Vapaus, March 24, 1960

              M
on
f
h-
Ilmestyy liistaiaaJ^iorata^la ja: 1^^ Canadan-suomalaislenitsenäinentyöväenlehli
No. 35 — GLII vuosikerta S U D B U R Y . ONTARIO Torstaina, maalisk. 24 p. — Thursday, March 24, 1960
Toivorikkautta ja epätoivoisuutta — itä ja länsi
• • * • • •
Vain pieniä esteitä on
sopimuksen tiellä — H
Pariisi. — Neuvostoliton päämi­nisteri
Hrushtshev sanoi täällä ei­len,
että hänen maansa hallitus t u :
lee: tekemään kaiken sille mahdol­lisen;
aseistariisumisen vsaavuttami-
Etelä-Koreaa
janottaa vieläldn
sotainen suota
Seoul, Etelä-Korea. — Varapre­sidentiksi
vastikään .valittu Lee
Kipoong sanoi alkuviikolla, että
.etelä-korealaiset ovat päättäväisiä,
Korean uudellen yhdistämisestä,
"vaikka heidän täytyisi käyttää
voimakeinoja kommunistista Poh-jois-
Koreaa vastaan."
"Me kuolemme mieluimmin kuin
elämme tällä tavalla", sanoi 63-vuo-tias
Lee. Myöntäen, että ."pakko­keinoin
suoritettava. yhdistäminen
ei: ole ihanteellinen menettelymuo-t
o ( ? ) " varapresidentti Lee sanoi
"nykyistä tilannetta n i i n ' kurjaksi
; että: tästä; kurjuudesta .pelastuak-
;semme me ajattelemme voimakeir
noin suoritettavaa yhdistämistä;": •
Kuten muistetaan. Etelä-Korean
^presidentinvaalien jälkeen demo-kraattipuolue
väitti, että vaalitaiste­lussa
surmattiin hallituspuolueen
toimesta .16 ihmistä, 95:n ihmisen
: saadessa 'joko lievempiä tai vaka­vampia
vammoja. Useimmat näis-
> täluhreista olivat saaneet ampuma-haavan
selkäänsä. •
•Tällainen on siis Etelä-Korean
'Presidentufivaalin "tilinpäätös'-.
seksi ja että Genevessä neuvottelun
alaisena .olevan, ydinasekieltosopi-muksen
tiellä on vain vähäpätöi-;
sempiä esteitä.
Neuvostoliittolainen, johtaja; p u '
hui :-vastaanottotilaisuudessa saavut­tuaan
:^tänne '12 : päivää kestävälle
valtiovierailulle, ijonfca aikana hän
keskustelee presidentti de Gaullen
kanssa maailman ongelmista;
: :"Tulemme tekemään kaikkemme
aseistariisumisen saavuttamiseksi'',;
sanoi hän puhuessaan ;Rankan. rau­hanliikkeen
edustajille Ranskan ulr
koministeriössä.
Viitatessaan viimeaikaisiin vkehi-tyksiin
kolmen suurvallan — Y h :
dysvaltain; Britannian ja Neuvosto:
li iton — Genevessä käynnissä ole­v
i in ydin&sekokeilukieltoneuvotte-luihin
Hrushtshev sanoi, että vain
'•vähäpätöisemmät kysymykset: ovat
ratkaisematta."
VTaistelemme vilpittömästi rau­han
puolesta"; sanoi hän. "Uskon,
että joskus: tulevaisuudessa voimme
harkita armeijamme miesluvun
edelleen vähentämistä.''
: Lausunto o l i ilmeinenkin viittaus
siihen, että Neuvostoliitto ilmoitti
jo aikaisemmin vähentävänsä.'ar­meijansa
miesvahvuutta ;;1,200 000,
miehelläiseuraavan vuoden tai kah­den
kuluessa.
Pääministeri sanoi, että niin
Ranska kuin Neuvostoliittokin pel­kää
Saksan: militarismin uudelleen
henkiin heräämistä.
"•Ranskan tulisi käsittää meidän
katsantokantamme^ sillä :se.on eni­ten
uhattu Saksan- (Länsi-Saksan)
taholta Meille saksalaiset ovat
varallisia vain siksi,vettä he voisivat
aloitlaa uuden - sodan .Euroopassa."
Aluevesirajaneuvottelut
vielä tuloksettomat -
Yhdysvallat, Britannia Ja Canada ovat ryhtyneet
neuvottelemaan rannikkolcalastusoikeuksista
Geneve. — Täällä ilmoitettiin
tiistainai että Yhdysvallat, Britannia
. ja .Canada,neuvottelevat keskenään
yi-ittäen päästä länsimaiden keskuu:
dessa yksimielisyyteen aluevesira-javaatimuksista.
Tämä länsimaiden keskuudessa
oleva erimielisyys-vaikeuttaa länsi-
:! maiden asemaa, täällä nyt käynnissä
olevassa konferenssissa vesirajojen
;v asettamisesta; : ' S^
laisen Amerikan ja Afro-Aasian
maat kannattavat yleistä vesirajan
ulottamista 12 • mailiin ;• (meripenin^
kulmaan) kunkin maan rannoilta.
Neuvostoliitto ja Meksiko esitti­vät"
virallisesti"tiistaina ehdotuk­sensa
vesirajan ulottamisesta 12
mailiin.
Länsimaiden erimielisyys kalas­tusoikeuksina
kävi - i l m e i s e k s i ' jo
kaksi vuotta sitten pidetyssä meri-lakikonfcrcnssissa
Britannia vaatii oikeutta kalastaa
Islannin kalarikkailla vesillä ja
Yhdysvallat vaatii kalastajilleen oi­keutta
kalastaa mahdollisimman
lähellä Canadan rannikoita. Länsi-
, maisista piireistä ilmoitettiin, että
Canada on ehkä valmis suostumaan
hiölemminpuolisiin kalastusoikeuk­siin,
Yhdysvaltain kanssa.! Canadan
edustajan sanotaan valmistavan sen
suuntaista sopimusehdotusta.
3 M P E N I N K U L M A N K V E S I R A J A I
O N K Ä Y T Ä N . V Ö S S Ä K U O L L UT
M r Geneve.. —' Kolmen mcripenin-f5:
l,„'\kulman raja, on -kiytännöllisesti
katsoen jo kuollut,'sanoi Y K r n j u r i -
fr; dlrieiineuvonantaja^ ja ' järjest<j|
-^^1 edustaja, Genäven m^ldikeuskdhf$|
renssissa Stavföpoulte yiime .viiton'
lv'ctorstaina- jolloin ',GenevfeMa alloi
kansainvälinen :<; merioikeuskonfe-renssi.
Useimmat maat eivät tunnusta
kolmen meripeninkulman : r a j i i a j a:
se on olemassa vain niille, jotka
tunnustavat sen,, sanoi Stavropoulö.';
Genevessä : pidetyssä:lehdistökonfe:
renssissa. Hän sanoi, että merioi-keuskonferenssin
menestys riippuu
Eiitä; saadaanko aikaan kompromis^
si kahden valtioryhmän \älillä.
Toinen näistä vaatii kuuden meri­peninkulman
aluevettä sekä kuu­den
meripeninku Iman :; vyöhykettä:
sen.ulkopuolella, jolla niillä on yk­sinomainen
kalastusoikeus:; Toinen-vaatii,
että aluevesi määrätään kuu­deksi
meripeninkulmaksi ja sen ul­kopuolelle
tulee kuuden"^eripen in-kulman
vyöhyke; vjossa niillä'mailia,,
jotka ovat pprinnäisesti harjoitta­neet
tällä alueella kalastusta, on ka­lastusoikeus.
.Eräs kompromissiehdotus on, et­tä
kuuden meripeninkulman alue­veden
ulkopuolelle tulee kolmen
meripeninkuman vyöhyke, jolla
rannikkovaltiolla on: yksinomainen:.
kala.stusoikeus ja sen ulkopuolelle
vielä kolmen meripeninkulman
vyöhyke, jolla saavat kalastaa
alueella ennestään kalastusta har­joittaneet.
Yhdysvallat,. Englanti ja osavEu-roopan
maita »kannattaa kuuden inc::
ripeninkulman aluetta, Jonka ulko­puolella
myösulkomaalaisilla ka­lastajilla
olisi oikeus jatkaa kalas­tuksen
harjoittamista. Jos suunni­telma
hyväksytään lopettaa se Eng­lannin
ja Islannin välisen kalastui.-
sdclan: ,
' 'Stavropoul
renssTin on
Hrushtsliev saapui
Ransl(an vierailutle
7 P a r i i s i ; N e u v o s t o l i i t o n paämi:
nisteri Hrushtshev .saapui tänne ei­len
12 päivää kestävälle vierailulle;
Häntä.: o l i vastassa: tuhansia :ranska-laisia,
jotka toivovat; että tämän
tärkeän vierailun aikana Neuvosto-,
liiton j a Ranskan johtajat voisivat
keskusteluissaan päästä :: jonkinlai­siin
yhteisymmärryksiin, jotka voi­sivat
johtaa myönteisiin tuloksiin
täällä toukokuun 16 päivänä aika:
vissa . korkeimman ;portaan; neuvot^
leluissa.
Tervehdyspuheessaan pääministcr
,ri muistutti da Gaullelle.. että hän
hyvin muistaa, kuinka Ranskan; ny:-
kyinen presidentti osallistui viinie
maailmansodan ;•; aikana Ranskan
mcanalaisten : vjistustusjoukkojen
toimintaan Sal;san natsivallan hä^
viölle saattamiseksi.
Kunnes Hrushts'hev palaa Mosko­vaan
huhtikuun 2 -päivänä hänellä
odotetaan-olevan monta tilaisuutta
keskustella ,dc Gaullen kanssa sel­laisista
ongelmista : kuin aseistarii­sumisesta,
ydinasekokeilukiellosta:
•Berliinistä ja j o i l l a k in tahoilla vaa­ditusta
saksojen yhdistämisestä,
' . Kalitta:Ranskan oH valmistaudut­tu
suurella . h u o l e l l a vvastaanotla^
maan, neuvostoliittolaista vierasta;
Eräällekin kirjeenvaihtajalle öli: hä­nen
taxiautonsa . ajuri ^ sanonut:
"Näytän teille jotain jota ette var­maankaan
odottanut näkevänne."
Tämän sanottuaan han o l i käänlä-n.
vt autonsa kohti presidentti de
Gaullen Elysecn ;palatsia; : '•Katso­kaa;
s i r p in ja moukarin lippu, liehu­mansa
Eiysecn palatsin y l l a ."
k • • •
Herter ennustelee yhä
epäonnistumisia
Vähemmän
maantietyöläisiä
Toron to. O n t a r i o n m a a n t i e m i -
nisteri Cas.^ on ilmoittanu.t että
koska maan tn'm in is teriön meno j a:
tulevalle tilivuodelle aiotaan vähou'
tää $10 miljoonalla tullaan tarvit­semaan
myös vähemmän maantie-työläisiä.
Työniahdollisuustoiveiden välien;'
tyminen. pätee n i i n . sekatyöläisiin
kuinka insinööreihininähdenvTsiUä
ilmeisGStikin::mvnisteriö, on: päättä.^
nyt suorittaa mahdollisimman vä­hän
uusien teiden rakentamista.
Ministeri sanoi kuitenkin olevan-,
sa löivorikas, että ministeriön: pal;^
velukäessa olevia vakinaisia- työläi­siä
ei ole pakko erottaa, mutta ko­rosti
kuitenkin;.että .uusia työläisiä
ei suinkaan paikata
.Maanloitlon kunno.ssapito talvella
tulee kuitenkin riippumaan säa-auhtei.
sta, sanoi han. .
Washington. Yhdysvaltain val­tiosihteeri.
Herter on edelleenkin
ilmaissut epäileviäy mielipiteitä- l u^
levien: korkeimman portaan neuvot­telujen-
onnistumisesta. Hän sanoi
tiistaina eräälle kongressin ,valio-kunnalle,
että hän olisi .suuresti
hämmästynyt /os: neljän suurvallan
johtajat pääsevät; ;,minkäänlaiseen
ratkaisuun Borliinin ja Saksan onr
gelmista .muutamien: palvien kes­kustelun
kuluessa.
Herter sanoi odottavansa vain
.sita-citii naiden hallituksien johtji-.
Länsimaat halut­tomia
luopumaan
tukikohdistaan
Geneve. — Länsimaat ilmoittivat
NeuvostDliitollc. tiistaina, eitä::ne
ovat päättäneet säilytläd ulkomailla
olevat tukikohtansa .siksi^ kunnes
yleinen asevoimien jaraseiden-vär,
hentäminen tekee ne näiden niai
den miele.sta tarpeettomaksi.
Yhdysvallat, 'Britannia, Hans^ka.
Italia ja Canada selostivat kannan­ottoaan
10 vallan a.seistariisumKS-neuvoiteluKssa
,sen :jäikeeri. kun
neuvostoliitlolaLsella taholta oli
;p.vydctty. saada tietää miten ; nämä
maat suhtautuvat Neuvostoliitonja
neljän muun ..sosialistisen, maan. eh­dotukseen
'näiden : tukikohtien hä­vittämisestä.
Puhuessa viiden länsimaan puo­lesta'
entinen Italian ulkoministeri
GactanoMartino täten ilmaisi, että
länsimaat eivat ole halukkaita vh
hentämään asevoimiaan Euroopass;;
ja-muualla ulkomailla.
jat antavat ulkoministereilleen oh­jeet,
jotka voisivat myöhemmin
johtaa: rajoitettuun, aseistariisumis;
"-'jpimukseen
' V a l t i o s i h t e e r i n ; mielestä • Yhdys­valtain
tulLsi jatkaa suuressa mää:.
Tässä ulkomaiden auttamista huoli­matta
siltä,; minkälaiset tulokset
köijkeimman portaan neuvotteluista
saadaan— Eisenhower on pyytänyt
kongressilla S4.175 miljardia tähän
tarkoitukseen.
Yhdysvaltain j a muidenkihvlänsi-maiden
a.seniaaaseistariisumisneu-'
votteluihin nähden vaikeuttaa suu­renti
käynnissä olevat sisäiset rii­dat
siltä, etta^ uskaltaisivatko nämä
\lansimaat suostiia aseistariisumiseen
l a y d i n a s e k o k e i l u k i e l t o o n - ennen­kuin
länsimaat ovat saavuttaneet
-Neuvostoliiton • o h j u s a l a l l a . S o t i l a sr
ja taantumuspiireissä kovasti .va.s:
;tu!>telaan ^minkäänlaiseen sopimuk;
.seen yhtymistä.
N-liitto hylkää
vaaliverukkeet
Bonn — Hyljäten kansleri Ade-miuerin
vetoomuksen siihen, että
kysymys : Länsi-Berliinin miehityk­sen
lopettamisesta alistettaisiin
länsi-herliinilaistcn; ratkaistavaksi
ylcisäänestyksen :perusleella,: Neu-vostöljilon
lähettiläs Andrei,Smii":
nov sanoi, että miehitysjoukot eivät
ole siellä Länsi-Berliinin - väestön
toivomuksesta vaan "toi.sesta syys­tä"
— eli sodan voittajina.
-'••,''Mibhitysjav itsemääräämisoikeus
eivät sekaannu toiseensa", sanoi
mr. Smirnov. "Vettä \ ja tulta ei
voida sekoittaa toisiinsa."
'Konekiväärein varustetut poliisit ampuivat rauliallisia
mielenosoittajTa "{(oneellisesti, miltei valinpitäniäAöihästi",
kertoo silminnäkijänä ollut canadalaineiT kirjeenvaihtaja
Washing(on. — Tavallisuudesta
poikkeavana toimenpiteenä Yh­dysvallat
ilmoitti tiistaina,: että se
. tuomitsee :Etclä-Afrikassa neeke-rimielenosoittajia
vastaan kohdis­tetun,
poliisitcrrorin.
Valtiosihteeristön sanomalehti-attashca
Lincoln :White antoi sa-nomalchtiniichille
seuraavan, laur
sunnon:
"Yhdysvallat valittaa väkival­taisuuksien
johdosta niiden kai­kissa*
muodoissa ja toivoo', että
Etelä-Afrikan -afrikkalainen kanr
:sa voisi saada Jaillisten valituk-siensa
kautta; parannusta ase­maansa
rauhanomaisin keinoin.;:
"Vaikka Yhdysvallat «i tavan­omaisesti
komnienteeraa niiden
hallituksien sisäisten asioiden
johdosta joiden kanssa se; nauttii:
normaalisista suhteista, niin se ei
voi muua: k u in valittaa sen: traa-gillisen
ihmishenkien menetyk-
\sen 'johdosta, joka johtui toimen-;
•piteistä Etelä-Afrikan ; mielen­osoittajia
vastaan."
Uudesta prinssistä
Andre\v Albert
Christian Edward
Lontoo. — Täällä ilmoitettiin
tiistaina, ctiä. kuningatar Eliza­bethin
toinen poika, joka syntyi
helmikuun 19 päivänä tullaan risti­mään
Andrew, Albert, Christian
Edward'iksi.
VIIME TIEDOT
1'arjisi. — Neuvostoliiton' pääministeri Hrushtshev sanoi tääUä ellen
häneri kunniakseen pidetyllä.;Ranskan presidentti, de Gaullen järjesta^.
mällä lounaalla;: että: länsimaiden; tulisi suostua: m i
sopimuksen •solmimi.scen kummankin; Saksan kanssa.^^^^
rauhaa. Meidän on ty>dytcttäva heidän toiveensa. O n tarpeellLsta sol­mia
rauhansopimus Saksan kanssa. Kaikki ihmiset hyötyisivät siitä,
mukaanlukien saksalaiset."
Johannesburg. — Etelä-.Xfrikan tietotoimisto itaioltti ellen, etta useil­la
-alueilla: Etelä-Afrikassa : afrikkalaiset ;.ovat lakkoutuneet; protestiksi.
passlnkantopakkoa vastaan. Tiedoitukscssa sanottiin, että lukuisten teh­taiden
kaikki työläiset jäivät' pois lyostaan.
N'asTivillc, Tcnn. ^
Bomar ilmoitti eilen, että kaksi aseistettua vankia oli ottanut pantti-van/
rik-seen kaksi vankilanjtiaist.völaista ja kuu.si muuta henkilöä vaatien
cstcctbnla.^ vankilasta pääs.va ja autoa käytettäväkseen. Vielä tänä a a ­m
u n a ' i l m o i t e t t i i n , että vankilan johto ci ole soustunut vankien vaa
muksccn.
Toronto. — Ontarion hallitus ilmoitti Ontario Federation of L a -
borille ellen, etta sc.ci;alo.:'lchdä mitään muutosta lakiinj^^^^^^j^
teellä kielletään unioilta: valtion ;toimcnhaltija]n^cdustami.soikeus.;Kysy;^^^^^^^^
mys herätettiin viime joulukuus.sa, jolloin ma.2kunnan.prokuraattori kielsi,,
u n i o i t a : järjestämästä'^ maakunnan tapalurmakorvauslaUtakunnani;t
laisia. - -
ROTUVAINO J A IHMISTEURAS-TUS
E . A F R I K A S S A J A T K UU
Johannesburg.- —^Poliisit ampui­vat
jälleen kohti vrauhallisten mie-lcnosoittajien\;
joukkoja; neekerien
asutusalueella ;• lähellä Kapkaupun­kia
. - t i i s t a i n a .jännittyneisyyden
puhjetessa uudelleen liekkiin nee-keriväestön
ja valkoihoisten vallan-^
pitäjien välillä.
• Uusi .yhteenotto tapahtui saman­aikaisesti;
kun viralliselta taholta
ilmoitettiin, ;että maanantaina ta­pahtuneissa;
poliisiterrorin ilmai­suissa
oh kuollut 66 neekeriä ja
186 haavoittunut.
Reuterin uutistoimiston' tiedoi-:
tuksessa sanottiin, että eräs neekeri
haavoitui tiistaina .Langan town-shipissa;
• jossa edellisenä : päivänä
oli tapettu kaksi ihmistä j a haavoi­tettu
30 muuta. Poliisit olivat
avanneet tulen kohti;mielenosoitta­j
i en joukkoa, joka oli kerääntynyt
uudelleen tiistaina vaikka heidän'
mielenosoituksensa oli verisesti hat
joilettu edellisenä päivänä.
Samanaikaisesti jännittyneisyys
säilyi korkeana neekerien asutus-'
aliieillajji :lähellä ; Johannesburgia,:
jossa.' maanantaina : tapettiin pölli-:
sieu: toimesta yli 60 ihmisiä kone­kiväärein
ja kiväärein.
Pölisit • käyttivät hyväkseen pans­sariautoja
patrullissaan v Johannes­burgin
neekerialueilla.- Joidenkin
kivääreissä;oli pistimetkin; - Johan,
nesburgm kauppiaat ilmoiltaval
että; alueen .valkoihoiset: asukkaat:
ovat ostaneet. milteipä minkä ta­hansa
tyyppisen ampuma-a.seon
minkä ;vaan ovat' .saaneet käsiinsä; ^
Lontoolaisissa sanomalehdissä il
moitcttiin.tilstai-iltana;:: että kuoli
leiden luku voi.nousta jopa 170:een:
ja haa\oiltuneiden 400:aan.
; - Tiistaiset mielenosoitukset ja nii­den
hajoittamiseksi käytetty; polii-siterrori
tapahtui Sharpevillessa,
Johannesburgista etelään, ja Lan­gassa,
lähellä • Kapkaupunkia, noin
900 mailia lounaiseen,
i Molemmissa paikoissa- käytettiin
konekivääreitä ja, kivääreitä kaa­taen
niin naisia ja lapsia kuin m ie'
hiäkin.Sharpevillen: yhteenotossa
kuoli eniten-neekereitä - tiistaina.
Siellä sai 56c naista, lasta ja"miestä
surmansa ja 162 haavoittui.
Langassa pölisit tappoivat kuusi
afrikkalaista ja haavoittivat 46:ta.
- Canadalainen kirjeenvaihaja^Lou
Meyers; kertoo Sharpevillestaleh--
delleen: _
"Seisoen lähellä rautaristik-koista
ikkunaa townshipin poliisir
asemalla seurasin / kauhistuneena
kuinka 150 poliisia laukaisi yh-
' tcislaukauksen toisensa ;jälkeen
, stcii-kivaareistaan ja : kivääreis­tään
kohti 20,000 ulkona olevaa
neekeriä. '
"Vierelläni seisoi poliisi. Hä­nen
|ammuntahsa: o l i ; koneellista
miltei välinpitämätöntä. ,;Hän ei
edes tähdännyt. Hän ei voinut
ampua ohi. Ruumis toisensa-jäl-keen
kaatui ^miehiä, naisia, lap­sia
. . .
:VAmpumlnen väheni j a taukosi;;
S i i r r y in varovaisesti -ohi poliisi^
: aseman edustalla olevien piikki-r-:,
lankacsteiden. Olin kauhistunut.
' " K a i k k i a l l a o l i verta. Se täytti
katuojat.
"Ruumiita makasi groteskissa
asennoissa.
"Valituk&et täyttivät ilman.
"Tämä oli Sharpevillen veri­löyly,
eilisen päivän (tiistain),
, mellakoiden :verisin '.tapahtuma­paikka
ja mahdollisesti totaalisen
sisällissodan alku."
^Pääministeri Diefenbaker:vastasi,
että vaikka Canadan hallitus ei ole
mitenkään valmis, ..sekaantumaan
toisen ;Britanniankansojenyhteisön.
maan- sisäisiin ''asioihin, niin se
"tuomitsee" kaiken "mikä on rotu-syrjinnän
tapaista".
;: M r : Argue; tuomitsi Etelä-Afrikan
rotusyrjinnän :"raakamaisena; polit
tiikkana" j a kehoitti, että/ "Canada
(Jatk. Siv. 4)
CCF KEHOITTAA CANADAN
H A L L I T U S T A TUOMITSEMAAN
E A F R I K A N POLIISITERRORIN
Ottawa; ^ - C G F n . parlamenttiryh­män
johtaja Hazen Argue vaati tiis-^
taina liittohallitusta protesteeraa-maan
Etelä-Afrikan mielenosoitta­jien
tappamisen johdosta ^inhimilli­sen
kunnioituksen nimeijsä".
(
Strontium 90n taso
lasten luustossa
yhä korkeampi
Lontoo. — Strontium 90n taso
joidenkin brittiläisten pikkulapsien
luustossa on.miltei kaksinkertaistur
nut sen jälkeen kun toimitettiin
viimeisin suufempi sarja ydinaserä-:;
jähdyksiä v. 1958, ilmoitti viisihen­kinen
ryhmä: Britannian atomiener-giahallinnon
tiedemiehiä täällä;tiis-.;
taina. Tiedemiehet väittävät, että
radioaktiivisuustaso ei : ole: vielä;
vaarallinen, mutta se yhä nousee.
Suuremmassa määrässä strontium
90 aiheuttaa luu ja yerisyöpää.
Huhtikuun' j a lokakuun välisenä •
aikana V. 1958 YhdysvallatiNeuvos-tcliitto
j a Britannia kaikki toiinit-tivat:
; ydinaseräjähdyksiä.; s B r i t t i -f
Iäiset tiedemiehet suorittiv^at tutki:
muksensa niiden lapsien luustossa,
jotka -myöhemmin kuolivat: loun-:
noUisista syistä. He väittävät, että
näiden ihraisten kuolema ei ollut
aiheutunut ; radioaktiivisuudesta.:
Tiedemiehet;tutkivat 48 viiden j a
sitä nuoremman lapsen luustoa;:ja
havaitsivat, että kuuden kuukau­den
kuluttua; v. 1958 toimitettujen
ydinasekokeilujen jälkeen keskin­kertainen
strontiumtaso oli kohon­nut
1,5 yksiköstä 2.8 yksikköön.
Kaikkein eniten havaittiin 14
kuukauden ikäisen lancashirelaisen
lapsen luustossa —. 6.9 yksikköä.
Joidenkin toisien luustpissa o l i 5 O
yksikköä.
Viides tunneli-onnettomuusuhri
kaivettu esiin
Toronto, — lloggs" Ilollown vesi-tunneli
tukittiin tiistai-iltana .sen
jälkeen kun pcIasUistyöläi.set olivat
.saaneet vudcniien onnettomuudessa
henkensä menettäneen uhrin ruu­miin
pois tunneli-sla.
Miehet olivat työskentclemässa
,t iinnelKs.sa, v i ime torstaina noin 300
jalkaa länteen
hitsauslailteen , korkeajännityssäh:
kölanka .syttyi tuleen täyttiien tun­nelin
kaasulla.
;, Kuolemansyyntutkimiis : t
tään North Yorkin.valtuuston istun-:
tosalissa maaliskuunpäivänä, i l ­moitettiin;
prokuraaUorin virastosta;
tiistaina.
Lakkoäänestys Star-lehden
toimitustyöläisille
SanömalehtimiesyhdistyJcseii taa^
palkat teknillisten työläisten pialkkojen tasolle
Toronto. — Toronto Newspaper
Gnild (sanomalehtimiesyhdistys) on
ilmoittanut ensi viikolla pidettäväs-,
tä 1,000 Toronto Daily Star-lehden
työläisen; lakkoäänestyksestä ellei
sitä ennen päästä työläisten ja työn­antajan:
kesken sovintoon .uudesta
työehtosopimnksesta.
Työläiset ovat hyljänneet sovitte-liilautakunnan.
yksimielisen rapor­tin,
jossa ehdotettiin: 9; prosentin
yleistä palkankorotusta 28 kuukau:
den 'kuluessa, Työläiset -.vaativat
12 prosenttia kahden vuoden k u ­luessa.
Lakkoäänestys; toimitetaan
maaliskuun 30 päivänä.
Lehden taholta on ilmoitettu, et­tä
se on valmis hyväksymään sovit-tclulautakunnan
ehdotukset - j a alle­kirjoittamaan
• niiden :mukaisen so­pimuksen.
Toronto Newspap.er Guild, joka
on jäsenluvultaan toiseksi suurin
tällä mantcreellaf, edustaa ,Star-lehT
den työläisiä toimitus-, ilmoitus-;
jako-, autohuolto- ja levitysosas-toilla.
^
Paitsi palkkakysymyksestä työläi­siä
edustava yhdistys on erimieltä
työnantajanvkanssa* joillakin.v;osas-;
l o i l la työskentelevien työläisten
edustamisoikeudesta, joita työläisiä-yhdistys
nyt edustaa.
Tuomari Andersonin Johtama; so-vittelulaiitakunta
ehdotti että tämä
kysymys olisi j ätettävä työsuhdelau^
takunnan harkittavaksi: : Yhdistys
vaatii varmuutta s asiassa ennenkuin
se on valmis allekirjoittamaan uut­ta
sopimusta.
Muiden kiistanalaisten kysymyk­sien
joukossa on autokorvauksen
maksaminen ilmoitusasiamiehille,;:
Sovittelulautakunta, jossa Star-lehden
nimittämänä jäsenenä o li
Alastair Paterson ja yhdistyksen
nimittämänä Donald Montgomery
United Steelworkers of America-uniosta,
ehdotti, että työläisille
myönnettäisiin'Palkankorotus..:. koi*:
messa vaiheessa, joista palkankoro­tuksista
ensimmäinen maksettaisiin;
taaJinehtivasti jouJuk. 1 päivästä
1959. ijoUoin vanha sopimus päättyi.;
Yhdistys on vaatinut kolmea 4
prosentin palkankorotusta javsopi-mu.
sajan päättymistä marraskuun.
30 päivänä 1961.
Parhaimmin palkatut reportterit
saavat nykyään $120,75 viikossa.
-Yhdistyksen tarkoituksena. on saat­taa
:•; edustamiensa 1 työläisten palkat
lehden teknillisten - työläisten; palk;
kojen tasolle, —
Passinkantopakko E-Afrikan kansan suuttumuksen kohteena
Johanne.sburg, Etelä-Afrikku. —
.Canadian Pro.<«s-uutisfoimiston kir­jeenvaihtaja
täällä on kirjoittanut
erittäin valaisevan selostuk,sen
Etelä-Afrikassa tapahtuvan kan-sannou,
»,un syiden taustasta.
Kii-jeenvaihlajan mielestä Etelä-
Afrikan hallitus ei ole koskaan
keksinyt mitään sen pahemmin
ncekcriväe.stöli suututtavaa toi­menpidettä
kuin. vaatimus, että
kaikkien heidän - on kanncttaj/a
mukanaan,passoja tai tuntdl^orlte-
J a , joihin on selvästi ,mei'kitty
mitä syntyperää kortihkantaja on.
Passjsysteemi on , ehdottomasti
sesti väittääkin, että passeilla ci
ole tarkoitettu häpäistä ketään ja
että useimmat valkoihoLsot kanta­vat
niilä miclellääokin, niin nee-keriväeslön
mielestä kortti on
tummaihoisiin nähden alemmuu­den
leima ja merkit,sec niinollen
rotu,s.vrjintää — pakoittaen" maan
10,000,000 neckeriasukasta' toisar­voiseen
asemaan 3,000,000 valko­ihoiseen,
äsukkaa.sqen nähden.
Scnjälkeen kun tätä pa.ssisystee-miä.
laajennettiin myö,s neekeri-naisia
koskevaksi yli 20,000 ihmis­tä
esiintyi mielenosoituksella sitä"
,vastaan v, 1956 ja satQjä ihmisiä
pidätettiin.' l.IIallituk.son taholta
kin toimenpiteitä, joiden avulla
voitaisiin ' loppumattomiin pitää
neekeriväestö alallaan ja valko-~
ihoinen väestö valtaistuimella.
Jo vuosien ajan miespuoliset
neekerit ovat olleet pakoitettuja
kantamaan passeja, jotka oikelitta-
•val heidät työskentelemään vis-
, sissä paikassa, liikkumaan yhdestä
paikasta loi,secn ^ joi.s.sakin ta-pa
«ksi.s,sa liikkumaan valkoihois­ten
asuttamilla alueilla. Joillekin
harvoille annettiin jopa sellaisia­kin
pa.sseja jotka "vapauttivat hei­dät
kantamasta muita passeja.
' Passisysteemi.on kuitenkin ai-
.kaiinsiianut jatkuvaa ärsytystä, j a ;
nöllisin viiliajoin toimitettuihin
"passiratsioihin" neekerien asutus­alueilla.
Suuttumus passisysteemai vas­taan
kasvoi entisestäänkin kun
hallitus hyväksyi kansan reki.stec-rauslain,
jonka nnrkaisesti luoki­teltiin
kaikki eteläafrikkalaiset ro­dut
huolimatta niiden ihon väristä
ja määrättiih, että kaikkien, niin
naisten kuin miestenkin, on kan­nettava
tuntokorttia,
' Naiset oivat havainneet mitään
eioa näiden uusien tuntokorttien
ja aikaisempien passien'välillä ja
niinpä he muodostivatkin huomat-esiintyneet
mielenosoituksilla.
Neekcriväestön mielestä tämä
oli vain jälleen uusi yritys valko-
:ihoislcn;kontrolloimanihallituksen
toimesta ineekerien; vähäistenkin
maksi ja päättäväisemmäksi etu­oikeuksiensa
turvaamiseksi,
Tuntokorttisysteemi on eroitta-maton
osa myös hallituksen rotu-syrjintäsuunriitelmasta,
jonka mu-aikaisempien
polvien saavutta- "kaise^ti-^neekerit , pakoitettaisiin
r:inien; poliittisten,;: taloudellisten ja
sosiaalisten-voittojen-heiltä, riista-,
mi.-^cksi.
Hallituksen toimesta täten an­nettiin
lain leima rajoittavalle ta­valle.
työpassien_ käytölle. ' Nee­kcriväestön
silmällä katsottuna
tlimä oli ehdottomasti pahempaan
päin suuntautumista eikä. parcm-
- pään, sillä maan' vähemmistönä
viidelle reservaatiolle, jossa he
asuisivat, valkoihoisten "suojeluk'
sen'' aliiisena. Missään muualla
Etelä-Afrikassa heillä ei olisi min­käänlaisia
oikeuksia. . ^
Hallituksien ja neekeriväestön
'toisiinsa_jsuhtautuminen yhä kär­jistyy
Afrikassa, jossa usefmmat
neckerikansat 'saavuttavat itscnäi;
yytensä.,.,"Niinpä myös Etelä-Afn-
TM
'•n
4
im
• L
-<'l
I