Vapaus, August 11, 1962

              S i v u 2 . Lauantaina, elok. 11 p. — Saturday, Aug. 11, 1962
VAPAUS
( L I B E R Y Y )
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Establlshed Nov. 6. 1917
Edltbr: W. Eklund • ' Manager: E. Suksi.
- Telephones: Office OS 4-4264 — Bditorlal OS.4-4265»
Pubilshed thrlce weeWy: Tuesdays,' Thursdays and Saturtjays by Vapaij*
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West. Sudbury, .Ontario, ,.Ca»aicl?,
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon appllcation; translations free of charge.
Authorized as second c^ass mkll by the Post Office Department, pttawa.
and fox payment of postage in c ^ h .
TILAUSHINNAT
Cariadaasa: l vk. $8.00 6 kk. $4.25 USArssa:
L 3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9j00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. -6.25
Suurjuhlat viittasivat tul^aisuut^
Viime viikonvaihteessa oli Canadan Suomalaisen Järjes­tön,
j a Suomalais-Ganadalaisen Amatööriurheiluliiton yhtei­sissä
Suurjuhlissa Havaittavissa ge ilmiö, että j u h l i i n , niin
henkiseen kuiri fyyskiilttuurelliseenkin osallistui enemmän
nuoria ihmisiä k u i n joinakin aikaisempina vuosina. L u k u ei
tosin ole vielä n i i n valtava, että voitaisiin sanoa näitä v i i -
meisimpiäkään juhlia todella täydellisesti nuorten ihmisten
j u h l i k s i , mutta, kuten sanottu, nuorison osallistuminen antoi
meille suurta mielentyydytystä ja,toiveita tulevaisuudesta.
Havainto oli toiveita herättävä, sillä j o i l l a k in tahoilla
on aikaisemmin puhuttu varsia pessimistisesti siitä, että
C S J n ja S C A U L n toiminta on tuomittu kuolemaan, että sitä
mukaa kuin vanhemmat j a aktiivisemmat ihmiset kuolevat
pois, tulevat näiden järjestöjen r i v i t supistumaan j a järjes­töt
sellaisinaan häviämään.
Viimeisimmät juhlat eivät kuitenkaan antaneet mitään
aihetta sellaiseen ajatteluun. Juhlia seuranneiden ihmisten
huomio k i i n t y i siihen, et,tä esimerkiksi South Porcupinen u r ­heiluseura
Viestin edustajistoon kuului monta sellaista nuoir-ta,
joita ei olla aikaisemmin nähty Suurjuhlissa. Samoin o l i
GSJn osastojen kuorojen jäsenyydessä l u k u i s i a uusia kasvoja.
.Tämän lisäksi voidaan huomioida, että ohjelman esittä­j
i en ja u r h e i l i j a in lukumäärä ei ole suinkaan kuihtunut, ehkä
lisääntynyt, j a mielestämme j u u d sen ansiosta, että mukaan
on tullut lisää nuorempaa väkeä, tulee näiden järjestöjen
olemassaolo jatkumaan vielä pitemmän ajan.
'. E i ole suotavaa se, että pidettäisi vain., ihmisten
elintason laskua tekijänä, joka saattaa ihmiset huolestuneik­si
tulevaisuudestaan j a siitä syystä aktiivisempaan toimin­taan
tulevaisuutensa takaamiseksi. Paremmin sanoen, ei ole
inhimillisyyttä se, että toivottaisiin kurjuutta jotta saataisiin
ihmiset järjestäytymään j a toimimaan omien etujensa puo­lesta
— vaikkapa v a in toistensa seuraan liittymisellä urhei­lukentällä
ja kuoroissa sekä näyttämöillä. Mutta sellaistakin
kuulemme toivottavan.
Tosiasiassa meidän järjestöjemme riveistä löytyy monta
henkilöä aktiivisessa toiminnassa vaikka heidän toimeentu­lonsa
onkin, suuremmat mahdolliset ikävät historian, vaiheet
lukuunottamatta, suurin p i i r t e in taattu. Siksi olemme pakoi-tettuja
siihen päätökseen, että osanotto näihin j u h l i i n on
säilynyt kohtalaisen korkealla vain siitä syystä, että ihmiset
käsittävät järjestöjemme tarpeellisuuden ja ovat valmiita
työskentelemään niiden eteen.
Antakaamme kaikki kunnia niille ihmisille, jotka ovat
uutterasti jatkaneet ja tehostaneet toimintaansa tietoisuuden
levittämiseksi Canadan suomalaisten keskuudessa.. Jatka­kaamme
sitä työtä, n i i n tulemme näkemään yhä suurempia
Suurjuhlia. •
Tavarain hinnat yhä kohoamassa
Torontolaisessa päivälehdessä Globe and Mailissa jul­kaistiin
tällä v i i k o l l a jälleen uusi selostus siitä kuinka tava­rain
hinnat ovat jatkuvasti kohoamassa Canadassa ja erikoi-sestikin
sen jälkeen kun Canadan dollari devalvoitiin 92\^
senttiin Yhdysvaltain d o l l a r i in verrattuna viime toukokuun
2 päivänä.
. Kirjoituksessa osoitettiin^ että ensimmäisenä ilmiönä o l i
tukkuhintojen hetikohtainen nousu. Toukokuussa osoitti tuk-kutavarain
hintaindeksi .7 prosentin nousua, kohoten 239.1
prosenttiin neljä kuukautta kestäneen suhteellisesti " v a k a a n"
tukkuhintatilanteen 'jälkeen. Tukkuhintojen indeksiluvuksi
lasketaan 100 niistä hinnoista, jotka vallitsivat vv. 1935—39,
jonka jälkeen, erikoisesti sotatuotannon päästyä vauhtiin ne
kohosivat huimaavasti.
Toukokuussa tapahtunut tukkuhintain nousu on suurin
yhden kuukauden kuluessa tapahtunut nousu sitten heinä­kuun
v, 1961, j o l l o in merkittiin hintojen nousuksi 1.3 pro­senttia.
Tämän lisäksi, ilmoittaa liittovaltion tilastotoimisto,
tukkuhintaindeksi kohosi jälleen .5 prosentilla viime kesä­kuussa.
Globe and Mail-lehden talousasiantuntijan kirjoitukses­sa
sanotaan koruttomasti käsiteltäessä esimerl<;iksi raavaan-lihan
hintoja: "Canadan dollarin arvon laskiessa yhdysval­talaiset
ostajat riensivät ostamaan eanadalaista raavaanli-haa,
sillä heidän dollarinsa menivät pitemmälle.
"Tämä johti raavaanlihan vientiin Canadasta, vähentäen
varastoja j a kohottaen hintoja täällä."
Globe and Mail-lehden asiantuntija jätti kuitenkin selos­tamatta,
oliko sellainen hintojen korottaminen tarpeellista
kun oli kysymyksessä canadalaisen raavaanlihan myyminen
canadalaisille ja o l i k o tarpeellista tällä tavalla pakoittaa ca-nadalaiset
käyttämään enemmän dollareita ostaessaan saman
määrän raavaanlihaa k u i n ennenkin samanaikaisesti kun y h ­dysvaltalaiset
tuontiliikkeiden omistajat kykenivät ostamaan
omalla dollarillaan enemmän.
Sama suhde pitää paikkansa miltei k a i k k i i n muihin ca-nadalaisiin
tuotteisiin nähden.
Tässä ei ole mainittu vielä kaikkia pahoja puolia Cana­dan
dollarin, tavarain viennin j a canadalaisilta vaadittujen
hintojen tiimoilta. Teollisuustuotteiden, jotka muodostavat
noin kaksikolmasosaa Canadan kaikista tuontitavaroista, h i n ­nat
ovat myös kohoamassa.
Niistäkin tuotteista, joita tuodaan Canadaan Yhdysval­loista,-
canadalaiset joutuvat maksamaan enemmän, sillä C a ­nadassa
on korotettu hallituksen vyönkiristysohjelman mu­kaisesti,
suojelutulleja joitakin yhdysvaltalaisia tuotteita vas­taan,
jotka lisämenot aivan "luonnollisesti" lankeavat lopul­ta
kuluttajan maksettavaksi. '
' Nämä asiat ansaitsevat kaikkien ajattelevien ihmisten
harkinnan ja oman maamme hallituksen tuornitsemisen sen
ryhtyessä Canadan kansan kustannuksella yrittän^ään .Cana­dan
vientiliikkeille * j a yhdysvaltalaisille pääomapiireille
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
K u s t i VarjPnen, Wanup; Ont.,
täytiää sunnuntaina e l o k u u n 12 päi­vänä
73 vuotta.
Rosa W i d g r e n , Port A r t h u r , Ont.
täyttää maanantaina elokuun 13
päivänä 81 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­v
i e n onnentoivotuksiin.
Unescon edustaja:
Kongolle uusi
perustuslaki
Leopoldville. — Uusi perustuslaki
Kongon liittovaltiolle tullaan laati­maan
lähitulevaisuudessa, ilmoitet­tiin
Leopo'dvilIessä sunnuntaina.
Pääministeri Cyrille Adoulan tie­donannossa
sanottiin, että Kongon
hallitus on päättänyt pyytää YKn
pääsihteeriltä U Thantilta asiantun­tijoita
voidakseen heidän avullaan
laatia Kongon liittovaltion perustus­lain.
Samalla toivotaan saatavan rat­kaisu
Katangan kriisiin.
Adoula selitti lausunnossaan, että
uusi perustuslaki tulisi antamaan
vain tarkoin rajoitetut valtuudet liit­tovaltion
hallitukselle. Uittohallitus
hoitaisi ulkomaanasiat, puolustuksen
— lukuun ottamatta paikallisille po-
Uisivoimil!e kuuluvaa puolustuksen
osaa — Ja ulkomaankaupan. Edelleen
liittohallitukselle kuuluisi siirtolais­asioiden
ja posti- Ja lennätinlaitok-sen
valvominen. .
Jäsenvaltiot, hoitelisivat oman hal-lintoasa
sekä vastaisivat järjestyksen
säilymKsestä alueellaan. Poliittisten
huomioitsijoiden mukaan tulisi näi­den
periaatteiden, jotka presidentti
Tshombe jo viime vuonna ilmoitti
hyväksyvänsä, vakuuttaa Tshombe
siitä, että pääministeri Adoula vilpit­tömästi
pyrkii ongelman rauhan­omaiseen
ratkaisemiseen.
Huomioitsijataholla tähdennetään
myös, että tiedonannossa käytetään
sanaa valtio maakunnan sijasta sen
korostamiseksi, että jä.senet todella
saavat itsehallinnon uuden, perustus­lain
puitteissa.
Diplomaattipiireissä kat.sotaan, että
Tshombella on nyt viimeinen tilai­suus
yhdistää Katanga muuhun
Kongoon rauhallista tietä. Jos hän ei
nyt. suostu sovitteluihin, uskotaan
YKn käyttävän Katangaa vastaan
täloudcrisia pakotteita, jotka saattai­sivat
johtaa uusiin taisteluihin.
M u s i i k k i a rakastavat kaikkien
kansojen nuoret y l i k a i k e n , saatiin
vastaukseksi kyselyyn, jonka U N ­E
S C O on suorittanut kuudessa
maassa:' Japanissa. Malajissa, In­tiassa,
Canadassa, Kuubassa ja
Ranskassa. Täiä kyselyä johon si­sä.
tyi kymmeniä muita kysymyksiä
sekä U N E S C O n muuta toimintaa
Ranskan sosialistit
jälleen "vana­vedessä"
Itävalta haluaisi
takaporttia EEChen
B r y s s e l . — Itävallan puolueet­tomuus
ei millään tavoin estä
maata olemasta mukana Euroo­pan
taloudellisessa yhdistämises­sä,
sanoi Itävallan u l k o m i n i s t e ri
B r u n o Kreisky puhuessaan yh-t
e i s m a r k k i n a i n ministerineuvos­ton
kokouksessa Brysselissä äs­kettäin.
K r e i s k y teki selkoa Itävallan nä­kökannasta
ja mahdollisuuksista
solmia tulevaisuudessa suhteet
E E C : h e n . Hän sanoi, että Itävalta
toivoo voivansa olla mukana taion-d
e l l i s e s t l eheässä Euroopassa, sekä
tähdensi, että Itävalta samalla kui­t
e n k i n ottaa kaikessa huomioon v;
1955 valtiosopimuksen ja oman puo­lueettoman
asemansa.
— Tämän sopimuksen mukaan
Itävallalla on tiettyjä velvoituksia
,otka ulottuva! koskettamaan
maamme suhteita E E C . l r e n , j a i i u ii
näiden velvoitusten.sa takia Itävalta
larvit-see erityistä to,mintavapautt;i
k a u p p a p o l i i t t i s i s s a kysymyksis.sä.
Myös Itävallan t u l i s i saada oir
keus lopettaa assosioitumissuhde
siinä tapauksessa, että ilmenee a-seellisen
selkkauksen uhkaa, laik­ka
sodan syttyessä K r e i s k y sanoi.
Hän tähdensi vielä Itävallan ha­luavan
varata suhteissaan E E C : -
hen perääntymi-smahdollisuuden
pystyäkseen välttämään Itävallan :
puolueettomuuteen myöhemmin
mahdollisesti kohdistuvan uhkan.
E d e l l e e n Itävalta haluaa oikeu­den
solmia erillisiä sopimuksia
sodan mahdollisesti puhjetessa.
k u l t u u r i v a i k u t u k s e n edistämiseksi
selosti U N E S C O N edustaja Pierre
F r a n c o i s tilaisuudessa, joka järjes­t
e t t i in perjantaina Rautatiehallituk­sen
talossa j a j o n k a otsikkona o l i:
" K u l t t u u r i a r v o t , j o i h i n nuoriso on
k i i n t y n y t Idässä j a lännessä".
Kokoukseen oli saapunut useita
satoja osanottajia. Sen avasi herra
F r a n c o i s lausuen n i m :
— On o l l u t i l o seurata festivaa­l
i n laajaa k u l t t u u r i o h j e l m a a . Se on
o l l u t h y v i n m o n i p u o l i s t a j a korkea­tasoista.
Se on tehnyt eri k u l t t u r i -
p i i r e i h i n k u u l u v i l l e n u o r i l l e mah­d
o l l i s e k s i saada edustava kuva s i i ­tä,
m i l l a i s t a on k u l t t u u r i h e i l l e vie­r
a i l l a a l u e i l l a . Tunnustan festivaa­l
i n suuren merkityksen k u l t t u u r i ­vaihdon
toteuttajana..
U N E S C O on Y K : n erlkoisjärjes-tö
kasvatuksen, tieteen j a k u l t t u u ­r
i n kysymyksiä varten. Se ei huo­l
e h d i näistä t o i m i n n o i s t a sinänsä,
vaan p y r k i i edistämään niitä pal­vellakseen
Y K : n päämäärää, rau­han
asiaa.
Meidän tehtävämme on auttaa
j o k a i s t a kansaa kohottamaan kult-tuuritasoaan.
Taistelemme sen
vuoksi tietämättömyyttä ja köy­hyyttä
va.staan. K u l t t u u r i n tulee
myös o l l a kansojen välisen ymmär­tämyksen
auttaja, keino joka tekee
m a h d o l l i s e k s i ymmärtää ja kunni­oittaa
toinen toistaan.. Erityisesti
tämä koskee itää j a länttä. Idässä
näemme Aasian suurten kansojen
k u l t t u u r i t , toisaalla Euroopan ja
P o h j o i s - A n i e r i k a n , jotka edustavat
t o i s e n l a i s t a sivistysmuotoa. Näiden
välillä voi esiintyä suuria väärinkä­sityksiä.
U N E S C O kiinnittää suur-r
i p i i r i n alueella, j a syventyi sitten
k o u l u a k o s k e v i i n a i h e i s i i n : ..^.
— Meillä on suuri vastuu siitä,
mitä painamme lasten j a nuorten
v a s t a a n o t t a v i in m i e l i i n . Myös vai­k
e n e m i s e l l a vaikutetaan tässä mie­lessä
aivan kohtalokkaasti. N u o ri
k u u l i j a n i , josta jo mainitsin, o li
käynyt koulua jossa oli vaiettu
eräistä tärkeistä seikoista. M u i s t an
vielä omatkin kouluvuoteni. En
saanut mitään tietoja itämaiden s i ­vistyksestä.
M e i l l e opetettiin lati­naa
ja k r e i k k a a j a vastaavasti-tie-t
o ja näitä kieliä puhuneistaJ k u l t ­t
u u r e i s t a sekä_siitä. jossa itse e l i n.
- ' ' T ä l l ä vaikenemisella on ollut
myö s t o i n e n v a a r a l l i n e n seuraus.
Se on istuttanut m e i h i n sen väärän
ajattelutavan, että on olemassa
k u l t t u u r i e n arvojärjestelmä, hiear
k i a , että on olemassa k u l t t u u r i no^
1, y l i k u l t t u u r i , j a muut ovat sitä
alempana. K u n tapasin annamilai-sen
tai k i i n a l a i s e n , minusta t u n t u i,
että tapasin alemmalla tasolla ole­van
ihmisen. Tämä koskee myös
A f r i k k a a . M u t t a j o k a i n e n k u l t t u u ri
on samanarvoinen, olipa se kotoi
s i n A f r i k a s t a , Pekingistä tai P a r i i -
sista.
Meidän on muutettava koulujen
ohjelmaa ja k o u l u k i r j o j a . U N E S C O i
ei sitä voi tehdä, meillä ei ole kou^
l u k i r j o j e n kustantamoa, mutta me
TOIMITTANUT EEVA
"Turvallisuutta"
T u r v a l l i s u u s a s i a n t u n t i j a Marjo-r
i e May sanoo, että i h m i s e t sure­vat
n y k y i s i n l i i k a a j a ; a s l o i ta jotka
eivät kuulu h e i l l e ollenkaan. Seu­raavassa
hän esittää muutaman esi­m
e r k i n . Jotkut pelkäävät venäläi­siä
j a ottavat tieltä tuntemattomia
autoonsa ajelulle. Pelkäävät: H :
pommia, mutta ostavat l a p s i l l e en
r a k e t t e j a sekä sytyttävät nuotion­sa
räjähtävillä polttoaineilla. Ovat
huolissaan, että lapset juoksevat
leikkiessään vauhdissa olevan au
t o n eteen ja vievät lapsensa y li
p u n a i s i l l a v a l o i l l a . Y l i p a i q o i s e t pel­käävät
lisää l i h o m i s t a j a syövät tar
k a s t ; määrätyt annokset mftta^-ot-'
tavat auton jos heidän on postltefc'
tava k i r j e p a r i n kadun välin .pHäf
hän. Syöpä on monelle k a u h u ni
asia, mutta he eivät jätä humalat-'i
sena autolla ajamista. R a h a b u ^t
vievät yöunen monelta, .mutta' IJie'^
eivät jätä vuotessa tupakoimidta^ •
N u o r t e n r i k o l l i s u u s on puhednai»'
heena mutta itse he pysäköivät
omien lastensa nähden aätonsa I c i d - -
l e t t y y n paikkaan. Useat' pelkäävät
vanhenemista ja eläkkeelle jäämisr,
tä, mutta tekevät kaikkensa elääk-:
seen mahdollisimman kauan.
USA El HYVÄKSY
TSHIANGIN AIKEITA
HYÖKÄTÄ KIINAAN
Geneve. —^ Kiinan kansantasaval­lan
varapääministeri ja ulkoministe­ri,
marsalkka TshenJi ilmoitti viime
viikon perjantaina Genevessä Yhr
voimme kehottaa hallituksia suorit- dysvaltain vakuuttaneen Kiinalle, et-tamaan
nämä muutokset ja tehdä
nuorisojärjestöille selväksi, että n i i ­den
on syytä vaatia sitä o m i l t a hal­l
i t u k s i l t a a n . U N E S C O on yhteis-l
o i m i a n a s s a 200 k o u l u n Kanssa e. i
maissa, joissa meillä on m a h d o l l i ­suus
suorittaa k o k e i l u j a . O n k o k e i l ­ta
huomiota näiden käsitysten oi- ^ " loisen kansan käyttöön k i r -
kaisemiseen. joitettujen oppikirjojen käyitämis-
Monet tekijät aiheuttavat jänni- tä, toisessa maabsa.
ly.lä idän ja lännen välillä. On ^^'^on k u i t e n k i n , että nuoriso-vastakohtia
siirlomaakansojen ja ^•'^'••«''töt voivat vaikuttaa tässä mie-iiirtomaaisäntien
välillä, vastakoh-i-^^^^^ ^'^'^ enemmän k u i n koulut,
tiu toisaalta a l i k e h i t t y n e i d e n ja y l i - K E S K U S T E L UA
kansoitettujen toisaalta voimakkaas- Ensimmäisen puheenvuoron käyt­ti
kehittyneiden lännen valtioiden ti herra Jones Irlannista. Hauen
välillä. P o l i i t t i s e t katsomukset voi-: puheensa oli hyökkäävän p v y i n en
vat synnyttää ja lisätä jännitystä., Hän oli si.ä mieltä, ettei niissä
U N E S C O ei voi latkaLsta näitä on-; maissa, missä lehdistö, koulut, am-
:ielm'ia, mutta se voi luoda ymmär-j mattijärjestöt jne. ovat " h a l l i t u k -
äjnvksen i l m a p i i r i n , herättää mo-jsen valvonnassa", voi o l l a vapaata
l e m m i n p u o l i s t a kunnioitu.sta ja kulttuurikehitystä.
Puhtaasti taloudellisissa kysy- edellytyksiä myös p o l i i t - j Bulgarian edustaja kertoi oman
P a r i i s i . — Ranskan parlamentis­sa
presidentti de G a u l l e n ran.skalai-s
i i n atomi-iskujoukkoihin kohdistu­nut
vastarinta murtui t i i s t a i n a.
S o s i a l i s t i t päättivät olla esittä­mättä
hallitukselle epäluottamus­lausetta
vuoden 1962 lisäbudjetin
toisessa käsittelyssä. Lisäbudjettiin i
k u u l u u mm. 200 m i l j . f r a n g i n mää-1
räraha P i e r r e l a t t e s s a olevalle Ran.s-kan
isotooppilaitokselle, mistä on
parlamentissa kiivaasti väitelty.
Lisäbudjettiehdotus joutuu se
naatissa keskiviikkona toiseen kä­s
i t t e l y y n eikä tule todennäköisesti
hyväksytyksi. Kolmas käsittely par­lamentissa,
jonka yhteydessä presi­dentti
de G a u l l e n suunnitelma jäl­l
e e n hyväksytään, antaa k u i t e n k in
ehdotukselle lainvoiman.
.TiyksLssä Itävalta on valmis hyväk­symään
Rooman-.sopimuksen sanoi
Äreisky. Hän lisäsi, että Itävallan
k u i t e n k i n on pyydettävä . s e l l a i s ia
toimenpiteitä joiden avulla voitai-mn
välttyä tuotannon ja viennin
supistumiselta ylimenokautena.
Vuonna 1961 Itävallan viennistä
49.6 prosenttia suuntautui E E C mai
h i n ja t i o n n i s t a o l i yhteismarkkina-maiden
osuus peräti •'59,5 prosentti.!.
Ministerineuvoston edustaja il­m
o i t t i lauantaina, että lauantaina
pidetty kokous, johon myös minis-t
i s t en j a t t a l o u d e l l i s t e n kysyniy.sten \ maarjisa pyrkimyksistä kansainväli
r a t k a i s u l l e . j s en k u l t t u u r i v a i h d o n edistämiseen.
K u n hiljattain eräässä selostuk-' T u n i s i a n j a p a n a f r i k k a l a i s e n nuori-
.sessani k e r r o i n , m i l l a i s i a ovat opis-.! s o l i i k k e e n edustaja pyysiy ettei
k e l i j a t eräässä idän maassa, jonka |-unohdeltaisi A f r i k k a a , j o k a ei k u u -
nimeä en tä.ssä halua mainita, tuli
e s i t y k i e n i jälkeen eräs kuulija
luokseni ja sanoi: — K a i k k i mitä
sanoitte on pelkkää pilaa. Todelli-suude_
ssa_J}än käytti vieläkin vah­vempaa
sanaa. Tämä on tulosta
l u itään eikä länteen, vaan j o l l a on
omaperäinen k u l t t u u r i n s a.
B a g d a d i n , yliopiston professori
Sala K h a l i s j a u s u i , että j o t k u t ehkä
ajattelevat idän edustajien puhu­van
l i i k a a k o l o n i a l i s m i s t a . Tosiasia
meidän länsimaisesta kasvatukses- j k u i t e n k i n on. että siirtomaajärjes-tamme.
Meidän nuorisomme kasvaa Uelmä estää k a n s a l l i s e n k u l t t u u r in
täydellLseoSä tietämättömyydessä-kehittymisen ja n i i n kauan kuin
itämaiden k u l t t u u r i s t a . K u i t e n k i n I länsi sitä ylläpitää on idän vaikea
runouden, tieteet. Länsi on vain so-i k o m i t e a n jäsen S i l i n arvosteli U N -
veltanut niitä t e k n i i k k a a n , mikä ön ' ESCO.A siitä, että se ei ole koske-t
e r i K r e i s k y o.salIistui, ei vielä mer-j itä on antanut meille kaiken mikä [länttä ymmärtää,
kinnyt varsinaisten neuvottelujen elämässä on kaunista, värit, kukat, | Neuvostoliiton nuorisojärjestöjen
aloittamista Itävallan l i i t t y m i s n i a h'
i d o l l i s u u k s i s t a . Edelleen esitettiin
kuutosmaiden ministerien taholta
R e u t e r i n mukaan, että Itävallan
lausunto oH luonteeltaan sen laatui­nen,
ettei se vaadi vastausta ain.i
f k a a n välittömästi.
antanut s i l l e mahdollisuuden halli­ta
maailmaa vuosisatojen ajan.
Länsimainen tietämättömyytem­me
on seurausta kouluopetuksen
puutteellisuudesta. Meillä ei opete-
K r e i s k y lausui lehtivastaanotolla I" '«P^"'*^
USA haluaa tulokohtia
myös Venezuelasta
: Caracas. — Yhdysvaltain hallitus
on pyytänyt lupaa saada perustaa
Venezuelan: alueelle kaksi lentoko­neiden
ja sukelluveneiden tukikoh­taa.
Mainitessaan tämän Venezuelan
lehdet kirjoittavat, että kalkki kan­salaispiirit,
myös viralliset piirit, vas­tustavat
sotilastukikohtien perusta­mista.
Ylioppilaiden keskusliiton edustaja
kertoi Yhdysvaltain pyynnön herät­täneen
närkästystä myös ylioppilai­den
keskuudessa, ko^a sotilastuki­kohtien
perustaminen merkitsisi
maan itsenäisyyden lopullista menet­tämistä.
enimmäisvoittoja dollarin de­valvoinnin
kautta.
Eikä siinä kaikki, myös C a ­nadan
pienliikemiehet ovat
joutuneet samankaltaiseen ase­maan
juuri samasta syystä.
Heidän lehtensä The Indepen­dent
Businessman, j o ka paine­taan
Torontossa sanoo viime
numerossaan:
"Canadan pienten ja itse­näisten
liikemiesten — joita
on vastassa pidättyväisyyden
ja tiukan rahan vesi- ja leipä-ruokavalio
on nyt taistelta­va
uhkaavaa yleistä lamaa vas­taan
huolimatta- poliitikkojen
lupauksista, että maa on nyt
taloudellisen toipumisen tiel­lä."
istunnon jälkeen olevansa vakuuttu­nut
siitä, että Itävallan on mahdol­l
i s t a päästä sopimukseen EEC:n
kanssa ilman että "tätä .seurai.si
minkäänlainen ikävä reaktio Neu­v
o s t o l i i t on puolelta".
t u u r i n menneisyydestä eikä nykyi­syydestä.
t u s s i s s a suuriin nuorisojärjestöi­h
i n , kuten Demokraattisen Nuori^
son Maailmanliittoon. Kasvatustyö
r a u h a n hengessä on p u u t t e e l l i s ta
e l l e i tällaisten suurten järjestöjen
kanssa o l l a yhteistoiminnassa. Her­ra
Jonesin puheenvuoron alussa o li
C j i o i t u s siitä, että U N E S C O on l a i -
Idän nuoret puolestaan tuntevat minlyönyt eri kansojen olosuhtei-
Syyriassa vaalit
ensi marraskuussa?
: Diimaskus. ^ ^— Syyrian opetusmi­nisteri
Bachad Barmadtf sanoi vii­me
viikolla, että S.vyrias8a järjes­tetään
ensi marraskuussa valtiolli­set
vaalit, joiden avulla saadaan
palautetuksi parlamentaarinen jär­jestelmä
maahan.
Barmade.. joka toimii myös maan
varapääministerinä, .sanoi: "Käsityk­seni
mukaan vastustavat Syyrian
arabialaiset kaikkia demokraattisin,
parlamentaarisia järjestelmiä, jotka
eivät takaa vapautta sanan varsinai­sessa
merkityksessä: vapautta muo­dostaa
poliittisia, puolueita~'sana- ja
painovapautta, vapautta järjestää
julkisia kokoiuksia Ja mielenosoituk­sia.
Sen vuoksi hallitus u.skoo, että
sen päätehtävä on organisoida par­lamentaarisen
Ja demokraattisti!'
•elämänmuodon palauttaminen Syy­riaan.
Ja koska parlamentaarinen
järjestelmä . edellyttää poliittisten
puolueiden olemassaoloa, hallitus te­kee
parin .seuraavan päivän kuluessa
lakiehdotuk.sen puolueiden Järjestä­misestä
uudelleen siten,,että suurella
yleisöllä on mahdollisuus keskustella
asiasta Ja muodostaa oma mielipi­teensä.
Sitten näiden mielipiteiden
pohjalla valtio ryhtyy tarvittaviin
toim<!npiteisiin antaakseen kansalai­sille
mahdollisuuden hallita itse It­seään
tulevaan parlamenttiin valit­semiensa
edustajien välityksellä.
"Uskon, että nämä vaalit Jiirjeste-tään
ensi mal-raskuussa", hän lisäsi.
lännen k u l t t u u r i n . Se on tuotu heil­l
e väkisin. Tästä johtuen he ovat
taistelleet sitä vastaan j a pyrkineet
kieltämään sen. Meidän pitäisi pys­tyä
esittelemään kulttuurimme
h e i l l e siten, että he voisivat sen
ymmärtää ja hyväksyä. Haluamme
tehdä tunnetuksi sekä idän lännel­le
että lännen idällS;
H e r r a Francois mainitsi Sen jäl­keen
eräitä toimenpiteitä, joita
U N E S C O on suorittanut molem­p
i en k u l t t u u r i e n parhaitten saavu­tusten
esittämiseksi toisen k u l t t u u -
d en t u n n e t u k s i t e k emi s e n t o i s i l l e
k a n s o i l l e .
P u o l a n edustaja kertoi erittäin
myönteisesti kokemuksista, joita
P u o l a l l a on yhteistoiminnasta idän
k u l t t u u r i n kanssa. Puolassa on
k u u l t u mm. j a p a n i l a i s t a pianistia,
j o k a soittaa loistavasti C h o p i n i a , ja
I n t i a n kanssa on P u o l a l l a jatkuva
kanssakäyminen.
Päätöspuheenvuorossaan herra
F r a n c o i s yhtyi prof. K h a l i s i n mie-l
i p i t e ^ e e n k o l o n i a l i s m i s t a k u l t t u u ­r
i k e h i t y k s e n jarruna ja
tä Yhdysvallat ei tu^e hyväksymään
eikä tukemaan Tshiang Kai-shekln
voimien mahdollista hyökkäystä
manner-Kiinaan.:
Annamme tietyissä rajoissa arvoa
tälle eleelle, selitti marsalkka radlo-ja
televisiohaastattelussa. Hän kui­tenkin
lisäsi, että Yhdy.svaltain tulisi
poi.staa seitsemäs laivastonsa Pormo-san
salmesta, jos Yhdysvallat haluai­si
todella merkittävällä tavalla vai­kutta
Jännityksen lieventämiseksi
tällä alueella.
Marsalkka sanoi lähemmin, että
Yhdvsvallat oli antanut vakuutuk-
.sensft Kiinalle maiden Varsovan-suurlähettlläiden
kokouksessa Varso­vassa.-.
• :
Tshen sanoi haastattelulausunnosr-saan
edelleen, että Formosa on K i i ­nalle
kuuluva alue. Emme tulisi su-vaitsf.
maan sitä. että Yhdysvallat
miehittäisi Pormosan emmekä katso
Tshiang Kai-shekhi hallitusta lailli­seksi.
Tshenlä haastateltiin äsket­täin,
kun hän vlerafi Genevessä
osallistuen 18 kansakunnan Laosinr
konferenssiin.
Kiinan kanta näihin kysymyksiin
on entinen. Tshen tähdensi.
Kiinan Ja Intian suhteista hän sa­noi,
että kohteilaisuusnäkökohdat
huomioon ottaen olisi Intian päämi­nisterin
pitänyt vastata Tshenln ja
pääministeri Tshou En-lain Intiaan'
vuonna 1960 tekemään vierailuun.
Mutta hän ei ole tullut ,ei vuonna
1960, -61 eikä tänäkään vuonna. K i i ­nan
Ja Intian välinen Jännitys Joh­tuukin
näin ollen vaui siitä, että In­tia
kieltäytyy neuvottelemasta, sekä
intialaisten Joukkojen tunkeutumi­sesta
Kiinan alueelle.
; ^ Suhtaudumme kuitenkin toi­veikkaasti
mahdollisuuteen ratkaista
tämä kiista rauhanomaisella tavalla.
Kiinan maatalouden tämänhetki­sestä
tilasta marsalkka Tshen J i sa­noi,
että kolmena viime vuotena saa­dut
huonot sadot ovat heikentäneet
tilannetta. Kuitenkin, hän lisäsi, on
pystytty tyydyttämään jokaisen olen­naisimmat
tarpeet. Hän jatkoi, että
jos tällaiset luonnonkatastrofit olisi­vat
kohdanneet Kiinaa edellisen hal-
N e u v o s t o l i i t o n edustajalle, että U N ­E
S C O p y r k i i parantamaan yhteyksi­ään
nuorisojärjestöihin. -— Olen
nyt läsnä festivaalissa, j a se mer­kitsee
myös j o t a k i n.
L o p u k s i herra Francois selogti
y k s i t y i s k o h t a i s e s t i vastauksia, joitia
o l i saatu U N E S C O n alussa niainit-vastasi
tuun k i e r t o k y s e l y y n eri maissa.
'uinon aikana, olisi kansa joutttnut;
kokemaan vaikeita kärsimyksiä. So-1
siallstlsen järjestelmän vallitessa
voimme kuitenkin suhtautua luotta-^ .•
vaisma tulevaisuuteen, sanoi TShen.'
Keisarin laki
vuodelta 1887
nyt voimaan
O u l u . Kiiminkijoen kalastajat
ovat yllätyksekseen saanee* v i r a n -,
o m i a s i l t a käskyn ~ verkot pois'
joesta. Hänen k e i s a r n i i s e n majes-.
t e e l t i n s a vahvistaman lain vuodet-'
ta 1887 mukaan arvokalat, kuten
lohet, tairaeneet j a s i i a t ovat val­t
i o n omaisuutta. Tämän l a i n voi-<
massa olosta ei ole o l l u t tietoa, j a ;
j o k i v i r r a n pitäjissä on kymmenit-'
täin kalastajia, jotka tjetämättään
ovat " r i k k o n e e t " lakia. Vanha
u n o h d u k s i i n jäänyt laki on nyt
k u i t e n k i n saatettu voimaan/ J o ki
on nyt r a u h o i t e t t u siian, lohen j a;
taimenten osalta. Viranomaisten^
toimesta pn viime päivien : a i k a i t a;
nostettu joesta rannalle kolmisen-'
kymmentä verkkoa, j o i d e n omista-^
j a t eivät olleet itse nostaneet verk­kojaan.
— P S P . ;
SITÄl
J A
EROA
K o l m e pikkupoikaa keskusteli'
isiensä v o i m i s t a j a kyvyistä.
" M i n u n isäni", sanoi heistä y k s i ,!
" k i r j o i t t a a p a p e r i l l e muutaman ly-i
h y e n rivin sanoen sitä r u n o k s i , ja
hän saa siitä ^10.00." . '
" M i n u n isäni', sanoi toinen pikku-^
p o i k a " r i i p u s t a a p a p e r i p a l a l l e joita-'
k i n p i l k k u j a , sanoen sitä laulun s S '
v e l e k s i , j a hän saa siitä $25.00.* ;
" E i se mitään ole vielä", sanoi
kolmas p i k k u p o i k a . " M i n u n isänC
k i r j o i t t a a Saaranansa paperipalalle;
nousee saarnastuoliin, lukee sen
— ja sen jälkeen tarvitaan neljfi
miestä rahan k u l j e t t a m i s e e n . " ,
"AIKANSA TASOLLA"
Rouva o l i o l l u t neljästi avioliitosf
sa: ensin p a n k k i i r i n kanssa, sitten
näyttelijän, kolmanneksi papin jä
neljänneksi hautaantoimittaj^i}
kanssa. Vastauksena tiedusteluun»
m i t e n hän nämä miehensä v a l i t s i,
rouva s e l i t t i : " Y h d e n nain rahojen
v u o k s i i toisen näön vuoksi, kolman»
nen valmistautumisen takia j a l^el-jännen
menoa varten."
PÄIVÄN PAKINA
Kuolleet lehdet
Suomen eniten levinneen työ-väenlehden
p a k i n o i t s i j a J u o r k u n an
Jussi k i r j o i t t a a erässä meitäkin suu­resti
kiinnostavasta - a i h e e s t a . Pi­dämme
sopivana antaa hänelle pu­heenvuoro
meidän lehtemme pals­t
o i l l e . Näin hän kertoo:
Otsikko ei tarkoita sitä sievää
laulemaa, vaan sanomalehtivainajia.
Eräästä radioselostuksesta sattui
korvaan Tanskassa k u o l l e e n k u l t t u u ­r
i l e h d e n valitus, että kaupalliset
lehdet .?.'ikehdU'ttavat vähitellen jo­kaisen
lehden, jonka toimitustapa
perustuu olettamukseen että ihmi­set
a'attelevat.
Amerika.ssa, Jossa ei ole o l l u t sei
l a i s i a kulttuuriperinteitä kuin E u ­roopassa
pidättelemässä kaupalli­suuden
rynnistystä, ovat kaupalliset
"lehdet y k s i n v a l t i a i t a . . Yhdy.svallo-j
e n kaupuingeista on 94,.5 prosenttia
s e l l a i s i a , joissa ilmestyy vain yksi
sanomalehti ja vain 4,2 pro.sentti.T
s e l l a i s i a , joissa ilmestyy toisistaan
r i i p p u n r a t t o m i a e r i j e h t i ä . Se l i3
prosenttia mikä jää tästä y l i o n k a u ­punkeja,
joissa useamman lehden
sulautuminen yhdeksi parhaillaan
on käynnissä.
Näiden numeroiden valossa näyt­tää
huvittavalta se mökä' mitä suo­men
porvarit pitävät länsivaltojen
vapaudesta j a itävaltoen vapaudet-tomuudesta.
Yhtenä tärkeimpänä
vapauden tunnusmerkkinä on esi­tetty
sananvapaus, ja sananvapaut­ta
taas kuulu-u olevan se että e r i l a i ­set
mielipiteet pääsevät j u l k i . M i t en
ne pääsevät Yhdysvalloissa, jossa
100,000—500 000 asukkaan kaupun­geissa
-säännöllisesti ilmestyy vain
y k s i sanomalehti?
S a t u n ' t u n t e m a a n lehtioloja Ros­tockissa,
j o n k a asukasluku on noin
150.000. Siellä ilmestyy neljä eri
lehteä j a n i i d e n sisältö on h y v i n k in
e r i l a i s t a . Muutamista asioista ne
ovat yksimielisiä, kuten siitä et­tä
Länsi-Saksan aseiden k a l i s t e lu
uhkaa maailman rauhaa.
Meillä on hanakka monopoliase­man
t a v o i t t e l i j a H e l s i n g i n Sanomat,
tämä sananvapauden r i t a r i . S©«ei
suinkaan k i l p a i l e v a i n meidän kan­sandemokraattien
kanssa^ vaan hy­v
i n häikäilemättömästi koettaa kai­vaa
maata myös p o r v a r i l l i s t e n vei-jeslehtiensä
alta. Tämä kaivuhom-ma
e i näy H e l s i n g i n Sanomien pals­t
o i l t a , se tapahtuu k u l i s s i e n takana.
J a t u l o k s i a se on tuottanut. K a i k i l la
m u i l l a helsinkiläisillä p c r v a r i l e h d i l -
lä on v a i k e u k s i a . L u d v i g i n k a d u i l la
odotetaan niiden romahtavan toisen
toisensa jälkeen, s i l l o i n tulee Erk­ko
tai E r k o n p e r i l l i n e n 'a perustaa
r a u n i o i l l e sivukonttorinsa. Ja'taas
astuu länsimainen sananvapaus,
eteenpäin.
A m e r i k k a l a i s t a yhden l e h d e n jär­jestelmää
meillä t u s k i n kuitenkaan
päästään toteutfäma'äh, ko.ska meil­lä
on työväenlehtiä, j o t k a Amerikas­ta
puuttuvat. Valveutunut työläi­nen
ei rahoita k a p i t a l i s t i e n poliit­t
i s t a propagandaa lehtitilausmak-s
u i l l a . Työväenlehtien varmana tu­kena
on tämä valveutunut joukko*
m u t t a eipä o l i s i pahitteeksi vaikka
se nykyisestään kasvaisi. Monet jot­ka
vaaleista toiseen äänestävät k an
sandemokraatteja tilaavat k u i t e n k in
vuodesta toiseen H e l s i n g i n Sanomat
eivätkä kai t u l e ajatelleeksi, ~miten
v a s t o in omaa etuaan menettelevät.
H e l s i n g i n Sanomista l u o p u m i n e n ei
n y k y i s i n merkitse mitään menetystk—
s i l l e , j o k a t i l a a Kansan Uutiset^ kos-
Tca meidän lehtemme kertoo k a i k en
sen kertomisen arvoisen minkS H e - -
s a k i n mutta lisäksi paljon mäuto,
mistä Hesa t a r k o i t u k s e l l i s e s t i vaike­nee.
J a se t a r k o i t u s on aina työväen
etujen vastainen.
L e h t i k u o l e m a on l e v i n n y t Yhdys­v
a l l o i s t a E n g l a n t i i n , jossa viime
vuosina kymmenet vanhat arvok­kaat
lehdet ovat sortuneet kaupallis­t
en k i l p a i l i j a i n painostukseen^' ja
t a r t u n n a n oireet näkyvät j o myös
Tanskassa .'a Ruotsissa. E p i d e m ia
lähestyy Suomea. Jos H e l s i n g i i i " Sa­nomat
onnistuu nielaisemaan joita­k
i n p o r v a r i l l i s i a k i l p a i l i j o i t a a n i(|iih
s e n ' seuraava hyökkäys kohdistuu
työväenlehtiin. Siltä varalta ' mi^-
dän on e n n a l t a vahvistettava asemi­amme:
laajennettava Kansan Uutin­t
e n levikkiä.