Vapaus, March 6, 1923

              r
Tiisteina, maaliskmm 6 p. — Tae. Mach 6
VAPAUS V
jCanadao Baomalfiiaen .työvädstöo äänenkannattaja, Qmes-
^ Sodburrosa, Ont, jokai tiistai, torstai ja lauantai.
H. puao. -
Vastaava-toimittaja. -
VAPAUS
\(Llberör) „ ^
The only oJBoaÄf JFinnirii.Wprker8 in Canada. Pol^
Eäied in Sudburj, Ont., every Tuesday, Thursday and
9'
tr
I
Ui
Advertising tate» 40c per,col.incb. Minimum cnarge
gox sin^e iiiseröon 75ci DiBOoaflt.on standing advertis»
meht The Vapaus is^ihe best-advertising mediam among
fiie Finnish Peoplfi in Canada. ,
Canadaaa yksi vlc. 44<00; puoli « k . $^.25, kolme kk.
91.60 ja yksi kk. 7&. , . « ,
Yhdysvaltoibin ja Suomeen, yksi vk. f 5.50, puoli vk.
08.00 ja kolme kk. «1.76. , , .-^ «
Tilauksia, joita ei saiiraa raha, ci tuHa labettämään^
jgaitsi asiamiesten joille QB ^kaokset. .\ - ^
IlmotusKinta kerran julaistuista Smetuisista 40c.
pälstatunmalta. ftiiafeta 31anotak«8ta s^iilmotuksistn,
Joiden teikstiä ei joka kerta mujutetaanfletaah tuntuva
alennus. KuoloUmotukset *2i00 kerte ja 50c. lisää iokaiselta muistoi^syltä; nlmenmuutosilinatiukset 60c.
:erta, $1.00 kolmefcartaa; avioeroilmotukset .•gg.OO kerta,
$3-00 (kaksikertaa; EjrfltymäOmot»kset <%IM jcerta; ha-
Jotaantieto- ja osoteilmotukaet HQc. ikerta, $<li0i0 kolme-kertaa.
— Tilapäisilmoiuksista 9)itaä raha seiHUta mu-
.liana. • o • ' . •
Jos ette milfoin tabansa saa «vastausta ensimaiseen
Mrjeeseenne, kirjottakaa uudeflleen liikkeehoita^n per-eoonallisella
nimePä.
J. V. KANNAfiTO. Liikkenboitaja.
Reeifiteredijt the P'»fit Office Department, Ottawa, »as
eeoond class matter. • - .
- — — - —• :— :—
nea ja jisenistöa {letokuuilen ikajentaminen, kulo
myoskm suurempien tySlaisjoulkojen puolueen jäse­nyyteen
fiaammen tulevat olemaan-puolueelle tärkeitä
tehtäviä, joita se el saa unohtaa laajentaessaan toi­mintaansa
ulospäin, Sniä. voimakas, brganisaattorisesti
luja ja tehtävästään tietoinen puolue ainoastaan voi
taata menestyksen ^dot Canadan - valjankumoukselli-sen
työväenliikkeen menehtymiselle.
Kommunistisai Intemationalen 'neljännesta kong­ressista
palanneet puolueeanme edustajat ja K. I:n toi­meenpanevan
komitean konvfinfionille lähettämä kirjel­mä,
tot^yat, etta K. I. tussustaa j)U0lueemme kommu­nistiseksi
puolueeksi, joskin 8e<in vielä vain myötä­tuntoinen
puolue. Kuitenkin lulee jpudlueerame työs­kentelemään
siihen suuntaan, £tta «iifa <iiiuodostuu ai­van
lähitulevaisujidessa varsijOaiDen ^kansainvälisen
kommunistipuolueen canadalaisea <ma$iQ.
perusteet
ii
i II
• hi'
INistäih lehteen Jfijotät.flmötiiksct .»«tää ,o)la ,kon'|;'
torksa lauantaina, torstain leliteen tiistaitia ja latlöntälrij
lehteefii-brstaina:kelltf.8.-.v..-.^•••• > '•''^'''•'•^
II
iti
il'
hi "1
i
i 7-; ?
II
Ml ,
rl'
il
Puöluekönventiöri!
Workcrspuolueen toinen konventioni^ kokoontui äs­kettäin
Torontossa tarkistamaan ensimaisen vuoden saa­vutuksia,'
sekä saatujen kotimaisten ja kansainvälisten
Jcokemustcn perusteella, valmistuakseen taivaltamaan
,uutta vuotta. •
Puolueemme jäsenmäärä oli pysyhyt yielS verrat­tain
pienenä. Tämä on kuitenkin luonnollista, sillä
työväenluokan vallanktimouksellinen puolue ei kasva
yht^äkkisesti, varsinkaan sellaisessa maassa kuin Ca-nadassa.
Eikä se olisi terveellistäkään, sillä puolueeni-mehän
pyrkiikin vain liittämään itseensä työväenluokan
valveutuneimmat, tietoisimmat jei parhaammal taistelu-ainekset",
jotka muodostavat Canadan proletariaatin joh­tavan
taistelujärjcstön. Ei näin ollen ole erikoisen suo-lavaakaan,
että puolueemme jäsenmäärä kasvaisi no­peaan,
koska siihen tällä tavoin saattaisi kulkeutua
* epävarmojo, vielä kypsymättömiä aineksia, mikä vai­kuttaisi
haitallisesti sen työskentelyyn. '
Jäsenmäärän pienuus ei kuitenkaan todista, että
puolueemme vaikutusvalta Canadan työläisjoukkoihin
olisi ollut merkityksetöntä. PuoTueen teöllisuusorgani-seeraajan
raportti osotti mielenkiintoisia ja suurimer'
kityksellisiä saavutuksia taloudellisesti järjestyneitten
työläisten keskuudessa, ^ova Scotiaii hiilenkaivdjat,
'käsittäen 12,000 eheästi järjestynyttä jp tai^telu-urfiool-
' lisuudestaan kuuluisaksi tullutta kaivösmiestä, ovat nyt
kpkonalseija Järjestönä puolueemipe takana ja sille täy­sin
myötätunloJBla. Heitä cclusti puolueemme konven-tionissa
heidän tunnettu johtajansa, United Miqe 'JTor-kersin
26 piirin sihteeri, 4overiJ. B. McLachlari. Länsi-
Canadan hiilenkaivojat, luvultaijn 10,(KM) järjestyneenä
United Mine AVorkersin 18 piiriksi, niinikään ovat voi-,
letut puolueellemme ja sen vallankumouksellisille aat­teille
)a pyrkitnyJ^siUe myötätuntoiseksi ainekseksi.
^Rautätielyöläfeten kookuude??»'' on äskettäin, puo-
-•fueemmö alottrasla ja vaikutuksesta, pantu käyntiin
laajakanlölntm, -)n»>fekien 16 rautatietyöläisten eri jär­jestöjen
täydellinen ja kiinteä yhteenliittamislianke }ä
ryhdytty siinä suhteessa tarmokkaisiin toimenpiteisiin
• kautta maan. '
MoiallikaivostyölälsteH keskuudessa niinikään on
«tdiu en«i tt»kct(;e), h(i<)äit järejstämUekseeH lujfläti ja
yhtenäiseen taistelujärjestöÖn. Useisiin satoihin nouSövä
• kaivostyöläisten joukko on jö liittynyt äskettäin Poh-jois-
Onlariossa perustettuiih metällikaivostyöläist^^
unioon.
, Näin on puplu^emnie, ohjelmajisa ja ÄHjmattiliitto-jen
ValisluBliitön-' ohjdlman mukaisesti, ulottanut voi-
Jriakkaan vaikutuksen'^'näihin kolmeen, tärkeään ras'
' kaan teollisuuden alaan.
k^aikilla'muillakin teollisuus- ja ammatlialpilla ol-
' laan täydessä loimessa ja tulokset kaikkialta näyttä-_
vät lupaavilta, ..joskin kysyvät mitä suurinta sitkeyitä,
tarmoa, johdonmukaisenv ja harkimjallisen taktiikan
noudattamista. f
Puolueemme ensimäisessäkonventionissaan hyväk-syniä
unio-ohjelma on osottautunut täysin oikeaksi ja
tuottanut siunauksellisia hedelmiä.
Kuultuaan teollisuusorganiseeraajan raportin ja tar­kistettuaan
tähänastiset saavuutul^t, puolueen toinen
, konventioni tiivisti vain Ulotettua työtä tällä alalla j<i
velvoitti puoluejasenistön entistä tarmokkaammin ja
systemaattisemmin työskentelemään taloudellisissa jär­jestöissä,
niiden jäsenistön kasvattamiseksi vallanku­mouksellisiksi
teollisuusunionisteiksi ja voittamis'eksi
kommunistisille aatteille.
Maalaisköyhälislön mukaan, saamiselle ja heidän
tilanteensa selittämiselle annettiin sille ansaitseva va­kava
huomio. Puoluekonventionin valitsema, tätä ky­symystä
tunteva erikoinen valiokunta käsitteli agraari-kysymystä
perinpohjaisesti, laqlien sen*johdosta vissit
toimintaohjeet, mitkä puolueen keskuskomitean on
' toimeenpantava.
Yhleisrintamakvsymyslä pääteltiin toteuttaa mitä
suurimmalla toimeliaisuudella ja työskenteryllä niin
työväen taloudellisissa järjestöissä, kuin myöskin,po­liittisella
alalla Canadan Labor Parlyyn federaaliperus-teillä
liittymisellä, puolueemme jo kuuluen siihen osa­na
useissa eri maakunnissa. ' ,
Puolueen-organisaaflorinen ja poliittinen lujltiami-
Louise Mieliel
Ranskalaiset tovferil ovat helinikuufl 4 pnä viettä­neet
vallankumoustaistelijattarensaj Louise 'Mitdhelin,
«Punaisen Neitsyen», muistopäivää. Valtalsena jouk­kona
vaelsivat ranskalaiset toverit hänen liaudatleen
osoittaakseen, että vallankumouksellinen proletariaatti
\oi ilman onttoja korulauseita ja pinnallista juhla-rihkamaa,
mikä on kaikkien porvarillisten juhlain
oleellisena puolena, kunnioittaa esitaistelijoitaan.
Louise Michel kuului Pariisin koinmuunin ansiqk-
)iin.lienkilö^in. Nuw
lankumouksen -asiaa kirjailijaitarena ;ja runbilijattarena
teon hetkellä esiintyäkseen itse taistelupaikalla. Hän
puolusti 'Uhätlnä iPariisiri kommuriiä''ase käd^sä. Tais-'
teli Wrikaadeilla kuuluisan naispataljoonan johtajana
ja jänestäjapä. Kommuunin kukistumisen jälkeen hän
vangittiin/Mutta verituomarien edessä esiintyi hän niinjf* ^- I S " Ja 1?18- urheasti, W näillä 'ollut rohkeutta teloittaa hän,ä1ttkkelelm ja lentolehtisissä
Yhä uudestaan toisti/Louise Michel: «Ellette ole rauk­koja,
niin'annatte ampua minut!» Vuonna 1873 karkoi-tettiin
hänet vanhana naisena Uuteen Kl^edoniaan.
Mutta täälläkään ei hänen vallankumouksellinen hen-ke;
isä talttunut vaan otti hän osaa alkuasukkaiden ka-,
pinaliikkeeseen. Vuonna 1830 saattoi hän amnestian
nojalla palata takaisin Pariisiin — jatkaakseen val­lankumouksellista
propagandaansa. Hän otti vuonna
1883 osaa suuriin työttömäin mielenosoituksiin ja tuo­mittiin
«kapinan» johdosta 6 vuodebi vankeuteen.
Mutta tuskin oli hän taaskaan päässyt vankilasta, kun
hän jälteen esiintyi 'Vallankumouksellisena kirjailijat­tarena.^
Louis Michel ei oikeastaan kuulunut mihinkään
vallankumoukselliseen puolueeseeni mutta hänen voi­makas
vallänkumoubellinen henkensä teki hänestä yh­den
Ranskan vallankumousten kaikkein kiinnioituim-misla
.henkilöistä.
Xuvätessaan «Punaisen IVeits|een»" niuistojuhlaa
huomauttaa^ periisilainen töverilehti eritoten liikutta­vasta
< hetkestä, jolloin silmät kyynelöitt^ät kun: muu­dan
Louise Michelin vanha ystävä puuttui haudalla
puheeseen todeten om'^n kokemubensa nojalla, mikä
suuremmoinen ja jalo luonne tämä'oli ollut. Ja lehti
lisää, että parhain tapa kunnioittaa tällaisen vallanku­mouksellisen
hengen muistoa oli taistella nykyistä tiaan-tumusta
vastaan, mikä ei ole suinkaan vähemmän sokea
kuin se, joka Versaillesta saapui kuristamaan kommuu­nin
ja murhaamaan sen esitaistelijat. . ,
}a siitä taas, että Ranskan mutta varsinkin Pariisin
prölelariaatli on tietoinen siitä mihin esitaistelijain esi­merkki
velvoittaa, on kauniina todistuksena vastarinta,
jota se paraikaa tekee Saksan kansan kuristajille.
Kansainväliset protestit Poi»careta
Eilgläiittlii työväehpuolustuskomitea on ranskalaisia
kommunisteja ja ammatillisen liikkeen johtohenkilöitä
kohdanneiden vainojen johdosta UliSuliul Syvimmän
suuttumubensa ja vastalauseensa ranskalaiselle kiihko­kansallisten
ajojahtiiehdistölle, ^ /
Useissa Lontoon etukaupungeissa ja itse -Lontoossa
on pidetty suuria*mielenosoituksia, joissa kommunisti-puhuj
ain ehdotuksesta on proteäteerattu Poincareta
vastaan ja lausuttu solidarisuus Saban proletariaattia
kohtaan, jpka on Ranskan impetialismin kohteena, sa­moinkuin
Turkin työtätekevää kansaa kohtaan, joka
taas on englantilaisen militarismi» uhkaama. Ersässä
näistä mielenosoituksista vaadittiin, että työläiset estäi­sivät
ampumatarpeiden kuljetuksen Ruhriin ja Vähään-
Aasiaan.
Tshekkoslovakialaisen kommunistipuolueen nimessä
on toveri Skalak ulkomaavaliokunnassa antanut seli-tyjcsen,
missä mitä ankarimmin tuomitaan Ranskan im­perialismin
seikkailu ja sen Tshekkoslovakian halli-tttbelta
saama tuki. Selityksessä -lausutaan m.m-:
«Kaikkien maiden kommunistiteiUa on tässä selkkauk­sessa
vain yksi näkökanta: tukea omaa luokkaansa ja
taistella oman maansa kapitalisteja vastaan. Lausumme
ranskalaisille ja saksalaisille tovereille myötätuntomme
jallitamme, että olisimme menetelleet vastaavassa
tilanteessa aivan samoin. Olemme ennakolta osoitta­neet
Versaillessin rauhan seuraukset, olemme osotta-neet,
että se johtaa vain työväenluokan kurjistumiseen
ja olemme sen vuoksi taistelleet sitä vastaan.»
— Norjan ammattijärjestön sihteeri Lian ilmoittaa,
että työnostajat nähtävästi aikovat sanoa irti kaikki so­pimukset
vuoden kuluessa. Järjestöille saapuu joka
päivä uusia sopimusten ja välitystuomioiden irtisanon-toja,
ja työväen piirefesä ollaan valmiina siltä varalta,
että työostajat aikovat yrittää läpikotaisia palkkain-alennusta,
suurinta laajuudeltaan mitä Nqhjassa on
milloinkaan ilmaantunut. .
A. C. Preeman Mrjottaa Neuvds-töi^
allan voiman perusteista seuraa­vaa:
Ulkomaille paenneiden vallanku-moub^
n vastustajain ja heidän ul­komaisten
kapitalististen kannatta-jainsa
toiveet- raukeavat tyhjiin.
Ensin aijottiin Neuvostval. hävittää
Kolthakin ja Denikinin. valloittavien
sotajouk. avulla. Kun nämä suunni-tel.
pettivät toivottiin yleistä Venäj.
taloudellisen elämän romahdusta.
Onnettomuudeksi tälle toiveelle, on
Venäjä ainoa ma^ Europassa josisa
taloudelliset o l ^ ovat huomattavas­ti
parantuneet viime vuoden ajalla.
Niinpä huomaamm^ Venäjän työ-
Jäisten tasavallan vihollisten, olivat­pa
ne sitten kapitalistisia tai refor­misteja,
ottavan iäytäntöön uudea
hyökkäysmenettelytavan. He myön
tävät vastahakoisesti että Neuvosto
vallan poliittinen ja sotilaallinen ti
lanne on horjumaton. Mutta he
olettavat, että taloudelliseen me­nettelytapaan'
kuuluva uusi teolli
sen hallinnon muoto edustaa täy­dellistä.
antautumista yksityisen ka
pitajjsmin vallan'alaiseksi ja kaik
kien vallankumouksen periaatteiden
hylkäSnjis^.-
Tutkiej?s^mme; .|äm|jB ...syytöksen
joMonmiikaisuutta,,.'
toista huomata,^, että vallankumou»
seuraa nyt samalleen sitä suuntaa
jonka 'Lenin -sille etukäteen viitoit­ti
y, J917 ja 1918! Monissa
eri ar-joita
hän kirjoitti tänä aikana, hän osot
ti, että peljlca' vallan valtaaminei
työväenluokan käsiin ei johtaisi-ei­kä
voisi johtaa hetimiten- tapahtu­vaan
sosialistisen valtion perustami­seen.
Vallan anastaminen oli pikem­minkin
vain yälttäraätön allf^utehtäva
sellaisen valtion rakei^tamiselle
Uutta "kun kerran porvariston po
liittinen vastarinta oli murrettu oli
välttämätöntä etenkin taloudellises­ti
niin takapajuisessa maassa kuin
on Venäjä, kulkea pitkän kasvatus-,
harjoitus- ja kokeilukauden lävitse
ennenkuin kapitalistinen ^tuotanto ju
jakotavan voi kokonaan hävittää.
Niinpä ei Venäjän vallankumouksen
johtajilla ole, mitään teoreettista ha­taruutta
selittäeissään uuden talou­dellisen
meniettclytavan oike^d^elli--
suutta. Hei tekevät nyt juuri sei
mitä he lupasivat ^iisi vuotta sit­ten.
'1. Se sotilaallinen kommunismi
joka oli olemassa ulkonaisen hyök­käyksen,
sisällissodan ifL saarron l i ­kana,
on hävinnjjt, Tämä järjestel­mä,
joka edellytti talonpoikain tuo­tannon
ylijäämän takavarikoimista,
äärimmäisen keskitetyn teollisen
hallinnon luomisen, koko väestön
musnittamisen säänöstelemisen" ja
kaiken kaupan keskittämisen valti­on
käsiin, oli tarpeellinen sodan
voittamiseksi, mutta ^ aivan sopima­ton
normaalisen raufeanaja^n kehi­tyksen
vaatimuksiin.
Tietenkään ei'suuri Venäjän ko­kemus,
iyöiäisluokan kansanvallan
alalla, ole ollut vapaa erheistä joi-,
ta täytyi' korjata, harha-askeleista,
jotka täytyi peruuttaa. Mutta näi­den
erheiden korjaaminen ja näiden
askeleitten peruuttamiilen ei Ole ai­heuttanut
vallankumouksen perus-ihanteitten
uhraamista. Vallanku­mouksen
täydel|isen voiton voi jnir
tata parhaiten selittämalläl ne kol­me
perustetta joilla "Neuyostövalta
lepää,; ja jotka; 'selvästi erottavat
NeuvÄstojVenäjäp kapitalistisista
valtioista. Nämä..kolme ovat Venä­jän
työväenluokan täydellinen kai­ken
poliittisen vallan omaaminen,
sekä suurien teollisuuksien ja maan
valtion monopoli.. Venäjän työväen­luokalla
on kaikki itoliititiset oikeu­det,
valtio . omistaa kaikki suuret
teollisuudet ja maan ja omaa mo­nopolin
Kaikkeen- ulkomaakaul)paan.^
Tarvitsee vain olla läsnä Neuvos­ton
kongresissa tai kokouksessa
huomatakseen suunnattoman xmuur
toks.en, joka on •vallankumouksen
kautta tullut Venäjän poliittiseen
elämään. Se ei ole mikään lakimies­ten
ja ammattipolitikoitsijo*Jtten ko­kous,
jotka kaikki ovat enempi tai
vähempi suoranaisesti suurten ka-pitalistisieh
etujen palveluksessa.
Sensijaan tapaa huoneen täydeltä
työläisiä ja^ talonpoikia, yksinker­taisesti
puettuina, heidän kasvonsa
ilmaisten puutteita ja taisteluita,
heidän kätensä känsäisenä vuosien
kovasta työstä. Ne Neuvostokong-ressin
edustajat jotka eivät ole ko­van
työn tekijöitä ja talonpoikia,
ovat mahdollisesti vallankumouksel­lisia
intellektualeja, jotka ovat ol­leet
monia vuosia vankiloissa tai
ma'anpaossa pitkän taistelukauden
kestäessä tsaarin tyranniutta vas­taan.
Uusi porvaris. joka on kohon­nut
Venäjällä yksityisen kaupan al­kamisen
jälkeen, ei voi vaikuttaa mi­tään
hallit. poUlttisiin. päätöksiin.
Keinottelija tai yksityinen työnan­taja
ei saa äänestää eikä olla mis­sään
virassa Neuvostovallan perus­tuslain
mukaan.
Ei vain lainlaadinnassa huomaa
Venäjällä olevan työväenluokan hal-litnben,
vaan työläisillä on myös­kin
täydellinen valta niihin erikoi­siin
laitoksiin, kuten oikgUslaTtokset
ja armeija,' jotka ovat kapitalisti-luokan
erikoisina välineinä muissa
maissa. Tuomareita ei valita Venä­jällä
sen vudbi, että he olisiva:
valmiita langettamaan estetuomioi-ta
lakkolaisille. Päinvastoin ovat
poliittisissa viroissa, korkeammasta
alempaan työläisiä ja talonpoikia,
joitten päätökset eivät perustu pe­rittyihin
kapitalistisiin lakeihin,
vaan uusille oikeuskasitteille, jotka
ovat kohonneet vallankumouksen
mukana. Muissa maissa ovat oikeus­laitokset
taantumuksen voimakkaim­pia
liittolaisia. Venäjällä ovat ne
Venäjän kansan hiljakkoi^i vallatu^i
vapauden parhaita vartioita.
On onneton, mutta saiöalla evää-mätön
seikka, että mikään vaUio ei
voi olla turvattu ilmaii asestettujen
voimien apua. Venäjän vallankumo
usta voidaan- pitää ehdottomasti
turvallisena kaikellaiselta sisäisten
aseellisten, kaappausten vaaroilta.
Punainen Armeija on' täydellisest
kommunistisen propagandan läpi­tunkema.
Tarvitsee vain vierailla
yhdessä upseerien harjotuskoUlussa,
jossa opetetaan marxilaista histori­an
käsitystä, jossa lukusali on täyn­nä
sosialistisia työväenkirjoja ja
lentolehtisiä, seinillä vallankumouk-jjtiUnnuslauseita
ja Karl Lieic
knechj;}5f ja muitten^ suurten tj!?t
väenlupkan johtajien kuvia, näö?
däbc^nj-jpiten mahdoton olisi h\^a
napartilainen v a s t a vallankumous
Venäjällä. Armeija tulevaisuudessa,
kuten nykyäänkin, tulee olemaan
voimakkain^; Neuvostovallan puolus­taja
ulkonaisia ja sisäisiä hyökkä­yksiä
vastaan. "
Yleensä: tunnustetaan että njjkyi-sen
valtion keskus on mieluummin
aloudessa kuin politiikassa. Työ­väenpuolueen
poliittisella vallansäi-ymisellä'
olisi hyvin vähän merki-ystä
Venäjällä, jos uusi talouspoli-iikka
sisältäisi maan teollisuuksien
: a luonnorikkauksien antamisen yk­sityisomistajien
käsiin. Mutta mi-ään
senkaltaista ei ole tapahtunut.
Jaikki perusteelliset teollisuudet ja
suuret tehtaatj -joissa työskentelee
noin ÖÖ prosenttia Venäjän työläi->
sistä, ovat proletaarivaltion hallus­sa.
Eipä nekään tehtaitten höita-
,at, joille hallitus on Vuokrannut
tehtaat, omaa niin nähden samal-aista
- omistusoikeutta kuin kapita-istisissa
maissa. Nämä johtajat
ovat vukoraajia, -ei omistajiai. He
eivät voi sulkea laitoksiaan; < eikä
myyda niitä> eikä omipäisesU rajot-taa
tuotantoa tuhoamatta siten
omistusoikeuksiaan. Sen lisäbi ovat
»e pakoitetut noudattamaan valti­on
työlakeja mitä tarkemmin, lu-kuunotettuna
laillinen kahdeksan
tunnin työpäivä. Työnantaja joka
Venäjälllä yrittäisi polkea työläis­ten
oikeuksia huomaisi pian joutu­vansa
proletaarisen oikeuden eteeii,
.iossa hänet tuomittaisiin maksa­maan,
raskaita sakkoja, taikka kär­simään
vankilarangaistuksen. Vena­an
valtion teollisuudet, muutamil-a
harvoilla poikkeuksilla, ovat osoit-aneet
huomattavaa parannusta vii­me
vuoden aikana tuottavaisuudes-sa,
työläisten yksilöllisessä tuotta-yaisuudessa
jä palkoissa joita voi­daan
maksaa, että on tuskin luul­tavaa
että yhteiskunnallistuttamis-vastainen
toimenpide" menee pitem­mälle-
kuin se jo on mennyt. Ja,
nykyisten tilanteitten alaisena,
Kaikki JeoUisen tuotannon" tarpeel­liset
välineet rautatiet, -kaivan­not
ja suuret tahtaat — ovat työ­väenluokan
valtion kontrollin alai­sena.
'
Neuvosto-Venäjä ei kärsisi Mor­gania
eikä iRothshildia, enempää
kuin se kärsisi Garyä tai Stinnesia.
Valtio Venäjällä kontrolleera^ kaik­kia
luotto- ja pankkitoinnoita ja sii­tä
seuraa että ori aivan mahdoton
pienelle yksityiselle omistajaryhmäl­le
koota suuria rikkausmääriä, joi­lta-
voisi käyttää lakkojen särkemi-seeuj
sodan alkamiseen ja taantu­muksen
edistämiseen missään muo­dossa,
Ensisilmäybellä Venäjän valtion
omistusoikeus maahan näyttää vaiii
pelkältä teoreettiselta muotolauseel-ta,
kun 96 prosenttia on talonpojil­la
yksityisomistuksen perustalla.
Mutta venäläinen talonpoika voi
omistaa maansa vain niin kauan
kun hän bn suorapaisesti työntekijä
ja tuottaja. Ensinnäkin on Neuvos­tohallitus
ottanut käytäntöön tavan
kantaa yhtä raskaita veroja maas-ta^
oka on käyttämättömänä kuin
siitäkin jota vilj.ellään. Tämä saat­taa
kokonaan hyödyttömäksi pidät­tää
maata keinottelun vaoksi Edel­leen,
talonpoib ei saa laillisejti
myydä, kiinnittää, eikä muutenkaan
antaa pois maapalaansa. Niin kauan
kuin nämä maata koskevat lait ovat
käytännössä, ei mikään suuri maan­omistajien
luokka voi kohota Venä­jällä^
muodostamaan taantumuksel
lista vastarintaa -Neuvoston vai-laUe.
•
Venäjän vallankumouksella on
toinen luja varmuus ulkomaakau-pan
valtion monopolissa. Tämä mo­nopoli
ei tarkoita,' että ulkomaakau-pan
komissario yrittäisL sitS mah-
LXHKTYSKUSTANNUKSETi
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle ?30: 50c jlähetyks «fin
40; 60c lähetyka. $40—?60; 75c lähet. $60--?100. B
dan dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. —. Sähköaanftin*
lähetyksiUe $3,5.0 lisämakÄ: "
Torontossa ottaa rahavälitybiä vastaan A- T. Hill, 957 Broad-view
Ave. ,
PHettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m. -
Suurimpien valtamerilinjbjen raltuatetfu asiamies.
BOX 69. VAPAUS,
SUDBURY, ONT.
Pilettiläke tehtävä J, V . Kannasten nlmeBsä.
dottomuutta, että tekisivät kaiken
Venäjän kaupan ulkomailla. Se tar­koittaa
että kaikki ulkomaille teh­dyt
tilaukset täytyy alistaa komi-saarion
hyväksyttäväksi. Yhdeltä-puöieri'
tämä ehkäsee sen etfö" Venä­jälle
ei"tiliisi 'yiellisyystavarpitä 'jä
antaa 'en'sisijan tavaroille jotka ov^
tarpeellisia.' ' Samalla se rajoittaa
yhteyden, yksityisen kai)itaalin vä­lillä
yeriäjällä ja ulkomailla. Se ta­kaa-,
sen, että Venäjän ulkomaa-kaupan
päävirrat ohjataan valtion
tuotannon uomiin.
Ja niinpä, katselless» nykjristä ti-annetta,
on selvästi huomattavissa
että vallankumous : on ' voittanut
caikilla aloilla. Se on ollut luojana
yhtä hyvin" kuin hä^vittäjänäkin. Se
ole vain kokonaan hävittänyt
f eodali-kapitalistista tsaarin halli­tusta,
se on myöskin asettanut var­moja
ja Tikuttavia esteitä kapita-ismin
nousemista vastaan siinä
määrin joka. olisi kyllin tehokas uh-kaatpaan
työläisten jtasavallan ole­massaoloa.
Kikkaiden talonpoikain
— uuden riistävän luokan — fe)-
hoaminen vanhan maanomistajaluo­kan
raunoille on estetty tehokkaasti bonapartilaiseen miltärismiin.
lakien nojalla jotka kieltävät maan
muuttamista. toisilta toisille. Tode].
la voimakkaan kapitalistiluokan ko*
hoaminen kaupungeissa ehkäistääa
suurien ..teoj[lisuuks).eii ,,;ja luotoa
valtiop ..kopt|•oIli^-ka.^tta. U valtioi
ulko.maakaupan monopolin avuUa.
Päinvastoin . •-kuin .-puissa maiäsa,
ovat oikeuslaitokset,-^iainiaadinta ja.
sotaväki, jos" tarpeellista, aina työ­läisten
puolella ja kapitalisteja vas-taan.
Venäjän vallankumouksellisei
voivat sanoa saavuttaneensa samal-laiset
tulobet kuin heidän .ranska- ,
laiset edelläkävijänsä, samalla vält- -
taen vakavat erehdykset jotka aihe",
uttivat 'Ranskassa ' jakobinilaisea'
diktaattorivallan häviön ja toi di-rektorion
ja napoleonilaisen keisa-rivallari
taantumuksen ylivallan. Ve­näjän'
kommunTstit, päinvastoin
kuin Ranskan jakobiinit, ovat olleet
rakentajia yhtä- Jiyvin kuin hävittä­jiä.
He ovat rakentaneet neuvosto-v
a l l ^ niin laajoille ja kestäville pe­rusteille
että' Venäjä ei voi nähtä.
västi niilloinkaan kokea sitä on-netonta
loppua joka oli Ranskaa
vallahkumduksella ja joka johti
lyovaen eri maista
SKP ja Ruhrin valtaus f odotamme: tämän vuoksi-, että
kautta/yaltakunnan pannaan käyn-
Berlini., 12-1. -r- Saksan kommu-nistipuoliie
on tilanteen johdosta
antanut julistuksen, missä osoite­taan,
että Ruhri|i alueiden vajtaus
merkitsee uhkaa koko Saksan tyor
tätekevälle väestölle, samalla kun
Cunon hallituksen politiikka on va-rarikkoisuutensa
takia johdattanut
työtätekevän kansan suurimpaan
hätätilanteeseen, .missä imarkan ro­mahdukset
saattavat: työläiset yhä
suurempaan kurjuul;een, niin että
työväestöny elintaso, joka nyt vas­taa
vain 30% sodan edellisaikai-sesta,
tulee edelleen vajoamaan 20-
25 prosentilla. Ammatillisen joh­don
tekemäin laskelmain mukaan
on työtätekevällä •väestöllä' jo nyt
kanhettavanaan 72% verotaakoista
ja Cunon hallituksen ohjelman mu­kaan
tullaan tätä taakkaa entises­täänkin
lisäämään, '
«Tällaisesta politiikasta, sano­taan
julistuksessa, on rihdoihkifl
tehtävä loppu. Mutta siihen vaadi­taan
kaiftkien työtätekeväin yhtei­siä
ponnistuksia. Niiden,on vih­doinkin
murrettava porvarillinen
hyvityspolitiikka ja korvattava se
vastaavalla prpletaarisellä." Hyvi­tyksen
kuormitus oh' arkailematta
sälytettävä -omistavain kannetta^vak-si.
'•Ijinnahherräin, pörssisusien ja
junkkarien vastaantaistelema tava­ra-
arvojen takavarikointi bn vih­doinkin
toteutettava. Tämän en­simmäinen
edellytys on Cunon hal­lituksen
vetäytyminen syrjään, ko-koomuspolitiikan
lopettaminen; tais­telu'
työväenhallituksen aikaansaa­miseksi,
niinkä politiikat^ kokonaan
määräävät työtätekevät kansanjou­kot.
.Työtätekevän väestön oh mobili­soitava
kaikki voimansa tehdäkseen
vastarintaa Ranskan imperialismil­le,
joka on rj*tynyt Ruhrin valta­ukseen
ja Saksan paloittelemiseen.
Kun aseellinen vastarinta bn mah­dotonta,'
niin on ainoa apu, mihin
Saksan työtätekevä väestö voi luot­taa,
työtätekevissä kansanjoukoissa
ententemaissa ja. Venäjän -neuvos­tovallassa.
Mutta tämä apu voi ol­la
tehokasta vain, jos kaikkien mai­den
työläiset näkevät, ettei tässä
ole kysymyksessä Cunot, Stinnek-set
ja kumppanit Vaan työtätekevät
kansanjoukot, jotka puolustavat
silkkaa olemassaoloaan. .
Vain siten voi Versaillesin ros-vorauhansopimus
tulla lopullisesti
rikkirevityltsi. Kaikki tähänastiset
porvarilliset ja kokoomushallitukset
ovat olleet kykenemättömiä astu­maan
tälle pelastuksen tielle. Tä­tiin
suurläkkotoiminta seuraavilla
päämäärillä:
Puolustautuminen Ruhrin alueen
miehittämistä- vastaan:
.vetoaminen ententemaiden. työ­väestöön:
•hyvitysrasitUsten v i e rittäminen
omistavain kannettavaksi ja tava­ra-
arvojen takavarikoiminen:
työtätekevän väestön vapauttami­nen
^rasituksistaan;
Cunon hallituksen eroaminen,
työväenhallituksen muodostaminen,
valtiopäiväin hajoitus.
Saksan kommunistipuolue on val­mis
ponnistamaan voimansa äärim­milleen
tämän toiminnan tehokkaak­si
käyntiinpanemiseksi yhdessä mui­den
työväenjärjestöjen kanssa.
Myös animatilliselle keskukselle js-yhdistyneelle
sosialidemokraattiseil.e'
puolueelle annetaan täysi luotta­mus.
-Niiden käsissä on tämän pe-laSt\
i«ohjelman täytäntöönpanemi-nen*
Jos ne yhdessä^ meidän kans­samme
. asbyät ehdotettua tietä, on.
proletariaa,tilla'' voimaa ja mahtia
taistella näijieh päämääräin saavut­tamiseksi.
» ,
Kummankin maan porvaristo yhdei*
aaHjUoneua.
^ Berliniläinen töverilehti käsitte­lee
myös johtavassaan Ruhrin alu­een
valtauksen synnyttämää tilan-.
netta ja. kirjoittaa mm. seuraa vaa
Mitä tekeb: Stinnes ja sen perän­sä-
Cunon hallitus, jo,tka ovat pro-vöseeranneet
•ranslcalaisten esiintjc
misen. «Viekas» suunnitelma on
.seuraava: Saksan teollisuudenhar-joittajain
ja hallituksen vastarinta
on saattava ranskalaiset umpiku­jaan.
Ja työläisten on tämä vie­kas
suunnitelma kuitattava. Mut­ta
me sanomme: ei!
Saksan tyotätelcevä väestö on vel­vollinen
jännittämään kaikki voi­mansa
toi^ua^een ulkoa tulevaa
imperialistisen painostuksen mutia
sen omien etujen tyhmintä pettä­mistä
olisi jättää Cunon hallituk­selle
ja suurteollisuuden harjoitta-
•jiUe otteensa sen sijaan, että tyo-tätetevä.
väestö ottaisi puolustus-laistelun
omiin käsiinsä, seU-utaisi
välinsä kapitalistien kanssa ja pys­tyttäisi
bnian valtansa. ,
«Älkää - antako Stinneksen
kumppanien, palkkaamain sanoma-lehtikuiien
raivokkaan hälinän huu­mata
korvianne, -kirjoittaa lehti.
Ajatelkaa, etta Stinnes vielä eflej»
teki sopimuksen ranskalaisen teoJ-Usuuskoninkaan,
Lnbersaein, kare­sa.
Ajatelkaa, etta -Saksan teolU-h
i n kykenee vain tyoTäenhallitoB. suudenhatibittajat ovat myö5