Vapaus, July 21, 1928

              Lauantaina, heinäk. 21 pmä—Sat, July 21 No. 153 ~~
VAPAUS
A. VAABA.
T O I U I T T A J A T s
B. A- TEXaUXEN. H. SULA.
Satiitand at tka Peal OiOca Dapartaast, Ottava, aa aae«Bd elaia mätur.
VAPAUS (Ubertr) "
Tha «air Mgaa of Floaltli WorLen lo Ccsada. Potu^ked dailr at Sodbory. Ootaiio.
ILUOTUSaUiNAT VAPAUDESSA:
lUiBtUaM>tnk<et f l M kerta. |2M kakai kaitaa. — A»loUitt«>BmaB«daK>t«kaat 50e. paUutaaaa. —
Iteasmsatloilaotakact SOe. karta. tlM S kertaa. — STBtratiUoMXokaet flM karta, <2J» 3 k«naa, —
A*iaa(aUau>CakMt KM karta. U M kakai kertaa. — Kiitofcliaotokaet IIJOO kerta. — K»o!eaaiulB»otok.
M l «ISOl kart«. SOe. liOjBakaa kiltoabBUelu tai aniatarinritä. — HaJ«taaatia<fcit la rao%^bu>nkf^
Mtfkana. $1M koima karta». — 'M^KhBottajlaa Ja UB»ta»«a»tta8nea oo. Taa£ttaeHa. ttbet«ta*a
tteatadiiata «takitaco. — rUaakaia. jaita d aaataa laba. ai talla läkettäaii». paiial atiaWi»a»aii. JaOU
tm lakavkact.
TUAUSHINNATs
1 ik. 9*St. * kk. ttSÖ. S kk. n.W Ja J kk.. « J » . - Ifkdjaraltalkui Ja Sooa
~ t 1 vk. t6jae. 6 kk. «S.SO. 8 kk. «2.00 Ja t kk.^.00.
ackl «MsaUr
Lekteea aiotut UraotakKt piUä oUa kcmtloriMa keli* • ip. llmertjro»i»pi»»ia e«Jelli*eni arkipu.inä.
V^aadaa taiaUtatt Ubanjr BalUiag. SS Van» Straal. PakeUa S36W.
T ^ a n t e l M t t o r i t LO^ BaiUias. SS l * n i a St. Pahalla 1038. Po«tli»oM. Bn« 6». SaigmfT. O t .
Caaanl adicrtlaiag cataa 7Se. p«t eal. toek. M l a i M ckarga for ai8«b iaaertiae 75a. T i * Vapaa,
to baat adrattUIax madlaa »meag Oi FlaalA Paopla to Caaada. ^
' Iba attä allloia takaaaa aaa »aataaau a-ti-tf'»-^ klqaaaaaaaa. kiijottakaa madaUaas lUkkaa^eiuJaa
slaalHt J . V . KANNASTO. lUkkaanhoUaJa. •
Englannin taantumys apurejaan
Cookin ja Maxtonin julistus La­bour
Partyn Ja ammatillisen yleis­neuvoston
johtajain harjoittamaa
yhteiskuntapolitiikkaa vastaan Eng­lannissa,
on symiyttanyl yleisen k ^ -
kustelun tilanteesta Englannin työ-vaenliikkessä.
Loordi Birkenhead,,
kaikkein taantumuksellisin taantu-mushallituksen
jäsenistä on antanut
konservatiivien äskeisessä kokout
sessa seuraavan kuvaavan lausim-non:
, "Sen tosiasian seurauksena, että
Labour Party on joidenkin vuo-
^^sien aikana, alkanut sovelluttaa jär
""kevää isänmaallista kurssia, on, että
johtajat ovat alkaneet menettää
lattajiaan. Sisäiset vastakohtai
suudet ovat särkeneet Labour Par­tyn.
"Labour Party on varsin vaikeas­sa
tilanteessa. Silla on joukko ko­keneita
ja maltillismielisiä johtajiat
jotka periaatteellisilta kahsatokan-noiltaan
tuskin eroavat teistä (kon­servatiiveista)
tai minusta. Otta­kaa
esim. herra Thomas! Jos ky­sytte
minulta, olisiko hän Karl
Marxin kannattaja, niin olen minä
varma siitä, ettei hän ole ;,Jlft}fStni
nut tämän teoksiin. Jos hän yhtä­kaikki
olisi tehnyt tämän, ei hän ole
yhtä mieltä Marxin kanssa yhden­kään
ainoan sanan suhteen tämän
opinkappaleissa. Miehillä sellaisilla
kuin Thomas on yhtä vähän teke­mistä
työväenliikkeen demagoogien
kanssa kuin minulla itselläni.**
porvariston kanssa, joka on paljon
voimakkaampi kuin "vuosina 1919
ja 1923. Noina vuosma joutuivat
sosialidemokraatit niinikään ole­maan
hallituksessa ja yhdessä por­variston
kanssa kukistamaan työ-väenkapinoita.
Vain kommunistinen sanomaleh­distö
pn ottanut selvän kannan uu­teen
hallitukseen. Se osottaa sen
todelliseksi suurtrustien hallituksek­si,
jonka ainoana tehtävä on kapi­talistisen
valtakomeimpn lujittami­nen.
Tämän jotkut sosialidemokraa­titkin
ovat joutuneet tunnustamaan.
Mutta harvojen "tyytymättömien*'
sosdem lehtien arvostelu rajottuu
vain tavalliseksi keskustalaiseksi
fraasailuksi, jonka tarkotuksena on
hämätä työväkeä, joka yhä sel­vemmin
alkaa tajuta sosialidemok­raattien,
petturuuden. Konmiunistit
ovat ottaniset taistelutunnuksekseen:
Trustihallitusta vastaan! Tämän
tunnustuksen merkeissä on järjes­tetty
suuria mielenosotuksia ja teh
ty laajoille työtätekeville joukoille
selväksi ha^llituksen todellinen luon­ne.
,
.Saksan sosialidemokraattien hal­litukseen
astuminen hetkellä» jolloin
kapitalisteilla oli melkein mahdo­tonta
tulla yksin toimeen, osottaa
muidenkin maiden työläisiUe, että
sosialidemokratia kaikissa maissa
on valmis tukemaan riistojärjestel-mää
ja kapitalistien luokkavaltaa
aina silloin, kun kapitalistit joutu­vat
pulaan.
Sosialidemokiraattien ' asettuessa
porvariston puolelle, "ei työväki^ voi
tehdä, muuta kuin taistella tätä ko­koomusta
vastaan. Juuri niin tekee
Saksan kommunistien työväki. Niin
joudutaan tekemään muuallakin. .
M i y KIRJOIÄN <enkä^(Nta)^^K^
UJSIA (enkä k a i b i l i ^^
Noista j a muutamista muista oilcea-kielisyyskysymyksistä
olen joskus Jou.
trmut tekemään selvää tovereille, jot­ka
-tahtovat päästä varmuuteen siitä,
kumpiko kabdesta kilpailevasta muo­dosta
6a "oikea", kumpiko "väärä".
Sillä tavalla asetettuun kysjmiykseen
en ota vastataksenL Molemmat ovat
mfelestäni olleet oikeutetut astumaan
kilparadalle: aikojen kuluessa näh.
Englannin kommunistipuolue se­littää
puolestaan Cookin ja Maxto­nin
manifestin johdosta, että se vah­vistaa
kommunistien kamppailun oi­keutuksen,
mutta että se pn epäselvä,
eikä siinä tuoda selvästi ilmi mitä
tahtovat. Elleivät he ole valmiita
käymään kommunistien kanssa yh­teistä
taistelqa, ei heidän julistuk
sensa öle mitään muuta kuin näen-
Aäisopposition luominen Labour
Partyn pM'lamenttiryhmä8sä. ja am
mattiyhdistysbyrokratiassa. Kommu­nistipuolue
jdehoittaa heitä vastaa­maan
täsmällisesti asiaa koskeviin
kvsymyksiin ja eiinen kaikkea, ha
luävatko yhteistä taistelua kommu­nistien
ja vähemmistöläis-ammatti
yhdistystyöläisten sekä Labour Par
tyn vasenmiistpn kanssa?
Palkkataistelut Suomessa
"Työväen Lehti" kirjottaa; 18p,00Q mk. vuodessa, oikeusneu-
"Suomessa on nykyisin kayiinis- yoksille 162,000 mk., vanhemmalle
sä melkoisen laajoja palkkataistelu» oikeussihteerille 108,000 raarldcaa
ja. Nokialla \>n taisielusisa lähes tu- j.n.e; vtiodessa-. Jättämäiisä "tyo-hatkunta
työläistä, Hyvinkäällä tois- ehtosopimuksen*' perusteluissa lau^
tatuhatta ja, samatyöalalla to{sta
kymmentätuhatta. Näiden lisäksi on
vielä muita pienempiä työtaisteluja
pitkin i^iaata, jptka yhteensä; muo­dostavat
taisteluihin osallistuvien
luvun muutamiin tuhansiin. ' K a i ­kissa
palkkoliikkeissä on kysymyk­sessä
vain palkkojen säännöstely
työehtosopimusten avulla. ^ Näistä
taisteluista on sanottava ainoastaan
se, ett9 ne ovat täysin dikeutettuja
ja toisten työläisten on niitä tuet-
^tava kaikella tarmollaan' ja vietävH
tiö onnelliseen päätökseen..
"Palkkataiätelljain kategoriaan on
asettunut Hiyoskin eräs tämän maan
kuuluisimmista laitoksista — kor­kein
oikeus. Tämän laitoksen "työ­läisten**
^työehtosopimuksessa ehdo­tetaan,
että koikeimman oikeuden
presidentille maxsettaisiin palkkaa
suu korkein oikeus, ettei ole muu
ten mahdollista saada niin kunnol­lisia
ja päteviä työvoimia» kuin oi­keuslaitoksen
virkailijain ja vas­tuunalaisten
tehtävien menestyksel­linen
suorittaminen edellyttää.
"Mitenkähän tämän teorian mu­kaan
esimerkiksi nykyisen korkeim­man
oikeuden presidentin pätevyys
lisääntyisi, vaikka hänen palkkansa
korotettaisiin sanottuun määrään?
Saman kysymyksen voisi esittää toi-
^illekut b^rrpiUe. Kun työläisten
pitää tulla toimeen kaksikymmentä
kin kertaa hilonoimmilla pahkoilla,
tuntuu lievemmin sanoen kummal­liselta,
että tällaisia vaatimuksia
kehdataan esittää. Mutta todennä­köisesti
on joku kommunistiagitaat
tori kiihottanut nämä oikeuden her­ratkin,
palkankorotuspuuhiin.
Pohjois-Ontarion metsämiehet!
Kapitalistisen yhteiskunnan valli­tessa
on työläisten pakko järjestyä
taloudellisesti, eri teollisuuksittain,
puolustaakseen ihmisinä itseään ja
elämän mahdollisuuksiaan. Lumber
Wopkers Industrial Union of Ca­nada
on voimakkain, taistelukykyi-puita.
Näin saamme tarkan selvän
työnime laajuudesta.
Meidän ei tarvitse ottaa huo­mioon
- työnantajien jokapäiväistä
virttä: paperipuita katkaistaan niin
vähän, ettei ole pakko paljon mak­saa.
— Paperin kulutus on säännöl-sin
metsätyöläisten etuja valvova Iistä, se ei suinkaan vähene, vaan
järjestö Canadassa. Ainoastaem s i i - päinvastoin enenee. Siis, paperipui-hen
liittyen ja siinä jäseninä toi- ^- ' • — — -- —
mien voimme vaatia alhaisiin palk­koihin
j a kurjiin oloihimme paran­nuksia.
Kokemus on meillo osottanut, että
työnantajat aina uudestaan koetta­vat
alentaa meidän taistelujen kaut­ta
saavuttamiamme vieläkin alhai­sia
palkkoja. Sama menettely näyt­tää
olevan nyt alkavaan n.s. roffin
katkasukauteen nähden.
Aikaisemmat konventsionit j a e-dustajäkokoiikset
ovat (meidän mot-sämiesten
omien evästyksien- perus­teella)
määritelleet taksat kuukau-sitöJssä
j a ,„,eri pitkille paperipuille
m.m. 3 dollaria 4:jän jalan roffi-koortille,
joita
pohjois-Ontarion
ta tarvitaan j a katkaistaan määrät­ty
summa joka vuosi. Me metsä-tänee.
kumpi niistä pääsee voitolle eli
vakaantuu yleiseksL Tähän mennessä
ei esim. I :n suhteen vielä ole viimeistä
kierrosta juostu. Nuoruudessani, kun
alottelln kirjottamaan, oli i ehdotto­masti
voitolla, vaikka koko Jyväsky­liin
seminaarista tullut kansakoulun,
opettajisto, Tjänkelftn lukukirjain ja
kielioidn tiurvin, koetti urhoollisesti
harata vastaan. Myöhemmin, ehkä
etupäässä nuoremman kielimi^iiolven
toimittaman Virittäjä-nimisen aika­kausjulkaisun
vaikutuksesta, i joutui
väistymään useimmasta sellaisesta
paikasta, missä se ei ollut aivan vält­tämätön.
Tuolla muutamia vuosikym­meniä
kestäneellä katoajalla minäkin
hylkäsin mielestäni IHkanaiset i : t.
Viime aikoina näkyy i uudelleen yrit­tävän
päästä voitolle, mutta minä olen
Jo liian vanha enää ravaamaan sen
mukana.
Sääntönä on. että suomenkieltä kir-
Jotetaan sillä lailla kiiin sitä äänne-täänkin.
Tuo sääntö ei kuitenkaan
ole niin 'ylisinkertaisen selvä kuin
puusta katsoen luulisi, sillä suomen­kieltä
puhutaan sangen monella eri
tavalla. Ottamatta lukuun kirjavia
paikalllsmurteita. on Suomessa kaksi
melkein tasaväkistä yleisempää kieli­aluetta,
läntinen ja Itäinen, jotka
monessa suhteessa melkoisesti eroa­vat
toisistaan. Itä-Suomessa muuta­mia
sanoja äännetään pehmeämmin
kuin Länsi-Suomessa, ns. midjeerat-työläiset
joudumme olemaan kurjim- tujtn (vehäläistapaan pehmeneväin)
missä olosuhteissa kuin minkään kerakkeiden takia, Jo^ta länsi-Suo-muun
alan työläiset. Eihän meidän
tarvitse ala-arvioida työtämme, vaan
on meidän vaadittava siitä kohtuul­linen
palkka. !
Työnantajat eivät vähällä anna
periksi palkkavaatimuksia läpi ajet­taessa,
joten voimme joutua tiuk­kaankin
koetukseen. Vaan kun hei­tämme
syrjään kaikki hetkelliset ja
yksilöedut, seisomme tiukasti vaa­dittujen
vaatimusten takana, silloin
on voittomme varma, joka koituu
kaan emme tällä .alueella ole vaati­neet
asettamiamme taksoja, vaan
olemme perääntyneet, ilman taiste­lua.
Cochpanessa 24 p. kesak.- p i ­detty
kämpjiien edustajakokous aset­tui
kannattamaan, että nyt: alka­valla
roffin katkasukaudella vaa­dittaisiin
asettamiamme taksoja. Sa­maa
kannatti So.. Porcupinessa 10
p:nä heinäk. pidetty yleinen lakko­laisten
kokous.
Toverit, harkitkaa j a päättäkää
kämpillä kokouksissa mille kannal­le
asetutte palkkakysymyksessä ja
tiedottakaa päätöksenne mahdolli­simman
pian aluekomitealle. Tie­dottakaa
myöskin paljonko kullakin
kämpällä katkaistaan j a minkälaisia
voitoksi meidän yksilöjen lisäksi
enin katkaistaan järjestöllemme j a koko työväestöl-alueella.
Kuiten- le.
Parhaassa työkyvyssä ollessa voi
alhaisillakin palkoilla jotenkin hank­kia
itselleen j a perheelleen toinTeen-tulon.
.Vaan. vanhat j a heikommat
eivät pysty . tekemään sitä pieni­palkkaista
työtä niin. paljon kuin
nuoret' parhaassa työkyvyssä ole^
vat miehet. Siksi ^ joutuvat he ja
heidän perheensä J|a lapsensa ole­maan
alhaisen puutteen j a huolten
kouristeltavana. Yhteiskunta ci
näitä heikkoja j a puutetta kärsi­viä
huolla. Siksi onkin meidän
vaadittava työstämme sellainen
palkka, että kaikki voisivat elää.
Lumber Workers Industrial Uoion
pf Canada.
Pohjois-Ontarion, aluekomitea.
men murteet eivät timne. Länsisuo-näyttäisi
hassulta kehästä: "löysln-j
ä hyvän pahan.". Tahi jos sattuisi
saamaan otsaansa pahkan (kuhmun),
tuskin kulcaan ymmärtäisi kirJotet-tua
lausetta: "sain otsaani pahan
pahan."
Ettemme joutiiisi j(&a sanaa var­ten
laatimaan eri ohjetta, niinkuin
englanninkielessä, olisi kai , selvintä
yleensä säilyttää k tuollaisissa sa­noissa,
padtsi. pohkeaa-sanan taivutus
muodoissa se oUsi pehmennettävä
J:kri. siis imhjeta, piifajennnt (ei:
paheta, pnhemmt). Viimemainitun
kirjotustavan yhteydessä tulee mie­leen
k : n käyttö i : n Jälessä, Jossa
itäsuon^alalainen murre vuorostaan on
poistanut k:n. vaan länsisuomalainen
sen säilyttänyt pehmennettynä J:ksi
esim. selkä, itäsuom. sdän, länsi
suom. s e l ^ ; näOca, nälän j a n & l ^ ;
pelko, p ^ t ä Ja pdjätä; selkeä, sele-fä
Ja sdjetä. Näiden suhteen minusta
sopisi antaa, itäsuomalaisille voitto n i ­misanoissa,
siis kirjottaa sdän, nälän
(senkin vuoksi, että "näljto" johtuu
myös sanasta "näljä"), mutta länsi
suolaisille voitto teonsanoissa, siis:
peljätä, peljästyä, seljetä, seljennyt —
ollaksemme Johdonmukaisia, koska
kerran kaikin kirjotamme teljetä (vrt.
telki telkeää) eikä «telctä", teljetty
eikä "teletty". Samoin olisi kirjotetta-va
suljen, snljettii, ei sulen, sulettu;
aljettn, ei alettu — Johdonmukaisuu­den
vuoksi, ei sentäiden että noita
itäsuomalaisia J:ttömiä muotoja voisi
"vääriksi" leimata: nehän ovat puh.
tainta Kalevalan kieltä.
"Semmoinen", mntta ei "snnrem-molnen".
Loppuliitännälsten -lainen ja .moi­nen
suhteen on huolellisten kielen­käyttäjien
keskuudessa ollut ainakin
minun muistini ajan vakaantuneena
sääntöim. että nämä lUtännäiset assi-mileeraavat
(yhtälälstyttävät) ainoas-malainen
tuskin huomaa tuota ero- * ^ yksitavuisen aHmsananJoppi&e^^
tusta. mutta itäsuomalaisen korva on rakkeen, ei useampi-tavuisten. ,Siis
sille hyvin herkkä. Esimerkin vuolcsi
kerron tositapauksen kouluajoiltani.
Lyseon ^Pääsytutkintoon oli saapunift
sydänsavolainen poika, Ikonen nimel­tään.
Erästä oppiainetta kuulustele-il
ja Maxtonin manifesti
Kapitälumia tukemassa
Saksassa muodostettiin taannoin
uusi hallitus. Se on sosialidemok­raattien
ja suurteoUisuuskapitalis-tien
yhteisrintama. Molempien
edustajat ovat näet jakaneet keske­nään
ministerisalkut. Sosialidemok­raateista
ovat Meller; pääministerinä,
Severing sisäministerinä, Hilferding
rahaministerinä. Siis juuri sisäpo
liittisesti tärkeimmät ministeriöt
ovat sosialidemokraattien käsissä.
Viimeksi saapuneissa sidcsalaisissa
sanomalehdissä on jo arvosteluja ja
arveluja uudesta hallituksesta- K a -
pitalistipiireissä ollaan yleensä
tyytyväisiä. Samoin sosialidemok­raattien
leirissä, harvoja poikkeuk<
sia lukuunottamatta. Luokkatietoi-nen
ja työväenluokan asialle uskol­lisena
pysynyt työväki taas tuomit­see
nykyisen hallituksen trustien
hallituksena. ,
Kapitalistit kiittelevät erittäinkin
eisäministeri Severingiä, joka moni­vuotisena
Preussin sisäministerinä
on ansainnut **tunnustusta siitä tar­mosta,
jolla .hän on isaojellut.tasa»
valtaa kommunisteja vastaan.** Se­vering
näet on' johtanu^l taistelua
vallankumouksellistai; työv^ea vas­taan
melkein yhtä suurella raakuu­della
kuin aikoinaan Nodce. )Ei s ib
ihme;, että valtaludkka on t^rty-väinen
tähän sosialidemokraattiseen
suojelijaansa. Hilferding taas on
taloudellisella rintamalla tehnyt voi­tavansa
kapitalismin pelastamiseksi
m.m. vuoden 1923 kriisistä. Mai­lerista
antavat* kaikki 'kapitälbtit
kiittäviä lausuntoja. • ;
Leipzi Iäinen sosdem lehti "Leip-ziger
Volkzeitung" on olevinaan tyy­tymätön
j a lausuu kokoomi^hälli-tuksesta,
etteivät sosialidemokraatit
siinä voi mitenkään myötävaikuttaa
työväenluokan hyväksi. "Olemme
kiinnittäneet huomiona siihen, että
Saksan porvaristo viimeisten vuo­sien
aikana on paljon lujittanut ta­loudellista
ja poliittista mahtiaan,
kirbtääkseen työväenluokan riistoa
ja edelleen lujittaakseen luokkaval
taansa.*' Kokoomushallituksessa olol­laan
joutuvat sosialidemokraatit siis
vain kiristämään työläisten riistä­mistä
ja lujittamaan kapitalistien
luokkavaltaa. Tämä on sosialide­mokraattien
itsensä tunnustus.
Samaan suuntaan kirjottaa Itäval­lan
sosdem puolueen äänenkannat­taja
"Ärbeiterzeitung** pspttamalla,
että Saksan 'Valtion väkivaltako-neisto
on vakiintunut. Tämän muut­tuneen
tilanteen ilmauksena o l i por-r
varishlokin hallitus." Ja lehti' jat-kaa,
että kun sosialidemokratia por-varipuolueitten
kanssa muodostasi
kokoomushallituksen, on se liitossa
"Enimä vöt nähdä miten 30 vuoden työ tuhotaan"
Vasemmlstbtyöväen johtajat Cook
Ja Maxton ovat Englannin riippumat,
tomän työväenpuolueen äänenkaimat-tajassa
Julkaisseet ^maansa työläisille
seuraayasisältöisen manifestin:
Jo Joitakin aikoja on osa meistä
ollut vakavasti huolissaan tien joh­dosta,
\ miille Englannin tyÖväenlUke
oh siiftynyt. Otaksumme ^en pääpe­riaatteiden
olevan: 1) herkeämättö.
votteluja. Näissä kokouksissa Ja kon.
ferensseissa ovat Jäsenet tilaisuudessa
toteamaan, haluavatko omata uudet
katsantokannat vaiko 'Jäävät uskolli.
siksi sille ihanteelle ja hengelle, joka
elähytti meidän liikkeemme ensimäin
siä esitaisteUjoita.
Olosuhteet >eivät ole muuttuneet.
Hyvinvointi ja ylellisyys kasvaa k i r -
j »—^1.,= 1 X « , kuvana köyhyjrteen painettujen työ-inän
sodan köyhyyttä Ja työväenluo- jäisten silmien edessä, jotka työläteet
sSisäultÄää ähler^keÄämSättvöm^änÄ s'o^dan' *ka»pi^- ^^^*^ ^ tuo^n^e^e3t lUntutyom äräiknk akudäentp. paKieluhuoin.
talismla vastaan. Ja 2) työläiset voi­vat
vain omine ponnlstuksineen pääs­tä
siihen, että voivat kokonaan naut­tia
työnsä tuloksista.'
Näistä pääperiaatteista riippuu sit.
ten . se henki ja oi^anisatio, mille
työväenpuolue on rakennettu. Keir
Hardien ja muiden esitaistelijain pe­riaatteet
loivat puolueen. Mutta vii­me
aikoina ön vakavasti poikettu
nUstä periaatteista Ja sUtä politiikas­ta,
mitkä olivat ominaisia puolueen
perostsjäle. Meille halutaan vakuuU
taa. et^' puolue ei ole enää mikään
työväenluokan, puolue, vaan kaikkia
yhteiskimnah osia edustava puolue.
Soisialistelna tunnemme me Iqjiteni
kin. ettemme saata edustaa kapita­lismin
käsityskantoja. Sofdallsmtlla ja
kapitalismilla el ole keskex^än mitään
yhteistä.
Sen uudra käsityksen tuloksena, et­tä
sosialismin Ja kapitalismin on
haudattava ajatuseroavaisuutensa^
käytetään suuri ;0sa siitä tarmosta,
joka pitäisi suutmattaman kapitalis­mia
vastaan, vain j<dadsen murskaa,
miseksi joka rohk^ee jäädä uskoL
Useksi liikkeen ihanteäle. Olemme
vakuutettuja siitä, että t ä ^ rnuutc^-
s e ^ on syy siihen, että puolueen
taisteluhenki -on tuhottu. Me esiin­nymme
sen vuokä' avidmes^ julis-taaksemme
sodan tätä kehitystä vas-taan.
Emme saata kauempaa toimet.
tomana seurata, kuinte 30 vuoden
iniu>stuneen tsrön tulokset hävitetään.
tekeznäUä rauhan kapitalismin kanssa
ja komroini.soimalla kapitalististen v i ­hollistemme
poliittisen filosofian
kanssa. ; •
Edistääicsemme pyridmyksiämme eh­dotamme
me» että maan eri kolkissa
pidettäisiin joukkok6b>uksia Ja Txeu-systeemiä
vastaan, joka. tekee mah­d
o l l i s t i nämä olosuhteet. VeljelU-sellä
tervehdyksellä, A. J . Cook, ' j a -
mes Maxton.
Tässä yhteydessä ansaitsee mainita,
että ammatillinen yleiisneuvosto par­aikaa
on sutmtaamassa kiiftaimellista
rumputulta vaseimnisto-aineksia vas­taan
Englannin ammatillisessa liik­keessä.
Tätä kirjoittaessa hankkiutuu
yleisneuvosto ja kaivostyöläisten l i i
toh toimeenpaneva koinitea pitämään
keskinäistä kokouista, m i s ^ mm. teh­dään
vaatimus siitä, että kaivostyöläL
set eivät saisi vieOita Cookia edusta,
jakseen' yleisneuvostoon. T&nä on
taantumuksellisten kosto itseidntaisen
oppositionin Johdosta, jota Cook to-vereinen
harjoittaa yhteistoimintaa
vastaan porvarien kanssa. Cookin
maan sattui länsisuomalainen opetta­ja,
joka halusi t^dä tällekin tutkit­tavalle
jonkun kysymyksen ja sen-tähden
lausui hänen nimensä kovalla
länsisuomalaisella tavalla "Ikonen".
Poika ei hiev^tahut, ei timtenut sitä
nimekseen. Vasta kun opettaja tiu­kasti
katsoi häneen ja uudelleeh, yk­sin
tavuin, lausui nizaen. ymn^b^i
poika itseään tarkotettavan. Savolai­sen
k tuossa nimessä ei ole niin tylyn
kova kuin se oli länsisuomalaisen opet­tajan
suussa, ja sitä seuraava n' on
muljeerattifi joten sen edellä kuuluu
hienonen i tai J äänne. Vanhoissa
asiakirjoissa^ näköe monta nimeä k i r -
jotetun i-voittoisemmin kuin nsrt.
esim;. Ikoinen, Vesainen, Kokoinen
ym. Samoin kirjotettiin ennen: "he-voinen",
"karvainen" (kärpänen), " v i -
hoillinen" jne. Ehkä ' äännettiinkin
niissä ennen i selvemmin kuin nyky­ään.
Koska mnsisuomalaisella kielialu-eella
ei tuota puolinaista i:tä kuulu,
eikä se itäsuomalaisellakaan alueella
ole täysin kirkas, olen' mielestäni a i ­nakin
yhtä oikeutettu jättämään sen
pois sellaisista sanoista kuin kir jotos,
tarkotns, vailotns, pohJonen, pieno-nen,
keltanen jne. kuin sitä käsrttä-määnkin.
On kxiitepkin eräitä tapauksia, jois­sa
tämä epäselvä i tarvitaan kirjaa
kielessä erottamaan laatusanoja de.
minutiiveistä (piehennyssanoista), e-sim.
kalainen (järvi) erotukseksi
(pikku) kalasesta; lintniset (lehdot)
erotukseksi (pikku) Untasista; (ter­ve-)
nisäinen ' (lehmä) erotukseksi
(pienistä liika-)niisistä.'
Muutamien muidenkin sanojen k i r -
jottamisessa on samanlaista epävar.
muutta olemassa. Myönnän, että sa-najohdolliselta
kannalta olisi oikeam­pi
kirjottaa sydänunen kuin sydämen;
kirjotettava: tällainen, tnollainen,
semmoinen, jommoinen (eif tänlainen
tuonlainen^ senmoinen, Jonmoinen),
mutta: tämänlainen, kaikenlainen,
toisenmolnen, snnrenmoinen (ei: tä-mällainen,
kaikellainen, tolsemmoi-nen,
suiuremmoinen). En väitä, että
tämäkään sääntö olisi varsin puhekie­len
mukainen eli ehdottomasti "oikea",
sillä olen kyllä kuullut sanottavan
"hitommoinen", pienelUdnen", mutta
kirjotettuna tuollaiset muodot voivat
aiheuttaa epäselvyyttä. Johdonmukai­suuden
vuoksi on meidän jotain sään­töä
noudatettava.
Jos emme halua antaa raumalaisten
kirjakielestämme vapEOsti "karat toi­sen
graivärkeihingii oikken giugum
bääll" taikka savolaisen "nifim puoliem
miehemmitoo täättee." täytyy meidän
kirjakielessämme pyrkiä yhtenäisyy-teen
ja. mikäli mahdollista, säännöin-sysrteen..—
A. B . M .
TjrövIffii^Dobistas
N A T I O N A L M I N E B S B E U E F coxt
M I T T E E N E D U S T A J A N MARTOf'
H E N D R I C K S O N N I N aiÄTKAT
O H J E L H A
Heinäkmilla:
Tlmmins - 22 ja 25 B.
• • 23p.
"* P.
Pottsville
So. Porcupine
Connaught Station . . . . .
Burritt ••*
Sudbury V.V.V
lÄvack
Creighton Mine
Long Lake
Ehdcnnlla:
Wanup
Whitefish
Beaver Lake .'.'.*.".'
Espanola Station
27 p.
28 ij.
29?:
30 p.
31B.
1 P.
2 P.
3 P.
Bruce Mines 54 P.
Sault Ste. Marie. Ont. g""
Sault Ste. Marie. Mich. . . . . " ' 7 »
Sokerisaari, Mich. ' g p
YllämataituiHa paikkakunnilla py
detään ottamaan huomioon tämi
matkaohjelma j a Järjestämään UIMU
viettoja eU iltamia, sekä huolehtL
maan ilmotuksista, että kaikista ryh-mistä
saapuisi mahdollisimman lukui­sat
kuiilijakunnat seuraamaan mitä
kivihiilenkaivajien yli vuoden kestä-nyt
lakkotaistelu on opettanut. On
välttämätöntä tietää mitä kolilakko-rintamalla
tapahtuu.
Tga^^f^^ mukaMi avustamaan lakko­laisia
heidän taistelussaan kuuden.
tuntisen työpäivän saamiseksi ja palk-katasonsa
tukemiseen, että olisi mah­dollisuus
elämän välttämättömyyden
säilymiseeiv
Yllänimitetyn komitean Toronton
keskuksen puolesta.
Toveruudella:
• • Martin Hendrickson.
auttajaa. Aikojen kuluttua pikku poi­ka
meni kotiin ja kertoi äidilleen,
että Jorma sukeltaa kauan, sillä hän
ön vielä veden alla. Äiti lähetti pahaa
aavistaen rantaan miehiä, jotka 15y.
sivätkin vaatteet sekä pienen naara-uksen
jälestä joesta ruumiin, Josta jo
oU henki paennut. Lääkärin tarkastet.
tua ruumiin totesi hän, että vainajan
oli kohdannut sydänhalvaus.
S U R U L L I N E N O N N E T T O M U US
K E R A V A L L A
Pfkkntyttö hnkkni pesnastiaan
Ulkomainen oikeus-avustus
kommu-
• liisteille
Esille tulevassa smiressa kommunisti,
jatossa ttdee Ruotsista ja Saksasta
tulevien tnomarelden lisäksi myös­kin
avustaja Englannista
Osoitteeksi siitä, f miten Suomen fas.
cistiporvarit suhtautuvat esille tule.
van suuren kommunistijutun Icäsitte-lyyn
Ja työläisten ulkomailta hankki­maan
oikeusavustukseen, leikkaamme
seuraavan pätkän t.k. 5 pnä ilmesty­neestä
Uusi Suomi-niinisestä porvari-lehdestä:
"Kommunisteille asianajajia ulko­mailta.
"Kansainvälinen punainen
apu" pyytänyt oikeusavustajaksi m.
ensimmäinen, keskimmäinen, laitim-. m- I^ansbmya. Kommunistien Tiedon-mainen
kahdella eikä yhdellä m':liä; j antaja kertoo, että äskettäin rikollisen
samoin maalima kahdella eikä yh- toimintansa vuoksi vastuuseen saatet-kannattajat
tulevat tietenkin tarmok­kaasti
taistelemiatm 'tätä vaatimusta
vastaan. Ja syntyy siitä suuri > taiste­lu
kaivostjröläisten kongressissa. M u t .
ta yleisneuvosto aikoo kaikesta huoli-r
matta pakkotcdmin ajaa läpi yaati-muksensa,
samalla kun se äikoÖ Irai-vaXA
tieltään toisen kaivostySIäistai
vasemmistojohtajan. Homerin.^ minkä
rikos aa siinä, että on armottomasti
paljastanut taantumnksellisten am-mattiyhdistysvirkailijaln
teerenpäiä
kaivostyöläisten toimeenpancdcomiteas.
sa Ja yleisneuvostossa. Viimekslmai
nitut aikoivat näet kerta kaikkiaan
tehdä lopun kaikesta oppositiosta.,
della a:lla. Kansankielessä niitä
kuitenkin harvoin niin säntillisesti
äännetään, että se vaatisi täsrttä Icah-ta
kirjainta. Ja njrt vanhemmiten
olen tullut niin ' säästeliääksi, että
missä suinkin pääsen puolella ^öllä,
käsitän tilaisuutta. Kun koetan, mi-käli
mahdollista, tulla toimeen vä.
hemmillä kirjaimilla, säästän omaa
, aikaani, paperiaiii, mustettani (tai
kirjotuskoneeni värinauhaa) sekä rnyös
latojan aikaa ja kirjasinmetallia. Jos
kaikki menettelisivät samalla tavalla
mikä suureimioinen säästö tuosta aiko­jen
kuluessa kertyisikäänl Eikä siitä
luullakseni koituisi kirjallisuudellem­me
mitään vahinkoa, sillä, suomenkieli
on niin pitkäsanalsta, että sitä hsrvin
raskii lyhennellä missä voL
Tahkotta vai tahotta?
Epävarmuutta on mjrös k:n säilyt­tämisestä
taivuttaessa sellaisia sano­ja
kuin nahka, taUu»,' nmlika, pv^
keaa jne. Kieliopin sääntöjen mu.
kaan pitäisi k:n niissä kadota. Ja
moni kirjdttaakin esim. "ehjin na-haSai."
Mutta itäsuomalainen kyhnä-veiisesti
vain puhuu : nahkasta; pah­kasta,
tahkosta. (tukki-)ntalikaste
jne. eikä länsisuomalainenkaan aina
henno k: ta ktdnmaan hävitiSä; vaan
pehmentää sen v:ksl, sanoen esim
ttTPT^Tt inati'v«»tcg^tii.** ]SummaIIa.
kaan. kielialueella en ole kuullat pu.
Yhdyvralloisui ilmoitetaan olevan
nykyään noin tuhannen tmrkiseläin-tea
kasvattajaa, jotlcä ovat kiinnit­täneet
kutoksiiztsa noin 30 miljoo­nan
dollarin .pääoman., .
huttavan saflinsta enkä (hattu-) rea-basta,
vftftn • '¥n*^fciF^*% jft T y ^ ^ ^ s t^
O i v i s i kynä laatuun kieliopin mu­kaisesti
kirjottaa: "sainpa tuosta; ke­tusta
hyvän nahan." Mutta Jos ixA-vusta
löytää mieleisensä visapahkan
tujen kommimistijohtajien kommunisr-tinen
oikeusapukomitea on neuvotel­lut
saksalaisten työväenjärjestöjen —
tietysti kommunististen — kanssa
myösldn saksalaisen puolustusasiana­jajan
hankkimiseksi kommunLstijohta-jille.
Tulleen sähkösanoman mukaan
saapuu Turun hovioikeuteen Saksasta
tuomari Herzfeld seuraamaan asian
käsittelyä j a toimimaan syjrtettyjen
puolTistaJana
Oikeusapukomitea on samoin käynyt
neuvotteluja englantilaisen Georg
Lansburyn, Daily Heraldin entisen
päätoimittajan, saapumisesta yhdeksi
vangittujen oikeusavustajaksi.
Knten tunnettua, bucdtaa kommu­nististen
rikollisten puolustamista
Kominternin ts^järjestö "Kansain.
välinen punainen apu", jonka Suo­m
e s i toindva alajärjestö tässä tapa­uksessa
on'ävim pyytäjänä Ja Saksas­sa
toimiva alajärjestö avan antajana.
"Poliittisten vankien huollan" vard.
naisena tarkoituksena cm koiteBkln
kommunistisen kiihcdtuksen harjolt.
tjämhien sillä nimellä. Sitä tulee tie­tysti
palvelemaan Immnmnistiemme
järjestämS "oikeusapu" kokanaisttu-d^
saan Ja mySädn ^ n n e tilatut aäi
anajajat."
N U O R U ^ A D ^ HUKKUNUT
BIXNTS2KL2LSSX
Kiesäk. 27 p. hukkui Män^Uän Jo^
teen Marjalan kartanon kohdalla.
SKLtsRTnänneTtättrista ikävuodella ole­va
nuorukainen Jonnal ^'^mjanen. E B n
oli uimamatkaila, eikä' hänellä olfait
muuta seuraa kuin enonsa jäkkulnäi
poika mukana, j o t ^ ei öllut ketään
Perjantahia vJc 29 pnä tapahtui Ke­ravalla
ikävä onnettomuus. Elannon
myymälänhoitaja Järvisen toiseUa
vuodella oleva tyttönen Maila Järvi­nen
putosi lipeävesiastiaan, hukkuen
sinne. Tyttösen äiti oU Juuri pessyt
vaatteita Ja poistui huoneesta viedäk­seen
ne kuivamaan. Sinä aikana oli
pienokainen mennyt kurkoittelemaaii
ylläkeri-otulla surullisella seurauksella.
Vaikica tapaus' heti huomattiin ja lap.
si vietiin lääkärin luo, ei kaikista vir.
volttelutoimenpiteistä huolimatta hen­ki
enää palannut^
V A N H U K S E N S U R U L L I N E N L O P PU
Viime kuun 29 pnä löydettiin K a .
musisa Mainalan talon pellon laidassa
olevasta savlkuopasta miehen ruumis.
Toimitetussa tutkimuksessa todettiin,
että mieshenkilö, jOnka ruumis oli ky-syn^
ksessä, on ktmnanhoidokki Kalle
Tuömenoja, kotoisin Lopelta. Viime
aikoina oli hän elättänjrt itseään ker-
Jääoaisellä kuliden talosta taloon. Po-liisitutkinnossa
on käsmjrt selville, että
hän oli kovin heikkonäköinen, joten
lienee varmaa, että hän on kulkies­saan
pudonnut sayikuoppaan, jossa
rumniis oli Jo oUut 3—4 viilckpa. Tuo.
menoja oli iältään 70.vuotias.
K A K S I - K U O L L U T T A A U T Q . O N -
N E T T O M U U D E S S A
TJc. 2 imä kello 1 aikaan päivällä
sattui Järvenpään Tiilitehtaati luona
ilcävä auto-oimettomuus. K u n tyhjä
Ford-merkkinen kuorma-auto, jonka
omistaa autolilkenhöitsijä Raitanen
li.@ntsälän kirkonkylästä, saapui mai-nitun
tehtaan kohdalle teki auton oh­jaajan
Leppärannan kertoman mu­kaan
pehmeä hiekka sikäli haittaa.
että auto ei.totellut ohjausta, vaan
syöksyi ojaan mezmen nurin.
Autokorissa olleet viskautuivat siel­tä
maahan, loukkaantuen . heistä 3^
erittäin paiiastLljOukkaantuneet kul­jetettiin
heti autolla Järvenpään ap­teekille
saamaan ensiapua. Siellä toh.
ttoi Carlberg totesi kaksi heistä kuol­l
e e s i , limittäin ffirvihaarasta olevat
Aarne Tuppuri* jä A?ir"o Nissinen.
Kolmannelta, Lauri Korhoselta, sama­ten
Hirvihaarasta cdi solisluu meimyt
poikki, leuka-xnhjoutunut ja oli hän
saanut muitakin ruhjevammoja.
net lähetettiin Helänkiin kirurgiseen
sairaalaan saamtuui jatkuvaa hoitoa.
Myöhemmin pidetysisä • pollisitutkin-nossa
ilmeni, että autolla oli ollut
hurja vianhti Ja o l i se ojaan kaatues­saan
memqrt tidsta kertaa ympäri,
jömrin mainitut henkilöt ruhjoutuivat
auton aBa knoTlaaksi.
KAA^SEA JJOYTÖ VALKEALASSA
Viime' kuun 26 p:vän iltana löydet­tiin
VallDealanpitäjäii Selänpään ky-läsÄ
SaänJ&rvestä sairas, jonka s i ­i
t t i öll miehen Jalkaluut. Sekä luut
että i»sipas Ovat I j y ^ ajan hampaan
Imluttamat, j o t i ^ viittaavat jo
kauan sitten teb^sryn rikcäcseen.
PcJilsivfcanOrriaisilta . saatujen tie­tojen
mukaan on mainltTilTa seudul­la:
murhatta eräs venäläinen kulku-kanppias
ncdn 15 vuotta ätten, joten
jänrq^ maliarini5a»«tl' m "hnnm jään.
näsiään. iJöytS on Jätetty pöösivi-ranomaisteo,,
|?iy)^t^n. ^