Vapaus, January 7, 1967

              Hmestyy tilslaina. torstaina Ja lauaniaJna
Perusteltu 1917
^ ^ Canadan suomalaisien itsenäinen
työväenlehtl
No. 3 —- Voi. LI vuosikerta. Sudbury, Ont. Lauantai, tammik. 7 p . ' ^ Saturday, Jan. 7, 1967
USAn ja Rhodesian välisen kaupankäynnin sanotaan
t3nrehtyvän miltei olemattomaksi - Canada on myös
rajoittanut jcaupankäyntiä Rhodesian kanssa
Washington. — Presidentti
Johnson allekirjoitti torstaina
. hallinnollisen määräjrksen, mi­kä,
vähentää jyrkästi kaupan-
• käyntiä Yhdysvaltain j a Rhode­sian
väHlllä.
Hallinnollisen määräyksen sa-
. sotaan tarkoittavan ^ Y K :n
TorvaUisuusneuvoston päätöslau-sehnan
täytäntöönpanoa Yhdys­valtain
kohdalta. Mainitun pää-
7tÖslaasi^an perusteella Rhode-daa
vastaan järjestetään velvoit­tavat
taleaspakoitteet, mokaanlu-
U e n Sljytnotteiden vienUkielto.
,. Presidentti Johnsonin toimenpi­teen
perinteellä Ybdysyalloista tu­l
i viides maa Turvallisuusneuvos­ton
päätöslauselman täytäntöönpa
npssa. Suomi, Meksiko^ Uusi See­lanti
ja Britannia ovat jo tiedoitta-neet
Y K : l l e neuvoston päätöksen.
Torstaina julkaistu hallinnollinen
päätös hyväksyttiin, näin on ker­rattu,
ullaMninisteriön ja Valkoisen
talon perusteellisen harkinnan jäi
keen. Sen taritoituksena on painos­taa
Rhodesian pääministeri lan
Smithia neuvottelemaan Britannian
hallituksen kanssa Rhodesian perus-tuslakikiistasta.
lan Smithin hallitus kieltää maan
tummaihoisilta kaikki kansalaisoi
beudet Rhodesiassa on 250,000
valkoihoista ja 4,000,000 tumma
ihoista alkuasukasta.
' Kuten Turvallisuusneuvoston
päätöslauselma edellyttää, presi­dentti
Johnsonin allekirjoittama
hallinnollinen määräys kieltää yh"
dysvaltalaispiirit tuottamasta Rho
desiasta asbestia, rautamalmia,
kromia, harkkorautaa, sokeria, tu­pakkaa,
kuparia, lihaa j a lihatuot­teita
sekä vuotia, nahkaa j a nah­katuotteita.
Washingtonin arvion mukaan tä­mä
määräys vähentää Yhdysval­tain
noin $10 miljoonan arvoisen
tuonnin Rhodesiasta kahdeksaan
miljoonaan dollariin vuodessa. Ul­koministeriön
tiedonannon mukaan
ne tavarat, jotka eivät joudu tuon­tikiellon
alaisuuteen, ovat pääasiasi
sa mineraalituotteita.
Y K : n Turvallisuusneuvoston pää­töslauselma
kieltää jäsenmaat myy­mästä
Rhodesialle aseita j a ammuk­sia,
: lentokoneita, moottoriajoneu­voja
s*ekä öljy^ j a öljytoutteita.
Toimien vientikontrollilain val­tuuksien
perusteella, USAn kaup-paministeriö
kielsi maaliskuun 18
pnä monenlaisten tavarain viennin
Rhodesiaan, ollen tuloksena se
että Yhdysvaltain $23 miljoonan
arvoinen vienti vuonna 1965 laski
noin kuuteen miljoonaan dollariin
ensimmäisen 10 kuukauden aikana
v. 1966. Yhdysvaltain nykyinen
vienti Rhodesiassa on mittasuhteel­taan
mitätöntä selittävät yhdysval
talaiset viranomaiset sanpmatta suo­raan,
toteuttaako USA turvallisuus­neuvoston
päätöstä myös öljyvien­nin
kohdalta.'
Kaiken yllämainitun perusteella
Washington katsoo, että jo voimas-
-Vietiiam pitää kiinni
kehdan ohielmastaan
Fääministcri Pliam Van Dong hipaa kuitenkin
yhteistoimintaa USAn hyökkäyksen loputtua
Neiv Yoilc. — Pohjois-Vietnamin
pääministeri Pham Van Dong sanoi
-New- York Timesin kirjeenvaihtajalle,
Harrison E. Saiisburyile Hanoissa an­tamansa
haastattelun, yhteydessä, että
Pohjois Vietnamin neljä kohtaa käsit­tävää
rauhanohjelmaa ei ole esitetty
ehdoiksi neuvottelujen aloittamiseksi,
vaan keskustelun "perustaicsi Vietna­min
ongehnan ratkaisemiseksi".
Pääministeri myönsi lausuntonsa
yhteydessä, että Yhdysvaltain- ilma­pommitukset
ovat aiheuttaneet talou-ddlisia
j a muita vaikeuksia, mutta
samalla hän sanoi, että se ei ole hei­kentänyt
PoHjois-Vietnamia sen j i a -
remmin sotilaallisesti kuin taloudelli­sestikaan,
Pommituksesta huolimatta
maan takMis on voimistunut hän sanoi
ja alleviivasi, että Pohjois-Vietnam on
valmiina jatkamaan taistdua, jos se
tarpedliseksi tulee, —10 — 20 vuotta
tai sitäkin kaiiemman maan: itsenäi­syyden
turvaamiseksi.
Pääministeri sanoi Saiisburyile, että
niin pian kuin Yhdysvallat lopettaa
hyökkäysoperationsa. "voidaan rjrhtyä
keskustelemaan muista asioista".
Hän sanoi: "Niin pian kuin Yhdys­vallat
k a t t a a sotatoimensa, me tu­lemme
kunnioittamaan toinen toistam­me.
Miksi te (USA) ette ajattele tällä
tavoin?" Ja hän jatkoi:
"Vihamielisyyksien k)puttua me
xohnme Keskustella muista asioista.
Sen jälkeen ei meidän taholtamme
puutu vieraanvaraisuutta — siitä saat­te
olla vannoja."
Pääministeri Pham Van Dong sanoi
PoKjois-Vietnamin pitävän kiinni a i ­kaisemmin
esitetystä neljä kohtaa kä­sittävästi
rauhanohjelmasta. Ne ovat:
— Vietnamin ifSSrffilä^en, j^tenäi-syyden
ja koskemattomuuden tunnus­taminen
sekä Yhdysvaltain asevoi­mien
kotiuttaminen sieltä.
'— Etelä Vietnamin sisäisten asiain
ratkaisu etelävietnamilaisten toimesta
Kansallisen vapautusrintaman johdon
alaisuudessa;
— Maan yhdistämistä odotehaessa
on kunnioitettava Geneven sopimuk­sen
sotilaallisia kysymyksiä koskevia
kohtia, jotka kieltävät ulkomaalaisten
sotajoukkojen sijoittamisen Vietna­miin;
. . .
— Vietnamin rauhanomainen yhdis:
täminen Pohjois- ja Etelä-Vietnamin
väestön toimesta ilman mitään uiko
puolista asioihin sekaantumista.
Vastauksen kysymykseen, miten
Pohjois-Vietnam suhtautuu jlkomaa-laisiin
vapaaehtoisiin, pääministeri sa­noi:
"Me olemme aikaisemmin tehneet
selväksi, ettei vapaaehtoisista ole puu
tetta . . . Vapaaehtoisia tulee, jos
niitä tarvitsemme . . . "
Johnson pyytää
$12 miljardia
Vietnamin sotaan
Washington. USAn senaatin
lähteistä sanottiin keskiviikkona,
että presidentti Johnson tulee pyy­tämään
uudelta kongressilta $12
mii jaardista $15 mii jaardiin asti
ylimääräisiä varoja peittämään Viet­namin
sodan jatkuvasti suurenevia
menoja.
Tämä eroaa suuresti yhdeksästä
- T - kymmeneen miljaardiin dolla­riin
aikaisemmin esitetystä mää­rästä.
,
Nousevat sotakulut luonnollises­ti
pakottavat uusia vähennyksiä
Johnsonin "Suuren Yhleiskunn^ft"
ohjelmaan. Senaattori Phillips A .
Hart (D. Mich.) suositteli keski­viikkona,
että hallitus määritteli
verotuksen yhtiöitten ylimääräisil­le
voitoille, siten rahastaakseen
näitä ohjelmia.
saoleva tiukka vientikontrolli on
asiallisesti puhuen pysäyttänyt ko.-.
konaan kaupankäynnin näiden mai­den
välillä.
Yhdysvaltalaiset liikemiehet, jot­ka
toimivat vastoin näitä määräyk-
.siä, voivat saada ankaria rangaistuk­sia
U N Participation-lain peru.steel-la.
Korkein tuomio mikä tämän lain
rikkomisesta voidaan antaa, on 10
vuotta vankeutta ja $10,000. sakkoa,
tai molemmat.
Canadankauppaministeri Robert
Winters sanoi torstaina, että Cana­dan
j a Rhodesian välinen vienti- ja
tuontikauppa on ollut Canadan
Vienti- ja luonti-kontrollilain pe­rusteella
miltei paikallaan tallaa­massa
siitä asti kun l an Smithin
hallitus julistautui itsenäiseksi.
Hän sanoi, että kauppamJnisteriö
on antanut vain aniharvoja vienti­lupia
Rhodesiaan lähetettävälle t a
varalle.
Mr. Wintersin selityksen mukaan
Canada on lopettanut tupakan ja
kromin tuonnin sekä lentokoneiden
ja auto-osien sekä muun koneiston
viennin Rhodesiaan.
Vietnamissa kaatunut
5,000 jenjkkisotilasta
Saigon. USAn sotilasvirkajli-jat
tiedoittivat keskiviikkona, että
vuoden 1966 aikana on Vietnamin
taisteluissa kaatunut y l i 5,000 ame­rikkalaista.
Tätä kuolleitten /tilas­toa
voi verrata 1,350 siellä hen­kensä
menettäneeseen jenkkisoti­laaseen
vuonna 1965.
195,000 siirtolaista
Canadaan v. 1966 -i
Ottawa. — Viime vuonna tuli
Canadaan lähes : 195.000 siirtolais­ta,
joka on kahdeksanneksi korkein
määrä vuodessa maan historiassa,
ilmoitettiin luoteltavalta taholta
joku päivä sitten.
Hallituksen taholta sanottiin suu­ren
siirtolaismäärän todennäköises­ti
jatkuvan tänäkin vuonna ammat­titaitoisten
työläisten puutteen ta­kia.
Siirtolaisten 200,000 määrä on
saavutettu ainoastaan seitsemänä
vuonna sitten vuoden 1852, jonka
jälkeen tätä tilastoa on pidetty.
Kuusi näistä vuosista oli ennen
ensimmäistä maailmansotaa ja v.
1913 tuli kaikkien aikojen ennä­tys,
400.870 siirtolaista.
SAIGONIN ARMEIJASTA
ON KARANNUT 109,458
Saigon. — Noin yksi viidestä
sotilaasta on karannut Etelä-Viet­namin
armeijasta viime vuoden
aikana, tiedoitettiin luotottavista
lähteistä keskiviikkona.
Vuoden 1966 marraskuun lop­puun
mennessä sanotaan armeijas­ta
karanneitten lukumäärän nous­seen
109,458 mieheen. •
Tämä tarkoittaa, että kun saa­daan
käsille joulukuun tilastot,
niin viime vuoden aikana karan­neitten
lukumäärä tulee olqmaan
suurempi mitä se oli vuonna 1965,
jolloin karkurien lukumäärä oli
113.462 mie-stä.
"Asiantuntijat" selittävät kuiten­kin,
että parhaitten arviointien mu­kaisesti
.suurin osa näistä karku­reista
palasi yksinkertaisesti kotei­hinsa,
taikka yhtyi jälleen toisiin
sotila-syksikköihin lähempänä koti-paikkojaan,
sen sijaan, että olisi­vat
yhtyneet Vietkongiin.
Arvioinnit kuinka moni tulee
"luopioksi" ja yhtyy Vietkongiin
vaihtelee 10—25 pr(^senttiin karku­laisista.
,
Tämä on ainoastaan kirjanpidol­lista
arvelun, mutta jos se- on oi­kein,
niin se tarkoittaisi, että kor­keintaan
noin • .30,000 Saigonin hal-liluksen
sotila.sta liittyi vuonna
1966 Vietkongiin.
Saigonin hallituksen asevoimat
käsittävät- yli 600,000 miestä;
VIIME TIEDOT
Ottawa.— Ensi koskiviikkona on Sir John A. Macdonal-din
päivä, Canadan ensimmäisen pääministerin kunniaksi —
mutta vapaapäivää ei silloin ilmeisestikään saada. Hallituksen
torstaina hyväksymässä hallinnollisessa määräyksessä sano­taan,
että iammikuim 11 päivää vietetään v. 1967 Canadassa
Sir John A. Macdonaldin sytnymäpäivänä. Ainoastaan parla­mentin
päätöksellä voidaan kansallinen juhlapäivä määrätä
ja näinmuodoin siitä ei voi ainakaan tänä vuonna tulla kou­lulaisille
ja muille juhlapäivää, sillä parlamentti on nyt lo­malla.
•.
JUHLAVUODEN KOLME SYMBOOUA
1867111967
Washinglon. Presidentti Johnson hyväksyi torstaina
kuusi vuotta hallituksen puolustusministeriön suhdannetyön
tekijänä eli mainostoimitsijana työskennelleen Arthur Syl-vesterin
eron. Sylvester on viimeaikoina joutunut vastatus­ten
Pentagonin kanssa sen julkaisemista uuiistledoisla.
New Delhi. — Poliisit avasivat torstaina tulen useita tu­hansia
opiskelijoita vastaan Patnassa,Intlassa( surmaten 9 ja
haavoittaen 54 ihmistä. Kahakoltsljaln sanotaan polttaneen
erään bussiaseman ja hallituksen varastohuoneen. Poliisien
Ja opiskelijain välillä jatkui kahakointi koko päivän.
Saigon. — Pohjois-Vietnamin ilmatorjuntatykistö ampui
torstaina alas Yhdysvaltain laivaston kaksi suihkumoottoreil­la
varustettua konetta, joista yksi A-4 Skyhawk ja toinen F-4
Phantom. Yhdysvaltalaisten antamien tietojen mukaan poh-joisvletnamilalset
ovat ampuneet 453 yhdysvaltalaiskonetta
alas elokuusta lähtien v. 1964. Samalla yhdysvaltalai^iirlt
lledolttjva:t, että USA menetti viime viikolla 12a.mle&itB kaa­tuneissa
ja 634 haavoittuneissa. Saigonin armeijasta sano­taan
viikon aikana kaatuneen 146 miestä. Amerikkalaisten
arviointien mukaan viikon aikana surmattiin 882 "vlhollis-sotilasta".
'
I D S N T m V Y D E N SÄILYTYS VAIKEATA, PEARSON
Toronto. — Päämini.sleri Lester B,
Pearson sanoi tiistai-iltana, että Ca­nadan
ulkopoliittisen ohjelman ongel­mana
on se, miten voidaan ylläpitää
läheisiä suhteita Yhdysvaltain kanssa
"menettämättä silli identtisyyttäm-
»ne".
Pääministeri Pearson esitti tämän
mielipifeon. CBC-TV haastattelussa
Newsmagazine ohjelmaa varten.
Haastattelu tapahtui hänen maaseutu
asunnollaan Harrington järvellä. Y h ­dysvallat
on suurin ulkopuolinen te­kijä
Canadan ekonomialle ja kulttuuri­elämälle
sanoi mr- Pearson.
"Canadalai.set eivät voi paeta tätä
tosiasiaa", hän jatkoi ja li.säsi, " C a ­nadan
identtisyydpp säilyttäminen
tätä painostu.sta va.staan ci ole helppo
ichtävä."
Pääministeri Pearson .sanoi, ettei
hän u.sko mannermaalaisuutecn. Sen
.sijaan hän kchoitti canadulaisia suh­tautumaan
ylpeydellä omiin saavutuk-siin.
sa.
"Me olemme maailman "onnellisin
kansa", hän .sanoi. "Meillä on kaik­kea,
multa me olemme huolestuneita
kaikesta."
Puhuen Canadan kansallisesta yhte­näisyydestä
mr. Pearson .sanoi, että
maan .sosiaalinen ja kujltuurinen mo
ninai.suus on parempi yhtenäisyyden
peru.sta kuin olisi konformiteetti cli
yhdenmukaistuneiäuus.
Englanninkieli.scn enemmistön pitää
saada rao-skalais-canadalaiset tunte­maan,
että vqival .säilyttää identti.syy-len.
su yhtä hyvin .sen ulkopuolella kuin
Quebecis.sakin.
Puhuen parlamentaarisista reformi-
."••uunnitulmi.staan pääministeri Pear­son
.sanoi, että parlamentin ei-tulisi
piilälii rakenteen.sa ".syvällekäypiä
muutoksia" — esimerkiksi U.SAn kon-
^jressia muistuttavan komileamuodon
liyvuk.symistu.
1 9 1 7 - 1 9 6 7 :
Itsenäinen Suomi
Canadan 1 (HhmMispäivän; Vapauden kultavuoden ja S u o m e n
Usenäistymlseji-SO-vuotispäivän kunniaksi
tunmitsee DSAn Vietnam-
Vaativat Pohjois-Vietimmin pommituiksen lopettanm
USAn sotavoimien kotiuttamista, sekä Canadaa lopettamaan
sotatarvikkeiden myynnin USMe Vietnamissa käytettäväksi
Toronto. — Toronton yliopiston
tiedekunnan 338 jäsentä on alle­kirjoittanut
asiakirjan, minkä pe­rusteella
vaaditaan Yhdysvaltoja
lopettamaan Pohjois-Vietnamin
pommitus ja vetämään sotajouk­konsa
pois Vietnamista.
Samassa asiakirjassa vaaditaan
myös sitä, että Canadan tulee lo­pettaa
a.seiden ja muiden sotatar­vikkeiden
myynnin Yhdysvalloille
Vietnamin sodassa käyttämistä var­ten.
Lisäksi vaaditaan hallitusta
julkisesti tiedoittamaan niistä teol­lisuustuotteiden
tilauksista, joilla
on jotakin yhteyttä Vietnamin so­taan.
Asiakirjan allekirjoittajina on
Canadan u.seita johtavia profes.so-reja
ja muita opettajia. Heidän
jouko.ssaan on Victoria Colleger
pääopettaja, prof. Northrop Frye;
St. Michaers Collegen ekumeniaa-lisen
tutliimuskeskuksen johtaja
Rev Gregory Baum ja Arkkiteh-tuurikoulun
profe.ssori Hans Blu-menfelf.
Allekirjoittamiskampanjan järjes-tämiskomitean
puheenjohtaja Ken­neth
Mc.Natighton fiedoitti keski­viikkona,
että asiakirjan allekirjoit­taneet
yrittävät päästä joko pää­ministeri
Lester B. . I'ear.sonin tai
ulkoministeri Paul Martinin puheil­le
tästä asiasta.
Judy LaMarsh
ei aio erota
Otta\va. — Valtiosihteeri Judy
La.Marshilia ei ole mitään aiko
mii.sta luopua poliitti.scsta toimes­taan;
nnitta se .ijatus tuli mieleen
hänen tutkiessaan Canadan 100
vuotisjuhlan ministeriölleen aihe
uttamia tehtäväpaljouksia.
Näin selitti asiaa eräs hänen mi­nisteriönsä
puhemies vastatessaan
kysymykseen, aikooko miss La
Marsh luopua poliittisesta toimin­nasta.
Asiakirjassa sanotaan, että \ jokai­nen
päivä, millä Yhdysvallat jat­kaa
Vietnamissa oloaan, tuo lähem­mäksi
sitä mahdollisuutta, että K i i ­na
liittyy sotaan — että alkaa kol­mas
maailmansota.
Tiedekuntien edustajat sanovat;
että Yhdysvaltain "terroripommi-tuksen"
johdosta on saatu 'luke­maton
määrä uhreja".
Asiakirjassa viitataan Ruotsin
esimerkkiin ja osoitetaan, että
Ruotsi kieltäytyy myymästä Y h ­dysvalloille
aseita Vietnamissa käyt­töä
varten.
"Allekirjoittaneet eivät selvästi­kään
kuulu reunaryhmään", sanoi
professori C. B. MacPherson, joka
toimii poliittisen taloustieteen opet­tajana.
''Allekirjoittaneisiin kuuliiu
melkoisen suuri osa johtavia pro­fessoreita."
: V •
338:n allekirjoittajan joukossa on
tiedekuntien 60 dekaania ja täyt­tä
professoria sekä 203 professo­ria.
. • • :
Vietnam-sotaa vastustava tiede­kuntien
komitea kääntyy toisten
yliopistojen tiedekuntien puoleen
ja uskoo saavansa hyvää karmra-tusta
ehdotuksilleen. "Me tulem­me
saamaan kannatusta jokaisen
yliopiston kaikista tiedekunnista",
sanoi professori McNaughton.
LOPETTAKAA POMMITUS
ENSIKSI - ROKNING
Arvelee vietnamilaisten ryhtyvän rauhan­neuvotteluun
jos USA lopettaa pommituksen
Waterloo, Ont. — Canadan Viet
namin asiain erikoislähettiläs Ches­ter
Ronning sanoi täällä keskiviik­kona,
että Yhdysvaltain täytyy lo­pettaa
Pohjois-Vietnamin pommi
tuksen jos mielitään rauhanneuvot­teluihin
päästä.
Hän sanoi, että pohjois-vietnami-laiset
eivät suostu mihinkään alus:
taviin rauhanneuvotteluihin ennen
pommituksen lopettamista.
Ronning antoi tämän lausunnon
sanomalehtien haastattelutilaisuu-de.
ssa vähää ennen ensimmäisen
luenton.sa pitämistä Waterloo
Lutheran Yliopiston Centennial
sarjassa, selittäen että Yhdysval­tain
pommituksesta ei ole ollut pal­joakaan
hyötyä.
"Jos sen (pommituksen) tarkoi­tuksena
on ollut saada pohjoisen
tarvikelinjat sekasortoon, siinä
on epäonnistuttu. Jos tarkoitukse­na
on painaa pohjois-vietnamilai-sct
polvilleen, pommitus on epäon­nistunut
ja tulee edelleen epäon­nistumaan."
/
Jos pommitus lopetetaan, silloin
ovat vietnamilaiset valmiina ryh­tymään
.välittömiin keskusteluihin
Yhdysvaltain -kanssa ja amerikka­laiset
ovat,sanoneet, että' he ovat
valmiina keskustelujen /aloittami­seen,
selitti mr. Ronning.
"Tosiasia • on, että visseissä olo­suhteissa
amerikkalaiset ovat val­miina"
lähtemään sieltä pois."
Mr. Ronning. varoitti, että eska-loidessaan
jatkuvasti sotaai Yhdys­vallat
kehittää sellaisen tilanteen,
mikä Kiinan mielestä uhkaa sen
kansallisetuja. .
"Se on hyvin vakava vaara, äl­köön
sitä aliarvioitako. Kiina tu­lee
silloin rajan yli huolimatta
siitä haluaako Pohjois-Vietnam sitä
tai eikö halua."
Ronning sanoi epäilevänsä Yhdys­valtain
sotilaallisen voiton mahdol­lisuutta
; Vietnamissa. ''Nykyaikai­sessa
sodassa häviävät kaikki. Var­sinkin
Vietnamissa minä epäilen
voiton maiulollisuutta; Ei~ole mah­dollista,
että amerikkalaiset saavat
vietnamilaiset kokonaan alistetuik­si,"
hän sanoi.
KANSALLINEN VAPAUTUSRINTAMA
YLINNÄ, SANOTTIIN SALISBURYLLE
Vapautusrintama koostuu erilaisista poliittisista piireistä;
ilman sitä ei voida mitään rauhanneuvotteluja ikäydä
l l a n o i . ^— Kansallisen vapau­tusrintaman
tavoitteet^ toivomuk­set
ja operatiot ovat sen virkaili­jain
selitysten mukaan vallan toi­senlaiset,
mitä amerikkalaiset niis
tä ajattelevat, ticdoitti New York
Timesin kirjeenvaihtaja Harrison
Salisbury Hanoista keskiviikkona.
Salisbury haastatteli Etelä-Viet­namin
Kansallisen vapautusrinta­man
keskuskomitean erästä-' j ä ^
scntä — Nguycn Van Ticnia, joka
on entinen saigonilainen profes­sori.
Tien on osallistunut kan­salliseen
vapaustaisteluun vuodes­ta
1945 alkaen j a ' o n nyt vapau­tusrintaman
vakinaisena edustaja­na
Hanoissa.
Tienin selostuksen mukaan vapau­tusrintama
on itsenäinen järjestö,
kertoo Salisbury. Sillä on nyt vaki­tuiset
edustajat 15 .sosialistisessa ja
muissa mai.s.sa kuten Algeriassa.
Tien ei ole varsinaisesti diplo-maattiasemassa
IIanois.sa — vaan
"erikoistehtävässä, jonkalaista ei
ole mj.s.sään muualla maailma.s.sa,"
kuten hän sanoi. Mutta kaikissa
Etelä-Vietnamia koskevissa asioissa
Pohjois-Vietnamin cdiistajat keskus
telovat ensiksi hänen kan.s.saan. Jo-kai.
son. Joka haluaa keskustella Ete­lä-
Vietnamin kans.sa, on keskustclr
tava Kansallisen vapautusrintaman
kan.ssa, hän .selitti.
Tien sanoi, että Etelä- ja Poh­joinen
koostuu samasta kansasta,
mikä on yhteisessä taistelussa yh­teistä
vihollista vastaan, jonka pe­rusteella
kummallakin on oikeus
vaatia apua toiselta.
Kysyttäessä, kuka komentaa soti-lasoperalioita
Etelä-Vietnamissa —
Pohjois-Vietnam kuten yleensä län­simaissa
oletetaan, tai Etelä-Viet­nam
— hän vastasi: "Taistelua joh­taa
etelä eikä pohjoinen.
"Siksi kun etelässä ratkaistaan
kaikki kysymykset Kansallisen
vapautusrintaman toimesta, sen
on oltava edustettuna konferens-sipöydän
ääressä rauhanneuvotte­lujen
alkaessa."
Maan yhdistämisestä puhuttaessa
Tien sanoi, että siitä asiasta on neu­voteltava
etelän ja pohjoisen välillä.
Hän sanoi etelävietnamilaisten
omaksuvan käsityskannan, että yh­distyminen
voi tapahtua vain ns-tcettain.
Ensimmäisenä askeleena
olisi kaupan, postinkuljctuksen ja
matkailun järjestäminen etelän j a
pohjoisen välillä. Johtuen maan
jaosta, monet ihmiset eivät ole näh­neet
sukulaisiaan kynvmtneen vuo­teen,
sanoi Tien.
Yhdistämisky.symyksen yhteydes­sä
on useita monimutkaisia pulmia,
joista toiset nousevat siitä suuresta
erosta mikä on Kansallisen vapau­tusrintaman
ja I*ohjois-Vietnamin
ohjelmien välillä. , '
Kansallisella vapautusrintamalla ;
on laajapohjainen ohjelma, minkä
tavoitteena on kansallinen itsenäi­syys,
demokraattiset reformit, rau­ha.
Ohjelman linjoittumattomuus-kohta
tavoittelee Kambodzhan,
Laosin ja Burman maallista l i n -
joittumattomuutla. Sen vastakohta­na
Pohjois-Vietnam kuuluu kiin­teästi
kommunistimaiden blokkiin,
selittää mr. Salisbury.
Etelä-Vietnamin kansallinen va­pautusrintama
haluaa pysyä eril­lään
kaikista liitioulumista, niin
USAn kuin kommunistienkin lii­toista.
Toinen eroavaisuus johtuu Kan­sallisen
vapautusrintaman poliittis-sesta
kokoonpanosta, selittää TieiT.
Kommunistien lisäksi vapautusrin­tamaan
kuuluu porvarillisia intel-lektuaaleja,
uskonnollisten ryhmien
edustajia ja muiden järjestöjen jä­seniä.
Heidän keskimdessaan on
erimielisyyttä siitä, minkälainen
hallitus olisi perusteltava, hän se­litti.
Joidenkin mielestä hallituksen
olisi seurattava sosialistista tietä,
toisten mielestä kommunistista
suuntaa,, selitti Salisbury.
Tien antama kuvaus Kansallises­ta
vapaiisrintamasta on paljon eri­lainen
kuin on se kuva, mikä mo­nella
amerikkalaisejlla siitä on si­käli,
että rintama on vain Hanoin
alainen laitos, sclitli Salisbury.