Vapaus, January 9, 1960

              i
l i '
h
lii.
5%,^' iSivu^2' ^ Lauantaina, tammik, 9 p . S a t u r d a y , Jan.'9, 1960-,
m-
IM
(LIBERTY) — Independent Labor
O r g a i f o f 'Finnish ,pahadians.': Es-tabllshedNov.
6, X917. Authonzed
as second ^class mail> by - the Post
Office •'Department, ,''Ottawa. ^ Pub-lish'e^'
''thrice '.<-weeklyf' Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing'Company Ltd., at loa-ioa
Elm St. W., Sudbury. önt., Canada.
Telephones: Bus.'Office OS. 4-4264:*
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E.-Siiksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertlsing rates upon applicätion.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT: , ' '
Canadassa: ~" 1 vk. 8.00 6 Ä . 4.25-
3 kk 2 50
Yhdysvalloissa: ,1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vik. 9.50 6 k K 525
Canada ja C-kauppaliitpt
Kysymys Canadan' suhtautumisesta n^, Euroopan -"yh-teisrnarkkinaliittoon'.'
jä toisaalta "ulkoseits^kkoon", on nyt
laajan-huomion kohteena. ' ' - , '
•-Kuten on uutistiedoissa kerrottu; Canadan finai^ssiminis-
J;eri_ Fleming J a kauppamjnisteri Churchill kutsuttiin tiistai­na
kiireellisesti Washingtoniin, missä keskusteltiin Pohjois-
Amerikan suhtautumisesta -yllämainittuihin eurooppalaisiin
_^ tulii.7,--3a jKiuppaliittoihin.^iin kiireeljisesti' tämä tilaisuus
järjestettiin," ettei ulkoministeri Green voinut muiden sitou-_
mustensa vuoksi" siihen oäällistua! Tämä sellaisenaan osoit-zr
taay kuinka polttavana päivänkysymyksenä tätä asiaa Wäsh-
Ingtonissa pidetään. Mainittakoon vielä, että Washingtonissa
nyt'jarjestetty neuvonpito "edelsi Pariisissa ensi tiistaina al­kavaa
Euroopan kahden kauppa- ja tulliliiton kokousta, mi­hin
osallistuu myös sekä Canadan että Yhdysvaltain edus­tajat
_ , ^
Melko yleisesti on tunnettua, että Yhdysvallat ja Ca­nada
ovat tähän asti suhtautuneet hyvin viileästi ja täysin
^ kielteisesti sekä Länsi-Saksan johdolla järjestettyyn Euroo-an
vapaamarkkin"äliittoon että Britannian johdolla edellä­mainitun
kilpailijaksi järjestettyyn ^'ulkoseitsikkoon". Mutta •
nyj; kun nämä Canadan ja Yhdysvaltain markkinoita, ^sillä
maailmankolkalla vaikeuttavat ja vaarantavat kauppaliitot
on- kuitenkin /perustettu, Washingtonin' edessä saattaa olla
vanha voimapolitiikan jDngelma — "mitä et voi estää, liity
seii mukaan ja yritä käyttää omaksi hyväksesi". Vielä ei ole
varmoja tietoja käytettävissämme Washingtonin neuvottelu­jen
kulusta ja kannanotoista, mutta me emme hämmästyisi
lainkaan v a i k k a siellä 'tehtäisiin eräänlainen" häränpyllyn^
heitto suhtautumisessa näihin eurooppalaisiin tulli- ja kaup-
- paliittoihin tai a i n a k i n n i i d e n yhteiseen liittoon. Jos tällai­nen
liitto tehdään, silloin joutuu esim. puolueettomana tähän
a ^ pysynyt Ruotsi takaoven k a u t t a NATO-liiton alaiseen
talöusjärjestöön. Sillom voi myös Suomen k€'nsa kiittää jäl­leen
kansandemokraatteja siitä, että Jie vastustivat ulkoseit-sikkoon
liittymistä nimenomaan sillä perusteella, että siihen
tekoon'liittyy vissejä vaaroja ulkopoliittisista seikkailuista.
- Miten nämä asiat tulevat kehittymään, se nähdään ensi
viikolla. Mutta voidaksemme oikein ymmärtää vallitseyaa
tilannetta meidän sietää palauttaa mieleemme, minkälainen
on,Euroopan tulli- ja kauppaliittojen välinen tilanne tällä
hetkellä.
* Lyhyesti kertoen, kuusi maata, Länsi-Saksa, ^Ranska,
Italia, Belgia, Hollanti j a Luxemburg perustivat ensinmaini­tun
(Länsi-Saksari) johdolla yhteismarkkinaliiton mihin Bri-tail^
riia kieltäytyi k u t s u s t a huolimatta liittymästä sillä perus­teella,
'että mainittu yhteismarkkinaliitto uhkaa Britannian
kajppamarkkinoita Länsi-Euroopassa. Merkillepantavaa
myös on, että tähän Euroopan yhteismarkkinaliittoon kuu­luvat
jäsenhnaat ov-a;t poikkeuksetta. NATO-liiton jäseniä, ja
> €ttä sillä on hyvin läheiset suhteet mainitun s6taliiton> kanslsa.
'.Peläten menettävänsä qujooppalaisia markkinoitaan Bri­tannia
puolestaan järj-esti toisen liiton, Euroopan vapaakaup-liiton
mikä t u n n e t a a n "ulkosej^ikon" niniellä. Siihen kuu­luvat
Britannian Iisaksi Itäv|ö(ä/TanSkä, Norja, Portygali,
RiiotsL'ja Sveitsi — s i i s myofs jioitakin sellaisiakin maita, jot­ka'eivät
ole NA'K54i?toSSa.( Sivumennen sanoen Englanti — ^
ja!'Suomen l a i t a a i ^ s t ^ ^ i t t i v ä t väellä ja voimalla saada
myös • Suomen liitetyJ^^i:'Sä^
kiivaasti, ettei s i i h e n sisäiTy mitään poliittisluontoisia teki­jöitä.
Nämä kummatkin l i i t o t selittävät, että ne aikovat alen- \
taa jäsenmaidensa välisiä tullimuureja kaupan edistämiseksi
ja merkillepantava on, että kummallakin kilpailevalla hi­tolla
on osapuilleen samanainen "aikataulu" tullimuurien-ga'
alentamisen suhteen. '
Kuten sanottu, nämä tulli- ja kauppaliitot kehittyivät
vississä määrin LänsirEuroopan.joht\vien maiden keskeisen
kilpailun merkeissä. Mutta samalla^ kertaa on tqc^etavaj-että "
poliittisessa mielessä on tarkoitus rakentaa -uusia kauppa-miiureja
sosialistisen l e i n n maiden kauppamahdollisuuksia
vastaan.
poisilanskasta
. Lontoo. — ' Yhdysvallat^ tUottt
; kesHiviikkona\^wiiineisen« t
:!atomipommi-lentokoneensa:^r^^:^^^^^:
kasta Brifanniaan.^ 'Tämä ,vei pää­tökseen
suurisuuntaisen yhdysval­talaisten
pommittajakoneiden uu­delleen'
sijoittamisen Euroopassa.
Tämä yhdysvaltalaisten' pommit­tajakoneiden
siirto 'Ranskasta ta­pahtui
rangaistuksena siitä kun
Ranskan hallitus ei antanut lupaa
sijoittaa yhdysvaltalaisia, ydinasei­ta
Ranskan maan'kamaralle ilman/
ettei niitä anneta Ranskan kontrol­l
i i n . , ' •
uusia
Lännen hiiliylijäämä'
^ Parlisij^—"TXnsi-EuroopanSilili-liiaillaiolF:/
vuoden löpusM,;-^
suuret "'kivihiilen^^^^r:y
jotikaTnousivat yhteensäyli 60 miljoor
nsfn tonnin, iTseita satoja kajivoksia
on kuluvana vuonnavjoko suljettu tai
ilmoitettu suljettavaksi ensi vuoden
puolella. ' . ^
Maailman, Rauhanneuvoston
joulukuun'', bulletiinlssall luotiin
katsaus^ kansaJnväljIsen tilanteen l
kehityl(seen viinie Vuoima ja rau-1
hantyön merUtylcseen viimeisen
10 vuoden aikana.. Julkaisemme
kirjoituksen oheelUsena vähän
supistettuna.^,
' Ilman epäilystä v. 1959 jää merk­kitapaukseksi
.rauhanliikkeen histo­riassa.
Se o l i vuosi, • j o l l o in maail­man
:• rauhanliike, juhli- lOrvuotispäi-väänsäiyos
otetaan huomioon,^että
1959 kansainvälisten siihfeiden
alallavtapahtui lauhtumista^ n i i n se
tapahtui :Vississä; määrässä .meidän
liikkeemme' j a • .muiden rauhanvoi­mien
kymmenen vuottaskestäneen_
työn tuloksesta. , •
Rauhaa kannattavien ihmisten
ylevän työn tulokset voidaan nähdä
nykyisessä, kansainvälisessä tilan­teessa.
Pääasia on, että jännitys
valtioiden 1 välisissä"' suhteissa on
^huomattayasti helpottunut j a että
mahdollisuudet rauhan lujittami-
'seliejoyat tulleet suotuisammiksi.
Vieläpänekin länsimaiden edusta
jat, jotka vuosien aikana oväil;" yrit­täneet
est^ä kansainvälisen jänni-tystilanleen
helpottumista; .ovat.-pa*
koitettujaatunnustamaan tämän to­siasian.
Se on ollut paha kolaus
kylmän sodan politiikalle.
Kaikkein tärkein tapaus' viime
vuonna oli Neuvostoliiton puhe­miehistön^
puheenjohtajan N. S.
Hrushtshevin historiallinen •vierai­l
u Yhdysvalloissa ja hänen Y K :n
yleiskokouksessa esittämänsä-^neui.
vostohallituksen; ehdotus^ yleisestä
•ja~ täydellisestä: aseistariisumisesta
"Takokaamme-i--(miekat- auroiksi!
Upottakaamme pommit,^ kranaatit
j a kaikki muutkin kuolemaa tuot­tavat
aseet meren syvyyteen! K i l -
ONKO DOLLARI SYÖNYT MIEHEN
- TAI MIES LIIKAA DOLLAREITA?
Rajoitetun tilan takia on tässä yhteydssä tyydyttävä
vain toteamukseen, että tällaiset tdtli- ja kauppaliitot eivät
suinkaan ediiitä millään tavalla kansainvälistä kanssakäy-mistä^^
ja kansainvälisen kaupan kehittämistä. Perusolemuk­seltaan
tällaiset yhteL-jmarkkinaliitot ja_ulkoseitsikot ovat
kaikkea muuta muttei suotavia. Mutta asia ei parane lain-
' kaan siitä, jos näiden 'liittojen keskeisiä kiistoja yritetään
sovitella "haulikkohäideri" eli "järkiavioliiton" avulla. Jois­sakin
piireissä on jo annettu ruusunhohteisisf kuvauksia sii­tä;
että jos nämä kauppaliitot yhtyvät ja jos ne elävät on­nellisesti
yhdessä elämänsä loppuun asti, kuten satukirjois­sa
kerrotaan,--niin siitä voi Itehittyä alku jopa "Euroopan
'"Yhdysvalloille", mikä yhdistäisi kaikki Länsi-Euroopan
' maat ja härvittäisi tämän yhtymän tieltä kaijcki_karisallis-rsjojen
esteet_jCa~pitalismin-olosuhteissa tällainen_ihannetjv-.'
knne muodostuisi tietenkin hyvin kolkoksi todellisuudeksi^^
niissä- piklcukansat menettäi^vät itsenäisyytensä ja joutui-sTy_
at ^öko yhden" tai kahden suurmaan sanelumääräysten
^1 noudättäjain ahmaan.!.Sellaiser"haulikkohäät" eivät ketään
auttaisir Niiden ^perusteella joutuisivat Länsi-Euroopan pik- '
kumaat entjstä tukalampaan asemaan — ja kansainvälinen,
eli maailmanlaajuinen kaupankäynti vaikeutuisi edelleen. -
Kaikki tällaiset rajoitetut liitot oyat siis pahasta.
Canada on menetellyt viisaasti pysytellessään pois näistä
tulli- ja kauppaleikistä. Me uskomme myös, että viisasta on
pysyä niistä erilläyn sittenkin," vaikka.näiden eurooppalais-
' ten tulli- ja kauppaliittojen välillä tehtäisiin jonkinlainen
, "järkiayioliitto", ^"^ '
JTuikinen salaisuus on, että ^amalla^kun Yhdysvallatson
suhtautunut myötämielisemmin Saksan johdolla perustet-
'tuim Eurlopan yhteismarkkinaliittoon, Canada on ollut "lam-j^
i","^. pimämpi*'\Britannian'johdolla perustettuun ulkoseitsikkoon.
T."," T^mä^sittenkin, vaikka kumniatkin maat ovat pysytelleet vl-
1^^ ' rallisesti*^erillään molemmista liitoista, Washingtonista tors-
M:
i
Yhdysv^tain ammattiliittojen
keskusliiton (AFL—CIO)' toinen
puheenjohtaja Walter Reuther
on viime aikoina "kunnostautu­nut"
Neuvostoliitolle vihamielis­ten
ja parjaavien lausuntojen
esittäjänä. Omalaatuista kuului­suutta
hän hankki tässä suhteessa:
jo pääministeri Hrushtshevin Yh­dysvaltain
V:; vierailun aikana.
Unohtamalla kaildci sopivaisuu­den
rajat ja sen, mitä hän o l i
aikaisemmin sanonut .ja : k i r j o i t - .
tanut Neuvostoliitosta^ nautittu­aan
•: vuosina 1933-^35 ;sen: vie­raanvaraisuudesta,
Reuther ei
häikäillyt esittää vihamielisyy tr.
tään ' i t s e l l e en pääministerille;
Tästä syystä on aiheellista pa­lauttaa!
mieliin: eräitä näytteitä
siitä, mitä s|lma Reuther on sa­nonut:
aikaisemmin -Neuvostolii-.
tosta ja sosialismista, koska se
valaisee samalla erinomaisesti si­tä
vaikutusta, mikä r dollareilla on
ollut Reutherin myöhempään ke-hilykseen;
antautumiseen mono-poolien
lakeijaksi: j a . sosialismin
viholliseksi, v t
Samalla se valaisee erääntyyppi-s
e n ^ ammattiyhdistystoimitsijan :
taivalta, jolle on vertauskohteita
muuallakin. Paljastava tässä suh-v
tees&a::on hänen Gorkin: autoteh­taan
työläisille vuonna 1935 jät­tämä
kirjallinen lausunto, Jossa
hän ^tilittää puolentoista : vuoden
aikana saamiaan vaikutelmia ja
j o i l t a julkaisemme seuraavassa'
eräitä pääkohtia.
EMME O L E TYYTYMÄTTÖMIÄ
"Me Walter Reuther ja Viktor
Reuther,'< Yhdysvaltain:.-kansalaiset,
jotka olemme, työskennelleet Gor­kin
autotehtaan stanssiosastolla
\vuoden 1933 marraskuun 21, päi­västä,
haluamme nyt palata Kiinan
kautta Yhdysvaltoihin Galifornian
valtioon.
Me emme palaa Amerikkaan sik­si,
että olisimme tyytymättömiä;työ­hön
tai yleensä elämään Neuvosto-,
liitossa, Vaan kokonaan päinvastai­sista
syistä.. Me saavuimme Neuvos­toliittoon
tarkoituksella auttaa so­sialismin
rakentamista ja,tutustuak-semme;
uuteen elämään työläisinä.
Tämä^'uusi elämä sellaisena kuin
olemme oppineet: sen turjtemaan
tehtaassa, työläisklubeissa ja toi­minnan
eri aloilla — j a jollaista
on - vain :Neuvostoliitossa:—^
noittanut meitä suuresti ja auttar
nut huomattavalla tavalla suunnit;
telemaan tulevaisuuttamme,
IRTI tÄNNEN
TYÖTTÖMYYDESTÄ
Pula Amerikassa |yvenee ja kär­jistyy
päivä päivältä, aiheuttaen
mioitsijat korostavatkin' sitä,
että Canadan ja Yhdysvaltain
e'dustajat tulevat PariLsin ko­kouksessa
ensi viikolla määrit-telemään-
ikantansa omien^-k
P H * .
sallisetujensa" per^usteella, joi­den,
sanotaan lyövän yhteen
jnikäli- on puhe -Yhdysvaltain'
.ja^Canadsn markkinätn säilyt­tämisestä-
Länsi-Euroopassa.
Meidän käsityksemmo_ on,
-kuten sanottuy ,että Canadan
tulisi pysyä erillään kuminas­takin
tulliliitosta. —; samoin,
kuin Euroopan yhdistetystä
kauppaliitostakin, mikäli sel­laisiin
' • "h^äulikkohäihin" on:
mahdollisuuksia.
Tuhannesti parempi on
esiintyä maailman markki­noilla
täysin^ itsenäiseinä
maana ja käydä kauppaa ta- s
sa-arvoisuuden . ja molem- i
niinpuolisen edun periaatet- s
ta noudattaen' kaikkien nii- •
den maiden kanssa, ^ jotka ;
ovat.' valmiina /.tällä perus- c
teellä käymään Jcauppaa g
idiin kansaamme.'
sellaista kurjuutta ja; turvattomuut­ta,
jollaista^Amerikan työväenluok­ka
ei ole joutunut kokemaanivielä
koskaan aikaisemmin. Tuhannet
työläiset, niideni.joukossa: myös me
joutuivat ulos tehtaista työttömien
armeijaan; Fasismi alisti Euroopan:
j a sen mukana: lisääntyi -imperia-.
1 istisen sodan vaara j a hyökkäyk­sen.
mahdollisuus Neuvostoliittoa,
teoUisuustyöväestön linnaketta vas­taan.
Yhä' ilmeisemmäksi: on muo­dostunut
se tosiasia, että porvaris­ton
hallitukset ovat kykenemättö­miä
..pelastamaan, kapitalistista: ta-lousjärjestel
mää taloudet! isesta
rappiosta, sosiaj»li.sesta kurjuudesta
j a . halvautumisesta. Tapahtumat
ovat :jö määränneet .-meidän tule­van
toimintamme . . . Me havait­simme
tuntevamme puutteellisesti
Euroopan: työväenliikettä j a taju­simme,
että siihen tutustuminen on
välttämätöntä jokaiselle työväen­luokan
tnisteluun aktiivisesti osal­listuvalle
ihmiserie."
GORKISSA ISÄNTINÄ
TYÖLÄISET .
Reuther ja hänen veljensä kir­joittavat
; edelleen jäähyväislausun-nossaan^
miten he poistuessaan Yh­dysvalloista
jättivät taakseen puut­teen
ja -epävarmuuden j a miten
heitä - saavuttuaan Neuvostoliiton
alueelle ^hämmästytti uusienA^ehtai-den^
paljous,. luovan työn innostus
ja elämän varmuus.
Sitten^ lausunto jatkuu:
:"Saavuttuamme ..Gorkin autoteh­taaseen
meihm teki erittäin voi­makkaan-
vaikutuksen' "valtava, ; ny-kyaikai.
sen tekniikan vaatimusten
mukaisesti -varustettu autotehdas;
Me .
suurimpiin autotehtaisiin Englan­nissa,;
Saksassa ja Ranskassa,: mut­ta.
kaikki ne jäävät jälkeen Gorkin:
autotehtaasta mitä tulee ; suuruu­teen
ja varusteiden, nykyaikaisuus
teen. K a i k l ^ i n tärkein on ' k u i t e n ­kin
:se. tosiasia, että. tämän tehtaan
isäntiä ovat ^työläiset, jotka ovat
-en rakentaneet.
Mitä .tulee,.tekniikkaan,: n i in mei­dän
saapumisemme aikoihin : auto-,
tehtaan sta^ssiosasto aloitti juuri
uusien osi^n valmistuksen. Ame­rikassa:
stan%saajat; j a työkaluviilaa-lat
ovat yleensä monivuotisen ko­kemuksen
omaavia työläisiä. Täällä
meidän käyttöömme annettiin,; ihr
misiä. jotka olivat j u u r i .saapuneet
maaseudulta tai ammattikouluista;
j o i l l a oli vähäni tai e i ollenkaan ko­kemusta
. osien V va lm istu ksessa. .Jos
•gMillr
t t o k j
.maan:;monimutkaisiaosiav niin: nyt
nämä epäilyt ovat haihtuneet lopuin
lisesti.
TYÖLÄISJOUKKOJEN
LUOVA VOIMA
Miten on ollut mahdollista se,
että teknillisesti jälelle jääneessä
nuia.ssa on puolentoista, kahden
vuoden aikana; onnistuttu;kasvatta­maan
ammattitaitoisia kaadereita
samanaikaisesti,, : kun Amerikassa;
etummaisen tekniikan maassa, tä­hän
on vaadittu monia vuoslg^ Vas-taukseliiiähän
ky.symjdi&ecn antaa
Jokapäiväinen :£.elämäTtehdaso,sastos-sa.
Jokainen puolue-, hallinto- ja
• ammatliliittoelinT oni:Suorittanut ja
suorittaa, hellittämätöntä työtä;telk-,
nilkan T valtaam|seksi,, ^ järjestää
opiskeluryjimiä ja tutustuttaa työ
Iäisiä -teknilliseen kirjallisuuteen.
Työläisten keskuude"ssa kasvaa yhä
enemmän j a enerQnJän teknillisen
tietämisen halu: Työläisjoukkojen
osallistuminen tuotannon rationali-sointiinv-
jakeksijätoimintaanra^
ehtymättömät luovan voiman läh­teet.
Tämä joukkojen luova voima,
joka on J:ahlehdittu ja, alistettu
kapitalismin maissa, vie jatkuvasti
eteenpäin sosiiilismin maan tekniik­kaa
ja hyödyttää ennen näkemät­tömällä
tavalla tuotantoa.
EI P E L K O A HUOMISPÄIVÄSTÄ'
Koska-, me^ olemme hankkineet
ammattitaitomme kapitalistls'
maan autotehtaassa, nijn oleskc-lummo
aikanii Gmkin aulotehtaiiS''
sa meitä on hämmästyttänyt erityi­sesti
tehdasosastolla toteutetut toi­menpiteet
työläisten kulttuuritason
kohottamiseksi,: kuten esimerkiksi
^unanurkkien, : tehdaskirjastojen,
musiikkiryhmien,: kulttuurilaitok­sissa
käyntien ja'' urheilun järjes-
, tämimjflymi; toimenpiteet; Kaikki
näm^ ovat ilmau.sta. työtätekevein
aineellisen hyvinvoinnin jatkuvasta
kohoamise.sta, ja heidän varmuudes:
taan huomisen - päivän suhteen.
Neuvostoliitön;työläinen on täysin
vapaa huomisen päivän; pelosta..
,'Huomenna'merkitsee»vhänelle vie­läkin
rikkaampaa ja vieläkin on­nellisempaa
elämää; kun se taas
kapitalistisen maailman työläiselle
merkitsee puutetta, kurjuutta; työt­tömyyden
pelkoa, sairautta, van­huutta
j a alistuneisuutta;,VainsOT
sialistisen: talouden pohjalla, :joka
hävittää - lopullisesti tulevaisuuden
pelon, on mahdollista pystyttää uu-,
si kulttuuri.
T O D E L L I N E N J)EMOKRATIA
Nopea edistyminen tekniikan hal-l
i l s e m i s a s ^ ja työntuottavuuden
jatkuva,; l^ottaminen,^ k
alalla saavutetut, suuret voitot ja
työläisten aineellisen hyvinvoinnin
kohoaminen, kaiken ,; tämänv^ me
•olemme joutuneet: syvästi koke-
:inaan j a näkemään. Mutta;.voimak^
kaimmin meihin : on: sittenkin; vai­kuttanut
tietoisuus, että me olem­me'
todellisen proletaarisen demo­kratian
maassa. Tuotannollisi-ssa
neuvotteluissa ja ammatillisten;jarr
uostojen • .kokouksissa me olemme,
nähneet • todellisen ; demokratian
käytännössä. : .
. . . Olemme vakuuttuneita siitä,
että amerikkalaiset työläiset eivät
saavuta voittoa:;sosialidemokratian
tai minkään..muunkaan reformi.sti-sen
suuntauksen . l i p un alla,;vaan
ainoastaan .: marxismin-leninismin
,puolueen lipun alla "
Tämä oli silloin." Nyt sama Reu­ther
kieltää kaiken j a esiintyy suu­rena
I^euvostoliiton ja marxilaisuu-
.icn vihollisena tärkeällä paikal­laan:
USAn ammattiyhdistysliik­keessä.
Ovatko dollarit syöneet mie­lien:
vaiko mies liikaa dollareita,:on^
vaikea:.sanoa,:mutta jostain: syystä'
on suuri muutos tapahtunut: Näin
()n; käynyt Reutherille; mutta hän
ui taida: olla,ainoa lännen monisär­mäisessä:;;
ammattiyhdistysliikkees­sä.
pailkäamme|^i^hallisessa!;talqudel-:
lisessa ' kehityksessä^ ja- paranta|
kaamme.:kaikkien.vihmisteh^^^^.'.^^
sba!" Tämä o l i Neuvostoliiton rau-^
hanalöitteen tarkoitus; sitä tuskin
voi j^liärvioida,."
, Tämän jälkeen kirjoituksessa
kiinnitetään: huomio i'dän:' j a ;,-länr
nen valtiomiesten lisääntyviin vie­railuihin
j a kuinka "näillä keskei­sillä
persoonayhteyksillä' on • myön­teinen-
vaikutus paremman yhteis­ymmärryksen:
saamiseksi:: kansojen
välille, jonka jälkeen-kirjoitukses­sa
jatketaan: , ^ ^
Genevessä pjdetty ulkoministe-,
Tien konferenssi äiiftoi myöskinjpa-
;rantamaan-valtioiden -Välisiä sulitei-:
ta; konferenssissa käydyt mielipide-vaihdot,
olivat ^erittäin- hyödyllisiä
auttaen, osanottajia; pääsemään lä^
heisempään yhteisymmärrykseen
nykyhetken erittäin tärkeissä on­gelmissa.
Neuvottelut ydinasekokei-luista.
v.pidättymisen jatkamiseksi
ovat edistyneet ;Ön hyvin uskotta­vaa,:
että hyvin läheisessä; tulevai­suudessa
ne tulevat päättymään
sellaisen ;' sopimuksen;allekirjoitta­miseen,
joka kieltää kaikiksi ajoik­si
ja; kaikkialla ydinasekokeilut, ;; •
:Rauhantyöntekijäin, rauhaa ra­kastavien
; valtioiden j a kansojen
ponnistukset ovat .näytelleet rat­kaisevaa
' osaa;; kansainvälisten: suh­teiden
ja neuvottelujen periaat­teen
kehittämisessä ja V; 1955 syn-tyneestä
"Geneven hengestä" on
siirrytty "Camp Davidin henkeen",
joka on nostattanut :suurta toivoa
kansainvälisen tilanteen edelleen-kin
parantamiseksi.
Kirjoituksessa luetellaan mitä
hyödyllistä ; Y K : n taholta: on tehty
rauhan - hyväksi viittaamalla: yleis-kokouksessa-^:
hyväksyttyyn :'yleistä
aseistariisumista koskevaan päätös-
Jauselniaan ja: Ranskalle esitettyyn
pyyntöön pidättyä suorittamasta
ydmpommiräjäystä Saharassa: ym.
Kirjoituksessa jatketaan:
Viime- vuoden tapahtumien tar-ustaminen
auttaa: ymmärtämään
[lunka missä heijastuvat maailman
rauhanliikkeen ideat ja kuinka laar
joissa piirei.ssä nämä ideat ;on hy-
,yq||csytty. - Ensimmäisestä - kongres­sistaan
lähtien maailman rauhanlii-;
ke on korostanut aseistariisunnan:
väilttämättömyyttä, -; - ydinasekokeir
Jujen ja ; kaikenlaisten. joukkotuhor.
aseiden täydellistä kieltämisrtä; kyl­mänsodan
lopettamista ja rauhallir
sen : rinnakkaiselon • neuvottelujen
välttämättömyyttä; Ja: jos nyt seU
laiset tunnetut länsivaltaiu; johtajat
kuin presidentti lEisenhovver,. pää-,
ministen-^Macmillan:ja: presidentti;
de Gaullesuostuvat: neuvotteler;
maan Neuvostoliiton ja toisten raur:
haa rakastavien maiden rauhaneh-dotuksestai:
niin- hyvin suuri":ansio,
siitä lankeaa; maailman :rauhanliik-;
keelle ja -eri maailman osissa ole­ville
ihmsille, jotka vihaavat so­taa
. .
Viimev vuonna nähtiin monta
esimerkkiä sutä kuinka rauhanliike
auttaa; entistä enemmän vapauslii-;:
kettä Aasiassa, Afrikassa ja latina­laisen
Amerikan :mäissa.; Rauhan­työntekijät
-ovat ,: demokratian pe-:
räänantamattomia: kannattajia. :He:
eivht voi muuta kuin osoittaa myö-täsmällisyyttä:
siirtomaa-; ja :riippu-vaisuussuhteissa
olevien maiden or­juudessa:
elävien.- kansojen itsenäi-:
syystaisteluUe; eivätkä he voi.muu­ta
kum vaatia lopettamaan viisi
vuojta kestäneen; sodan Algerianj
vapautta rakastavaavkansaa vastaan;.
eivätkä he VOI- muuta: kuin vihata
(Jatkuu 4-:Ila sivulla)
PORT
l ' V/ \ r
1^,1
•i— Suiiri tulipalo Eilisestä:^ ja Helvi Wainio;^hu'nshi- ^^'>^^
nc Pniit Cn vara';- riista. — A TH ' ' " ' V ' ' *' "^-IV^'
Port Arthur.
riehui Fitzsimmons Fruit Co* varas
tohuoneistossa Williamissa keski­viikon/.
vastaisena yönäija ^saatiin,
aamiilia sammutettua kun kumman­k
i n ? kaupungin ' palbkurinät; ^olivat
yhteistoimin työskennelleet koko
yön;^,
Tulipalo o l i 5 alkanut tiistaina i l ­lan
suussa j a n o in 8 ajoissa leimah­t
i suurena Itekkinä ilmoille., Keski­viikko-
aamuna oli rakennuksesta ja
varastosta jälellä vain suuri savua­va
ja paikoin "liekkeihin uhkaava
raunio. Palovahinko arvioidaan
noin 200000 dollariksi.
Tapaturmaisesti jäi-\ kaatuvan
puun alle 54-vubtias A r v i West Rito­lasta
oUessaah-tukkien katkaisussa
Shebandowanin > lähelläiviimeSmaar
nantaina. Hänet vietiin tiedotto­massa
tiJ[assa~McKellar-sairaalaan,
mutta" pianlkuoli-tulematta tajuihin­sa.
* * *
Nähtävästikin;omankäden laukai:
sema v303-kaliberin :kiväärii:.vierel-tään:
Kydettiin 53-vuotias; Anton
Hyökki kuolleena naapurinsa keila-*
ricsai jossa oli sopimuksen mukaan
valvonut lämmityksestä naapurin
väen. kotoa poissa ollessa:/ Vainaja
oli, asunut aikaisemmin .Nolaluussa.
Kaupungissa ja ympäristöllä hy­v
i n tunnettu Bertha: Aino: Beck
kuoli .jYJin^e-^^ tiistaina; sairaalassa.
•Mrs. Beck oli syntynyt. Fort: W i l l i a -
micsa -kuollessaan 51 vuotias^ Hän-oli:
ahkera;kouluyhdistyksissä ja eri­koisesti
auttoi pianorsäestyksillään
lukuisissa järjestötoimintamme kon­serteissa:
ja näytelmäesityksissä.
Jo toistakymmentä vuotta täällä
taksa-autoajoa suorittanut :: Toivo
Neil., kuoli edellisellä viikolla 50
vuoden, ikäisenä sydänhalvaukseen;
Hän oli syntynyt Suomessa j a ollut
aikaisemmin* Finland, Ont.
Viime tiistaina kuoli . pitkäaikai­nen
Nolaluun asukas Maria: Mäki.
Hänethaudattiin Nolaluun hautaus­maahan.
« * *
, Äsken viralliceksi tunnustettu
Finmarkin koulualue piti kokouk-
"sensa vuoden vaihteessa. Koulualu­eeseen
kuuluu nyt: koulut Dawson
Road, Forbes ja Goldie. Koululau­takuntaan
valittiin: V . A. K i v i ja H.
Garland,
Erickson Shabaqausta,; Reino Hill.
Sarniassa on jo
m
m
m
I
.Samia. ^— Nyt on sitten "juhlat
Juhlittu ja astuttu uudelle vuodelle.
Täällä, Sarniassa Juhlat menivätkin
hyvin rauhallisesti. Ei mitään suu-arempia
Ihmeitä tapahtunut. Se On­tarion
'"läämyrskykin" sivuutti mel- [.
dat vesisateella.
Juuri tallä kertaa on yllä ilmassa"
talven tuntua, vaikkei olekaan vieli
lunta.
Osastomme kokous on sitten k i t u - ''
sella smmuntaina .tammikuun-lTvpriäi';^^^^^^
kello 2 päivällä.. Tulkapa ka&kl.ko- '
koukseen. —
_ Hilma haluaa kiittää~kaikkia niitä
henkilöltä jotka mujstivat hänen
huollettaviaan Joulun aikana. Hel­potti
se vähän sitä suurta työtä n i i n -
kä Hilma otti suorittaakseen tulles­saan
huoltamaan Kaarton kolmea
'orpolasta. Me kaikin tiedämme, et-/
tä se tehtävä ei ole helppo. Siksi
toivommekin :Hilmalle' terveytöl j a :
hyvää: menestystä, että hän: jaksaisi :
tehtävänsä suorittaä(. Kiitos siis
iHiIma sinullekin ^meidän :^aikkien ,:
puolesta. '
Toivon onnellista r a u h ^ vuotta -
kansalaisillemme syleensä ja erSol-sestl
tämän lehden lukiJoUle, k i r -
jeenvaihta^ille^^ja, toimittajille, sekä';
• hyvaa ^toimintatarmoa rauhanasian
edistämiseksi.
Uudenvuoden terveisin, Liisa.
Tiedonanto
* Vancouver. — Canadan Suomalai-sen;
Lepokotiyhdistyksen:johtokuntä i
päätti lähettää allaolevan tiedonaiv-::
non kaikille:suomalaisille; sanoma-;
lehdille.
•: LepokotiyhdistySj : toteaa johto­kunta
on edelleen kasvanut jäsen­määrässä.
Tällä hetkellä on mel­kein
kolme ^ataa (300) nimeä jä-senkirjurin
kirjoissa. Yhdistys on
myös kehittynyt elimeksi, joka u-lottuu:
B r i t i sh Columbianj maakun- ;
nan joka nurkkaan; e r i alakomiteoi-.
den kautta. Tästä kehityksestä k i i - :
t o k s e t n i i l l e kaikille: j o t ka työsken­televät
Yhdistyksen puolesta. .
(Jatk. Siv. 4)
Hieno suomenkielinen
Neuvostoliitto-julkaisu
' K a i k k i täkäläiset maanmiehemme
ovat :ainakin: ^nähneet: isokokoisen;
komeasti kuvitetuin "ja sisältörikkaan
"Soviet .Union": nimisen .Englannin­kielisen
julkaisun. Harvemmat
miestä ovat tietäneet,-että tämä sa
ma julkaisu ilmestyy Neuvostoliitos­sa
hienona V värikuvapainoksena
myös suomenkielellä.
• Eräitten* asiakkaidemme- pyynnös­tä
on nyt saatu järjestetyksi niiui
että näitä suomenkielisiä :"Meuvo3-
' t o l i i l t o ' ' j u l k a i s u j a : on saatavana V a ­pauden
kirjakaupasta, missä on pal­jon
muutakin hyvää kirjallisuutta.
Mikäli..:kysyntä;licääntyy. niin sitä
voidaan :hankkia. myös paikallisten
asiamiesten välityksellä :tai vuositi­lauksen
muodossa. *
Olemme j u u r i saaneet pienen lä­hetyksen
::"NeuvostoliittoV julkaisua
numero 36. Sen. monipuolisesta si­sällöstä
rmainitfakoon ;selostus miten
kuun; "selkäpuoli'^ kuvattiin, atomi-jäänsärkijä:;
koeajolla, : erään neu­vostoliittolaisen
perhe-elämän k u ­vaus
erään ' osuusliikkeen 19 000
isäntää; uutistietojatieteeni; taiteen
ja urheilu alalta jne.
Tämän kerran kuussa ilmestyvän'
komean julkaisun :hint^ 9 kirjakau-^.
pasta ostettuna on 25 senttiä kappa­le;
Ulkopaikkakunnille lähetettäeS'-::
sä peritään lisäksi postimaksu,-mikä
nostaa julkaisun hinnaksi 35 senttiä;'
kappale. Mutta jos halutaan tilata
e l i . ostaa niiiä;paikallisten: asiamies­ten
kautta, niin myöhemmin voi­daan
järjestää niin, että asiakkaat
saavat niitä asiamiehiltä:sillä samal­la
"varttin" hinnalla, millä niitä
myydään kirjakaupastakin. '
Toistaiseksi näitä julkaisuja on
saatavissa vain : hyvin .Tajoitettu
määrä; i : S i k si inoudatetaan; tiukasti :;
sitä ohjelmaa, että "ensin tulleet t i ­laukset
täytetään ensiksi". Mutta
seuraavaa: numeroa hankitaan niin ,:
paljon että voidaan kysyntä tyydyt­tää:
sillä perusteella,, minkä verran: •;
nyt ostohaluisia ilmaantuu.
me alkuun cMilimme, tuleeko näis­tä
ihmisistaKykeneviä valmista-
Hakaristit ja "vihreät heinrichit"
Joulu^tltona Länsi-Saksassa al­kaneet
juutalaisvastaiset törkeilyt
— .synagogien häpäisemiset, haka­ristien
maalaaminen juutalaisliik-:
keiden seiniin jne — ovat saaneet
suurta huomiota- osakseen;:eri:;puor
lilla maailmaa.
Joi<)Sakin piireissä, joille natsismi
töirtuu olevan läheinen j a rakas sen
kaikkein :;räikernmässäkin; ::muddös-sa,;
yritetään7täällä selittääTätä ke-
:hitystä.;jonkunlaisen .''poikkeusta­pauksena*','
mikä rumentaa—Länsi-
Saksan muuten muka terveitä ole­musta.;:
:MeiIle sanotaan, vettä' kyllä
kansleri Adenauer tällaisen natsi-huliganismln
lopettaa, ja että mei­dän
ei tarvitse muuta kuin antaa
atomiaseita ja muita nykyaikaisia
tappovälineitä : Länsi-Saksan ivmilitar
risteille, niin komeata-jälkeä-tulee!
Mutta'Euroopan kansat eivät ole
unhoittaneet sitä, että Saksan mi­litarismi
on jo aloittanut >kiihko-kansallisuuden
merkeissä kaksi
maailma/i?«t|aa, missä' on ' kuollut
miljooniHa1'fi''7iTiffKiar omaisuusme-netyksistä
pMhumattakaau; ;¥
talaisvastainön kiihkoilu ei ole mi-*
tään muuta(kuin vissi ilmaus kiih'
nsallisistu\ tavoitteista. ^
imerkiksi New York:
Vmuh Scivicun 'Lontoon kirjeqn-vaihtaja
Drew Middleton kirjoitti
tammikuun 3 pnä Lontoosta:
"Daily Expressin etusivun pila­kuvassa
on; lihava: saksalainen pulr
listaen SS puseroa. Kuvan otsikko
oli lainattu Heinrich "Heineltä:
"Menneisyyden juttu, jota en .saa
j)ois mielestäiir'. , _ ,
"Pilapiirtjä Osbert Lancastei
heijastaa täten sitä '.säikähdystä ja
pelkoa mikä brittiläisten keskuu-*
dessa-vallitsee Länsi^Saksan juuta­laisvastaisuuden
jatkumisesta . . .
^Brittiläisten pelon perustana on
;olettamu.s; että Saksan juutalaisvas^:
taisuus on vain y k s i ' o s a Saksan^
kansallismielisyydestä, mikä on ai­heuttanut
Britannialle ja sen maa­ilmanyhteisölle
kahdessa maail­mansodassa
4 miljoonan ihmishen­gen
menetyksen . . .
""'Yhdysvaltain Bonnissa sijaitse­van
korkeakomissionerin tutkimuk­sen
perusteella . . ..: Noin-38%
kysymyksen^ saaneista saksalaisista
tunnusti juutalaisvastaisen katsan­tokantansa"
j a sen tutkimuksein»e-rusteella
ilmaistaan katsomus, että
"näyttää hyvin epävarmalta teli*dä
sellaista johtopäätöstä, jotta juuta­laisvastaisuus
edustaa vähemniistöä
Länsi-Saksassa." - ,
TälliiiiStu un sii^Länsi-Sakäan
"demokraattisuus" Lontoosta kat­seltuna
New:York Timesin kirjeen-
•^aihtajan silmälasien, läpi!: Sellai­nen
on tämä "Länsi-Saksan ihme
— se Adenauerin "demokratia",
josta: on tullut sekä liittolaisemme
että "vapaan maailman" uusi etu-linnake!
;Muttaminkäverran on sitten, per
rää niissä ymmärtäväisissä meri-selityksissäv
että f jouluaattona: alka­neet
avoimet juutalaishäväistykset
eivät-öle i muka; vakavaa laatua; vsil-:
lä kansleri Adenauer ^ i niitä hy­väksy?
, '
Puhukaamme tässä suulla suu­remmalla.
Nimimerkki " A . S." ku­vasi
jokin aika sitten eräässä^ suo-maläisessaS^
työväenlehdes^sä:-Länsi-
Saksan_tilanrfettä mm^seuraavasti:
"^'H i r m u töistään maailmankuu-luksijtuHutHimmiei'in
salainen por
liisilaitosgesTapov^iiole kuollut ko-i
konaan. Adenauerin poliisL ei to;
sin pidä käsivarressaan hakaristiä,
mutta sillä aikaa kun politisoidut
piispat ja papit saarnaavat Kris­tuksen
ristin merkeissä, poliisimie­het
riehuvat Länsi-Saksan kaikissa:
osavaltioissa ^ jahdaten kommunis­teja,
rauhanpuolustajia ja muita
demokratian kannattajia. Viimeksi-:
toimitetussa'ratsiassa bn pidätetty
55 henkilöä ja ,ihniismetsästysJat­kuu.,
"Vihreä Heinrich" joksi .sak­salaiset,'
nimittävät nykyisen Gesta­pon
poliisiautoa, vierailee työläis­ten;
kodeissa;V:Vieden:niihint:natsilai-suuden
henkiinherättämisen joulu-sanomaa.
"Nämä poliisiotteet eivät kohdis­tu
vain saksaluisiu ^vastuun.'Tun­netaan,
että Himml^rin Gestapo
kukisti maan sisäisen opposition
raivatakseen Jietä Hitlei-in maail-manvalloitussuunnitelmalle.:
Entiset;
natsikenraalit ovat nykyisin kor­keissa
virka-asemissa Länsi-Sak­sassa;:
ja:-:vaativat.kostosotaanaapu''::
rikansoja vastaan . . .* Adenauerin'
hallitus vaatii Neissen j a Oderin
rajojen tarkistusta j a uhkailee nyt
jo ;atomipommeiIla: ja;-keskimatkan^
ohjuksilla lähinnä sosialistisia
valtioita. Mutta kun sosialistiset
valtiot nyt ovat Adenauerille pal­jon
kovempi pala kuin Neuvosto­liitto
oli Hitlerille, voidaan olla
varmoja,: etteivät Länsi-Saksan ken- ;
raalit murskaa oppositiota^koti->
maässaam^hyökätäkseen-^livoimaist^^
_ta sosialistista valtioleiriä vastax[nr
vaan keskimatkojen ohjusten lä­hempiä
kohteita ovat epäilemättä
Länsi-Saksan kapitaUstiset naapu^
rit - r Natsikenraalit ovat tottu­neet
iskemään ensiksi heikompia
;':;•::,:::;::;^^•;;;•^':^'?'^:^;:M^^
. . . . , ^ , _^ > i •
Tällainen on Länsi-Saksassa jou­lunpyhinä
tapahtuneiden synago-gogien
häväistyksien j a juutalais-,
vastaisten, rääkyjäisten todellinen
tausta. Tällaista on se sato, mitä
Himmlerin samppaanjälkiä- tarpo- ,
van Gestapon miehet ovat natsilai-suuden
henkiinherättämiseksi j o u -.
lusanomanaan kylväneet. '
Kelpaa sitä Washingtonistakin
katsella "kättensä työn" 'tuloksia!^
J a Ottawasta' julistaa, että niekin
kannattamme, ätomisaideri '^ntamis-.
ta Länsi-Saksan militaristien mie-.
lettömien kostosotasuuhriitelniicn
liyväksi? — Känsäkoura. '
C ^>4aiaamuria tulleet uutisliedot viittaavat nyt siihen,, ett^^täl-,- te.ell
ifi'-^, 1^9n/''erimiellsj7s" 'Vallitsee vleU'ik|n, valkk£\ erääf^huo- ; mcU
^^^^msmm^s^^^^^mam^m..., ,. ^ , . , , ...
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^