Vapaus, August 26, 1924

              Sm2
T A P A U S
Tastaava.
hän jtAdettnna pföjT feillilsenäaö
käykset i a turvaamaan trSläisten jo «avntetat ^dämis-
Tjistaina. cktom 26 p. — Taes,. Aag^ 26fli
Idikataiste
VAPAUS (liberty) ^
Tl» only orsan of Rnnish Worker8 in Canada. Pob-,
HriS^^ S o S , Ont^ ev«T Tuesday. Tiinxsday and
&tcrd»v. • -
suit«L Järjestj-neet työläiset mtiodostavÄ myöddn « n
toinÄosapulaiceiL _ ^^;„,;.n inka lopulliseni pystyy vapauttamaan-lyötäte.
ke%än väestön kapitalisinin riistolta.
i c aA-d^vSer^tisritasi orant es7 54e0. c Dpiesrc ouenoti ionnch s.t aIntdomimgn ma dv^«Jtfo?^»
M t T h e Vapana is the best advertuang medina
«ftmny th» FirmshPeople in Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi.vk. $4.00. paoU vk. $2.25, kotoe kk.
i * ^ * ^ ^ i S ^ j^luomeen. yk« vk. |5.50. puoli vk.
t ^ ^ ^ ^ f ^ i ^ o & ^ i ^ r ^ , ei tulla lähettäne.
pgttri aitianiM^fn joilla on takaukset. -
Dmoitoahinta kerran julaistuista ilmoituksista 40c
Mittaamalta. Suarirta ilmoituksuta «eka flmoituk-joiden
tekstiä ei joka kerta mo°teta. annetaan
totaTO alennaa. Kuolonilmoitukset $2.00 kerta ja 50c
Ikää iokaisefta muistovärssyltä. Nimenmuuttoilmoituk-jet
50c kerta, $1.00 kolme kertaa. AvioeroDmoituksei
^«2.00 kerta, $3.00 kaka kertaa. Syntymailmoltuluet
.f* .|r»Q jjgrt^^ Halntaantieto- ja osoteilmoitukset 50e
kerta. $1.00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitaa
nh» seorata mukana.
Työtapatiirmat Ontariossa
Ontarion työväen tapaturmalautakunnalle saapuvien
porttien mukaan tässä maakunnasa tapahtuu keski-enpnste
määrin kaksi sataa tapaturmaa päivässä. T a p a t u r m a t ' ^ .^
talou «järjestelmä
on-täyttänyt iistoriallisen tehtävän­sä
ja jontonnt rappiokauteen. Tä­mä
jneriötsee^ Jitä, et:ei kapitaHsmi,
enää pääse noudattamaan omia luon­nollisia
lakejansa. .Se ei voi kehit­tyä,
eikä siis taata ihmisknnnalle
elämisen , edeDy^icsiä. Tämän to­rneille
jokapäiväiset ilmiöt.
^ Tiistain lehteen aijotut Umoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
: Registered at the Post Office Department, Ottawa,
'as second class noatter. ' " • •
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.1
persoonallisella nimeHä. [
Vapauden konttori Ja toimitus: Liberty Bldg porne
S* P^h^itp }a9,8. Postiosote; Box 69, Sudbnry, Ont.
J. V. KAXNASTO, Liikkeenhoitaja.
Hiumien suomalaiset liittolaiset
Canadan suomalaisten punaisten ja valkoisten viha­mieliset
välit johtivat äskettäin personallisiin kosketuk-iiiin
«räallä paikkakunoalla, jonka johdosta asianomai-
Mrt joutuivat tekemään tiliä oikeuslaitoksen edessä. Tuo-inajri
6«Jcotti erästä henkilöä kovakouraisesta esiintymi­l
l ä , «atä Suomesta tulleita valkoisia kohtaan ja uhkaili, et-t
l elleivät kahinat täällä olevien suomalaisten punais-f^.
Vten ja valkoisien välillä lopu, niin punaiset tullaan kar­it
, koltamaan kotimaahansa.
n Taomarin uhkauksessa on tiettävä ja särkynyt kai:
te. j-i,;..
neet jo suuria aikaan kaikilla aloilla, niissä vaan uniot
ovat ehtineet saavuttaa vaikutusvaltaa.
• • 0
Jos Ontarionkin työläiset olisivat paremmin järjes­tyneet,
olisi tämän maakunnan tapaturmaluettelokin pai
jon pienempi.
Hän lukee valkoiset ilman muuta canadalaisten
Bleimpilapsiksi ja punaisille antaa tayamnibkaisen ennak-
|c^>i;;-1^ kuitedcin itse asiassa suomalaiset vai-
J|J f i^kbisel ovat löydetyt itse teossa yhteistoiminnassa sak-ti
lulmsten junkkerivoimien kanssa, joita vastaan rauhan-i!)^
»OpWukse^ Canädassa lietsotaan edelleen
W^ leppyli^Önta vihaa. M ^ a d a h vanhoillinen sanoma'
i-': lehduto nimittää aiya^ säännöllisesti ja tarkotuksella
s^CBalaisiaVhunneiksi, joka,sana sodaii aikana komeili
l^l^lljitiuriinpanä Nimilel-lllpiläcöö^
tai junlilMreiksi,
olleet iieidän l a -
jhibD^ liittolaisiaan. Cana-
4aankintunMt valkoiset o v^ tavalla taik*
i a toisella salcsalaisten äsetovereita. Hunneihin he pai-oiyät
fl<k^ toivonsa, junkkerien kanssa käsi*
iStleraa he^oa^ Suomen »yyien rivien sydänsuonia,
Saksasta pHi'iioAimatta Suomeen kuningas ja hun­nin
sotapuku ja junkk^riyallan pamppu on edelleen
( suomalaisen valkoisen ihanne niin Canädassa kuin koti-
^ i p l ^ ^ ^ l i i i a a^
•|V|r', Mutta tämän maan oikeuslaitoksen |^«lveluk8es8a on
I l^tl' miehiä, jotka sokeassa työläiOTihassaan ovat valmiit si-
>|'/f^|- Itttelemäan roustimpien vihollistensa liittolaisten päitä.
.'^l^l^llSeel oikeudelle, johonka
' ihmisia on luoUamaam. totutettu.^
M-johtuvat
vieisemmin esineiden käsittelystä työpaikalla,
p u t o ^ i ^ käsityökalujen aiheuttamana, koneista, sin­koavista
esineistä, vaarallisten aineiden käsittelystä, liik­kuvista
ajopeleistä, buomaamattomuiiksista ja muista
saman suuntaisista syUtä. Lähemmin «arlastetluna mo­net
tapaturmat ovat »ellaUia, jotka itse työtoiminnassa
suurempaa huolta käyttäen olisi voitu estää.
Tässä viimeksi mainitussa seikassa on työläisille en-koista
mieaimisen aihetta. Jos joku ryhtyisi ottamaan
tilastoa valistuneiden ja valistumattomien työläisten
suhteesU tapaturmiin, niin varmasU olisi järjestymä­tön
työläinen useammassa tapauksessa kärsinyt tapa­turmasta
tai ollut tapaturman"" läheisenä aiheuttajana
kuin järjestynyt työläinen. Tämä johtuu yksinkertai­sesti
siitä tosiseikasta, että valistumaton työläinen nöy­rässä
orjamaisuudessaan ei välitä edes persoonallisen
lurvallisuptensa kautta työpaikan turvallisuudesta ja
kunnossa pitämisestä niin paljon kuin valveultmut työ­läinen.
Tosin työnantaja ajaa järjestyneitäkin työläi­siä
riistämiskiihkossaan surmanloukkuihin, mutta
karoissakin työsuhteissa voi jokainen työläinen jo per-sonakobtaisestikin
valvoa työn turvallbuutta, puhumat*^
takaan siitä, että työväen uniot tässä suhteessa ovat «aa-
Työväen itsetietoisuuden voitto
Maailmansodan kymmenvuotisen alkamishetken joh­dosta
ön'kailussa piireissä teh^ kysymyksiä mitä tä­män
sodan kautta voitettiin. Ja vastaukset tulevat aina
sen mukaisia missä yhteiskuntapiirissä kysymystä on
pohdittu. Militaristit J a porvaristo yleensä punnitse­vat
suursodan saavutuksia siltä kannalta, missä mää­rässä
sötatekniikka j a taisteluvälineet sen. yhteydessä
kehittyivät. Ja jokainen myöntää, että hävityksen väli­neet
ottivat suuria saavutuksia. Mutta jokapäiväisen
elämän-vastauksena palaa jokaisen kansakunnan poves­sa
ttmne, että sodan kautta ei voitettu kerrassaan mi­tään
paitsi, että ihmiskunta tuli tuntemaan pohjatto-iiivan.
sydliituskansa, sai kokea, inhimillisen Iciirjuuden
ja bnnettomiiaden toissa elämyksissään, menetti luotta­muksensa
vanhoihin elämän arvoihin, tunsi militaris­tien
ja patrioottien lietsomat vihan viimat ympärillään,
näki ihmisten moraalin murskaksi lyötynä, alas poljettu
na ja pohjattoman kauhun hiipivän uudesta kenties
raskaammasta kirouksesta. Kaikki nämä tunnelmat voi­daan
lukea ihniisten yhteidcunnallisen ajattelun j a itse­tietoisuuden
alkeellisiksi, vaistomaisiksi ilmiöiksi. ^ Mut
ta (Suursodalla on Vieläkin lähemmät voittonsa. Ne i l ­menevät
työlabten oikean itsetietoisuuden heräämise­nä,
luoUcatietoisuuden laajenemisena ja vahvistumise­na,
oman voithan tuntemisena ja köyhälistön kumous­taistelun
käytännöllisenä todellisuutena. Nämä voitot
eivät ole ainoastaan satunnaisia suursodan jälki-ilmiöi
tä, vaan voittoja, jodca tulevaisuudessa tähtäävät yhä
suurempiin saavutuksiin.
Ihmiset kärsivät ennen kuulnmaton-ta
puutetta ja hätää. Työväenlao-kan
elintaso on joka suhteessa alen­tanut.
Ja rinnan kurjuuden kanssa
ilmenee kaikkialla joukkotyöttömyyt­tä.
Ihmisten tarpeet voitaisiin tyy4
dyttää työn välityksellä, mutta ka­pitalistinen
talousjärjestelmä, joka
hallitsee tuotantoa, ei kykene an­tamaan
ihmisille työtä.
Kapitalismin vallitessa on aina i l -
mennjl työttömyyttä. Mutta se on
ollut äjoittat^ Xnn järjestelmän
luonteeseen kuuluva kriisi on men­nyt
ohitse, on työtä jälleen ollut
riittävästi saatavissa. Mutta se työt-tömyysilmiö,
minkä me tällä erää
havaitsemme, tulee, olemaan pysyväi­nen
niin kauan kun» nykyinen ta­lousjärjestelmä
on vallitsevana. Joi­takin
helpoituksen hetkiä saattaa sil.
loin tällöin tulla, mutta ne jäävät
joka tapauksessa lyhytaikaisiksi.
Työttömyys johtuu siitä, että maa­ilma
j>n käynyt ahtaaksi kapitalisti­sille
tuotantovoimille. Kapitalismi
perustuu omien lakiensa mukaiseen
riistämiseen. Mutta maailma on jo
ehtinyt tulla siinä merkityksessä val­miiksi,
«ttei enää löydy kehittyneille
se on it^nettänyt nikonaisiin edelfy-tyksiinaä
nähden, sen se koettaa
korvata tehostamalla palkkaozjain
välitöntä riistämistä. Parhaillaan
on kautta maailman käynnissä jät-tiläiskamppaila
lisäarvon määrästä.
Sadoin ja tuhansin «ri keinoin koet­taa
kapitalistilnokka pienentää työ­väen
osuatta työn Inomiin arvoihin.
Työväen palkat on jo piötät ajat
maksettu väärällä rahalla. Matta'
palkkain maksuun menevän rahan
•imellismäärääkin koetetaan nyky­ään
pienentää ja on pieneniKtty.
Työväen entisinä aUcoIsa voittamia
pita££tit sd^ävät tämän iaipeA-IJseka
moka TJkoknien laaj^otoMsen
taida ja koitenkaan xikc^atst maan
oikenslaitoksissa eivät 4>Ie liaSän^-
neet kmn 6.2 prosentilla.
lAoItiin, että tämä mUdlajäxjes-tehnä
tolee nnden ylösen syyttäjän
toimesta kävitetyid, mutta tari^
oli-toivo, gnprtaliidanini J^Hitmai
tarvitsee sitä iiiä edelleen.
saavutuksia yritetään kaikkialla lob-koa
takaisin. Työpäivän pidentämi­seksi
on käynnissä yleismaailmalli­nen
liike. Pikkueläjiä, käsityöläisiä
talonomistajia, alempia, virkamiehiä
j.n.e. köyhdytetään-Juvnttamann ja
pudotetaan proletariaattiin. Luoldca-vastakohdat
käyvät jyrkemmiksi ja
väliluokat katoavat. Jää jälelle vain
suurriistäjät ja riistettäväin koko­naan
köyhtyneet laumat.
Tällaisissa oloissa luokkataistelu
saa yhä enemmän sodan luonteen.
Kapitalistit ovat ymmärtäneet tä­män
jo ajoissa, ja sflcsi he kaikissa
maissa pyrkivät omistavan luokan
yhä avoimenpaan di](tatuuriin. Kun
näin on, niin suoranaiseksi työväen­luokan
pettämiseksi koituisi sellainen
oppi, että uusi, ihmiskunnan elineh­toja,
vastaava talousjärjestelmä olisi
luotavissa pelkästääi}^ parlamenttaa-rista
tiet^. Parlaimenttarismia ei
kylläkään ole poistettava taistelukei-nojemme
joukosta niin kauan kuin
sen '^etismiluonne vielä^Vaikuttaa
teollisuusmaille tarpeellisia riistoalu-eita,
siirtomaita, joihin työstä kis-_
kottäva lisäarvo voitaisiin sijoittaa j melkoisiin kansanjoukkoihin, mutta
tuottavana pääomana. j kuitenkin on aina selitettävä, että ai
Mutta vaikka kapitalismi on jou-lnoastaan joukkoliikkeeseen perustu-tunut
historialliseen laskukauteensa, | valla luokkataistelulla työväenluokka
ei sitä kuitenkaan saada poistumaani voi päästä valtaan, ja että yksin-ilman
luokkataistelua. Kapitalismi
on lujin aineellinen' mahti, mikä mil­loinkaan
oh maailmassa vaikuttanut.
Se tulee taistelemaan' elinehtojensa
omaan työväenluokan valta maiden
yhteiskuntaainesten ylitse kykenee
ratkaisemaan historian' suurimman
yhteiskunnallisen kysymyksen ja luo-puolesta
kauan ja sitkeästi. Minkä maan todellisen kansanvallan.
mm^^M Kaikista maista näenmie selviä esimerkkejä siitä, mi-
I I t e n maailmansodasta suuresti rikastunut porvaristo yrit-taa
lisätä riistovoittojaan entistä enemmän työläisten ^^Ip'^ työpalkkojen ja työehtojen huonontamisen kustannuk-
^ • i p | | | | i ^ l 8 ; : , ^ K a i k^
0auri« ja katkeria taloudelHsia taisteluja työn ja pää-sfeM?^^^^^:^
: 1^ iettä
ne eivät useinkaan ole syntyneet työläblen esittämien
||^|lf<- palkan y. m. parannusvaatimusten puoliesta, vaan ovat
' »et olleet työläisten käymiä puolustustaisteluja .joihin
S< pakoittanut J^äissä
S^ffi^t •; 1^ kapitalistit -—jotka toimivat
•^ff < hampaisiin saakka aseistetun militarismin suojassa, on*
ifill^ eitä työväen on täytynyt useissa maissa
\4 luopua jo aikaisemmin valtaamistaan aseinista. Työ*
|||||||^^v j^^^ on pidennetty, työpalkkoja alennettu ja yleensä
työväen suojcluslakeja huononnettu. Nämä ovat kaikki
ifSt^^^^^^ ilmiöitä, joihin järjestyneen työväes-
'l:('< ton täytyy kiinnittää huomiotaan. Työväen asema on
f J[iyt jo niin huono j a epäoikeuteton, että se ei siedä
enää huonontamista. Jo kerran saavutetut pienet oi-keudet
ovat niin raskailla taisteluilla saavutetut, että
ilman taistelua ine emme saa niistä luopua. Tämä tie-
^lfl^i-;:^>^oi8^ jokaista työläistä: toimimaan niin,
', tyonanlajakapitalistien katalat ja työläisten elämää
.M-^l'--' kuristavat hyökkäykset tulevat ehdottomasti takaisin
i ^ l i l j v l y p d y i k s i . - , ^^
:i|v;vv|:Mutta ^jtyöliäävä ;!porvarislo. pysähtyy ja' taipuu ai-noastaan
voiman edessä. Ei heihin kauniimmatkaan
g-j;: pjrjTnhot'^ 1^ Työläisten oikeutetuimmatkin
iv4'- vaatimukset ovat_heille vain tj^ijäa ilmaa. He polke-l
^ l p M ^ y ^ ^ voitto — rahaa
— siinä porvariston evankeliumi.
» Jig^,O,^^ ^^^ ^ S^ ennenaikaisesti hau-
<}f] taan, kunhan heidän riistovoittonsa vaan lisääntyy.
^ • Työväestö kuitenkin hallitsee j a omiätaa he voima-
, ;,kiÄBO^^ asettaa sulku tällaiselle riistämi-vaan
Icaikkien tulla tietoiseesi tä-män
voiman olemassaolosta Ja sen oikeasta käytöstä.
^ Järjest>-neet t}'5läiset muodostavat sen voiman, joka o i
Puolue ja ammatillinen toiminta
Viime kongressissaan hyväksyi S^san kommunisti
puolue seuraavan päätöslauselman jäsentensä suhteesta
ammatilliseen liikkeeseen:
iPuoIuepätvät korostavat kaikell? painolla, ettei puo­luejäsen
saa vapaaehtoisesti ilman puolueen johdon
suostumusta erota ammattiyhdistyksestä. Pämv^Öih
on jokaisen jäsenen kuuluttava ihyös ammattiyhdistyk­seen
nostattaakseen ammatillisesti järje^yneitä työläi­siä
reformistisia johtajiaan vastaan jä harjoittiukdeen
vallankumouksellista propagandaa.
Puoluepäivät selittävät, ettei puolue salli, että sen
jäsenet harjoittavat ammatillisessa liikkeessä yksilöllis­tä,
anarkistista politiikkaa. Puoluepäivät selittävät ka-teegoorlsesti
olevansa niitä puoluejäseniä vastaan, jot
ka amsterdamilaisten provokatsionin ja vallankumouk­sellisen
malttamattouuden kannustamana eroavat am­mattiyhdistyksestään
ja ryhtyvät rinnakkaisten Hittojen
luomiseen. Siviiiivapauksien liitto on tiehnyt
palveluksen julaistessaan amerikälai-sen
hallinnollisen salaisen poliittisen
poliisin toiminnasta- ja sen kustan­nuksien
laajentumisesta lentokirja­sen,
huomautetaan Daily Workerissa.
Laitos, joka tältä puoleen turvaa
kapitalistista diktatuuria., tunnetaan
Yhdysvaltain oikeusosaston tutkimus­toimiston
nimellä. Se Oli se laitos,
jonka isännyydestä surullisen kuu­luisa
Wm. Burns hiljattain erosi.
On hyvin kuvaava mitkä seikat laa­jentavat
tämän toimiston tehtäviä
kuin huomioon ottaa; että ennen Ve­näjän
köyhälistön vaUanknmonsta
sen vuosikustannukset olivat vain
$617,534, inutta heti sen jälkeen v.
1918 tarvitsi se $1,748,226 «tutki-muksiinsa.)
Koko salainen, toimisto on ollut
olemassa vuodesta 1908 asti Silloin
Puoluepäivät vaativat jäseniltä päättävää ja tar­mokasta
taistelua hajaannusta ja ha;oittavia johtajia
vastaan. Ei mikään provokatsioni eikä vaino saa olla
syynä kommunistien vapaaehtoiseen luopumiseen am­mattiyhdistyksestä.
Päinvastoin on kommunistien tor­juttava
amsterdamilaisten provokatsioni, olipa porva
rillisen valtion tukemanj ammattiy-hdistyksen keinot
sitten mitkä hyvänsä. Piiolue vastustaa niinmuodom
tarmokkaasti eroamtsvirtausta, mikä on omiaan tuotta­maan
valitettavaa hajaannusta proletariaatin keskuu-dessa
ja suuresti vahingoittamaan vallankumouksen vai*
mistelua.
Kommunistit_ovat nyt, kuten aikaisenriniiikin, ha­jaannusta
vastaan ja käymät taistelua sosialidemokraat­tien
hajotuspolitiikkaa vastaan vielä sittenkin, kun vii^
meksimainitut ovat eroittaneet heidät ammattiyhdistyk*
sestä. Kapitaalihyökkäyksen ja kasvavan taantumuksen
liikkeessä äärimmäisen tähdellistä.
Ruotsin kommunistisen puolueen
pää-äänenkannattaja selostaa puola-eessaiiyallitseyaa'^
erimielisyyttä ^seu­raavasti:
^ «Asema, joka ikävä kyllä ön toi-meenpanevan
komitean, uusien vaati­musten
jälkeen kärjistynyt, on ly­hykäisesti
luonnehdittuna-' seuraava:
Työvaliokunta hyväiöyi Kommu­nistisen
Internatsionaalen toimeen­panevan
komitean päätöksessä esi­tetyt-
käytännölliset tehtävät Ja' il­moitti
suostuvansa toimeenpanevan
komitean vaatimukseen, jonka mu­kaan
ylimääräistä puoluekongTessia
ei iiaada pitää h€tr,'j» päätti lykätä
^en ensi vuoden maaliskuuhun, jol­loin
varsinainen puoluekongressi pi­detään."
. K" •
Sen johdosta, että puolueeh vä­hemmistö
vastaisuQdessakih mahdol­lisesti
voisi saboteeräia hallinnon toi­mintaa,
päätti tämä ilmoittaa, että
se on sääntöjenmukaisin keinoin yl­läpitävä
puoluekuria ja puolueen
sääntödiin perustuvaa oikeuttaan.
Työvaliokunta, jonka enemmistö
on keskenään täysin solidaarinen ja
jolla oh myöskin enemmistö edus­tajistossa,
selittää lopuksi, että" se
pitää jokaista kuripitotoimenpidettä,
johon Kominternin toimeenpaneva
komitea mahdollisesti ryhtyy hallin­non
yksityisiä jäseniä tai puolueen
enemmistöä vastaan, kohdistettuna
koko puoluetta vastaan ja tekee sii­tä
johtopäätöksensä.
Sallinto torjuu samalla syytökset
siitä, että se haluaisi sösialidemo-iratiseida
puoluetta tahi johtaa sen
pois Intematiönalesta, jonka viiden­nen
oiaailmankongrressin yleiset päS-tök;
3ei ;j i3iotsal9isen^.pupluee.n fjdus-täjisto'
on hyväksynyt, ja julistaa,
että puolue on ja tulee kaikissa t i ­lanteissa
olemaan kommunistisella
pohjalla.
Eksekutiivin edustaja vaati seli­tyksessään
eksekutiivin päätösten to-teuttaniista
karki^a kohdissa. Enem*
mistön julistus hyväksyttiin kuiten­kin
'4 äänellä kol^inea vastaan, min­kä
jälkeen eksekutiivini edustaja i l ­moitti,
että hän vaatii veto-oikeutta
käyttäen oikeutta ottaa osaa kes-kushallihnon
(työvaliokunnan) : toi­mintaan
ja edustaa eksekutiivia Pö-litikenih
toimituksessa.
Hallinnon enemmistö ilmoitti, et­tei
se Voi ialistua sellaisiin inääräyk-siin,
vaan tulee vastustamaan niiden
toteuttamista, koska se olisi liiallista
keäcittämistä, mikä ei sovellu ruot­salaisiin
oloihin. Lopullinen päätös
tehdään muutaman päivän perästä.
Tämän johdosta kirjoittaa lehden
toimitus, että asema on nyt vaikeu­tunut
eksekutiivin edustajan aset­tamien
vaatimusten johdosta, jotka
tarkoitta\nat Politikenin sensuroi­mista
ja työvaliokunnan täydellistS
määrääniistä. Lehti toivoo, että Ko­minternin
toimeenpaneva valiokunta,
jolla. aisiassa on lopullinen ratkaisu­valta,
ei tule pitämään kiinni näistä
kohtuuttomista vaatimuksista ja et­tei
se saattane puolueen yhtenäi­syyttä
vaaranalaiseksi, kun puolu­een
enemmistö on kaikissa oleellisis­sa
kohdissa alistunut toimeenpane­van
eliökunnan päätöksiin.
Y^an; l^et^rin hiero-jattansta^
talondenhoi-
^jattarista, malleisia
ja esflnkijattarii^^
Kirj. Arkadij Avertshenko.
Suom. Venäjästä.
' Saavottuani pääkanpnnldin olin
päättänyt toimittaa seuraavat asiat,
jotka olin tarkasti merkinnyt muisti­kirjaan:
1) Ottaa hierontahoitoa. Etsiä hy­vän
hiero^attaren.
2) Hankkia taloodenhoitajattaren
hoitaihaan talouttanL .
3) Etsiä sopivan naismallin «Diana
kohtaan Endymionin> nimistä tau­luani
varten.
4) Palkata vanhanpaoleisen esi-lukijattareh
lukemaan minulle iltai­sin
koska silmäni ovat heikot.
• "--r il • \
Hankin sanomalehden ja löysin i l ­moitusosastosta
kaikki .tarvitsemani
ammattilaiset:
' 1) «Nuori, kokenut hierojatar.
Antaa hierontaa kotonaan klo S^ta
klo 7:ään ip.>
2) «TaloudenhoitajatarV tarjoutuu
hoitamaan yksinäisen miehen talo­utta.
Ob halukas matkustamaan
myös maalle.>
Z)j€Nuon, kaunisvartaloinen nais-malh
tarjoutuu taiteilijan käytettä­väksi.
Klo 1 atä klo 9 »än.»
4) «Arvokas, vanhanpuoleinen n a i ­nen
tarjoutuu nuort. miellytte miest.
esilukijättareksL»-''
• ;T7- Olettekö te talondehhoitajatar?
T-r^ysyin naiselta, joka avasi minul­le
oven? ''.
— Olen kyllä^ - i — ; vastasi- hän ys­tävällisesti
hymyillen.
^ Oletteko .taipayainen matkusta­maan?
• ' ".u
— Oo, mihin tahansa!
— Mitkä ovat vaatimuksenne?
-— 500 ruplaa palkkaa kuussa. No,
tietysti vielä pari piikua kuukaudes­sa
ja pari kolme koroa.
Vaikenin. •
— Oletteko todellakin talouden-hoit^
jatar?
. - r JKetyisti. Olet^
moitöksenL . " •"•
— Kuulkaapas! — sanoin vaka­vasti.
Sellaisen tälondenhoitajat-taren
ottaminen palvelukseen, joka
takseem...
. • •—iöönlcsHi"
— Mmäiö? i ^ E ^ - . snnt»? Xiksi* ^
' — Kasvoni osottirat T « - - , . „ ,.
^BxuTts hSmmästya^^^
k y m osanottättsti: ^ ^ ^
— Ehkä «tte ofe joatua-paikkaan?
Ehkä olS:"er2r nyt osotteesta?
p o S k ^ * * : ! ^ - ^ - ^ -
olette h«nrojatar. ja minä i S ' Z
hn teitä maffiksL O l S ^ h S ^ ^"
tää.t«tärSsantamaa^
— Mutta maffi minä olei^a.
t - i J Ä s u ^ t ^ ^ - ^ -
Mutta oletteko te stte=
Hän löi käsniään lanteir;-»-, •
tahti lattialle ja r a p e ^ " ^ ^ -
täyttä kurkkua.
VI
Päätin olla. varovainen
--;01etteko te hierojatar:
— Olen kyllä.
<Mkea hierojatar? Joia hie.
roo? Ettekö mikään malH?
r - En tietysti ole maiU. Olsa hie­rojatar.
Huusin raivoissani:
— Olette hieroja, mutta mfei te
riisuudutte, kun minun, joka tar­vitsen
hierontaa, pitäisi riisuu-a P-kä^
teidän?! '
Hänen sihniinsä. kohosi kyyneliä.
—- Näen, — sanoi .hän surnliisesti»
— etten miellytä teitä.
vn
Poiskin hänen luotaan. Heitin
muistikirjani menemään, revin U-motuslehden,
ostin lipun ja läksin ta­kaisin
kotikaupunkiin.
Matkustin, matkustin iäksi pois
mokomasta kaupungista .jossa kaikki
on nurinkurista, jossa talondenhoita-jattabt
nyttevät miehen köyhäksi,
erilnkijat .maksavat kuulijoilleen^
mallit riisuvat taiteilijan yltä vaat­teet
ja hierojattaret itse riisuutu­vat
Sairastensa sijasta.
Kaivosmiesten delegaten toimesta
maksaa " tuhantisen ruplaa-kuussa, erosi Yrjö Kampi. Hänen tilaUeen
uutisia
>. OaMtoB jkokookseMa t k. 18 pnä
hyväksyttiin 'osaston jäseniksi seu­raavat:
Huugo Mikael Seppäläinen,
Jyyäskjiästä, täysillä jäsenoikenk-silla
• sekä väliaikaisella jäsenoikea-dellä
hyväksyttiin Amanda lantu-nen
Tpäjän pitäjästä. Muuttokor^
tillf s i i r ^ osaston . jäseneksi Aino
Elimen ~ Sudburyn osastosta. .
.^Kaupun||in keskuskomiteasta ero­si
'Emil JuneL'' Hänen tilalleen va-'
Httiin Jussi Kivelä..
sen vuoksi, että tarvittiin ryhtyä tar­kemmin
seuraamaan työläisten har­rastuksia.
Nyt toimiston järjestä-mänä
toimii 700 urkkijaa^öläisteh
unipissa, poliittisissa ' järjestöissä ja
ne etsivät punaisia ja muita «vaa-rallisia>
aineksia. Kun union jä­sen
nousee puhumaan kapit^istista
järjestelmää vastaan, merkitään , sfe
erityiselle kortille ja lähetetään Was.
hingtoniin.; Tämmöisilie korteille se­litetään
olevan merfetty noin 200^-
000 työläistä^ ja «radikaalia»» joita
varten sitten hallitus .kuluttaa sann>
nattbmia-.summia saattaakseen- niitä
«vaarattomiksi» yleisten punaisten
jahtien ja eri valtioissa «ylevien
dikalistilakien kautta, kuten esim.
Michiganin kommunistijattu niin sel­västi
osottajLV':'
Lähes kansi kertaa nyt 'koldtetaah
enemmän rahaa . vuosittain/ tämän
toimiston yUäpitämiseen kuin 'kym­menen
vuotta sitten. Tänä vuonna
nut joku merkillinen Taara, mutta toimisto kuluttaa $2,283,863.
johtaa mieleeni erään miehen me-hettelyn,^
ok4 omisti tuhat ruplaa.
Hän osti-tällä tuhannellaan kassa­kaapin
tämän tuhantehsa säilyttä-mtistä
varten. V käsitätte kai, -että
hänelle jäi vain kassakaappi, jossa
ihanteellisen varmasti rahat säilyi­vät,
'mutta ettei hänellä? oHi4._ raho­ja,
-joita tässä 'kassakaapissa olisi
säilyttänyt.. Hyvästi!
;':\;:':V-;.-.y'v-.:iv':,
Se, joka oli ilmoittanut olevansa
«arvokas, yanhanpuoleinen: esiluki-jatar
»^ osottautui todellakin ole-
Aransa; arvokas, vanh^puoleihen nai­nen,
oli puettu hiukan mauttomasti,
mutta komeasti.
-r- Tekö se olette! — sanoi hän,
tarkastaen minua lorgnetin läpL —
Vai niin, vai n i i n . . . MieUytättemi­nua.
~ vastasin kainosti hy­myillen.>-
Tekin miellytätte miniifL'
Mitkä ovat ehtonne?
Sata ruplaa kuussa ja sata si-kaaria.
Pidän hyvien sikaarien sa­vun
hajusta.
— Poltatteko todellakin sikareja?
— En minä, mutta te saatte polt­taa.
— Mutta mitä se teitä fiikuttaa,
poltanko minä vai olenko: poltta^
matta?
— Totta kai! Kun^^minä kerrain
niitä annan teille, on "teidän niyös-kin
ne poltettava.
— En oikein käsitä t e i t ä . J|ik-sikä
te antaisitte? Sitäpaitsi sata
ruplaa kuussa on hinta, joka ei käy
päinsä.
—^Kuten tahdotte. ^Enempää en
voi^-maksaa.
• •—• Tahdotte kai sanoa: vaatia?!
— Maksaa!! ~,
—Vaatia?!! =
— Mak-saa!!!
— Tekö? MinuHe?
— Minä. TeiUe. ^
-— Teistä tulee minun esilutijat-tareni
ja aiotte maksaa minulle ?^S(^
—r Voi kultaseni,.—huudahti hah,
kietoen fairttuiset kätensä kaulaani.
— Olet pikku hölmö... No, mutta
mihin sinä nyt? No; oDcoon- xaen-r
neeksisatakaksikymmentä! Tiehen­sä,
vain meni! Hyvä jumala, kuin­ka
nuoret miehet ovat nykyään ksail-listnneetlC.
V
— On sangen hauskaa tutustua,
— tervehdin kookasta, komeavarta­loista
naismallia, jonka yllä oU vaa­leanpunertava
aamnpuku. — Me yhr
Ka- dymme ais yhdessä työdcentelemään
ei voitu valita ' henkilöä koska ei
kokouksessa ollut: saapuvilla sanot­tuun
toimeen halukkaita ja kyke­neviä
henkilöitä, joten valinta jäi
seuraavaan kokoukseen. Väliaikai-.
sesti tointa hoitaniaan valittiin Nes­tor
Riihinen.
Kaupungin keskuskomitea oK
päättänyt toimeenpanna kansainvä­liset
ulkoilmajuhlat Sanottuun juh­latoimikuntaan
valittiin osastomme
puolesta N. Sivula, Sinri Virta, A.
Törmänen, N. Riihinen jä D. Lou-
.hJ.'-
" Toimeenpanevalta komitealta oli
saapunut kirjelmä, jossa kehoitet-tiin
järjestämääh vastalausekokouk-sia
syysk. 7 päivä Suomen hallituk­sen
viiipeaikaisen kommunistista
puoluetta vastaan harjoittaman vai­non
ja sen toimitsijoille langetta'
näen luokkatnomioiden johdosta.
Osasto paätÖ järjestää sanotun vas-talausekokouksen
t. ki 31 päivänä
koska syysk. 7 päivä on kansain-väUnen
nuorisopäivä, joten siHoia
ei voida sanottua kokousta järjes­tää,
——aä.
^St&Manefl Dotisia
Lieko ollut p«h«omatnnto. Osas­ton
työkolcoukseen tämän kuun 9
päivänä tuH kolme äskettäin van­hasta
maasta tullutta Luumäen poi­kaa,
aikomuksella päästä osastom­me
jäsenyyteen. Kun heiltä kysyt­tiin
ovatko he kuuluneet työväen-järjestöihin
Suomessa niin heistä
kaksi ei edes tietänj^ tokko koti­pitäjässään
onkaan työväenjärjes­töä.
Heidät kuitenkin otettiin koe-jäseneksL
Vaan luultavasti eivät
he oOeetkaan halukkaina olemaan
osastomme jäsenyydessä, koska
hän ajan perästä tuUvat ja sanoi­vat:
"Koska emme
ennenkään kuuluneet
työväenärjestöön niin
nytkin pysytellä erossa."
henkilöt Iivari Laapas .
Mantonen, kotoisin L^J^mäen pi»-
j ^ Viipurih läänistä, eivato^
osastoomme millään tavalla ica^
via.
. Voniaiela |a ^'^'^""'^r^^
kokouksessa tämän ^""jj^^
päätettlm Kittyä Kesb-Ontan^
vopnistelu. ja urheilasenrojHi
teis^y^MJestöon. -mämrBoe y
mihnJään
koetamme
Siis nämfi
ja M«n»
I Arvaa mon^o
l.c«tetn levityskflpul
l^STcm tuhannella.
t^flps3assa jaetaan
fr^^hansa. joka i
^^Mvöskm saatt
Ä on jofaj
ieiUe Punikk
««ta. Missa on asia
fS^i niitä ole, leiki
l^^gnSi osotteella.
VAPAUS, Box 69, £
Haluan tilata «
•(Hinnat YhdysvalloiJ
Canädassa ?1.75 ja Nimi .........
Arvaukseni •
Samalla tilaan 1
vk, osotteelh
vk. osotteelh
Näistä arvausnumero
Lähetyskulut
|40e läiietykBistä allr i
SOe. lähetyksistä fS
159.99 asti, 75c lifaet
$60.00—$9J».9r j a $1.0 I blta 1100.00 taikka sit
IjsiumUaj. lähetyksiltä.
1 unolnalähietyksille on
• . . Torontossa ottaa !''riB
I tyJDiiä vastaan S. 6. Ne
Broadview Ave.
I4pukutiiksia Soi
yjimeisteh suurien sale
«8 toi muuan toverini
^maiinjalta. Se ön ka
"i Canädassa, missä
ja rasva tiukkvi^ ;
Jäyesta, Tuö jkayeri
Bileensä sieltä päin, inisi
lUe talvena i)ahivat" 1
m teossa miehille. S
Jralemma oikein housut
«ivat yli suurempiehl
tnpsteni He olivat kai k
yalikoituja, pitkäsääris
vaikka sitä .en , kyllä
Ätkut "runnareista" o
"molella hykerrelleet
ajatteUvat miten he
antavat ainoastaan
nkärtppiä ja miehe
>iä "muunsainia",
dollarit riittävät, y
^ olla tuota noin; ni
ät maailman rahanu
eivät paljon kuulu ]
vähäväkisistä metsärui
ne ryöjät vähensivät 1
in monella prosentilla,
monikin "runnari'^ hj
«e osuudelle ja kun silli
paljon sellaisia, jo
aliin takia merineel
; «Mä välitöikseen pistän
" ^ n g i n pystyyn jä- to
i että voi olla jo muuta
f^rppsiakin, niin eihän
»ia tuttaviaan pois a
jättää koko tuD s
'ensi talven varalle/; Si
m nyt vielä ainakin
" 'pesten kanssa kum]
Jno siis kaikki meni i
samaten kun SuuriSu
" valkoisilta Karjalan
' ^ e n palkinto oli tt
^työstä", kan sillä
kirvesvarsien teldjä
een hannantupen p
kinen "paasi'' kevi
"finistyksen" jälke
vetämään ne solmi
vaikka "supiksi".;;
V'»npa noista naidsta^
J^vastus, kun niille .p
•^eitä housuja ja "ni
•"«npi kangasta ja k