Vapaus, January 9, 1923

              Tiistaina, tammik. 9 p. .— Tue. Jan. 9. Sivu 3
Osoteilmotukset Vapauteen
O»a»tojen PFy^«t*"» otttttnaan taman atian e»iHe heti
inäMeMa osa«toa kokouk»e«»a. ^ ^
*°* MridÄn pitaa alkaa tSma vuoli eri tavalla kuin mita taalla Cana-
, „ viimeaikoina totuttu alkunaan. Meillä on taall^ y l i kuusikym-iuomalaiita
Workef6 puolueen o«a«toa ja koko ta»ta tuureata jou-r
iTvain noin kolma»o»a piti o»oleilmo^u«taan VapaudCMa viime vuoden
•tana. Tällainen menettely «ynnyttaa »en, etta koko tuon suuren osasto-olemassaolosta
tuskin tiedetaan muualla kuin järjestömme kes-
^"irasiossa ja näinollen sangen monet erittäin tiirke&t asiat menevät
t^Ln muun maailman tietii, mutta eivät sellaisiin osastoihin jotka tuol-
I - « M a oimeydesa vaeltavat. Esim. t a a l ^ Vapauden konttorista on sangen
i^fcMS^a monille osastoille lähetettyä mitaan, heidän osotteitaan kun
. . Vapaudessa ja kun yksi ja toinen aina muuttaa osotettaan siitä
Ue mitään mainitsematta. Toisekseen näyttäisi meidän toimintamme
paljon voimakkaammalta jo* jokusella osastollamme olisi, lyhyt oioteil-
"""ja'Vapaakin saisi jonkun dollarin enemmän sillä että jokainen osas-
10 tasavikisesti antaisi osoteilmotuksensa Vapauteen. Yhdysvaltain puo­lella
pitävät kaikki pienimmätkin osastot velvollisuutenaan antaa edes
toteilmotuksensa ja sangen suuri joukko niistä, muutenkin ilmottaa puo-
Wldidi8»B. Mikä on syynä siihen että meidän täällä Canadassa on kaj-ketsa
oltava jalessa: . „ , „ . . . . . .
Ottakaa siis asia esille heti ja päättäkää siitä kuin miehet ja naiset
pSittävät. Muita laittakaa ilmotiis hiin että se on ainoastaan lyhyt, mutta
«ilti asiallinen. ..
Toverilli«?.ti, : > . J ä VAPAUDEN KONTTORI.
;|-;; • TiLIvili^-StJOM^ . •::
Pyydäirime et& kaikki ^paiiden kanssa lii­keasioissa
olleet, asiamiehet, osastot ja ilmotta-jat,
suorittaisivat tilinsä tämän kuukauden' ai­kana,
niin että tilipäätöstä tehdessä vuoden vaih­teessa
saatavien summa ohsi mahdolhsimman
pieni. Tilinsuorituksenne helpottaa täällä työtä,
auttaa liikettämme ja tekee aseman selvemmäk­si.
Siis tehkää suorituksenne heti.
Toverillisesti
Vapauden Konttori.
LÄHkTYSkULUrV 40c'iähetyksistä alle 530^ lähetyks. $30—
.40; 60c lähetyks..$40—$60; .75c lähet. $60—$100. Yli aa-dan
dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. — Sähkösanoma-
; lähetyksille $3,50 lisämaksu.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T.Hill, 957 Broad-view
Ave.: • • , , .
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m. '
Suur!mDien<valtamerilihjojen valtuutettu asiamies.
BOX 69. VAPAUS, SUDBURY, ONT.
Pilettiliike tehtävä J , V. Kannaston nimessä.
Saksalaisen pääfaseis­tin
vangitseminen'
«Rote Fahne» kirjoittaa:
Ylifascisti ja pääkappisti Ehr-iiardtin
vangitseminen olisi: voitu
toimifcft jo aikoja sitten; ellei olisi
ollut pelkoa Baierista. Vuosikausia
on khdistössä ollut uutisia, jotka
osoittivat, et|ä Ehrhardt oleskeli;
koskemattomana Munchenissä bair
erilaisten viranomaisten suojeluko
sessa, vaikki liäntä Kappin keikar,
uksesta lähtien peräänkuulutettiin.
Vasta joku aika sitten, kun 'Baierin'
kansallissosialifitit (sikäläisten fas-c'stien
nimitys) fascismin ,voiton
jälkeen Italiassa valmistelivat val­lankaappausta
— joka kuitenkin va­rovaisempien
taantumuksellisten toi­mesta
siirrettiin tuonnemmaksi —
Jmestyi Elirhardt Munchenissä nä­kyviin,
ollakseen läsnä keikauksen
puhjetessa ja mahdollisesti ottaak­seen
käsiinsä sen johdon. ,
Ehrhardtissa on Saksan taantu-vaaraUisin
johtaja vihdoin­kin
lukkojen ja telkien takana. Ha­len
osansa Kappin keikauksessa ön
nuij tuoreessa muistossa, ettei ole
^[^ lähteä sitä tässä lähemmin
«lastamaan. Hän se -juuri pri-jaatinsa
johdossa marssi Berliniin
Ja miehitti hallitustalon. Hän se
antamastaan kunniasanasta huoli­maatta
pakeni ulkomaille. Siitä lähti­en
oh Ehrhardt koko saksalayen
»jrliataantumuksen sielu, taantu-
™ , jota hän johti milloin Bu-
J^f^'--™Hloin Munchenistä ja
"»^^Disesti myös Salzburgista. Hä- KoL?-- iohtamansa
^ ^ - J a r j e s t ö toimeenpani Erz-
Jrm, baierilaisen ' valtiopäivä-hä^/
f"'^" ^"^ R^tl^enaun mur-
(seka mnrhayrityfeen Maximi-
^^^'^^''^^«'^^m kaueu-oli
nnl ^"^^^"Jtin suunnitelmana
^aalSr ""^*«^t««en-B.:Tona-
DmoitTia EtHiardt.
pankista Budapestissa valaisi kei
noja, millä taantumus hankki tar­vittavat
varat. '', .
Jos valtio-oikeus tekee velvolli­suutensa,
niin ei Ehrhardtyole aino­astaan
Kappini keikauksen johtaja,
vaan myös todellinen syyllinen nii­hin
murhatekoihin, joihin nuoret
haihattelijat hänen käskystänsä .oy.^t.
ryhtyfneet. Jos porvarillisdemokraat-
-tinen; valtio-oikeus tässäkin tapauk­sessa
i antaa peräksi, niiii merkitsea
•Ehrhardt-juttu vain uutta tasavallan
kätastrooff imaista tappiota. ;
Xahsallissosialistien ja muiden
taantumuksellisten järjestöjen vaa­rattomaksi
tekeminen jää edelleen­kin
työväestön tehtäväksi.
V,, > _ ^ o _ ^ ^ : ;
Noskelaisjohto ei kiellä
itseään Saksassa
Berlini 10-12.— Kuten tun­nettua
meni Saksissa proletaarisen
yhteisen rintaman hyvät Kumalat
hukkaan, kun sosialidemokraatit ei­vät
kommunistien kanssa käydyissä
neuvotteluissa suostuneet noudatta­maan
viimeksimainittujen yhteisen
toiminnan pohjaksi asettamia ehto­ja:
yhteistä proletaarista ulkoprole-taarista
toimintaa ja porvaristo'!
aseistariisumista sekä proletariaatin
aseistamista. Sosialidemokraatit j-vät
niraittäjn missään maassa pel­kää
mitään pahemmin kuin proleta­riaatin
todellista esiintymisiä luok­kana.
Mutta ei sillä hyvä, että so­sialidemokratia
hylkäsi yhteisen toi­minnan
kommunistien kanssa. Kii-ruiraman
kaupalla teki se päinvas­toin
liiton porvarien kanssa. Tä'män
ehtona porvariston taholta tietysti
oli yhteinen esiintyminen kommunis­teja
vastaan. Mikään taas ei so­sialidemokraateille
missään maassa
ole niin mieluista, ja niinpä on Sak­sin
sosialidemokraattinen hallitus
t«hnyt täyttä totta porvareille kai­kessa
hiljaisuudessa ahtamastaa^i
lupauksesta silla, että ovat kieltä­neet
kflinämonistit pitämästä mielen­osoituksen
sillä perusteella, että sii­nä
esiinnyttäisiin nykyistä valtakun­nan
^^allitusta vastaan, jotenka mie­lenosoitus
siis olisi > aiton! Vaikea
On toden totta uskoa omia korvi­aan:
sosialidemokratia, ^joka on ul­vonut
maailman korvat lukkoon
kommunistien agitationin johdosta
työväenluokan diktatuurin puolesti,
harjoittamassa nyt kapitalistien lu­kuun
diktatuuria kommunisteja vas­taan.
Kommunistit tietysti tulevat
pitämään mielenosoituksensa, min­kä
vuoksi on mielenkiintoista pan­na
merkille.^iten sosialidemokratia
itse teossa ratkaisee tämän merkil­lisen
pujman: diktatuuria vastaan
diktatuurilla.
Kummaa muuten ei ole,-että tä
mä johtosakin pon'arillisen dikta­tuurin
ihannoiminen ja pönkittämi­nen
herättää suurissa sosialidemos-raattisissa
joukoissa närkästystä, jo­ta
enää vaivoin voidaan hillitä ja
salata. Niinpä on^ Thuringenin so­sialidemokraattiset"'
luottamusmiehet
juuri pitämässään konferenssissa
hyväksyneet päätöslauselmari, jossa
jyrkästi vastustetaan itse Kautskyn
suosittelemaa osanottoa suureer.
kokoomukseen,' millä tunnuksella so-s
i ä l i d e m o k r at i t p i a k k o im
t i i l l e n e v a t ^siumaan valtakun­nan
hallitukseen,; ;'Satnoin tuomitsi
konferenssi sen,''^että sosialidemok­raattinen
parlamenttiryhmä on an­tanut
Cunon hallitukselle luotta^
muslauseensa, ollen-konferenssi sitä
mieltä,' että vastaisuudessa on täl­laisten
tärkeiden kysymysten ratkai­sussa
kysyttävä puöluetoimitsijain-kin
mieltä (vaikkapa el nyt pidet-täisikään
niin suurta lukua itse jou­koista
I) . '
Sosialiden?okraattisetkin työläiset
alkavat vähitelleij saada silmänsä*
auki näkemään mihin heidän joh-tajainsa
klikki-politiikka johtaa.
Mutta heidän pitäisi päästä aske­leen
pitemmälle, älytä että samaan
aikaan kun he tyytyvät pelkkiin
päätöslauselmiin, toimivat johtajat.
Ja niin kauan kun,"sosialidemokraat­tiset
puoluejäsenöl' muodossa taikka
toisessa antavat heille kannatuksen­sa,
niin kauan tulevst heidän joh­tajansa
kaikista johdettavain pää­töslauselmista
huolimatta kanta­maan^
kortensa Stinriesten kekoon
vieläpä niinkin törkeässä muodossa
kuin mitä nyt on Saksissa laita. So­sialidemokraattisten
johtajain vii-
_;jieisimpänä tehtävänä kun nyt kerta
kaikkiaan on iskeminen suurten työ­tätekeväin
joukkojen selkään.
uutisia
Kasvaa «e »ittenkin! W. P. Vair-couyerin
suomalaisen osaston koko­uksessa
jouluk. 28 p. liittyi osas­toon
taasen neljä uutta jäsentä:
Arvo Vaara, Emil Saary, Anna Lind
ja Paul A. Saasto. Kokouksessa
muiden asiain ohella valittiin edus­tajat
tammik. 27 p. pidettävään
piirikonventsioniin ja koska koko­uksessa
todettiin, että aptatsiooni-komitea
ei ollut saanut toimeksi mi­tään,
ei edes kokoontunut kertaa^
kaan koko olemassaololajallan, niin
sakattiin moinen komitea Ja valit­tiin
uusi. Toivon että se tekee teh­tävänsä
paremmin.
Viimekirjeeseeni on tullut pari
painovirhettä, jotka pyydiän oikais­ta.
Uusien jäsenien luettelossa ori
Armas ja Ida Romppanen,' pitää ol­la
Romppanen. Ja siinä osassa jos­sa
puhutaan yhteisrintamakokouk-sesta,
sanotaan: joka pidetään jou­luk.
18 p.i pitää olla: pidettiin jou­luk.
8 p.
Joulu juhlineen ja iloineen on
taasen ollut ja mennyt. Vancou­verin
suomalaisten joulunvietosta
lienee tässä turha pakista pitem­mältä.
Hyvin yleinen näyttää tääl­lä
vielä olevan, vanha esi-isiltä pe­ritty
tapa, se että ammennetaan
jouluiloa pullosta. Eihän siitä olisi
syrjäisellä mitään kikkimistä, mut­ta
kun näistä puUoiloa täynnänsä
olevista henkilöistä toisinaan JOKU
tulee yleisiin juhlatilaisuuksiin, saa­den
^siellä aikaan turhaa hälinää,
niin on se moittivaa ja kysymyk­sessä
olevan henkilön arvoa alenta­vaa.
: • •.
Tukkiparoonit täällä rannikolla
ovat taasen käyttäneet tilaisuutta
hyväkseen. Alentaneet metsätyöläis-ten
palkkoja koko tuntuvasti. Vii-me
kesänä kun suuret joukot työ­läisiä
oli siirtynyt arolle viljan kor­juuseen
ja muihin-tilapäisiin töi­hin,
silloin^täälll ei ollut^ikein
suurta työttömäin reserviarmeijaa,
oli tukkiporhojen pakko nostaa palk­koja
vähän, ollen ne silti mitättö­män
pienet, nykyisiin elinkusta:ir
nuksiin verrattuna.
Nyt on asia toisin. Kaikki arol­la
ja muualla tilapäisesti olleet työ­läiset
ovat taasen täällä ja lisäksi
joku aika sitten vallinneet kylmät
sääsuhteet seisauttivat melkein kaik •
ki metsäkämpät, joten suurin osa
metsätyöläisiä on joutunut olemaan
jouten jonkun aikaa ja nyt kun
työt taasen alkavat, ovat työläiset
luonnollisesti poikki, kuten sano­taan,
ja tätä tilaisuutta käyttävät­kin
työnostajat hyväkseen. Tällais­ta
menettelyä työnantajien taholta
ei enään voi sanoa silmään pistä­väksi,
se on kouraan tuntuvaa, työ­läisten
avuttoman aseman hyväkseen
käyttainista, riistääkseen yhä suu­remman
osan työläisten työntulok-sista.
Ja että tällainen menettely
vielä voi jatkua, siihen yksinkertai­sesti'
on syynä se, että raetsätyöläi-sillä
ei ole kyllin voimakasta jär­jestöä
sen estämiseksi. Ja koska
asia on niin, todistaa se, että työ­läiset
eivät mitään muuta parem­paa
elämältä vaadikaan. Niin aina­kin
minusta näyttää. Ihmetellä to­siaankin
täytyy kun ajattelee, että
kuinka tiukalle vallassaolevan luo­kan
täytyy kiristää työläiset ennen­kuin
tulette huomaamaan yhteen­liittymisen
välttämättömyyden. Yk­si
asia kuitenkin on varma ja se on,
että kiristys tulee jatkumaan ja
tiukkenemaan yhä, siksi kunnes
kurjakin olemassaolomme on suo­rastaan
uhattu ja silloin on jjakko
nousta taisteluun riistäjiä vastaan.
Parhain keino siis on järjestyä jo
ajoissa pitääksemme elämäntasom­me
mahdollisimman korkealla ja
valmistuaksemme ottamaan itse hal­tuumme
kaikki tuotannon välineet.
Metsätyöläiset voivat tämän parhai­ten
tiehdä liittjTnällä Canadan puu­ta
vara teoUisuusjärjestöön L. W. I.
^Ur^cffi^a,- .:• • ^'.^ : .
r:::\i:.-v:.-;. . ' G.; S.';:,
I.^yr.'w:lai»tä puhujaa kuulemassa.
rU: Jouluk. 21 p. olivat paikkakun-ta<
rinw ivny tiaiset ja sympatiseeraa-jat
toimeenpanneet markkinailtamat
luokkasota vankien hyväksi, kuten il-motuksesta
näkyi. Tilaisuus oli Clin­ton
haalilla. Tilaisuuden järjestämi­nen
ja siihen osanotto muodostui
eri kansallisuuksista. Ennen mark-kinain
alkui^ esitettiin ohjelmaa,
josta tärkein oli puhe englanhinkie-lellä.
Puhujan nimeä on tiedä, mut­ta
siitä päättäen, että kun rinnas­saan
riippuvassa nauhassa' olivat
kirjaimet IWW, oli hän sen järjes­tön
puhuja.
Tilan vähyys lehtemme palstoilh
ehkäisee puheen kokonaisuudessaan
selostamisen, siksi otan vain tiir-keimmät
kohdat.
Alottaessaan mainitsi puhuja, et­tä
yhteiskunnalliset oilosuhteet eivät
ole sellaiset tänään kuin ne olivat
viime vuonna. Vaan että ne ovat
yhtämittaisten muutosten alaisina.
Työväenjärjestöjen, ollakseen tar-kotustaan
vasta^vfa, täytyy "ottaa
nämä muutokset huomioon. Ei esit­tänyt
josko IW'W järjestö on-muut-tanut
menettelytapojaan, tahi mis­sä
sen olisi tarpeellista tehdä niin^
Kertoi että vallankumous Venä­jällä
oli hyvä asia. Samaten se olisi
hyvä Saksassa, Ranskassa ja Eng­lannissa.
Tämän toimettomimpain-kin
järjestöjen jäsenet hyväksyvät.
Mutta vallankumous tällä mante­reella,
kas sehän kauhistuttaa use,-
oita. '
Painosti militanttisen teollisuus-unionistisen
toiminnan välttämät­tömyyttä'
ennenkuin työläiset voi­vat
ottaa tuotantolaitokset haltuun­sa,
kontrolloida, pitää hallussaan ne
ja pitää ne tuotantokuntoisina. Sa­noi
«Amalgamation movement», jon­ka
päämäränä on muodostaa van­hoillisista
Gompersin ämmattiunioi*-
ta aikaansa vastaavia teollisuusuni-oita,
on hyvä. Venäjällä joka käsit­tää
yhden kuudennen osaij maan
pinta-alasta, työläiset ovat ottane-.t
tuotantolaitokset haltuunsa, kont­rolloivat
ja pitävät niitä hallussaan
ja koettavat saada ne tuotantokun-toisiksi.
LukuuJlottamlEaN^ij^ yksipuoli
suutta jia voinpa sanoa ahdasmieli­syyttä
^vallankumouksellisen toimin­nan
edistämiseen nähden ja itsensfi
vallankumouksen toteuttamiseksi, oli
puheessa niin paljon eläviä tosiasi­oita^
että pidän velvollisuutenani
sanoa niille yksilöille, ryhmille ta­hi
järjestöille, jotka puhetilaisuu­den
olivat toimineet . seuraavaa:
Useammin vaan pojat mainitunlai­sia
puhujia, enempi militanttisuutta
ja järjestönne jäsenistö on lähitu­levaisuudessa
vapauttava itsensä sel­laisen
toimeenpanevan, komitean
johdosta, komitean joka kirjottaa
niinkin törkeän <tokumentin> kuin
IWW:n vastaus Punaiselle Teolli-suusunioiden
Kansainväliselle ja
järjestönne on ottava paikkansa
proletariaatin yhteisessä rintamas­sa
kapitalismin ja imperialismin pe­toja
vastaan.
Sirppi ja Vasara.
Eri paikkakuiinOta
CLEVELAND. OHIO.
Eräs toveri on tuonut meidän
huomioomme seuraavan, Työmie-hessä
jouluk. 12 p:n numerossa ju-laistun
Clevelandin, Ohio, kirjelmän,
jonka alla julkaisemme. — Toim.)
Suomen valkoitia «aapunut Cana-daan
työväenyluliitykten todistuksil­la.
Clevelandiin on juuri saapunut
Suomesta toveritar Alma Mackie.
Hän on käynyt myös kotiseudullaan
Kuortaneella, Vaasan läänissä ja
kertoi niin ihmeellisiä asioita,'että
suojeluskuntalaiset ovat pyytäneet
ja saaneet Kuortaneen työväenyh­distyksen
todistuksen, kun 'häitä on
Canadassa epäilty valkoisikisi. Suo­jeluskunnat;
•toimibenkild nimeltään
Akseli Ylihiiliila on kirjottänut koti­aan
Suomeen ja pyytänyt, että hä­nelle
banki;taisiin työväenyhdistyk­sen
todistus ja hän on sen saanut.
Sen on antanut Kuortaneen työvä­enyhdistyksestä
lindeen. Sikäli kuin
kertoja * muisti luetella nimeltään
näitä valkoisia, jotka ovat muut­taneet
Canadaan työväenyhdistyk­sen
todistuksilla, ovat: Ruismäki,
Peltokangas, Saima ja Selma Vilp­pula,
Vierre, Rasiriperä, Mustapää,
Mattila ja Liisa Mattila. Heistä bn
useimmat asettaneet töihin metsä-kämpikölle
lähelle Port Arthuria.
Yksistään tämän vuoden lokakuul­la
heitä on mennyt Canadan puo­lelle
19 henkilöä. He kirjottavat
Suomeen että jotka aikovat- Ame-rikaan
tai Canadaan niin ottakoot
jo mukaansa työväenyhdistykset
kortin. Sitä kuulema hiin kipeästi
tarvitaan. — Asia on vakavaa laa­tua,
ei yksistään näihin nähden
vaan kaikkiin, ijotka tulevat Suomes­ta
ja pyrkivät täällä toveruuteen to­distuksillaan.
Niihin ei voi panna
täyttä arvoa ennenkuin ori Suomes­ta
kyselty niiden todenperäisyyttä.
Pyydämme, että Canadan Vapaus
ottaisi tämän palstoilleen.
—n.
BRUCE MINES, pNT.
Vanha vuosi taas oli ja meni
ijäisyyden historialliseen muistoko-koelmaan,
sen mukana myös joulu,
vanhoine tapoineen. Itse joulupäi­västä
ei ole mitään sen erityisem­piä
sanottavaa, sillä se oli v^^in
ajanjakson yksi tavallinen päivä,
mutta sen päivän vietosta ja muuta­mista,
itse mielestään, ylevistä
akoista, josta en s. s. osaston jäse­nenä
voi vaieta.
Niin, vanhaan tapaan jotkut akat
olivat pystyttäneet niin sanotun
joulukuusen eräälle farmitalolle,
tarkotuksella kai viettää hupaisaa
jouluaattoiltaa. Tilaisuuteen oli kut­suttu
paikkakunnan kaikki suoma­laiset,
jota kutsua oli noudattanut
muutamat perheet, etenkin akat ja
lapset. Miehiä ei paikkakunnalla ny­kyään
jjlekaan montaa. Miehet ovat
nykyään muualla, ansiotöissä.' Jou­luaattoiltana
kokoonnuimme sano­tun
kuusen ympärille. Kaikki näy­timme
olevan liilpeällä ja iloisella
mielellä, mutta pian jotkut akat
muistivat nuo, vanhentuneet ja ko­ko
paljon sivistyksellä verhotut sa­nat,
ettei joulusta mitään ole jollei
hyvin .syödä saa, ei 'joulusta mitään
ole jollei juoda ja -Rikein tapella
saa. Ja pian joulutunnelma muut­tui
akkojen rähäkäksi. Muutamat
akat alkoivat kehua omia lapsiaan,
tniteri ne ovat paljon kauniimpia,
viisaampia jä paremmantapaisia
kuin kenenkään toisten lapset, jo­ten
muutamien toisten akkojen pis­ti
vihaksi, arvellen lapsistaan sa­maan
tapaan, kuten kissapöllökin,
että hänen lapsensa kauniimpia
ovat. Tämä olkoon sanottu vain
kahdesta pääpukarista, ei vähää­kään
parjaustarkoituksessa, vaan to-sisiveyskannalta
katsottuna tahdom­me
huomauttaa ja pyydämme että
heitätte pois tuollaiset häpeälliset
ja turmiota tuottavat tavat, joista
ei ole muuta kuin häpeä teille itsel­lenne"
ja hävetä täytyy teidän puo­lestanne
sivistyneempien läsnäoli-jain.
Sillä samaa raakaa parjausta
te jatkoitte taas joulupäiväiltana
niinkin sivistyneessä perheessä mis­sä
silloin olimme. Tämä olkoon nyt
sanottu ja loppukoon, tähän. Mut­ta
«lukaut» jos meidän., osaston
nyrkkilehden toimitus saa tietää, et­tä
te yhä edelleen jatkattte samaa
menettelyä. Uskokaa vain että sil­loin
kuokka rupeaa heilumaan, siliä
mitä auttaa sana solidarisuus, jol­lemme
teoillamme ja käytökselläm­me
näytä että me todella olemme
solidaarisia. Muuten sanamme jää­vät
tyhjiksi fraaseiksi. Ajatelkaa te
äidit ja isät, mikä on lastemme tu­levaisuus.
Ja kun tätä todenteolla
ajattelemme, niin meille varmaan
selkenee tosia.siat ja tehtävämme
järjestyneiden työläisten riveissä.
Silloin käsitämme ettei väitteet las­ten
kauneudesta auta, vaan tar­mokas
taistelu heidän puolestaan
riistojärjestelmää vastaan. Siis ota
paikkasi riveissä, ken oletkin ja
taistele, m^tta taistele kuten mm
ja nainen ja voita!
Täällä tosin kaikin olemme vielä
aivan alkeisasteella työväenliikkee­seen
nähden. S. S. Csasto nimelli­sesti
täälläkin viime kesänä perus­tettiin.
Mutta osa.stomme ei ole vie­lä
päässyt jaloilleen. Se ei vielä
ole kehityskehdossaankaan, vaan le­pää
untaan kehdon alla. Kun osasto
saatiin perustettua, niin ehdittiin
pitää yhdet pienet iltamat, jolloin
kaikki miehet ja osa naisia läht*
muualle työansiolle. Mutta ei me
silti saa olla toivottomia. Vasta bn
kulunut kymmenen kuukautta siitä
kun paikkakuntamme eräs vanha
ukko ensikerran herätti kysymyksen,
onko tarpeellinen ja mahdollisuus
perustaa osasto. Ja saman vuoden
kesäkuussa se jo perustettiin. Ja
nyt kevätpuolella kun miehet taa»
tulevat rantoihin. Kas silloin muis­takaamme,
naisetkin, ryhtyä riva­kasti
osaston toimintaan. Siis riva-
•kasta taistelutarmoa ja onnea ja
meneatystä laajalle Vapauden luki­jakunnalle,
punaisin tervehdyksin
/ Ryjärannan Liisu.
JokuTtika sitten hyväksyttiin Suo­men
eduskunnassa uusi uskonnon­vapauslaki.
Tämän merkityksestä
kirjoitetaan «Nuoressa Ty6läisessä>
seuraavaa: •
Yksi työväen sivistystaistelun pa­himpia
vihollisia on ollut ja on
edelleenkin valtiokirkko. Se on yk-si
niitä henkisen orjuutuksen väli­neitä,
joilla porvaristo kahlehtii
työtätekeviä joukkoja. Kirkon opit
pitävät joukkoja tietämättömyyden
ja taikauskon unessa ja siten estä­vät
heitä omaamasta luokknsivis-tystämme,
Sentähden onkin porva­ristomme
pakkomääräyksillä kytke­nyt
ihmiset kirkon kahleisiin, suo­jatakseen
kirkon oppien ösemaa.
Kehitys on kuitenkin mennyt
eteenpäin. Muutokset taloudessa
ovat aiheuttaneet vastaavia muu­toksia
ihmisten ajatusmaailmassa,
uskonnollisellakin alalla. Kaikesta,
huolimatta on kiirkpri, vaikutusvalta
kehittyneiriimillä seuduilla työläis-,
tenkin, varsinkin nuoiemman pol­ven,
kcskmldessn, suuresti vähenty­nyt
Kirkko on siis jossain määrin
menettänyt merkitystään porvaris-vallan
apurina. Uskonnolliset pakko-lait
taas ovat herättäneet yhä suu­renevaa
tyytymättömyyttä. Tllmä
ilmiö ei kuitenkaan olo eduksi por­varilliselle
valtiolle, sillä senhän
täytyisi kaikissa suhteissa näyttää
mahdollisimman vapaalta ja kansan­valtaiselta
Voidakseen sen paremmin
peittää sen tosiasian, että valta
valtiqssa todellisuudessa on luku­määrältään
mitättömän porvariston
käsissiu
Nämä seikat eivät kaukonäköi-semmiltil
porvareiltakaan ole jää­neet
huomioon ottamatta, ja niinpii
ovatkin he uskontokysymyksessä
lähteneet purjehtimaan hiukan va-,
paammillc vesille. Seurauksena täs
tä vn ollut se, että parlamctisaam-me
on nyt tullut hyväksytyksi n.s.
yskonnonyapauslaki.
Porvariston synnyttumänä tämä
laki, kuten luonnollista on porvaril­lisen
uudistustouhuilun tyypillinen
tuote._ Se menee juuri vain niin pit­källe,
kuin porvariston edut. sen
sallivat menevän. Se kalkoo eräitä
uskonnollisia pakkokahleita, joista
ei porvaristolla enää ole hyötyä.
Mutta itse kifkko ei vielä ole- por­varistolle
suinkaan tarpeeton. Niin-
'.pä laki jättääkin kirkon 'rauhaan.
Tuo valtion koneisto .saa edelleen­kin
valtion kannatuksella tehdä Mtä
pimitystyötä, joka estää kirkon
verkkoihin sotkeutuneita joukkoj.i
vapaasti ajattelemasta uskonnollisia
asioita. Pidetään siis edelleenkin
huolta siitä että joukot pysyvät
kahlehdittuina, vaikkakin muodolli­nen
oikeus näiden kahleiden katko­miseen
annetaan. Ja itse kirkosta
eroamisen ehkäisemi.seksi on laitet­tu
sulkuja. Niinpä esim,' saate­taan
eroa ajatteleva henkilö peloit-telujen
uhkausten alaiseksi. Lain 5
pykälän 2 kohdassa nim, sanotaan,
että «jos joku haluaa erota evan­kelisluterilaisesta
kirkosta, tehköön
siitä henkilökohtaisesti ilmoituksen
sen • seurakunnan kirkkoherralle,/jo­hon
hän kuuluu» jne* Henkilökohtai­sella
ilmoituspakolla saatetaan siis
kirkosta eroavat ennen'^aikeensa to­teuttamista
pappien rippisaarnojen
alaiseksi. Myöskin evätään eroamis­oikeus
jo alle 18 v. olevilta nuo­rilta
— monia muita epäkohtia
mainitsematta.
Meille työläisille, kuten jo ..on
-huomautettu, ovat kirkon opit ja
uskonnolliset ennakkoluulot yleensä
vakavana vastustajana taistelussam­me
luokkasivistyksemme levittämi­seksi.
Sentähden meidän on pyrittä­vä
hävittämään kaikki uskonnolli­sia
käsitteitä pönkittävät kahleet ja
keinot. Tämä nyt hyväksytty laki
ei, kuten edelläolevasta käy selvil­le,
sitä tee. Se jättää edelleen voi­maan
uskonnon pönkittämiskeino'-,
jotka ovat porvaristolle merkityksel­lisiä,
Sentähden se ei voikaan tyy­dyttää
meitä ja siksi meidän on jat­kettava
taisteluamme siihen kunnes
kaikki uskonnon pönkityskeinot saa­daan
hävitetyksi.
Mutta niin puolinainen kuin tä­mä
laki onkin, on siinä kuitenkin
eräitä uudistuksia, joita työläisetkin
vofvat käyttää hyväkseen. Sellainen
sisältyy esim. lain 5 pykälään, jos­sa
sanotaan: «Jos uskonnon ope­tusta
valtion tai kunnan ylläpitä­mässä
tai avustamassa kansakou­lussa,
onpikolussa tai muussa op­pilaitoksessa
annetaan jonkun ut
kontokunnan'opin mukaan, on op
pilas, joka kuuluu toiseen uskonto­kuntaan,
edusmiehen vaatimukses­ta
vapautettava sellaisesta uskon­non
opetuksesta.» — Siis työläiset­kään
eivät enää ole pakoitettuja
antamaan lapsiaan alttiiksi uskon­non
opetuksille, jotka opetukset lap
sen mieleen juurrutettuna tekevät
häneen useinkin elinikäisen vaiku­tuksen.
Tärkein työväestölle lienee kui­tenkin
mainitun 12 pyk., jossa sää­detään
seuraavaa:
«Henkilö»' joka ei ole evankelis­luterilaisen
täi kreikkalaisen' kir-kon
jäsen, älköön olko velvollinen
kiinteistöveron tai muun veron muo­dossa
ottamaan osaa niiden papis­tojen
ja kirkonpalvelijain palkkaa­miseen,
älköönkä myöskään niiden
pappilain, kirkkojen, kellotapuliea
ja hautausmaiden rakbntamiaeen ja-,
ylläpitämiseen tai muihin niiden
tarkoituksiin meneviin veroihin. Va«
paa verosta evankelisluterilaisen tai
kreikkalaiskatolisen kirkon tarkoi­tuksiin
olkoon myös muu uskon-hollinen
yhdyskunta ja, sen seura­kunta.
» — Työläisille avautuu siis:
mahdollisuus kirkosta eroamisen
kautta vapautua-Hiiden kirkollisten
pimitysrahojen maksusta, jotka ny-kyääii
työläisiä niin sietämättömi­nä
painavat.
Eräitä etuja tämä porvarillinen
uudistuslaki meille työläisille siis
sittenkin tarjoo niin sivistystaiste-lussammc
kuin muutoinkin. Meidän
on. vain tarkoin käytettävä näitä
etuja hyväksemme. M.m. vapautta-hialla
itsemme kirkosta ja sen ve­roista
horjititapime,entistä enemmän:'.
4äm5h laitoksen valta-asemaa, TttaS '
•vapauttamalla lapsemme uskortnol-
Jiscst^ . kösvatUlisesta' säilytämme
heidät- terveinä luokkasivistyksellem-.
me. Tämän; puutteellisenkin lain
suomien myönnytyaten avulla voint--'
mo siis tehostan taisteluamme kir­kollista
pakkovaltaa vastaan ja aut­taa
luo.kka8ivi.9tyksemnie rakennus­työtä
nousevan polven keskuudes­sa.'
• . • •' ,
— ^ P u o l a n muriindemokratta.
Kenttäoikeus on Lembergissä tuc'
minnut kiiolemaan kaksi ukraina­laista
ylioppilasta vaalien yhteydes­sä
snttiineiden selkknin nojalla;
tuomiot pantiin heti : täytäntöö-i.
Lembergin kuuluisassa kommunifcti-jutussn
taas on yleinen syyttäjä
vaatinut kuoleman rangistusta kol­melle
.syytetylle. Tällaista on^^de-mokratia
maassa, minkä ylimmällä
istuimella istuu sosialidemokraatti.
CANADIAN FRIEND OF SOVIET
RUSSIAN ORGANISEERAAJA
Alexander McLennan
tulee' esittämään uuden mielenkiin­toisen
valikoiman lyhtykuvia Venä­jän
elämiistä- ja luennoimaan tilan­teesta
painostaen ja' kooten varoja
lasten kotien pystyttämiseen ja or­pojen
ylläpitoon Venäjällä.
Tammikuulla seuraavissa paikoissar
Nipigon 4 p, "
Port Arthur 5 p,
Fort William 6 p.
Fort Frances 7 p.
Tovereita yllämainituilla paikka­kunnilla
toivotaan ottavan asian
huomioon, järjestäen tilaisuudet.
ToveriUisestl,
H. T. Burpee, v.t. sihteeri.
Työliiispuolueen S. S. Jiirjestön
organiseeraajan
A. Hautamäen
MATKAOHJELMA
Tammikuulla:
Cateau Hill 3, 4 ja 5 p.
Rock point 6 ja 7 p.
..I^akf,Cateau 8, 9 jat 10 p.
J Nummola;12, 13 ja 14 p.
Minda 16, 17 ja 18 p. ^
Cai'mangay ja Barons ja 21 p.
Coleman ja Blairmore 23, 24 ja
25 p.
Bowie 26 ja 27 p.'
•fealmon Arm 28 ja 29 p;
White Lake ja Carlin 30 ja 31 p.
Ohjelmaa jatketaan, myöhemmin.
Osastojen on ilmoitettava tilai­suuksista
mahdolliHimman hyvin' ja
paikkakunnilla missä ei ole osas­toa
. tai on toiminta lamaannuksis­sa,
pyydämme tovereita ottamaai:
ylläesitetyt päivät huomioon järjes­täen-
ja ilmoittaen tilaisuudet, sil­lä
siten vain voidaan koota työ­läiset
joukkoina kuulemaan ja saa­da
matka onnistuneeksi.
Puhetilaisuuksien yhteydessä tu­lee
antaa tilaisuus keskusteluun pu­heen
johdosta ja organlseeraajan
tehdä asianmukaisia selityksiä.
Organlseeraajan on neuvotelta­va
osastojen agitatsionikomitcaii
ja johtokuntien kanssa toiminnan
järjestämiseen nähden yleensä. Siel­lä
missä ei ole o.sastoja tulee neu­votella
paikkakunnan toimintkykyi-semplen
toverien kanssa koettaen
saada osaston pystyyn, tai ainakin
.saada ^ yhteistoiminnan keskusviras­ton
'kanssa ija työskentelyn toimin-?
nan laajentamiseksi.
Organiseeraajalla On myö.skin ny­kyaikaista
t y ö v ä e n kirjallisuutta:
myytävänä, ja välittää hän lehtien:
tilauksia, joista prosentti lankeaa
järjestölle.
Toverillisesti,