Vapaus, November 10, 1928

              JOSSSÄK J " ^ * ^ * ^ * » »y*»'"^ » « U T M U I TYÖLÄISTEN TASKU*
KALENTERIA ja kalUd t i k l a u t i daiUe' haieet tOavkset on tiyfittr.
Kalenterin hinta on 30 «enttia. Siellä aussa ei Vapandella ole ^«t«r«s.r»»a,
kehotetaan joalcon toverin ImriiaiaSn »a«.BVfi» ja ULhettänään ne, v«ha
mukana. Vapauden konttoriin^ Ariateies voi p i i i 5 » t f i itMUeen 20 nro*
sentin ariaii^palUdon. Yksityiset toverit voivat Uhettia oman tilank>
i * 7 * » ? w»pe»»f» kuin suuiremmatim tiläuks^ .Muista^
kaa, etta. jittamalla tiUuksenae kovin myöhään, voi ^Kydä n i i ^ etta
Kalenteri jaa uamatta. Tehkää siis titauksenne heS.
VAPAUDEN KONTTORI,
- • ;• /.--PrSok TO, SUDBURY, Ontario.
TÄxiaixiUxc^ys!&vixA edes-
Ifi&n. Joka aa TntliiVflfllli^i T I * ^ * * **
Kotanaa J» vjfroflnm tofcocapitTä
le velkatonppa fWinfilcwpoissa,
alusti A. Warim^.v:Alnseaja ^se*
lostl vä^^kauiMn Jäöiä^ puolta ->
hyviä piiolik dUä M ,p^Baan — ja
, T ^ i T i l r»TkfaKj;»i|)T^^ yM¥B^: ÖQ Saä-^
fceskustiatifesjt^^ edustajat niis­tä
kokwftu1^S^f%itiL väkakanpaJSta
ou
. p o j Ä ; J j ^
^ s e l i ^ ^ ^ x a ^
,tan£Ba>>^^t^-ö^^
;maan'iasiitgktgspilt, I p l d ^ avima -Vci-täisiin
J ä r J eÄ
myksiä. X a i t eivät- ktätenkaan ^ s ä
. nutcussa salli tällaisten ^ästökassojen
pernstaniista mutta sen^ äjaan o n Jo
olemassa ainakin. 20 valtiossa lakeja,
j o t k a sanivat perustettavan. n.s,, luotr
toyhdistyksiä. Jotka teyällaaxv vastaa­vat
säästökassoja." * '
Tcdsen alustuksen aäasta esitti H .
V. l i n n n L H t o m a i n i t d mitenkä n y ­kyinen
Järjestelmä on sellainen että
velkakauppaa yrltetääzi edistää k a i k i l ­l
a mahdollisilla;' ketnöllia. M u t t a Jos
yksityiset velkakauppaa edistävätkin
t>n.se osolttautimut psuuskauppaln ve­riviholliseksi
Ja mitä pikemmin kau­pat
^ t ä vapautuvat, sitä parempi n i i l ­le
itselleen Ja osuustolmintalilkkeene
yleensä. Velkakaupan poistamiseksi o-suuskäupoista
on: 'tehtävä Jatkuvasti
valistustyötä sekä puheiden että k i r ­jallisuuden
kautta.
E d u s t a j i e n vailtsämlngn fcn.iiRalhTäH-Edustajien
valitseminen Kansainvä-
Usen OsuustoimintEililton kongressiin
muodostui kiistanalaiseksi k y s y m y k ­seksi
Vasemmlstoedustajlen taholta e-sitottiin,
että konventsloonl valitsee e-diistajat
aivan samalla tavalla kuhi
tehtiin kaksi vuotta sitten. Oikeistolai­set
taläsen vaativat että edustajien v a -
litsemhien jätetään Liiton jöhtokun-
. Hnanei;^Wavakan väittelyn jälkeen jäi
edustajien valitseminen L i i t o n johto-
' 'kutuiälla.
' KQpafln ke^nkaoppojen Unissa
^ oli'-työohjelmassa seuraava kysyms^.
sen alusti Fitchburgln osuuskaupan
liikkeenhoitaja K . E . Gröndahl. Alus­t
a j a seUttl mitä kakkia keinoja yk­sityiset
liikemiehet - ja. ketjukaupat
Mytt|vät vetääkseen ostajia liikkei­s
i i n ^ , kasvatustyön selitti alustaja
olevan tehokkaimman välineen osuus-
'kaupollle tidsteHessaan ketjukauppoja
. "vastaan.
M n n t o f i ^ Liiton a n t o i h i n.
J o Minneapolisissa pidetyssä LDton
könventdonlssa tehtiin useita muu­tosesityksiä
U i t o n perus- j a sivusaän-töihln.
Sääntövaliokunta- oU käsitellyt
nältSj muutoksia j a esitti ne hyväksyt-tävätal'
Kokous hyväksyikin jokaisen
liiuutbsesityksen sellaisenaan. Sen l i ­säksi;
velvoitettiin L i i t o n johtokunta
nimittämään erikoisen komitean^ joka
seuraavaan-konventslooniin meime^ä
tekee perinpohjaisen tarkastuksen
säännöissä j a esittää tarkastuksensa
tuloksen k a n ^ t s i o o n H l e.
Cteunstoimlnnälllnen viikfeolehti
E i ^ d e n itSläisten edustajien t a h o l ­ta
tehtliii • esity^ osuustoiminnallisen
viikkolehden pertistamiseksi Osuustoi-m
l n t ^ t p n yhteyteen. Ajan vähyyden
vuoksi ei kysymystä kuitenkaan k e r i t ­t
y käsittelemään, vaan velvoitettiin
johtokuntiE^ jdco itse tutkimaan t y s y -
inj^stätat sitten valitsemaan eiikoisen
komitean siihen syventymään.
C h l ^ o n ja Sault Ste Marien
i t ^ c h . ) osuuäknntain edustajat lau-istdvat
-tolvonxuksen, että seuraava o-suustpimintakonventsiöoni
pidettäisi
edellämainituissa - paikoissa. IJlton
johtokunnan lähemmin päätettäviksi
jätettiin sekä konventsioonin ajan et­tä
paikan määräämhien.
Ja tonienuit«oma]Ukltyt'a3aa iYlonles
viiksoäi l a xaiaa takaisin o m a n
kotiinsa kaksaisveljfeiiBän, Joka on
monta vuotta oQut nikcanailla Ja joka
' perheen nuhlaaJäpoUDBT. Kalkki
4cfiy hyvin, kukaan, p^td h ä z ^ oma
^«iDXRisa ^ ^pUierhfistä. vaimonsa
sihn&t ta&iivQl pbnittiUL vain Jietlceksi
q^utta vaimm »yttpnkln antaa «dfliden
kiÄittyä. Taloött fi^puu mainitun
kaksolsveUen japanilainen rouva ja
KahemtämnkaX^sJi^v^
James Bennet ja hänen vaimonsa
menivät avioliittoon viisi päivää en­nenkuin
joutuivat vankilaan, - mutta
ovat tyytyväisiä viettämään kuixterrus^
kuukauttaan lakon voittamisen Jälkeen.
Ennen avioliittoon menoaan r o u^
Bennettin nimi oli Amanda lUttiner.
Joka teki nälkälakon Kenosha-pUri-kunnan
vankilassa. protestUcä siitä,
että oli tullut kahdeksan kertaa v a n ­gituksi
lakkövartioinnista Allen- Ar
tehtaalla, Eenoshan siMnkutojaih
lakon aikana, joka äskettäin päättyi.
NÄYHMÖTAIDE
Näytelmä-^uutuuksia
Canadan Suom. Jär). näytadhtnäva-rastoon
hankitut uutuudet
saaiavaaa: .
" N A I S T E N L E M M I K K I ,"
•^näytelmä, k i r j . Fulda,
3-näyt. h u -
Y l i kolma^ osa, sadan vuo­den,
on Dodd's munuais piller
r i t ollut huomatuin lääke selän
pakotukselle, " reumatismille,
v i r t s a r a k k o v a i v o i l l e j a moneen
-muuhun kipuun, jonTca on_ a i ­kaansaanut
huonot munuaiset.:
' S a a t a v a n a -kaikissa kaupoissa
50c laatikko tai 6 laatikkoa
$2.50 tai tilaamalla suoraan
The Dodds Medicine Company,
L t d . , Toronto 2, Ont.
Henkilöt: 3,miestä j a 2 naista.
Huonekullisit. samat kaikissa
näytöksissä. Vuokra $6.00.
Näytelmä esiteltiin Toronton osaston
näyttämöllä j a sen sisältö j a esitys-arvostelu
julkaistiin- Vapaudessa XH>.
K E L T A I N E N V A A R A , 3 näyt. h u ­vinäytelmä.
K i r j . ^raatx ja
Okoukawsky. Suom. Henkilöt: 9
miestä, 5 naista. Huonekixliisit,
samat kaildssa näytöksissä. S i ­v
u j a 142. Vuokra $7,00.
Keltainen vaara, on huvinäytelmä
joka tulee saamaan menestyksen suo-m
a l a i d l l a näyttämöillä. Nimen k u u l ­tuaan
tekee näytelmästä sen johtopää­töksen,
että se on poliittinen luonteel­taan.
Keltainen vaara on kuitenkin
huvinäytelmä, jossa on mitä parhahi
tUaisuus tyylittelyyn Henldlömääfä
ei ole suuri, ei ^myöskään kuliisien
vaihtoa joiden tähden väliaikain p i ­tuus
kyllästyttää katsojan ja uäytel-män
vsukutus. laskee. YUäolevassa ei
ole'sitä pelättävissä. S i l t i ei näytelmä
ole mikään helppo. Se vaatii esittää
jiltään tavallista enemmän, m u t t a , jos
tyypit saadaan sopivat ja ohjaus on
asiallinen, tulee näytelmästST oOcea ma
kupala.
Aihe lyhyesti seuraaya: Nuorella v i r ­kamiehellä
on kaunis hemmoteltu
rouva. Rouvan äiti, toisen tyttärensä
kanssa asira myöskin talossa. Anoppi
on entinen poppera-tähtä j a on häneen
niiltä ajoilta jäänyt paljon nauretta­vaa
kokettimaisuutta. Näitä jaloja
avuja koettaa hän istuttaa ts^täriin-sä.
Talon isäntä koittaa turhaan
saada määräämisvaltaa. Anoppi On
saanut päähänsä, että hänen vanhem­masta
tyttäestään- pitää tulla kuului­suus
ooppera-alalla, vaikka ei tj^ttärellä
ole ääntä ollenkaan. Talossa käy s a ­laa
"suuri tenori" antamassa laulu-läksyjä,
ollen hänellä multakin t a r k o i ­tuksia,
joista kuitenkin tulee l y h j ^ lop­pu,
kun^ talon isäntä heittää hänet
pihalle.. Viraston päällikkö Jossa avio­mies
työskentelee on kuuluisa nais-ma^
lmassa Ijästään hiiplimatta. Hän
päästääkseen aikomustensa perille l a h ­joittelee
naiälle k a l l i i t a viuhkoja: K a ik
kiliä hänen osastonsa virkamiesten
rouvilla on hänen lahjoittamansa
viuhka. Nyt on tämä "Don J u a n"
iskenyt silmänsä, talon nurareen rou­vaan.
Viuhkatemppu uudistuu, mutta
nuori rouvia on miehelleen uskollinen
eikä tartu ansaan, sen sijaan anoppi
heti omistaa viulikan. Epäonnistuta
luaan hän päättää lähettää aviomie­hen
pitkälle virkamatkalle. Aviomies
kuitenkin- on huomannut miten ys­tävällisissä
väleissä hänen päällikkönsä
on talon naisiin j a varsinkin hänen
njnaan rouvaausa, eikä haluakaan
nyt alkaa asiat kehittyä nurinpäin,
TäEDä^ Japanitar tuo' talop^' tapoja,
joita, ihmetellään niin naisten kuin
Tnifstyfwrn tftiholta. Aviomieh«a on­nistuakseen,
täytyy nyt näytdlä japa-idttaren
mieh^ osaa. ssatoaan ensin
ostettuat&mänvaitiolcai s u u r t i l a r a ­hasummalla.
' A s i a t alkaa olla n l ^
sekaisin. ett£ aviomies on juuri { M l -
pastaaitseiosä Ja:Iopettaa.Uvei]n[^:kun
Juiiri tuodaan tieto» etÄ h p i i ^ ^ on
ammuttu riajalla. Talossa^ ^t3wr<«a-^
r u ja ilojuhla, r o u v i ' sotke -jä i|ke»»
aaeippi ^öitMe Ja^ j u h l i t - Huonlossa
akanassa on : aviomies •J(dca^luuU£u^
kuQlIeekä^ j a J c d a ssms^^
hetki kaksolsveljensä «LUumlsta. S u u ­rena-
nhaäumnttlla <»a hän vihdoin
Japaiilt|ftreni i ä h t e i n l ^ ' . U d o s ^ vie­mään
mennes^län muka miehensä, e t ­tä
häni d t i ^ vöiäi p ^ ^
omana itsenään;INUnii&ästään Kel-
1 ^
SaJaäiX Oofm^' Httdopm valaisi..,
"Krasin".. . ^ l ^ " HiiiNijiintte klMkuu
nsäden aottt»»Tmttffn>fe>a^
äLvel... s
-Krasln" k^innU^^ kfiytepsi rantaan
lykättiin laivasitt»n«MP9:V.'laivaan
moiee ulkoäiaid^eii^^^
j&SnmurtajaxK pqhqjalavalla' ovat
loivan jnhtffHr****"^ ja xiidsdl xapt^
Tuudt;., * i\ - 'f '
Kymmenet >mebtl}&ttDt^
m&t tervehdykaeffe.tervelset ja kitto^&^:
stt 'sankaxtiUefi^v^Tiedealoitemlahk^
ptesldenttt-;Ka^B^f8it,.^usuu t«ry*h?r
dykräft:^tiä|nm^ puqlesta.•
jL^tvMk^iiSettiJlansuu Uitoksoo^
t^fj^dykslati:- <
ijaMVOMtm sai./laHin
iläAnntsL' ^
'^.£^<iiiQatd&ut> yleisö ei uskalla Ita-.
j^^faia, vaan .ndottaa . . . Oso-Avia-
.hlinln että
jc^fcais^sa pliri%ä ptdettäisih) säos-
^ t e i a inatkasta Ja saavutuksista
V 'Vast» v^säAva' mlnuuttlien c Idduttxia
liajaantuu tuhaifflnen vastaanottaja-vj(
i(!uklqo.r';''lv/...-V.^ 1:'^ '' •
- ^ Kalle. Jussila,
Lättlu in^slsylmnustä
Masdm GorJUI
Ocvkala jH<>4lflkJt«paldcaa, josta voitto SrahnUtaa omat
Paketeissa sekä ttmanpitävissa kanavissa. Parasta lajia
psipotöisipaperia timaiseksi t & m ä K tupakkapakatin
1
UI?
.^5 Mui.-... — mm
taU>esta v ^ ^ Ja näytelmä k ^ u u
hauskaan
. Suuremmillä nä:^ttfim61Ilä, ndssä <m
kyvykkäitä näyttelijöitä, ;jt}ileje " ^ t s d -
nen vaara" saanuuin «ätc^tgia£
r e n suosion. . v ^'^•^•••i^
Alvaa pian valnUstpn^ 1^^
seuraavat natavdet: .
'Thmisten kapina" ^-näyt. d r a a u^
k i t j : L a u r i Haarla, ' ^ y k ä j o ä n aurin
kö", " E i lemmestä leluksi», Ja " K a u p ­pias
A. R . Mattila*'. B;alkkimaihi(>ita
esitettäväksi ohjelmsoi lisänä lltama-tllaisuukstEisa.
" Iiähemniät selostukset
tulee tämän kuun lopulla.
Osastot^ Jotka jbalwvat Järjestön
näytelmävarastosta luettelon, voivat
saaito kirjoittamalla Järjestön keskos-vltasUMn,
To?
Tonto 6, O n i , Canada. Näytehnlä v o i -
däah tUata tällä osoitteella.
ii ff
Kuvaus sen saapumisesta Leningradiin
V.k. 5 p:nä saapui Leningradiin jää­meren
"kuningas" — " K r a s i n " . 200 t u -
hantihen joukko leningradilaisia työ-
JI^SIl vja* tolihltsijoita p l l kerääntynyt
Nevan rannalle j a Leninipradin sata­maan,
j o n k a ohi " K r a s i n i n " p i t i ajaa,
vastaanottamaan vtdttpisaa: Jäämeren
sankaria. "Purga", jäänmiurtajä, Jo­k
a on ollut Suomenlahdella vastaaii-ottaniassa
vanhempaa veljeänsä, Idi*
taä"'MVääsö" kohti & o h s t a d t i a . '
Ensirifiälsena tervehti "Purgä" inie-higtöihensä
j a lehdistönmie edustajat,
kinoteatterin edustajat jne.
Entäs sitten?
Eläköön - K r a s i i d n " voitto! I Elä­köön!!
Liehukoon punainen lippumme P o h ­joisen
Jäämeren jäälautoilla!!!
K u u l u i tuhansien suusta, raikuvat
huudot.
Huutojen kaikuessa nousi Jtömeren
jättiläinen Nevan alajuoksuun.
Ihmiset keskenään k u i n puuropata
purisL '
•Tuo on todellakin voittajan näköi­n
e n . . . Entäs miehigtö... K a f l ^ ovat
k u i n sahkareita, katseensa on iloinen,
j a miten päättäväisfö... nuo ansait­sevat
h u r r a a n . . . " J a taas kajahti
voimakas hurraa. Väestö o l i erinomai­sen
kiintynyt näkemään tuon jättiläi­sen
satamaan tuloa. Jokainen tahtoi
nähdä l a i v a n miehistöä.
5.15 saapui tuo komia sankari l a i -
t t u i l h Intematgionalen sävelten k a i k u -
Meren lutrmäjan kentän yllä U ly
tuulet pUviä kooten; Vaiheella meren
ja. kiitävän p;Di^en liitää ylväshä mus­t
a n stdunaih ludtalsena Myrskylihtu.''
^Siivin^ aallonharjaa sipbo. huutaen
nousee p41vlln^nuolen lailla, J a l i a n i ia
kuulevat pilvet huudossa ylpeän l l n -
n u h . " * ; ' v v - -
BUiidos^um isol myrskyn Jano! V i ­h
a n voiman, kiihkon liekin,. voitdn
varmuuden saa pilvet kuulla huudossa
iaaa linnun,
L o k i t vaikertavat myrskyn eelläi -e-v
a i ^ r t a v a t , liitäien rauhatonna meren
yllä: tahtoisivat kauhunsa %en syvyyk-s
i h i n peittää.
paketti
K u i k a t myö^dn valittavat. — niille,
kuikille, on outo nauttiminen elon
taistelusta: i s k u i n Jyly pelottaapi niitä.
Tyhmä p l g y i l i ^ se arastellen kät­kee
paatten lokeroihin rasvottuneen
r u h o n s a . . . . V a i n Myrskylintu rohkea­na,
vap^tiana leijaa yllä kuohuhar-maan
meren.
Thä synkemplnä laskee meren ylle
vaahtopäiset aallot l a u l a i n " karkaa
korkeuksiin, ukkospauhhiata vastaan.
Jyrähtää Ja vihanvaahdoin ulvob
aallot, kiistäen tuulten kanssa. L u j a an
syleilyynsä sieppaa tuuli aaltolaumat,
paiskaa maahan vihankiukuln kallioi­t
a vastaan hajottaen pölyksi j a pisa­roiksi
Jalokivin välkehtivät vyöryt.
lulyrskylintu huutaen kUtää lailla^
mustan salaman Ja nuolen l a i l l a p i l ­vet
halkoo, sUvin kuohupäitä piirtää.
N i i n k u i n daimoni se kUtää. ylväs,
musta myrskyheiokl, — sekä nauraa,
että i t k e e . , Pilvellä se naiunm' n a u ­raa,
ilosta se i t k u n itkee.
T a r k k a daimoni — se aikoja; Jq
huomas väsymystä yihankiukkulsessa
paiihinassa' ukkosilman. V a i i n a on se
siltä, että peittää aurinkoa eivät voi­ne
pUvet — ei, ne ijäks eivät peitä!
T u u l i u l v o o . . . . Myrsky p a u t k a . . ..
Sinilielcein leimuavat meren syvyyk­sien
yllä pilvien parvet. Meri pyydys-teiee
salamoita, kuohidssaan ne sam-muttaapi.
Välkkeet salamoiden näi­den
n i i n k u i n tulikäärmeet kulkee me-
. reen kiemurrellen hetken sillä.
Myrsky! K o h t a iske piyrsky!
Myrskylintu u l j a s se v a i n salamoiden
kesken, ulvovien ulapoiden yllä Uitää,
voiton ennustajana se huutaa: ^ '
• — R a j u m m i n vain riehukoiion
myrsky!
i liakittnna;. Lhii::miW!0lk
H pannan . i • ^-^^
.:pit%fi«rf:;:;'^;Vif:-t;^^^^^^^
.k4iinttiMa\:>'t:'
, .•.••;.,4y;»i;;S}
KÖYHÄ E I S A A O L L A H U M A L A S SA
Toronto, niarrask. ?. — "Koskar hä­nellä
ei ole (rahaa sakon maksamista
varten) niin ei hänellä ole oikeutta
t u l l a humalaan, varsinkaan tuon ikäi­senä,"
sanoi yleinen syyttäjä Wallace
täkäläisessä poUisioikeudessa erään
nuoren, naisen asiassa.
i T
K i r j , toht. S. H . Belfrage
(Jaticoa)
Tuonnempana saamme nähdä, .että
B - v i t a m i n i e n puute aiheuttaa sangen
paljon huonoa terveyttä j a johtaS
vaarallisiin vatsa- ja slsäUnyshäiriöf-hin,\*
\<J •
V a i k k a maito sisältää B-vitamine-ja,
ei siihen saa tässä suhteessa luot­taa,
jos sitä laimennetaan vedellä ja
t ^ T i n p t ^ T i 'lapsille lestyjen vfljatuottei-ien,
kuten maissijauhojen ja riissin,
yhteydessä, kuten usein tehdään:
Sellaiset vanukkaat pitäisi tehdä l e -
semättömistä Jauhoista t a i kokonaisista
rasseista, tai jos käytetään lestyjä
tuotteita, tulee niitä täydentää käyt­tämällä
perunoita,' lesenoätöntä leipää
j a keittämätöntä kokomaitoa.
Lesemätön leipä j a maito t a i maito
ynnä lesemättömät jauhoit (hienoksi
jauhetut hyvin nuoria lapsia varten)
tai maito j a perunat ovat n i i n ollen
oivallisia ruokia.
Köyhemiflen kansanluokkien monien
kehnostiravittujen lasten t i l a Johtuu
siitä, että heidät on kasvatettu l a l -
• •) Plin7ni«>iiP yHTTteptkS^^^Pt, näitä
vitamineja koskevat, tutkimukset o-soittavat,
että niillä op. selvästi h a ­vaittava
vaikutus eläinten hedelmäi-lisyjrteen
j a ettei kysymyksessä ole v i -
tamlnien ehdoton paljous dietissäi vaan
niiden suhteellinen määrä muuhun
ravintoon verrattuna.
mennetulla maidolla j a voimansa me­nettäneellä
tärkkelysravinnolla. He
pysyvät kitukasvuisina eivätkä menes­ty,
ennenkuin heidän dietUnsä lisätään
kokomaitoa, jonkun verran hedelmiä,
kasvimehua tai lesemättömiä jauhoja.
S i l l o i n ilmenevä ripeä parantuminen
on perin huomattava. '
• C - v i t a m i n i t l Näitä vitamineja on
runsaimmin lehtevissä kasviksissa ja
useimmissa ^ mehuisissa hedelmissä.
Näissäkin sen määrä vaihtelee suuresti
eri "lajien mukaan. Pariiaat hedelmät
j a kasvikset näiden vitaihinien .jään­tiä
varten ovat appelsinit, sitruunat,
sipulit, salaatti, vesikrassi, kaali Ja t o ­maatit.
Kasviksien pitää oUa raa­koja,
keittämättömiä,
Nämä vitaminit ovat paljoa herkem­mät
turmeltimiaan kuumuudessa tai
hedelmien ja kasvien vanhentuessa
k u i n A - j a rBrvitanitnit.
K u t a tuoreempia hedelmät Ja k a s -
%^cset ovat, sitä arvokkaampia ne
ovat C-vltaminien lähteenä.
NUtä on keittämättömässä maidos­sa,
mutta ne vahingoittuvat tai t u ­houtuvat
maitoa kuumeimettaessa. Jos
lapsia riiokltaan keitetyllä, pasteurisoi-d
u l l a t a i sterilisoidulla maidolla, täy­tyy
C-vitaininit hankkia hedelmä-tai
kasvismehuista. Paras on a i ^ I -
sinimehu, Ja sitä on helpoin saada
tähän tarkoitukseen- Onneksi sisältää
niitä myöskin peruna. Ja koska tä­mä
ravintoaine on halpa j a usein
saatavissa silloin, k u n vihannelcsla ja
tuoreita hedelmiä el ole tarjolla, on
se perih"^ hyödyllinen estämässä pa­himmat
siitä koitUT^t seuraukset, et­tä
C-vitamlneja tyyten puuttuu dle-tistä.
Jos perunoita nautitaan raa­koina,
voidaan luottaa: ykshiomaan n i i ­den
vltaminipltoisuuteen,' mutta koska
ne senvuoksi täytyy k e l t t M , ne usein
parhaiksi riittävät tarjoamaan kylliksi
C-yitamineja muiden tuoreiden kas­viksien
puutteessa.
Tuofeet, keittämättömät kasvikset,
k u t e n salaatit ovat parhaat ravinto­aineet
C-vitaminlen saamiseksi kevät-j
a kesäkuukausina. TalveUa täyttä^^t
tämän tarpeen appelsinit ja sitruu'
nat. Tomaateissa on' C-vitamineja
runsaasti. Vihreät kasvikset, k a a l i , p i ­naatti,
biTTsselkaali, vihreät herneet
Ja pavut varovasti keitettyinä var­masti
tarjoavat jonkun verran O - v i -
tamineja. Jos niitä keitetään vedessä
kauemmin kuin kaksikynunentä m i ­nuuttia
tai jos niistä valmistetaan
muhennosta tahi Jos hiiden värin
parantamiseksi käytetään keittosoodaa,
n i i n n i i d e n C-vitaminit tuhoutuvat. Se
miten vihreitä kasviksia keitetään, on
hyvin tärkeä seikka, koska keittämi­nen
vaikuttaa niiden vitamineihin Ja
myöskin muihin näiden tärkeiden r a ­vintoaineiden
arvokkaisin ominaisuuk-sun.-
,
Tulee muistaa, etteivät kuivatut e i ­vätkä
purkeissa t a i pulloissa säilytetyt
hedelmät Ja kasvikset sisällä C - v i t a ­mineja.
Samoin eivät niitä sisällä k u l -
käsillä oRvah lähteen näiden välttä­mättömien
vitaminien saamiseksi.
Jos dieti sisältää C-vltamineJa l i i an
vähän tai ei sisällä nUtä oUehkaan,
aiheutuu siitä keripukin nimellä t u n ­nettu
sairalolnen Ula. Tuonnempa­na
käsittelemme sitä täydeUlseminin
— nyt riittäköön se. maininta, että
Joskin täysin kehittynyttä keripukkia
va.tut herneet j a pavut.: Jos herneitä
j a papuja liotetaan hyvin, pidetään
kostealla vaatteella ilmassa Ja salli*
taan niiden itää, se on, Jos siementä
kiihoitetaan synnyttämään nuoren,
kasvavan kasvin, kehittyy C-vitami­neja
pienoisissa lehdissä j a vesoissa.
Herneet j a pavut voidaan sitten so­pivasti
keittää,\ja siten ne tarjoavat
k a i k k i n a aikoina halvan Ja helposti
harvoin t a a t a a n ; varsin monia hen­kilöltä,
erittäinkin nuoria lapsia^ v i d -
vaa. huono terveydentila, joka Joh­tuu:
tämän sairauden lievästä asteesta.
Ja s6n on aiheuttanut C-vitaminlen
riittämättömyys heidän Jokapäiväises­sä
ravinnossaan.
Onneksi ei käytännöllisiä, jokapäi­väisiä
tarpeitaan varten tarvitse r a ­sittaa:
muistia hjrvin möhilukuistea
ravintoaineiden i^tamihipitolsuudella.
K a i k k i a käytännöllisiä tarkoituksia
varten meidän t a ^ t s e e ainoastaan
muistaa., että näitä tärkeitä aineksia
on runsaimmin Ja tehokkaimmassa
tilassaan ennen kaikkia niissä r a ­vintoaineissa;
Jotka tuhraavat Jälke­läisen
kasvun. Ja joissa elämää säl^
lyttävät eUnprosesslt ovat: v l l k k a i m -
mat. • SeUaisia raidntoaineita ovat
malto, munat, siementen Idut, he­delmien
mehut Ja vihreät lehdet sekä
eläimien' tärkeät sisäelimet, Näiden
vastakohtana ovat ne ravintoaineet,
jotka ovat menettäneet elinvoimansa
tai j o i l l a on hyvin vähäinen osa elä­vän
organlsihln .elämänilmiöissä/ S e l ­laisia
ovat valkeat Jauhotv yalkea r i i si
j a muut viljavalmisteet, liharuuat, kas­v
i - ja hedelmäsäUykkeet,, Uhamehut,
tee, kahvi, hUlot, paltosjauheet ja
kasvisöljyt.
Muistettakoon myös, että keittämi­nen
on suiu-esti omiaan riistämään af-von
monilta hyviltä, vitaminipitolsilta
ravintoaineilta.
On siis ilmeisen selvää, että sivistys­maiden
väestön suuren osan keskllaa-jtulsesta
dietlstä pahasti puuttmi näitä
tärkeitä aliiiekÄla, erittäinkin B-vita- \ ^
mlheja, enmiekä hämmästy kuulles­samme,
että tämä puute on h y v i n m o - • y :
nen sairalölsen tilan ja.'sainuiden ;\
Sellaisessa dletlssä on Valkeata l e i - , i, .
pää. pateptoitujä viljavalmisteita, .IU« , >,
aksi keitettyjä, perunoita Jaivilu«ita '
kasviksia, valkeata sokeria, kyljyksiä, V,'
paisteja Ja vlllloksia. suolattuja ta» ,
valkeita kaloja, miir8»rlnla Ja h i l l o a , ./.^
pulloissa t a i rasioissa. ,8äUytettyjä he-r ^^£1
delmiä.' valkoisestai Jauhoista vaimls-tettiija
vanukkaita Ja teetä: Näissä
ravlntoi^nelssä on vltanilneja Joko '^f-l
i i a n vähän tai el niitä ole ollen- S'
kaän. - ' • ^ • •
Rlittävleh^ tiiorelden, keittämättä-mlen,
vahingoittumattomien ravinto­aineiden
puute: dletlssä uhkaa slVla-' f
tysmalden kaupunkilaisten hyvin la4-"
Jän osan-terveyttä Ja vireyttä, vaikka. ; ,i
he pitävät Itseään. h y v i n ravittuina,, r>
koska turmiokseen eivät tunne r a v i n t o "
aineiden oikeata luonnetta.
iinanieoyen
MessärSlltiivrencc Joen kaidta
hlhevissa SUURISSA LAIVOISSA
K u d matkustatte kotiinne käyttäkää Ca^
nadian P a c i f i c l i n j a a , j o l l a on suora yhteys
E n g l a n n i s t a Suomeen. Olette valtamerellä,
ainoastaan 4% vuorokautta — saatte par.'
haat mukavuudet sekä palveluksen '— ja
matkustatte nopeaan.
T i e t o j a an­taa,
kuka t a -
hansa linjan
asiamies.
Caii;ailian PacifiG
J^aäiloien suurin rnaikusfus. si/steemi
Pitäkää aina mukananne Canadian. Pacific Express Companiyn
matkf^jain maksnosoituksia. Vaihdetaan missä tahansa.
lämpimänä ja terveenä
talvella
ja rikastut­taa
verenne
Utää sen kienösvoIniM, t u i ^ ^ I17-
van, puhtaan; ja voimakkaan versn;^
mikä pit8& tei^t hyvin tcrveani
ja UmpIioXni taivalla.
HINNAT
OVAT
SAMAT
KUIN
ENNENKIN
l i i
m6a suoritta-; "^v"
The Sudhuiry Drug 6k, ' ^
EEVI KARI
8u<malamen: öppiarvtmöä fvjsu
nut myyjä on valmis v:*Bi
maan. '