikausiksL
MANDEUN 3 JA SUIKKARI 2^
V. KURITUSHUONEESEEN
Sotaylioikens antoi €k>k. 8 pnä
päätöksensä tunnetussa everstiluut­nantti
-Mandelinin jatketusta kaval­luksesta
'ja v^rennyksestä' nostetus­sa
jutussau Sptaylioikeus katsoi sel-
P I R T U T U L V A S A T A K U N N AN
R A N N I K O L L A
Porvarilehdet kertovat, että elä­mä
Satakunnan rannikolla käy päi­vä
päivältä yhä siivottomammaksi.
Varsinkin sunnuntaisin vietjtään
rannikolla valtavia pirtuorgioita,
jotka alkavat tavallisesti lauantai-,
i l t a n a ja jatkuvat maanantai-aa-muun
asti. Rannikkoseudun vähälu­kuinen
poliisivoima ei kykene pitä­mään
yllä järjestystä, ja on ky­seenalaista,
kykenisikö edes sata­lukuinen
poliisimiehistö estämään
tällä hetkellä pirtun kuljetusta ran­nikolta
sisämaahan.
Poliisimiehistön vähälukuisuudes-ta
mainitsevat sanotut lerfdet esi­merkkinä,
että Ahlaisissa on vain
kaksi poliisikonstaapelia. Ja kui­tenkin
on tämän pitäjän rannikko­alue
lähes 30 km. pitkä. Sen l u k u i ­sat
saaret ja syvälle mantereeseen
pistävät lahdet tarjoavat erinomai­sen
piilopaikan salakuljettajille ja
juopottelijoille. Pirtua myydäänkin
paikkakunnalla 5—7 mk, l i t r a.
Merikarvialla taasen liikkuu run­saasti
hämäräperäisiä "kalanosta-j
i a " , joilta melkein aina tavataan
pirtua. Poliiseja op 5 j a paikka­kunnan
väestö koettaa eksyttää hei­tä
kaikenlaisilla valheellisilla i l m i a n ­noilla,
jotta pirtumiehet saisivat
rauhassa kuljettaa lastejaan-
Todettuaan kaiken tämän, kysy­vät
porvarilehdet, että mitä on teh­tävä?
Ja samat lehdet jatkavat:
"Lisättävä poliisivoimaa, sano­taan.
Sen avulla voitaisiin tietysti
pirtutulvaa jonkun verran rajoittaa,
mutta sen kokonaan tyrehdyttämi-seen
tarvittaisiin poliisimies joka
kymmenen metrin päähän,"
Huolimatta -siitä, että k i e l t o l a k i -
tilanne yläkerrotun kuvauksen mu­kaan
orakin surkea, täytynee sen­tään
porvariston ainakin ' itselleen
myöntää, ettei poliisi joka kymme­nen
metrin päähän tarvittaisi. Moi­nen
lause onkin kirjoitettu vain
tarkoituksella silitellä huonoa k i e l -
tolainyalvontaa. Porvaristo kaikki­ne
ryhmineen vihaa kieltolalda ja
on tyytyväinen silloin, kun r a i t t i u s -
tilanne maassa on surkeaa,
Ainoa, mita porvariston taholta,
kieltolakitilanteen yhä huonontues­sa
tehdään, on pessimististen ajatus­ten
lausuminen pirtutulvan r a j o i t t a ­misesta.
Eikä ihme. Tiedetään-hän,
että alempi luokka e i pysty p i r ­tun
salakuljetusta rahoittamaan.
Sen tekee porvaristo.
Työväen vaatönus o n : Parempi
järjestys pirtutulvan ehkäisemiseksi!
' T. T .
N A I N E N H Y P Ä N N Y T L A P S E N SA
K A N S S A N O K I A N K O S K E EN
'Elok, 6 pnä hyppäsi työmies Ivar
Heikkilän vaimo Nokialta Nokian
koskeen 3-vuotiaan poikansa kanssa
aikoen lopettaa elämänsä. Lähellä
olevat gnimmitehtaan työmiehet huo­masivat
kuitenkin tuon epätoivoisen
teon ja riensivät pelastamaan on­nettomia.
Vaimo sekä poika saa­t
i i n k i n heti ylös j a voitiin heidät
ilman suurempia vaikeuksia palaut­taa
henkiin. Tämä epätoivoinen
teko johtuu siitä, että aviopuolisot
ovat eläneet kovin riitaista elämää
asuen mies poissa kotoa koko kesän.
Pelastetut vietiin Pirkkalan kunnal­liskotiin,
jossa heitä hoidetaan,
Aviapuolisot Heikkilä ovat kumpai­nenkin
noin 35 vuoden ikäiset Ja
on heillä 3 lasta, joista vaimo oli
nuorimman ottanut mukaansa, ai­koen
surmata hänet samalla kuin
itsensäkin.
S U U R R 1 I S T ; ( J I E N V E R O T P I E N ­E
L Ä J I E N K A N N E T T A V I K SI
Valkeakosken kauppalan, t u t k i j a ­lautakunta
on verovalituksia käsitel­lessään
poistanut Oy, Valkeakosken
paperitehtaalle verotuslautäkunnan
asettaman 10 pros. sakkokoron, jo­ka
on pantu veroilmoituksen laimin­lyönnistä.
Päätös on sitäkin harvi­naisempi,
kun. sama kokous päätti
pysyttää työmies J , Lahtisen saman­laisen
10 pros. sakon. 4 työläisval-tuutettua
pani vastalauseensa mois­ta
puolueellista päätöstä vastaan.
N i i n sitä kiskotaan työläisiltä ve­r
o j a samalla kun suuret osakeyhtiöt
jäävät verottamatta. Yllämainittu
poisto tekee kauppalasta lisäveroa
30 p. jokaiselle äänelle, minkä työ­miehet
saavat taas ensi vuonna suo­r
i t t a a .
Päätöksestä on valitettu Hämeen-läänin
maaherralle.
KAAMEA ONNETTOMUUS MERl-
MASKUN SALMESSA
Elok, 2 pn iltana tapahtui M e r i ­maskun
salmessa onnettomuus, jo­ka
vaati kahden perheen huoltajan
henken. Kun h l . " A h t i " oli taval­lisella
ilmoitetulla matkallaan Tu­rusta
klo 8.30 ip. Iskolaan, josta
laiva aamuisin lähtee kulkuvuorol-leen
Turkuun, huomasi laiva Meri­maskun
salmessa Tammisaaren lai­t
u r i n kohdalla erään veneen yhfäk-kiä
ilmestyvän ihan laivan eteen.
Tällöin vallitsi jo täysipimeys, joten
laivasta ei voitu aikaisemmin ve­nettä
huomata. Laivan koneiden
annettiin heti kulkea täydellä voi­malla
taaksepäin ja samalla soitet­t
i i n vihellyspillillä useämTnan ker­ran.
-Laivaa ei kuitenkaan saatu
enää pysäytettyä, vaan ajoi se ve­neen
päälle, j o k a kaatui.
Veneessä olivat torppari Juho
Laaksonen Merimaskun Lukkaraises-ta
j a torppari Vihtori Laakso M e r i ­maskun
Uudestakartanosta sekä v i i ­memainitun
vaimo Amanda. Laak­son
pariskunta oli ollut vieraisilla
Laaksosen luona j a oU tämä nyt
saattamassa vieraitaan veneellä A l i -
ti-laidaan, jolla» torppari Laakson,
vaimoineen oli tarkoitus mennä ko­tiinsa,
joka sijaitsee lähellä Iskolan
l a i t u r i a .
Veneen kaaduttua joutui Amanda
Laakso toiselle puolelle laivaa k u in
molenunat miehet Laivasta heitet­y
n hänelle heti pelastusrengas Ja
hänet saatiin siten pelastettua. J u ­ho
' L a a M ^ e n j a Vatöri - L a a k s on
on seurata puolueensa toimintaa,
ennenkuin häntä voidaan pitää hy­vänä
puolueen jäsenenä. Nimittäin
puolueen jäsenenä sellaisena, joka
voi lausua lausuttavansa puolueen
kysymyksiin nähden sekä tehdä niis­tä
oikeita johtopäätöksiä. Poikkeus­asemaan
on. asetettu sellaiset puo­luejäsenet,
jotka työttömsryden täh­den
eivät voi tilata lehteä, sekä
niitä, jotka ovat kaksoisveromerkil-lä.
K u n katselee tätä päätöstä, niin
tuntuu siltä kuin sen käytäntöön-pano
olisi ensimäinen ote kasvat­taa
puolueen jäseniä seuraamaan
puoluetoimintaa, sekä samalla opet­taa
heitä ikäänkuin uudestaan luke­maan,
vaikka tosin tällä kertaa puo­luetta
j a koko työväen liikettä kos­kevia
kirjotuksia ja sillä tavalla
heistä voidaan ehkä kasvattaa hy­viäkin
taistelijoita. Mutta ennen
kaikkea on heidät saatava jollakin
tavalla myös seuraamaan puolue­toimintaa.
Se ei \merkit8e mitään,
että on vain puoluekortti taskus­sa,
eikä sen kortin takana mitään
m u u t a , - k u i n vain se, että on puo­lueen
jäsen. Kun yhtyy johonkin
puolueeseen, on myös tarkistettava,
mitä tämä puolue- on j a miten se
toimii, etenkin vallankurnoukselli-nen
työväen toiminta vaatii sitä.
Sen jäsenistön pitää ennenkaikkea
o l l a tietoista teht|vistään ja siksi
voidaan tulla ainoastaan oman sa­nomalehdistön
seuraamisen kautta,
joten jokainen heti tilaamaan joku
puolueemme sanomalehti.
Ruotsalainen' uudisasukas hirttä­nyt
itsensä. Edvin Halgund vuosi
aikaa otti uudisasutusmaan Devon
tovvnshipistä viiden muun ruotsa­laisen
kanssa, minne he jokainen
rakensivat pienen rakennuksen k u ­kin
maalleen ja sitten yhden suu­remman
yhteisen huoneen, jossa he
asuivat j a nukkuivat. Heinäk, 23
päivä ilmottivat toiset toverit, et­tä
Halgund oli lähtenyt aamulla
työhön eikä sen jälkeen oltu häntä
tavattu. Ensin he luulivat, että
heidän toverinsa olisi hukkunut lä­hellä
olevaan Arrow-jokeen, mutta
siitä eivät he häntä kuitenkaan löy­täneet,
ennenkuin nyt vasta hirt­täytyneenä.
Viranomaiset määräsi­vät
ruumiin haudattavaksi samai\
puun juurelle, niihin hän oli hirt­täytynyt.
Tietojen mukaan ei hä­nellä
ollut suku'w«ia tässä maassa.
Vanha Arthurin asukas kuollut.
J , L, Meikle kuoli kotonaan v,k, 27
päivänä. Hän on tullut Arthuriin
jo V . 1882 j a ollut täällä monenlai­sissa
eri liikkeissä. Muun muassa
mainitaan, että hänellä -on ollut en­simäinen
automobiili j a ollut myös
ensimäinen, joka on rakennuttanut
sementistä katukäytävää Arthuriin.
Hänen nimellään on vieläkin yksi
kaupungin osa, jota kutsutaan
Meikle-puistoksi.
' Soittoa kaupnnkistamme antoi k a u ­pungin
soittokunta eli 52 pataljoo­nan
soittokunta v,k. 28 päivän i l ­lalla,
Samassa tilaisuudessa koot­tiin
kolehti soittokunnan Toronton
matkaa varten, minne soittokunta
menee ottamaan osaa kilpailuihin,
j o t k a tapahtuvat Canadan kansal­lisen
näyttelyn yhteydessä. Samoin
soitteli samana iltana Macgillivivari
Pipe Band, joten soittoa oli yhdeksi
i l l a k s i ,
Viljanknletus on jo alkanut mo­lemmilla
teillä, nimittäin CJP.R, ja
C.N. R . teillä, C;NjB:n taholta i l -
motetaan, että viljankuletuksen ta­kia
tulee Neepingin ratapiha uu­destaan
avatuksi. Tämä ratapiha
on ollut sulettuna jonkun aikaa.
Tämänvuotinen viljasato ilmotuksien
mukaan tuleekin viemään voiton
entisistä viljasadoista, joten on odo­tettavissa
suurempaa viljankuletus-t
a k i n . — J .
Finnisli Bottling forks
Valmistaa
parhaat Tirrokejuomat Soo«8a
Omistaja V. Lähde.
326 Bloor St. — Puhelin 1123 W.
Leipää
ja leivoksia tarjoamme summissa ja
vähittäin kovaa leipää ja korppuja
lähetetään pyydettäessä.
STEELTON BAKERY
Puhelin 739 J .
Matti Ketola.
304 Wellin8ton St. W. Soo. Ont
ERIKOINEN HUOMIO ANNE-TAAN
SUOMALAISILLE
Dr. A B . WEST
Selkärankatohtori
Tarkastetaan X-sähkSsädekoneella.
217 Gfoucester St. Soo, Out
~ Phone 1806 —
Kymmenen vuoden kokemus «no
malaisten keskuudessa.
J. A. Maclnnes, B.A. W.H.C. Bner
MacINNES & BRIEN
Lakimiehet, Asianajajat. Notoriot.
363 QuaoD Str.,
Sault Ste. Marie, Ontario
Konttori vastapäätä Sault Streettiii
Rahaa lainataan halvimmalla korolla
Snoaalalnen Ulkolahety* apteekki
Canadan Soossa
Ainoa Soossa oleva apteekki. Jo­ka
ilmottaa Vapaudessa.
icFadden&MciiflaD
Asianajajat, lakimiehet, aotarlot
y. a .
Konttori: ,
SAULT STE, MARIE. ONT,
Uriah McFadden. K. C
E . Vi McMillan.
Täydellisen kurssin
suorittanut
Hieroja ja^airasvoi-mistelija
K. A. LEINO,
336 Albert St., Soo, Ont., Can.
Huom.l 10 vuoden kokemus sal-raala-
ja yksityiBhierojana.
4
SAULT STE MARIEN
Suomalainen Osuus­kauppa
välittää kaikenlaista ensiluokan ruo­katavaraa
sekä kaikenlaista eläin­ten
relhua. Linjalla oiijat tehkää os­toksenne
osuu^aupasta.
369 WeII{nghton St., West. Ont,
Can. — Telefooni 1810 F .
Charlie Häyrinen
AUTONAJURILIIKE
Phone 1157
354 Albert St. W. Soo, Ont.
HAMMASLäÄKJUn
Tri Wood
Bank of Nova Scotio Bldg.
Täyttä-, pääiystys- Ja koltatyStä
tehdään sekä nlosvetämlstä.
Konttori puhella 190
Asunto puhelin 1189.
Sudbury ——- Oalarlo.
HAUTAPATSAITA
Kun haluatte hauta- eli muistopat­sasta,
neuvotelkaa siitä kanssamme.
Meillä on parhain varasto koko kau­pungissa.
Lake Superior'Granite£l: Marble Vfb»
W. J . McPberson Mflr.
Soo, Ont. Phone 624.
Halvin paikka ostaa kaikki raokatarpeet.
L i n j o i l l e lähetetään myös huolellisesti j a nopeasti suoritetaan t i ­laukset.
INTERNATIONAL GROCERY
Omistajat: E. Seppälä j a E. Kotanen.
292 Bay St. _ Puhelin 305 N. PORT ARTHUR^ Ont.
Vanha, tunnettu ERKKILÄN LIIKE
Omistajat: ERKKILÄ MILTON
130 Camberland Street S., Port Arthur, Ontario.
(Bay kadun kulmauksessa)
— — Suosittelee
MIESTEN i A POIKASTEN VAATETUSTAVARAKAUPPAA
j o k a on hiljan avattu aivan uusine tavaroineen ja ehdottomasti
helpoimmilla hinnoilla, tavaran laatuun nähden paikkakunnalla.
Yksi ja sana binta kaikille. — . J a .—
CANADIAN NORTHERN HOTELLIA
rauhallisine j a puhtaine huoneineen.
— sekä —
KAHVILA-, VIRVOKE- JA TUPAKKAMYYMiUJUL
T:ri HL Qnackenbushj
Hammaslääkäri
1 0 7 CathbertsoD BIk.
; F 0 R T W I L L I A M , O N T A R I O!
[ Auki iltasin sopimaksella
I — Phone S. 2334 —
I. .
Copper Cliffilaiset
Pistäytykää pnotiin - Jossa on
kaikenlaista ensiluokan' ruokata­varaa
päivän lialvimpiin hintoi­hin.
7 Finlandit. Vkom IM
is J . ^C
m
^ Il-MII mm •••• 1 • mrtmiHt