Vapaus, September 30, 1961

              P Sivu 2 Lauantaina, syysk. 30 p. — Saturday, Sept. 30, 1961
19
VAPAUS
(LIBEBTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians.. Es-
. tabllshed Nov. 6, 1917., Authorized
' aa second class< mail by the Post
','ffice Department,. Ottawa., Pub-tstxed
thrice weekly: Tuesday^
fhtffsdays and Saturdays by Vapaus
'Publishing Company Ltd., at 100-102
Ehn St.'W.. Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Bditorial Office OS. 4-4265. Managet
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69; Sudbury, • Ontario.
Advertising rates upon appllcatlon.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Ganadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
S Uc. 2.50
¥hay^väll61fiift: 1 «k. Ö.0O 6 tt. 4.Bp
Suomessa: 1 vk. 9.50.6 kk. 5JI5
Totuus t.ulee lopulta esiin
Aina siitä lähtien, jolloin Yhdysvaltain presidentti John
F. Kennedyn erikoislähettilä^, kenraali Glay sanoi Berliinis­sä,
että länsi-saksalaisten on paras mukautua vihdoin vii­meinkin
siihen tosiasiaanjettä^nyt on olemassa kaksi erilaista
Saksaa, on, Länsi-Saksan valtalehdistössä riehunut eräänlai­sien
"myrsky vesilasissa". Ja tämän lehdistöpropagandan pro­testointi
tuli entistä hysterisemmaksi seh jälkeen kun ken-raali-
Clayn-lausunnosta annettiin ensiri-sellainen pintapuoli­nen
"peruutus", mikä ei peruuttanut asiallisesti mitään ja
kun kaiken kukkuraksi pres. Kennedy antoi YK:n Yleisko­kouksen
ymmärtää, että; Washington on virallisestikin val­miina
tunnustamaan sen tosiasian, että kaksi Saksaa on to­della
olemassa.
Mistä sitten johtuu länsisaksalaisen lehdistön sisuttelu
ja vihan lietsonta?
Yksinkertaisesti siitä, että totuus on tulossa julki eräis­tä
kipeistä asioista. • ::
Vaikka tähän asti on puhuttu ummet ja lammet Länsi-
Berliinin asukkaiden 'vapaud6sta'! ja "yhteyksistä", niin nyt.
tunnustetaan kuitenkin, että kysymys on vallan jostakin
muusta: Saksalaiset militaristit ovat hautoneet kosto- ja
valloitussotaa. Niiden tarkoituksena on kukistaa sosialistinen
järjestelmä Saksan demokraattisesta tasavallasta sekä kaa­pata
sen alueet ja lisäksi vielä muita alueita Puolalta ja
Tshekkoslovakialta! Näiden suunnitelmien takia on Länsi-
Saksa vastustanut rauhansopimusten tekoa Neuvostoliiton ja
sen liittolaisten kanssa sekä Länsi-Berliinin tilanteen norma­lisointia;
Sotaseikkailijat haluavat kalastella sameassa ve­dessä!
Isossa kirjassa sanotaan, että totuus kuullaan; lasten ja
imeväisten suusta. Länsi-Berliinin lehti Bild Zeitung ei ole
mikään lapsi eikä imeväinenkään, mutta kun sen toimittajat
menettivät mielenmalttinsa presidentti Kennedyn puheen
kahden Saksan tunnustamista koskevan osan takia, niin lehti
kirjoitti hysterian vallassa nain:
"Presidentti Kennedy puhui Berliinin ja Saksan kysy­myksen
ratkaisusta, missä huomioitaisiin 'toisten historialli­set
ja lailliset oikeudet . . ."Mitä Kennedy tarkoittaa sillä?
" . . . Tarkoittaako Kennedy sillä oikeutta Saksan, jaka­miseeni
mitä venäläiset ovat vaatineet vuodesta 1945 alkaen?
"Mejkatsonihie tätä eri näkökannalta. Meidän oikeutem
me ja velvollisuutemme on määritelty sopimuksissa, jotka
meidän liittolaisemme ovat allekirjoittaneet kansamme v.
1952 jai 1954 jäsen jälkeen.^ Niissä sopimuksissa sanotaan,
että läntien ohjelman tavoitteena Oh (Saksan) yhdistäminen.
Meitä Mtovat hämä sopimukset ja ne sopimukset sitovat
myös meidän liittolaisiamme ..'." .
Kysyniys oh siis "Saksan yhdistämisestä"! Ja kun Sak­san
yKdistämiselle ei ole nykyoloissa pienintäkään mahdol­lisuutta
muuten kuin aseellisen valtauksen avulla, niin tämä
tarkoittaa, että Länsi-Saksän valtapiirit pitävät vakavissaan
kiinni..uusista sotasuunnitelmista. -
Näyttää kuitenkin siltä, että Bild Zeitung, kansleri Ade-nauer,
Willy Brandt ja kumppanit ovat "jääneet junasta".
Tosiasia nimittäin on, että kukaan ei halua Saksan "yhdistä­mistä""
nykyoloissa. Muistaen, että Saksan imperialismi on
syössyt ihmiskunnan jo kahdesti maailmansotaani ranska-,
laiset ja brittiläiset vastustavat jyrkästi Saksan yhdistäneistä
nykyoloissa. Sama pitää paikkansa Canadan ja monen muun
maan kansaan nähden.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettei koskaan enää voi
tulla yhtenäistä Saksaa: Se on tietenkin mahdollisuuksien
puitteissa. Se. on toivottavaakin — mutta vasta sitten kun
Länsi-Saksa lakkaa hautomasta revanshisodan mielettömyyk­siä
ja ryhtyy neuvottelupöydän ääressä keskustelemaan Itä-
Saksan kanssa.
Toivottavaa on, että myös meidän hallituksemme tekisi
kaikkensa kansainvälisissä neuvotteluissa ja järjestöissä sen
hyväksi, että rauhansopimus allekirjoitettaisiin mahdollisim­man
pian kahQen Saksan kanssa, että länsisaksalaisten sota-hulfujen
kosto- ja valloitussotasuunnitelmat voitaisiin mi­tätöidä,
ja "lyödä takaisin ennen kuin edessämme on jälleen
uusi murhenäytelmä, kuten tapahtui Hitlerin päivinä — mikä
on varoituksena vieläkin.
Mistä johtuu salakähmäisyys?
Pääministeri Diefenbaker ja hänen ministerinsä, erikoi­sesti
puolustusuministeri Harkhess, ovat viime aikoina esit­täneet
voimakkaita vihjeitä siitä, että Canadaan otetaan pian
yhdysvaltalaisia ydinaseita, jotta Canada voisi premmin puo­lustaa
Yhdysvaltain strategisia voimia, sillä kukaan ei ole.
yrittänytkään väittää, että tänne sijoitettavaksi aiotuilla
ydinaseilla olisi mitään tekemistä Canadan maan ja kansan
puolustamisen kanssa.
Mutta annettuaan tällaisia vihjeitä ja viitteitä, Canadan
kansalle selitettiin kuitenkin myöhemmin, että 'vielä ei ole
päätöstä tehty" näiden ydinaseiden tuottamisesta Canadan
mcian kamaralle, eikä siitäkään, joutuvatko canadalaiset ase-voi
mat nijtä käsittelemään NATOn alaisuudessa Euroopassa.
Toisaalta on esimerkiksi Uuden demokraattisen puolueen
johtaja Tom Douglas selittänyt, että liittohallitus "on jo
kauan sitten tehnyt" Washingtonin kanssa sopimuksen näiden
surmanvälineiden vastaanottamisesta. Liberaali-puolueen
puoJuslusasiain puhemies mr. Hellyn on samaa mieltä ja hän
selittää, että nyt muokataan mielipiteitämme "vastaanotta­maan
ydinaseita Canadaan". Canadan kommunistinen puoluo
on pitkän aikaa varoittanut, että kaikista kielloista huolimat­ta
näyttää siltä, että liittohallitus on jo tehnyt sitoumuksia
yhdysvaltalaisten ydinaseiden vastaanottamiseksi.
Silloin kun pääministeri Diefenbaker esitti vihjeitään
alahuoneen istunnolle siitä, että "joidenkin ihmisten'' on ehkä
syötävä sanansa ydinaseiden vastustamisen tiimoilta, kertoi
eräs torontolaislehden tunnettu kirjeenvaihtaja parlamentti-mäellä
Ottawassa olevan yleisenä mielipiteenä, että liitto­hallitus
katsoo nyt, Berliinin kiistan varjossa;"tulleen sopi­van
hetken" tiedoittaa Washingtonin'kanssa tehdyistä ydin­asesopimuksista?
^ Kaikesta huolimatta — kun asiasta oli jauhettu useita
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Paavo Pulkka, Mattavva, Ont,
täyttää maanantaina, lokakuun 2
pnä 75 vuotta.
Vaimo ja muut sukulaiset ^ekä
y.tävät ja toverit toivottavat onnea
päivän sankarille.
YLEISÖN
KIRJE
KIITOS H-V-II
Minunkin tekisi mieleni sanoa jo
takin niistä suurjuhlista, vaikka ne
olivatkin :o kesällä. Pääasia on
kuitenkin seuraavista juhlista.
HVH aloitti arvostelunsa ja hän
esittikin mainiosti sanottavansa
mutta jätti minun mielestäni vähän
kesken. Tämä on vain yksilömieliT
pide, mutta tuon sen kuitenkin nyt
esiin. .
Olen yhden sekakuoron jäsen ja
siksi pistänkin sormeni sille puplol-le,
jota HVII ei halunnut koskea
Meissä on tietenkin palonkin viko­ja,
vaan otan nyt tässä kaivettavak­si
niistä yhden, ja se on meidän le-väperäisyytemme
yleensä aikaa ja
järjestelyä kohtaan. HVH mainitsi
että juhlat olivat heti alussa puoli
tuntia myöhässä ja se oli ^meidän
syymme siksi, että meidän olisi pi­tänyt
olla yhteisharjoituksissa kel­lo
8 aamulla, kuten määrä oli ja
meidän täytyy oppia olemaan ajois^
sa paikalla ilman, että* jonkun pitää
olla meitä "kaahimassa" ja saapua
paikalle murisematta. Siis, seu­raavissa
juhlissa menemme kaikki
ajoissa lavalle ja aloitamme kaikki
a allaan.
Seuraavaksi tulee kuorojen johta­jat
tai kuoroista ensikädessä vastaa­vat
henkilöt. Kun me "lampaat'
oltiin saatu jotenkin kokoon, piti­vät
johtajat vielä 10 minuutin kes^
kustelun, en tiedä mistä. Vasta sit­ten
päästiin alkuun :a se oli jo klo
8.30. Olimme puoli tuntia myöhäs­sä.
Niin meni aikataului rikki heti
alussa. .
Olisi myös suotavaa, että kaikki
kuorot tekisivät työtä ollakseen jär-iestyksessä
valmiina menemään pai­kalle
heti kun toinen lähtee pois.
Usein sattuU' nyt, että kun kuoron
pitäisi mennä laulamaan, kuoron jä­seniä
on vielä yleisön joukossa. Mi­ten
kaunista olisi yleisönkin kats:3l-la
kun mentäisiin aikaa hukkaamat­ta
sievissä riveissä lavallo ja samoin
pois — eikä ketään tarvitsisi hakea
eikä odottaa.
Saksan militarismi
Oheellisen kirjoituksen on kir­joittanut
Neuvostoliiton Rauhanko­mitean
puhemiehistön jäsen aka­teemikko
I. GJushchenko:
Kesä 1961 — milloin kuuma, mil­loin
sateinen — oli oillekin loma-aikaa,
joillekin työaikaa.
Heinäkuun 30 päivä tulee jää­mään
kaikkien maiden jokaisen
ihmisen mieliin sillä se oli pähä,
jolloin julkaistiin Neuvostoliiton
kön^munislisen puolueen ohjelma,
luonnos, joka on aikakautemme
suuriri asiakirja. Epsimmäisen ker­ran
ihmiskunnan historiassa laadit­tiin
tieteellinen ja käytännöllinen
suunnitelma, kommunistisesta yh­teiskunnasta.
.
Ohjelmaluonnos osoittaa selvästi
ne mahdollisuudet mitä edistystä
konimiinismi tarjoaa ihmiskunnalle.
Aikamme polttavin ongelma on
välttää uusi sota ja saada kestävä
rauha maailmaan.
Neuvostoliiton kommunistisen
puolueen ohjelma kohottaa rauhan
ja kansojfen ystävyyden lipun kor­kealle
taivaalle.
Voimakkaana maana se tarjoaa
rauhaa kaikille valtioille ja selittää
miksi on tarpeellista rauhallinen
rinnakkaiselo. Puolue korostaa, että
se on jatkuvasti ja tulee edelleen­kin
seuraamaan rauhallisen rinnak­kaiselon
ohjelmaa erilaisten yh-teiskuntajärjestelmien
hanssa.
Samaan aikaan kun sotaiset ryh­mät
kiihdyttävät asevarustelukilpai-lua
ja sodan valmistelua. Neuvos­toliiton
kommunistisen puolueen
ohjelmaluonnos sitovasti todistaa,
että sosialismi ja kojnmitinismi mer­kitsevät
rauhaa kansojen välillä ja
että imperialismi on ainoa sodan­uhan
lähde. Ohjelmassa koroste­taan
ettei kukaan saa rauhaa.lahja-na,
vaan kansojen on sitä puolustet--
tava ja lu itettava.
Mutta se ilma , mitä-kansat van­hassa
Euroopassa. ja__Jtaikkialla
maailmassa hengittävät. on saastet-tu
,pahanenteisellä kylmän sodan
höyryllä. Vieläkin enemmän sillä
NATO:n politiikot ja Bonnin mili­taristit
valmistavat suunnitelmia
muuttaa kylmä sota kolmannen
maailmansodan paloksi. Länsi-Sak­san
militaristeille ja revanshisteille
on annettu johtavat asemat heidän
epäinhimillisessä suunnitelmissaan.
Yhdysvaltain, Ranskan ja toisten
länsivciltain , Jiallitsevien voimien
tuella Bonnin hallitsijat, kaikella
innolla valmistavat muutoksia so­danjälkeiseen
Euroopan karttaan,
lule olsmaan mitään virallista'juhla­va'tnnno!'.".!.
•,[..
Monlrriilin Suami-Seuran ja Mont-;
Olisi niitä nuhteita — oik->amnrn ^^^^..^ . .nalni n seurakunta ovat
tiiilevaisuuden kannalta oniksi otot-tavia
seikkoja --enemmänkin, ir.ut-ta
minä olen taitanut jo sanoa lii­kaakin.
Hyvää kuitenkin tarkoitan,
vaikka esitykseni taitaakin olla hie
man kömpelö. — W. J.
MONTREALIN SUOMALAISTEN
HUOMIOON
Presidentti ja rouva Kekkosen val-iovierailun
aikana presidenttipari
pysähtyy myös Montrealissa. SAS:n
erikoiskone tuo seurueen Dorvalin
entokentälle lokak. 10 pnä klo 3 ilta­päivällä,
mutta koska virallinen val-iovierailu
alkaa vasta seuraavana
päivänä Ottawassa, ei lentokentällä
päiviä näiden vihjeiden poh-jalkj
pääministeri Diefenbaker
tuli näköradion ruutuun ja
kertoi meille, ettei mitään so-
Dimuksia ydinaseiden hankin-lasta
tai vastaanottamisesta
)le vielä tehty.
Toisaalta kuitenkin kerrot­tiin,
että itse Yhdysvaltain
presidentti on kirjeellisesti
painostanut liittohallitustam­me
vastaanottamaan niitä.
. Kaikki tämä osoittaa — eikä
se muutu visseistä_ väitteistä
miksikään — että liittohallitus
salaa jotakin ääretjjömän tär­keätä
Canadan kansalta. Se ei
ole koskaan vielä antanut rei­lua
vastausta kannastaan ydin­aseiden
vastaanottamisen suh­teen.
Se on tosin sanonut; ettei
mitään sopimuksia ole"vielä"
-tehty, mutta' aina on näiden
"kieltojen" yhteyteen jätetty
sellainen harkittu kaksimieli­syys,
mikä antaa pakotien, sii­nä
tapauksessa, jos asiasta an­netaan
myöhemmin kokonaan
toisenlainen selitys.
Kysymys ydinaseitten vas­taanotosta
• on kuitenkin siksi
tärkeä ja vaarallinen asia, että
liittohallituksen pitäisi antaa
siitä selvä ja varaukseton seli­tys
kansakunnalle — joko nii­den
"'puolesta tai vastaan. VaK
keus nauraa pimeyden töille,
ja varmaa -myös^on, että jos
liittohallitus on tehnyt tai ai­koo
tehdä (Sopimuksia ydin­aseitten
vastaanottamisesta
toisin kuin kansan eneinmistö
haluaa, siitä oi varmasti kun­nian
kukko laula.
järjestä2:ci>l p; ^Hidenttiparille Mont­realin
suom.;iaisten vastaanoton
Wcstmc'v;ntin. Victoria-haaliUe .sama­na
päivänä, tlhi tiistaina, lokak. 10.
Presidentti ja rouva Kekkonen ovat
ilmoittaneet iialuavansa tavata tä­män
vastaanoton aikana mahdolli-
Isimman useita Montrealin suoma­laisia
ja saada keskustella heidän
kanssaan, jot€n toivotaan kaikkien
suomalaisten saapuvan joukolla tä­hän.
tilaisuuteen, joka alkaa kello 6
iltapäivällä. Koska ei ole sopivaa, että
kukaan saapuu tällaiseen tilaisuuteen
presidenttiparin ".jälkeen, on kaikkien
oltava Victoria-haalilla klo 5.45. jon­ka
jälkeen ei ketään enää päästetä
sisälle. Presidentti saapuu seuruei­neen
tilaisuuteen tasan klo 6.
Tervehdyspuheet ja muu ohjelma
kestää vain noin puoli tuntia, jonka
jälkeen presidenttiparilla on tilaisuus
tutustua Montrealin ja lähiympäris­tön
suomalaisiin. Lähempiä tietoja
antavat Suomi-Seuran puheenjohtaja
Juuso Alhainen, pastori Yrttimaa,
konsuli Unto Virsunen ja Erkki
Kuutti SASn Montrealin toimistossa.
rr
Algerian oikeiston
l(altilanäyielmä"
Algcr. Salaisen ranskalaisen
äärioikeistolaisere järjestön johta­jan
kenraali Salanin Algerian eu^
rooppalaisille antama kehotiis
osoittaa perjantai-iltana mieltään
saavutti ranskalaisten keskuudessa
laajaa vastakaikua. Eurooppalais­ten
kaupunginosien ikkulfoTsta ja
parvekkeilta kuului patojen ja kat­tiloiden
hakkaamista _ sanojen
"ranskalainen AlgerisTvtutun' ryt­min
mukaan. Kaduilla osallistuivat
autoilijat "melumielenosoitukseen"
huudattamalla autojensa toryia.
Samanaikaisesti keskeytti^ OAS:n
salainen lähetin Algerian television
ohjelman jo toisen ke?ran. Samoin
kuin torstai-iltana salainen radio­asema
kehotti väestöä osoittamaan
mieltään kenraali de Gaullen Al­gerian-
politiikkaa vastaan. -Lähe­tyksen
jälkeen takominen ja au-tontorvien^
huudattaminen lisään­tyivät
yhä, erityisesti Belcourtin
ja Bab-el Ouedin arabikaupungin-osissa.
Belcourtissa saartoivat ky­päräpäiset
turvallisuuspoliisit ara­bialaisten
asuttaman osan. Bab-e!
Ouedissa täytti kadut väkijoukko,
joka huusi "ranskalainen Algeria";
Viranomaisten Algerissa ja itse
Ranskassa takavarikoimat asiakir­jat
osoittavat, että Salanin johtama
OAS^liike on poliittis^ti hajallaan
ja että siinä on ainakin kaksi tai
hyökkäävät Saksan Demokraattista
Tasavaltaa vastaan, joka on * talon­poikien
ja työläisten ensimmäinen
valtio Saksan historiassa.
Voivatko ihmiset olla rauhalli­sia'
tällaisessa tilanteessa? Voivat­ko
ihmiset ol'a välinpitämättömiä
kun ydintuhon ukkospilviä kerään­tyy
päämme päälle? Voiko neuvos­tokansa,
joka .kärsi taistelussa fa-'
sismia vastaan raskaimman osan ja
sen aseveljet sekä Euroopan man­nermaalla
olevat ihmiset, jotka
kärsivät natsien ruoskasta, tyytyä
siihen, että kaksikymmentä vuotta
sodan alkamisesta ja-~ 16 vuotta
sodan päättymisestä Saksan ongel­ma
on edelleenkin ratkaisematta?
Koko maalima on koko sielullaan
ottanut Neuvostoliitori^ ehdotuk­sen
Saksan rauhansopimuksesta.
Pitäessään puheen sotilasakatemian
päästötutkinnon vastaanottajaisissa
N. S. Ilrushtshev sanoi:
"Neuvostoliitto on syvästi rau­hanomainen
maa. Ei yksikään maa
maailmassa ole tehnyt.' niin paljon
kansainvälisen rauhan vakiinnutta­miseksi
.ja kansainvälisen yhteistoi­minnan
saamiseksi."
Mutta millä tavalla länsivallat
vastasivat Neuvostoliiton rauhan­pyrkimyksen.
aloitteeseen?
Nooteissaan Saksasta ja Länsi-
Berliinistä Yhdysvallat Britannia
ja Ranska hylkäsivät Neuvostolii­ton
ehdotuksen Saksan ongelman
ratkaisemisesta. Amerikan nootissa
sanotaan etteivät NATO maat,,
vaan kaikissa asioissa "Neuiitosto-iiitto
estää" Saksan ongelman rau­hallisen
ratkaisun edistämistä. Sii^
nä sanotaan, että rauhansopimuk­sen
puuttuminen ei saata rauhaa
vaaraan. Britannian nootissa tois­tetaan
vanhoja väitteitä, joista hei­jastuu
vihamielisyyttä nykyisiä
realiteetteja*'kohtaan ja kieltäydy­tään
tekemästä rauhansopimusta
kahden Saksan valtion kanssa. Ei
myöskään Ranskan nootissa ole mi­tään
uutta Ranskan suhtautumi­sessa
Saksan kysymykseen.
Ennen Yhdysvaltain, Britannian
ja Ranskan virallisten noottien lä­hettämistä
länsivalloissa pantiin
käyntiin kampanja Neuvostoliiton
ehdotusten hylkäämiseksi. Vasta­uksena
iNeUvostoliiton' rauhanaloit­teeseen
Yhdysvallat vaatii ydinko­keiden
. alkamista. ; Yhdysvaltain
presidentti ehdotti "i\usia toimin-lasuunnite'mia",
jotka kuitenkin
ovat samoja suunnitelmia koska
ne on tähdälty rajattomaan'aseva-/
rustelukilpailuun.' • ^hdysvaltaiir
lehdet antavat julkisuutta Penta­gonin
suunnitelmille, . sellaisille
kuin uusien joukkojen lähettämi­selle
Länsi-Saksaan, hätätilanteen
osittaiselle voimaansaattamiselle
Yhdysvalloissa jne.
Uusi vihamielisyyden • sotaisa
propaganda-aalto vyöry:^ y"* Länsi-
Saksan. Kansleri teki jälleen pro-vokatoorisen
inätkan" Länsi-Berlii­niin
ja palasi takaisin aggressiivis­ten
lausuntojen kera. Länsi-Saksan
militaristit tekevät kaikkensa rau­hansopimuksen
viivästy ttämiseksi,
koska he tietävät, että sellainen
panisi heidät käsirautoihin ja es­täisi
tuottamasta lisää kuoleman-aseita:
Taantumuslehdet New
Yorkissa, Pariisissa ja Lontoossa
ovat nostattaneet kovan metelin
Saksan . rauhansopimusta vastaan
käyttämättä järkeä. .
Mutta kylmän sodan propagan­disteilla
on vaikeuksia ihmisten
harhaanjohtamisessa koska ihmiset
ovat oppineet eroittamaan mustan
valkoisesta ja haluavat pysyvän
rauhan lämmittämään kansainvä­lisiä
ilmapiiriav Selväjärkiset ame­rikkalaiset
sanomalehtimiehet.
teollisuusjohtajat ja kongressin jä­senet
— ovat sitä tnieltä; että Sak­san
ongelma ja Lähsi-Berliinin ky­symys
täytyy ratkaista idän ja län­nen
neuvotteluissa. Länsi-Saksan
rauhantaisteli at kannattavat Neu­vostoliiton
ehdotuksia ja rauhan­suunnitelma
on lähetetty Saksan
Demokraattisen Tasavallan kansan­kamarille
ja Saksan Liittotasaval­lan
bundestadille ja hallitukselle.
Ranskan, Belgian, Britannian ja
muiden maiden todelliset patrioo­tit
vastustavat myöskin-Saksan mi­litarismin
ylösnousua./
Kestävä rauha ei ole vain valtio­miesten
ja diplomaattien tehtävä.
Kunkin rauhanpuolustajan täy­tyy
auttaa tätä suurta asiaa. Ny­kyään,
kun käydään titaanista tais­telua
maailmasta ilman ^otia ja i l ­man
aseita, kaikkein kiirejBllisin
tämän hetken tehtävä astuu etu­alalla
— Saksan ongelman ja BerliT
nin kysymys. Tie, jonka Neuvosto­liitto
osoittaa, vastaa kaikkien Eu­roopan
kansojen etua. Joko lope­tetaan
militarismi Euroopan sydä­mestä
kerta kaikkiaan taikka vaih­toehtona
on myöhemmin alkava
uuisi sotilaallinen yhteentörmäys.
Neuvostoliiton rauhanpuolustajat
kehoittavat veljiään ja siskojaan
Euroopassa ja koko rauhaa rakas­tava
ihmiskuntaa pakoittamaan län-sivaltain
hallitukset ja ennenkaik­kea
Yhdysvallat, Britannia ja
Ranska suostumaan neuvotteluihin
ja tekemään Saksan rauhansopi­muksen.
Silloin vasta ihmiset voi­vat
hengittää vapaasti.
Puhuessaan radion ja TV:n vä­lityksellä
elokuun 7 pnä 1961 N.
S. Hrushtshev sanoi:
"Neuvostoliitto haluaa tehdä
Saksan rauhansopimuksen viivyt­telemättä
ei siksi, että se saisi sii­tä
joitain erikoisia etuja itselleen.
Meillä ei ole aikomusta ottaa kä­siimme
Länsi-Berliiniä, me emme
pyri muuttamaan Saksan rajoja ei­kä
meillä ole mitään pyrkimyksiä
Länsi-Saksaa vastaan.
"Haluamme saattaa jokaisen tie­doksi",
jatkoi Hrushtshev" että tu­lemme
tekemään työtä rauhan puo­lesta
ja että koko neuvostokansa
korottaa äänensä pyrkiessään vält­tämään
sodan puhkeamisen j a taa-akseen
rauhan."
.. Varustettuna suurenmoisella
kommunistisen rakennustyön oh­jelmalla'
neuvostokansa tekee kaik-kensa:
• toteuttaakseen ihmisten iki­vanhan
unelman! sotien poistami­sesta
- maailmasta ikuisiksi . ajoiksi,
käsi kädessä kaikkien rauhaa ra­kastavien
kansojen kanssa se pyr­k
i i ' saamaan hyökkääjät aisoihin
ennenkuin he voivt käyttää kuole-manaseiia.
Pääasia on estää ydin­sodan
puhkeaminen.
Nykyinen sukupolvi on kykene­vä
siihen.
Nykyaikaa
Tiesittekö että...
Ganadassa tuotetfiin viime
vuoden toukokuussa seuraava mää­rä
erilaisia metalleja (sulkumer­keissä
edellisen vuoden tuotanto):
kuparia 36;851 tonnia (37,561);
kultaa 384,776 unssia- (378,128);
rautamalmia 1,485,763 tonnia (2,-
706,822); lyijyä 14,812 tonnia (16,-
558); nikkeliä 19,710 tonnia (17,-
558); uraania" 1,465,651 paunaa
(1,740,742).
— Kyoto oli Japanin pääkaupun­kina
vuodesta 794 vuoteen 1869 asti.
, "Nuorisorikollisuus on levinnyt huo­mattavassa
määrässä '•usöinlmls-fea
maissa. Vanhemtnät syyttä­vät
nuorisoa, etteivät lie ole
niihkUin ennen ja, että heitä ori val­kea
saada tottelemaan. Nuoret taas
syyt&yät vanhempia,: fettel heillä ole
aikaa lapsiaan varten monilta muil­ta
harrastuksiltaan Ja nuoret saavat
kasvaa itsenäisesti etsien oppinsa ja
huvinsa mistä sattuu. On totta, että
miriinkä vanfifempien kodissa on lap­sena
totuttu sen kukin vie aikanaan
omaan kotiinsa Ja omille lapsille pe­rinnöksi.
Tavoilla, tottumuksilla Ja
katsantokannoilla on suuri merkitys
ihmisen elärnj^^ Ja sitä kauttanne
vaikuttavat msröskin yh^iskuntaan.
Jos lapsi on elänyt hyvässä moraali­sessa
kodissa. Jossa hänelle,on opetet­tu
tapoja ja kaunista käytöstä, sekä
ero hyvän ja pahan välillä, niin hä­nen
on niistä vaikea koskaan luopua.'
-Monasti ihmiskunta on vlitaeaiköina
saanut kysyä mihin me olemme me­nossa?
Eräs räikein eslmerklO on seu­raavanlainen:
Talojen vplittäjä kysyi nuorelta
avlomleheltä eikö tämä haluaisi os­taa
omaa kotia? <— Mitä minä sillä
teen, kysyi puhuteltu? Olen syntynyt
sairaalassa, kasvanut kouluissa ja
mennyt naimisiin kirkossa. Aamupäi­vin
pelaan golfia Ja iltapäivällä brld-gea.
Ruokani ostan valmiina kau­pasta,
tai syön ravintolassa ja iltani
vietän elokuvissa tai tanssimassa.
Kaiken muun aikani vietän autossa
ja ainoa mitä tarvitsen on autotalli.
Ja jos perheeseeii tulee lapsia, niin
ne viedään tietysti johonkin hoidetta­vaksi.
Kansakoulujen tarkastaja on jul­kisessa
sanassa ihmetellyt sitä: tosi­asiaa,
että Jokaisesta kymmenestä
koulunsa aloittavasta lapsesta yhdek­sän
ei osaa laulaa. Miksi? Siksi, hän
jatkaa, että äidit eivät enää laula
kehtolauluja. Ei ole kehtojakaan enää
lasta työnnetään nelipyöräisissä vau­nuissa
ja kehtolaulujen tilalle oh tul­lut
koneellinen musiikki. Joka on
taustana päivän touhuille kaikkialla
aamusta iltaan Ja vieläpä puoleen yö­tä.
Vanhemmat viettävät Iltansa ul­kona
Ja palkattu lastenkaitsija ön
kiinni omissa harrastuksissaan. Usein
lukien kuulematta mitään.
Psykiatri kysyi vakavissaan poti­laaltaan:
"Muistatteko lauloiko äitin­ne
teidät lap^t uneen?"
"En", vastasi potilas, "mutta en
koskaan unohda sitä iltaa kun äitini
kumartui vuoteeni yli Ja palava sa­vuke
hänen suustaan putosi pääUe-ni".
Jos lapsuuden muistot ovat tällai­sia
niin ei kai voida syyttää henkilöä
vaikkei hän lapsuuden kotiaan muis-telekaan
erikoisella rakkaudella.
Kalkilla ihmisillä on vaisto etsiä
turvaa. Lapsi etsii sitä vanhemmls-^
taan ja Jos ei hän sitä saa niin hän
alkaa kasvaa Irralleen ja alkaa etsiä
sitä maailmalta oman Järkensä mu­kaan
ja siitä ei ole aina kovinkaan
hyvää seuraa. Joka päivä luemme ja
kuulemme uutisia kodeistaan lähte­neistä
lapsista, toiset palaten muuta­man
tunnin- tai päivän Jälkeen Ja
iloisina kertoen seikkailuistaan, toi­set,
jo isommat, alkaen uutta elä­mää
vieraan nimen varjossa, tai ehkä
rikoksen uiiriksl joutuen.
Aikuiset ihmiset kaipaavat työnte-koturvaa
saadakseen tyydyttää elä­misen
tarpeensa. Ja ennenkaikkea^
muutamia sodasta hyötyviä lukuun­ottamatta,
me koko ihmiskunta kai­paamme
rauhaa voidaksemme luot-^
tavin mielin tehdä tulevaisuuden
suunnitelmiamme pitkälläkin tähtäi­mellä.
Sodanpelkoa on syytetty siitä­kin
kun nuoret usein niin ajattele-mattomasti
solmivat suhteita Ja me-^
nevat avioliittoon liikoja harkitse­matta.
On kuin; heitäkin ajaisi klir-re
kokea kalkki Ja elää mahdollisim­man
aikaisin koko elämässä, mistä se
tietää Jos huomenna ei ole siihen e-nää
tilaisuutta. ;
Mielestäiii tässä lopussa bn paikal­laan
sanoa joku kiltflliivä sana jou­kossamme
moninaisesta harrastuk­sistaan,
kulttuurin-Ja urheilun parissa
uurastavista nuorista naisista Ja
miehistä, tytöistä ja pojista. £nsi|c3i'
kannattaa kiittää. heidän vanhem-..
piaan siitä, että he ovat opettaneet
lapsensa kunnioittamaan hyviä har-i
rast^ksia Ja tuoneet lapsensa haaV
leille Jo pieninä. Eiväthän kaikki
lapsena sarfianlaisct neuvot saaneet
silti 'pysy joukossamme, sillä ihmi-,
nen pn yksilö Ja vipaa valitsemaan"
omat" j Jiarrastuksensa mielensä mu­kaan.
I mikä onkin, arvonannolla',
myöhnettävä kunhan se kohdistuu
hyVään Ja kauniiseen. Mutta osaam-.'
meköalna suhtautua oikein Ja hle-notiiiiteisesti
juuri näihin nuorten
harristUksiln Ja toimintoihin? Sano­taan,'
että kukin taaplaa tyylillään
Ja se pitää paikkansa silloinkin kun
uusi sukupolvi astuu poismenneen ti­lalle
ja niin täytyy ollakin sillä heil­lä
on oltava vapaat kädet tehdä
suunnitelmia ja niitä toteuttaa kaik­kien
yhteiseksi parhaaksi, sillä se­hän
on juuri edistystä eikä palkal­laan
polkemista. Mielestäni meidän
tulLsi antaa arvoa tälle nuorten työl­le
ja auttaa heitä kaikessa järjestön
yhteisiä asioita edistävissä tehtävissä
sillä nuorten on tulevaisuus Ja saam­me
olla iloisia siitä, että seuraamme
kuuluu niin reipasta Ja toiminnan-haluista
nuorisoa kuten viimeaikoi­na
olemme saaneet ilolla todeta
esim. Suurjuhlissa. :
Neuvottelut ovat
matidotlisia - Spaak
firysseL Matkani on ollut erit­täin
hyödyllinen Ja olen saannt ar­vokkaita
vihjauksia, sanoi Belgian
ulkoministeri ° Fani-Henri' Spaak,
knn hän keskiviikkona palasi Mos­kovasta,
missä hän on neuvotellut-/
Hrushtshevin kanssa.
Spaakin, joka alaisemmin on ollut
NATOn pääsihtttrinä, oli Neuvosto­liiton:
päämhiisteri kutsunut Mosko­vaan.
Hän kertoi jatkavansa torstai­na
matkaa Pariisiin tiedottaakseen
NATOn neuvostolle Neuvostoliiton-pääkaupungissa
käymistään neuvot­teluista.
Hrushtshev esiintyi rauhallisesti,'
mutta oli ehdottoman jyrkkä tietyissä
kohdissa. Meidän keskustelumme^ oli­vat
monipuolisia, välttämättömiä Ja
hyödyllisiä. Me pyrimme rehellisesti
ymmärtämään toisiamme, satioi
Spaak.
Hän lisäsi olleensa _ neuvottelujen
vuoksi vaikeissa tUanteissa. Hän ei
halunnut lähemmin ilmoittaa, niistä
hän oli. keskustellut Hrushtshevin
kanssa. , . •.„,• •. • • •.;.
Täytyy olja hienotunteinen, hän
sanoi, kun häneltä kysyttUn. oliko
hänen keskusteluissaan ollut sellaisia
tuloksia, että jie voisivat Johtaa neu­votteluihin.
Hän uskoi .kuitenkin neu­vottelujen
olevan mahdollisia.
SITÄI
JA
TÄTÄ
POVARILLA
Nuori nainen kuunteli silmät
loistaen mitä tietäjättärellä oli sa­nomista:
— Joudutte tekemään pitkän
matkan; Vieraalla maalla kohtaatte
miehen, joka on teidän_makuunne;
Hän on pitkä, tumma ja komea. .
— Ja nuori? kysyi nainen.
— On ja hyvin rikas.
^ Kiitoksia kovasti. Voitteko
myöskin sanoa, miten minä pääsi­sin
i r i i nykyisestä miehestäni? ,,.
PÄIVÄN PAKINA
Yenättä tässä opitaan
kolme eri. suuntaa.
Opittuamme puhumaan sputni­keista,
Gagarinista; Titovista jne.,
muiden venäläistä alkuperää ole­vien'
nimien lisäksi myös "troikka".
Kaikki lehdet> jotka ovat vähän­kin
"aikansa tasolla", puhuvat ny­kyään
"troikasta", mikä tarkoittaa
alkuperäisessä muodossaan, kuten
hyvin tiedetään, venäläistä kolmi-vaij.
ikkoa.
Nykyiiän puheenaiheena oleva
troikka — ja siiä sanontaa käytti
prosidcnlti Kennedykin viime maa­nantaisessa
puheessaan — ei kui­tenkaan
tarkoita kolmivaljakkoa
sellaisena kuin me hevosystävät
olemme sitä aikaisemmin ymmärtä­neet.
Humma on saanut tässäkin
luvan väistyä syrjään ja tilalle on
tullut käsitys ihmisistä, nimeno­maan
YK:n korkeimman johdon
triumviraatista, eli 3-henkisestä sih­teeristöstä.
Eräissä ylidemokraattisissa pii­reissä,
erikoisesti . juuri Washing-tonissa
on selitetty, että maailman­järjestön
korkeimmassa johtopor­taassa
pitää olla ehdottomasti joku
yksi mies. Mikään muu ei kuulema
sovi heidät! * "demokratiaansa",
kuin yhden miehen hallinta ja yh­den
miehen komento?
Heidän piirustuksiinsa ei sovi
lainkaan sellainen hullu ajatus,
että maailmanjärjestössä, kuten
kaikissa muissakin .järjestöissä,
voisi ölla 3-henkinen sihteeristö
eli johtokunta;
Kun Neuvostoliiton toimesta on
kuitenl^in ehdotettu, ' että YK:n
korkeimpaan johtoon nimitettäisiin
3-henkinen sihteeristö, niin tälle
esitykselle annettiin vanhan venä­läisen
kolmivaljakon mukaan
"troikka"-nimitys.
Ja troikka, kuten kaikki Neuvos­toliitosta
tuleva, on tietenkin pa­hasta!
Se kuulema halvaannuttaisi Y-K:
n, tekisi siitä pelkän "juttutu­van"
ja vaarantaisi jopa maailman
rauhaa, kuten on hyvinkin "arvo­valtaisista^
piireistä" meille selvi­tetty.
Mutta niitä voidaan sanoa sellai­sesta
järje-töstä, jonka olemassaolo
on — .toiminnasta puhumattakaan
— yhden miehen varassa?
Mihin kelpaa Y K silloin jos sen
kohtalo on yhden miehen kuole­man
ja sen seuraajan varassa —
olkoon tämä yksi mies niin hyvä
tai paha kuin tahtoo?
MeiUä on ollut niitä "maailman-pelastajia"
aina Hitlerin Aatusta
Kosolan Vihtoria ja Marskia myö­ten,
mutta elämä on siltikin jatku­nut
heidän mentyään, vaikka meil­le
sanottiin, että ilman heitä ei
voida tulla toimeen.
Näin tavallisen kuolevaisen kau;
naita katsoen tuntuukin siltS, ettS
3-henkinen sihteeristö —- troikka
— olisi sittenkin paljon sopivaln-
. . • . . . I .. . . ..
pi YK:n johtoon kuin mikään yksi
mies tai' nainen.
Selvää tietenkin on, ettei tällais­ta
muutosta voida tehdä aivan täs­sä
rytikässä- sillä siihen tarvitaan
sääntö- ja muita muutoksia YK:ssa,
sekä Kiinan jäsenyyden palautta­mista
jne.
Mutta ennemmin tai myöhemmin
on tällainen muutos tehtävä, sillä
tosiasiat ovat äärettömän itsepin­taisia.
Tosiasia taas on, että maa­ilma
on jakaantunut suurin piir­tein
kolmeen osaan, kapitalistiseen
ja sosialistiseen maailmanosaan se­kä
ns. puolueettomien maiden
maailmanosaan, jotka tasaluvuissa;
puhuen edustavat kukin kohdaltaan
kolmannesta ihmiskunasta.
Jos YK:n johtoon, valittaisiin
NL:n ehdotuksen mukaan 3-henki­nen
sihteeristö niin, että siihen tu­lisi
yksi jäsen kapitalistisesta
maailmanosasta, toinen sosialisti­sesta
maailmanosasta ja kolmas
linoittautumattomasta maailman­osasta,
silloin olisi maailmanjär­jestön
johdossa demokraattisesti
eli tasapuolisesti muodostettu kor­kein
johto.
Kukaan ei voi väittää, ettei asia
näin ole. Sitä eivät uskalla väit-:
tää edes "troikan" vastustajat.
Mutta kun troikan vastustajain tar­koituksena
on jotenkin ylläpitää
kapitalistisen maailman "yksinvaK
taa" YK:n korkeimassa johdossa,
niin he vaativat yhden miehen
jMitoa selittäen tekopyhäsU, että
kolmihenkiselii sihteeristön alaisuu­dessa
YK:sta tulisi pelkkä juttu-tiiliä,
mikä ei voisi veto^oikeuden
takia tehdä mitSäh muuta kuin
vllitellS asioista.,
'Tpsiasia; on tässäkin tarua kum­mempi.
Y K ei voi nytkään tehdä
mitään kunnollista, ellei päätöksen*
takana ole yksimielisyys suurvalto-.
jen. kesken. Jos Y K päättää, sano-,
kaamme Yhtlysvaltain neekerien oi­keuksien
puolesta joihin toimen-'
piteisiin Yta|dysvalloj|Ssa, siitä 61
kerta kaikiaan tulisi mitään, sillä
Yhdysvallat käyttäisi eittoamisoi-keuttaan
YK:ssa tai jos se ei aut:
taisi, sitten asevoimia rajoillaan.
Jos YK päättää tehdä jotakin sa­mansuuntaista
Neuvostoliitossa^'
niin Neuvostoliitto käyttäisi eit-«
toamisoikeuttaan YK:ssa tai tiukan
tullen asevoimia rajoillaan.
YK:n toiminnan onnistumisen
perusehtona on siis suurvaltojen,
jiimenomaan NLFn ja USA:n yk­simielisyys.
••'
Asian näin ollen maailmanjärjesiii
tö menestyy ja edistyy vain silloin,
kun sen korkein johto toimii yh­teisesti
tehtyjen päätösten mukai­sella
tavalläT Se epäonnistuu aina
silloin kun poiketaan yhteisesti so­vituista
päätöksistä, kuten tapahtui
esimerkiksi Kongossa.
Lyhyesti sanoen, kolmihenkisen
j ohtokunnan muodostaminen yh-d6n
pääsihteerin tilalle ei suinkaan
heikennä vaan mieluimminkin voi­mistuttaa
YK:ta. Me myös uskom­me,
' kuten sanottu, , että jokin
sentapainen järjestely on tuleva,
— ei tietenkään nyt heti, mutta
lähivuosien aikana. Mitä tärkeintä,
me uskomme, että juuri kutistuva
kapitalistinen maailmanosa tulee
sellaista järjestelyä vaatimaan ja
kannattamaan, sillä ne ajat ovat
hjrvin pian olleet ja menneet joi-' ,
loin Washington voi äänestysjouk­konsa
avulla kontrolloida YK:tac
~ . Känsäkoura.