Vapaus, December 23, 1961

              Sivu 2 .' LauantainarJoullik.2'3'P^--^ Saturday, Dec.''2?;vlp61
VAPAUS
LiBKKlTi - Independent Labor
)r««n of Finnish Canadiaiip Es^'
cabliabed Nov 6. 1917. AQtborizcd
15 «econd class mail -by the -Post
/ffice Department, Ottawa. Pub-'
.ahed- thnce . weekly: Tue8da'y^
rhursoaya and Saturdaya by Vapau»
Piihlishlnff Company Ltd., at 100-102
Elm St. W./ Sudbury,^ Ont., Canad^.'
mephon^; ^u^,! Office Öä, :i^4»i)
BdttorialiOflloe Od< i^42gKVitmn
S Suk3i f4\i4fx W. E k M MaU&ig
iddress: Box (!0. ^dbiiry, Ontftrio.
: \dverti8in9 rkiea'ttpon; »ppUeatit^.
rfanBfatjo<j,li-Ä.,pt t^tiiju-'^ " y
(JahiKUssa: ^ l fk. ^
Yhd^Valiolc^: i ffc> ftoä <t S- i%
.^^ Joulunpyhien vuok;3l Vapau» «rUnkesiyitlsiaiiia '
Kehno'Voftte"
Urheiluun kiihtyiiefet kansal^js^iriräe hihi !ta'4U§ Cana-dassa
kuin Suö|jnessaWn s&tavät .paljon 8u\iremman arvon
reilulle häviölle kuin kepulikonsteilla saadulle .voitoUej
Tällaisen kehnon k?puUvpiton sai Yh^ylivaUat.noin viik­ko
sitten Y K : n yleiskokouksessa; missä hjrUättiin äto
36 (20 maan pidättyessä ääri^kyksesta) ' p i f e l ä u s e im
tus, että Kiinan kansantasaYajia|ilfi^alaUtettai5ii]r sen .J^^
set oikeudet tassia Tnaai^goapjarj^s^oss^ ^tijä formoäaSsa
mäjäpaikkaansa. pitävän T^hiang jKäi-^Jti^n .^ustaja, joka
ei asiallisesti edusta' ketään. miiuta kuin-IfhiiysvaltlMii rahan
ja asevoimien avulla ylläpidettävä^ vanhaa diktaattoria, pot­kittaisiin
iJöisYK:sta.^ Tämän "voitt>n'':8ianötä&na^^
"suurta iloa'^ Washington^ssa,,-nutitta asla^^
tuminen osoittaa, ettei sellaisestavifoitos|taJcanpata- Iloita mia-saan.
> On tietenkin- valitettavasti tottav että, K i m ^ jä^enoikeu-det
evättiin vielä yllämainituin äänifnäarin. ÄuftÖ kun YK:h
jäsenyydessä on nyt 104" raivata, Jiiin immei^blllsestikih kat-soeil
Kiinan jäsenoikeudet.'ev'ättite VäSieinmistö^'^i^n. voi­malla.'
Äänestyksestä pidättyiie^tj maat olivat ilmeisesti sitä
mieltä, etta Kiinalle pitäiäi' palÄUttaa sen jääenoik^udet
YK:ssk. Mutta ne pidättyivät laanestärnästll siksi, kun ^ivät
halunneet loukata Yhdysyaltairi edustajain iuilteit^. • Tosi­asiassa
ne pidättyivät aanesijrks^tä ennehkaikkea sen' ''ke­pulikonstin"
vuoksi, että iP5 W ää^^Stivät Yhdysvaltoja vas­taan,
^illoin olisivat yhdysvaltalaiset ayustuisdodlarit lakan­neet
tulemasta.
Tällaisin painOstu^i ja • jpelqi^te^^ "voir
tösta"-ei totisesti kannata kerskua, eikä iloita .^ashingtonissa.
Tosiasia nimittäin on, että YHdysvallat sai "voittonsa" kepu-limjaisesti
vähemini$tön äänin'. ^
Ja kuinka pienellä VHhefetimistollfe? '
- Valtojen lukumäärän peftisteella'Kiinan jäsenoikeuksien
palauttamisen puolella -^jQtf otetaan rHuonrioon^ m
tämattä Jättäneet thaat--^ :öli 5B ;ni^atä,'^ii runsastöinen puoli
koiso ]asenvalto^en määräst^.
Mutta tilanne ottviejäkjin^^milr^kääir^pi^ashingtonin
kannalta katsoen |ös huomibidäitt öe; Ä t t k ä sutiriVös^ koko
ihmiskunnasta on tässä ajassa Yhdysvaltoja vaataan:' Kiinan
jäsenoikeuksien palauttamisen' pUÖlesta äänestivät kaikki so­sialistiset
maat, Iso BritSmnlai Intia^. J*akls
vaih muutan^an\inÄan mainiiälfäeithi^^
tään Kiinan 650-ftiiljbÖnaineft*kättsa, niiii sillbin nähdään että
3 miljardia henkeä käsit;tävästä. =ihrtilskunriästa on suuri
enemmistö Kiinan jäsenoilteulcs|e» paiaut^ahiisen •|)uolellfl ja
Yhdysvaltoja vastaan; TMsIä .Ifeanoen,; YiidysyaUat;-p >tässä
asiassa vastatusten "ihrais^ui^inänsuurejienemmistOT mieli­piteen
ja; toivomuksen lcan&Ä??^^ja toisin kuin isoi pii­reissä
toisinaan otaksutäan^r kÄhsat ratkaisemat, sittenkin his­torian
kulun, eivätkä johtajat. ' ' ^
Haappönen ei ollut Ganädan^^aan ^asenne Y K : n istunnossa
Kiinan ^jäsenoikeuksistaäänefitettäessäi Umcn muuta-on sel­vää,
että .Canadan edut: vaativat yhteistyötä Kiinan kansan­tasavallan
kanssa; Ktinänvkähäisa tfehdyt.-suufeet vehnäkaupat
ovat kouraantuntuvana esinlerkkfttä ?iitä, kitinka hyödyllistä
tällainen yhteistyö Kiinan kanssa ojiisi: kullnriiällekin maalle,
eika suinkaan vähiten Gdnadalle. Mutta kim ulkopolitiik­kamme
on sidottu käsistä "ja jaloista Washingtöniin r-r^ ktm
kaikista kansalliseduistahuolJimatta Yhdysvallat vaati äänes­tämään
Kiinaa vastaan, niih Canadan edustajat YKrssa jou­tuivat
huopaamaan ja soutamaan sekä esittämään kaksinaa­maisia
selitytaiä. Ganadän edustaja ;äänesti Kiinan jäsenoi­keuksien
niyöntämistä Vastaan puolittain tunnustaen, etta
Kiinan 650-miljoonainen k^nBä on olemassa'(?.), mutta kiin
ei oltu tehty mitään varauköia^shiarig feai-shekin paikan säi­lyttämiseksi
;YK:ssa;niiri tämän tekiilillisert seikan vaf^
voitiin antaa tuki Yhdysvaltain todeUa kestämättömälle as^^^
teelle. ^ . . '
Kestämätön ja maainmearvoamuiden kansojen silmiösä
alentava oli Canadan edusta|lston asennoituminen Kiinan
jäsenoikeuk^ista kei^kusteltaessa, puhumattjikaan siitä-, että
taas annettiin mennä ennomaiäen tilaisuttdeh, ^$sä Gariada
olisi voinut itsenäisen; puolueettoman ohjelman perusteella
auttaa sekä kansainvälisen jännityksen huojentamista että
uusien kauppa-, ja,muiden;ystävien saavuttamista. •
Olisi jo korkea aika G^adan omaksua tällaisissa asioissa
oma, itsenämen.asenne, ei vain ;^£nsainväll£iert kauhan- yllä­pitämiseksi,
vaan myps omien kansällisetujemme vaalimisen
ja Edistämisen vuoks?.
Washingtonista jopluku^iv 18 piiä Jiäjieteiyss^ ;Si?WvYörk
Times Servicen uutistiedoSsa-^kerrottiin eräästä tärkeästä "yi--
latyksestä" mm. seuraavaa:"' ^' ' •
^"Yhdysvaltajai^tfen -t^dejbiösteri yllätykseksi Carlsbad-issa,
N.M., kuluhan kmli^' alkdpuölellä suötitäCtU "mäarfialai-neri.
ydinaserajäytys todettii.nvs^isnioV4fisiS^«i.(mäanj
_ sia tutkivissa) laitoksissa aina'^uomeen jä Japaniin saakka.
"Ilalhtuksen tiedemiehet kuvasivat tÖmän Suht^Hisen
pienen räjähdyksen mannertehvälisen tpteamiiksen rohkaise­vaksi
tulokseksi luotettavampien mönettelyniuötöjeh. kehittä­misessä
maanalaisten räjäytystbp to4>?amigta varjten..."
Tis?ä bnkm "yllätystä'? kerraksi.
Kuten muistetaan, yli kolme Vuotta kestäneet'neuvotte­lut
ydinasekokeiden lopettaniis4ksl ajautuivat karille nimen­omaan
siksi kun Yhdysvaltain tälioltä vältettiin, että äifJä-kaan
maanalaisia räjaytyjbiäeivo^da.todeia*jasen vuoksi on
näitä maanalaisia ydiriaineräjäytyksiä edelleen jatkettava.
Jos ei saada tehokasta kontrollia, sanoivat., neuvotteluissa
Washingtönin miehet, silloiri voldadai "salaifaesti" jatkaa ko­keita.'
' . •
"Idän" ja "lännen" tledejniehef kjitsuUiln pohtimaan l i -
laniietta ja asiantuntijoina he tbtesjvati eitä ydldissekokeiden
kielion valvominen on kansaihvälisesti ^mÄhdöllista. Mutta
sekään ei tyydyttänyt Yhdysvaltoja; vaikk^'sfen omat tiede­miehet
olivat mukana edellämainittua toteamusta laaditt9-
Csä^i
enraaii neusinser ja ansionsa
Nootissa, jenka Neuvostoliiton,
-hallitus on -lähettänyt Yhdysval--
.tain hal'itukseUe-j[a'jossa vaadi-'
-jtjiaii jlttlenn Säksah .^u^JIsen J^en^
ra^Ultutäuntin ja . maavoimieiii
yleisesiku|inan- operatiivisen^ osas-'
töD. päällikön Adolf; fleusingerin
lupvuttamista ^ I^euyosioliitolle,
e s i f b M ' koko joulKir e i j t t%
ii^ladUävl^ todisteTta .fleoäiiigp-.
riA vastuusta. toisen ^ maailmanso-..
dan vaihef^iin. Kenraali' lleilsin-gerbttn
toimU talla heteellä Jal-lejbn
Lorlce^sa sbtilafiite^täyassäi;
bSA^a Sljails^ivah NAt|>n'j6iit(^
eum^b ' pSäU^ona. Todistusai­neiston
: on. -koonnut erikoiskomb
tea, JQka on tutkinut Hitlerin
Sa&sait^^söia-ärkistoista ;$otasaaIii'
sa^tiija ^iakln^ja. NiiaiTn pe-mptlella
:v katsoa Neuvostoliitto
voivansa syyttää kenraali Ileusin-geria
rikoksista rauhaa vastaan,
sotarikok^is^: sekä rikoksista ih­misyyttä
vastaan; Julkaisemme
seuraavassa pääkohtia :h,euvosto-;
liittolaisten erikoiskomlssion eslt^
täinlstfi todistusaineistosta.
HfetrölÄteiEttik bSÄLLisTu-
Ak^EN RikOKSltN
RÄtbAA VASTAAN
Siiunnitelmat Hitlerin ; hyökkäys­sodista
Euroopan maita vastaan laa-
^i >välittömästi' Saksan -maavoimien
öjifcu^ta; Ratkaiseva osuus oh. täl­lein
yleisesikunnan operatiivisella
osastcfUa; Sen teh'taviin kuului suuh-niteiriaienlaatiininen
hyökkäyksistä
Nöuvostohittoa, Englantia,; Ranskaa
Jugoslaviaa,-^ Kreikkaa, Belgiaa,
Höllantiaj; Sveitsiä ja eräitä - muita
vahioita vastaan. Operatiivinenosas-tö
suoritti yleistarkakilua suta, mi-sen
laatinua suunnitelmia: E u ­roopan
maiden valtaamisesta toteu-fethin.,
HyoJi|taysretkiin Euroopan
riiaita; vastaan osallistuneiden jouk-komuodostelmien
komentajien vel­vollisuutena
oh osoittaa ilmoituk­set
• toimmnastaan : yleisesikunnan
operatiiviselle,osastolle;
lisäksi operatiivinen osasto suun-nitteh
erilaisia: toimenpiteita, jotka
liittyivät väestön kohtfeluuij jä hit-lenlMiselle
mieluisan järjestyksen
aikaansaamiseen väliaikaisesti val-latuilia
alueilla ja valvoi i&ybs näi­den
toimenpiteidsn suoritusta. Sen
alaisuuteen kuuli'5 - ns. väestönsiir-tökomiteoita,
• jotka yliteistoimin
hitlefilalsten miehitysviranomaisten
kanssa toimeenpanivat Saksan ar-itieijan
väliaikaisesti, valtaamien
maiäen väestön pakkosiirtoja, kar­kotuksia
orjuuteen ja joukkotuhoa-mi^
ia
•: henkilökohtaisen vastuun yleis-^
esikunnan operatiivisen osaston n
kollisesta toiminnasta kantaa Heu-
Singer, joka oli vuodesta 1937 tä-
£an osaston ensimmäinen upseeri
vuodesta 1940 sen. päällikkönä
Heu3inger osallistui välittömästi
t SYNTYAAÄ- ^
^ PÄIVIÄ
c v ?
J . Saikti^Ddän, "VVhitefish, Ont.j
täyttää maanantaina, joulukuun 25
pnä 77 vuotta.
Alina Pulkkinen, • Long Lake,
täyttää keskiviikkona; joulukuun
27 pnä 73 vuotta
Einar Kajander, Port Arthur,
Ont;, täytti joulukuun 19 pnä 78
vuotta
'Vhdymme 'sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Sitten kun Neuvostoliitto oli
pakqtettu aloittamaan uudel­leen
ydinaseittensa kokeilun,
saatiin nähdä, etta Washingto-,
nissa ilmoitettiin^ ama muuta-Äian
-minui^tm kUluJitua räjäy­tyksen
jälkeen, missä ojassa
Neuvostoliittoa. koe oli, suori­tettu,
kuinka voimakas koe-pömmj
oli jne.
•iNyt tuli.sitten tama yllätys­ten
yllätyt' eh tunnustus siita,
etta Yhdysvalloissa suoritettu
"suhteellisen pieni... maanalai-rieli'
koe^' todettiin peräti Suo-rh^
ssäjä Japanissa 'saakka!-
, Toisinsai^oeh nyt- -myörine-taa^
i etta > ydinasekokeiden
kiellon valvonta ch'"sittenkin
mahdollista kansainvälisesti
kutenl Neliyostohitto seka
''l(iän^a~i:j^neri" tiedemiehet
ov^at aikaisejmmm selittyneet.
Taman jälkeen ei luulisi ole­van
enää yhtään ainoata houru^
paata, joka ottaa täydestä sel­laiset
puheet, ,että maanalaisia
kokeita ori järjestettävä muka
kansainvälisten, valvontamah­dollisuuksien
tehostamisen ni­messä.
. Tehtäköoii nyt vihdoin vii­meinkin-
ydinasekokeiden kiel­tosopimus
nimenomaah siina
mielessä, että Siitä tulee ensim­mäinen
kaytännoMinen osa
yleisestä ja täydellisestä asois-iariisunUsopimuksesla.
kaikkien uuden tärkeimpien asia
kirjojen, laadintaan, jotka:' koskivat
hitlerjlaisjoukkion monien hyok
k;aysail^eiden suunnittelua ja toi­meenpanoa,-,
j*av allekirjoitti nämä
asiakirjat
"ÖARBAROSSA"-
^UUNNITELMA
: Heu^inger esitti aktiivista osaa
Neuvosibliiitoa vastaan suunna­tun
valapattoisen hyökkäyssuun­nitelman
laatiniiseenj^ tomutta:
miseeii. iiaii kuuiul niUuii f i i t y i -
sesti itiqieUtlttlb Ja kiU^rille lä^
heisin^ henUloihin,' joille Hitlerr
heti alkduusa ilmoitti alkömiiksis:'
tään äy^käiä NeuvostoUittooii.
Neuvostoliittoa vastaan; tähdättyä
hyok^kyssuuriniielmaa laadi.taei-sa
Heusmget eMintyi seikkailu-luontoisen
ns. $alamasota-ajatukseh
kiivaana kanna.ttajana.
Han kannatti täydelbsesti hitle-rilaisen
rylimän> laatiinia petomaisia
suuniiitelmia Neuvostoliiton, vaes-,
ton orjuiittaraiseksi ja havi taml-spksi;
Heusiriger esitti-^suunnitelmia
Ukrauian SNTn ja Itäjneren neu-
• vostötasavalto] eii hävittämiseksi' j a
piri^toaimseksi sekä ehdotti käytet­täväksi
mitä' juJminta väkivaltaa
neuvostoihmisia kohtaan.
•N'euvo&tQliittoa vastaan- käydyn
sodan-kuluessa, jopa silloinkin kun
.hitlerilaisten suunmtteleman Neu­vostoliiton
murskaamisen epäonnis­tuminen
tuli ilmeiseksi, Heusinger;
jarkkyuiättoman itsepmtaisesti py­syi
'edelleenkin -Hitlerin- hyökkäys­suunnitelmien
kannatta]ana. Heu­singer
kannatti loppuun asti ja ke­hitti
fyhrerm "strategisia aatteita",
liitler anfoi suurta arvoa,uskollisel­le
palvelijalleen. Han palkitsi Heu-singerin
korkeimmilla sotilaallisil­la-
ituhniamerkeilla,, ylensi hänet
kenraaliksi, keskusteli hänen kans­saan
sota-aikomuksistaan ja suunni-telöustaan
ja kutsui hänet säännöl­lisesti
neuvotteluihin esikuntaansa,
rieusingerin poikkeuksellisen lähei­sen
suhteen .Hitleriin todistaa myös
se, etta, Hitler soi hänelle oikeuden
antaa fyhrerin nimissä käskyjä ja
määräyksiä.
Tätä oikeutta, kuten on tunnet­tua,
sai nauttia tarkasti rajoitettu
henkilöpiiri korkeimmasta ken- '
raalikunnasta, mm. kansainväli­sen
sotaoikeuden kuolemaan tuO'
mitsemat sotarikolliset Keitel ja
,Jodl. Heusingerin : läheiset suh-,
teet Hilleriin asettavat hänelle-poikkeuksellisen
vastuun osallis­tumisesta
hitlerilaisten rauhaa
vastaan suorittamista rikoksista
ja hänen en saatava niistä oikeu-
Jenriukavien rangaistus.
S O T A R f " O K S E T JA
RIKOKSET lirnSVYTTA
:i^ÄisTAANV'^V-'
Kansalnv:.ilscn . rikosoikeuden
yleisesti tunnustetut normit tulr
kitsevat sotavankien, panttivan­kien
ja miehitettyjen alueiden si­viiliväestön
murhat sotarikoksiksi
seka rikoksiksi ihmisyyttä vas-,
taan. Näihin :rikoksiin Heusinger
on syyllistynyt.
Jo ennen hitlenlaisen Saksan
suorittamaa hyökkäystä Neuvosto­liittoon
han osallistui toukokuussa
v. 1941"va.stuuinalai3ten pohittisten
johtajien käsittelyohjeiden" laati­miseen.
Ehdotus, josta tuli perusta
hieman myöhemmin Hitlerin vah­vistamille
ohjeille, sisälsi mm. kan­sainvälisen
oikeuden seka inhimilli­sen
moraalin kafkkia normeja rik­kovan
esityksen: "Vastuunalaiset
poliittiset johtajat on syrjäytettävä
ilman oikeudenkäyntia ja tutkimuk­sia";
Edelleen ohjeissa sanotaan:
','Sotajoukoissa olevia poliittisia
johtajia ei lueta sotavangeiksi ja
heidät on tuhottava viimeistään
siirtoleireillä. Selustaan heitä ei
siirretä".
Kun fasistisen Saksan hyokkäyv
Neuvostoliittoon oli tapahtunut
-tosiasia, Heusinger osallistui ak­tiivisesti
epäinhimillisen' miehi-tysjär^
estelmän, sovelluttamiseen
valloitetulla neuvostoalueei a; Hei-na-
elpkuussa v. 1941 hän esitti u-
-iseasti hitteriläiseUe päällystölle
ajatuksiaan sotajoukkojen tar-peellisuddcsia
miehitystarkoituk-iiiin
ja naiden sijoittamisesta eri
alueilla.
Elokuussa v. 1942 Heusingerni
tehtäväksi pääesikunnan operatiivi-
$eh. johdou: päällikkönä annettiin
johtaa välitibroästi taistelua parti.
saaniliikkeen kukistamiseksi sekä
järjestää tShän tarkoitukseen muo­dostettavia
suojelujoukkoja. Heu­singer
ryhtyi järjestämään ja toi­meenpanemaan
rankaisuretkikuntia
se^ä kohdistamaan jouikkoterroria
turvattomaan siviiliväestöön." Hän
laati rankaisuretkikunnille ohjeita
jä neuvoja, jotka puolsivat millaisia
ilkitöitä tahansa väliaikaisesti mie­hitetyn
neuvostoalueen väestöön
nähden. Heusihgenn aloitteesta
muodostettiin - min sanotut "jagd"-
komennuskunnat joiden erikois­tehtävänä
oli "partisaanien metsäs­tys"
ja „ rauhallisen siviiliväestön
terrorisoiminen. - ;
: Heusinger hyväksyi panttivan-kien
teloitukset ja niiden kylien
hävitykset, "joissa partisaanit o-iivat
saaneet jotain tukea". Asia-kijrjat
todistavat, että hän JohU
runkaisuretkikimtien toIuUnlaa,;
tutustui -perusteellisesti niiden
raporttieihin, . tarkasti r rankaisu-joukkojen,
luettelot ijä kokoonpa--
non, karttojen laadinnan ja nii-hin
inerkityt: rankaisoretkikun-;
tien toimipta^alueet^ vahvisti-nSi-J^
den operaatioiden : toimintasuun­nitelmat
ja antioi käskyjä rankai­sutoimenpiteistä
siviiliväestöä
vastaan.
Toiftuen ^'•Heusingerm laatimien,
allekiifjöitlanrien ja lähettämien
kaskyjeUii ohjeiden ja neuvojen mu-jcaan
ivhiticsjriläiset.. joukot' suonttir
vät lukulHa' sotärikoTcsja j a rikoksia
ihmisyyttä vasotaan,; tuhosivat sota-vaiikeja,
teloittivat pa;iitivankeja,
joikin^kuiiliii naisia, ^,vahhdk£iia ja
lapsia; ja iiölttivat kokopaiäia= Jsylia..
Jouickoiiiubdastelmijen . päallik04t;
3aannollisesti ,;tiedottivat oikeuden
ja moraalin- vastaisista toimistaan
pääesikunnan operatiiviselle .johdol--
ie, "so; välittömästi Heusingerille,
joka kantaa niistä valittoinan vas­tuun.
Voiko Heusinger kieltää hen-kilokohtaisjn
vastuunsa sadan ai­van
syyttömän ihmisen murhasta,
joka, suoritettiin elokuussa v. 1942
hänen suoranaisesta käskystään? E-lokuun
28. paivana v. 1942 "Kes-kus"-
armeijakunnan suojelujoukko-jen
päaUikko ilmoitti Heusingeril­le,
etta partisaanit ovat tuhonneet
Slavnojen rautatieasemalla Valko­venäjällä
fasistien varuskunnan.
Samana paivana Heusinger lähetti
"Keskus",-armeijakunnan- osaston
päällystölle sähkeen, jossa han Hit­lerin
nimissä vaati kaj^tettavan
'kaikkein julnympia terroritoimen-piteita"
Elokuun 30 pna "Keskus"-armei-
;akunnan: päällystö pyysi Heusin-genlta
lupaa telottaa julkisesti am-
•.' Keskus'^-armeijakunnan. - selusta
talueen- ja suojelujoukkojen päalli-kpideu
"raportissa tammikuun 16.
päivältä v. 1943 '•Frans"-operaation
suoritustuloksistÄ Icerrotaan ammti-tun
882' henkilöä, joiden epäiltiin
kuuluvan partisaaneihin. .
TalveUa 1943 Heusingerin tie­täen.
muodostettiin erikoinen pio-neerijoukkue,
jonka komentajana
öli yliluutnantti ja jonka tehtä­vänä
oli tuhota kaasulla parti­saanit
sekä naiset, lapset ja van­hukset,
jotka piileskelevät Kerets-henskin
kivilouhimoissa - 17. ar- ,
: meifakunnan toiminta-alueella.
Tätä armeijaa' komensi kenraali-
;luutnantti Enecke. Tähän tarkoi­tukseen
hitlbriläiset päättivät
käyttää asetyleenikaasua, joka ai­heutti
räjähdyksen louhimod si- v
•• sallä. •
Tasta hirvittävästä tihutyöstä ker­toivat
kuulustelussa vangiksi jou­tunut
kenraali Enecke sekä kivilou-himossa
olleet todistajat jotka säi­lyivät
hengissä räjähdyksen yhtey­dessä:
A. V. Jefreraova, L. J . Iva-niuk,
L. T. Lohmatova, A. T. Ole-nikova
ja monet muut.
Heusinger järjesti kiinteän yh­teyden
SS:n ja SD:n kanssa,! SO. nii­den
.hitlenlaisen Saksan järjestöjen
kanssa, jotka kansainvälisen sota-tuomioistuimen
paatoksella oh ju­listettu
rikollisiksi.
Suunnitellessaan ja pannessaan
toimeen varista terroria väliaikai­sesti
miehitetyn Neuvostohiton alu­een
väestöä kohtaan Heusinger oli
aktiivisessa yhteistoiminnassa SS:n
pyoveleiden kanssa; Useissa tapa-
9. '
o
a '
o iimm
TOIMITTANUT EEVA
i
o
o
, o
o
'O
' o
' o
VUODEN VAIHTUESSA
. Nam vuoden vaihtuessa ajatuk­set
askartelevat kuluneessa ajassa
kuin punniten olemmeko saaneet
mitään aikaan, < ovatko^ suunnitel­mamme
toteutuneet edes osäTcsi-kaan
seka mita - virhei.a olemme
tehneet vuoden aikana; voidaksem­me
ne suurin piirtein välttää ensi
vuonna.
Joukkona voimme olla tyytyväi­siä
vume vuoteen, joka CSJ:n kul­tavuotena
oh enttam arvokas, hui­pentuen
vuoden syyspuolella mo­niin
suuriin juhliin suurimmilla
suomalaisasututskeskuksilla ym­päri
Canadan. Ja mika etenkin on
.ullut ilol a huonuoitua on se, etta
.kaikkialla nama kultavuoden juh­lat
ovat saaneet väkeä liikkeelle;
juhlasalit ovat täyttyneet ja kn-loVinen
yleisö on ottanut suosiol­la
vastaan esitetyt ohjelmat. Alku­ajan
veteraanit ovat saaneet kun-inamerkkinsä,
kukat rintaansa ja
heidän työtään on kiitollisina muis-
„ , , uksis?aSS-ioukot alistettiin Heusin-pumalla
Slavnojen kylän sata asu-i ^^j-^tg^g^ ^j^j^^^^
kasta, jotka otettiin panttivangeik- - - ^ . ' .
31.- Elokuun 31 paivana Heusinger
sähkötti: "hyväksyn aiotut. toimen­piteet.
Ilmoittakaa tuloksista". ^0
vksistaan tama rikos on ruttava sii­hen,
etta; Heusingerille langetettai-sun
ankara oikeudellinen rangais­tus.
. Mutta Heusinger on syylli$ty-nyt
lukuisiin muihin tämänlaatui­siin
tekoihin.
, Joulukuun 11. - paivana samana
.vuonna 4.. armeijan operatiivisen. 0-
saston päällystö ilmoitti, etta yksis­tään
taman armeijan selusta alueel­la
marraskuun 26. ja joulukuun 11.
paivan vaUsena aikana v. 1942.tu-hottur.
-223 asumrakennusta.- ,--
teen ja ne -toimivat hänen käskyjen­sä
mukaan.
Nojaten neljän liittoutuneen val­lan
sopimusmääräyksiin eloki 8
päivä, tä V. 1945, jotka koskevat
saksalaisten sotarikollisten syyt­teeseen
asettamista ja rankaise­mista,
saksalaisten fasistimiehit-täjien
ilkitöiden selvittämisen ja
tutkimuksen erikoiskomissio pi­tää
sen hallussa olevan asiakirja-aineiston
pohjalla selvitettynä,
että Adolf Heusinger on syyllis
tynyt mita raslcaimpiin rikoksiin
rauhaa vastaan, sotarikoksiin ja
• .rikoksiin ihmisyyttä vastaan. ,
Ruotsalainen kaunotar. Agmeta Von Otter ihailemassa Scotch -
cupia, jonka omistamisesta Ruotsin {:urling-jonkkac * tulee kil- /7.
pailemaan Canadan, Skotlannin ja USÄ:n edustajain kanssa
ensi vuoden alkupuolella.
Joulukorttien historiaa
Nain kerrotaan joulukorttien lä-nettamisen
saaneen alkunsa: Sir
Henry Cole huomasi joulun olevan
jO luan likellä ehtiäkseen itse lä­hettämään
tervehdyksen kaikille
joille oli aikonut. Siksi han pyysi
i i n J C. Horseta- valmis.amaan
;{ortt,La joita voisi lähettää hänen
monille ysiäviUeen. Tama tapahtui
/. 1843 Englannissa. Mutta kuinka
ollakaan, niin Sir Henry ei pitä­nytkään
koi-te:sta ja kustannuk-jia
peittääkseen han myi kortteja
ahilungm kappale* mutta ne eivat
tulleet yleisesti käytäntöön. Nom
1880 laskettiin saksalaisia, kortte­ja
markkinoille, mutta nekään
eivät saaneet ihmis .en kannatusta
Ja samoin kavi v. 1910j Mutta vas­ta
silloin kun ilmestyi, myyntiin
käännettyjä kortteja joita lahetet
tiin kirjekuoressa, alkoivat joulu-icorti.
saada menestystä.
Taaa joaluna sanotaan lähetetyn
arvioita nom 200 miljoonaa kort­tia
yks. n Canadassa, enemmän kuin
10 korttia jokaista henkilöä kohti.
Ja vuotuinen kulutus ama vam
.casvaa
KumpiJdii paha
Näin kirjoittaa laakari eräässä
jUtkaisuösa Usein kuulee naisten
'äi.ttavan stta. etta ""heidän avio­miehensä
eivat halua pes.ä itser
ään tai hampaitaan ja vaatteiden
vaihdosta ei tule mitaan jos nuta
ei ota pesuun miehen nukkuessa,
kun han on ne riisunut paa:taan/
L,aakari. sanoo sen olevan jonkin-
•aista sairautta. Mutta samalla
hän jatkaa, et.a aaiimmaisyys kai­kessa
on samanlaista sairautta,
o i i s liian "puhdas" ihminen on
myöskin sairas. Han kertoo omas-
La äidistään joka pelkaa basilleja
hiin etlä,han kaksi kertaa joka
päivä diesinfioi puhelimen kuulok-jiecn,
vaikka se onkin vain oman
perheen käytössä. Tällaisten ih­misten
elämässä ei löydy- tahraista
paikkaa, mutta se on epänormaalia
ja tarpeetonta.
Tavallinen normaali ihminen on
tältä väliltä. Han pitaa itsensä
ja ympäristönsä puhtaana vahin
aanin, mutta ei saa kohtausta jos
näkee vähän likaa jossakin, eikä
se missään tapauksessa hanta va-
Bingoita
'^'^-Niin sanoo laakari ja tuskin
meilla on siihen mitaan lisäämistä.
teltu. On ollut heille varmaankin,,
mieltä ylentävää ora juhlinnan
kohteena ja nahda tyonsa kanta:,-
van niin runsaan hedelmän Pai?-^
jon ovat alkuraivaajien rivit har-ventuneet,
mutta on viela heiiakin
jotka olivat lausuipassa syntysanat;
CSJ:lle. Tuskin silloin alussa us,-;.
J^allettiin ajatella tulevaisuutta 50.
vuotta: eteenpäin. Paljon on tähän
aikaan mahtunut tyyntä ja myrs­kyä,
jotkut ovat kesken väsyneet,,
mutta uusista voimista ovat rivit
taas täyttyneet. Canadan Suomalai­nen
Järjestö on oikealla asialla,
sen näkee jo sutakm kun sen toi­min
a on keskeytymättä jatkunut
-lamä viisikymmentä vuotta.
Kun me nyt taman kultavuoden
jälkeen astumme alkamaan uutta
vuotta niin varmasti meidän kaik­kien
toiveenamme on se, etta seu­ratoiminta
jatkuisi yhta reippaasu
kuin mistä nämä 50 vuotisjuhlat
ovat selvänä todisteena, ettei ole
alkuraivaajien tyo -mennyt huk­kaan,-
vaan, etta heidän alkamal­laan
tieUa on kulkijoita — aatteel­laan
seuraajia.
Nyt heti tammikuun vumeisella
viikonlopulla on Sudburyssa suu­ret
kokoukset joissa tulee pohdit­tua
kaikkia seuramme asioita j a toi­mintamuotoja.
Pääsiäisen aikana
myöskin Sudburyssa on näyttämö
juh at johon toivomme runsasta
osanoUoa. Ja kup tassa viela mai-,
nitaan ne tulevana kesänä Port
Arthurissa pidettävät Suurjuhlat
niin suta JO näkyy, etta ei vähää'
ollenkaan ole suunnitteilla Toi­vomme
seuratoiminnalle kaikkialla
menestystä; alkavana vuonna ja sa­ma
la kiitämme lukijoita osoitta­mastaan
mielenkiinnostaan tatakm
Kodin purista palstaa kohtaan;
Toivomme lukgoiUe Oikein Hy­vää
butta vuotta seka tarmoa yh­teisin
voimin vieda CSJ:n kulttuu­riperinteitä
eteenpäin Eeva. . ,
SITÄl
JA
TÄTÄ
HÄTÄ KASISSA
Rikas rouva oli saanut saksien
kariesta pienen .^haavan ja kutsui
luokseen kotilaakarinsa. Tama tuli,
vilkaisi ja sanoi:
— Lähettäkää kiireesti nouta­maan
apteekista laastarilappu ja
pankaa se haavalle!
— Onko haava kovasti vaaralli­nen?
— Niin vaarallinen, etta ellei sitä
peitetä mm pian kuin suinkin mah­dollista,
se paranee itsestään.
EI PITÄNYT LIIKUTTAA
Herra Kukkonen on kävelyllä ja
luulee tapaavansa hyvän ystävänsä.
Hän rientää miehen luo ja lyo tata
voimien takaa olalle.
— Ei, mutta terve vaan terve
vanha veikko!
Kysymyksessä oli kuitenkin ai­van
tuntematon herrasmies.
Tuntematon: — Mita tarkoitatte?
Kukkonen: — Anteeksi, luulin,
että olitte vanha ystäväni Kananen.,
- ^ T ä y t y y k ö teidän lyoda sen
johdosta noin riivatusti?
—- Mitä se teitä hikuttaa, mita
minä teen Kanaselle?
— En tiedä levittävätkö suudel­mat
bakteei-eita, mutta ne alepta'
v a t j o k a tapauksessa vastustusky
kyä. — Marilyn Monroe.
PÄIVÄN PAKINA
Joulukalina
lläolovaa otsikkoa ei :ole kirjoi­tettu
yksinomaan osoitukseksi suta,
etta osaa nuta.virheitä tehdä muut­kin
kuin painovirhepaholaiset, -vaan
myös siksi, etta joulupakinan kir-loittammen
saa toisinaan "työk­seen"
kirjoitustyötä tekevän henki­lön
todella kapinoimaan.
Joulusta on tullut niin kaupalli­nen
juhla-aika, etta sen yhteydessä
kuullaan pääasiassa ' kassarekisteri-en
polkkaa" ja seh knhoittamiseen
lahtaavia tehokeinoja.
Mutta pakinan kirjoittajan pitäi­si
kaikesta huolimatta sulkea sil­mänsä
todellisuudelle ja luritella
jotakin "romanttista" ja "kaunista"
snnä määrin, etta edellämainittu
•'kassarekisteripolkka" saisi verhok*
seen ns. joulutunnelman. Siina on
kerraksi purtavaa!
Vaikka taman kirjoittaja pyrkii
normaalioloissa seuraamaan runoi­lijan
ohjetta suta, etta "ken vaivO'
lansa vaikertava, on vaivojensa van­k
i " , niin silta huolimatta on myon^
liettävä, etta jonlupalcinan klrjoittn-niincn
on , väkinäistä, tavan vaati­maa-
pakotusta, jotavastom tavalli­sista
asioista* kirjoitettaessa saa pu­hua
• suoraan sydämestä, eli niin
kuin asiat'näkee ja ymmärtää^ .
Ottakaamiiib toinenkin esimerkki
joulukorttirkysymys. Meidän per­heessämme
on käyty pitka aika
"lakkotaistelua" joulukortteja vas­taan.
Sen sijaan julkaisemme mie­lihyvällä
* tä-vehdyksen" lehtemme
loulunumerossa..
Emme ole lopettaneet joulukort­tien
lahottamista siksi, etta kapi­noisimme
joulujuhlien viettoa vas­taan
sellaisenaan. Joulua, valon
juhlaa, on vietetty ammoisista
ajoigta asti ja «itä vietetään kauan
tulevaisuudessakin. Meilla tavallisil­la
kansan ihmisillä on siksi paljon
h u o l i a ' j a arkista harmautta, etta
joulujuhla ja -loma antaa siihen ter­vetullutta
vaihtelua,
r Emme liioin ole lakanneet joulu­korttien
lähettämistä "saituruuden"
takia, sillä eihän siihen loppujen
lopuksi kovin montaa dollaria me­ne.
" •• ; '• • :
Missään tapauksessa dl "lakkom­me"
tarkoituksena ole osoittaa nur­jamielisyyttä
lähimmäisiämme koh-
,taan.
Mutta tähän korttiasiaan hittyy
monia muita, todella epamiellytta
via seikkoja.
Esimerkiksi silloin kun lahetim
me paljon joulukortteja, $aimme ai­na
joulun jälkeen katua ja harmi­tella,
että kortti jai lähettämättä
sille j a tälle hyvälle ystävälle. Toi
sinaan hyvät ystävät ja toverit
muuttavat, eikä heidän osoitteistaan
ole tietoa ja sen jälkeen saa sitten
ajatella, että mitähän ajatteli han
kin, kun emme edes joulukorttia lä
hettäneet. Joulukorttien lahettämi
sesta oli vahan vaivaa ja aaretto
man paljon harmia ja vaarinym
marryksen varaa.
Sen lisäksi meita kiusaa kaiken­lainen
tapojen orjuus — myös jou­lukorttien
lähettäminen vain siksi,
kun "tapa sita vaatii"..
Kaiken taman perusteella olem­me
vuosikausia olleet lähettämättä
joulukortteja. Jos jotkut ystävät
)a toverit ovat sita ihmetelleet ja
pahoitelleet^ niin me haluanune va­kuuttaa
vain, että tarkoitus ei ole
paha, eikä suinkaan loukkaava. *
Sitä paitsi, ei ole käsittääksemme
pahitteeksi vaikka osa joMlukorttei-hin
käytetyistä varoista käytettäi­siin
työväenlehtiön rahoittamiseen
joulutervehdyksen julkaisemisen
muodossa.
Selvittyämme naista "kapinalli­suuksista",
voimme tietysti todeta,
että nyt (lauantaina) jolloin leh­temme
useimmille lukijoilleen saa­puu,
on jo aatonaatto. Joulupuu on
siis rakennettu ja joulu on jo ovel­la
Joulupukit — jölTca ovat viikko­kausia
seisoneet kassarekistenen
vieressä huitomassa Helppo-Heikm
tavoin, etta tulkaa tänne ja ^stakaa
Vain meiltä, ovat saaiieet palkkan­sa
ja se antaajiieman joulurahoja
pitkiä aikoja työttömänä olleille
joukoille. ^,
Tiedämme, etta kansalaisemme
ovat yleisesti valmistaneet kotipii­rissään
vietettäväksi mahdollisim­man
hauskan joulun. Toivomme sy­dämemme
pohjasta, etta tasta jou­lusta
tulisi todella iloinen rauhan
juhla. Lopuksi rohkenemme esit
tää vielä, että koettaisimme kaikin
olla mahdollisimman varovaisia-vuodenvaihteen
pyhien aikana, jol­loin
kadut ja maantiet ovat joko
liukkaita tai paksun lumen peitos­sa
sekä liikenne tavallista vilka-kaampaa.
Jouluiloamme ei saisi
häiritä -ainoakaan liikennetapatur­ma
täi mikään muukaan onnetta
ftiuus.
Siis i^auskaa jpulua yiM^^ätaiA
Vapauden ItTkijat ja kaos^^l^c^fÄintne
U i