1956-05-19-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivv % lauaaUina^ tuakok. 3» P — Saturday, May 19,1556 I l i i i i i T O i emo ftaeitb CinuUa». Es-am mtaoA cbu» iMii br **» OC0C» «B»llW« r t , OK»»». Pub- JMMd tbriee weMyi TxmdAft. Ifiunday» and Saturday» by Vspatis F B U M i l o g COmpapy L U U at XOO-US eixnet. W^ Baibury, OnU Caxizä». EOttoxM OUice OS. 4 - 4 ^ . Manager gddm»: Bo» ggtftory, Ontario- AdfrerU]än«; r>te» iQxm appltpatfon, Trandatkm free of «bsrge. Caj>a*t*sa: J vk, 7 «> 6 kk. 375 3 kk. 2» ybdysvaJIolÄsa: 11*. SJOO « kk. 4Ä» Suometfa; f vk. 8A> 0 kk. CT» Liittoliallituksen "gOjoI ^ '^^^^^^^^^ sfeuraavafcariadalaiset tietavat, liberaalipuolueen njModostaraan liittohallituksen ministerit pitävät tainaö tuosta puheita "demokraattisesta elämäntavasta", pUfii^iai keskusteluirapaudesta^s^ asioista. / ; .Mutia käytäntö on ilmeisesti vallan eri asia. r ;A <^>Kohdj^^ canadalazsten nousevan suuttumuksen siitä kuth kaasuputkilinjan rakentaminen Albertasta Itä-Canadaah aiotaan antaa yhdysvaltalaisille rahamiehille sittenkin, vaikka ky^isai ralcennussuunnitelman toteuttamiseen käytettäisiin pääa^ia^ oti j9-aikaisemmin uhkaillut, että se tulee jyrkästi rajoittamaan alahuonen jäsenten puhevapautta tässä asiassa. ^Pitäen keppihevosenaan sitä, että kaasuputkilinjan raken-tamlhän on siksi kiireellinen asia, ettei .parlamentin jäsenille vofjSa muka antaa mahdollisuutta keskustella hallituksen tekemästä ehdotuksesta, mik^^ imftksajain varoilla rakennettaisiin suuria voittoja tuottava laitos amerikkalaisille rahamiehille, Washingtonin matkoilla haotnaantunut kauppaministeri Howe esitti tiistaina alahuo-neeli istunnolle ehdotuksen, jonka mukaan kansanedustajilta, kielletään miltei kokonaan puheoikeus asiasta^ Ministeri rajoitetaan' 20 ininuuttiin (tavallisen 40 minuutin asemesta) ja lÄkä pafiinta, hallituksen ehdotus on hyväksyttävä ensimmäisiä -lukemisessa kello yhteen mennessä keskiviikkona. Tämän lisä ministerit ovat antaneet ymr märtää, että toisessa ja kolmannessa lukemisessa käytetään samaa menetelmää, mikä tarkoittaa sitä, että hallituksen 'ehdotus jyrätäänojiberaalipuolu^n äänten enemmistöllä läpi aot^niatta edes alahuoneen jäsenille mahdollisuutta esittää mielipiteitään Ja toivomuksiaan asiasta! ^ Tämä sellaisenaan on avoin tunnustus liittohallitukselta, 0tlä se pelkää avointa keskustelua kaasuputkilinjakysymyk- ^en käsittelyssä. Kauppaministeri Howen "giljotiini"-ehdo-ttis kuvastaa suurista eleistä huolimatta liittohallituksen ase-nian heikkoutta tässä tärkeässä kysymyksessä. i, Vaadittakoon päättävästi sitä, että alahuoneessa on käyttävä kysymyksestä perusteellinen keskustelu — ja pantakoon Aiertfille se miten kunkin alueen edustajat tässä asiassa lo-piilta äänestävät.' Quebecin maakuntavaaleista i4Ensimmäinen kerta monen pitkän;vuoden aikana kohtaa lehtemnte Vapaus ja'Torontossa ilmestyvä Vapaa Sana toi-, sensa, jos ei ^ aivan kokonaan, niin kuitenkin tärkeämmältä osalta, tärkeässä poliittisessa kysymyksessä. Vaikka ajatus-temme kulku onldn eri reitillä, niin sUiähuolim yjcsiniiellsiä siitä, että pääministeri Duplessis henkilökohtaisesti, ja, hänen johtamansa Union Nationale puolue ovat ai- | h^uttai^eet vahinkoa niin Quebecin maakunnalle kuin liittovaltiollekin, ja että sitä parempi on mitä pikemmin hänestä / päästään. hivottavaa vain onj että Quebecin maakunnassa asuvat ; ieheriime yhdistäisivät rivinsä ja osallistuisivat aktiivi- ^{^aalitaisteluun Duplessisin pahamaineisen valtakauden rtäfmiseksL „i',.vkuten on lehtemme uutistiedoissa kerrottu, Quebecin ^iitkuntavaalit pidetään kesäkuun 20 päivänä. Ja kuten To-tMtdn'Vapaa Sana lausui ^ i i t , "näihin tuleviin Quebecin maakuntavaaleihin onkin ^^tä kiinnittää huomiota toisissa maakunnissa enemmän IxJlAxi tavallista . . ;^P^Viitaten Duplessisin vouhotteluun, Vapaa Sana leimaa l l i l l ^ "kansalliseksi puolueeksi'' ja jopa vallan l'!Ö^ikokansaniseksikin'^': Vapaa Sana sanoo Duplessisin joh- f' ^ ^ puoluettaan "Quebecin ranskalaisen väestön kansalli-itc^ asenaarpänadaa vastaan', ja puolueena, jolla hän katsoo O^^ui tehtävänä edustaa kansallisia päämääriä . . . " IlJV Tällaiselta tilanne todella näyttää pinnallisesti katsoen. Mjjfitajpg^Taapaistaair vähän* pintaa, silloin havaitaan, että ijl^pftq^isin hallitus k^^^ (paitaan ja väitteitään amerikkalaisten rahamiesten hyväksi ||in koko Canadaa kuin Quebeciakin vastaan. ;J*';Ottakaamme vaikka Quebecin maakunnan suuret ja kor-i^ tuaattoman arvokkaat rautamalmialueet^Dupk lilibiantoi suorastaan pilkkahinnasta Ungavan rautamalmi-t^ iijssit American Iron Ore Companylle. Eikä siinä.kai i^^ilisäksi^ että tämä arvokas rautamalmi annettiin ulkomaa-llpsen suurpääoman käytettäväksi, Duplessis suoritti tämän Iwj6ituksensa niin, että tämä tärkeä luonnonresurssimme i viedään raaka-aineena maan rajojen ulkopuolelle. Seuraus siliä^on se, että suuresta rautamalinivarastostaan huolimatta C^ltebecissa ei ole toivoakaan siitä, että Ungavaan saataisiin omat "rautatehtaat, mistä saisivat Canadan; ranskalaiset ja muui>canadalaiset työtä ja mistä Canada saisi rautaa ja tir^tä. •:^^i:ÄAn ehdoilla yhdysvaltalaisille rahamiehille, pääministeri Duplessis toimi kaikesta "kansalliskähkoilustaan" huolimatta yhtä paljon Quebecinrväestön' kuin koko Ganadankin kansan etuja vas-taan. c , > " V Duplessis jäisi edelleen' hallituspukille, hän tulisi suunnittelemiensa ja lupaustensa ^ mukaisesti antamaan Shelter Bayn arvokkaan rautamalmin United States Steel Corporationille — myös niin, ettei Shelter Baynkään rautamalmia jalostettaisi sen paremmin Quebecissa kuin muuallakaan Canadassa, vaan vietäisiin raaka-aineena rajan eteläpuolelle, mistä sitten saisimme "luvan" ostaa monin kerroin kalliimmalla hinnalla oman rautamalmimme teräk- ^ksi ja raudaksi valmistettuna! • • • ^ On tarpeellista korostaa Duplessisin hallituksen "kansalli-suusniielisyyden" onttoutta ja valheellisuutta nimenomaan siksif eUä vältettäisiin ajautun^sta ojasta allikkoon. Mainittakoon, että vaikka Toronton Vapaa Sana asettuu näissä vaaleissa Duplessisin komentoa vastaan, se antaa ymmärtää ja tilni^lta^ mainitsematta suosittelee Union Nationale-puolueen tilalle ^liberaalipuolueen hallitusta, joka on Ottawasta näin harjoittanut ;perusoIemukseltaan aivan samanlaista kansallista itsemurhapolitiikkaa yhdysvaU S Y N T Y M Ä PÄIVIÄ Sfiina Sntraäatn, Waien 7own-fihipjfta, täyttää sunnuntaina, toukokuun 20 väivSa^ VI ruotta. YMysxuae sukulaisten ja tuttavien onnlttelotm:. Numerojen kertomaa kahden eri järjestelmän välisestä kilvasta Mitä muut sanovat BiSfVMSV T I E T E N K I N 8IIT« K E N E N iXaaUi O N O J A S SA tMtooe^ kun kenraali Seror saapui kaupunkiin v a l mistellakseen turvalUsuusfoimenpitei-tä pääministeii Bulsaninin j a puoloe- »mteM HrushtshevinTlerailua s i l mällä pitäen. Nyt ei kuitenkaan ble telity minkäänlaista : nomeroa k un ScotUaia Tardin^^ t ^ päälliklcö Leonard' Brut on saapunut Tukftolmaan valmistelemaan turvallisuustoimenpiteitä brittiläisen •. mo-narkkiparin Ruotsin vlerailim merkeissä. Sanottiin, että koko Scotland Yard oli Ziontoossa varpaillaan, koska "pelättiin pahinta'? neuvostovieraita kohtaan >. tunnetun "vihamteUsyyden" vuoksi. Entä nyt? — Uutiskuvan teksti, H;gin Vapaa Sana, Tovnetta tMiasia «h «tta wu»' fMtmme im iikatOaaut laäKUea «oisUlcea nsUUaheen Ieirii0 — Erma UbeSa» «n Jatkarasti disteiur, etu tällaineD OfotOa Johtaa tuert3snätt» sotUo ja ettei näldeä leSrlen kesken voisi Budu olla minkäänlaista bedelmällisti ybteistyStä — el ^des talondelli-sellalcaan alalkt Kenvostoliitön läheis neUlcyiiunenvaotinfett~' ole^ massaolo komoaa lniit«akiii täi' laiset väitteet Vieläpi sodaaUs rasftafssa olosobfcissa edMykcel-lisenunat kapftalisftset maat oli" vat Kint/iissäjA menestyks«|U-sess3( ybtelsfyossä. Viime aikoini on sosialistisen leirin (aholfa.v<d-mafckaasti: korostetta niatuui^ omaisen rinnakkalsolon meryl^sr tä ja välttämättömyyttä. Monia merkittäviä taloksia jännityksen-lieventämiseksi 'Ja suhteitten parantamiseksi onkin Jo saavotetto. Sosialistisen leirin tahfdta on pitallsfen leiri tavallaan haaste^ ta kilpailnnn yhteiskonnallis-ia- ALASKAN ETELÄINEN OSA ON MERELLE PÄÄSEMISEN M L Ä Maamme länsirannikolla on bcr rätetty kysymys siltä, että koska Yhdysvaltain r iimistamon Alaskan alue ulottuu pitkälle etelään British Columbian länsirajaa myöten vsulr klen noin puolet maakunnan aluees» ta meren rannasta, n i i n olisi suotavaa, että Alaskan alueelta, myönnet-^^ täisiin käytäviä Canadan pohjoisten alueiden käytettäviksi. Asiasta klrjoitt,aa länsirannikolla painetun Pacific Tribun6 lehden kommentoja Hai G r i f f l n seuraavaa: Ulkoasiainministeri Lester B. Pearson on julkisesti lausunut Canadan parlamentin alahuoneessa sen totuuden, että British Columbian nopea sodanjälkeinen kebityä pakoittaa päiväjärjestykseen Canadan Ja Yhdy/nraltaia väliset suhteet. Hän sanoi äskettäin alahuoneen ulkoasiain valiokunnalle, että Alaskan "panhändlen" (Alaskasta Canadan' j a Tyynen-'- meren välille' ulottuva osa) ^'olisi alkujaankin ollut. Icuuluttava; Ca-nadalle". Tämä lausunto on rsamanipukai-nen Canadan Venäjän rlähettUäs, s ir Charles- Btigotin'puolitoista vuosisataa sitten esittämästsrkun hän U-tnoitti kreivi Nesselrodelle, että ''vaatimuksemme ovat^: uskoakseni, aina ulottuneet 59. leveysasteelle (Lynn-kanaalin päähän), mutta että 37. V leveysasteeseen: (Frederick. Soundiin) asetettu demarkaatiolinj a on kokonaan tyydyttävä . . Aivan samaa mieltä olivat kaksi canadalaista kansainvälisen tribunaalin jäsentä v. 1903, s i r Louis A . Jette j a A l l e n E. Aylesworth. jotka kieltäytyivät allekirjoittamasta nykyisiä rajoja määrittelevää sopimus-: t a sillä he "eivät pitäneet tribunaal i n johtopäätöksiä saariin, Portlan-d i n kanaalin suuhun eikä vuoristo-sarjaan nähden. täysin jurlidisena". Canadan omistusoikeudesta"pan-handleen" puhuvat voimakkaasti ne seikat, että alue on suurelta osalta canadalaisten tutkimusretkelli-jäin ensi kertaa tutkima ja että se on ollut canadalaisten miehittämä-näkin. Vuosien 1792 j a 1797 välillä kapteeni George Vancouver k a r t o it ti länsirannikon aina Straits of Juan de.Fucasta Cook Inletiin asti. Ja vuosien 1839—58 välisenä aikana Hudsons Bay-yhtiö vuokrasi aluetta Venäjältä. Mutta kaikkein tehokkaijn väite perustuu maantieteelliseen logiikkaan. Tuo samanen "panhandle", (pan-nunvarsi'*), tuo kapea>kaistale rannikkoaluetta joka ulottuu Portlan-fooAcnisen Jä>^sfelnuH»i parem-iBOTrtffsta, Setfraavass» fnlfcaisem' ine JDinitamia nsmeivtietoja Ja iosiasloifa. Jotka «soittavat, miksi erait omapiirit pelkäävät täi-, laista faohanemaista kilpailua. S O S I A L I S T K ^ E K X E I B IN L A A J E N E M I N E N Toisen maailmansodan alkuun saakka sosialistiseen järjestelmään kuului v a i n ' 9 pros. maapallon koko väestöstä, mutta j o vuonna.1955 35 pros.' Nieavostolliton j a känsaiuie-mokraatUsten maiden yhteinen pinta- ala on n y k y i s in y l i 25 pros. maapallon koko alueesta. Tällä alueella tuotetaan noin 30: pros. maailman teolli^ufifden tuotteista. - K u n ' * sosialistisen järjestelmän maissa ^tuotannon suunnan ja. laadun määrää työtätekevän kansan etu, ovat' työläiset j a muut työtätekevät kiinnostuneet tuotannon nopeasta .^kohottamisesta;/ Tämä ilmenee mm..siinä, että; työntempo on näissä^, n ^ korkeampi k o i n kapitalistisissa maissa. tuotanto toli V. 1 9% 170 niiljazdia k i l o v a t t l t u n t i a . Vastaavana aikana kohosi teräksen tuotanto 2J^1fettsA' seksi e l i 45 vuiy tonniin. Samanaikaisesti kolmen johtavan länsi-Eu-roopan teollisuusmaan yhteinos hii-lientuotanto o l i vuonna 1955 414 mUj. tonnia (ei mainittavaa nousua-vuoteen 1937 verraten), sähkötuo-tantö o l i 200 miljardia kaowattitMfl-tia j a teräksen tuotanto 54 mllj.^ tonnia." Luvut Osoittavat, että Neuvostoliitto mainituilla^aloilla on j o saavuttamassa näiden maiden yhteisen tuotannon, vaikka se vielä äodan «Uaiäjöli^iiä^ kertaisestL \ , ; Epttäin^^s^ na k e U t t y n^ j a kbnei::^^^ mivöimän käy^ hanonuisiin^^^i^ byati h u b m a t t f t y^ pä näiden alojen i tuotanto kohosi vuo^feste/lifio kei^isel^.f;^^^^ väestön elintaso.*^ Realipalkat - ko^ Tämä-onkin yksi tae siitä, että sosiar hosivat viidennen 5-vuotlssuunnitel-listinen järjestelmä pystyy menes-iman aikana 39 %:11a j a yhteistilalT kebHys Foobssa SITA JA TÄI PuoJassa !isäänt/y Jatkunut» sai» O U P A VEKtAMJB xaalOTdCT, k i i n i k o i t o i , p o l i k l i n i^ d e n ja pxofylaktisteo Jaltosteo ^«a-moin talin myös päteviä läakinta-j ^ ^ työntekijöitä valmistavien opistojen^ ^ t^VtJ^S^^S^. l ja korkeakoulujen Inkumäaru: Sairasajojen InkumäärS tulee knusjyuot^upnnitplman aikana ^ - sSäntymään v. 1949 verrattuna m i i t e i SOjPros. ja-sp^anedelliseen kauteen verrattuna enemmän koin kaksinkertaisestL' Kauptmkeifain on tänä aikana rakennettu kolmisenkymmentä- n u t t a suurta: sairaalaa. din k»iaalista Lynnin kanaaliin, sulkee pohjoisen osan B r i t i s h Columbian maakunnasta pois luonnollisesta merenrannastaan. Samoin se estää Yukonin alueelta eteläisen pääsymahdollisuuden Lynnin kanaalille, Tyynellemerelle, r Se on ehdottomasti tämän maakunnan poliittista pirstoamistai joka aluksi toimeenpantiin 'Venäläi;;- amerikkalaisen yhtiön suojelemisek s i Hudsons Bay-yhtiön länteen päin laajenemiselta j a k i l p a i l u l l a J a j o ka vihdoin määrättiin Canadalle Y h dysvaltbjen toimesta pakon uhalla — v. 1903 tapahtuneiden erimielisyyksien, aikana presidentti Theodore Roosevelt määräsi sotilaita lä hetettäväksi Alaskan eteläosaan " n i i n huomiota herättämättä j a rauhallisesti kuin mahdollista." Jokaisessa kehitysvaiheen hyöky- Kohdassa maantieteelliset tosiseikat j a poliittiset rajat ovat joutuneet vastakkain. Ensimmäisen< kerran tapahtui näin kun v. 1872 löydettiin,kultaa Stikinen joella. Seuraavan kerran tapahtui samoin kun kehittyi K l on dyken kultakuume v. 1898^ j o l l om liittohallitus yritti tuloksetta saada satamaa Lynnin kan'iäli|i päähän. Nyt kun j o on suunnittelun alaisena suuria teollisuuslaitoksia British Columbian, maakunnan; pohjoiseen osaan, n i i n emme voi kieltää maantieteellisiä totuuksia. r -Kysymys on vain siitä, että sallinuneko sellaisen kehityksen^: vaikeuttamisen tai tuleeko Can4^^ dan hallitna rohkeasti esittämääh maamme oikeudet' tähän aluee; seen j a . tuleeko' se ryhtymään toi^ menpiteislin tämän ongelman rauhalliseksi ratkaisemiseksi. ' Huolimatta siitä, mihin toimenpiteisiin Canadan hallitus ryhtyy:^: j a mihin päätökseen se pääsee lähestyessään Yhdysvaltojen hallitusta luiytävien saamiseksi tämän alueen läpi, n i i n ei tnle hetkeksikään luopua Canadan oikeuksista näissä asioissa. tyksellisesti kilpailemaan kapitalististen maiden kanssa. . . T E O L L I S U U S T U O T A N N ON K A S V U Vuodesta 1937. vuoteen 1956 kohosi sosialististen maiden teollisuustuotanto lähes 4-kertaisesti,. mutta kapitalistisissa maissa o l i vastaavana aikana nousu vain vajaa 2-ker-tainen. Tämä siitä huolimatta, että Neuvostoliitto j a kansandemokratian m a a t kärsivät sodassa paljon suurempia taloudellisia menetyksiä kuin kapitalistiset maat mm. U S A : n alueelle ei sota ulottunut lainkaan. Jos vertailu; ulotetaan vieläkin pitempää ajanjaksoja käsittäväksi^ on sosialistisen järjestelmän parem-^ muus yhä ilmeisempi. Niinpä Neuvostoliiton teollinen tuotanto kohosi 26 vuoden aikana (1930—1955) y l i 20-kertiaisesti. Teollisuustuotanto kasvoi tänä kautena keskimäärin vuodessa Neuvostoliitossa 12.3, USA:ssa 3.3, Englannissa 2.4 ja Ranskassa vain 0.9 prosenttia. listen tulot 50 % : I l a . Vuonna;1960 Neuvostoliitto tuottaa 593 m i l j . tonnia hiiltä. 135 m i l j . tonnia 'naftaa, 68,3 n u l j . tonnia terästän ja 420 miljardia kilowattitun-t i a sähköä. Tämä merkitsee sitä, että Neuvostoliitto tulee tällöin olemaan Euroopan johtavin maa verrattaessa tärkeimpien tuotteitten tuotantoa asukaslukuun j a lähestymään huomattavasti U S A i n vastaavaa tuotantoa. Mainittakoon, että Neuvostoliitto tulee sanottuna aikana tuottamaan atomivoimalla kehitettyä sähkövoimaa 2 — 2,5 m i l j . k i - lowattia ja soveltamaan atomivoimaa mm. liikenteen palvelukseen. I H M I S T E N M E R K I T YN R A T K A I S E V A Tässä kahden järjestelmän välisessä rauhanomaisessa kilpailussa 10 uutta k l i n i k k a a lääketieteellisten akatenuoiden yhteyteen seka uusia osastoja entisiin sairaaloibin. Kaupungeissa e n nykyisin n.:3,000 tehr taan poliklinikkaa; j a . maaseu^ull^^' on avattu lähes 1,300 poliklinikkaa j a 1,600 sairastujaa. Maassa toi-j mii '10 lä^cetieieellista ^.akatCTiiaa j a toistasataa lääketieteellistä opistoa. Lääketieteellisissä korkeakouluissa opiskelee nyt v i i s i kertaa enemmän oppilaita k u i n sodan edellä. on ihmisillä. erittäin tärkeä merkitys. Nykyaikainen suurtuotanto vaatii kansantalouden k a i k i l l e aloill e Jatkuvasti uusia j a uusia spesialisteja. Tiedenuesten, insinöörien, teknikoiden jne. kouluttamisessa Neuvostoliitto on ylivoimaisesti edellä kaiklaa muita maita. : Neur vostoliiton korkeakouluissa opiskelee ylioppilaita 10 kertaa enemmän k u i n Englannin-: vastaavissa ^ laitoksissa. Vuoteen 1960 mennessä tulee tämä keski- j a korkeamman koulutuksen'' saaneiden spesialistien määrä huomattavasti kohoamaan :— vuosittain valmistuvien l u k u kohoaa 1,5-kertaisesti, j a rakennus-,: ras-kaanteollisuuden; liikenteen sekä maatalouden spesialistien koulutus tulee kohoamaan 2-kertaiseksi. T E O L L I S U U D E N K A S VU K A N S A N D E M O K R A T I O I S SA Rinta rinnan kulkee taloudellinen; kehitys muissakin sosialismin l e i r in maissa. Niinpä Puolassa teollisuu- Eräs n s o r i laklnue^ « l i p a i ajamaan «rääDfaniiariDäst^ maili aUe. LaklniesalDkas iialusi i taa asian vakavnotta valamiehij 2Gteu hän sanoi: ''Kaksil^-nus neljä sikaa, i i y v a t l i m a t ! 8 kymmentäneljä ^ kaksi h - n i i n monta k u i n valamiesten ali sessa! den tuotanto o n vuoteen 1955 nessä kohonnut sodan edelli tasosta y l i 4-kertaiseksi, Bulgar y l i 54certaiseksi, Tlshekkoslova ;Sa yli 2-keFtaiseksi; Unkanssa kertaiseksi;: Romaniassa lähe kiertälsek£L^ Saksan deniokraati sa tasavallassa y l i 2-kertäisek! Albaniassa- peräti . 11-kertais Myös K i i n a n kansantasavallass teollisuuden kehitys ollut eri laajaa j a , nopeaa.. Vaikka t maa on s i i r t y n y t sosialismin le vasta v. 1949, on se kohottanii teoUisuustuotantosian sodan e( sestä tasosta y l i 2-kertaiseksi ja desta.1949 y l i 4-kertaiseksi. Tuotantolaltostensa nopeassa kentamisessa ovat kansand* kraattiset maat' saaneet J a sa huomattavaa apua Neuvostoliit Niinpä tällä hetkellä Neuvostol auttaa . mainittuja^ maita rakc maan lähes 400 suurta J a 90 piei pää tuotantolaitosta. ^ Samoin s( myöntänyt näille maille halpa k o i s i a : j a : pitkäaikalsTa; lainojai den yhteissumma nousee 21 mii diin ruplaan. Erittäin suuri me tys o n myös kansandemokraatti maiden läheisellä vkeskinäi; avulla j a yhteistyöllä; Niiden samoin kuin koko sosialistisen r i n k i n r kansantaloudet tukeva täydentävät toinen toistaan. T yhteistyöllä o l i ratkaiseva vaita jotenkin siUoin kun kapitalisi maat U S A : n johdolla Ja 'painos sella pitivät yllä erittäin laajaa loudellista saartoa ns. "strategi: tavarain vientikieltolneen." Ydinfyysikoita koolla Moskovassa Hampuri. — Tk. 14 p. avattiin Moskovassa ydinfyysikkokongressi, johon osallistuu n. 60 ulkolaista tiedemiestä. Länsi-Saksalla on ensimmäistä kertaa edustaja tämän kaltaisessa kongressissa . Neuvostoliitossa. Muista osallistuvista maista mainittakoon Ruotsi, Iso-Britan nia, Yhdysvallat, Ranska, Sveitsif Hollanti ja Norja. vaksi, mitä on Duplessis harjoittanut Quebecissa. Eroa on > vain siinä, että liberaalien muodostamalla liittohallituksella on ollut mahdolUsuus tehdä tätä syntiä vieläkin laajemmassa määrässä. Yhtyessämme Vapaa Sanaan siinä, että Duplessisin hallitus olisi saatettava tappioon kesäkuun 20 pnä pidettävissä vaaleissa, me esitänune harkittuna ntuelipiteenämme, että tilanne ei parane rahtuakaan äänestämällä liberaaleja. Näistä vanhojen puolueiden suhteista on sanottava, että "pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin". Vaalitaistelu ei ole liioin mitään "arvauskilpailua" siitä mikä puolue ttdee voittamaan. Jos Voittäjapuolueellä on maakunnalle ja maalle turmiollinen ohjelma, niin sille annettu ääni on haaskattu ääni sittenkin, vaikka se voittaisi vaaleissa^ Jos taas. jollakin puolueella on. maakuntaa ja koko maata 3 hyödyttävä ohjelma, niin sille annettu ääni on sittenkin hyödyllinen vaikka puolue jäisi vielä tällä kertaa valitsematta. Tällaisen, todella demokraattisen j a vastuuntuntoiset katsantokannan perusteella me suosittelenmie Quebecissa oleville maanmiehillemme: Toimikaa käsi kädessä ja olka Olassa niiden tjröväenehdokkaiden valitsemiseksi, jotka teidän harkittm kantanne mukaan parhaiten edustavat toivomuk-sianne omalla alueellanne.. Ei yhtään ääntä kummallekaan vanhaUe puolueelle! Yhdistettäköön työläisten ja farmarien voimat kussakin vaalipiirissä yhteisesti sovitun työväenedus-tajan tueksi, huolimatta siitä, kumpaa työväen poliittista puoluetta kukin näistä ehdokkaista edustaa. Vain täten menetellen voidaan lopettaa se petospolitiikka, mitä Duplessisin hallitus on toteuttanut valheellisen "kan-salliskiihkoilun" varjossa. S U U N N I T E L M A T A L O U D E N M E R K I T Y S Tuotantovälineitten yhteiskunnal: lisen omistuksen J a suunnitelmatalouden ansiosta sosialistiset maat kehittyvät pulista vapaina. Ne > ovat pystyneet poistamaan myös työttö- .inyy4<?n,v.ioka; kuuluu. ::olennaisena osana kapitalistiseeh Järjestelmään: Kapitalistisissa maissa. Joissa on vallalla tuotantovälineitten yksityisomistus, on tuotanto suunnitel-matonta, mikä johtaa n e alati uusiutuviin : taloudellisim : pulakausiin. Tämän tosiasian totesi hiljattain mm. USA:n finanssipiirien äänenkannattaja lausuessaan: ''20 vuoden räikana me (USA) luisuimme taak sepäin .seitsemän kei'taa. j a perääntymisemme o l i usein sangen huO':> mattava, mutta tänä aikana ctvät venäläiset perääntyneet kertaakaan". - . Muutamat numerotiedot valaisevat sitä tilannetta, josta Neuvostoliiton o l i aloitettava. Tsaarinaikainen Venäjä «oli teollisessa tuotan-^ nossa 5-tilalla maailmassa j a 4-tilal-la Euroopassa^ Sähkön tuotannossa sillä oli ISrpaikka tnaailmassa ja 7-paikka Euroopassa. Jo toisen; maailmansodan alkuun mennessä o l i Neuvostoliitto kohonnut teollisuusmaana toiselle tilalle maailmas-: sa j a ensimmäiselle Euroopassa. Sodan jälkeisellä kaudella, on Neuvostoliitto huomattavasti ohittanut län-si- Euroopan maat teollisuustuotannossa j a saavuttanut, vakuuttavasti USA:ta monien tuotantoalojen kohdalla. V A L T A V A NOUSU ^ NEUVOSTOLDTOSSA Vuonna 1955 Neuvostoliitto tuotti hiiltä 3 9 1 n u l j ; tonnia; mikä on y l i kolmekertaa enemmän k u i n vastaava luku vuonna 1937. Sähkövoiman Francon Espanja uusien tapahtumien ''Espanjan\ virallisten piirien : nykyinen hsrmostanelsans on fl-mlö,- Jota maassa e l o l e esiintynyt : ' ' moniin':pltkfteTiiosllnVUrJoUtaa ^ " L a Tribnne des Nationsine" lehden Madridin-kirjeenvaihtaja tk. 4 päivän numerossa Ja jatkaa: ' " O n totta, että lakkojen jatkn- .mlnen. Pohjois-Espanjassa, f i nanssien sekasorto, Artajon dlplo- ,. maatunen epäonnlstnmlnen T h - dysvalloissa Ja tietty knohnnta armeijan kaadereissa ovat rilttS- - v H syitä tämän kliholttnnelran-dentllan sellttämlseksL -Francon puhetulva Andalusian kiertomatkalla on Johtanut lehdlstokom-mentaarelhln. Joissa naita paheita ; pidetään sopimattomina. Niinpä' maltillisemmat espanjalaiset lehdet ovat varsin kärkevästi arvostelleet, niitä Francon puheiden kohtia; Joissa tämä.vaUttelee. ettei voida tehdä mitään- alhaisia palkkoja vastaan; sekä uhkailee' sisäisen' levottomuuden tukahduttamiseksi uudella kansalaissodalla, jopa kolmannella maailmansodallakin. : Vieläpä : E s panjassakin nämä puheet ovat herättäneet tiettyä tyrmistymistä. Puheita pidetään ajastaan vjälkeen ^äänehiä. Eräs lehti lausui: ''Tuntee-kasvoillaan kylmän sodan kaipuun- viimeisiä hengähdyksiä." Juuri Francon sotaUihfco on herättänyt mitä nurjimpia tunteita Espanjan kalkissa yhtelsknnta-plirelssä. Yhdessä asiassa e ^ a n - . Jalaiset ovat nimittäin vihdoinkin saavuttaneet > yksimielisyyden: ei t enää sotia, ei slräisiä dkä nlko-malsla^ ei enää : sotien tahe|a. Laajat porvarilliset: piirit ovat; v i i - } me aikoihIn,saakka atataneet.:ken-raall Francolle .tukensa, nimen-'. .omaan siksi, että ne ovat petän- ) neet nutta kansalaissotaa. ; T m - . märtää siis' .helposti 'että: nämä > ' pUrit säpsähtivät kenraali Francoon uhatessa heittää' sinipaita- Ja mu s t a lakkidivlsloonaiisa nndel-^ -leen kansalaissodan taistelukentille. Näissä Espanjaa hallitsevissa levot-tomuudentunnelmissa on erikoista ihailua herättänyt- ja julkiseen mielipiteeseen .vaikuttanut .se tyyni -rauhallisuus, Jolla on Johdettu Navarran Ja baskilaisalueiden suuria lakko}iik-keitä: Kaikkialla Espanjassa kerrotaan Pampelunan tehtailla sattuneesta välikohtauksesta. : Poliisivoimat olivat ympäröineet lakossa olevat tehtaat: Lakkolaiset lähtivät mielenosoitukselle kaduille rukouksia lukien, lakonjohtajansa kulkueen ; kärjessä. Käskyistä huoUmatta ei poliisi liikahtanutkaan mielenosoituskulkueen h a - joittamiseksf,, työläiset palasivat mielenosoituksen päätyttyä koteihinsa ja lakko jatkui. Varshi merkilliseltä tuntui myös, että Espanjan lehdet Julkaisivat tasavallan aikaisen: minister i n . : G i l Roblesin puolustuspuheen erään poliittisesta toiminnasta syytetyn poliitikon puolesta, sitäkin mer-killisemmältä, kun tämä puolustuspuhe' oli melkein periaatejulistus. F r a n con valtion väkivaltaa j a poikkexisla-keja vastaan. Jotakin poikkeuksellista on kypsjmiässä Espanjassa j a a i nakin yhdessä suhteessa on saavutettu yksimielisyys:- oUvatpa muutokset minkälaisia tahansa maan on säästyt-: tävä uudelta kansalaissodalta j a varsinkin; ulkomaiselta sekaantumiselta (amerikkalaiset ,sbtUästukikohdat; panjassa!). J. - L , Omituisinta nykyisessä' -tilantee on. että haUituksen sanoja elyät s rää': teot. v TeöUisalialUtW p o ^ ^ päivä päivältä.; Vapun vietossa hallitus antoi myöten 18 vuoden tai Jälkeen,: Joskin; päivää virallisesti 1 tettiin "Pyhän Josef Käsityöläisi nimissä.: Syynä tähän' naamioitu vapuii viettoon o l i Kallltufcsen pe] että kokoi maassa puhkeaa ^ vappi yleislakko. Espanjan hallitus pel) yhä. Julkisemmaksi/Ja volmakkatC. maksi kasvavaa Esp'anJan työväen! kettä -T- se on i S i a n j a n poUittii kehityksen tärkeimpiä vlimeaikai tuloja. Myös Espanjan oikeusistuimien i liittiset: tuomiot ovat käyneet lievei miksi^ Bilbaon tehtaat on lakon tymlsenjällteen avattu ja työlät otettu työhön llmaq ehtoja, kun t; Iäiset "kieltäytyivät yksUölllsestl"; moittautumasta tölliin. Mones muussakin suhteessa: o n ' haval( Francon hallituksen otteen heikken mistä sekä Espanjassa, että Majp kossa. lämä Francon: synkän : kaudi päättymistä ennustava tapahtumb kasautuminen selvittää, miksi Espaii Jan viralliset-piirit ovat niin henno tuneita j a miksi niiden puheet ja ta ovat n i i n sekavi^. Ei ole lllolteltat puheita, mutta ei myöskään tekoj jotka ;<)vat puheiden lähtökohtaa Riittää, kun todetaan, 'että £ s p ^ elää : uuden dynaamisen^ tilantS kynnyksellä, Jossa viime vuosien < pahtumlen hidas rytmi on lopuBl sesti sivuutettu." - PÄIVÄN PÄKINÄ Mm voima on suuri N i i n paljon kuin meissä " k a k s ir pulttusissa" sanomisen aihetta lie^. neekin, niin totisena totena voidaan kuitenkin pitää sitä, että suhteellisen vähän joukossamme. \on sentään Kihniön kirkkoherani, tapaisia karjuja, jotka opettavat r i p - pikoulutytöille"mä tähti olen sun tarhassas" virttä pappUassa; mutta silmän välttäessä no; puhumatta paras. Kun lantaa pöyhii, se haisee. Mutta miehissä yleensä — taas joitakin "kovaksi keitettyjä" l u kuunottamatta — on: k u i t e n k i n 'sellainen^ yleisvika, että he ovat "nais i i n ' meneviä" — eikä siinä suhteessa ole mitään valittamista kuulunut naistenkaan^puolelta. E i tarvitse miehen alun o l l a p a l j o n muuta ktiin polven korkuisen kun j o havaitaan vissiä silmien v i l - kettä, sekä halua j a kykyä ensimmäisten "rakkauskirjeitten''' kirjoittamiseen — takapihan lankkuaitaan tai pihakoivuun; j a samankokoisten tyttöjen . eleet osoittavat, että he ovat leildssä inukana, vaikka oppivatkin hämmästi^vän helposti sanomaan; "vie sinä minä vikisen"! : Tätä. ihmisten luonnollista suh-detta>^ eikä kysymys ole suinkaan yksinomaan vainvnuorista - ^ k ä y tetään valitettavasti myös kaupalliseen tarkoitukseen: : Mitä kauneimman tytön j a komeimman salonkileijonan saavat esimerkilKi: -Holly-woodin elokuvatehtailijat ^käsiinsä, sitä enemmän he' kahmivat kokoon r i i h i k u i v i a dollareita. Eikä kukaan pitänyt l i i o i n ihmeenä t a i ; ininään kiin Reuterin uutis-tiedossa kerrottiin toukokuun 14 pnä seuraavaa: " L o w e r G o m a l . Englanti •—'Tämän Keski-Englannin: pienen teol-lisuiiskauppalan anglikaanien arvo-henkilöt ovat päättäneet, että M a rilyn Monroe on tyttö jonka avulla saadaan ehkä parhaiten rahaa S t . James'm' k i r k o l l e ." "Niinpä he kirjoittivat hänelle eilen i l l a l l a pyytäen häntä avaa-nfaan kirk^ kesäkttUssal Apxilaispappi Rev. Ro^ bert Timms l a u s i i i : 'Me ajattelimme,: että; tämä nuori nainen voi osoittautua suureksitvetonumeroksi; siOä hain on h y v i n tunnettu j a - p i detty'.' , . "Tama näytteUjätär tulee pian BritanniaaAHvaIinistamaan> elokuvaa." -''^ ' 1 ' Joka nyt luulee, että allekirjoittaneella on halua pistelyyn; piikittelyyn tai ilveilyyn tämän uutistie-don johdosta^ hän pettyy täydellis e s t i - - " - ' ^ ' • laisia menettelytapoja tyrkyttämättä sen paremmin meidän Lutheri-laiselle kirkollemme k u i n m u i l l e kaan; -meistä tuntuu; maallikkona, että apulaispappi Timmsilla on sekä rohkeutta. jpoikeata luuduttavasta kaavamaisuudesta että mielikuvitusta uusien toimintamuotojen haddn-nassa. 'Tänä emme lainkaan halua puolustaa ajatusta että "tarkoitus pyhittää keinot",-mutta emme l i l o in voi onjaksua sellaista kaavamaista iso-isärainajan nskontoakaauf että kauneiu; "yfaräiOsM naisellinen kauneus, on muka "syntiä". käy mielestämme täydestä iiii» tähtenä, me voimme henkemme,69 mäUä nähdä,^että hänestä ttdei todella Pyhän Jaimesin kirkon pin tarhäjuJUan-suun vetomimero. r Tieto siitä, että l l a r i l y r i vllkults k i r k o n V puutarhajuhlassa:' kamiliti silmiään j a Ueruitaa taiteellisen vk hättavästi anatominsa': vissejä pä> sekä ^lausahtaa - sievästä suustaf joitakin herttaisia:. sanoja, saa hon koko miespuolisen kannatt4]> joukon ^liikkeelle, mikä tarkoitta! luultavasti, sitä, että heidän 10» vansa tulevat mukana hnolehtimasi Päinvastom, j a lamkaan saman-psiitä^i^ä^^ tämä kirkon puutatte j u h l a - johdata heidän hyviä ^ hiääii ajatuksissakaan In^tton>iI« poluille. Ja rahaa tulee kmn rt* kaaJ 'S Uskollansa kukini autuaaJcä ,^ l e e ' tavataan sanoi ja joittaSiit i u k e i ^ ^ ^ i ö e t e s^ aiihiiaaksi kuin nekin^ jotka ^ Kihniön kirkkoherraan iisiu>en J p täneei kulkea sitä "kapeata p ö l ^ mij&ttyaäi^ i e t ; t a y b l l l s ^ tarpovat
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 19, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-05-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560519 |
Description
Title | 1956-05-19-02 |
OCR text |
Sivv % lauaaUina^ tuakok. 3» P — Saturday, May 19,1556
I l i i i i i T O i
emo ftaeitb CinuUa». Es-am
mtaoA cbu» iMii br **»
OC0C» «B»llW« r t , OK»»». Pub-
JMMd tbriee weMyi TxmdAft.
Ifiunday» and Saturday» by Vspatis
F B U M i l o g COmpapy L U U at XOO-US
eixnet. W^ Baibury, OnU Caxizä».
EOttoxM OUice OS. 4 - 4 ^ . Manager
gddm»: Bo» ggtftory, Ontario-
AdfrerU]än«; r>te» iQxm appltpatfon,
Trandatkm free of «bsrge.
Caj>a*t*sa: J vk, 7 «> 6 kk. 375
3 kk. 2»
ybdysvaJIolÄsa: 11*. SJOO « kk. 4Ä»
Suometfa; f vk. 8A> 0 kk. CT»
Liittoliallituksen "gOjoI
^ '^^^^^^^^^ sfeuraavafcariadalaiset tietavat, liberaalipuolueen
njModostaraan liittohallituksen ministerit pitävät
tainaö tuosta puheita "demokraattisesta elämäntavasta",
pUfii^iai keskusteluirapaudesta^s^ asioista.
/ ; .Mutia käytäntö on ilmeisesti vallan eri asia.
r ;A <^>Kohdj^^ canadalazsten nousevan suuttumuksen siitä
kuth kaasuputkilinjan rakentaminen Albertasta Itä-Canadaah
aiotaan antaa yhdysvaltalaisille rahamiehille sittenkin, vaikka
ky^isai ralcennussuunnitelman toteuttamiseen käytettäisiin
pääa^ia^
oti j9-aikaisemmin uhkaillut, että se tulee jyrkästi rajoittamaan
alahuonen jäsenten puhevapautta tässä asiassa.
^Pitäen keppihevosenaan sitä, että kaasuputkilinjan raken-tamlhän
on siksi kiireellinen asia, ettei .parlamentin jäsenille
vofjSa muka antaa mahdollisuutta keskustella hallituksen tekemästä
ehdotuksesta, mik^^
imftksajain varoilla rakennettaisiin suuria voittoja tuottava
laitos amerikkalaisille rahamiehille, Washingtonin matkoilla
haotnaantunut kauppaministeri Howe esitti tiistaina alahuo-neeli
istunnolle ehdotuksen, jonka mukaan kansanedustajilta,
kielletään miltei kokonaan puheoikeus asiasta^ Ministeri
rajoitetaan' 20 ininuuttiin (tavallisen 40 minuutin asemesta)
ja lÄkä pafiinta, hallituksen ehdotus on hyväksyttävä ensimmäisiä
-lukemisessa kello yhteen mennessä keskiviikkona.
Tämän lisä ministerit ovat antaneet ymr
märtää, että toisessa ja kolmannessa lukemisessa käytetään
samaa menetelmää, mikä tarkoittaa sitä, että hallituksen
'ehdotus jyrätäänojiberaalipuolu^n äänten enemmistöllä läpi
aot^niatta edes alahuoneen jäsenille mahdollisuutta esittää
mielipiteitään Ja toivomuksiaan asiasta!
^ Tämä sellaisenaan on avoin tunnustus liittohallitukselta,
0tlä se pelkää avointa keskustelua kaasuputkilinjakysymyk-
^en käsittelyssä. Kauppaministeri Howen "giljotiini"-ehdo-ttis
kuvastaa suurista eleistä huolimatta liittohallituksen ase-nian
heikkoutta tässä tärkeässä kysymyksessä.
i, Vaadittakoon päättävästi sitä, että alahuoneessa on käyttävä
kysymyksestä perusteellinen keskustelu — ja pantakoon
Aiertfille se miten kunkin alueen edustajat tässä asiassa lo-piilta
äänestävät.'
Quebecin maakuntavaaleista
i4Ensimmäinen kerta monen pitkän;vuoden aikana kohtaa
lehtemnte Vapaus ja'Torontossa ilmestyvä Vapaa Sana toi-,
sensa, jos ei ^ aivan kokonaan, niin kuitenkin tärkeämmältä
osalta, tärkeässä poliittisessa kysymyksessä. Vaikka ajatus-temme
kulku onldn eri reitillä, niin sUiähuolim
yjcsiniiellsiä siitä, että pääministeri Duplessis henkilökohtaisesti,
ja, hänen johtamansa Union Nationale puolue ovat ai- |
h^uttai^eet vahinkoa niin Quebecin maakunnalle kuin liittovaltiollekin,
ja että sitä parempi on mitä pikemmin hänestä /
päästään.
hivottavaa vain onj että Quebecin maakunnassa asuvat ;
ieheriime yhdistäisivät rivinsä ja osallistuisivat aktiivi-
^{^aalitaisteluun Duplessisin pahamaineisen valtakauden
rtäfmiseksL
„i',.vkuten on lehtemme uutistiedoissa kerrottu, Quebecin
^iitkuntavaalit pidetään kesäkuun 20 päivänä. Ja kuten To-tMtdn'Vapaa
Sana lausui
^ i i t , "näihin tuleviin Quebecin maakuntavaaleihin onkin
^^tä kiinnittää huomiota toisissa maakunnissa enemmän
IxJlAxi tavallista . .
;^P^Viitaten Duplessisin vouhotteluun, Vapaa Sana leimaa
l l i l l ^ "kansalliseksi puolueeksi'' ja jopa vallan
l'!Ö^ikokansaniseksikin'^': Vapaa Sana sanoo Duplessisin joh- f' ^ ^ puoluettaan "Quebecin ranskalaisen väestön kansalli-itc^
asenaarpänadaa vastaan', ja puolueena, jolla hän katsoo
O^^ui tehtävänä edustaa kansallisia päämääriä . . . "
IlJV Tällaiselta tilanne todella näyttää pinnallisesti katsoen.
Mjjfitajpg^Taapaistaair vähän* pintaa, silloin havaitaan, että
ijl^pftq^isin hallitus k^^^
(paitaan ja väitteitään amerikkalaisten rahamiesten hyväksi
||in koko Canadaa kuin Quebeciakin vastaan.
;J*';Ottakaamme vaikka Quebecin maakunnan suuret ja kor-i^
tuaattoman arvokkaat rautamalmialueet^Dupk
lilibiantoi suorastaan pilkkahinnasta Ungavan rautamalmi-t^
iijssit American Iron Ore Companylle. Eikä siinä.kai
i^^ilisäksi^ että tämä arvokas rautamalmi annettiin ulkomaa-llpsen
suurpääoman käytettäväksi, Duplessis suoritti tämän
Iwj6ituksensa niin, että tämä tärkeä luonnonresurssimme i
viedään raaka-aineena maan rajojen ulkopuolelle. Seuraus
siliä^on se, että suuresta rautamalinivarastostaan huolimatta
C^ltebecissa ei ole toivoakaan siitä, että Ungavaan saataisiin
omat "rautatehtaat, mistä saisivat Canadan; ranskalaiset ja
muui>canadalaiset työtä ja mistä Canada saisi rautaa ja
tir^tä.
•:^^i:ÄAn ehdoilla yhdysvaltalaisille
rahamiehille, pääministeri Duplessis toimi
kaikesta "kansalliskähkoilustaan" huolimatta yhtä paljon
Quebecinrväestön' kuin koko Ganadankin kansan etuja vas-taan.
c , > "
V Duplessis jäisi edelleen'
hallituspukille, hän tulisi suunnittelemiensa ja lupaustensa ^
mukaisesti antamaan Shelter Bayn arvokkaan rautamalmin
United States Steel Corporationille — myös niin, ettei Shelter
Baynkään rautamalmia jalostettaisi sen paremmin Quebecissa
kuin muuallakaan Canadassa, vaan vietäisiin raaka-aineena
rajan eteläpuolelle, mistä sitten saisimme "luvan" ostaa monin
kerroin kalliimmalla hinnalla oman rautamalmimme teräk-
^ksi ja raudaksi valmistettuna!
• • •
^ On tarpeellista korostaa Duplessisin hallituksen "kansalli-suusniielisyyden"
onttoutta ja valheellisuutta nimenomaan
siksif eUä vältettäisiin ajautun^sta ojasta allikkoon. Mainittakoon,
että vaikka Toronton Vapaa Sana asettuu näissä vaaleissa
Duplessisin komentoa vastaan, se antaa ymmärtää ja
tilni^lta^ mainitsematta suosittelee Union Nationale-puolueen
tilalle ^liberaalipuolueen hallitusta, joka on Ottawasta näin
harjoittanut ;perusoIemukseltaan aivan samanlaista kansallista
itsemurhapolitiikkaa yhdysvaU
S Y N T Y M Ä PÄIVIÄ
Sfiina Sntraäatn, Waien 7own-fihipjfta,
täyttää sunnuntaina, toukokuun
20 väivSa^ VI ruotta.
YMysxuae sukulaisten ja tuttavien
onnlttelotm:.
Numerojen kertomaa kahden eri
järjestelmän välisestä kilvasta
Mitä muut sanovat
BiSfVMSV T I E T E N K I N 8IIT«
K E N E N iXaaUi O N O J A S SA
tMtooe^ kun
kenraali Seror saapui kaupunkiin v a l mistellakseen
turvalUsuusfoimenpitei-tä
pääministeii Bulsaninin j a puoloe-
»mteM HrushtshevinTlerailua s i l mällä
pitäen. Nyt ei kuitenkaan ble
telity minkäänlaista : nomeroa k un
ScotUaia Tardin^^ t ^
päälliklcö Leonard' Brut on saapunut
Tukftolmaan valmistelemaan turvallisuustoimenpiteitä
brittiläisen •. mo-narkkiparin
Ruotsin vlerailim merkeissä.
Sanottiin, että koko Scotland
Yard oli Ziontoossa varpaillaan, koska
"pelättiin pahinta'? neuvostovieraita
kohtaan >. tunnetun "vihamteUsyyden"
vuoksi. Entä nyt? — Uutiskuvan teksti,
H;gin Vapaa Sana,
Tovnetta tMiasia «h «tta wu»'
fMtmme im iikatOaaut laäKUea
«oisUlcea nsUUaheen Ieirii0 —
Erma UbeSa» «n Jatkarasti
disteiur, etu tällaineD OfotOa
Johtaa tuert3snätt» sotUo ja ettei
näldeä leSrlen kesken voisi Budu
olla minkäänlaista bedelmällisti
ybteistyStä — el ^des talondelli-sellalcaan
alalkt Kenvostoliitön
läheis neUlcyiiunenvaotinfett~' ole^
massaolo komoaa lniit«akiii täi'
laiset väitteet Vieläpi sodaaUs
rasftafssa olosobfcissa edMykcel-lisenunat
kapftalisftset maat oli"
vat Kint/iissäjA menestyks«|U-sess3(
ybtelsfyossä. Viime aikoini
on sosialistisen leirin (aholfa.v |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-05-19-02