Vapaus, November 7, 1961

              Sivu 2 Tiistaina, marra§k. .7 p. —. Tuesday, Nov. 7, 1961
VAPAUS
(LIBEBTT). — Independent Labor.
Organ of flnnish- Canadlans.' £ B -
tsbllsbed Nov. 6. 1917. Authorlzed
an second class mail by the Post
"ffloe Department, Ottawa, Pub-r
ished A^thrice . we«kjy: Tuesdajv^.
fhursdays and Saturdays by VapsÄui'
Publishing Company Ltd., at 1CK}>102
Elm St". W., Sudbuiy. Ont.. Canada.
Telephoneä: BUs. Office OS. 4^064;
Sditorlal Office OS. 4-4265. Managez
E. Suksi. Bdltor W. Eklund. Malltag
address; Box 69, Sudbury; Ontario.
Advertising rates Upon applfcstto).
Translatlon free of charge. , ; .
TILAUSHINNAT: ^
Oflnadassa: 1 vk. 8.(t0 9 kk. "iSh
YHdysvaUolfisa: 1 vk;D-Ob^b kk.^tSO
Suomessa: 1 vk. 9Ä> 6 kk. 535
NLn 44r vuds^hrä
Tänään; marraskuun 7 päivänä,^tulee kuluneeksi 44.vuot­ta
siitä kun Lokakuun suuri ;sosiaiistinen vallankumous miii:-
si Leninin johdolla valtavan aukon,kapitalistiseenjmaailxnaa-rintamaan.
Silloin syösliin työväenluokan, -johdolla vaJlgsta
vihattu ja julmaa sortopolitiikkaa harjoittani»! isaarinvialta,
kukisteltiin^sen jk'lkeen valtaan noussut väliaikainen porva­rihallitus
ja muodostettiin'kpkonaaniiudenhi^fl^^
sialistinen hallitus. Sen jälkeiset vuodet olivat nuorelle neu­vostomaalle
kovia taistelujen vuosiav nrutta samalla 'myös
historiallisten voittojen aikaa. • • : ..;
Vastavallankumouksen ja ulkomaalaisten hyökkäysten
lyönnin jälkeen oli kansakunnan edesöä sotien .ja kansalais-;
sodan haavojen parantaminen,^.raunioituneen• talouselämän
ylösnostaminen ja sellaisen uudentyyppisen .yh(eiäkunnsf:i
rakentaminen, jota ei koskaan aikajsemmin ollut vielä ollut.
Kaikesta tästä huolimatta Neuvo.stoliitosta on kehittynyt ää­rettömän
lyhyen ajan kuluessa,. 44 vuoden aikana, josta,mil­tei
toinen puoli on jouduttu käyttämään joko sotiin tai sotien
vahinkojen korjaamiseen, sellainen voimatekijä,:että yhdessä
toisten sosialististen maiden kanssa siitä on tullut ratkaiseva
voima maailman mitassa.
Nämä ovat niitä -perusseikkoja miksi koko maailma" —
niin sosisalismin ja kommunismin vastustajat,/kuin fniideh
kannattajatkin j a suuret vielä linjoittumattomat kansanjou­k
o t— kiinnittävät k a i k k i a l l a maailmassa entistä suurempaa
huomiota tähän merkkitapaukseen. •.. " ,
Tämän hetken Neuvostoliitosta puhuttaessa kohdistuu
huomio ennen muuta maailmanlaajuista huomiota osakseen
saaneeseen NKP:n .uuteen ohjelmaan missä tuodaan julki
neuvostomaan päättäväisyys raivata valtatie sosialismista
kommunismiin, luokattomaan yhteiskuntaan missä toteute­taan
käytännössä kommunismin suurta periaatetta, "jokainen
kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpefttfenskinukaan". Tämän
suunnitelman toteuttaminen'vaatii tietenkin kaikkikäsittävää
j a herkeämätöntä tuotantovoimien kasvua ja kehitystä. ,Vain
teollisuus- ja maataloustuotanAon valtava kasvu voi taata
sen; että yhteiskunnan kaikki jäsenet tulevat saamaan "tar­peittensa
mukaan".
Uuden puolueohjelman mukaan Neuvostoliitto tulee lä-hrvnosina
johtiamaan koko muuta; maailmaa tuotannossa lien-keä
kohti; siellä tulee olemaan maailman lyhyin työviikko ja
maailman korkein elintaso. Puolueohjelmassa luonnehditaan
seuraavanlainen tavoite: ' .. •
"20 vuoden kuluttua yhteisktmnalliset kulutusvarannot
muodostavat yhteensä noin puolet väestön kaikista realitu-loista.
Tämä tekee 'mahdolliseksi turvata yhteiskunnan las­kuun:
. — lasten maksuttoman ylläpidon lastenhoitolaitoksissa
j a sisäoppilaitoksissa (mikäli vanhemmat sitä haluavat);
maksuttoman opiskelun'kaikissa bpp^
— kaikkien kansalaisten ^maksuttoman, lääkintäpalvelun
ja ilmaiset lääkkeetsekä-sairauden parantolahoidon;
— asuntojen j a edelleen myös veden, sähkön, kaasun ym.
maksuttoman käytön;
— kunnallisten liikennevälineiden (katuvaunujen, linja-i
autojen jne) maksuttoman,käytön;
— eräiden yleisönpalvelulaitosten maksuttoman käytön;
— ]epokotimaksujen johdonmukaisen alentamisen ja osit-taisesti
lepokotien, täysihoitoloiden ja matkailumajojen mak­suttoman
käytön; ^
väestön turvaamisen yhä laajemmassa mitassa apu­rahoilla,
muilla huojennuksilla ja opintorahoilla (yksinäisten
äitien avustaminen, ylioppilaiden opintorahat);
— asteettainen siirtyminen maksuttomaan yhteisruokai-luun
(päivällisiin) tuotantolaitoksissa, virastoissa ja tuotai-nossa
työskentelevien kollektiivitalonpoikien keskuudessa.
Täten neuvostovaltio on oleva koko maailrnalle esimerk­kinä
ihmisen kasvavien aineellisten ja kulttuuritarpeiden to­della
täydellisestä ja kaikkikäsittävästä tyydyttämisestä.
Suunniteltu ohjelma voidaan täyttää menestyksellisesti
rauhan oloissa. Kansainvälisen tilanteen vaikeutuminen ja
tästä johtuva puolustusmenojen-lisääntyminen' voi viivästyt­tää
kansan toimeentulon parantamista tarkoittavien suun­nitelmien
toteuttamista. Kansainvälisten suhteiden vakautta­minen
normaalisiksi, sotamenojen supistaminen ja varsinkin
yleinen ja täydellinen aseistariisuminen valtioiden välisen
.sopimuksen perusteella tekisivät mahdolliseksi kohottaa työ­tätekevien
elintasoa huomattavasti enemmän kuin stiunni-telma
edellyttää . ,
* • « ^
Kuten näkyy, NKP:n ohjelma pitää erittäin tärkeänä
kansainvälisen rauhan säilymistä. Kansainvälisen tilanteen
"huononeminen voisi viivästyttää" jössddtimäärih tämän
ohjelman, toteuttamista, mutta xauhantilan vakauttaminen
ja "ennenkaikkea yleinen jä täydellinien aseistäriisiimissopi-mus"
voisi nopeistuttaa-vieläkinenepunän kommunismin pe­rustan
rakentamista. •
Tärnä selittää sen, miksi rlukemattöiriat porvarilehdetkih
ovat panneet tyydytyksellä merkille, kuten kirjoitti esimer^^
kiksi kreikkalainen Atinaiki-lehti, että tämä ohjelma perus­tuu
rauhallisen rinnakkaiselon, periaatteisiin, ja samalla sen
kun tässä ohjelmassa "korostetaan yleismaailmallisen rsfu-hantaistelun
ja suurvaltojen välisen- sovinnon välttämättö­myyttä
sodan ehkäisemiseksi."
Kaikki piirit eivät tietenkään suhtaudu myönteisesti tä­hän
ohjelmaan. Ne ovat näkevinään sen toteuttamisen mah­dottomuudeksi
ja leimaavat kommunismin perustan raken­nusohjelman
suureksi "utopiaasi" samalla tavalla kun tun­nettu
brittiläinen kirjailija mr,; kelles" leimasi aikoinaan Le-ninih
sähköistämisunelman "utopiaksi". ;
Toisaalta tilastotiedot puhUvät kuiteriiun. selvää kieltä.
Vilmeksikuluneen 16 vuoden aikana Neuvostoliiton teolli­suustuotannon
keskimääräinen kasvtm vauhti on ollut 10.6%
kun taas Yhdysvaltain on ollut Vbift 2% vuöde&a. Tätä me^
npa kun jatkuu, niin ei ole kaiian ennenkuin Netivdstoliitto
säavUVtaa ja sivuuttaa Yhdysvallat, jolla "kilpailun" alussa
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
>L
Hilja Lyytikäinen, Rice Lake,
Ont,, täytti sunnuntaina, marratski
9 pnä 70 vuotta;
^ a i y BadniO, Edtvöle, Alta,
täyttää perjantaina, marraskuun 10
pnä 8 i vuotta.
Yhdyinme sukulaisten ja tutta-vain
oniientoivötuksiin.
YLEISÖN
4CiRJE
VALHEILLA -ON
Poirt Arflinr. — Täällä "Canadm
Uutisten töimituskimnassa iiäkyjr_
olevaäi -joku fMuste-Matti" joka söi-söo
äihä päälaellaan kvin on kysy­myksessa
.'Qku syvää tarkoittava
asia. — 'TIuste-Matti" hyökkää «ri-koisesfi
%iitä patrioottisia ihmisiä
vastaan, jotka Järvieiipään 'rauhapa
komitean jöUdolla läksivät ydinpom­mi,
ja sotavastaisten tunnuksien alla
katukulkueeseen, joka sattui saf
maan aikaan kmn Suomen presi-deiitrn
vierailu täällä. Myösktii
"Muste-Matti" koettaa väittää, että
(poliisi) virkavalta ohjasi raubattr
puolt:;i3tajat pois suunnitelmistaan ja^
edeneenkin hän' koettaa leimata
rauhankomitean teon tyhmyydeksi?
Asla todellisuudessa on siten, että
rauhankomitea oli pyytänyt vu-ka-'
vallalta saada rauhanmarssi kulr
kueen lupaa lauantaiksi, mutta vir-r
kavalta ei suostunut, koska kattpum^
gissä on liikenneruuhka lauantaisin
ja nimoUen sovittiin virkavallan
kanssa perj»itai-illaksi, joka sattui
juuri samaksi ajaksi kiim oli presi­dentti
Kekkosen vierailu. Samom
Canadan Batthaiftomitean tri Endi-cottui
puhetilaisuus oli samaa nai-kisan
'^öu Temppelissä kuin oli
pres. Kekkosen yhteinen vastaanot-
^ Otiläisuus Port Williamin' Colosiu-
I iMssa-iSdellämäinittu tri Endicottin
puhetilaisuus ei ollut yhteensattu­man
takia kaikista edullisimann ai­kana,
ja sen rauhankomitea käsitti'
kin,£mutta tilaisuus oli aikaisemmin
järjestetty ennenkuin oli edeS tie­toa
presidentin vierailusta. Sitäpait­si
rauhankomiteassa eivät määrää
suohöläiset. ' ^
Ehkä tämä "Muste-Matin syytös;
ei Olisi tarvulntlt näin paljoa palsta^
tilaa/ mutta kun Suoihessäkin seu­rataan
Kekkosen Canadan ja Amert
kan vieraituBv lienee' paikaltaan öi
kaista Canadan Uutisten vääristely;
— Rauihankannattajai
Kansanedustaja Yriö Murto:
. Helsinki. — Kun Neuvostolii­ton
Suomelle lähettämä nootti on
aiheuttanut ni,onenIaista kannun­valantaa
j a 0'n myös tehty nähtä­västi
liian pitkälle meneviä joh­topäätöksiä
sekä pyritty anta­maan
jopa vääristelty kuva nootm
sisällöstä ja siten aiheettomasti
herätetty levotonta mielialaa, niin
haluan korostaa tosiasioita, jotka
nootissa tuodaan_.esille;
:!Nyt on kysymys nimenoinaan
sinpimuksen soveltamisesta, sopi­muksen,
jonka koko Suomen kan-r
sa On hyväksynyt, ja neavottelu-jeh
•aloittamisesta: Nyt kysytään,
onko o&eisto sopimuksen kannal­la.
Jo parina päivänä oikeistoleh-distössä
julkaistut kirjoitukset ja
lännen oikeistolehdistä otetut lai­naukset
^soittavat, että maamme
äärimmäisen porvariston asenne
on kiero. Se yrittää kiertää neu­votteluja,
lausuu kansanedustaja
Yrjö Mnrto,^oka Mauno Pekka­lan
hallituksen jäsenenä osallistui
vuonna 1948 sopimuksesta käytyi­hin
neuvotteluihin. —
Sopimuksen 2:ssa artiklassa sel­västi
sanotaan, että ' Korkeat Sopi­muspuolet
tir-levat neuvottelemaan
keskenään siinä tapauksessa, että
1 artiklassa tarkoitettu sotilaallisen
hyökkäyksen uhka on todettu,"
Sen täytj^ koskea kaikkia
ML jttltuvasli ydinaseiden
kiellon takana ja kannalla
oli todella suuri etumatka .Jos
N e u v o s t o liiton teollisuuden
tuotteiden määrä kasvaa vuo­sittain
10 prosentilla, niin v.
1966 —-siis vajaan 5 vuoden ku­luttua
— Neuvostoliitto tuottaa-
106 prosenttia Yhdysvaltain
nykyisestä tuotannosta ja y.
1970 peräti 156 prosenttia.
Vaikka Yhdysvaltain onnistui­si
nostaa teollisuustuotantonsa
vuotuinen kasvu 4,5 prosentik­si,
mistä siellä on haaveillen
puhuttu, niin siinäkin tapauk­sessa
Neuvostoliitto saavuttaa
Yhdysvallat jo vuonna 1970.
- Nikita Hrushtshevin NKPn pno-v
loekokonksessa tekemä llmoltäs 50
miljoonan trotyylltonnln vetypom-min
räjäyttämisestä on aiheuttanut:
hysteerisen pnrkanksen US An leh­distössä.
"Hmshtshev heristelee suurta
pommia", Jtdlstafa newyorkiIainen
Dälly NewB, IVashingfon Post and
limes Herald sekä Nevr Tork Xlmes
korostavat ydinasekokeiden radio­aktiivisten
jätteiden vaarallisautta,
Josia ne tyystin vaikenivat US An
snorittaessa ydinräjäytyksiä. New
York Mlrror knvaa erittäin pems-teellisesti,
mitö tapahtui^ Manhat-tanlOe,
jos sinne pudotettaisiin 50
mi^atonnin pommi;
AmerikkalalsUIe lokijoUIe pyri­tään
vakauttamaan, että Nenvostor
liitto Ideltäytyy rauhanomaisen
rlnnakkainolon xpoIitUkasta sekä
yleisestä Ja täyddisestä aseriisun­nasta
-Ja uhkaa maailmaa.
On totta, että Neuvostoliitto oijt
aloittanut uudelleen ydInaseko)ceet ja
on suorittanut kuluvana syksynä sar­jan
räjäytyksiä. Miksi tuon askeleen
'otti maa, joka maaliskuussa v. 1?58
lopetti : oma-aloitteisesti atomi-. ja
vetypommikokeilut, esitti syyskuussa
1959 YKlle suunnitelman yleisestä ja
täydellisestä aseriisunnasta, ja supis-
^ii viime vuosina useaan otteeseeh
omia aseellisia voimiaan?
; Neuvostoliitto ci ole koskaan kiel­täytynyt
rauhanomaisesta politiikas­taan.
Voiko pvikiä sotaan maa, joka
•on laatinut suunnitelmat ennennäke­mättömästä
rakennustyöstä?
Näin rakennetaan Neuvosto­liitossa
uudenaikaisen yhteis-amtamuodon,
kommunismin
perusteita. "Kommunismi on
luokätoh yhteiskuntajärjestel­mä,
jossa tuotantovälineet ovat
koko kansan yhteisomistuksesi
sa, yhteiskunnan kaikki jäse­net
sosiaalisesti täysin yhden^
vertaisia- ja jossa samalla, kun
ihmiset kaikinpuolisesti kehit­tyvät,
kasvavat myös tuotanto­voimat
jatkuvasti kehittyvän
ieteen ja tekniikan pohjalla ja
ossa kaikki .yhteiskunnan rik­kauden
lähteet pulppuavat
vuolaina -ja- toteutetaan suuri
periaate 'jokainen kykyjensä
mukaan, jokäiselle_tarpeittensa
mukaan'; Kommunismi on- va^
paidöii ja tietoisten-.työnihmis-en
erinomaisesti järjestetty
yhteiskunta, jossa vakiintuu
yhteiskunnallinen itsehallinto.
I Caikiila ihmisillä on yhdenver-aiset
ehdot työn ja jaon alalla
a he osallistuvat aktiivisesti
yhteiskunnan asioiden hoitoon
." Sanotaan NKP:n uudessa
ohjelmassa.
Voidaan ehkä pila eri mieltä
kommunismin "hyödyllisyydes­tä"
ja "edistykseUisyydestäl',
niutta se ei muuta miksikään
sitä tosiasiaa, että Neuvostolii­tosta
on ,odötettavissa suuren­moista
edistystä ja kehitystä
seuraavien lähivuosien aikana
-—varsinkin silloin jos kansain­välinen
tilanne ei kehity .so­daksi.
VALTAVAA VARUSTELUA
Syy on aivan toinen, MUiä tavalla
länsivallat ovat vastanneet Neuvosto­liiton
suorittamiin toimenpiteisiin,
joiden tarkoituksena on ollut kan­sainvälisen
Jännityksen lieventämi­sen?..:"
USA on jyrkästi lisännyt sotilaalli­sia
menojaan, aina 50 miljardiin
dollariin vuodessa, Koskaan aikai-
&emmln yksikään valtio el ole käyttä­nyt
rauhan aikana noiii valtavia
summia sotilaallisiin tarkoituksiin.
USA on laajentanut aseellisia voi­miaan
ja kutsimut sotapalvelukseen
250,000 reserviläistä, lyhentänyt uu­dentyyppisten
sukellusveneiden ja oh­justen
valmistusaikaa ja Jopa ottanut
käyttöön uudelleen vanhat sota-aluk­set
Ja lentokoneensakin,
USA, Englanti, Ranska ja Saksan
lUttotatavalta ovat voimistaneet kil­pavarustelua
varsinkin ydinaseiden
sekä kansaUisten Ja bakteerlaselden
alalla, NATOssa on- aloitettu valmis­telut
' Bunde8wehrm varustamiseksi
ydinaseilla. Ja USAn sotatuklkohtien
verkostoa vahvistetaan, ;
Vaikka USA ja Englanti virallisesti
llmolttlvatkln atomiasekokeiden lo­pettamisesta,
noita kokeita itseasiassa
jatkettiin: niitä suoritti Saharassa
Ranska, USAn ja Englannin liittolai­nen.
Mitenkähän länsivallat olisivat
reagolneeti Jos jokin Varsovan sopi­muksen
maa oUsl aloittanut ydlnrä-
Jäytykset sen jälkeen kun ne lopetet­tiin
Neuvostoliitossa?
- Neuvostoliitto varoitti useasti, että
sen on pakko aloittaa uudelleen ydin­asekokeet,
Jos Hanska el lopeta-niitä.
Mutta räjäytykset Saharassa jatkui­vat
Ja tämä merkitsi sitä, että NAT-.
On Jäsenvaltiot salvat siten määrä--
tyn etumatkan Neuvostoliittoon näh­den,
joka lopetti ydlnasekokeensa jo
vuonna 1958,
Geneven neuvotteluissa USA ja
Englanti suostuivat vain tietynlais­ten,
ilmakehässä tapahtuvien ydin­asekokeiden.
lopettamiseen. Ne pyrki­vät,
hankkimaan Neuvostoliiton suos -
tumuksen siihen, että ne saisivat suor
Tittaa rajattomasti ydinasekokeita
maan -alla ja avaruudessa "rauhan­omaisissa
tarkoituksissa". Mutta mIST
sä suhteessa tuollaiset räjäytykset oli­sivat
teknillisesti eronneet räjäytyk­sistä,
Jolta suoritetaan atomiaseiden
kieltämiseksi?
Pakostakin seuraa johtopäätös, että
länsivaltojen tarkoituksena oli ensin­näkin
tuudittaa yleinen mielipide sii­hen,^
^ttä neuvottelut ovat muka
käynnissä Ja toisaalta säilyttää va­paus
kehittää ydinaseita, mutta klel-tiiä
se Neuvostoliitolta.
U^A ALKOI VALMISTELLA '
Näin ollen sopimus. Joka oUsl kle)
tänyt vain yhden ydinaseiden kokei-lumuodon
olisi ollut huono palvelus
rauhan asialle. Se olisi oUut kanso­jen
pettämistä. Tällainen sopimus Il­man
sopimusta yleisestä: ja täydelli­sestä
aseriisunnasta olisi saattanut
aiheuttaa kansoissa vaarallista rau­hoittumista,;
vaikka samanaikaisesti
olisi jatkanut sodan syttymisen vaa­raa.
. • • •••
Vuonna 1960 USA aloitti ydlnrä-jäytysten
valmistelut eikä se tällöin
katsonut edes tarpeelliseksi salata nii­tä.
Amerikkalaisissa lehdissä Julkais­tiin
lukuisia tiedonantoja ja uutisia
sekä valokuvia, noista valmisteluista
Niissä olosuhteissa Neuvostoliitolla
ei ollut muuta mahdollsuutta kuin
aloittaa ydinasekokeet uudelleen.
Neuvostovaltion Ja koko sosialistisen
lenin sekä kaikkien rauhantahtoisten
kansojen puolustusedut sanelivat
tuon päätöksen. Neuvostokansa, joka
on kärsinyt kaikki sodan kauhut, on
aina vaatinut Ja vaatii edelleenkin
rauhan säilyttämistä ja vakauttamis­ta.
Se tarvitsee rauhaa voidakseen to­teuttaa
valtavat suunnitelmansa kan­santaloutensa
Ja kulttuurinsa kehit­tämiseksi.
Ilmoittaessaan NKPn edustajako­kouksen
osanottajille neuvostovaltion
hallussa olevista erittäin tehokkaista
pommeista Hrushtshev sanoi: "Kui­tenkin,
kuten aikoinaan sanottiin,
suokoon jumala, ettei meidän tarvit­sisi
räjäyttää noita pommeja yhden­kään
alueen yllä. Tämä on elämäm­me
kaikkein suurin toive!"
Noihin neuvostohallituksen pää­miehen
sanoihin pitäisi ensisijassa
'dinnittää huomiota kalkkien niiden,
joilla on lyhyt muisti ja Jotka pane­vat
Neuvostoliiton tilille, kieltäyty­misen
rauhanomaisen rinnakkais­elon
politiikasta. Neuvostoliitto vaatii
yleistä ja täydellistä aseriisuntaa eikä
koskaan ensimmäisenä astu sodan
tl:lle:
(German Maltsev — APN)
—-Millä tavalla nootti ja sen
edellyttämät neuvottelut vaikutta­vat
rauhan säilymiseen?
— Mielestäni nämä toimenpiteet
merkitsevät nimenomaan niin Neu­vostoliittoon
kuin Suomeenkin koh­distuvan
hyökkäysuhkan poistamis­ta
ja rauhantilan lujittamista. Mis­tään
muusta ei mielestäni voi olla
kysymys. Rauhan asiahan on kaik­kien
kansojen yhteinen asia. ^
— Tehän osallistuitte Pekkalan
hallituksen jäsenenä ystävyys-, yh­teistyö-
ja avunantosopimuksesta
käytyihin keskusteluihin. Minkälai­sia
muistikuvia teillä on tuolta a al^
ta? kysyi Kansan Uutisten edustaja,
— Sopimusasiaa käsiteltiin vuon­na
1948 hallituksen monissa istun­noissa.
Ensimmäisissä keskusteluis­sa
oli hallitusten jäsenten keskuu­dessa
varsin ristiriitaisia mielipitei­tä,
joista on jo aikaisemmin myös
iulkisu'Udessa kerrottu. Neuvottelu­jen,
kuluessa tultiin lopulta yksi*
mielisyyteen sopimuksesta, joka on
nyt Neuvostoliiton neuvotteluest
tyksen perustana.
Sopimustahan'jatkettiin vielä 20
vuodella, Sehän tapahtui vuonna
1955.
Nyt on kysymys sopimuiksen so­veltamisesta
ja sopimuksen mukais­ten
neuvottelu en aloittamisesta.
Kun oikeistopiirlt ovat lausuneet
käsityksiään neuvottelutarjoukses­ta,
niin samalla on tullut näkyviin
heidän kiero asenteensa. Oikeisto
yrittää kiistää, että Länsi-Saksa ei
sotilaallisella varustautumisellaan
muka uhkaa Neuvostoliittoa ja maa­tamme.
Toisaalta taas oikeisto liet­soo
sotamielialaa ja iloitsee jokai
sesta erimielisyydestä, jota esiintyy
Berliinin kysymyksessä,
^ Nyt oikeistolta kysytään, haluaa­ko
se noudattaa rehellisesti sopi­musta,
lausui kansanedustaja Yrjö
Murto, • ' V
tul OS
="-1 uni».
DIPLOMAATTIEN DIPLOMAATTI
— Ja miksi luulette olevanne so­piva
diplomaatinvirkaan?
— Olen ollut naimisissa jo koU
mattakymmentä vuotta ja vaimoni
uskoo vielä juttujani, joilla selitän
illalliset kotoa poissa oloni.
Jo 16, vuosisadalla Leonardo
da Vinei keskusteli mahdollisuudes­ta
rakentaa sellainen kone kUin ny­kyaikainen
helikopteri.
Vähän aikaisemmin kuin
prinsessa Margaret synnyt'
ti 6 paunaa ja 4 unssia pai­naneen
pojan, joka samoin
kuin äitikin voi hyvin, ar-^
vostelivat eurooppalaiset
lehdet häntä sHtä, että ras­kaudentilastaan
huolimat­ta
hän suoritti normaaliset
päivittäiset tehtävänsä ja
käytti korkeakorkoisia ken-kiä...
• • ......
Haasteryn(äyl<sen
on nyt $7,51«.37^
Liekin ja Vapaudttn haasteryntäysraHastoon saapui viikon ^
vaihteessa ttdifi 20 uutla lahtoitusta ja niide» kaiteeksi komea T
rahasumma $181.00, sekä huomattava määrä uusia haasteita';";
$25.00 lahjoitus. Kiitos! A
Yhteissumma nousi nyt kaksinkertaista korkeanimaksi sik- y
si kun lahjoitusten joukossa on'myös CSJTn Wanupin osaston
$25.00 lahjoitus. Kiitosi
, Erikoismafninnan muiden yksityislahjoitusten yhteydessä
ansaitsee se sudburylainen Liekin jä Vapauden nimetön ystävä;;
joka lahjoitti karhujen karkoittamiseksi lehtiensä IdmpuSta ^
$100.00. \ , ' •
: Uusia lahjoituksia ja haasteita saapui nyt seuraavästir ui,. ,vo<<
VAPAUDEN J A LIEKIN YSTÄVÄ, Sudbuxy, Ont. lahjoit^
taa $100.00 Vapauden ja Liekin hyväksi. Lahjoittaja sanoi, et^at''
olen ollut! Vapauden tilaaja sen ilmestymisestä 'lahtien ja sSi:!; >
moin Liekin ,joten hän toivoo, että jokainen varojensa mukaan;/ ^
avustaisi lehtiömme ilmestymistä. '.^r
AINO KOSKINEN. Toronto, Ont. vastaa $5.00 Saimi T a i p a - ' -^
luksen haasteeseen ja haastaa Alina Hämäläisen Toronto/ Ont*
IDA HEIKKILÄ, Toronto, Ont. lahjoittaa $2.00 Vapauden'
ja Liekiu hyväksi ja haastaa seuraavat: Olga Jokinen, Kesivi^k.',.,^
Ont. ja Aino Kauppinen, Whitefi8h, Ont. '
EIKKA FRANTSL Toronto, Ohti vÄsiaa $5.00 P. Hakalat»' ''^
jh A. Honkalan haasteisiin Vapauden ja Liekin hyväksi.
ELMA JA K A L L E LEHTINEN. Nipigon, Ont. vastaavat/
$3U)0 eläicevaarin haasteeseen ja haastavat puolestaan kaikki, '
Tamperelaiset tekemään samoin. r
• HEIKKI PALOMÄKI, Wanup, Ont. vastaa $1.00 Leo Wildan
haasteeseen ja toivoo, että kaikki "Matti-myöhäiSef' tekevät
samofn.. •
GSJmWANUPIN OSASTO, Wanup. Ont. vastaa $25.00 saarj
miinsa haasteisiin ja toivoo, että kaikki Järjestönmie osastot
lahjoittaisivat vointinsa mukaan lehtiömme ilmestymisen tur­vaamiseksi.
^
PENTTI VESALAINEN. Port Arthur, Ohi. lahjoittaa $2:00
Vapauden ilmestymisen turvaamiseksi ja hastaa Jack Liiman
ja Aarne Niemen tekemään samoin tai parenunin.
JACK MÄENPÄÄ. Port Arthurin takamailta, lahjoittaa
$5.00 Vapauden kolmipäiväisenä ilmestymisen turvaamiseksi Jä'
toivoo, että kaikki maksaisivat kunniavelkansa vointinsa mu­kaan.
LASSE SINISALO, Nairh Centre, Ont. vastaa $2.00 Erkki
Saarolan ja Jussi Lindellin haasteisiin ja haastaa seuraavat:
Tiida Moisio, McKerrow, Ont. ja Jiiissi Jokela, Vancouver, B. C.
Pitäkää kiirettä, viimeinen suora alkael /'J
KAISA ja A N T O N FORSMAN. North Surrey. B. C. vastaa­vat
$2.00 Lili ja V i l i Pasasen haasteeseen.
EINO LAMML Michipicoten Harbour. A. G. Ry,. Ont. lah­joittaa
$5.00 Vapauden ja Liekin hyväksii
E. RAHKOLA. Port Arthur, Oht. vastaa $3^00 Topi Ahott
haasteeseen.
FRANK RANTA, South Porcupine. Ont. Pottsville. Onl.
lahjoittaa $2.00 Vapauden hyväksi ja kehoittaa toisiakin leh­temme
lukijoita tekemään pienen lahjoituksen.
EELI NIEMELÄ. South Porcupine, Ont. vastaa $2.00 Paul
Ojan haasteeseen. •'
KAIMA EINO; South Porcupine. Ont. vastaa $2i00 Eino
Väisäsen haasteeseen ja samalla kiittää haasteesta.
ARVI K9IVISTÖ. Vancouver. B. C. lahjoittaa $2.00 Vapau­den
ja Liekin hyväksi ja samalla vastaa Taava ja Alex Maunuk-sen
haasteeseen sekä kehoiilaa tdisiiakin "pätsäreitä" tekemään
samoin lehtiemme ilmestymisen turvaamiseksi.
ERIK SALKELD. BaiSam Creek. Ont. Vastaa $2.00 Kalle
Palomäen haasteseen ja haastaa kaikki myöhässä olevat teke­mään
amoin. "' '
ANTTI KOTILA, Vancouver. B. C. vastaa $2.00 saamiinsa
haasteisiin ja haastaa kaikki "Matii"-myöhäisel tekemään sa­moin.,
j .
ANTTI MIETTINEN. Pori Arthur. Ont. vastaa $2.00 saa­miinsa
saasteisiin ja toivoo kaikkien eläkevaarien lahjoittavan
vointinsa mukaan. . ..
N. HIETAPAKKA, Port Arthurin laidasta, vastaa yhteensä
$7.00 Frank Untisen ja Toivo Järven haasteisiin ja kehoittaa
kaikkia suorittamaan kunniavelkansa, että Vapauden ilmes­tyminen
kolmipäiväisenä olisi turvattu. I
Tässä katsauksessa $ 181.00
Enne;= Vapaudessa julkaistuja . . . 6,724.37 -
Liekissä julkaistut lajijoitukset
Yhteensä
6.905.37
613.00
$7.518.37
PÄIVÄN PAKINA
Jänkkien "kuolemansädepommista"
Rajan eteläpuolella on viimeai
koina herätetty uudelleen kysymys
neutrooni- eli kuolemansädepom-mista,
millä on kuulema aivan tai­vaallisia
ominaisuuksia.
Snnoimme tarkoituksellisesti, et­tä
kysymys on herätetty uudelleen
keskustelun alaiseksi, sillä niin on
tosiasiassa asian laita. Jo vuosi sit­ten
toukok,, jolloin maailma odot­ti
vielä toivorikkaana Parisin huip­pukonferenssin
kokoontumista —
vähää ennen kuin silloinen presi­dentti
Eisenhower oIiMähtenyt Pa­riisin
matkalle, piti senaattori
Thomas J , Dodd "suuren puheen"
jonka teemana oli, että Yhdysval­tain
täytyy lopettaa ydinaseiden
kokeista pidättyminen, ja että pre'
sidentti Eisenhowerin tulee antaa
tiedoksi se, mitä Yhdysvalloi^a
tiedetään neutrooni- eli kuoleman-sädepommista.
;
Senaattori Doddin silloista "mat-kaevästystä"
ei tietenkään voitu pi­tää
minään ilahduttavana tai in­noittavana
oireena siitä mihin Yh­dysvallat
pyrki' Pariisin huippuko*
kouksen edellä,' U-2 koneen provo-katiolento
totesi sitten pahimmat
aavistukset, '
Mutta vaikka Yhdysvalloissa on
ennenkin puhuttu tästä kuoleman-sädepommista,
niin nyt sitä on taas
mainostettu oikein väellä ja voi­mallia,
New York Daily News ju­listi
viime keskiviikkona suuressa
ylisivun otsikossaan:
"Meidän Nrpommimme
neutrooniase' odottaa kokeilua;
kuolema ilman tuhoamista."
Tässä onkin tämän \neutrooni-pommin
ihanuus — se ei tuhoa
tehtaita, taloja, koneita, eikä
muita tavarojita mutta tappaa sil­ti
joukkomitassa ihmisiä.
E i ole ihme vaikka se saakin
maailmanherruuteen pyrkivät ra*
hamiehet hekumoimaan ajatukses'
ta, jotta kuolemansädepommin
avulla voidaan ehkäsittenkUi nous­ta
yksinään kukoksi tunkiolle —
tappaa kaikki ihmiset /Vibollis
maista", ja saada siitä huoUmatta
niiden kaikki omaisuudet ja laitokr
set ,vauri6itumattomina "voitta-;
jien" sotasaaliiksi!
Mainitun "NewS" lehden sötitas^
asiantuntia antoikin tästl neUtiNk^
nipommfsta kerrassaan "hehkevfii'*
kuvauksen kirjoittamalla mm. 8eu«
raavaa:
"Se (kuolemansKdepeaiinl)'
tappaa sotilaat tankkeihinsa ja
tykkiascmillecn, jättäen nämä
aseet etenevien joukkojen heti-kohtaisecn
käyttöön. Se voi kaa­taa
konekirjoittajan kirjoitusko­neensa
äärestä, liikemiehen työ'^
pöytänsä äärestä vahingoittamat­ta
heidän papereitaan ja välinei­tään
sen enempää mitä aiheutuu
voimasta joka särkee vain ikku­nan.''
Edelleen "News" lehti tiesi ker­toa
"Washingtonin lähteisiin" vii­taten,
että Yhdysvallat tulee "pian
k o k e i lemaan kuolemansädepom-mia,"
Ja edellämainittu senaattori Dodd
lisäsi taas oman panoksensa vaati­malla
kuolemansädepommin kokei­lujen
aloittamista siinä mielessä,
että Yhdysvallat voi edistyä tällä
alalla "teoreettisesta varmuudesta
käytännön todellisuuteen."
Eräät toiset amerikkalaiset so-danlietsojat,
jotka ovat kovasti n-noissaan
tästä kuolemansädepom-'
mistä, pahoittelevat vain sitäT' ettei
se tapa kaikkia tfamisiS silmänrä-pfiyksessS.
Ke selittävSt tSmän kuo-lemansädepottimin;
olevan-vaaratto­man
tehtaille, koneille ja muille
kiinteUIe laitoksflHe sanoen, että se
fuiiWtÄlrti, W i t l E Ä ..'Ipehmeään"
n^lsrou^oiisäen^^i^e^^ siten
itittäskhtaeimitivlr* itosfn siksi
hitaasti, että hän voi vielä kuole-tttania
'edellä ampua räiskytellS
lAUutämiä ipfiiviäkin. jos niikseen
Kysymys on nyt siis tästä; aloit-
Ijiako Yhdysvaltain hallitus kuole-mansädcpommicn
kehittämissuun­nitelman
j a niiden kokeilun?
Sivumennen sanoen ei voida olla
huomioonottamatta seuraavia seik­koja.
Vielä silloin kun Neuvosto'
liitto räjäytti 50 megatonnin pom­minsa,
Washingtonista julistettiin,
että Yhdysvallolla ei ole mitään
tarvetta aloittaa ydinaseittensa ko­keiluja
atmosfäärissä, sillä Yhdys­vallat
on vieläkin Neuvostoliiton
edellä näiden joukkotuhoaseiden'
kehityksessä ja käytössä.
Mutta pian sen' jälkeen, tarkem­min
sanoen viime torstaina^ antoi
presidentti Kennedy jo ymmärtää,
että Yhdysvallat, joka on suoritta­nut
maanalaisia ydinasekokeita, voi
aloittaa kokeilut myös atmosfääris­sä,
jos NLn kokeiden analysointi
siiä vaatii.
Toisin sanoen, jos Yhdysvallat
aloittaa nyt ydinaseiden kokeet
myös atmosfäärissä, se teko on
käytännöllinen myönnytys siitä, et­tä
taka-alalle on jääty silläkhi alal­la.
Tähän liittyy tietenkin taval­laan
myös puhe kuolemansädepom- '
mistä, joskin voimme kuvitella mi­ten
ahneen porvarin silmät kirkas-c
tuvat yksistään siitäkin mahdolli­suudesta
kun kuolemansädepommit
tappavat "vain ihmisiä" ja jättSjIrSt:
oniaisuudet käyttökuntoisiksi ete­neville
sotavoimille".
'Se on todella imperialistien spr,
töUnfelman viimeinen' sana! .
— Känsäkoura.
1