1952-02-12-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
S> • 'li Ä! I .9 i i i •5! '4 ^ J^J§iim^2^^^^ 12 p.^—•Tuesday,Feb-12, 1952 OBSAB «(.: Itotsb Cnaartterot. Es-eaUlsbed Nor. li^n. Autborlzed asseeond das» maU by tbe Post OlOca Ocväztoicnt; Ottava. Pub- TtaxbOayBtmä eatunlaj» by vepau« PoMlaUtns Oooqtany Lt(L. at lQO-102 Stan S t W, Sädbunr, Oat, Canada, Itiepbones: Business OfUce 4-4284, Edltorial Offke 4-4265, ISasmtt B. BvHsiL Bditor W. EUund. Malllsg address Box £9. Sudbtuy, ODXa:iU). Advertislng rates upon appllcatfoa lYansIation Stee ct charse. TZUU7SBINNAT: Canadassa; 1 vk. 7i>0 6 klc 3.15 YhdysTanolsea: 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4.30 Suomessa: 1 vk^ BM 6 kk. 4.75 "VI asema tutldtt^^ Kuten on lehdessämme kerrottu, Kansainvälinen Lastehsuoj^lu-luizifetensst pidetään 'VVienissä, huhtikuun 12-—16 päivinä ja tähän^ ioiifereiissun odotetaan runsasta edustajistoa kautta maailman, :,: TSIiän konferenssiin osallistuu tiedemiehiä, lääkäreitä, kasvat-lasten vanhempia. Kokouksen tarkoituksena on <'nvs< V = - ^ . . - yksityiset ihmiset taisteluun' lasten elinehtojen pa- ^|^^f|?i||S4;i:;iilM säilyttämisen puolesta, Kxm lapsille tfffilfVij^llfl maailmassa turvata heidän kehitystään edellyttävät ravin-terveys- ja asunto-olot sekä koulu- ja ammattopetus ja neuvptella , voidaan vastustaa tehokkaasti lasten henkisen elämän turmele- Ainista' ja nuorisorikollisuutta. ' fCuten on lehtemme julkaisemassa uutisticdossa kerrottu, tämän liansainvälisen konferenssin valmisteluun on osallisturiut mrs. Rae joka tunnetaan Ontarion lainlaatijakunhän entisenä jäse-tyoväenliikkeen aktiivisena toimitsijana. ^Irs. Luckockin rin i l i i i i s SYNTYMÄPÄIVIÄ Antti Mäkinen Sprucedalesta/ Ont. « a a T u t t a a T7 vuoden I ä n t k , 14 p n ä . Yhdymme o n n i t t e l u i h i n. Kysymyksiä ja vastauksia • • j^pÄfMHftc^^^ oh Canadaa; edustanut näissä alkuvalmisteluissa miss Ethel Siiomeh edustajina Kansainvälisen Lastensuojelukohferenssihval- - niistävässä komiteassa on mrs. Sylvi Kekkonen ja pröf. Gofan Hjel-rjmän. Ruotsin edustaja on tri .'\ndrea Andreen. Näin kautta linjan fiiaän^^ fc^ Valmisteluuni osallistuu' huomattuja kansalaisia , miltei kaikista maista. jJiisf •'• Tämän toimikunnan vetoomuksessa sanotaan: I^N.) ' mm 'j ' "Meidän sydämiämme painaa suuri huoli siitä vaarasta mikä bn pli|s%^^J:C&^vlafl^^ elämän" j; iS-: ' ' • «uhissa mais ••:tt'dMi lu^äntvminen mm . lasteinine elämän ja tulevaisuuden uhkana. maissa lasten terveyden heikkeneminen ja kuolevaisuu-jden lisääntyminen lasten keskuudes^^ P||iS^i|$^?^ ;? ^ seuraamuksista. Määrärahoja ^ ^ p l l l l i l i f ^räh^^ ja koulujen koh- :^Ff) i'J dalta sotam^jen vuoksi. Suuri määrä,on sellaisia perheitä jotka ei- Kij-fr. t j kykene antamaan lapsilleen riittävästi ruokaa. Useimmissa siirto- |i^|iss^ on ruoan puute saanut nälkiintjmiisien tnittasuhteet ja suuria laprE lapsia kuolee nälkään. Pl^5 ; 1^ Korean lapsia on tuhottu siviiliväen pommituk- ' ^' ' *^'''-^ai;tai bn k ja kylmään maanteillä traaglllisillamat-huolestuttaa pelko: siitä, että kohoaako meidän lapsiamme ipll^ll • säöÄanlainen ;k^^ v« «q^ten; ihmiskunnan suurimpien arvojen pelastamiseksi, me hyvää tarkoittaviin miehiin ja naisiin, kaikkiin kiintyneisiin järjestöihin, että ne osallLstuisrvat Kan- ^saiani^iseen Tässä konferenssissa tutki-l i] l taan, mitävoidaah tehdä miaailman kaikkien lapsien elinoikeuksien,: >»"ti i t 4 ^terveyden ja Opiskeluoikeuksien puolustamiseksi..." SSelvfiä on, että lastensuojelu sodissa köyhtyneissä Euroopan J.maissa — puhumattakaan nyt siirtomaista — ja myös tällä mante-t .V- ' . i - i tu •^'r.^tit ^.^^ir^ir. tärkeämpää kuin se mieletön sotavarustelu," yt olemme. Kysymys ei ole vain siitä, että e<lesyksinqrhaan siitäkään, an sodan jaloista, vaan myös heikosti ravitut ja huonoissa asunnoissa elävät lapset eivät kehittyä voimakkaiksi ja yastuunalaiisiksi kansalaisiksi, s :5?« !Ri : • ' Äaifccniaiaci taudit ja moraaliset vajamittaisuudet niittävät kauheata f l l i p ; | |w -^^ kasvavan nuorison keskuudessa; Siksi iMii^ ^ : I listensut^ heidän elinoikeuksiensa puolustaminen — ori täl-läiietkälä niin tärkeätä, että isille asialle pitäisi antaa kaikkien hyvää vtarköitfäivien ihmisten yhtenäinen kannatus. PEBHELISii JA UUDET SIIRTOLAISET Kyssymys: Koska, t ä s s ä maassa maksetaan p e r l i e l l s ä ä lapsista n i i n halua i s i n t i e t ä ä m i l l o i n uusi siirtolainen saa t ä m ä n p e r h e l i s ä n . Olen saanut asiasta r i s t i r i i t a i s i a tietoja, joiden t a k i a h a l u a i s i n saada asiaan varmuud e n . U u s i siirtolainen. Vastaus: U u d e n siirtolaisen lapsista maksetaan p e r h e l i s ä ä vuoden kulutt u a s i i t ä p ä i v ä s t ä k u n lapsi o n saapunut t ä h ä n maahan. P e r h e l i s ä n saa mises:a o n t e h t ä v ä anomus. hyvlBsr ajoin, ennen k u i n vuosi on kulunu-umpeen, e t t ä ette m e n e t ä ensimifnäl-sen kuukauden maksua.•Anomukset mukaan on l i i t e t t ä v ä todistuslapser s y n t y m ä s t ä , Joko p a p i n k i r j a t a i s i y i i - l i r e k U t e r l n todistus, Mikäli tassi maassai syntynyt lapsi on kysymyks e s s ä o h anomus t e h t ä v ä heti,, syntym ä n Jälkeen, s i t ä parempi m i t ä p i^ , k e m m i n . Viivyttely voi Johtaa siihen, e t t ä ette saa e n s i m m ä i s e n kuu-katiden v i i t t ä d o l l a r i a . T ä s s ä maassa s y n t y n e i s i i n l a p s i i n riähden on pidett ä v ä h u o l i s i i t ä , e t t ä s y n t y m ä rekist e r ö i d ä ä n asianmukaisella t a v a l l a s i l l ä anomukset t a r k i s t e t a a n maakunn a n s y n t y m ä r e k i s t e r i n perusteella. • P e r h e l i s ä n F a m i l y Allowance) h a kemuslomakkeita on s a a t a v a n a postikonttoreista.- , Sitähän mekm o^^ /•fX\ I'" ' *' Vaikka Toronton \'apaa'Sana on aikaisemmin syytänyt tulta ja vastaan siitä kun meidän lehtemme on selittänyt, että nykyinen politiikka johtaa yksityiskansalaisten ja valtion köyhtymiseen, niin nyt se myönsi viime torstaina, että Vapaus on sit-. itenkin ollut oikeassa — ainakin Yhdysvaltain kohdalta. Mainittuna |öi>Änä Vapaa Sana julkaisi tpimituskirjoituksen, jossa aivan oikein ..i j j • todettiin, että "Yhdysvaltain elintaso la^^^^^ ' Vaikka Vapaa Sanan argiimentlt. talouspoliittiselta kannalta katsoen eivät olekaan aivan vedenpitäviä selittäessään, että '"säännöl- } jUsestä rahan arvon alenemisesta, mikä johtuu hintain noususta . . ." i |a että "kun jokainen palkankorotus automaattisesti korottaa työ- .Iäisten tuloveron maksua hänen kotiin vietävä palkkansa ei koskaan '^"1 •''^ ' • nouse elinkustannusten housUa vastaavassa määrässä niin kai-t\ I J ! kesta huolimatta mainittu lehti toteaa nyt, että ''Yhdysvaltain elin-laskee" — että Yhdysvaltain kaikkivoipa dollari pienenee kuin maailmanlopun edellä, ollen se enää 52 sentin arvoinen verrattu- Viioden 1939 dollariin. Jos Vapaa Saha olisi rehellinen itselleen, niin se olisi saman tien €t*ä samoin on käynyt elintason-suhteen täällä Ca- 'äp nadassakin, mutta siinä se olisi joutunut astumaan kotoisten porvarien h0f^ • * Kuten sanottu, Vapaa Sana on lopultakin tullut samaan loppuisi pp^^l^ Vapauskin, että elintaso laskee Yhdysvalloissa (ja "1: V " TiM« oaMio<M juiiiaiftuo y l a i M n kirlciti Ja o< •SIi e<lutUT»t kJr]oilt«]tiIo mlrtipileili. KirJMt piliiti rijoitua. Joa oitbiloIIUU, ZOO u u u * Tibit outlooa UbeKllrj: tiirj«ili «i piUiflcU. JÄRVELÄN PUHEENVUORO V. SANAN YHTIÖKOKOUKSELLE O l e n t ä m ä n vieraan lehden välltyk^ s e l l ä v ä h ä n kertonut kokemuksistani On katkeraa k u n m e n e t t ä ä sanavapauden lehdessä (Toronton Vapaas sa iSanassa — Vapaus) m i n k ä n l m e ä - k l n o U n k e k s i m ä s s ä . K i i t o s J u m a l a l le s i i t ä , e t t ä maassa oh v i e l ä tolstaisek. s i l a i n suoja, joka antaa minullekin oikeuden puhua Ja s a a t t a a julkisuuteen asioiia. Joita h a l u t a a n painaa l i ä m ä r ä n peittoon. V a s t a Canadaaii t u l l e i t a siirtolaisia k e h o i t t a i s i n karttamaan sitä joukkoa. Joka o n m i n u a k i n n i i n v ä ä r ä m i e - Usestl kohdellut. CMinulla o n todlstus-a l n e h l s t o ä siellä valiitsevasta "demokratiasta'!. Hallussani on. Torontossa 23 p . lokakuuta 1951 p ä i v ä t ty k i r j e , jossa sanotaan: _ "Arvoisa mr, A . J ä r v e l ä. O l e n saanut t e h t ä v ä k s e n i i l m o i t t aa T e i l l e P . S. C l u b i n y l e i s e s s ä kokouksessa sun. 21 p. lokak. tehdyn p ä ä t ö k sen jossa k i e l l e t ä ä n mr. J ä r v e l än e n ä ä n saapumasta y l l ä m a i n i t u n C l u b i n huoneustolle. K o k o u k s e n puolesta, L i l y G r ö n f o r s ." Armas J ä r v e l ä, 35 M u r o n St., Toronto, Ont. (VS) — Naisten Kansainvälisen Demokmatttsen Liiton viimeksi.pid e t y s sä toimeenpanevan komitean kokooksesaa Berliinissä käsitteli liiton pääsihteeri .Maria. Vaiilant- Couiarier puheenvuorossaan kansallisten järjestöjen toimintaa sekä naistenpäivään Ja III kansainv ä l i s e en kongrressfin. valmistanta- . .: mixta. Se:o?tettuaan k a n s a i n v ä l i s e n l i i t on Ja kansallisten j ä r j e s t ö j e n suorittamaa t y ö t ä y h ä laajempien j a k o j en laamLseksi mukaan r a u h a n t y ö h ö n korosti puhuja Koreassa k ä y n e e n , e r i l a i l l a . m i e l i p i d e s u u n t i a edustavien nals- .en tutkimuskomission m e r k i t y s t ä Imperialistisen h y ö k k ä y s s o d a n paljastaja. Komission tutkimusten tulokset; Me s y y t ä m m e " - k l r j a n e n , on palnet-u 21 k i e l e l l ä . I^irjasen t u l t u a tunne-uksi on k a n s a i n v ä l i n e n l i i t t o saanut '\merikasta lukuteia k i r j e i t ä . Joista n m e V a i l l a n t - C o u t u r l e r sanoi: '•Nämä kirjeet i l m e n t ä v ä t rehellisten •4nerikkalai<>ten tunteita j a suuttu- -nasta niiden tekojen Johdosta, Joita h e i d ä n n i m i s s ä ä n suoritetaan Korea.s- 5a. ••• ••• V. K o s k a .sorto el voi e h k ä i s t ä s i t ä vas-tälau3eit: en m y r s k y ä , joka m y ö s U S - A:ssa .vaatii Korean socian lopetta- •ri!sta, koettavat sodanvalmistelljat cääntää kan-san huomion pois n i i s tä •ikoksista, Jolta he 6vat .suorittaneet, nuodostamalla ns. K o r e a n avustusj ä r j e s t ö j ä . Samalla k u n Y k : : n e r i e l i - net ovat t ä y d e s s ä toirhinnassa tuho-alcsceh Koreaa, t e e s k e n t e l e v ä t toiset l i i t t ä v ä n s ä .sitä. State Department on i l o i t t a n u t " A m e r i k a n avun K o r e a a n ", 'onka .suojelijoina ovat J o h n Poster .Dulles j a H e n r y Luce. kaksi kaikkein c l i h k e i n t ä .sodanlietsojaa USA:ssa. T ä m ä e l i n k ä ä n t y i kenraali Ridgwayn -juoleen ".saadakseen t i e t ä ä , m i t ä K o - •ean k a n s a k a l k k e i n eniten tarvitsee": T ä l l a i n e n kyynlllLsyys o h uskomatoh- •5a; M e ernme s a a unohtaa, e t t ä m i l joonia amerikkalaisia on johdettu harhaan. Sen v u o k s i naLsten maall.- Tianliitto on l a a t i n u t t ä y d e l l i s e n esittelyn t ä s t ä kysymylcscstä asiakirjan muodossa, jota o n levitetty Amerlk-taan, jotta autettaisiin kamppailua Corean sodan lopettamiseksi. Nimen-imaan rauhan aikaansaaminen on n i e l e s t ä m i h e e n s i m m ä i n e n j a t ä r k e in . xvustusmuoto k o r e a n kansalle. saaden t ä l l ä rohkealla t e o l l a a n k a i k ki mielenosoittajat puolelleen. Meksi-ko. «-sa ovat naiset J ä r j e s t ä n e e t k a n - .sallisen •kongressin, josta l ä h e t e t t i in Y K r l l e vaatimus atcmiaieen: j a b a k - teorcIc^Titen aseiden kieltämisestä. Japaniasa ovat kaikki n a i s j ä r j e s t öt ryhtyneet vastuitamaan J a p a n i n j ä l - leenvaruvtautumista. P a r i a mentin k a i k k i n a i s j ä s e n e t antoivat yhdessä n a i s j ä r j e s t ö j e n kanssa julistuksen, jossa he v a a t i v a t ivleraiden joukkojen poLstamLsta maastaan j a vastastavat Dulle-sin suunnitelmia. Taistelu rauhan puolesta on samalla taistelua leivän puolesta. Kaikkialla on vetoomokset Ja mle-lenosoitakset korkeita elinkustannuksia vastaan yhdistetty taiste- .luun raolian puolesta. . . T ä l t ä pohjalta, yhdistämällä rauhankysymys l ä h e i s e s t i naisten vaka-vi- Tipaan huoleen; elintason, laskemiseen, tarjoutuu j ä r j e s t ö i l l e m m e .suuria m a h d c l l i s a u k s j a saada entistälaajempaa kannatusta, n a i s t e n keskuudessa. O n t ä r k e ä ä osoittaa n a i s i l l e kaikissa maissa, ettei Heidän maansa ole t u r vassa sodalta. Heidät o n s a a t a v a n ä - ke-mään scdanvalmistelut j o i t a suoritetaan h e i d ä n s i l m i e n s ä e d e s s ä : nousevat elinkustannukset, sotabudjctteja r u o k k i v a t raskaan verot, ne ovat tunt u v i a a j a n m e r k k e j ä . ' . : kansallLsten J ä r j e s t ö j e m m e valmistautuessa nyt k a n s a i n v ä l i s e e n nais-t e n p ä i v ä ä a ja in kongressiin on i l - m e l s t ä i e t t ä y h t e i s t y ö e r i l a i s i a m i e l i p i desuuntia edustavien h e n k i l ö i d e n ja j ä r j e s t ö j e n kansaa on mahdollista. R a u h a n t a h t o i s i a ihmisiä on paljon, h e i d ä n e n -vain l ö y d e t t ä v ä toisensa, j c t t a he .saisivat ä ä n e n s ä k u u l u v i l l e. Kc.s.kaan e i v a a r a ole o l l u t n ä i n s u u r i , multa teoskaan eivät myöskään mahdollisuutemme ole olleet n ä i n suur e t . - - . E l ä k ö ö n nTäaIi3*KUun 8. p ä i v ä — naisten k a n s a i n v ä l i n e n taistelupaiva. TÄTÄ. ABRAIIA.M LINCOLN 18C9 — 18G5 3 Luton mestaruushiihdot tullaan suorittamaan vasta tulevan maaliskuun 1 ja 2 päivänä soittoa, k u n n ä y t t ä m ö l l e asettui h a - nureineen h i l j a t t a i n . I t a l i a s t a tiillut Mitä muut sanovat 1 u I Canadassa). Kaikesta huolimatta se kiertää vieläkin kuin ki.ssakuu- I maa puuroa sitä, mikä tämän elintason laskemien on aiheuttanut ;ja^^elleen aiheuttaa. Olisiko liian paljon vaadittu, jos lausuisimme ^ toivomuksen, että Vapaa Sana voisi saman tien jo myöntää, että mie- • leton sotavarustelu kuluttaa kuin syöpä kansan elinjuuria kalkissa iuissäniaissa, jotka tälle turmion tielle lähtevät? •i> Nähtyään niinkin paljon vaivaa työläisten, eläkeläisten ym. elin- •Itason laskusta, Vapaa Sana olisi voinut lukijoilleen kertoa myös sen, •että Yhdysvaltain (ja Canadan) suuryhtiöiden ja erikoisesti sotateolli- Isuuslaltosten voitot ovat suunnattomasti lisääntyneet. ^ Tämän jälkeen Vapaa Sana olisi voinut kysyä itseltään, että -onko se menetellyt oikein kiivaillessaan sellaisen sotaohjelman puo- ^lesta, jolcajon antanut historian suurimpia voittoja suurpäiioman edus- «tajHle—^ työtätekevien elintason huononemisen hinnalla! f l^ssä valheessa Vapaa Sanan toimittajain olisi pitänyt panna kä- Lfensä sydämelleen ja vertailla Yhdysvaltain nykyisen kehityksen puntaa IKeuvostoliitossa tapahtu\'aan kehitykseen, missä "säännöllis- ^ rahanarvon alenemista" ei ole aiheuttanut 'hintojen nou.su", mitä '^yvänäk tällä tarkoitetaan — vaan rauhanomaisen rakennustyön avulla on useita kertoja alennettu kulutustavarain hintoja siten, että väes-tton ELINTASO.ON JATKUVASTI NOUSSUT, mikä näkj-y esim. ?^utä, että lihan, sokerin, teen, vaatetavarain, radioitten ja huonekalu- ;^en myynti on siellä jatkuvasti lisääntynyt — eikä vähentynyt, kuten LIHAN KORKEAT mNNAT M r . A. G . H a l l sanoi ä s k e t t ä in Montrealissa p i d e t y s s ä Canadan 11- hanpakkaajaln kokouksessa: "Canadan r a a v a a n l i h a n h i n n a t ovat korkeamnjat kuin m i s s ä ä n muussa maassa, k o s k a Canada o n maa, jossa tuotetaan i i h a a e n e m m ä n kuin omaksi tarpeeksi, el ole o i k e i n , e t tä l i h a s t a p e r i t ä ä n t ä ä l l ä korkeampi h i n ta k u i n s i i n ä maassa. Jonne m e i d än lihaamme l ä h e t e t ä ä n . ", ATO^nPOMlVa JA KRISTITYT J o h t a v a n konservatiivisen lehden, London Daily Telegraphin kirjeenvaihtajana Koreassa toiminut Regin a l d Thompson o n k i r j o i t t a n u t kokemuksistaan Koreassa " C r y K o r e a " - n i - misen paljastuskirjan. Hän kirjoittaa mm. atomlponimistakin: "Atomipommi on l o p u l l i n e n raukkamaisuuden ilmiö, .viimeinen loukkaus Ihmisarvoa vastaan. J a se rner-kltscc J u m a l a n k i e l t ä m i s t ä . . . M i t en k u k a a n voi kuvitella sellaista I h m i s tä t a i sellaisten ihmisten .rj-hmää. Joilta puuttuu Ihmisyys s i rohkenevat istua talou l ä r i n , e t t ä he »lemassa j u listaakseen tuhottara.tt.. J l k e m a t t o m ia tuhansia kanssalhri? JB^IM. .. M i n ä en ole m i k ä ä n erikoinen k r i s t i t t y mutta m i n ä en saata k ä s i t t ä ä m i t e n k r i s t i tyksi julistautunut s a a t t a a ' k a n n a t t aa t ä m ä n aseen k ä j - t t ä m l f t ä m i s s ä ä n olo-suhtelsa." Hyvin tonnnsomainen piirre nykyisele vaiheelle on naisten osanotto taisteluun kansallisen i t s e n ä i syyden puolesta . etenkin n i i ^ maissa, joissa Amerikan miehitys on tuntuva. Niinpä länsi-Saksassa naiset ovat innokkaimpia ja rohkeimpia taistelussa jälleenvarus- . tautumista vastaan- J u u r i he o l i v a t n i i t ä , j o t k a pcliiseis-ta v ä l t t ä m ä t t ä toimeenpanivat esim. K r u p p t n t e h t a i l l a k a n s a n ä ä n e s t y k s e n, j o l l o i n 98 pras. t y ö l ä i s i s t ä Ilmaisi vasr tustavansa uudeleerivarustautiimlata. E g y p t i s s ä on perustettu naisten vast a r i n t a l i i k k e e n ..-kansallinen komitea, j o n k a vetoomuksessa sanotaan m m . : '•Vaadimme miehitysjoukkojen (britti I ä i s t e n ) pikaista poistamista, s i l l ä u s komme, e t t ä r i i s t o n ja ".sorron a i k a on ohi j a e i t ä vain kansojen oikeuksien kunnioittamiseen perustuva rauha voi pelastaa maailman". — R a n s k a s s a ja I t a l i a s s a ovat naiset osallistuneet mie-l e n c s o i t u k s i i n Adenauerih v i e r a i l u n ja A t l a n t i n liiton kokouksen johdosta. Persiassa j ä r j e s t i v ä t tuhannet naiset v a s t a l a u s e m i e l e n o s ö i t u k s i a Harriman-i n saapuessa Teheraniin. Juuri he h e i t t ä y t y i v ä t h y ö k k ä y s v a u n u j e n eteen Kirkko on vapaa Neuvostoliitossa toteaa Niemöller Bonn, tammikuassa. — D P A : n tietotoimisto tiedoittaa, e t t ä Frankfurt am M a i n i n p y i i ä n P a a v a l i n kirkossa p i d e t t i i n Hessenin naisten rauhanp ä i v ä l l e omistettu kokous, jossa Hess e n i n evankeelisen kirkon päämies M a r t i n Niemöller puhui paljastaen l ä n s i - s a k s a l a i s e n lehdistön lahjottavuuden. Kertoessaan k ä y n n i s t ä ä n Moskovassa Niemöller lausui, e t t ä Neuvostol i i t o s s a kirkko on vapaa j a " o n s i l lä s u u r i merkitys rauhan suojelemisessa".' • K a l i d e k s a n tuhantiselle kokousylel-söUe e s i t e t t i in allekirjoitettavaksi v e toomus, jonka "Rauhantaistelun l i i t o n " perustajat, entinen liittovaltion s i s ä m i n i s t e r i t o h t o r i Heinemann ja keskustapuolueen puheenjohtaja H e l e n a Vesseli j ä t t ä v ä t l i i t t o p ä i v i e n p u hemiehelle. Vetoomuksessa kehoite-t a a n l i i t t o p a r l a m e n t t i a k i e l t ä y t y m ä än Saksan . j ä l l e e n a s e i s t a m i s e s t a ja vaat i m a a n liittohallitusta ryhtymään neuvotteluihin Saksan y h d i s t ä m i s en aikaansaamiseksi. < South Porcuplnc. — T ä ä l l ä pohjoisen kulta-alueella viime tammikuun a i k a n a pidetyt C S J : n j ä S C A U :n opiskelu- j a voimlstclukurssien lopet-tajaistilaisuus pidettiin S J : n S o u th Porcupinen osaston h a a l i l l a sunnuh-t a i n ä h e l m i k u u n 3 p n ä . T ä m ä n t i l a i suuden olivat j ä r j e s t ä n e e t , kurssien ohjaajat K . Ketola. P . V o u t i l a i n e n ja ohjelma o l i l ä p e e n s ä arvokasta ja vaihtelevaa j a m i k ä i l a h d u t t a v i n t a o li se, e t t ä s i t ä seuraamaan o l i saanut h a a l i n t ä y t e i n e n yleisöjoukko. \ A l u k s i s o i t t i p a i k a l l i s e n osaston torvisoittokunta L . K a r t i o n johdolla k o l me kappaletta, j o n k a j ä l k e e n P . V o u t i l a i n e n lausui yleisön tervetuleeksi. T ä m ä n j ä l k e e n e s i t t i v ä t Cometsih ja V i e s t i n k a i k k e i n p i e n i m m ä t t y t ö t mat-t o l i i k k e i t ä . P i a n c s o p l o j ä e s i t t i taidokkaasti , T j n m i n s i n ja E t e l ä p ä ä n kuorojen toinen johtaja, v i e l ä nuori mutta h j T i n lupaava m u s i i k k i persoona, jonka yleisö p a l k i t s i aploodeilla. K a l e r v o K e t o l a p i t i puheen^ jossa h ä n kehoitti Timm'.nsin j ä E t e l ä p ä än nuorisoa liittj-mään Ccmietsiin ja V i e s t i i n , jassa fyyskulttuuritoiminnari o h e l l a tulisi muutenkin p y r k i ä eläv ö i t t ä m ä ä n toimintaa sellaiseksi, e t tä nuoret' tuntevat sen p a r i s s a , v i i h t y v ä n s ä . Puhuja teki s e l v ä k s i sen t o s i a s i a n , ; e t t ä vaikka -jaltakin taholta p y r i t ä ä n leimaamaan ' osastojen ja seurojen toimintaa kommunistiseksi, n i i n s i i t ä huolimatta ne uurastavat henkisen ja fyysiUis°n k u l t t u u r i n p a - ris.:a, tarjotakseen i h n i j s i l l e ' huvia, ja pitää'iseen nuor isomme .pois monien p a h ö i d e n parista; paheiden j o i t a meid ä n y m p ä r i s t ö s s ä m m e on n i i n n u ir saasti. • ' ' ' V ä l i a j a n j ä l k e e n esitti osutisliikkeen tanssiorkesteri . kcLme kappaletta. V a i k k a soittajat tuessa,.orkesterissa ovat k a i k k i aivan nuoria, v a i n hevosen p ä ä n kokoisia, n i i n soitto kävi a i van kuin aika m i e h i l t ä . Yleisö sai m y ö s k i n kuulla taidokasta hanurin- JLGOSLAVIASSA M i h i n t a r k o i t u k s i i n käytetään .^j. r ä s t ä ? A m e r i k a n tarkoituksiin. TUNSI.BIAVSTA E m ä n t ä « t u n n e t t u huonoksi kSie-s i ) : "Toivon e t t ä p i d ä t t e puuTKtÄ s i l l ä . o l en valmistanut sen omass: p ä ä s t ä n i , " • • . . R u o k a i l i j a : "Teid-än ei olisi tarria. nut sitä sanoa, tiesin sen muutea-k i n . " E m ä n t ä : ' " K u i n k a n i i n . mistä fc. m e e s t ä sen a r v a s i t t e ?" Ruokavieras: "Minä maistan beJ. posti sahajauhot." VALV KUNINGASTA VARTEN Vieras . etsiskelee postilaatikkoa Tukholmassa j a .päivittelee: " E i k ö t ä ä l l ä ole ollenkaan postil a a t i k o i t a t a v a l l i s i a ihmisiä vartei. kun jokaisen l a a t i k o n p ä ä l l ä on -Ku-n i n k a a l l i n e n p o s t ö ?" Miehityspäämajan liput puolitankoon kunin' Tänään, hclmik. 13 pnä, on kulunut 87 vuotta'suuren amerikkalaisen, Abraham Lincolnin kuolemasta •— mur-hakuolemasta. Presidentti Lincoln johti Yhdysvaltain kansan taistelua neekerikansan orjuutta ja e t e l ä v a l t i oiden kartanohcrrojen orja valtio j ä r jestelmää vastaan — taistelua, mikä johti lopulta veriseen kansalaissotaan, , i » . . , Jonka, Lincolnin johtamat edistyksen j k a a n kUOleiUan johdosta ja vapauden voimat voittivat. Tänään, 87 vuotta myöhemmin, Icäydään vielä samanlaista taistelua orjuutta j ä o-mistavan luokan herruutta vastaan maailman eri osissa, joissa Yhdysvaltain nykyiset orjaisännät tukevat Icai-kin ketnpin taantumuksellisia br-j a i s ä n t i ä ja häpäisevät sunren presidentin periaatteet ja elämäntyön. Kunnia t ä m ä n suuren amerikkalaisen periaatteille j ä elämäntyölle! h a n u r i t ä i t e i l i j a Tony de Leanardo. H ä n soitti neljä kappaletta, kaksi valssia ja k a k s i sinfoniaa. Ihmeellis e l t ä tuntui k u u l l a t a i t u r i n soittavan, n i i n taidokasta soitto o l i . T ä m ä s a ma taitosbittaja soittaa tanssit joka l a u a n t a i - i l t ä E t e l ä p ä ä n suomalaisella i i a a l U l a . Saapukaahan tutastumaan T o n y n soittotaitoon. • K a u n i s t a oli katsella kun V i e s t in t y t ö t tanssivat mustalaistanssin. L o puksi C o m e t i i n Jä V i e s t i n pojat a h toivat p y r a m i i d i h ä y t ö k s e n . Olen t ä s s ä e s i t t ä n y t v ä i n muutamia kaikesta s i i t ä , m i t ä tuöiia mainittuna iltana saimme n ä h d ä : Ohjelma numeroita o l i k a i k k i a a n 16, j o t e n k y l l ä n ä k e m i s t ä o l i yhdkesi i l l a k s i . Yleisö tuntui olleen hj-vin t y y t y v ä i s t ä n ä k e m ä ä n sä j a •kuulemaansa.; ' T ä s s ä lopuksi h a l u a i s i n m a i n i t a l i i t o n t u l e v i s t a raurtomaamestaruushiih-doista: Nämä l i i t o n a r v o k i l p a i l u t oh tavallisesti ta';iavucsina s u o r i t e t tu h e l m i k u u n kolmantena, sunnuntaina, m u t t a : nyt ei s i i h e n ole t i l a i s u i i t t a. N y k y ä ä n *an» » s u n .^varsinaisen v ä e s t ö n keskWdessa a l l t l u ' i h y ö s k l n harrastamaan h i i h t o a j a s i i n ä mielessä j ä r j e s t e t ä ä n aluetta k ä s i t t ä v i ä ' ' mes-taruushiihtoiav'~' Tuona kplmahtena sunnuntaina ; - h e l m i k . on panadan nuorten • h i i h t t ^ j e s t a n i u s k i l p a i l u t ja luullaksemme liitiOmmevnuoriso h i i h t ä j i ä k e s k i - O r i t a r i c s t a osallistuu main i t t u i h i n k i l p a i l u i h i n . Tästä syystä katsoimme, että. m e i d ä n omat arvok i l p a i l u m m e on s i i r r e t t ä v ä j a olemme m y ö s k i n saaneet liittotpimikunnalfca kehoitukseh n i i d e n s i i r t ä m i s e e n. Pohdittuamme asiaan puoleen jä toiseen olemme tulleet siihen lopputulokseen, e t t ä murtomaamestai-uus-k i l p a i l u t p i d e t ä ä n maalisk. '1 j ä 2 p . Toivomme arvokisoihimme runsasta osanottoa uuden j ä r j e s t e l y n ansiosta. — N i c k . ' -r- Ontarion maakunnassa saatiin viime vuonna sj-^-svehnää k e s k i m ä ä r i n 28 b u s l i e l i ä eekiceriltä. . ^ Berliini. — Neuvostoliiton miehitjs-viranomaisten taliolta . tiedoitettiia keskiviikkona B r i t ä n h i a h , Ranskan j» Y h ä y s v a l t a i n ' miehitysviranoma5ilie. e t t ä ' l i i t t o l a i s t e n - kontroUipäämajan i i p u t olisi laskettava, puolitankoon E n j l a r m i n k u n i n k a a n kuoleman J(ÄI-. elosta.. • •,.' • ..Nepvostolilton ja l ä n s i m a i d e n kon-trollikomissioneiden -päämaja Berlii-nis. sä on o l l u t t y h j ä n ä sitten v 1948 vallinneiden errniielisjTkslen takia. ärkeä kutsu kaikille ronton Toronto. — S a i n t ä s s ä e r ä ä n ä p ä i v ä n ä vastaanottaa kirjeen jossa s a n o t t i i n : • " H y v ä t o v e r i . . . K u t e n ehkä j o t i e d ä t t e , p ä ä t t i Toronton osasto kokouksessaan j ä r j e s t ä ä t ä m ä n k e v ä t t a l v e n a i k a n a isot k u l t t t i u r i j i ^ i l a t . . ." jne. T ä m ä n v u o k s i j a e t t i i n j ä s e n i s tö kahteen r y h m ä ä n . R a k e n t a j i i n ja A h e r t a j i i n . A l l e k i r j o i t t a n u t kuuluu Raken'a-j i i n j a s i i s p ä k u t s u n t ä s s ä k a i k k i a n i i t ä , jotka ovat saaneet kutsun, ottamaan haasteen vastaan j a saapumaan k a i k k i i n kokouksiin jotka t u l l a a n p i - t ä m ä ä n i sillä a4noastaan siten voimme saada parhaat, tulokset. Yhteist y ö s s ä p n voima. O t t a k ä a p a s esim e r k k i p i e n i s t ä muurahaisista, jotka k e v ä ä n tuUua r j - h t y v ä t rakentamaan kekoa. M i t i l enempi n i i t ä on, s i t ä suurempi m y ö s k i n keko. samoin on asia m e i d ä n toimintamme kanssa. . N y t t a r v i t a a n . y h t e i s t y ö s s ä m m e , kaikkien voimat. .. : . E n s i m m ä i n e n kokouksemme o l i e i l e n i l l a l l a j a v a i n muutamia oli saapunut. Oliko huono i l m a e s t ä n y t tovereita saapumasta vai m i k ä oli syyn ä ? S a i m m e k y l l ä v a l i t u k s i komitean, joka tulee j ä r j e s t ä m ä ä n . j u h l a o h j e l man. Seuraava kokous p ä ä t e t t i i n p i t ä ä ensi torstaina kello 8.ip. Don-Iiaa-l i l l a ; Muistakaahan saapua, s i l l ä kys y m y k s e s s ä on v o i m a i n koettelu k a h den joukkueen v ä l i l l ä j a emme tietenr k ä ä n halua olla h i i v i n n e i t ä . Vai m i ten? Kunniantunto: a i n a k i n vaatii koettamaan parastamme. Y k s i huomautus v i e l ä . Tämä ei ole y k s i n r a h a n k e r ä y s h o m m a , joten ei tarvitse p e l ä t ä , e t t ä rahapussin suu p i t ä ä a i n ä o l l a r a o l l a a n . Toiset ehka ajattelevat, e t t ä nyt o n k u t e n ennen-k i n sarjajuhlien aikana, jolloin oli p ä ä a s i a s s a raha kysymyksessä. Nyt ei ole n i i n , vaan nyt o n tarkoituksena saada mahdoliisimman paljon joukkoa mukaan, myöskin uusia tovereita innostumaan joukkotolmin-taah. Monet t e i s t ä t i e t ä v ä t varsin h y v i n , e t t ä n y k y ä ä n toimintaan osall i s t u v a joukko o n l i i a n pieni, joten yks i l ö i d e n kannettavaksi, tulee liiakii raskas taakka. . Ottakaamme esimerkiksi vaikkapa n ä y t t ä m ö - j a kuorotoiminta. Se on k u l t t u u r i a l a niissä tarvitaan paljon voimia. Sen e d i s t ä m i s e k s i meidän p i t ä i s i toimia, sillä suiu-i yleisö seur a a j a odottaa saavutuksiamme. Kos- • k a a n ei j o u k k o t o i m i n n a s s ä saa ajattl-i a , e t t ä m i t ä m i n ä siellä teeri, sillä e n h ä n voi l a u l a a e n k ä ole näyttelijä J o k a i n e n k u i t e n k i n voi t e h d ä jotakin j a jokaisella on j o t a k i n mielessä. Jos toinen unohtaa jotakin, n i i n toinen voi tuoda sen esille. Jos joku t i e t ä ä sellaisia tovereita, j o t k a e i v ä t yielä ole j ä s e n i ä , n i i n tuokaa h e i d ä t tullessanne, s i l l ä uudet jäsenet ovat tervetulleita. P i t ä k ä ä nyt k a i k k i .-muistissanne seuraava kokous, m i s s ä kahvia t a r j o i l l a a n kotitekoisten kanssa.-— R a k e n t a j a . . . Vapaa Sanan yhtiökokoukselle ! -AJlekirjoittaneen — j a l u v a l l a sanoen. Vapaus-lehden suurin ilo o l i si se, jos voisiaune rehellisesti onnitella Torontossa t ä m ä n Viikon lopussa k o koontuvaa Vapaan Sanan yhtiökokousta siitä, e t t ä m a i n i t t u lehti on antanut oman vaatimattoman panoksensa t y ö v ä e n l i i k k e e n j a rauhanaiat-teen hyväksi, sekä yleensä t ä k ä i ä i s -. ten maanmiestemme v ä l i s t e n suhteiden j a h e i d ä n elinmahdollisuuksiensa parantamiseksi. V a l i t e t t a v a s t i asia ei ole n ä i n . S i i tä johtuu, että tässä tervehdyksessä joudtunme k i i n n i t t ä m ä ä n Vapaan S a n a n y h t i ö k o k o u k s e e n osallistuvien huomiota n i i h i n e p ä k o h t i i n , joiden johdosta Vapaan Sanan l u k i j o i n k in Montreal. — Dickens FelIowshipin osasto v i e t t ä ä englantlLiisen kirjail i j a n Charles Dlckensln 140. vuotls-p ä i v ä ä ensi torstaina. Qucens hotellissa p i d e t t ä v ä s s ä t i l a i suudessa tulee puhumaan prof. John Hughes M c G i U i n yliopistosta. man Rheen joukkojen kanssa p e r ä ä n t y i v ä t jatkuvasti. V a p a a S a n a o l i k o v i n masentunut ja v ä h ä p u h e i n e n. V a i k k a Vapaa Sana on sittemmin y r i t t ä n y t v y ö r j ' t t ä ä Vapauden synn i k s i k a i k k i puheet amerikkalaisten h ä v i ö n mahdollisuudesta, n i i n tosiasia on, e t t ä se itse k i r j o i t t i h e i n ä k u u n 15 p n ä - . 1 9 5 0 mm. seuraavaa: " L ä h i m m ä t viikot tulevat Koreassa n ä y t t ä m ä ä n , onko Y h d y s v a l t a i n so-talaitoitsella hihassaan muutakin k u m m i t ä K o r e a n kamppailun ensip ä i v i n ä on esitetty. Jos h e i l l ä e i ole, m i k ä ä n ihmeellinen tapahtuma ei o l i s i , vaikka liittolaisten rintama m u r t u i s i kokonaan j a h e i d ä t heitett ä i s i i n v e r i s s ä p ä i n ulos K o r e a n n i e - keskuudessa vallitsee kasvavaa tyyty- 1 m i m a a l t a . " ' , on asianalaita kaikissa ni&sii maissa, missii väestiin elintaso on laskenut. Meidän sallittaneen kysyä: Kannattaako Ioppuj*en lopuksikaan Vapaa Sanan kiKailla nykyisen sotaohjelman puolesta, josta pikku-ihmisille ei ole mitään muuta kuin pelkkää \-ahinkoa? m ä t t ö m y j t t ä . M e i d ä n velvollLsuutename o n e s i t t ää n ä m ä kysymykset keskustelim alaiseksi s i t ä k i n suuremmalla syyllä, kun ne eivät ole lehtiemme välisiä "yksityisasioita", vaan j o k a p ä i v ä i s e s s ä e l ä m ä s s ä m m e e l i n t ä r k e i t ä seikkoja, j o i den todellista luonnetta j a m e r k i t y s tä ei ehkä y h t i ö k o k o u k s e l l e n n e esitetä. Ottakaamme erimerkiksi Korean •«cys>*mys. Vapaan S a n a n l u k i j a t ovat varmaan ihmetelleet koko v ä l i r a u h a - neuvottelujen ajan. e t t ä miksi heid ä n l e h t e n s ä vaikenpe toimituspals-t a l l a a n j a pakinoissaan t ä s t ä tärk e ä s t ä 'K.vsj-myksestä. Johtuuko se s i l t ä , ettei Vapaa Sanaa kiinnosta n ä i n "kaukaiset" asiat? Mitä osak- ^ k e e n o m l s t a j a t havaitsevat, jos he ryht>"vät t ä t ä asiaa tutkimaan? Sanoa täyt,vy. e t t ä Vapaa Sana el ole koko K o r e a n sodan aikana ollut n ä i n vaatimaton j a vaitelias. K o r e a n sodan alussa. Jolfoin yhdysvaltalaiset h y ö k k ä ä j ä t y h d e s s ä Syng- H e l t t ä k ö ö n Vapaa Sana. sitten h e r j a u k s i i n siitä, e t t ä jotkut muutk i n lehdet ovat puhuneet yhdysvalt a l a i s t e n häviön mahdollisuuksista! S i t t e n Koreassa k ä ä n t y i sotaonni. Suuren aseellisen ylivoimansa avulla yhdysvaltalaiset laskivat sotajoukko-j a a n m a i h i n Seoulin luona j a saivat lyödyksi Korean Kansantasavallan a r m e i j a n kauaksi pohjoiseen 38:nnen leveyspiirin' y l i . Silloin oli V a p aa Sana oikeassa "talvisodan" element i s s ä . Se j u l k a i s i rälsk>-viä toiml-t u s k i r j o i t u k s i a j a s a n k a r i l l i s i a pakin o i t a amerikkalaisten voittamatto-muudcsta.. S e j u l i s t i kommunismin i k u i s t a häviöä — j a kuten "talvisod a n k i n " humalassa, vaatii K o r e a n ja K i i n a n h ä v i t t ä m i s e n t ä y d e n t ä m i s e k si C S J : n . Vapauden j a kaikkien r a u - h a n p u o l u s t . i j a i n pannaan julistamista. • • • M a c A r t h u r l n "jouluksi kotiin" hyökkäyksc|;i oiielcttömjTS oU k u i k i s t a vakuutteluista j a ennusteluista huolimatta M a c A r t h u r ' k o h t a s i W a - terloonsa j a ' m i e l i synkkeni Vapaan Sanan toimituksessa. K a i k e n t ä m ä ii j ä l k e e n alkoi ; i h m i s k u n n a n yleisen rfiielipiteen painostiiksesta v ä l i r a u h a - neuvottelut j a n e m y k i s t y t t i v ä t kokonaan V a p a a n S a n a n toimituksen, j o ka h a l u a i s i suurempaa j a v e r i s e m p ää sotaa, muttei l.ukijainsa vuoksi oikein tahdo uskaltaa ä v ö m e s t i propagoida sodan puolesta. Tässä syyt Vapaa Sanan, vaiteliaisuuteen Korean väli-rauhaneuvotteluista. K u n . joku. laitos, j ä r j e s t ö tai sanomalehti l ä h t e e , kannattamaan, työv ä e n l i i k k e e l l e ventovierasta sota v i l l i t y s t ä , n i i n niuut kannanotot ovat j i t t en samansuuntaisia. Vapaa Sana on m e i d ä n t i e t ä ä k semme ainoa suomenkielinen lehti, ;oka on edesvastuuttomalla tavalla avoimesti vaatinut atomipommin — h i r v i t t ä v ä n joukkotuhoaseen k ä y t t ö ä! Vapaa Sana on myös monesti v a a t i nut sodan aloittamista Neuvostoliittoa vastaan; lainkaan perustamatta i i i t ä . m i t ä t ä l l a i n e n sota merkitsisi Canadalle. j a Canadan kansalle, p u humattakaan nyt Suomesta ja S l i o - men kansasta. T ä s s ä y h t e y d e s s ä lienee paikallaan korostaa s i t ä seikkaa, e t t ä k u n Vapaa Sana propagoi sodan aloittamista Neuvostoliittoa vastaan, n i i n sen t ä y tyy olla tietoisen s u t ä , e t t ä t ä l l a i n en propagointi — jos se saa k y l l i h laaj a n kaniiatuksen maan edesvastuuttomissa p i i r e i s s ä — voi j o h t a a t ä l l a i seen sotaan. O l i s i k o Vapaa Sana valmis vastaanottamaan edesvastuun t ä l l a i s e s t a sodasta, jos s en sotainnos-tus jotenkin tarttuisi vastuunalais i i n kansalaisiin? K u i n k a kauaksi tämä .=otavillitys on Vapaan Sanan vienyt entisistä ihanteistaan, ei vain varsinaisesta t y ö v ä e n l i i k k e e s t ä , vaan vielä osuas-toiminnastakln. se ilmenee mm. seuraavista hyvin tunnetuista kannanotoista: E i r i i t ä e n ä ä vihan ja eripuraisuu-ten'iihi viimeinen riemun aihe. K a i - j d c n lietsominen seka C S J : n e t t ä V a pauden mustamaalaaminen — Vapaa S a n a s y y l l i s t y i viime vuonna alhaiseen "ilmlantoyritykseen", josta 'se j o u t u i k i i n n i itse teos.sa. K u t e n muistetaan,- V a p a a S a n a l ä h e t t i Sudbtiryn kaupunginhallinnolle " i l m i a n t o k i r - jeen", j o n k a tarkoituksena oli. vahm-; goittaa Vapautta. Mistä l ä h t i e n on m i n k ä ä n s ä ä d y l l i s e n lehden toimint a a n . kuulunut • "ilmiantokiirjelden'' l ä h e t t e l e m i n e n ? j V a p a a n g a n a n m i e l e s t ä ovat ilmeisesti osuusliikkeetkin " l i i a n suppealla p o h j a l l a " k o s k a se o n nekin"unhoit-t a n u f ja avasi palstansa, ei va& keinot telutarkoltuksessa suunnitellulle " s u u r y h t i ö h a n k k e e l l e " , vaan vielä sellaisen miljconaliikkeen puolustamiselle k u i n o n C o c a - C o l a - y h t l ö , ioa-i a ei l u u l i s i kaipaavaan Vapaan Sanan palstatiloja. V a i k k a tämä kirjoitus venyykm ä i a n p i t k ä ' x s i , , n i i n salUttanee kaifeeti i y s y ä s i i t ä k i n , hyväksy}'kö Vapaan Sanan yhtiökokous sen, k u n heidän l e h t e n s ä leimasi j u h l a p a i k a n p-skaa-j i k s i kaikki ne "toisinajattelevaf maanmiehemme, j o t k a joko syystä tai toisesta e r e h t y i v ä t m e n e m ä ä n Long L a k e l l a viime k e s ä n ä pidettyihin l a u l u j u h l i i n? M e i d ä n Vakaa käsityksemme oa e t t ä kaikissa n ä i s s ä kannanotoissaan — j a n e ovat l e i m a a antavia Vapaan S a n a n koko vuoden t o i m i n n a l l e k o , lehti on vahingoittanut täkäläist e n maanmifistemme asemaa j a toiminut n i i n oman lukijakuntansa kuin koko Canadan kansan j a valtionkin p a r h a i t a etuja vastaan. . V a p a a n Sanan toimittajat, osakkeenomistajat j a lukjiat, eikö ole t u l l u t aika l i n j a n muuttamiselle - rauhan, y h t e i s y m m ä r r y k s e n ja -J** t e n ä i s y y d c n suunnalle? Vai haluatteko , te edelleen Jatkaa sitä eripuraisuuden ja perlkcjdon ohjelmaa, m i s t ä y l l ä k u v a t u t ovat kaameita C J I - m e r k k e j ä . ^ Allekh-Jolttanut toivoo muutosta parempaan — Ja Vapauden v ä k i kokonaisuudessaan on silloin v a l m i i n a kohtaamaan t e i d ä t pitkästi y l i puolimatkan. — K ä n s ä k o u ra
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 12, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-02-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520212 |
Description
Title | 1952-02-12-02 |
OCR text |
S> • 'li Ä! I
.9
i i i
•5!
'4 ^ J^J§iim^2^^^^ 12 p.^—•Tuesday,Feb-12, 1952
OBSAB «(.: Itotsb Cnaartterot. Es-eaUlsbed
Nor. li^n. Autborlzed
asseeond das» maU by tbe Post
OlOca Ocväztoicnt; Ottava. Pub-
TtaxbOayBtmä eatunlaj» by vepau«
PoMlaUtns Oooqtany Lt(L. at lQO-102
Stan S t W, Sädbunr, Oat, Canada,
Itiepbones: Business OfUce 4-4284,
Edltorial Offke 4-4265, ISasmtt
B. BvHsiL Bditor W. EUund. Malllsg
address Box £9. Sudbtuy, ODXa:iU).
Advertislng rates upon appllcatfoa
lYansIation Stee ct charse.
TZUU7SBINNAT:
Canadassa; 1 vk. 7i>0 6 klc 3.15
YhdysTanolsea: 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk^ BM 6 kk. 4.75
"VI
asema tutldtt^^
Kuten on lehdessämme kerrottu, Kansainvälinen Lastehsuoj^lu-luizifetensst
pidetään 'VVienissä, huhtikuun 12-—16 päivinä ja tähän^
ioiifereiissun odotetaan runsasta edustajistoa kautta maailman,
:,: TSIiän konferenssiin osallistuu tiedemiehiä, lääkäreitä, kasvat-lasten
vanhempia. Kokouksen tarkoituksena on
<'nvs< V = - ^ . . - yksityiset ihmiset taisteluun' lasten elinehtojen pa-
^|^^f|?i||S4;i:;iilM säilyttämisen puolesta,
Kxm lapsille
tfffilfVij^llfl maailmassa turvata heidän kehitystään edellyttävät ravin-terveys-
ja asunto-olot sekä koulu- ja ammattopetus ja neuvptella ,
voidaan vastustaa tehokkaasti lasten henkisen elämän turmele-
Ainista' ja nuorisorikollisuutta.
' fCuten on lehtemme julkaisemassa uutisticdossa kerrottu, tämän
liansainvälisen konferenssin valmisteluun on osallisturiut mrs. Rae
joka tunnetaan Ontarion lainlaatijakunhän entisenä jäse-tyoväenliikkeen
aktiivisena toimitsijana. ^Irs. Luckockin rin
i l i i i i s
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Antti Mäkinen Sprucedalesta/ Ont.
« a a T u t t a a T7 vuoden I ä n t k , 14 p n ä .
Yhdymme o n n i t t e l u i h i n.
Kysymyksiä ja
vastauksia
• •
j^pÄfMHftc^^^ oh Canadaa; edustanut näissä alkuvalmisteluissa miss Ethel
Siiomeh edustajina Kansainvälisen Lastensuojelukohferenssihval-
- niistävässä komiteassa on mrs. Sylvi Kekkonen ja pröf. Gofan Hjel-rjmän.
Ruotsin edustaja on tri .'\ndrea Andreen. Näin kautta linjan
fiiaän^^ fc^ Valmisteluuni osallistuu' huomattuja kansalaisia
, miltei kaikista maista.
jJiisf •'• Tämän toimikunnan vetoomuksessa sanotaan:
I^N.) ' mm 'j ' "Meidän sydämiämme painaa suuri huoli siitä vaarasta mikä bn
pli|s%^^J:C&^vlafl^^ elämän" j;
iS-: ' ' • «uhissa mais
••:tt'dMi lu^äntvminen
mm
. lasteinine elämän ja tulevaisuuden uhkana.
maissa lasten terveyden heikkeneminen ja kuolevaisuu-jden
lisääntyminen lasten keskuudes^^
P||iS^i|$^?^ ;? ^ seuraamuksista. Määrärahoja
^ ^ p l l l l i l i f ^räh^^ ja koulujen koh-
:^Ff) i'J dalta sotam^jen vuoksi. Suuri määrä,on sellaisia perheitä jotka ei-
Kij-fr. t j kykene antamaan lapsilleen riittävästi ruokaa. Useimmissa siirto-
|i^|iss^ on ruoan puute saanut nälkiintjmiisien tnittasuhteet ja suuria
laprE lapsia kuolee nälkään.
Pl^5 ; 1^ Korean lapsia on tuhottu siviiliväen pommituk-
' ^' ' *^'''-^ai;tai bn k ja kylmään maanteillä traaglllisillamat-huolestuttaa
pelko: siitä, että kohoaako meidän lapsiamme ipll^ll • säöÄanlainen ;k^^
v« «q^ten; ihmiskunnan suurimpien arvojen pelastamiseksi, me
hyvää tarkoittaviin miehiin ja naisiin, kaikkiin
kiintyneisiin järjestöihin, että ne osallLstuisrvat Kan-
^saiani^iseen Tässä konferenssissa tutki-l
i] l taan, mitävoidaah tehdä miaailman kaikkien lapsien elinoikeuksien,:
>»"ti i t 4 ^terveyden ja Opiskeluoikeuksien puolustamiseksi..."
SSelvfiä on, että lastensuojelu sodissa köyhtyneissä Euroopan
J.maissa — puhumattakaan nyt siirtomaista — ja myös tällä mante-t
.V- ' . i - i tu •^'r.^tit ^.^^ir^ir. tärkeämpää kuin se mieletön sotavarustelu,"
yt olemme. Kysymys ei ole vain siitä, että
e |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-02-12-02