Vapaus, April 24, 1956

              IS
i f f :
• l i
Sivu 2 Tuststa huhflkmm 24 p. — Tuesday, April 24,1956 ^
Ittcd «uJee tfreddjr: TMn^fik
Vbondsyi «nd 8ftti0tfi^ 7«p»w
MaubiBg Coa^iUflMJi at 100-1(0
mi St W^ Saabnar, Ont, CuMdA
AdvertlaUig nu» «poo •ppUcttibB
jnnslstioa Sm of eb«rge.
mA08HINNAT:
GtndttiM: 1 vk. 7jdO< e i k . t.7»
TiMtimlioiM»; 1 «k. « 4 » e tk. 430
Böoammi i «k, aso 0 kk, 4.75
Mita nraiil tmncmit
Vajipujuhlat jhtenäisyydeji
^ ' Vappua — tyoväenlukkeen kansahiväJistä solidaansuusjublaa —
merkeissä niin
Ä - to
lun liyvaks!,
^ " Tänä vappuna «n kysymys työfätekevijn kaqsallisesta ja kan- •
juBlissa j a Tnielenosoituksbäa mitä eri puolilla maailmaa pidetään.
Sivumennea sssocn voidaan myo* todeta, lainkaan välittäsnättä siitä
ktt'nka suuria tai pieniä vapptitila'suuksia Canadan kaupungeissa ja
'kylissä järjestetään, että tätä vappua vietetään entistä suuremmin
olkeudenmukari^udibta ja sen lopullisesta voitosta,
v^^^^^^^^^^^^ £ ^ sydäntalämmittävää on kuitenkin tänä vappuna se työ-
' vaenliHckeen eheytyminen mikä on tapahtumassa aivan silmiemme
edessä. Juuri silloin kun nämä HvH menevät latojain taitavien sor­mien
läiii, tarkemmin sanoen maanantaina, huhtikuun 23. pnä. ko­h
u t u n Torontosi T L C : n j a C C L : n edustajat yhteiseen kokoukseen,
;;sni^ä{»ätetään lopullisesti ammattiyhdistysliikkeen rivien
yhdistämisestä ja yhtenäisen "Canadian .Labor Congressm'' perusta--
miscsta^ lukeutuen tähan^ yhdistetyn ammattiybdistysU-kkeemme
>: saantojen hyväksyminen^^^'to
jiitehnien vrtoittaminen lähitulevaa toimintaa varten. Tämä h i s t O'
,^ mlttnen tapaus kruunaa ni:den työn ja toiveet, jotka ovat näiden
3 pMcien vuosien a^^^
r^eheyttämisen hyväksi.'Sekavaa entistä suuremmat mahdollisuudet sille
etta v^Iä tämän yhdistetyn antmattiyhdisty.liikke^n vlkopuolelle
jäävXt atnmatU
kaiis;a, ja että koko järjestyneen työväenliikkeen voimat voidaan
n'kohdistaa keskinäisen kinastelun asemesta vielä järjestymättömien työ
iäl^tsn-järjestämiseksi.
V >A Töiltä miljoonaa jäsentä kä$Ittä\än Canadan ammattiyhdistys-
'liikkeen ^ rivien eheyttäminen seuraa Yhdysvalloii^a tapahtiinutta
A^t:n«ja C l O r n yhdistämistä, mikä veti siellä "saman katon alle"
noin 15,000,000 järjestynyttä työläistä.
^"^Jsiemme tuhatjärvien maas-^a Suomessa on myös työväenliikkeen
^enäisyysasia edistynyt barp^a-askelin.,Kun taantumuävpimat luu-
:-torat v o i v a n s a : ; k ^ entisestäänkin liian p?entj\ lei-löysiisi
Suomen työläiset
binkäan publueeslhi kuulumattomat — -vihdoin toisensa, ja voitti-
_J'e$iDierkiilisenyhtenäiäyyteji^ avulla yleislakon. Krittäin tärkätä
huomioitia, että tämä työläbjoukkojen suuri yhtenäisyys on jat-
Hgput vielä yleislakon päätyttyäkin j a vaikuttanut slminnähtävästi
iljglempiett vtyö>*^enpuoIue{deni! sosialidcm
Mn^^pitplue^n (Väli^^ten suhteiden parantumiseen.
'W Sanuo^liisia es:iherk'kejä'voitai$iin luetella mönestä'iniiuita rnHäs^
'pl||n)utta lajoitetun tilan^^^^^^^V^^
iet(akooriikuitenkiniie, että työväenliikkeen eheytymispyrkimykset
It saaneet uutta voimaa myös kansainvälisellä areenalla. Taistelu
|M|JmattiyhdbtysHikkeen Hv'en eheyttmisek i kansainvälisessä 'mitta­iltavassa
>,on, noussut entistä korkeammalle tasolle ja tämä kehitys-
DtaUuntUU myps työväenliikkeen popltisen toiminnan piirsäii,
«Cftnadan kansalaisina"ja asukkain:! meidän huoniiommc kiintyy
B i i k l t t pääasiassa'oman maamme työväenliikkeen rivien eheyfcymi-
|een ja sen (merkitykseen. Uman muuta on selvää, että työväeniiikkri^n
yhtenäistymisen V sekä työläisten ja farmarien eiitistä läheisemmän
yht^istorminnan avulla voidaan entistä nopeammin parantaa suurten
Kansanjoukkojen ' työläisten, 'farmaren ja kesklluokkalaisten talous­tilanneetta
ja kulttuurcllista astmaa. Työläisten ja farmarien laajan
S^htci^isyyden avulla voitäbisn-korjata sosiaalista huoltoannme: ko-
^ rottaa vanhuudeneläkettä ja ätiysavustusta, sekä pakottaa liitto- ja
inaakuntahalUtuksct käytännöllisiin toinienpiteisiln kansalliset) ter­veysvakuutuksen
laajentatmiseksi, nrlkä asia on niin luVattoman kauan
ellut poliittisena potkupallona. Työtätekevien yhtenäisyyden puolesta
kannattaa ja tulee,taistpUa niin vappumielenofoituksissa^ kuin joka-
|>äiväisessä järjestötoimionassammckin.
• • • •
* 'Kysymys yhtenäisyydestä ja yhteistoiminnasta koskee hyviij lä-jieisesti
myös Canadan suomalaisia työläiiiä ja farmareita^f Kumoa-fnaton
tosiasia onkin, että täkäläisten ^ m
«lää voiihakas yhtenäisyyshalu^ m'kä on saanut myönteisen ilmauksen
aina tilaisuuden auettua. Palautettakoon mieliimme esimerkiksi) toisen
tnaailmansodan jälkeen hetkellisesti saavutettu yhtenäisyys "Suomi-
Avun'! puitteissa ja sen yaltavanjoukkolnnostukscn,mikä nousi tä-
^män yhteistoiminnan perusteella.
* Halu ja k y k y yhteistoimintaan täkäläisten maanmiestemme kes­kuudessa
näkyy puna'sena lankana jokapäiväi<>cssu elämässämme.
Ottakaamme esimerkiksi sellaiset ammattiyhdistykset, kuten metsä­miesten
unio;, kaivosmiesten unio; kirvesmiesten 'anio ja kalastajien
«inio, missä on suhteellisesti paljon Canadan suomalaisia. Poikkeuk­setta
voidaan näissä tapauksissa: todeta, 'että poliittisista ja muista
mahdollisifta erimieHsyyksistään ^buoHmatta nämä työlä:set toimivat
^mattiyhdtst>'ksessaän olka olassa ja hyvässä yhteisymmärrykses­sä,/
kuten toimivat työmaallaankin. Sama halu ja kyky yhteistoimin-laan
näkjy myös farmarien järjestöissä, moni sa osuusliikkeissä jne.
> Me voimme siis-todcta sen ilahduttavan tosiasian, että Canadan
suomalaiiäeteK'ät ole takapajuisia tässäkään asiassa. Täkäläiset
jniebemme ovat antaneet dman panokiensa Canadan työtätekevien
^htenäis>yden bv-väksi ia se on kunniaksi heille kaikille poliittisista
.ja muista mielipide-eroavaisuuksista huolimatta.
i Totta lientenkin on, että täkäläisien maanmiestemme keskuu-
Jlessa on vissejä rjhniäklihkoiHjoitakinV jotka käyttävät kaikkia to-
:|IelHsia ja tekzdstuja kjisymyksiä lietsoakseen eripuraisuutta ja toraa
^iTanadan suomalaisten keskuuteen. Mutta sitä mukaa, kun yhtenäi-syy-
sajatus voittaa alaa joukkojen keskuuude^sa^ tulee ryhmäkiihkoili-
' ^ i l l e ; myös > vaikeammaksi 'Junula ja Tahula"' aitojen rakentaminen.
' ^ ' T o i s a a l t a on paikallaan ja tarpeellistakin todeta, että myös meis-yhtenäisyyden
kannalla ole\-issa ihmisessä, järjestöissä ja lehdissä
/]^n arvostelun sijaa;..JL^ usein olenime valmiina tarttumaan k:el-
:.^isitn:seikkoib*n, jotka eivät ai^ta yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.
. J t i i a b r u s e i n . takerrumme to erottaviin pikkuseikkoihin ja
•J^onohdanMne" meitä karkkia yhteen li^^
lUsriöiOlemme valmiit käyttämään pure^^aa ja pestävää kieltä poliitti- :
CJUJDJuar uauLD nrägtMM
Vittalea YbdysvaJtaln Casani
dan JäUeMIlääJV S . D. StoartUIc « l >|
nto VaQeonirei%saa|tHäa)Aa»äpu}iee3r
I iu ;;ohd93ta Cii%;iy Xterald-ieätl klr^
(joitu tjcm Vt. piiviDä ialSukmam
tcimitosjdrjcitulccessaan:
Mr. Stuart «anoo, että Canadan, U -
'xadeHJsen- luHiXteua toU^ tapahtua
"normazUiena taioudelisen käiityk»
ten prosesslsah .•. . e| tnr^^tsena pa.-
koUiiestä kaavasta., joka pemj^uu
l^likehitettyyn lansaTjäiiaUioir. '
Jos olisi saOmn,tämän maan kebtt-tyä
'nojTnaaiijen taloiidi^liBen^ kelil-tykasn'
' A u t t a , nUn silloin el yludn-kettaisestl
oli?l oilirt ^Canadaa.pe­rnassakaan!;
JA puhiBflsStatnme rfv^koU
ikeita kaavastaV CPB;n rakentami­nen
tapahtui pakollisen kaavan mu­kaisesti
Ja se vaikutti eti^mmän kuin
mikään muu tcTxlJä tämän ^ maan
eheyttämiseksi. Meidän uskomme on.
että^ voi byvlnktn olia aika toisen 'pa^
kolisen kaavan' toteuttamiseksi, n i ­mittäin
läpi Canadan'kulkevan, kaa­suputkilinjan
. rakentamiseksi, cana-dalaisten
rakentamana/omistamana
Ja käyttämänä . . . kansallisten etu­jen
mukaisesti.
Ja 'normaalinen taloudellinen kehit­tyminen^
Juuri tälä hetkellä viitoittaa
vain yhden tifen Vi.'kchtitaloBdeUlSi
ta yhdistämtstä Yhdysvaltojen kans­sa,
Jota.väistämättämästi seuraisi po-
Uittmen yhdistäminen."'
yhdysyakain lähettilään
^sof>iiii|ton sekaantuminen^
iarj. John Sfewait
T Ä T
ksatfaen näytti» lia» «aan»
! jääomanCanadasnsiJolttamises Job-f Iäte:tilä3; Stäart kutsui
jdosta, i Dretirn Hamiitoniäsa pitämää puhetta i
Virastaan eroavan-Yhdysvaltain Jä- i 'ToryjcAtaJa George r>rew pitaa mr, \ • mieleaaiiutuiselllseksi vetoomnk- ]
*^tt:iäto :Doug'as Stu «eksi muistuttaen paremmin van-jcuuJumaton
Jäähyväi^nihe^ V .olin epä-
»erissä tk;n 16. päivänä oU ilmeises-1 odceutettnna kum anteeksiantamat-tikin
vilineiäto,yritys.niiden:;VlralU-| toin^ Cö'dwell
sUta tahoilta, tehtylen yritysten Joa- «anoisitärhämmästyttäv^isi j a erlt-1. pe.teiy n uhJsauksin mr. Stuart va-1
i roitti. että;taloutemJine-i"
hanaji}»ista konumuustista irv£cuvaa
kuin tosiseikkojen V jarjellitä esittä­mistä."
kossa, io!den tarkoituksena on vai­mentaa
tässä maassa ilmenevää huo-lestuneisuut^^
Yhdysvaltaa Seaxiol^
tanum Canadan teoBlsuuden Ja-luon-nasresunden
kontrollin Johdosta.
ifx. Stuart piti Vancouverissa Ca­nadian
Clubille pitkän puheen. Jossa
hän luonsehtl väitteet Yhdysvaltain
määräämisvallasta •^anhanaikalsdKsi
kommtinistlsekai : irvikuvaksi^:>^n
Albertiilaisilla
il
vapplikokouksia
, Edmonton. — Edmontonin työ-läbten
vappnkokous pkletään
IOOF:n baalilU 95 St. Ja. 3 Ave.
knlmattksess» snnnnntalna 29. :p. <
alkaen klo 2 Utelevalla, Puhuji­na
«slIhtyväiCCF:n iniMiknntar^^:
Järjestön presldenttf William Ir-'
vine Ja I<PP:n Btaaki]Ate']äi'Jes-fön
Johtoja Ben 8wankey sekä
multe timnettnj» henkilöltä.
. Cafanrn nqqNikbkbtui pidetään
tonkokaon I. pnä Ja ptdtajlen Jon-iV
kossa tulee olemaan XFP:n •• maar..
kunta'ärjestäjä tVUllam Tuomi.
CroWs Nest Passin Ui^flllkai- .
vostyöläiset' JohUyat niiptan >äni|f'^^
vuonna PemliMMa.''' JAUäl^iväri:
mydntäminen ^^ty:jr heidän työ-ehtosoplmnk
«fci^; ^h«Jt|i^ ovat
TralUn Mlne-MiU ^unton Johta-j
Ja'le<r Ninudek^ Klmbetfeyairat^ .
lil8lJapL'rlä ednitava CCF:n Jäsen ^
lainliuitljakonnaasa; ' liUnlaatlJa- ;
kannan Jiisea Tom . Vphlll, vPer-nien'
poraiesterl Ja inuWA:n
edustoja 18. piiristä.
by5«käsi George Drevrta vastaan Siä-^
nen Bsmiltonlssa äskettäin pitämän­sä
puheen Johdosta, Jossa puheessa
tämä toiyjohtaja sanoi aivan: saixoa
kuin kommunistit ovat puhuneet Jo
kuuden vuoden ajan: että canadalai-set:
ovat muuttumassa yluljravtalalai-:
sen teollisuuden vedenkantajiksi "Ja
puiden hakkaaJtksL /
-Mr. Stttart piti puheensa sen Jäl­keen
ktm Canadan hallituksen ^toi­mesta
todettiin ktiinka^Yhdysyaltaln
pääoma oli anastanut avainaiemat
Canadan talotidessa. ''''
V Ja > se^ o'i-o&3' samanlaisesta'tapah­tumasarjasta.
Johon lukeutuvat: :
Hyökkäys canadalaista kansallis­tuntoa
vastaan (jota sanottiin kan­salliskiihkoksi)
Robert Greenin toi­mesta.
Joka henkikö on.suuren yhdys­valtalaisen
vakuutu^'htiö;i Prudenr
tlal Lifen, canadalaisen osan Jcdita-
Ja. Hän piti puheenpa Winnlpeg,ln
kauppakamarille,
Erään. Wasihing^ korkeimman
portaan diplomaatin Ja John Fo^er
Dullesin oikean käden miehen^cLir
vingston T. Merchantin i mmittämJiien
Stuartin tilalle Yhdysvatain läbirt-tilääfcsi
Canadaan, Mr. Merchantv 8:< 1
koulutuksensa Wall StreetUlä Ja-bn
ollut yksi Washlngtonln keskeisimpiä
asiantuntijoitia Euroopassa Ja Kauko­idässä.
'• •! ' % f^it
< United Brotherhood- of ^Cacpenfers
and' Jolrier-union presidentlnv^.^AXan-
; r ice iHutehesoninhuhtikuun '16^3^ ittiä
Torontossa iHtämä puhe> Jes^a M n
väitti^-ettäCBliada tarvitsee enemoiän
yhdysvaltalaista; pääomaa Ja ihmisiä
ja että meidän tuUsilopetta Väittely
yhdysvallalalsten hdrjoittamasta':k<|n.>
trdlista.* Mf.^ Hutcibesyn..'Oupalitall
hyväntahtoisesti' lähettämään ;meme
enemnoän työvoimaa -^..Jos.' me kottö-tammeltyöpalkkoja.
ja arvosteli niitä
ihmistä;: Jotka ovfct huolissaan jatkilr
vdsti lisääntyvän yhdysvaltalaisen
täin sojiKlmattomaksi'',
XiPP.'''^oka on Jo vuosien ajan va-roittenutvcanadalalEls
yhdysvaltalai­sen
'Pääoman'tänne tunkeutumisen
:vaaraB;3;-olI«vieläkin arvosteevampL
I P P : n kansallinen Järje&täjä Leslie
U^nrris^sanoi,- että Stuartin puhe kuu­losti
"matkalle lähtevän vääpelin
mää:fiyksatä".
Siinä kuvastui yhdysvaltalaisen
pääoman p e ^ Canadassa kasvavan
demokraattisen kansallistunnon Joh-dosti
:^?Olen varm3,':ettäcanada*aiset hyl­käävät
tämän törkeän sekaantumisen
kansainvälisiin .lasioihinune'', sanoi
hän^lEI sovi yhdysvaltaOaisille tulla
tänne ja sanoa: meille mitä nieidän
tulisi'Ja mi» meidän ei tulisi aja-tefla^'^.
mltävcanadalaiset ajattele­vat
Ja tekevät maamme asioiden Joh­dosta;
on' oltava- Canadan kansan i t ­sensä;
päätettävissä. Me haluamme
olla isäntdä omassa: tx o^mme ei^ä
yhdysvaltalaisten. pankkiirien palve­lusväkeä.*
'
: ivMrivMorrls sanoi, että' L P P ei vas­tusta
yhdysvaltalaisen pääoman Ca­nadaan;
tuomista. Kysymys oli siitä,
miten niitä varoja käytetään. "Jos he
tulevat tänne kehittääkseen rauta-kaivoksia,
metsäteollisuutta tai öljy-kaivantoja
suorittakoon :he niiden
raaka-aineiden .jalostamisen taalla,
kehittäen siten ^. canadalaista teolli­suutta
Ja .järjestäen; työinaita'4cana-da'aisi:
ie työläisille sen sijaan, että
raaka-aineet kuljetettaisiin Yhdysvalr
töihin Ja tuotaisiin sieltä meille takai,
sln valmisteina/Tämän-me esitimme
Gordonin 'komissiolle ja- on.huomioi­misen
arvosta; että lukuisista muissa
esityksissä tehtiin .Jokseenkin' saman­laisia
ehdotuksia."
-vMainltsematta. puhujaa^ nimeltään
tuttamisen" ei • tulisi tapahtua * r a -
3o:ttavin toimenpitein. J&' lucnnollfst^n
ja yhteisten^ sekä ystävällisten talou­dellisten
Canadan Ja Yhdysvaltain vä'
Ii:en. kanssai^ymi^tcn kustannukset^
la." Siis. sen muia^sesti sellaisten kä­sitysten
kehittämlnen,'«ttä yhdysvaL>
talaista pääomaa ei haluta voisi h i ­dastuttaa
kehitystä. Johtaa pääoman
P3is s:'rtämlseen. joka .vuorostaan
Johtaisi canada'aisten elmtason las­kemiseen.
Johti tyrmästä
varasjoukkuetta
. New York.,-!— Atlantin rannikon
keskivaltioisisa on paljastettu 17 m i ^
hen varasjoukue; Jota .^on Johdettu
vankilasta käsin Ja Joka on varasta-^
nut autoja miljoonien dollareiden ar-,
vosta.
Joukkueen- johtajana on:.itoimlnut
62 vuoden ikäinen Gabriel Vigorito,'
Jota nimitetään '^utovarkaltten k u -
ninkaaksir.. jaT; joka - parhaillaan on
suorittamassa aikaisemmista autovar-^
ka uksistaan saamaansa viiden vuoden
vankeusrangaistusta Leavenworthlssa
Kansasissa.
Vi^orito on; käyttämällä kolmea
poUcäansa- välikäsinä vankilasta kä­sin
Johtanut Joukkueen toimintaa Ja
järjestänyt joukoittain autovarkauk­sia.
L Autot on maalattui uudelleen,;
niiden sarjanumerot muutettu Ja lo-^
puksi ne on varustettu uusilla rekisr
'' terölnUtodistuksilla.
keslifäJAdUilfe TlkkaeibB i
tatoinbttoksen Jobteja prot. O.
Vallen' Viikon lojmlls caocttetta-
Jen mitta osien mnkiian oli lanta
;päDEoIIa TS sai. .Näin paljon fanfs;
el d e oDoi nMmina mnlna taMsa.
' edea i iimtjiitiftiTfiffipps ira aikana-'
kaan dkä yleensä kolme tnkjui-
. moneen rao^sen. - ' ->
-TSbän «sU BiySiafslmplte ke^.:
tä!n».19t( Ja l^meefcittiiB^I^
lähtenedui 29:. pnä . hnhtUnmta,.
Joten 4 nyt ollaaä Tie& nitsfäkfti
.hnontattsrasti ^essi;i. dIQ.^}csiat;:
'viime. 'TnonnahohtOanm;^ 19 pnä
oli; mlttaospaikaPa vxdn 25 su...
Innt»;giLoJnfmaäiä <m nyf nUa:-:
sandv että se vastaa ima mmi
.fenä.-eU -9« .koImaU»::Osaa^
nonuaaU^nta sademäärästä. -
i -Ainoa fobdatns.on s^ että ron-.
taa el:ole:paljon.. Jofen sulamlnäi'
voi tapahtoa nopeastL
B A L T S I TODISTEITA
SCiestä i>yytettf!3 o^keod^. «
hän o!i suonuntaiseCa kalastusri
;^u333n ottsnudt iahdeksantoista ka
?U jBilltofn^ määrän^
~ Syyi In en tai syytön?, kysyi t
mail^ ,
isyymnen.
- T - Kymmenen dollaria sakkoa.
Mies maksoi sakon mielihyvin
pyysi sitten toomaiflta:
;— Saisinko Joitakin koneella kirj
tettuja kopioita tuomlostanii Halu
:<Un ne todistetkä' kattpimgissa olev:
ystäviUenL ^ '
• • • *
BAHABUES. YHSUBSI
; Kaksi: r^aaksirikkoutunutta. jca»
i n i ^ Ja., osakekeinottelija; olivat
nlstuneeti&äsemään kiinni laivaj
katkecmeeseen mastoon.
.Meriinl^ sanoi: ' Jos. joku l^iva
pian'lS7dä:;meitä, niin n^kuolenu
nälkään". ,
Jbhonrosäkekeihottelija tiesi: "l
puhu pötyä. Minullar on paljon i
liaa." , ' - ' ,
' T y h m ä ä blla vaistdäiiiatta
N L :n rauhänliitteeseeh
— Noin vuonna 2200 e.k. kiviin ha­katut
kuviot" kuvaavat: afghanilaisen |
metsästyskoiran jokseenkin
laisena kuin se: on; nykyään:
saman-
Marssikaa rinta riiiiiän
Kaikkien ^ d e n tsröläiaiUe!
Jo yli 70 vuotta ovat työläiset tou­kokuun
1. päivänä tuoneet Julki: i n ­nostuksella
Ja aktiivisena toiminnal­laan
kiintymyksensä: tjiöläistenkan-sainväUsen
soUdarisuuden aatetta
kohtaan. Tänä päivänä he kaikkialla
maailmassa korostavat haluaan: liit-tjä
yhteen ja taistella sellaisten yh­teisten
päämäärien puolesta. Jotka te­kevät
heistä veljiä keskenään parem­man
tufevaisuuden,: vapauden ja rau­han
puolesta.
Toukokuun X. päivä'lä 19S6 tulee
täydellisesti olemaan tämä merkitys.'
Yhtenäisyyden ajatus elää voimak­kaampana,
kuin koskaan aikaisemmin
työläisten tietoisuudessa ja: kansain­välisessä
ammatillisessa liikkeessä.
Käytännössä yhtenäisyys on edistyr
nyt huomattavastL E r i : mielipiteitä
edustavien työläisten sultteet toisiin-'
sa orat parantuneet,-Työläis- Ja am­matillisten
valtutiskuntien vaihto k ^
hittyy. Tärkeitä aloitteita on tehty
yhteisesti, suuria taiste uja dn käyty
rinta ritinan.
: Kapitalistisessa maailmassa työläi­set
yhdistyvät Oieitä köyhdyttävää
riistoa vastaan. He Joutuvat: tekemään
liian pitkiä työpäiviä usein epäinhir
miliisissä olosuhteissa: Heidän reaaU-palkkansa.
alenee : : samanaikaisesti
kuin monopoliyhtymien '.voitot: nouse­vat
huimaavim summiin.' Siksi tais­telu
palkanparannusten: puolesta: on
mahtava, Jatkuva i-ja -ylehien. Siksi
toiminta työajan lyhentämisen Ja'eri-tyisesU
40 timnln työviikon puolesta
lujittuu Ja laajenee.
Neuvostoliitossa,: Kiinan kansanta­savallassa
ja kansandemokratian
maissa yhtyneet tQrölälset kehittävät
ja lujittavat sosialistista Järjestel­mää,
joka merkitsee kansojen hyvin­vointia
ja Joka antaa, kaikkien maiden
työläisille selvän.todistuksen etevääi-myydestaän
kapitalistiseen järjestel­mään
verraten. fT^öläiset ovat kaik­kialla
tyydytyksellä- ottaneet vastaan
tiedon 7-tuntisen työpäivän käytän-töönotosta
Neuvostoliitossa.
Sorretuissa maissa tyiiläiset: murs­kaavat
stirtomaaheminden kahleita.
Heidän merlcityksensä kansat isessa
vapauSUikkessa tulee yhä tärkeäm­mäksi.
Miljoonat^, työläiset. kalkissa
maissa ovat tietoisia siitä, että vihat­tu
Ja raaka siirtomaariisto estää so­sialistista
edistystä Ja vaarantaa rau-.;
haU.^ He osoittavat tehokasta solidäa--:
risuutta siirtomaissa taistelevia- veK
Jiään kohtaan.
Kaikkialla : maailmassa tjo-aiset
liittyvät yhteen toteuttaakseen kan---
saihvälisen jännityksen laukeamisen
ja rauhan aatteen: voiton. Aseistuksen:
supistaminen. Joukkotuhoaseiden kiel-'
>tämlnen> on useita kertoja -koonnut
työläisiä ja . ammatillisia Järjestöjä-yhteiseen
• toimintaan.. T^-ö äisten / Ja
heidän: ammatillisten Järjestöjensä
taistelu rauhan puolesta liittyy irroit':
tamattomasti heidän toimintaansa Jo?-'
kapäiväisten- vaatimustensa puolesta^
Rauha on. sosiaalisen :ed.styksen vält­tämätön
edeUytys.
Maailman Ammatviyhdistysten LUt-.
to esittää veljellisen tervehdyksensä
niille miljoonile työläisille, jotka
jrmpäri maailmaa yhtyvät Ja yhtei-
.sesti taistelevat vaathnustensa puole».
ta., Toukokuim 1. päivän yhteydessä
se Jälleen julistaa antavansa heille
varauksettoman tukensa.
Se korostasv etta yhtenäi^'s. joka
on: ollut luonteenomainen. työläisten
toiminnalle, on avannut heille voit­tojen
tien. Rauhan voimat ovat par;
koittaneet ky*män -sodan :lietsojat
käyttämään hilUtympää kieltä; siir­tomaaherrat
ovat kärsineet tappioita;
toiminta päivänpolttavien vaatimus­ten
puolesta on usein Johtanut huo­mattaviin
saavutuksiin.
.Maailman Ammattiyhdistysten LUt-tc
osoittaa, että työläiset voivat saä^
: vuttaa vielä suurempia,-- ratkaisevia
voittoja, Jos känsallnen Ja kansain­välinen:
ammatillinen yhtenäisyys
edistyy vielä enemmän. Se toteaa;^et-tä
yhtenäisyyden -palauttaminen: on
ni&'hdollinen:ainoastaan kaikkienatä-hän
päämäärään P3^vien tj-ölaisten
Ja: ammatillisten järjestöjen myötä-vaikutuksela.
Työläiset kaikissa maissa!
Kokoontukaa valmistamaan v. 1936
vapunpäivän viettoa!
Pitäkää yhteisiä kokouksia!
Järjestäkää yhteisiä mielenö»!-
tuksia!
Marssikaa :rlnta rixman!
Kohottakaa ammatillisen yhtenäi­syyden
ja työläisten kansainvälisen
solidaarisuuden lippu korkealle! : i
MAAILMAN AMMATTI-YHDISTYSTEN
LIITTO
• I
Trades and Labor Congressin ja Ganad^^
of Laborin yhdistäessä jili miljoonaisen jäsenistönsä voi-manuuteen
Canadian Labor GongressimOavautuu parem-
{>i mahdollisuus kolmen ja puolen miljoonaisen canada-aisen
järjestymättömien työläisten joukon järjestämi­seen
alojensa Unioihin, ....
V . Lontoo. ^ : Hnomlofs^ierättävä: :;-
artikkeli Jolkaiiäiirt NenvoatolUtoa'
JohUJini^ k|ynnia Johdoirta rU». :
pnmatfomassa olfajatolrhdeM»:^;.-
Daily :EzpreB8lsaS,>jQfcä
UtostakV Melkein koko:^.iiivnn^snn-;
ralsessa;ärtikkdlssa lehti kirjoit-taa,-
f että -olisi, iyiutdä olla ,:vas-:
taamatta Moskovan rauhan, aloit-:x
teeseen.
Lehtt syyttää sek&.konsernUi-'
vistai: että: iyöväen puoluette .-sUtä' -
;että j^ne^elyät liuem» aikamme v
hallitsevaa^:' tosiasiaa,;-: nimittäin^:!
sitä, MtaNeovostoliitto im l a l ^^
not uhkaamasta, sodalla; Ja:'pytkU:;
sen sijaan' ranWn**.' v Hallltnksen T|
tehtävä; on ;^vä; sen tnlee osöitr:;
taa olevansa välmläl^ nenvottelol-.''.;
hin:-'Nenvostolllton: kanssa.;.teh-:
däkseen sen. mitä emme tehneeit
vuonna 1939; estää sodan.
. Työväetf puö'ueen. lehti: ;ÖailyrHe-j
rald- kehoittaa .puolestaan'Neuvostoliir
ton Johtajia. selvittämään .lähemmin
Komlnformiii' hajoittamisjjäätöstään.
Toinen vasemimstoIehti.vDaily .'Mirror,-
kehoittaav venäläisiä .vieraita vaka­vasti
puuttumaan.^maailnian - pulmiin,:
Jotta-. lson-Brltannian;'i Neuvostoliitohi
Jar^^YTidysvaltaln; lapset voivat^^eUlä-
1/
yhtä vanhoiksi ^ i i i h hftitse. ^
e: Kaikki': lehdet lausuvat :toivovan{
että Neuvosto'iiton vja Ispi^Britanni!
väliset neuvottelut^ Johtaisivat Jä&ri
tylffisn.-llevehemiseen. maailmasi
valssinkin Keski-i(Clssä.'-' ,
CHVBCHILL MUKANA
PÄlVALLISnXX
'Lontoo. — Sh: "VVlnston Chtnxh
sai huhtik. 19. pnä törstai-Utana t
laisuuden ibtepttaa toivomuksen, JOi
ka häncniin usein.lausui.päämlnister
kautensa'loppUaitBOinä-, nimittäin t:
vata uudet v&iä^iset johtajat.' S
Anthony <>&den.vrkutsui:^
päivällisere,''Jotika<;hän torstaina tai
jcsi virkaasxuikDs$aan DcmningStre
msjisalkka Btilgan'n- Ja pääsihtee
Khruslh(dievin kunniaksL ^
SUimEN^PUUN PIENI VESA*
>:Lon^oo.^^.-r-: Kansakoulunopettaja N:
t!OIas.-Tolstoi;v:suuren: kirjailijan, suki
lainen, pidätettiin keskiviiUtona mU
lenosoitukslsta-^neuvostojohtajia, Bu:
ganinia; ja.Krushcbevia vastaan;-,
Hän Ja hänen seurassaan ollut nuo
skotlannitar sjd^ivät hai&kumast
noja n^uvJostojbhtajU'e näidenV tullee
sa ulos -Victoria-asemalta.
CANADAN iUGOMlAMISET
ARVOSTELLEET PORMESTARIN
SUHTAUTUMISTA TAANTUMUSVOIMIIN
Torottto,i— Federation of :Yogos"av
Canadlans (Canadan tigoslavialaisten
liitto)": on: läjiettänj^t Toronton por­mestarille
/li^äthan PhilllpsUie seu­raavan
kirjeen:^
"Arvbis«f''herra: • '
Olimiaqe syvästi Järkyttyneitä
kiessamme viime maanantaisesta To­ronton
Daily Star-lehdestä, että oUt-to
läsnä: niinsanotun Itsenäisen-Kroa-tiaxi
valtion 11. -yuosijulilassa,: joka
pldettiin'^MacedonIan.-haalil'a. viime
sunnuntaihiEi.'
Mahdqllteesti ette ole tietoinen sU-tä,
mutta; Itsenätaen; Krotian valtio
perustettiin ; Hitlerin : Ja 'Mussolinin:
toimesta Jugoslavian miehittämiSen
Ja paloittelemisen Jälkeen huhtikuus­sa
V; 194i. Se oli saksalainen sateliit-tivaltlo
erään, surullisen kuuluisan
ooislingralsen ja: sotarikollisen, Ante
Favelichin: Johtamana, Joka henkilö.
Julisti; iodanlliittolaisia vastaan j
oli vastuussa/Xiseiden satojen serbiä
laisten; kroatilaisten Ja Juutalaiste
murhasta. , -
Emme epälTe 'etteik& tilalsuutee
osallistuneiden Joukossa- ollut lukuisi
jotka ovat todella uskorisia Canadall
je ''synnyhunaalleen BIroatialle, mutt
tämä oii~ poliittinen kokous, jonk
tarkoituksena pii lkannah»aE^vI^
Ohia yrityksissään pääsfä jälleen vai
taan 'Kroatiassa. Me olemme slt
mieltä; että kaupunkimme i ponnesta
rin :ei ^ :tuli5i; kannattaa läsnäoloraai
tai muuten' sellaista ulkomaaiaist
poUittista liikettä, siliä se aikaansa
canadalaisten jakaantmnlsta ja vaij
vahingoittaa- suhteitamme siihe<
masihan jota vastaan seonkohdistet
tu.
Kunnioittaen teidän.
Canadan': Jugoslavialaisten:: Lllttf
. J:stlmac\
-^:,Ses^'er^^ nähden^ vaikka juuri eri-
^Slnielrsyyksien sattuessa . tarvittaisiin malti!l:suutta ja harkitsevai-.
si|iflittä:f^
sen puolesta toimitaan^eri järjestöissä ja ryhmissä. Erikoiäen tärkeätä
pij jiuitenkin se, että tietoisesti yhtenäisyyttä kannattavat voinut j a i
lastokset tehostavat toimintaansa j a vapauttavat itsensä kaikenlaisestat
mm
J Yhtenabyysajatuksen kehittyessä ja saadessa entista^suurempien - lahkolaisintoilusta, mikä jarruttaa yhtenäisyyden kehitystä.
' joukkojen "kahnatuata on syytä korostaa, että tohx>ttu yhtenäisyys - Tässä mielessä esittää leht«nroe Tapaus vz^utervehdyksen^
p säävuotaan sitä pikem^ ja: kHnittomammin, mitä päättävänimin. ' täkaläisflle maanmiehillemme ja Canadan muille työtäteke\'Uie
PÄIVÄN PAKINA
aina asti
Eräs torontolainen Vapauden -ystä­vä
lähetti allekirjpittaneelle viikon
lopuUa pari lehtUeikkelettä Ja kirjoit­ti
seuraavasti:
"Hyvä toveri Känsäkoura:
. . Isojen poikien suuria päivä­lehtiä
selaillessani sattui silmääni
mxikana seuraava. Vatikaanista lähe­tetty
Reuterin uutistieto. missä kerro­taan
Vatikaanin radion leimanneen
Niko'ai Bulganinlnja Nikita Khrush-chevin:
Britannian: matkan;'sopimat­tomaksi
ja ei-halutuksi'," Ja tätä kan­taa'
on saman 'Uutistiedon mukaan
perusteltu seuraavasti: ,
" 'KrlsUtyllä maailmana on
kaikki syyt pelkoon, että tätä vie-ralhimatkaa
käytetään Neavosto-lUton
Ja oikomaiden kommanis-mln
byräksi . . .*
rKuten-huomaat, Vatikaani pelkää
'kristityn maailman* puolesta kom-mtmlsmin,^;
tahtoo-kaiketi sanoa.- syn^
niDisyyden levenemistä.
"Mutta minkälaista 'kristillisyyttä^
edcptaa • sellainen • piaTnäntftpamma.
haara mitä on nyt paljastettu täkäläi­sen
ingtewood:: Constructton, yhtiöli
kohdalta korkean - raaxiin , edessä?
SieäBS'e6lhrtyneelrtodistaJat;ovat;:ku-^:
ten mukana: seuraavatta leikkeleestäni^
kin näkyy; antaneet selkäpiitä: kaimi-via
kuvauksia: siitä miten: mainittu
yhtiö on kuulema ylläpitänyt portto-a­loita
jos :va|kka minkä: sorttisia . ' ; .
Tälläistäkö,,on se, luistilllsyys, minkä
saastuttaniistk.' yat^äni. pelkää?** :>::
Ollen maallikko. Jota. ei paljon kiin­nosta
puheet '•kristilllsyyd'estä7,. alle­kirjoittanut:
Jättää^ torontolalsen ystä­vämme:
kysymyksen itse: kunkin luki-^
Jan vastattavaksi siten kuin heidän
omatuntonsa sanoo. . - ;
Mutta ^.torontolaiselle .ystävällemme
me. voisimme suositella erästä; toista
lehtUeikkelettä, AP:n kirJeenTOihta-
Jan Loi '^Mitchisonin ShaUghalsta;
huhtikuun; 17: pnä lähettämää; uutis­kirjettä,
missä sanotaan mm. seuraa­vaa:
: "Kauko-Idän entinen iloisin-Ja kon-
-porttolat''ollvkt varoissaan.^
- ''Mutta' 'nyt, kauptmgln'^ viimeinen
länsimämen; anniskelupaikka; on y a l -
miiha sulkemaan ovensa ^ . . :^ Kun;he
(anniskelupailEan : omistajat r—. K.)
poistuvat, Iratkeaa taas yksi side enf:
tiseen iloiseen Shanghaihin.^ '
"Yöelämää - etsivät ulkomaiset kir­jeenvaihtajat
lähetetään 'työläisten
}inilttuurik'ui>eille'. Mhaä menhi y h ­teen
niistä, eräänä Utana . . . Sifö,
entistä''PV uhkapelipa!kkaa>^'^^^;
ruusutarha.
- ''Pihamaalla pelasi : kaksi-'; tehdas- \
Joukkuetta koripaltoa.- 'Yläkerrassa
harjoiteltiin JpukkolauluaSainanj^^
räs- Ja rautäteoiUsuuden . Iteunniaksi
. . . Näil'ä klutieilla oh kommunistien
täydellinen tukL ^ '
Shanghai paneutuu:nyt levolle kello 9-
iUalla.
; i "Kuusivuotinen ; Immnr^ni^fsMTrnlMnhy
on: hävittänyt -kaupungin'yöelämän.
Sfn harmaal^ rikoksilla päällystetyt
kadut ovat kylmän Ja kdtaisenhar-maita
. . . . . .
"Kiinalateet Ja ulkomaalaiset t e k i ­vät'
ennenvanhaan rahaa: Shanghais­sa.
Varallisuudet menivät täällä u l ­komaalaisiin
herkkuihin — shampan-
Jaa ja hai-eväsopan kera ^ ^. Pbka-pelipaika^
kilparadat, yöklubit Ja
1^
.: fVanban Shangbain
: varjot — sen- annlskehipaikat,;
tyttötalot, yöUobit — on kalkki
' ^notettir.'. ' -
Tämänkin kirjeen Johdosta allekir-joittanut^
pldät^ ilmaisemasta omaa
mielipuoltaan; Jotta Itiidja voi siitäkin,
antaa; it&e'ieen .omatuntonsa mokai-:
sen arvion... ,
. ix}puksi;menemnie.HeIsinkiin, Poh-jdian
fyalkoiseen. kaupunkiin'*.
Vaiiha ysfövämme^^J^
noa vaikka vain - Sirkaksi -—oikeas­taan
> S|rkka ei ole, vanba^^ vaikka
olemmekin - tmrrteneet toisemme noin.
kolniisenkymment^; vnott&vr-- <m .yksi
niitä kansalatidammft. J<aca; "päät»**
jolapsoia^tUUayhdessä van^
sa kungra ranndaän, nmtta pitää sUtä
huolimatta, V k l ^ e s d i t ^ ^ "vanbao
maan" peiiieystävlensä: kanssa.
Niin;' Sirkka-rouva kävi kaupungis
sa hakemassa; apua:"vietävän; ham;
niaskolptukseen^^vja pistäyj^isamaili
"halooto'' sanomassa.: /Siliiiä keskus
te^un yhteydessä hän mainita Heisin-gistä-::
Juial. saamastaan perhetutta­vansa,
nohi6(Vvuotiäan lesklrouvai
kirjeestä Ja kyi^rt., "iialuatko kuulU
Suomen uutisia äidiltä; Joka on yksi­nään
kasvattanut poikansa .Ja tyttön­sä
. . .?" . _ ' ' >
No niin, tämän ^öläisäidin kSFJees
sä sanottiin mm.v seuraavaa: ' / .;;
*Ttääiä menee vaan entiffen
. tapaan. .Taikka onbMi. täälg, ol-
:tnt rsmriaUnfapahtmnia. "ISäl-
;-läbätt-:berrat mrinastvat: panna,;
tygglset maValalrsi MotU fcim
työläiaei olbat ybtä nirttil, sOK
: l e ^ OU kysynyksesn niin sosl^
lidenKAfaatellla. bidn fconanmis-tefCsldtt,
nttn nrffio tnU Cfi^sls-tUMsa
— K.) ^röBisille. Kalketf
lisäksi työ&liet löysirät tpiaensa.
Kva tänä i^aSaaOtäSsfj* ngri «ain
VT^rial, SOK mikä oUdkaaa
ketnpaa kota « , ct«ä työfiUset
liaislÄsivat ybdenä^ vorvaidU
-nstaazL Efltäa ^^roBidlB, «de
andt» viholfiBia kidn bcrra^ labs-adetaet;
OBtif cdia hanSka» jos
nyt vitfft w«faiiitifc yfatrfnen vap-pukttlknrfctn
. . ^ ' ^
Adiädi^ittannt jaioTestaan suositte­lee
tätä paUgn. kokeneen t^räläisätdia
yksttsriddijea? osaa . tgkgtffstfn
maanmifsteminr. baxkittavaksi, ..Ja
pfmmtttovakgi^ ts^e^BX^ yapp^JobUen
ybteydessä. ^ KänäUEOtna.