Vapaus, May 16, 1966

              rTjifilFLUPAKINAA
Arthur Lydiard;
JUOKSEMME M Ä Ä i ^ N
MuiiHÄAJAN mmk
— Valment^iia Arthur Lydiar-din
inaratony9lin^nus«hjelipna,
jonka, avulla -jusiseelaiitilaiset
juolukat Peter Snell, Murray Halr
berg^Bjurnr Magei» ja lohnDavies
Rooman ja ToUen olynviakisois-sa.
hanli4avat Vudeire Seelannille
nelj$ fciilta- ja luiksi prirassiniita-
~ Ua, ^ enää ole mikään salainen
asiakirja^^^^N melkein kaik­ki
maalaan huippuluokkaan lu­keutuvat
juoksijat harjoittelevat
tämän systeemin tai siitä kehitet-
' Ytyjen versioiden pöhjaUa.
On selvää, että Lydiardilla ja hä­nen
suojateillään on ollut siiuri
ansio siihen valtavaan kehitykseeri,
joka tapahtui keski- ja pitkien mat­kojen
juoksuissa viime vuonna. J a
tuskiapa kukaan ajattelee, että n j^
jäädään taliäaniaan piaikaUaan. Päsh
vastoin iaseat asiantuntijat odotta­vat,
että tasQ sekä kärki kovenee
edelleen kautta linjan ja että w
sia tulokkaita ilmestyy huipulle
entistä tiheämmässä tahdissa. Kaik­k
i i n eivät uudet hai-joitusmenetel-mät
vaikuta yhtä nopeasti, joten
. viime vuptisten tilastojen pierusteel-la
on vielä, liian aikaista ruveta l u ­ettelemaan
varmoja "nokkämie-hiä"'
eri matkoilla tätä kesää varten.
VAIKUTUS TEHOKKAAMPI
Miten maratohvalmennusohjelma
sitten eroaa aikaisemmin käytetyis-
: tä int^rvaalisysteemistä? Ainakin
sen vaikutus on huomattavasti te-bbkkaämpi.
Lydiard yhdisti meto­dissaan
kaikki tunnetut harjoitus­muodot.
Ratkaisevaa kuitenkin on
kunkin prosentuaalinen bsuiis. Kuu­si
kuukiautta vuodesta hän oinisti
kestävyysharjoittelulle, kolme kuu­kautta
testauksiin, ratajuoksiitin ja
intervalliharjoitteluun sekä kolme
kuukautta kilpailemiselle:
KokeUujou^^
Mexicoon jäGrenobleeii
Helsinki. — Suomen Olympiako­mitean
hallitus päätti tiistaina pitä­mässään
kokouksessa lähettää jÖuk-kuisen
syksyllä Mexicon esikisoi­hin
seita talyelia Grenobleen tal­vikisoihin.
Lähetättävien joukkueiden suu­ruus
j f .ps^npttajat; päätetään sen
jälkeen, iciin kisojen ohjelmista on
saatu yksityiskohtaiset tiedot. Kum-:
mankinjpukkueeh mukana matkus-
- taa lääkäri. Tarkoituksena on saada
tarpeellisia lisäkokemuksia j a tieto-
; ja vuoden 1968 olympiakaupunkien
.oloista.'':
TIMMMSISSA
ON TAASEN AUKI
i^ÖESTAINA, PERJANTAINA
JA LAUANTAINA
Ayataan toukokuun 19 pnä.
Tervetuloa tapaamaan!
189 Mable st. S:; Timmlns, Ont.
(/First Ave. kulmassa)
(12-14-17)
S . C j i . UrhÄlltilUlcm
virkaiUjoiden osoitteet:
PiiheenMtaja: Ake Hunnakkö
,90 Neville P a i * Blvd.
' Puhelin C X 1-6195
Toronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vanrto
49 iaiawathaRd., Toronto 8, Ont.
Puhelin HO. 6-8816
Eahastonhoitaja: Len Boström
58 McNalm Ave., Toronto 12, Ont.
Puhelin H U 1-3551
UITON NAISJAOSTO
Elsie JiriUnen
31 branlea Road, Willowdale, Ont-
Puhelin BA, 1-1488
UITON HIIHTOJAOSTO
Pnlieeiijolitaja: Antti Bantta.
jebu A.C. — Puhelin.673-8015
419 Sandra Blvd. Sudbury, Qnt.
Sisältörikas ja
hieno julkaisu
"UUSI KÄINE^^^^^^
Irtonumerolta aaatayana
, ^kirjakaupastamme seuraavat:
.'tammi-, helmi- ja
maaliskuun numerot.
IiftonuimeToii hinta 60c
Tilatkaa ]a tutustukaa
"Uusi Nainen'-julkaisuun!
BOX 69, SUDBUHY, ONT.
Suurin osa vuodesta pyhitetään
siis kestävyydeen hankkimiselle. Jo­kapäiväiset
lenkit nousevat aina 22
mailiin, vauhdin lisääntyvä vä­hitellen.
Niinpä esimerkiksi Peter
Snell taittoi 22 mailin matkan mä­kisessä
maastossa olymppiavuonna
1964 kahdessa tunnissa j a 10 minuu­tissa.
Mistään leppoisasta hissutte-lusta
ei siis ollut enää kysymys.
JVasta-alkajien kohdalla ei tällai­nen
luonnollisestikaan tule kysy­mykseen.
Heitä Lydiart neuvookin
juoksentelemaan kolmesti viikossa
kevyesti 10—15 minuuttia kerrat
iaan, jopa niin leppoisasti, että he
leikiten pystyisivät uusimaan temp­punsa
haijqittelun jokeen. Vasta
sitten siirrytään jokapäiväiseen val­mennukseen
ja matkojen pidentä­miseen.
Tällä tavoin vältetään kyl­lästyminen
ja paiikkojeri kipeytymi­nen.
. >•."•'
TUNGOSTA K A D U I L L A JA
PUISTOISSA
Lydiardin ja hänen suojattinsa
merkitys ei ole rajoittunut suinkaan
pelkästään huippu'urheiluun; Hei­dän
suurenmoinen esimerkkinsä on
herättänyt melkein koko kansakun­nan
liikunnan pariin. Iltapäivisin
näkee Aueklandin kaduilla ja puis-toissa
juoksijoiden ryhmiä, jotka
kevyesti hissutellen tai ripeästi pin­koen
taittavat taivaltaan. Siinä on
vanhaa ja nuorta, miestä ja naista,
jotka työpäivien jälkeen ovat omis­taneet
hetken liikunnan . Uolle ja
tarpeelle.
'^Enune juokse ainoastaan mursr
kataksenune maailmanennätyksiä
: tai voitaaksemme' olympiakultaa,
me juoksemme ennen kaikea pi­tääksemme
nykyaikaisen yhteis­kunnan
pahimman murhaajan, sy-dänhalyauksen
ais<^ssa'V toteaa
Lydiard. "Juokse pelastaakaesi
henkesi", onmotto, j t ^ on heirät-tänyt
kansanurheilun valtavaan
suosioon. Liikkeen laajuus on jo
ehtinyt lyödä monet ulkomaalai­set
vieraat hämmästyksellä.
TULOKSET P U H U V AT
Lydiard itse on kertonut Euroo­passa
käydessään kokemuksistaan.
"Minulla oli hoidossani rylimä, jon­ka
jäsenet olivat jännittyneitä ja
liikarasittuneita, kärsivät sydämen
ja verenkierron heikkoudesta, olivat
suunnattomasti ylipainoisia ja niin
edelleen. A l o i n hoitaa heitä liikun­nan
avulla. Aluksi he eivät pysty­nyt
juoksemaan mailiakaan, vähitel­len
lisäsin rasitusta ja annoin hei­dän
hissutella kaksi, kolme j a nel­jä
mailia. Jo puolen vuoden kulut­tua
he olivat sellaisessa kunnossa,
että kykenivät täysin tyydyttävässä
ajassa taivaltamaan 16 mailin (26
km) taipaleita. Tähän ryhmään kuu­luvat
henkilöt olivat iältään 25—65
vuotiaita."
Innostus hyvää asiaa kohtaan on
Uudessa Seelannissa,, jossa motori­soitu
liikenne on korkealla tasolla,
tavoittanut koko kansan. Todetta­koon
vain pienenä esimerkkinä, et­tä
rouva Lydiard, Halbergin äiti ja
rouya Snell juoksevat kolmasti v i i ­kossa,
kolmen mailin lenkin. Siinä
vihje perheenemännille.
Suooaea on: aina pidetty kovana
urheilumaana. Meillä tekevät eri
järjestöt lujasti töitä kansanurhei­lun
kehittämiseksi ja olemme sii­nä
mielessä menestyneetkin varsin
mukavasti Pohjolassa. Kaukaa kai­kuvat
huhiit saavat kuitenkin var­masti
monet hätkähtämään. Uudes­sa
Seelannissa innostuksen ovat var­masti
pääasiassa herättäneet edus-tusmiesten
mainiot saavutukset vii­meisissä
olympiakisoissa, meidän
taas on tällä hetkellä lähinnä levät­tävä
vanhojen juoksuperlnteiden va­rassa.
Kumpihan on tehokkaampi
tekijä. Mielenkiintoista olisi punni­ta
sitä vaikkapa kansanurheilumaa-
Pttelun puitteissa. Posti kuljettaa
nykyisin tulokset nopeassa tempos­sa
maailman toiselta laidalta toisel­le,
Eis.
Fibnitilaisuuis
Chnion haalilla
Vanconver. — Clinton liaalilla
näytetään tmikokumi 29 pn| kdlo
7 illalla filmi Vietnamista.. S« On
uusi fihni, mikä kuvaa havain*
ncBisesti. nUttt hinnnteköja YI».
dysvaUam toimesta siellä suorite'
taan. Usiiksi tri IngUs pofauu meU-le
la selostaa edelleen Vietnamin
tllanoetta^ Tulkaa katsomaan fil­miä
ja samalla avustamaan Viet-namissa
hätää kärsiviä. - M. V.
Seitmpeli-ilta
Port Arthurissa
Pmrh Arthur. — Suomalaisella haa-lilla,
316 Bay kadun varrella on eri­koinen
seurapelitilaisuus perjantaina,
toukdcuun 20 päivänä, alkaen kello
7.30 illalla. Tervetuloa, sanovat tilai­suuden
järjestäjät. — ATH.
at
de GauUen N-Jiitton
vierailun ohjeJbn»
Pariisi. -— Presidentti Charles de
Gaullen virallisen Neuvostoliiton-vierailun
ajankphdaksi on sovittu
20. kesäkuuta -r- 2. heinäkuuta. Vie­railu
. suuntautuu Moskovan lisäksi
Novosibirskiin, Leningradiin ja V o l ­gogradiin
(ent. Stalingrad).
Ilmoitus annettiin perjantaina
ranskalaisen valtuuskunnan lähties­sä
lentoteitse Moskovaan neuvot­telemaan
matkajärjestelyistä.
Kenraali de Gai^lle ylettää Moskp-vassa
neljä—viisi päivää ja asuu
Kremlissä. Vierailupbjelmaan sisäl­tyvät
neuvottelut neuvostojohtajien
kanssa. Ohjelmassa on myös baletti­esitys
Bolshoi-teatterissa.
de Gaullen odotetaan viipyvän
korkeintaan kolme päivää muissa
vierailun kohteena olevissa kaupun­geissa,
jossa hänen isäntinään toi­mivat
paikkakuntien kunnalliset joh
tomiehet. i
Tämän hetken ehkä tärkeimpänä
työnä eri paikkakunnilla on suur­juhliin
valmistautuminen. Ne viete­tään
heinä- ja elokuun vaihteessa
Port Arthurissa Iskun puistossa.
Kuten jo kaikissa edellisissäkin
suurjuhlissa on havaittu, niin nämä
vuotuiset juhlat ovat kerta kerran
jälkeen saaneet yhä enemmän kan­natusta
myöskin suuren yleisön ta­holta.
Aina Yhdysvalloistakin asti
on tullut vierailijoita ja onpa joku
Suomestakin Canadassa vierailija
ollut näissä suurjuhlissa. Jokaisel­la
on mieluisat muistot varmaankin
juhlista, sillä moni vakuuttaa, että
koskaan ei enää ilman suurjuhlia,
jos vain terveys sallii matkustaa,
vaikkapa pitempienkin matkojen ta­kaa,
:.
Isäntäpaikkakunnalla , ön suurin
vastuu ja työtaakka kannettava­naan.
Mutta ei sovi aliarvioida myös­kään
sitä työtä, jota tehdään kuoro­jen
j a orkestereiden taholta niitil­läkin
paikkakunnilla näihin j u h l i in
valmistautuessa.
Nyt kun luultavasti suunnitellaan
kesälomia ja matkoja, olisi myöskin
huomioitava, että Port Arthurin
suurjuhlilla viettää lomansa erin­omaisen
hauskasti ja mielenkiintoi­sesti.
Sinne kerääntyy taas varo­maankin
kaikki suomalaiset kult­tuurin
ystävät, joten heitä ei tar­vitse
muualta hakea.
Sudhuryssa tänä viikonloppuna
olleet Port Arthurin edustajat lau­suivat
kaikki tervetulleiksi tämänke
säuUn suurjuhliin. Ja luonnollises­ti
me k u k i n mielibyvn seuraamme
tätä kehotusta.
KULTAVUODEN VIETOSTA
Vanhukset kohtasivat
Tel Aviv. — Länsi-Saicsan entinen
liittokansleri tri Konrad Adenauer ja
Israelin entinen pääministeri David
Ben Gurion keskustelivat "menneis>-y-destä.
nykyisyydestä ja tulevaisuu
desta" Etelä-Israelissa sijaitsevalla
maatilla. •
79 vuotias Ben Gurion toivotti 90-
Yuotiaan Adenauerin teryetulleeisi yk­sinkertaiseen
taloonsa. Beckerin kib-butzissa
Kuolleen meren lounaispuo­lella,
jossa hän viettää vanhuuden
päiyiään.
Erikoisen kaunis sää suosi, eten­kin
lauantaina, Sudburyyn kokoon­tunutta
koknusvfikeä. Oli melkein
mahdotonta uskoa, että vain päivää
aikaisemmin: (Plivat autpjen ikku­nat
olleet jäässä aamulla.
Tästä kauniista viikonlopusta joh­tuen
ehkä kokoukseen e| t u l l u t niin
paljon seuraajia kuin olisi oUuV
toivottavaa. Se ei. ole mikään puo­lustettava
asia, mutta inhimillinen.
Tässä kaksipäiväisessä kokouk­sessa
vallitsi mitä välittömin mie­l
i a l a ja puhevuoroja käytettin kai­kista
asioista niin, että niiden aika­määrä
o l i rajoitettava.
Näissä kaksipäiväisissä kokouk­sissa
keskusteltiin kaikista lehtiäm­me
ja järjestöämme lähellä olevis­ta
asioista, joista tulokset näkyvät
pitkällä tähtäimellä,~:i.yaikka njitä
luonnollisesti selostetaan jo nytkin
lehdjssämme. ;
Ensi vuonna on suomalaisilla eri­koinen
kultavuosi kun lehtemme Va­paus
tulee ilmestyneeksi 50 vuotta.
Se on sitäkin arvokkaampaa kun sa­mana
vuonna Canada viettää 100-
vuotisjuhlaa. Tästä kultajuhlasta on
päätetty tehdä koko järjestön toi­mintaa
julistava kultaviiosi ja eri
paikkakunnille olisi syytä järjestää
vaikkapa vain kahviaisia tämän
merkkitapauksen huomioimiseksi.
Mikä muu suomalainen sanomaleh­ti
voi täällä sanoa ilmestyneensä
yhtämittaisesti 50 vuotta? Ei mi­kään.
Se on suuri kunnia meille suo­malaisille,
että kaikista vaikeuksista
huolimatta olemme olleet mukana
tässä arvokkaassa työssä, josta ei
varmaankaan vastuksiakaan .. ole
puuttunut näiden vuosikymmenien
aikana. Siksi varmaankin jokainen
suomalainen omasta puolestaan p i ­tää
kunnia-asiana olla mukana kai­kissa
kultavuoden juhlallisuuksien
jäi-jestelyssä. Varmaankin tämä suo
malaisteh saavutus ei tule jäämään
huomiota vaille valtiolliseltakaan
taholta, vaikka .samaan aikaan onkin
valmistella oma kansallinen 100-vuo-tisjuhla.
Tai ehkä juuri siksi suoma­laisillekin
osoitetaan huomiota Ca­nadan
rakentajana siksi mikä se
nyt on. Suomalaisilla työläisillä on
ollut suuri osuus tässä Canadan ra­kennustyössä,
se on pakko myöntää
kaikkien. Suomalaiset työläiset ovat
rakentaneet kotinsta tiettömiin kor­piin,
joista heidän ahkeran työnsä
ja-toimintansa ansiosta on kohonnut
elinvpimaisia kyliä j a kaupunkeja.
Suomalaisten lapset ovat vanhempi­ensa
sitkeän työn tuloksena saaneet
nauttia korkeimmasta koulusivistyk­sestä
m i t ä tämä rikas maa voi nuo­risolleen
tarjota. Suomalaisia on kor
keissa viroissa ja toimistoissa joten
kenenkään suomalaisen ei tarvitse
hävetä esi-isiään, joista monet tuli­vat
Suomen salomailta hakemaan
pareij^pia olosuhteita itselleen ja
jälkeläisilleen täältä rikkaasta Cana-dasta.
Tämän juhlavuoden merkeissä
meillä on suuri j a tärkeä tehtävä
suomalaisina. Kukaan ei ole liian
heikko tai toisarvoinen, sillä tämä
työ tarvitsee jokaista. Olkaamme y l ­peitä
siitä, että olemme lähtöisin
Suomesta ja että suomalaiset ovat
olleet niin suurina kulttuurin kehit­täjinä
Canadassa, että he Canadan
lOO^vuotisjuhlien yhteydessä voivat
juhlia suomalaisen sanomalehden,
Vapaiiden SO-vudtisjiihlaa.
USA on ampunut
Atomipomniin
viiineism uhri
: Tokk». — Hiroshiman ja Nagasakin
atomqsommien uhreja varten Naga­sakiin
perustetussa sairaalassa kuoli
20 vuoden takaisen säteilyn uhrina
Sumijuki Fukabori, j<Aa oH 15 vuoden
ikäinen nuorukainen amerikkalaisen
atomipommin räjähtäessä Nagasakin
yllä. Säteilystä aiheutunut tauti mur­si
asteittain Fukaborin terveyden.
Maaliskuussa alkoi taudin lof^uvaihe,
joka"" johti kuolemaan.
Washington. — Yhdysvaltain u l ­koministeriö
varoi lauantaina anta­masta
selvästi kielteistä lausuntoa
Kiinan kansantasavallan . perjantai­na
esittämästä syytöksestä, että yh-dysvaltalaislentoköne
ampui Kii­nan
ilmatilasta alas kiinalaisen Mig
hävittäjäkoneen.
Amerikkalaiset sanoivat Etelä-
Vietnamissa, että MIG kone oli am­muttu
alas Poiijois-Vietnamissa
noin 20-25 mailin päässä Kiinan l a -
jasta alas.
Mutta kun asiaa tiedusteltiin lau­antaina
Washingtonissa, niin ulko­ministeriön
lehtiasiain sihteeri Ro­bert
J . McClosky kieltäytyi anta­masta
.siitä selvää vastausta. Hän
viittasi vain yhdysvaltalaispiirien
Saigonista samanaikaisesti anta­maan
uutiseen, jonka mukaan eräs
M i G kone olj iammuttii.alas Hohjois-
Vietnamissa.
McCloskey kieltäytyi antamasta
vastausta myös siihen kysymykseen,
että käsitelläänkö Saigonin j a ' Pe­kingin
uutistiedossa samaa asiaa.
Kiinan tiedonannossa sanottiin,
että "Yhdysvaltain verivelka Kii­nan
kansalle on selvitettävä".
Toronton edystajat toivat kokous­väelle
ilahduttavia uutisia mm. ker­tomalla
kuinka Don haali oli liian
pieni siellä vietetyn Yrityksen 60-
vuotisjuhlan aikana. Eikö tämä par­haiten
osoita sitä; että meillä on
tilaisuus saada yleisöä juhliimme,
jos heille on jotakin sellaista tar­jottavana,
johon he tuntevat mielen­kiintoa.
Jokaisessa kokouksessa pn tavalli­sesti
pohdittu myöskin matkapuhu-jan
lähettämisen tärkeyttä. Niin­pä
tässäkin ^kokouksessa sille annet­tiin
huomattava sija ja yhteisenä
mieiipiteenä oli. että asia olisi sekä
tärkeä että kiirellinen.. Ainoa vai­keus
on sopivan henkilön, joka työn-tai
muiden esteiden voittaminen täl­laiselle
matkalle .lähettämisessä.
Tällainen malkapuhuja voisi osal­taan
yhdistää eri paikkakunnilla asu
via selostamalla järjestömme iasioi-tä
ja suunnitelmia. Näihin asioihin
tunnetaan elävää mielenkiintoa,
vaikka pitkien matkojen ja muiden
esteiden takia ei voida osallistua:
esim- tällaisiin yhtiö- ja tpk:n laa­jennettuun
kokoukseen, joka taas
viikonvaihteessa pidettiin Sudburys
sa. ";'•'••':•'..••';•
Kokouksessa ilmeni myöskin se,
että monikin saa tarvitsemansa
kultuurinälän tyydytyteksi televisi­on-
ohjelmasta, eikä halua mennä
kään sitä muualta et.simään. Kum­minkin
asiaa tarkemmin ajateltuna
televisio-ohjelmat. luonnollisesti
joitakin poikkeuksia.iiikitunottamat-ta,
ovat .•'kannutettuja'! ja vain i h ­misten
mielenkiinnon suuntaajia
kevyempään ajanviettoon monasti
tappaen kaiken itsenäisen ajattelun
sellaisesta kultuuiista jossa mieles­tään
kukin voisi olla toimivanir voi­mana.-:
Jos tällaista "nukutuskuittuiiria"
piisi harrastettu aikaisemmin, niin
nyt emme voisi katsoa valoisin mie­lin
ensi vuonna vietettävään CSJ:n
äänenkannattajan .Vapauden kulta­vuoteen.
Jokaisen tässä työläisten
kulttuurityös.sä mukana olleiden an-
.siesta supmalaisilla on jotakin kes­tävää
näytettävää myöskin Canadan
rnuille kansallisuuksille. Suomalais­ten
juuret ovat .syvällä tässä uudes­sa
kotimaassa ja ne ovat sellaisesSa
mullassa, että runko kasvaa ja leh­distö
leviää laajalle ympäristöön
tehden uusia versoja. Meidän tu­lee
vaalia tätä aikaisemmin siirto­laisena
tähän maahan tulleiden suo
malaisten jättämää pei-intöä j a teh­dä
se niin hyvin, että kun meistä
aika jättää, se on vielä kannustime­na
tulevallekin polville.
Tiistai, toukok. .17 p.,— Tuesday, May 47, 19^6 . Sivu 3
BITTIUISMiRIMIEHET
LAKKOTAISTELUSSA
Lontoo. — Britannian kauppalai­vaston
palveluksessa olevat meri­miehet
aloittivat maanantaina en­simmäisen
lakkonsa viidenkymme-nenviiden
vuoden aikana.
Lakon johdosta juuttui brittiläi­siin
satamiin lakon ensimmäisen^
päivänä rioin 300 laivaa, joista 52
Lontoon satamassa, kUn noin 3,000
merimiestä lopetti työnteon ja
aloitti lakkotaistelun, minkä sano­taan
"vakavasti, uhkaavan Britan­nian
koko taloutta".
Lakkolaiset vaativat paikankoro-tusla
jä työviikon lyhentämistä sekä
muita parannuksia työolosuhteisiin­sa,
v-.'^
Lakon alaiseksi voi joutua 2i500
laivaa, jos lakko kestää pari kuu­kautta.
Britannian meriliikennela
kien mukaan kauppalaivaston pal­veluksessa
olevat brittiläiset meri­miehet
voivat liittyä lakkppn vasta
sitten kun heidän laivansa on las­kenut
johonkin brittiläiseen sata­maan.
National Seamen's Union jä­senyydessä'on
kaikkiaan 62,000 j ä ­sentä.
• ,• ,• .
Merimiehet vaativat, dttä heidän
työviikkonsa on hetikohtaisesti ly­hennettävä
56:sta tunnista 40:ean
tuntiin, ja että heidän palkkaansa
kohotetaan keskimäärin 60.sta dol­larista
70:een dollariin viikossa.
Työnantajat ovat luvanneet 40-
tuntiseh työviikon asteettain 3-vuo-tisen
työehtosopimuksen aikana ja
13 prosentin palkankorotusta as­teettain
myös 3-vuotisen sopimuk­sen
perusteella.
(Jatkoa Sivulta W
Vuosi 1987 on Vapauden kultavuosi. Lehtemme
tulee silloin suorittaneeksi kunniallisen 50-vuotistai-paleen
toiminassa sosiaalisen edistyksen ja ennen­kaikkea
täkäläisten kansalaistemme etujen puolesta.
Tämä yhtiökokous suosittelee, että tuleva vuosi
omistetaan kokonaisuudessaan Vapauden kultavuo­deksi,
minkä vietto on osa Canadan 100-vuotisjuhlin-nasta.
Järjestäkäämme silloin kautta maan Vapau­den
SO-vuotlsjuhlia konsertteja jai illanviettoja,
kokouksia, kahviaisia ja muita "syntymäpäivätilai-suuksia"
paikallisten olosuhteiden mukaisesti.
Muistakaamme erikoisesti että samalla kun jär­jestämme
Vapauden kultavuoden tilaisuuksia, me
vietämme-myös Canadan 100-yuotisjuhlia, sillä Va­paus
on erottamatpn psa Canadan historiasta, kuten
me olemme erottamaton osa Canadan kansasta.
Vuosi 1967 on suuri juhlavuosi kaikille canada-laisille
siksi kun silloin vietetään maamme satavuo­tisjuhlia.
Vapauden lukijoille ja kannattajille vuosi
1967 on kaksinkertaisesti tärkeä merkkivuosi siksi
kun marraskuussa tulee kuluneeksi 50 vuotta Vapau­den
ensimmäisen numeron ilmestymisestä.
Tämä iloa aiheuttava yhteensattuma — Canadan
100-vuotlsjuhla ja Vapauden kultavuosi — palauttaa
mieleemme sen kuinka tärkeä asema Vapaudella on
. oUut ja ön vieläkin. Vapaus oli syntymänsä aikana
j a yälittömäisti sen jälkeen esiraivaajiemme yhden
osan. Suomesta tulleiden siirtolaistyöläisten äänen­kannattaja,
auttaen siten osaltaan Canadan rakenta­mista
ja kehittäniistä. Nykyoloissa lämlä esiraivaaja-henkijatkMU
edelleen V''ipauden taistellessa uskolli­sesti
ja urheasti Canadan suomalaisten taloudellis­ten
ja sosiaalisten etujen, kansallisten kulttuuripe­rinteiden
vaalimisen, Canadan kansallisen vapauden
ja suuruuden sekä kansainvälisen rauhan puolesta.
Lausunto \^äuden sisällöstä
Vaikka Vapauden vaikea toimittajavoimapula on
vaatinut todella ylivoimaisia ponnisteluja, ja vaikka
se on aiheuttanut vissejä heikkouksiakin, niin tämä
yhtiökokous toteaa kuitenkin mielihyvällä, että leh­temme
pn uskollisesti ja melko menestyksellisesti
toteuttanut ailfaisempien yhtiökokousten suunnitte­lemaa
tPimitusolijelmaa täkäläisten kansalaistemme
yhteiseksi hyväksi. Yhtiökokous hyväksyy tunnus­tusta
antaen Vapauden nykyisen toimitusohjelman
ja suosittelee sen edelleen jatkamista.
Lehden halUnnolle annettiin täydet valtuudet toi­mia
mahdollisimman pikaisesti toimittajavoimien
lisäämiseksi siinä mielessä, että voidaan antaa mah­dollisimman
hyvin tpimitettu selcä sisällöltään pir­teä
ja monipuolinen lehti lukijakuniialle. .
Kokous huomioi sen arvokkaan avun, minkä Va-
: paus pn kirjeenvaihtajiltaan, saanut ja lausuu toivo­muksensa,
että kaikilta suomalaispaikkakunnilta saa-tisiin
jatkuvasti paikallisia uutistietoja ja että Va­pauden
lukijat yleensä käyttäisivät Vapauden " K i r -
jeitä'':Osastoa hyväkseen mielipiteittensä ilmaisemi­seksi
hetken kysymyksistä.
Vapauden kultavuoden ja maamme 100-vuotisjuh-
. lan vietto aiheuttaa' lehtifnme toinnitukselle lisää
vastuunalaisuutta, mutta yhtiökokous uskoo vakaasti,
että yhteistoiminnassa lehden lukijakunnan sekä
vastuunalaisten jHrjestöelimicn kanssa siitäkin suur-tehtävästä
selviydytään kunnialla.
nisteri Alexei Kosygin sai torstaina
sydämellisen vastaanoton vierailles­saan
110 asteen helteessä Aswanin
patorakiinniiksella, mitä pidetään
Neuvostoliiton avustustoiniinnan
yhtenä kirkkaimpania helmenä,
Neuvostoliitto rakentaa ja varus­taa
tämän miljardi dollaria maksa­maan
tulevan laitoksen, mikä val­mistuu
ensi vuonna. '
Työläiset kapusivat nosturien
kurkien päälle ja muille ylemmille
paikoille nähdäkseen vilaukselta
sankarin vastaanoton saaneen vie­railijan.
Työmaalla olevat neuvosto-liittoiaiset
spesialistit j a erikois­alan
tuntijat aviopuolisoineen otti­vat
valokuvia presidentti Gamal
.•\bdel Nasserista ja pääministeri
Kosyginista.
Yhdessä vaiheessa, kun mr. Kp-sygin
k^jskusteli syvällä tunnelissa
erään Harmaatukkaisen' neuvosto-liittolaiiisn
ekspertin kans.«a, ara­bialaiset
työläiset tanssivat lennok­kaasti
ja hokivat lervetuliaslausun-tojaan
Kosyginin kunniaksi tunne­lin
ulkopuolella.
Eräässä toisessa tapauksessa mr.
Kosygin läheni varovaisesti turbii­nia
varten tehtyä .suurta reikää. Sil­loin
kuului syvyydestä tervehdys-huuto:
"Eläköön Nasser, eläköön
Gamal" ja "Tervetuloa Kosygin".
Ennen tarkastusmatkansa aloitta­masta
pääministeri Kosygin tutus­tui
Aswan padon malliin. Tämän
suunnite.'man avulla kaksinkertais­tuu
Yhdistyneen Arabitatsavallan
sähkövoiman tuotanto. Egyptiläis­ten
arviointien mukaan se antaa
maanviljelystä varten (kastelulait­teiden
avulla) 1,300,000 eekkerin-alaa
uutta maata ja 700,000 eekke-rinalaa
kol,co vuotuiseen viljelyyn
kausiviljelyn asemesta.
Tähän mennessä on j o kasattu
N i i l i n poikki y l i 5 miljardia kuu­tiometriä
kiveä ja kun pato tulee
täyteen korkeuteensa, mikä on 366
jalkaa, se muodostaa maailman
suurimmat keinotekoiset järvet.
Suunnitelman rahoituksesta ja
teknillisestä avustuksesta keskus­teltiin
kauan Yhdysvaltain kanssa-
Mutta kun Yhdistynyt Arabitasa­valta
ei suostunut asian johdosta
yhdysvallalcisten ehtojen täyttänii-seen,
niin yhdysvaltalaiset luopuivat
koko aikeesta. Neuvostoliitto otti
tämän suururakan tehtäväkseen ja
rakennustöiden pitäisi valmistua tu
levän vuoden loppupuolella.
— Kongon pääkaupunki Leopold-ville,
joka on saanut nimensä Belgian
entisen kuninkaan Leopold II:n mu­kaan,
saa uudeksi nimeksi Kinshasan.
Itäisen maakunnan pääkaupungista
Stanleyvillestä tulee Kisangani, ja
Etelä Katangan pääkaupungin Elisa-bethvillen
nimeksi tulee Lubumbashi.
Uudet nimet astuvat voimaan 1. hei­näkuuta,
Kongon itsenäisyyden kuusi-vuotispäivän
jälkeen.
Suomalaisia lauluja ja tanssimusiikkia
COLONIAL LP ÄÄNILEVYiUÄ
(Pitkäsoittolevyjä).
Kaikki tässä ilmoituksessa olevat levyt on soitettava
33 '/b kiertonopeudella ja mikroneulalla.
Holiday in Finland
VIOLA TURPEINEN
Ul*-150 — 12 tuuman
Clap Hands, polkka « Tanner Waltz « Harlem Schottis New
Year's Hambo • Scandinavian Folk Dance e EHin polkka • Two
RowAccordion. polkka • Corvette Hambo • Sataa vettä, sataa
lunta, soliisi • Oleana polkka • Nicolina Hambo • Evvrybody's
Memories <rf Finland
POHJOLAN POJAT JA WALTER ERIKSSON
LP-169—12 toaman
Maijan kanssa, sotiisi « Riippakoivun alla, .sotiisi Loma polkka
Kerenski o Muistoja Karpaateilta, valssi • Kulkurin valssi
Hanuri jenkka • Pikku Greeta, aotiisi • Vanbanmaan polkka
Raatikko o Mandschlirlan kukkuloilla, valssi » Orpopojan valssi!
Songs and Dances of Finland
VIOLA TURPEINEN JA WILLIAM SYRJÄLÄ
LP-179 — 12 tuuman
Woods of Finland, vaUsi • Jane's polkka: • Mustalainen, valssi
(laulu) • Sven's hambo 9 Tanssin Olgan kanssa (laulu)
Heinäalka, polkka # Suomalainen sotiisi o Jolly 'Fellow. polkka
Sinulle rakkain (laulu) o Kanhana in Action, polkka o Dolores
valssi (laulu) e L ^ s Go polkdsa.
Dance Music from Finland
POHJOLAN POJAT WfrH WALTER ERIKSSON
LP-204 r - 12 tuuman
liUn TUtu • PunaLsia tulppaaneja, valssi # Väliaikainen, sotiisi
Kehräys masurkka 0 Kuti kuti, valssi o Merimies polkka
Saarijärven Liisfi, valssi # Peräkylän sotiisi « K a i p u , valssi
; Polkknsikcrmä • Muistoja Imatralta, valssi • Suomi Hovi muistoja
More Dances from Fintemd
- POHJOLAN POJAT^ORKESTERI
LP-248 — 12 tuuman
Narpes sotiisi • Seurasaaren polkka • Matin Jenkka « M e t s ä ­kukkia,
valssi « Romanssi tango o Lännen polkka'n» Synnyin-laaksosta,
Jenkka • Rakastan, tango o Syysunet, valssi « Koti-palkka-
hambo « Finnish sotiisi.« Kallen polkka.
Sävelmiä Suomesta — tuhansien järvien maasta
WALTER ERIKSSONIN ORKESTERI
LP-274 -> 12 tuuman
Kyllikki valssi • Timo's Jenkika • Lumbnyrsky polkka • Kulta-häät,
hambo 0 Jälleennäkemhien, tango ,0 Mäntymetsässä, valssi
Tuo suru jonika sain, tango e Garanen Sylva, valssi 0 Vene­retkellä,
Jenkka 0 Tupaantuliaiset, polkka 0 Poranek, valssi
Entisajan tempo, sotiisi, ,
JHINTA $4.50 KPL.
(ynnä 3 prosentta myynti vero Ontariossa)
Po.sti- Ja pika tavaralähetyksistä on ostajan maksettava lähetyskulut
TILATKAA OSOITTEELLA:
Vapaus Publishing G>. Limited
P. o. BOX 69 SUDBURY. ONT.
I H ,
Iti
9