Vapaus, March 21, 1968

              i
(hiQMi Assar Rönntuntf ölf Wm
HolmeioffeitfR marafonilta
Oslo,' |:i liaivSä ilman yoi(3toa
'•<tn' tob^ls9t(8| oUut siiomalai^n
'mot^9''tWän vuodrai Qolmen-kdUeiiliB
kis0issa. Tosin Salpans-selän
Voittaja Ruotsin- Assar
Bjlnnlniid ÖU paras 50 kilometril­lä
myös Iforjan lilil|to|isoissa,
mutta Seoja Pusula vei naisten 5
• k|n:US^e ja jätti
Ruotsin Toini Gustafssonin tsäk-i^
Q..|Senj|i löi Toinin 17 selcun-ttiUa.
Maijatta Kajosmaa ja He-leiia>
Kivioja: täyciensivät suoma­laismenestystä
viemällä kolman­nen
ja neljäitnen^an.
Rönnlund on kuten Eero Män­tyranta;
löytänyt liuippukuntonsa
, juuri ennen Iiiilitokauden päätty-miatö.
Hän voitti viisi peninkul-maamnsaan
puolen minuutfin
turvin. Norjan Pai Tyldum/ joka
oli toinen myös torstain 15 lunzllä;
jätä vuoden 1966 maailmanmesta­rin
GjermundEgftenin kolman­neksi
: ' ' - ' V " - • ; v . v - ; .•• -
Suomen Arto Tiainen on jälleen
hiilitovireessä ja ylti neljännelle ti-
: lalle. N<^an Johannes Harviken ja
Ole Ellefsätiar, joka voitti olymjHa-kisojen
50 k mm kultamitalin, kiil-lautuivat
myös Suomen Rainio Hä-mäläise
» ectelle. Pauli SiiUmen o li
13.
NUM]^0|DEN KflRTOMAA
HOLl^^NKOL^ENILTA
N ^ t e n 5 km: 1) Senja, Pusula
Suomi 16;37.0, 2) Toini Gustafsson
Ruotsi ia.48.9, 3)" Marjatta Kijpa-raaa
Suomi 16.50.3, 4); Helena Kivi­oja
Suomi 17.06.1, 5) Barbro MaK-tinson
Ruotsi 17.10.2, 6) Britt Strand
berg Ruotsi 17.38.1.
_,8Q.uth Porcupine. ~ Ma^ilmdSisa
liul^slaan Joovasti siitä kCiBasta, Tun­tuu
'kuin öMt^Ustin h^vbit' lävotont|i
ja /onnetofnta aUitaa^ imuttaL n8in|ji
mlehfeit' jotka s p Icaivavat it&äiUä p^»h
Jan perillä, läbtpvät joka aaaim tuoii
tie maan uumenibL Nibnä todelllselb
kulta|hmiset ovat hyvin raufiaUisäEi,
he ovat sankareilta jotka e i v ^ olfe
nähnytkään kultoa, vatkJcaikynmiän
nlä vuosia ovat ^liä kaivafneieit.
. Eipä sillä, onhan kuUan kalvailil-läkin
omat probleeminsfi- Muttar hfe
ovat tykkänään toisenlaiset kuin
noilla "kämpläreiUär^ Kullaiikajvar
jat joutuvat jokaipäiivä adatbejemaan
nnten ^aisiviat toimefotulom periieil-:
leen, koska nämä psdikat tahtovat
oll|t aina eJtofcasOm alaipuolella. Vuft-.
don vaihteessa o l i 10c nousu t^nfti-pankkoihin,
onutta kun ajattdee noi­ta
käyttotav&rain nousuja seicä niit^
veroja joilta onaeotofctu viime aikoir
ma kansan harteilla, l u b i palk|$:0(jen
rtousut pitäisi oUa Hymmedcertaisies-ti
tup edellä maJiniUusununa. Mutta
Yhdistetyn kilpailu: 1) John Bo- vellikuppinsa täälläjkin joikainen tef
wer U S A 456.80, 2) Gjert Andersen
Norja 447.75 3) Vjatsheslav Drjagin
NL 445.51, 4) Frans Keller Länsir
Saksa 440.56, 5) Kare Olav Berg
Norja 437.23, 6) Ezio Damolin Ita­lia
430.56.
50 lan:n hiihto: 1) Assar Rönn-lund
Ruotsi 2.4^;50.0, 2) Pai Tyl-dum
Norja 2.47.21.5, 3) Gjennund
Eggen Norja 2.48.24.6, 4) Arto Tiai­nen
Suomi 2.49.07.4, 5) Hjohs Har­viken
Norja 2.49.48.7, 6) Ole EUef-säter
Norja 1.51.38.6, 7) Raimo Hä­mäläinen
Suomi 2.53.10.5, 8) Magne
Myrrao Norja 2.53.10.5, 9> Franco
Nones Kalia 2.53.52.5, 10) Magne
Östhus Norja 2.54.52.5.
kee. On vain varottava, ettö e i tulisi
nun seicapäiseksi, että rupeaisi a^jat-telemaan'työn
teolla rikastumista.
Täällä Ipilita-^lueella on kyllä kai'-
kenilaisia elinkeinon harjoittajiai
FOSSIILI
Vuoden mittainen jakso on Ollut V A P A A S T I KÄYTETTÄVISSÄ
T U L n j a sen jäsenten kohdalla me­nestyksien
aikaa. ItsenäHnen valmen-
\ nustyö ja yhteistoimdnta ovat tuot­taneet
tulosta/Muutama esimerkki.
Eero ;Täpio palautti Suomen pai­nin
kunniaan: kultaa MM-, hopeaa
E M - k i s o i ^ .
Lasse Laine teki ebsimniäiseiiä
maailmassa kjkksoisvoltin pemum-nolla
j a valtasi lajLn Euroopan mes­taruuden.
Maijatta Kajosmaa osoittautui
Grenoblessa Suomen parliaaksi nais-hiihtäiiäSssi.
Kaija-Liisa Keskivitikka
kiilauitui samoissa idsoissa maaihnan
huiipputekijöiden joukkoon.
Simä^, eräitä .yksijjytssuorituksia.
Entä jpuJ^dfajit?
Yhteistoinui^nan katkeamisen jäl­keen
(1959) saavutti Ponnistus nyt
ensimmäisenä TULn joukkueena
ijalkapalloilun SM-sarjan paikan.
Kun verrataan SVULn erikoisliit-tojen
ja T U L n eri jaostojen valmen-nusvanqa
toisiinsa,, tuntuvat nuo
suoritulcset suorastaan ihmeellisiltä.
Jälkimmäisellä on ikäytössään murr
to«sä erikoisliitbojen varoista, mutta
s i l t i on saatu yllättävän paljon a i
kaan.
Ilmeisesti mvxta osaa noissa saa­vutuksissa
näyttelee edelleen T U -
Lssä aina voimakkaana huokunut
seurar j a liittobenkL Sen merkitystä
ei todellakaan sovi aliarvioida. Se
on eräs toimhman lälntökoibta.
Oman osuutensa rokkaan on anta­nut
T U L n valmentajakoulu: Kolmen
vuoden aikana se on läihettänyt seu­rojen
käyttöön uusia vet^iä, jotka
ovat amimentaneet oppinsa päteviltä
ulkomaalaisilta valmentajilta. On
vaikea sanoa, mikä nnerktys tällä
toiminnalla tulee olemaan tulevai-
YTiteistoiniimian solmimisen jäi- ^«"dessa. Nyt se joka tapauksessa
on täyttänyt tehtävänsä. Jopa nim
hyvin, että SVULfcin; on ominut aja-tiUksen
j a aloittaa oniien ohjaajiensa
kouluttaniiseii lähes samalta poh­keen
(1963) valtasi VehUensnnmäi-
•senä T U L n joukkueena paikan jää^
kieScon SM-sarjassa.
Kankaantaan Kisa o n jo lähes var­ma
miehistö karsimaan koripallon
SM-sarjaan. Karkkilan TU:Ua on <H-vat
mahdollisuudet tehdä Kisaile
seuraa. Lentopallossa odotellaan ko­meata
mitalisatoa.
Mitä tästä voidaan sanoa TULssä?
Lyhyesti puheet kuolemastani ovat
huomattavasti liioiteltuja.
KIITOS
teille, Helga, Olga, HUda, EUi, Irja,
Antti, .Olavi ja V i l j a i m , kun muis-tittte
minua lahjoin ja terVehcfyksin
täyttäessäni 73 vuotta maaliskuun
14 pnä 1968.
RAUHAN TERVEHDYS
K A I K I L L E TUTTAVILLENI!
HENRY SUHONEN
Box 345, SouÖi Porciq)ine, Ont,
jllilllilllilllllllliiilflllllllllilllllllllllllli
Melenldmtomeii ja
opettava teos näjrttämö-taiteen
harrastajille!
K. S. Stanislavski:
näyttämötaiteen
pirivelilksessa
, 447 SIVUA
mNTA NID. $2.80
K. a ätanJaIav«Ua (186»-1938),
Moskovan Taiteellisen Teatterin
l u o j ^ pidetään yhtenä länsimai­sen
näyttelijän- Ja ohjaajanta}-
teen suurinunlsta uu^stajista Ja
hänen muistelmateostaan kutsu­taan
Ifimimaissa "teatterin l a a -
matu&Bi".
etanlslavfkl pyhitti koko elä­mänsä
teatteritaiteelle Ja näytte­lijöille,
hänen muistelmansa s i ­ittävät
värikkäitä kuvia vuosi-sadah
alun teatterielämästä, sy­vällistä
taiteen fUosof laa Ja nerok­kaan
näkemyksen leimaamaa käy­tännön
anu>iattitietoa. '
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing
CJOMPANY lilMlTED
T f i O . Qox 09. Sudbunr* Oi^t.
llllllllllllilllllllllliilllllllllllllllllllllli»
Jalta. <
Sitä o n tietysti vaikea myöntää
eikä toisaalta tarvitsekaan. Hyvät
ideat pitää olla vapaasti käytettä-vissä.'
ONNI V A I ONNETTOMUUS
Usein o n lausuttu, että urheilum­me
onnettomuutena on kaksi e r i l ­listä
vahvaa urheilujärjestöä. Onko
näin?
Kun T U L o l i voimaikkainnmllaan,
oli Suomen urheilu vielä arvossa
laajalti kansainvälisestikin.' K i l p a i lu
molempien liittojen välillä o l i kova.
Liitto-ottelut olivat usein hurjempia
ja mielenkiintoisempia kuin maaot­telut.
Yleisöä olivat hallit täynnä.
Harjoitusinto oU pohjaton.
Sitten kävi niin, että T U L alkoi
olla yhä vahvempi yhä useammassa
lajissa. Se ei kaveria miellyttänyt.
Yhteistokmnta saatiin aina tarpeen
tullen poikki j a lopulta myös T U L
hajalle. Sen jälkeen Suoonen urhei­lun
suunta on kansainvälisesti kul­kenut
alamäkeä.
Eräs S V U L n valteista on ollut,
että TULssä politilKridaan.
Mitä pahaa sitten o n politiikassa?
SebSai an jokapäiväistä elämää. Se
kmiluu yhtä hyvin tavalliselle i h -
Bpb Bean^n
ponkaisi 829
Detroit. — U S A n Bob Beamon
saavutti pituushypyssä uuden sisä­ratojen
epävirallisen' ME-tuloksen
829 pecjantai-iltana Detroitissa jär^
jeatetyissä yliopistnkilpailuissa. Bea­mon
paransi omissia nimissään ollut­ta
e n t j ^ ennätystä neljäUä sentillä.
l^iE^jjuoksija J im Ryun voitti kah­den
n ^ i i i n juoksun ajalla 8.38.9.
Tuloksia:
Pitiit^s: 1) Bob Beamon 829. Kaksi
m a i l i a : 1) J im Ryun 8.38.9, 2) Gerry
Lindgren 8.40.7, 3) Kerry Pea-ce
8.44.9. 400 jam-dia: 1) Lanry James
47.0,>2) Tom Randolph 48.0,3) Ross
MaoKenzie 48.L 880 jaardia: 1)
Dave Patrick 1.52.0, 2) Frank Mur­phy
1.52.1, 3) Devone Smith 1.53.6.
Kuula:. 1) John Vanreenen 18.92;
mutta ^ i ole yhtään, krist^llipallosti
fUdDiusta^aa, että voitaisiin' katsoa .tii
lev^suuib^h.
- r m m kja» k!Oetetaai> nleiinä »^m
muikana: On ralfcennieitituTsuairiiar kou­luja,
joisitia tpdset ovpt rat-'
fcennuksen' alaisii» j ^ j S ^ l ^ i ^ ' : ^ - :
yasjnsp?» t#vw, hä^ PviiFjans^
ei tarvitsisi i^sdceut^ < m ^ fdle tö^-,
hin^ ^ k a (t«ujieent«io <^n n|vkk»
j » teFveyd^n wnidtys suvyesja vaa-
T J m % Tiginiipsissa siijait^ee On­tarion
temysmjinisterlön plaSneit
valvpntaSMlQka joka on 0\1\A, jö
tQi{nin;t$s8»: yli J»^^
vuotta. Aiussa se p«erustettvini' tSSi-asiassa
tuberMoosi sairauksia val­vomaan,
muttp sittemfnin siitä on
muodostunut ikafi^Mien tautien Iiiai4t-;
Icalluliaitos, j a a ^ johtaja on p H ^
alusta aUfäen t r i Grahaan B. Lane.
Tämä terveysoninisteriöQ a l a i n^
Mi?)jp:a valvoo l^aikissa p^öbjpisei^
Missä j ^ niiden ynvpäris^össä ibr
misten terv^denlilaa. Viime .yuionr
ifa täftnä valvontaHalueen,väestö }cär
sitti 90,171 henkilöä joista järje».
tetyissä k^ujpq^issa asui 7^,5^5 j 4
niiden ympäristössä 11,648. Tuber­kuloosi
on edelieei&in suuren val­vonnan
alaisena ja niinpä alueelta
mui!
IGiytyi 21 uutta tuon taudin taitun-r
nan saamitta potilasta. Täticin on
voitu monta potilasta parantaa i l ­mani
sanitoriumiin lähettämistä.
Tässä laitoksessa suoritetaan po­tilaille
moateuton tarkastus. He ovat
havainneet nielkoin kaikkia sivistys
aikakauden tauteja täälläkin liik­kuvan.
On ollut vielä yksi lapsihal-vaustapahtumakin
ja 15 henkilöä oli
veneeristen tautien saastuttjHnia,
— H.
Sinnaäshov ja NasecfSdn
ti?l&i^ysassa
Otepäi. — Neuvostoliiton hiihto-v
i l i e i l u n uusi tulokas Fiodor Sima-
^ e v * j a Anatoli Nasedikin saavutti­vat
Ote^ässä alkaneiden Neuvosto­liiton
hiihton>estaruuskilpailujen p i -
kaimaitfcalia 15 Imnrllä saman ajjan
48.56: KoImamteJcsi sujutteli Ivan
Utrob»n>jalla 49.0«.
Otepäässir ei ratkaista kaikkia mes­taruuksia,
sillä jo ennen Grenoblen
talvikisoja saivat naisten 5 km:n ja
miesten 30 km:n voittajat Valentina
Smirnova ja Valeri Tarakanov kä­teensä
mestaruusnutalit Vorohtassa.
Niinp» kilpailujen ohjelmaan kuulu­vat
pikamatkan lisäksi naisten 10
km miesten j a naisten viestit 50 km
ja-nuorten lajeja.
Tpronjq. -rr Vapauden llikkesinr'
hpitajfi pdvmi Suiksi piti kauiiiih j ^
selväpurjeisen inUistopirtieen tove;
rimme' j a vanhuksen O l i v i a 'Kauha­sen
muistolle hautaustoimistossa.
Olivia saapui • Canadaan vupnija
1907.'Canädaaii saapumisensa '{alku­ajoista
lähtien hän otti osaa näyfc
ämötaiteemme esJraivaamisBen-tä^-
ä Canadas&a, sekä osallistui laulu-oiörojeri
toimintaan aktiivisesti;
Hän oli myös Inmolkas kaikenlaiseen
muuhun seuratyöhön.
Olivia Kauhanen toimi Vapauden
ja Liekin asianaisena peräksianta-matta
lukuunottamatta kahta vii­meistä
elinvuottaan jona ailkana hän
joutui sairauden vuoksi luopumaan
tästä tointesta.
Finlandia-kuoro lauloi hautajais­tilaisuudessa
kauniin "Sinä sanoit"-
laulun G. Gustafsonin johdolla.
Edesmenneen Olivia Kauhasen v i i -
VQIMIStELUÖIkJELi^A
SÄAtÄyÄNÄ" -
Etiäi kesän suurjuhUen yiubeisvoi;
mä^luoliäel^alta j a . sem nmsiUdci oii
snyt seuroilla, joten pisbetäänpähar-joftuSrael
r i p ^ ' hScyöM. S m je-henkilö:
Itähiaisi t ä n ^ Vhteis-voimisteluoh|
jeMiaii, feild" Blsie J6-
Idnen läh<?titä^ -liiitä mjelfliyv^Uä
) » i l y i l e halukkfujle. Hänen o<soit-
'deeaijBa o n ; 20 Stanley Park^ Drivp;
Belleville, Ontario.
Mtti!# Utm
vuoden fdfcaa
Se oli kesällä vuonna, 1918 Etelä-
Dakotassa, Savon-nimisellä farmiseu-dulia
iom olin; kuuntsletnassä S%ni»
M Mauritius
säi itsenäisyyden
Port Louis. — Satatuhatpäisen
kansanjoukon suosionosoituston rai­kuessa
ja 31 tykinlaukaufcsen k u -
irvahdeiiessa laskettiin Englannin
l i p j ^ salostaan Port Louisisaa tk.
12 pnä merkiksi Intian valtamerellä
slj^tsevan pienen Mauritius-eaareri
itsenäistymisestä puolitoista vuosi­sataa
kc^äneestä Englannin hallin­non
atoisuudesta.
Pääministeri Seeviroosagur Rami teassa.. Hänen vierailujaan eri sai-godam,
jobka johtama työväenpuo- Taaloissa mui^aivat kiitollisuudella
meinen toivomus o l i , että tämä lau­lu
laulettaisiin hänen hautaustilai-suudessaan,
j a että hänet puettai-siin
viimeiBtä /matkaansa varten F i n ­landia-
kuoron Vaaleansiniseen pu­kuun.
Olivia Kauhanen: teki myös arvo­kasta
työtä itseään säästämättä To­ronton
osaston sairashuoltokomi-
HILLPORT TAXI
24 TUNNIN PALVELU
SUOMEA PUHUVAT AJURIT
Puh. DI 5-5461
122 S. Cumberland St.
Potrt Arthuir Ontario
Rakentajat!
MeUta saatte kalkenbilsU
rakennnstarpelta.
THUNDER B AY
LUMBER CO.
(PORT WILUAM) LTD.
HENKILÖKUNNAN 0B08TAMA
HENpLÖKUNNAN JOHTAMA
"Kutäuha palvelustaan*'
FuheUn 6{»-74fl9
516 Sfanpmn St. Pon UVUPfun
Bryn/teeva 178
B9ku. —' 17-vuotias Nina Brynt-sheva
hyppäsi Bakussa pidetyissä
kilpailuissa uuden tyttöjen Neuvos­toliiton
ennätyksm 178 cm.
Naisten kaikkien aikojen maail­mantilastossa
tulos o n kahdeksan-ndla.
tilalla, Neuvostoliitossa kol­mannella
tilalla.
Bryntsova on kohonnut nopeasti
maailman parhaimmistoon, sillä
kaksi vuotta sitten hänen ennätyk­sensä
o l i 150 cm.
t^aavo Aho yllätti
N-liiton mestarin
Helsinki. —-Paavo Ahon kunnon-näyte
nousi Kulttuuritalon venäläis-nyrkkeilyjen
huomattavimmaksi ta­pahtumaksi.
Hän voitti vuoden 1966
Neuvostoliiton mestarin Anatoli Ka-menevin,
joka viime vuonna sijoittui
maansa mestaruuskilQailuissa hope­alle.
Toisen suomaHaisvoiton toi Risto
Meronen ja tähän suomalaisvoitot
päältyivätkin hieman vaisuksi jää­neessä
nyridoeilyottelussa, jossa isän
tinä olivat HTN, Jyry, Erä ja H V .
Ennakkomainostetut Yrjö Sikiö ja
Teppo Oksanen eivät olleet mukana
tässä illassa.
lue o n Icamppailiut 20 vuotta saaren
its«iäistynUaen puolesta, kehotti ra­diopuheessaan
väestöä pysymään
yhtenäisenä. Hän puhui muutiamia
tunteja ennen kuin Enf^annin lippu
laskettiin ja itsenäisen Mauritiulögen
lippu nosteltiin sen tilalle lippusal-koon.
Muhamettilaiset tanssivat villejä
tanssejaan Port Louisin kaduilla it-senäistymispäivän
aamun valjetessa,
mutta rotukiistojen repimän saaren
kreolilaisUla alueilla ei esiintynyt
minkäänlaista juhlintaa.
Suurimmaksi osaksi kreolilaisten
t u k ^ a , oppositiossa oleva sosiaali­demokraattinen
puolue on ilmoitta­nut
boikotoivansa itsenäistymisen
johdosta järjestettäviä juhlallisuuk­sia,
koska se katsoo Englannin alle­kirjoittaneen
saaren "kuolemantuo­mion"
myöntäessään tälle iilsenäi-syyden.
Puolueen johtaja asianajaja
Gaetan Duval katsoo itsenäistymisen
merkitsevän Mauritius-saaren väes­tölle
työttömyyttä j a kurjuutta.
n i in ulkopaikkakuntalaiget kuin 4o-rontolaisetkin
suomalaiset.
Huolimatta ankarasta lumimyrs­kystä
oli runsaslukuinen ystävien
joukko saapunut saattamaan Olivia
Kauhasta hänen viimeiseen leposi­jaansa.
Tuntui kuin luontokin olisi
itkenyt hänen haudallaan, jossa A.
Nummi lausui lyhyet ja lämpimät
muistosanat.
Haudalta saattovieraat siirtyivät
Don-haalille, jossa nautittiin omais­ten
järjestiimät kahvit vainajan
muistolle. Maalilla, kahvitilaisuudea
yhteydessä, puhui Helen Tarvainen
Olivia Kauhasen suuresta työstä
CSJrn keskuudessa, korostaen hä^,
nen työtään järjestömme jäsenenä,
^än oli CSJ:n Toronton osaston
kunniajäsen.
Innostakoon hänen esimerkillinen
toimintansa meitä jatkamaan kes­kenjäänyttä
työtä.
Muistamme häntä lämmöllä.
—Len Hjorth.
Kannasten luentoja, ^Paikallinen -^uo-malaisen
Jäpjestön: Masto oli kutsu­nut
Sanna Kannaston luernioikpaan
neljän viikon ajaksi tieteelliset so-'
sialismista. Sanna oli siihen aikaan
puolueensa vetävin ja sujuvin pufaii-ja,
lisäksi hänellä oli koricea innoi­tus
ja osasi suhtautua, toisiin Uimisiin
ajattelevasti.
Siihen aikaan sillä^eella oli ptdjob
suomalaista farmiasutusta j a suqinä-laiset
rakensivat haalin sekä (dikoii,
jotka olivat lähellä toisiaan. Haali,
jossa Sanna piti luentJ6jään, oli kuii-nallishaaii,
missä kaikki jänjestöt sai­vat
pitää tilaisuuksiaan määrättyä
vuokraa vastaan. Haalia käytti myös­kin
sosialistinen osasto.
Ympäristön famiarit olivat hyvin
toinrteen tulevia, sillä tuotteilla oli
kova kysyntä ja niistä maicsettiin hyr
vät hinnat. Mutta yhtenä huoleira oli
vanhemmilla se kun poikia kutsuttiin
armeijaan. Tämä tietenkin nostatti
vanhempien kiinnostusta tulla kuunte-;
lemaan.sosialistista luennoitsijaa San­na
Kannastoa, joka sai vieraihiloitsu-ja
enemmän kuin pystyi täyttämään.
Samana kesänä järjestettiin icfiiJdciM
eri järjestöjen j^teiset kesäjuhlat, joi­den
tijJot hiovutettiin haalin ylläpito-rahastoon..
Seurakunnan pappia alkoi
mahdollisesti harmittamaan kun hän
näki kannattajiensa menevän kuule­maan
sosialistista puhujaa j a tosi asia
on; että. suurin osa kuuntelijoista oli
seurakunnan jäseniä. Pappi itse ei
kylläkään tullut kuuntelemaan Sannaa,
mutta esitti kesäjuhlien järjestäjille
pyynnön, että hän saisi olla .juhlien
ensimmäinen juhlapuhuja, johonka
pyyntöön myönnyttrinkin.
Pappi alkoi heti puheensa alussa
parjaamaan Sannaa sosialistiseksi vil­litsi
jaksi ja lainvastaiseksi agitaatto­riksi
sekä sanoi lopuksi, että vaildsa
tähän haaliin ei .jäisi kiveä kiven pääl­le
niin hän kehoittaa kaikkia kävele­mään
ulos ja lähti niin 'sanottuaan
puolijuoksua ovesta ulos.
Sanna olikin seuraava puhuja ja
hän naurahti sekä kehoitti kaikkia ole­maan
rauhassa, sanoen, että jos olen
tehnyt jotain lakivastaista riiin minä
ENSI KESAMX
HAAIQVI^KUE E U R O O P P A A I fl
;tWijdtU; c m i ^ U^eil||^
Bill Grötlhers' ön 1^4 sMnut luva^-
keräy^en tc^iiU^b^sebVurheilii
joukkp«edt mat^!l4t}u;i^,i|^kki
seksL- Tää»ä ymmäiTyksessä, jos
ku asiasta kiltfhli^nut haluaisi a^
ta^t^t^^^aä, hän y,(A l^tiet^
joituksfensa; joko Akfe' Hu&jäto
90 I ^ e P^yk.^lV4v.tl>'W^.
Bin Orothiersille, SUite 1403, 44 V|
tC&^ m lki^,\
tario. ;
Uittotoim^kuntd ,t<>ivoo, että 1 #
tomme jäätiet ja u r l i#u4 3cann4-
t^at stihtaiiiuvat ^t««tyyii af*
myötämieliset Jloiikkue tulee'
t ä m ^ $o}n 30 tttt«^lt?ft jiotka
pailevat myö^n P(^joismaissa. '
IVöläisurheilutierveisin,
Lli-ft^ÖTOlMlky^^
Paavo Vaurio, sSitoieai
Vietnam
RUNOPALKINTO SOTAA
VAS-TAAN- '
Ainerikl(4laipeii runolla , Rd^'
bert Bly^ Jöia säl p^ljdi^im^
den parhaasta ninöteöis^taj;
luovutti kö&b paimmBäimna^
-> tOOO 'AiVarin ^ t l i i l y ^ t a lH
Vicinanlii sotaa vatstiistftvitlle jä^-
jesiöllj^.
510,000 4- 206,000
^ n ^ a ^ W u u ^ C. w £ i ^ r e -
nemiia, |V«$ti| jokin aika sitteit
sodaiH^hfp. ^ i katU^ral*^
525,000 miestä; Jqäon nUISHitii
pitt meiuiS vasta fcevääiä. Ame^
rikkalaist«n Jd^ o j ^ i i v^vuns
on tällä hefkem noin iUfiOÖ
miestä.
"Vietnamista Inopamlseii seur
ranbset olisivtit pelottavat, .Yh­dysvallat
ei olisi muiita knb yU-mittaliien
Iso.BrltannIa. Sen kan­sainvälisen
aseman menetys hei­jastuisi
taloudellisissa suhteissa
ifi menetyksen tuntisi pieninkin
Uikeyrittäjä keskilännessä."
U. S. New8 & World
Report, helmJk. ZS.
olen siitä yksin vastuussa eikä kukaaih
muu. Vaikka haali oli tupaten täynnä
väkeä niin yicsHiään ei läTitenyt seu­raamaan
paj^ia. ' ,
Jälest^äin kuulin mOnen sanovan,
että kyllä pastori käyttäytyi tyhmäs­ti.
Suurin osa näistä sudmalaii^ta ei
siihen aikaan tiennyt mitään sosia.-
lismista, mutta Sanna osasi selittää
asiaa siten, että heidän utietialsuuten-sa
heräsi. Myöhemmin: .järjestettiin
keskustelutilaisuuksia, joissa väitdtiip
sosialismin puolesta ja sitä vastaan.
Siihen aikaan sosialismi olikin vain
teoria, mutta nyt sitä toteutetaan
maailman eri puolilla. Tämän asian
eteenpäin viemiseksi teki Sanna Kan-nasto
osaltaan hyvää työtä.
Lepää rauhassa. — Emar Niemi,
R. R. 2, Nolalu Ont
miselle kuin urheilijallekin. Ken
ei sitä seuraa, ummistaa silmänsä
ympärillä vallitsevalta kieiiHykseltä
tai—^taantumukselle.
Tällä hetkellä on politiikka taas
päivän polttava ongeOona urheiluelä-mässä.
EMelä-Afrikan rotusorto on
siunattu KOKssa. Maailma on kuo^
huksissa
T U L j a myös T U K ovat jo sano­neet
kantansa asiasta. Ne vaativat
KOKta tarkistamaan päätöksensä.
Ne haluaivait säästjiä urheilun sen
suuTznunalta häipeätahr^Älta.
S V U L o n hiljaa. Se on kuin mui­nainen
kivettymä, i a s s i i l i . Se ei tah­do
olla mukatia elävässä elämässä;
Se ei 'poUtOooi.
Se josmikä on huonoa politiikkaa.
— EJs ( K U — Helsinki)
Käykää jälleen Suomessa.
Josta monet hellimmin
vaalimistanne perinteistä
ovat kotoisin.
Eikö teidän olisi jo
Suomeen? —
aika suunnitella vierailua
Milloin tahapsa tarvitsette ruokatavaraa^ lihaa tai
miesten vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne
bitemational Co^Op Stones Ltd.
176 S. Algoma SivMft Port Arthur. Ontario
Ehkä tavaSäksenne sukulaisia. Vieraillaksenne jäl­leen
Omalla tai vanhempienne synnyinseudulla. Naut-'
tiaksenne perinteellisistä juhlapäivistä j a juhlista.
Nähdäkaetuie omin silmin minkälaisia muutoksia nyky­suomessa
on tapahtumassa.
SAS tekee matkanne sinne helpominalksi kuin
osaatte kuvitella. Koska SAS'Ua on enemimäm suoria
lentoja useampina viikonpäivinä useampaan Skandi­naaviseen
kaupunkiin kuin millään muulla lentolin­jalla.
Tftftoft ttto 4lrect appro&ch
- SAS lennättää teidät sinne nopeasti j a muJcavasti
Royal Viking jeteillä j a "Tervetidpa koöin"-tUinnelma
kohtaa teidät heti koneeseen astuttuanne. Suoraan sa­nottuna,
tunnette jo melkein olevanne Suomiessa —
ennenkuin noustaan ilmaan.
Lisätietoja saaDte mstkaitoimistoltanne. Tai S A S l t a :
199 Bay Street, Toronto, Ont. (Tel. (416) 363-5221;
800 Dorchester Blvdi, M<M«treal, P.Q.,
_ T e l . (514) 861-8311;
211 Portage Ave, Winnipeg, Man.
Tel. (204) 934^73'«
Montrealista: välilaskutta Kööpenhaminiaan (josta luotettavat yhteydet Helsinkiin)
joka tiistai-, torstai- ja lauantai-ilta klo 9.45