Vapaus, March 7, 1968

              ' ^ i v u2 Torstai, inaalisik. 7 p.'— Thursday, Mar. 7, 1980"
INDEPENDENT LABOR OROAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) . Establlshed Nov. 6, 1017
EeiTOIlf W. EKLVND. , . . MANAOERJ,,«,.5U|!W».
TELBJRHONBt OFPICB ÄNDJ BOITOBIAL 8 7 4 - 4 2 64
PubBshed tluice weädy: Tue^
Publishing Co. Ltmited. 100-102; Blm: St. We$t, SufllMiry; 09titti:to,,C^iia<Ia,'
Atli«rtlsliig rates upon applicatlon, txanslatlon free of chaige.
AutJlörlzed as seccmd class maU the Post.Office^ D^pai^snent, OHeim,,
and for payment of 'postage in casb|. Jt^
•H GANÄDiAN LANGOÄGtl'Rl:'SS' CLUB .
mAVSBEINNAT:
Oanadassa: 1 vk: $10.00. 6 kk. $5.26 D8A:o: 1 vk. m M i 6 Mc. $ö.TB
, " ? kk. 3,00 Si»8BM>ea; ivk. U-6ft 6^J^ 636,
Tapaus; Gabon _
Vaikka emme. vodlkaan liittyä entiseein löppositilotjoihtajan
John DiefenbailfiCTin roätoitelmääi,-e
den keskeyttälmiJ^en Canadan j a Qaljanip välillä on vexraitta-vass^
siihen, jos "yr-ite:tään\tapp^ säääjpä tuhannen paunan
painoisella iyömäaseella", ndin- l^^esta huolimatta meidän
lehtemme Vapatus liiUtyy niihin Canadalaisiin, jbtka eivät voi
Ottawan toimenpiteestä ilakoida. •_
Mr. Diefenbaiker, jonfca aloittdestta ryhdyttiin tässä maas-sa:
olevia eri fcainsallflsuusryhmiä jakamaan "vuohien ja lam­paitten
ryhmään", miitä ohjelmaa liberaalit ovat sibnätt iim-miessa-
jatkaneet ja seuiramieet, oli käsittääksemme nyt vää­rässä
sikäli, että jonkun maan suumus .tai pientuus cd- ole te­kijänä
silloin kun katsotaan^ onko se menetellyn; joiko siinä tai
tässä kysymylfisessä oikein tai- väärin. Piklfcumailllakiin — Cana­da
mukaanluettuna — on velvollisuiuis esiintyä selkä korrektis­t
i että oJkeudenimukaäsesti, j'os ne haluavatt saada' muiden mai-dieri
ja kansojen nddn suunten kuin pdentenkin arvonannpn
ja fcunnianosof^tuksen.
Huolimatta lainkaan siitä, mitä ••kauneus^^^heitä" Gabor
nin hallitus töki järjestäessään mdielenosoituikseen viittaaval­la
tavaQla Quebecin valtuuskunnan johtaijalle "valtion, pää-miiöheUe"
k<u)uluvat semnoniat, meidän tulee kansakuntana
ky&yä itseltämme, että onko Canadan kohdalta oikein; ja reh­tiä
peKä se, jos sellaiseen pikkumaahan fcuin Gabonnin suhtau-diutaam
eri tavalla fcudn on vastaavissa tilanteissa suhtauduttu
sanokaamme Ranskaan?
LänsirSaksan ns. Hallsteinin tullut jo tulo-miituksi
kautta maailman, perustui kyllä, tämäntapaiseen ja-oittduun
vastapelurien kohdalta. Maiiaiiitun "opin mukaan"
Bonn uhkasi dipkmaatttisten suhteiden katkaisemista^ maihin,
jotka tunnustavat Itä-Saksam eli Sajksandembkraatitisen tasa­vallan.
Poikkeuksen teki kuitenkin Neuvostoliitto, jOmka^ suh-teten
aoinettiin erinäisiä meriselityksiä siitä, kun Bonn ei kat^
SO voivansa kattkaista suhteitaan NeuvosDoliittloon. Nyt on kui­tenkin
oäoittautunut, ettei moinen "oppi-^ vetele nykymaiail^
massa ja niin on LänsirSaksa ottanut lusikan kauniiseen kä­teen
ja omfäksimutreaMsemmain kannan niihdm maihin, jbitka
ovait Itä-Saksan tunnuataneet
ToLvottavaäti Canada ei ajaudu yhtä surkeaan tilanltee-seen,
missä Länsi-Saksa nyt on ja miihin tapaus Gabon timttuu
viittaaivan .
Ottawan kovaa linjaa Gabonia 'kohtaan on selitetty silllä-fcin,
että Gabonin pääkaupungissa pidetyssä kansainvälisessä
opetusktonferenssissa voi- olta vaikeuttamassa presidentti
Chairles de Gaullen kiäsi. Mutta miksi sitten pitäisi "de Gaullten
sjmneistä" rangaista Gabonia?
Valitettavinta tässä yhteydessä onkin se, että kysymys,
on Canadan sisäisistä kaistoista, joiden ratkaiisuun ei Ot)tiawa
ol6 ainakaan vielä pystynyt. Mutta jos näitä kotoisia "perhe­riitoja"
ei saada tääUäCanadassa sovituksi ja järjestetyksi
n i i n melko varmaia on ettei niitä saada korjalbulksi mihinkään
ulkomaihin kohdistetulla diplomaattisella tai muullakiaan pai-moJstukseUa.
Meidän tarkoituksemme ei ole puolustaa sen paremmin
Gabonin asennetta 'kuin presidlenitti de Gaullen "vapaa
Quebec" puhettakaan. Mutta harkittu käsityksenmie on kui­tenkin,
että kysymys on Canadan perustuslaillisesta kriisistä.
iSe olisi soviteltava nimenomaan täällä Canadiassa ja sovitet­tava
siten-, että pakkoaseman tuiriteen asemesta min ranska-laise*
t ktuin engl-antilaisetkin canadallaiset tuntisivat maamme
yhteiseksi kanÄ^en kodiksi.
Se takaa sen, että mitkään ulkopuoliset vodmiait eivät voi
sekaantua Canadan sisäisiin asioihdn — sillä kiertämätön to­siasia
on, että kaiku vastaa niin kum metsään huudetaan —
> K 1,11 ' '
MALCQLM ISLAND,
SbiNTULA
'' SoiniUila on suomalaisten sanomat
Jiäiiitta, s^JHit hmoowtt?ivaft jjjjiip;
sj^tt^,. mA^n ja, t o i s e n sm
sjBifäxkt^ k u n sinne jneniv&tf suoi)Mlai''
set pemst^aan. sen y W j ? d ^ yrif
tyksen.
[] usteomm. tai miicliant tajjoltil
on kirjoitettu tuqta! v4UtPi»ife»> pe^
nisHjiyaa agitÄtsiponia, Cittä \a»^
siftM naisetkin jujJsteitKain^ "yhteif
s i i ^ " . Mikä kiiunitti i p i n m lax(h
miqitaiu asiaan oli se k u n siellä, vie*
r a l l i viime vupraia eräs, pappa niin
hän kirjoitti sieltä kauniöv toeintO'-
muksen mutta hän sanoi suurimman
syyn suunnitelTnan epäonnjstumir
seen olleen sen k u n he' hylkäsivälj
Jumalan. Siihen voin omasta puo^
leslaid vastata että eivät he hylj&i-^
neet mitään sellaista mitä heillä ei
(HluitHcaan.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Mandi' Salo, Beaver Laike, Qnt,
täyttää perjantaina, maaliskuun 8
pnä 88 vuotta.
Matti Mäki^ Vancouver, B. C , täyt­tää
maanantaina, maalisikuun 11 p.
80 vuotta.
Yhdynuno sukulaisten j a tutta-r
vain onnentoivotuksiin.
Kysymyksiä ja
vastauksia
K Y S Y M Y S : Jos vanhuudeneläk
keellä oleva (69 vuotta täyttänyt
henkilö) joutuu sairaalahoitoon,
n i in onko hänellä vapaa sairaala.
hoKo huolimatta siitä onko hänellä
rahaa. pankissa enempi tai vähem'
Pi?
Olen kuullut sanottavan, että jos
eläkeläisellä on pankissa rahaa
enemmän kuin tuhat dollaria, hä­nellä
pitää olla henkilökohtaisesti
nykyinen sairaalavakuutus. K u i n ka
tämän asian kanssa lopulta on —
Epätietoinen, Sudbury.r
VASTAUS: Jos yksinäisellä elä-keläisellä
(Ontariossa) on pankis­sa
yli $1,000 tai perheellisellä y li
$1,500, häneltä evätään vapaa s a i,
raalavakuutus. Mutta yksinäinen
eläkeläinen saa ansaita vuodessa
(saamansa eläke mukaanluettuna):
$1,700 j a silti hän on oikeutettu
saamaan vapaan sairaalavakuutuk­sen.
Perheellisen henkilön vuosi­ansio
(eläkkeet mukaanluettuna)
saa olla kolmeen tuhanteen dolla­r
i in saakka. Siitä enemmän ansaita
sevat eivät saa vapaata sairaalava­kuutusta
Ontariossa.
teissä.
meksifculuneen kahdeäa kuu­kauden
aikana malfcsamaan
muitta "vapaa Quebec puheiden ja noihin verrata $540 miljoonaa. Toiäaaita on
piteiden kaikupohja loppuu silloin kiin (Quebecin väestö tun- raha-asiain ministeri Miltchell
tee, että sillä on todellinen vapaus Canadan liittovaltion puit- Sharp tiedoittanut, että hän
joutuu henkilökohtaisesti pidäty
tymään liberaiailipuoilueien kan­sallisen
johtajan vaialikalnpöiir
jasta, sillä toiminta dollarin säi
lyttäniiseksi vaaitii kaiken aijan,
kuten hän selitti. Mr. Sharp
ilmoitti alahujonee^n istunnossa
maanantaina Canadan pankin'
pyytäneen, lupakirjoilla toimi-
Uusi ''kultakuume"
Viikon alussa uutta vauhtia saanut "kultaikiumne" Lon­toon
mailkkinlodiUa painoi Englannin punnan alimpaan kurs­siinsa
niarralskuiiin devalvaaitiön jälkpen.
Myyjät väittävät hermlojännityksen kehirtityineen huip­puunsa
luottamuksen puutteesta paperivaiuuttaa kohtaan se- via pankkeja "pidiaittymästä rä­kä
huhuista, että Yhdysvaltcijen kuUainmyyntiä voidaan su- hasiirtojen vaihtojäirjeaitelyist^
Pistaa. millä taikoiteitaan sitä,.että Ca-
Suuret kultaostot maailman mamkkinoillä nostt kultaosate- inadan valuiuttaia siirretään jo-keiden
hinnat emuätystasoon New Yorkin ja Tojjoniton pöi^s- honkih uilkomaiseein, panikkiin.
sissä. — siinä ymmärryksessä elttä se
Rultaosakkeiden hintojen nousu heijastaa siltä jaltlbuvaa vaihdetaan myöhemimiin takai-painodbusta
mikä kohdistuu Yhdysvaltadindiöll^ sin canadalaiseten valuuttalan.
tannian puntaan. Keinottelijait näyttävät olevani vakuuttunei- Keinottelijat käyttävät ta/tä me-ta
siitä, että ennemmin tai: myöhemmin -Yhdysvallitain täytyy si^ietöjimää ostaien u<sein yhdys-suostua
kullan hinnan korottamiseeh'. ' valtalaisia dollareita — ja h^e
Alfcuviikkoiseen jäninitysltilainiteeseen vaikutti myÖs Etelä- hyötyvät siitä, jos Oanaldain dol-
Afrikasta tullut tieito, eirtä se ailkkto
eikä enää Lontoon mianMdnoille. Montrealin pörssiin presidenfc-
Etelä-Afrikka on tällä kertaa "vapaan maailman" suulriln tinä aikaisemman toimiuult Etic
kuUan ituottaja ja Loptoota on hetken aikaa pidetty fcaiisain- Kierans, jidk^ tavoittelee nlyt l i -
väHislten. ki^tämarkkinain keökulki?ena. SpekuJoitsy eli kei- beraalipuiolu^ jk^taijan paik-ijtotteljjat
ovalt siitä mieltä, että jos EteläiAfriklfca siirtälä kulta- kaa, esitti viilx.kx> sitten sunnun-myyntinsä
Lontoon markldnoilta Paffdisiin, se lisää painosttusta taina "enmustuksen", Qttä. Ga^
Yhdysvaltain doUania kohtaan ja 'pakottaa presidentin ennen nadan dollari Mkelet devalvaa-p
i t k ^ devalvoimaan dollarin. tioa kohti, ellei h^liituHm^ toi-
Maaimtatna tie^Qitettiim, että B r ^ ^ mesta ryhdytä >ohteeisi|in. toi-laski
tälmän painosltuks^ johdosta ensimmäisen keirnab alle ^ meopiteieiiri" sen auMxn tuiloe-
2,4Q (USAn dollareissa) n<a(rraflk;uuspa sujoritjsitun devaftVaation miseksi. Pystyykö hallitus tä-j
^ ^ n . ,n(iän tilanteien, pitämään kiur^-
Qn myös kerr^qtltu. että toinfi|(Wipittleet Canadian diollalrin ar- sa, se nähdään lähitulevai;^u-säilyttämiseesi
92 sentissä '(U$An rahassa) ön tulllut vii- dessa.
TaloudBllfeen' hyvinvoinnin-i ovat
ihimlsetsaaneeit vain omalla työllään;
oli se sitten otnissä maailman osassaj
tahansa;. Sointulan epäoi)<nistuniinen
j ^ t M i . s i p eifctel tunnettu k^pitalis-;
ti^en Jäilestelmän taloudellisia voi-'
masubteita, että kuinka laajalla ja;
syvälle se oli jo juurensa kaivanut:
Vaikka.Malcolm saari o l i luonnon
puolesta edullinen; muitta koska se
oli • mantereesta erillään tudtti sie
^ e vaiHc^uksia. Kalastus ~olisi s i l le
alkuun ollut parasta kauippatavaraa
mutta; mah<to)llisuudet "olivat hyviii
pienetisen marfflkinointiin ja sanja
siihde o l i puutavaran kanssa.
Matti Kurikka oU hyvä puhuja ja
inwMjta^a mutta ei tuntenut taloudelr
Maapuolta, Häaolisi onnistunut eh­kä
paremmin pappina kuin talou?
delljsen kehityksen esiraivaajana,
Ja mitä sointulalaisilta puuittui olj
fuo maailman jumala; raha. Kehit­tyneessä
yhteiskunnassa se saadaan
veroina mutta mikään -kehittynyt-
Itään yhteiskunta ei elä omilla va­laillaan
vaan niiden täytyy harjoit­taa
ulkomaankauppaa.
Noita mahdollisuuksia ei ollut
sointulalaisilla, koska heiltä puuttuj
tuo pääoma jolla olisi voitu raken­taa
omia tuotantolaitolcsia ja kun se
oli eriSftettynä mantereesta niin
kaupankäynti oli melkein mahdo-tonla.
Heti alussa olisi nämä asiat pitä­nyt
ottaa huomioon, mutta kun air
kuun epäonnistuttiin niin se' syn­nytti
myös eripuraisuutta jäsenien
kesken. Omasta puolestani olen sitä
mieltä, että jos heti alussa olisi ym­märretty
nämä asiat, niin siinä olisi
onnistuttukin. Mutta onhan sitä suu­remmissakin
yrityksissä epäonnis­tuttu,
niinhän kävi Hanikassa j a niin
kävi siellä syntymämaassammekin.
Ja sitten vielä tuo suun va£ita-agi.>
tationi mikä kohdistettiin toisin ajat-lelevien
taholta. Jos olisin itse sinne
mennyt, olisin ollut yhtä huone ra­kentaja
koska en tuntenut tämän
kapitalistisen jäi-jestelmän voima­suhteita,
erikoisesti kauppa-alalta.
KQkemus on osoittanut, että innos­tus
en hyvä i^ytyke mutta jos puut
on märkiä niin tuli sanmiuu. Ja
elämä on opettanut että taistelua.ei
käydä ainoastaan työn j a pääoman
välillä, vaan sftä käydään myöskin
pääoman Ja pääoman välillä, ja s i i -
nä käytetään kaikkia kieriä keinoja
toistensa tuhoaimiseen. Kuinka mon­ta
suurtakin liikettä on joutunut
tuossa taistelussa vararikkoon ja tuo
sama taistelu jatkuu aina edelleen.
Suuret ketjukaupat jatkuvasti laa­jentavat
liikkeitään ja sellaisena
k u i n se ilmenee niin ne tulevat lop­pujen
lopuksi valloittamaan koko
tuon liike-alan, ainakin ruokatarpei­den
kohdalla.
Mitä taas tulee Matti Kurikkaan
ja A. B. Mäkelään, niin paljon kun
heistä on kinjoitettu ja mainittu,
n i i n kukaan ei ole heitä syyttänyt
petoksesta. He tunsivat tämän van­han
järjestelmän epätasaisuuden
mutta he eivät olleet uuden järjes^
tebnän arkkitehtejä. Kun aletaan
uutta rakentamaan niin on otettava
huomioonv että kuinka pitkälle riit­tää
varat. On noustava vain porras
ken-alla, ettei kompastu.
J a olihan se ensimmäinen yhteis­yritys
suomalaisten keskuudessa jo­ten
heillä ei ollut oppia entisistä,
m.
Khe Sanh. Amerihkalids^'
merijalkaväen sotIlaat,"ioUuii ovat,:
ollet saarrettuina Khe Sanhhi ta*'
Mkohdassaan jo 40 vuorohautta,
kaivautuvat ahkerasti entistä'sy-vein^
npäVe in^ai) sisään. Vaaksa sy-vemmäl]|
e on vaaksa turvaa, on
, yleisellä käsityksenä tukikohdassa.
Khe Sanhlssa Olevat^^^ ame­rikkalaista,
joita Piirittää' arvioitit
. 40,OjlHI vapaitorintaman sissi^ ovat
jo fcaivanjeejt käytännöllisi^ti kat.
soenmaanalalsea kaupungin kyip-r^
menen neliökilometrin suumiselle
alueelleen, öisii^ merijklk^vä^n
partioi Uipivät tukikohdan lähi­ympäristöön^
mutta , päiväsailfa^
sotilaat pysyttelevät sisäpuoleHai^
?^Sj§sit, jotka ovat kaivautuneet
Kihe h a n h i n ympäröiville rosoisille
kufcfcujoilie; pystyvät puolestaan
liijckumaan varsin vapaasti lähejlä
tukikohtaa rönsyilevän tunneUsokkei
lonsa'avulla.
"Tämä on heidän leikkiään. He
määräävät sävelen, j a me voimme
vastata vasta heidän siirtonsa jäl^
keen", eräs upseeri kertoi. >
Tukikohdan komentaja eversti
David Lownds on kuitenkin vakuut-.
tunut siitä, että hänen miehensä sei-;
viävät; etenkin jos sään paranemi-,
nen jatkuu edelleen.
Sää selkeni torstaina ensinnnäisen
kerran neljään päivään, jona aikana
paksu pilviverho esti täydennysten
saapumisen lentoteitse tukikohtaan.
Merijalkaväen sotilaat kertovat
voivansa kuulla sissien kaivamisen
äänet yöllä. Pysyäkseen parenmiin
tilanteen tasalla tähystäjille on han-.
k i l tu erityiset infrapunalaitteet, joi­den
avulla he voivatxiähdä pimeässä
MerijalkavBea' gtifä^aäi^^oemtam^
huolestmieina vietnain||^fe<}^ M^k?
käysvahnisiteluja -ja Ik^tovät, että
odiQttaininen on kaikifceiia pahinta.
Tähfe yhlyy inyös eversti LOTOTKIS,
jok^ sanQi;,"?^*» aik»vät'lJyÖkätä,
toivon heidän tekevän seabetl.."
^ Tukikohdasta .poistumisen vaaral­lisuutta
kuvaa selvästi äskettäin s^^-
lunut väUkol^taus, joka sai alkunsa^
SO-^miel^iseiv ji^ullikue^ Iäh4$«itö aja-
'<m&n tak&a ; s i ^ ^ .partiota.' Jouk­kue
joutui ansaan jft sen aivvbsi lä­hetettiin
toinen partio, joka myös
joultui vaaieu^ijn.,-lj^ji{}ci*an,we-rikkataiset
m^iettiyät 27imiestä k a ­donnein^.
Täin^i ybt^enotien jäl­keen
eivät' amiä'Malaiset ole e i ^
lähettäneet partioita.
Sen jäHoeen k u n tukikohdan p i i r i ­tys
40: päivää sitten alkoi, sissit ovat
tuhonneet kaksi (M30 kuljetusko­netta
ja 17 helikopteria niiden ol­lessa
laskeutuimassa t a i nousemassa
ilmaan täydennyslennoillaan.
TuUiotina. — Ki^iklkaläihen maan
pa9u>laii^htaja AndjreasFat>a3idn»ou
^Xl f.«seittuiUifti>johtaanaan vastapents-
4(4tua yleiskrjBikkalaista vaBemtus-jänlestöä
(PAK:ta), icaäcA. w M .
m»ka^,<^n d m O ^ U m ppa^im- mlnen Kreikkaan. PapiändFeou- k«r-toi
tämän viifme viikolla .Tukhol­massa
pidetyssä lehddstök»nf^?ceji5.v
'^is^,;;-,:-^:;^;-;^?::'^^^^
"MeilHi.on jo. vahvaa: kanbatujita
Kjreikascia' ja tuhansia' ki^pdiialaisia
.on liittynyt' meihin uMcMnafflla. E n
näe itseäni tulevana pääaninisterinä
vaan vapauden ristijfe^iceläisenä",
hän sanoi. ' - u - .
• • Papandreou on Ruiotsissai Baotsin
Kreikan demokratian kxMmtean ja
Ruotsin sosiaalidemokraattisen puo-lueen
vieraana. Hän tapaa ^vierailun
i-ikana .myös Ruotsin, keskustapoio-
Iveiden ja kommunistipuolueen
edustajia. Oikeisto on ainoa puolue,
jOka ei ole kiinnostunut Papjan-dieoun
tapaamisesta.
Mielenosoitus
Uumajassa
sotaa vastaan
Viimaja. — Viitisenkymmentä
nmerikkalaisvastaista julisteita kaa­tavaa
mielenosoittaijaa esti Yhdys­valtojen
Tukholman-suurlähetystön
toisen sihteerin . WUliam Bodden
esiintymisen Uumajassa; jonne hän
oli saapunut ylioppilaskunnan: ulko­poliittisen
yhdistyksen kutsumana:
Uumajaan saapuessaan Bodde
kohtasi jo viitisenkymmentä mie­lenosoittajaa,
ja matkalla kokoussa­liin,
jossa hänen o l i määrä pitää esi­telmä,
reitin varrelle kerääntyneet
huulojoukot huusivat: "Yhdysvallat
pois Vietnamista";
Noin 70,ihmistä oli saapunut ko-heillä
oli vain suuria vastuksia voi­tettavanaan.
Ja Jos heillä olisi ollut
tuota pääomaa, rahaa, niin uskon,
että he olisivat paremmin onnistu­neet.
Sen turvissa se on rakennettu
tämä vanhakin jäi-jestelmä . jossa
paljon käytetään petostakin.
Sointulan perustajat luulivat saa­vuttavansa
tasa-arvoisuuden tuolla
yhteisellä* yrityksellään mutta he
olivat 1 iian heikkoja siihen. J a ku­ten
jo mainitein, monta suuremiiaa-kin
yritystä &i} epäonnistuttu, mutta
tuo sama aate^^^elää Ja voimistuu yhä
edelleenkin Ja se tulee lopuksi voit-.
tamaan. Sitä mukaa kun. ihmisten
tietoisuus lisääntyy. Mutta monta
estettä on sen vielä voitettava. Ihmi­siä
vielä hallitaan, sota-aisoilla ja se
ei lopu Sointulan perustajienkaan
elinaikana, mutta me raivaamme
tietä tuleville sukupolville. — 1. S.
Tukholma. Yhdysvaltain voi­makkaan
painostuksen vuoksi joutui
puolueeton Ruotsi Yhdysvaltain pue
lelle länsivaltojen taloudellisessa so­dassa
itäblokkia vastaan. Näin sanoo
sosiaalidemokraattinen talousmies:
Gunnar Adler-Karlsson, tohtorinväi-töskirjassaan
Dagens Nyheterm mu­kaan.
Väitöskirjan nimenä on ''Wes-t
em Economic Warfare (1947—
1967".
Adler-Karlssonin mukaan oli Y h ­dysvaltain
Tukholman-suurlähetys­tön
henkilökunta hyvin aktiivinen
näissä pyrkimyksissä, Ja Ruotsin
hallitus joutui kerran turvautumaan
jopia karkotukseen.
Ruotsin elinkeinoelämä joutui Yh-,
dysvaltain painostuksen vuoksi hy­väksymään
käytännössä Gocom-jär-jestön
strategisia vientituotteita kos­kevat
säännöt. Dag Hanunarskjöld
solmi lisäksi vuonna 1949 Pariisissa
eräänlaisen "herrasmiessopimuksen"
Nato^maiden kanssa^ sanoo Adler-
Karlsson.
Väitöskirja sisältää monia "kuumia
tietoja". Esim. ruotsalainen kuula-laakeritehdas
S K F neuvotteli suo­raan
amerikkalaisten kanssa niistä
tuotteista, joita se sai (Yhdysvaltain
puolesta) viedä itäryhmän maihin.
Eräässä vaiheessa kävivät' kolmen
lännen suurvallan suurlähettiläät u l ­koministeri
Östen Und^nin luonti
vaatimassa Ruotsia lopettamaan rau­tamalmin
j a kuulalaakereiden vienti
Tshekkoslovakiaan. Unden antoi kui­tenkin
kieltävän vastauksen."
Tuhat virkamiestä
erotettu KreScassa
Ateena^ — Y l i 400 kreikkalaista v i i^
kamiestä erotettiin jälleen lauantaina
sotilashallituksen Jatkaessa piihdistuk-siaan
ministeriöissä ja julkisissa lai-tdcsissa.
Erotettujen virkamiesten lu­ku
kohosi siten JO lähes tuhanteen.
Lauantaina virkansa Jättämään jou­tuneiden
joukossa oli sosiaaliturvalai­toksen
ja vdtionjohtoisten pankkien
virkailijoita.
koussaliin. Bodden ollessa .yasta
esitelmänsä Johdaiuiossa katkaisi
mielenosoittajien huutojoukko hä­nen
puheensa. Muuan mielenosoit­taja
alkoi sitten lulkea kirjelmää,
jossa ilmaistiin vastenmielisyys
Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa koh­taan
yleensä Ja Vietnamin-politiik­kaa
kohtaan erityisesti.
Ulkopoliittisen yhdistyksen pu­heenjohtaja
peruutti hetken kulut­tua
Bodden esiintymisen.
Japanin ja M ^ n
kesken 92 aluksen
laivakauppa
: Japanin ja Neuvostoliiton kesken
on valmistumassa sopimus, jonka
mukaan japanilaiset telakat raken­tavat
Neuvostoliiton tiliin 92 eri
suimiista kauppa-alusta, joiden
kauppa-arvo nousee noin 260 miljoo­naan
dollariin. Neuvostoliiton laivo:
j en tuonti- ja vientiyhtymän vara­johtaja
P. Keskin saapuu Tokioon
käymään jatkoneuvotteluja kaupas­ta,
JonJca pohja on jo.v^lnjis.
Pääosa Neuvostoliiton laiyatilaufc
sista menee -japaniiäi^Ue^^Mitshu-bishi-
ja Ishikawajima-Harima- ja
Hitashi Shipbuilding telakkayhtymil-le.
Muut pienemmät Japanilaiset te­lakat
saavat rakentaakseen pienem­piä
aluksia.
Käytettävissä olevien tietoden mu­kaan
Neuvostoliitto maksaa laivoista
käteisellä 30 pros. ja loppuosan seit­semän
vuoden aikana.
Suhartosta
huudetaan presidentti
Djakarta. ^— Indonesian ^ l a -
mentti kannatti kenraali Suhar-ton
nimittämistä maan presiden­tiksi
uudeksi viisivuotiskaudeksi
sekä parlamenttivaalien slirtli-mistä
korkeintaan viidellä vuo.
deUa. '
Parlamentin huutoäänestyksellä
hyväksymäfssä päätdslanselmassa
kannatetaan Suharton nimittämin,
tä täysivaltaiseksi presidentiksi.
Hän on tähän saakka toiminyt
vt. presidenttinä.
PÄIVÄN PAKINA
J U L M A A L I I K E H O M M AA
Yleisesti tiedetään, että sodat
ovat aina olleet hyviä afäärejä,
aoillekin ihmisille. .
. Sotien aikana on aina leivottu
uusia miljonäärejä Ja rikastutettu
toisia. Ja k un vallan aivainasemas-sa
olevat miehet ovat sattumoi­sin
hyvin lähellä Juuri näitä sa­moja
piirejä, jotka sodista rikas­tuvat,
niin mitäpä silloin välite­tään
'kansanjomkkojen kohtaloista
— nuorten ihmisteni ennenaikai,
sesta kuolemasta tai raajarikkou-tiimisesiLa—^
tavallisten pulliaisten
(verojen noususta ja elämän vai­keutumisesta?
"
Niinpä on sanottu oikein halli-tusministerien
toimesta meille ca-nadlalaLsiillekin,
että paha perii
kuolemanikauippinat jos täältä l u ­ikataan
myymäsitä sotatarpeita Y h ­dysvaltoihin
Vietnamissa käy tet-täväjksi!
Tämä seMaisonaan on tietenkin
"normaalista" elämänmenoa tässäi
Ikaiikista yhteiskuntamuodoista par
Ihaassa, yksityisyrittäjäin yhteis-ikunnassa,
missä yksityiset saavat
todella yrittää työhön pääsyä ja
«lonopoliyhtiöt huolehltivat sekä,
ipallk»n maksusta että voittojen
a^ahmimigesta.
Yleisenä 'käsityksenä on kuiten-ollut,
että vai-sinaisissa hai-litui$
tehti^issä olevien ci pidä olla;
sanM^naikaisesti sotateollisuudesta
voittojjv kqbmlinasi^a ja välittö-inästi.
halUtukson päätöksiä toke­n
i .
TQtta on, että. joiUf^kin suur-yhtiöiden
miehillä on erittäin help
poa "vapautua" teoUisuuslaitok-sistaan
silloin kun ne "uhrautu­vat
hallituksen pailveluikseen ja
sitten taas mennä samojen yhtiöi­den
kuskin pukille kun toiminta
hallituiksen jäsenyydessä päättyy.
Nyt ovat kuitenkin pahat kie­l
e t kiinnittäneet huomiota siihen,
että esimeiikiksi Yhdysvaltain pre­sidentti
Johnson voi hyötyä, jos
ei välittömästi, niin ehkä välilli­sesti,
niistä suurista- sotatilauksis-ta,
mitä on hänen kotivaltionsa
" T e x a s i n " ilcublemanlkauppiaille
annettu.
Roberi Reguly-niminen sanoma­lehtimies
tiedoitti viikon alussa,
että sen jälkeen kun'Johnson tuli
Yhdysvaltain presidentiksi^ ovat
Texasin sotatarvetilaukset lisään­tyneet
460-prosenitisesti— JOr
itavastoin koko maata käsittävässä
mittaifcaavassa sotatarvetilauikset
ovat lisääntyneet sinä aikana
" v a i n " SS-pi-osenttisesti.
Kennedyn aikana Texasin osa­valtio
oli yhdennellätoista sijalla
s"|t,ataU'votilauistljen saannjssaii se­littää
s? ma, ikiiijeenvaihtaja J a to.-
•teaa, että inyt se on toisella ti­lalla
— KaUfoj^nian jälkeen.
Presidentin joidenkin ystävien
varnllisiuus on myös parantunut —
j a siihenkin on voinut vaikuttaa
Vietnamin sota.
PresDcientin läheinen ystävä N.
B. Zachury, San Antoniosta, on
.s^aanut .suunnattoman suuren r a -
ikennusurakan Thaimaasta, kertoo
mr. Reguly.
Brown and Root, Houstonista
käsin liikennöivä laitos, joka on
ollut lähellä Johnsonia koko hä­nen
pitkäaikaisen poliittisen uran
sa ajan, on osakkaana konsortu-missa,
jolla on Jättiläissuuria ra­kennusurakoita
Vietnamissa.
Bostonista käsin toimiva nuor­ten
republikaani-liberaalien liike
väittää, että Johnsonin talousin-tresseistä
on nostettava kysymys
tänä vuonna suoritettavissa pre­sidenttivaaleissa.
Mainitun yhdistyksen keiTOtaan
väittävän, että "voimakas osa kan­sallisesta
Johdosta, sisältyen sii­hen
ehkä itse presidenttikin/
hanikka suunnattomia etuisuuksia,
sodan Jatkamisesta Aasiassa."
Mainitun Ripon Society Foru­min
sanotaan suorittaneen "eri­koistutkimuksen"
Jonka tulokset
viittaavat siihen, että Johnsonilla
on vastakkaisia eln-yHfeyflcsiä —
hallitusvastuu j a yksilöedut.
Tämä yhteenveto tehdään Aus-
(tin "hiolding" yhtiöin ja Ling-
Temcor-Vough kautta. Viimeksi­mainittu
on yksi johtava sotatar-veteollisuuslaitos,
miikä on samalla
yksi nopeimmin kasvava miljar­din
doJlai-in laitos YhdysvaiUoissa.
L T V miltei nelinkertaistutti va­ransa
1 9 6 7— 1.8 m i l j a r d i i n dol­lariin.
LTV;llä on suuri urakka
uusimman lentokoneen "lentävän
Ikuorma-vaunun — rakentamiseksi
Vietnamiin.
Mainittujen lähteiden mukaan
L T V nielee pian Goreat Amefiean
Companyn miikä kontrolloi Bra/n-iff
Aimaysin. Braniff,. mikä on
saanut useita sotaan liittyviä u r a -
ikoita, on nähnyt tavallisten osak­keittensa
'hinnan kohoamisen 16-
' kertaisesti 31 kuukauden aikana
Kennedyn muihan jälkeen.
Suuren määrän Great American
osakkeista omistaa Brazos-lOth St.,
Austin-holding yhtiö, miikä kon-ti-
olloi useita suuria pankSceja.
Presidentin perheen omistama
Texas Broadcasting Companyn ja
televisiOT<audio J a virasto ovat Bra-zon
J a lOth St. rakennuksessa.
Ripon Forum saneoj että pre­sidentti
Johnson "näyttää ikontrol-loivan"
tämän yhtiön. Mainilttujen
osakkeiden ollessa Gltreat vAmeri.i
can yhtiössä, tämä "tarkoittaa, että
Johnsonin perheellä on yl^tömät
talousintressit Ling-Temco-Vough-gjin,
huomattavaan sotatarveleoUi-suuslaitokseen.
. - • .
Pi-esidentin ytei lähejs.ln ystävä
Ja luotetuin poliittinen neuvon­antaja,
selittää mainittu k i r j o i t t a -
(ja, on ylioikeuden tuomaaiAbe
Fortas. Lakimiehenä Fortas puo­lusti
Johnsonia vaalipetossyytöstä
vastaan 1948.
Sen jälkeen ikun Y^ysvaUat
selkaantui Dominikaanisieii 'tasjaval-lan
asioihin, presidentti valitsi
Fortrasin henkilökohtaiseksi lä-hettilääkseen
ratkaisemaan Domi­nikaanisen
tasavallan kriisiä.
Samalla kertaa Fortras öli Dö-minil^
iaanisen tasavallan sum-iin-man
sokerinostajan, Sugar Cotipq-irationin
jäsen.
Jos k^iikjki tämä — tai v a in osar
ikin siitä on totta, se saa varmaan
monen amerikkalaisen' kol|ot*a-maan
silmäkulmiaan joka kerta
kun presidentti Johnson puhuu
iVletnamin sodan lopettamista vasr
taan. — Känsäkouria,