1952-10-28-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm 1^'^- i i i i l ii <fegän of Pinnisti Canadian»^ Ea^ cecond cjass niail by ttoe Post Offlce DQjartsnent, Ottava. Pub« : JlsJied thrlce weeWy: Ttaesdays :!Z7iur8day8 and Satunlays t>7 Vapaus Publishing Company %M^at> 100-102 E}m8t.W,,fiudbujry,Ont., Canada, Teiephones; Surineu Office «rA2G«, Eäitoxlzl Office 4'4265. Manager £. £utei. Editor W. Eädund, MaiUng addreiss; Box €9; Sudtvmry. Ontario, Advertising rates ejfppc&tion. TranOäilon iree i)t <itiä.Tge. Cahadassa: l vSt. 7jOft 6 k i . 3/75 Vhdysvallolssa: 1 vk, 8X)0 G idic.;4.20 Suomessa "1 V2£, 8^ 6 kk;4,75 iUystäkään siitäy i mbnoissä voicia t^h halu-emme nyt puhu niistä mHjäÖnisb^ Me eipjme puhu misr ? iiipuoliistuk-mielesisänune -t '^1 sitä haluaa^ auttamattomastt väärässä pauha-istunnossa Albert \V>enia(rib^^ Toronto-St. Andrew) vastaan äisyysarkumenteilla" siitäj että maakuntahallitus ei muka voi koliottam^taaiitäa lisään ä ha^lJituksille,' Tä-' oh; pötyä 'ja demagogia. Pääministeri Frost tietää cuin tav^illi^^ kansailäiset> 'että yerot^^<^ jatkuvasti kq- TVLTA « 8/|M»fi;TETA y >.. Tutklooaanjme näitä esityksiä: Ajatus jäJieenaseisturoisen jatJtamJ-jBcUi ei öie uusi, eifcä, se.edesauta t a louselämän v&iUiuttani;sta. Juuri mir Utarlsointr vei yhdysvaltain elwno-jnjannjfkyiseen kurja täriiäJlä paraijtaa sitä ascistumrskam-panjalla, pahennetaan tätä tautia..- ,-3- News No. 20. - ' ' ' M I J | ; T A » H A V A R A K K A I T A — ' lAPAhiOskvRSVVTTA ;•;,. yiidellä puolen siellä (Kenias-ia) W'äö,obo valk^ riittävästi ihmisiä piieiitä kaupunkia yärten; joiden mukavuusstaridartit/^ te/veys, moraalisuus uuttsriius; « o v a t s i v i s t y n e e s s ä JEuroor passa. • Jfakaen ICeniaii iieidän i(val-kpihjoisten),! kanssa Oh v^isi miljoonaa afrikkalaista. Jotka eliivät intellektuaalisesti kivikauden elämää... — Globfe and Mali. esvastuutj^ sanoessaan, ettei Ontarion ^maakuntahallitus Icuntia. Kumoamat^ maakunta-iilahdoHisuusy ^6s se sitä tahtoo,; lisätä ttilojaah sel-m 3udbiiryn j a ^(;Kim-kun Thcön kaivokset ja sulatbt. vievät täältä rajan y l i Yhdysr kuhiialJisyer koii-sin- .^inpahj>n ja, lopuksi aikaan sei-M myöntää, pienen osan kunnille niistä verotu- Ontarioni maäkim-että maakuhtahäl- 1^ vallan näin Sudbu- Onta- ' •- rlon maakuntahallituksella on tilaisuus verottaa voittoilevia suuryh- ' enemmän iapua kunnallishallinnpille, ett^ kotienomista-tappavaa kunnat isvcrokuormaa voitaisiin keventää. )erg'oU tuhannesti oikeassa v^J^tiessaati QnUyion niaa- , V ;rWritah?illituIweJta lisäavustusta kunnille, että kunnanhailintojen ei talkitse hupnontqa palvelustaan, j a että kunnanvaltuustot voisivat rakennuttaa vesi- ja likaviemärijohtbjaj sekä uusia kouluja, ja että kun-nallisvcrot eivät kohoaisi, — kuten nyt on tapahtumassa vaan ^enisivat, kuten kaikki kotlenomistajat haluavat. Kostovöitoil on suloista". Myöa, sanotaan ja käsite-eisiin turvautuvat vain hii(vinne0t ihmiset ja hävinneet voimat. Mutta tarkoitus oli puhua siitä koston "suloisuudesta". Kysy-kuten aikaansa seuraavat lukijat ovat jo ehkä arvanneetkin iLabor puolueen oikeistojohdon äskettäisestä kostoyoi-päivälehdet meille tiedoittivat räikein otsikoin ja lainkaan salaamatta. Britannian Labor puolueen oikeistojohto kärsi suorastaan murskaavan Tiäviön. Bevanin joka on paljon lähempänä jäsenjoukkoja puolueen yksityisjäsenten valitsemista iästä paikasta kuusi. Oikeistxyqhtajin jäi näistä stä tuli sivuutetuksi Morrison ja <Hugh miehenä jota ei saada polttamallakaan pois johtokunnasta. Selyvyyden vuoksi on mainittava, että Labor puolueen johtokun-an enemmistön muodostavat vieläkin oikeistolaiset, johtuen se siitä. Ltä n.s. ryhmä-äänet (unioiden, naisten järjestöjen ja osuusliikkeiden suurelta osalta valitsemattomien oikeistojohtajain kont- Publueejn yksijöjäsenten perusteella ralittayat johtokunnan I jäsentä heijastavat kuitenkin jäsenjbukkojen todellista mie-oikeistpjol| tajäin heidän käsissään kärsimä tappio oli asialli-uottamuslause ja karvas pala Attleen ja kump. nieltäväksi. Tästä johtuu, että oikeistojohtajat kutsuivat puolueen "kerman" I parlamenttijäsenten — kokouksen ja tälle kokoukselle tukkoon" ultimaattumi, jonka mukaan Be-kokousten pito- ja arvpsteluoikeus. Ja nauraa hän joka viimeksi nau tiedä antautuuko Bevanin ryhmä ohjelmalle äänettömän kannatuk-ehdottoman varmoja siitä, että vaikka inärrask. 4 pnä Tulevan marrask. 4 pnä pidettävissä Yhdysvaltain vaaleissa ei valita maan presidenttiä suoranaisesti ja välittömästi. Vaaleissa valitaan a i noastaan presidentin valitsijamiehet, jotka kokoontuvat jouluk. ensimmäisenä keskiviikkona Washingtoniin toimittamaan muodollisen vaalin. Koska valitsijamiehet valitaan puolueittain pidetään jo vaalien jälki-senä päivänä its&stäänselvänä asiana kuka on valittu presidentiksi. Valitsijamiesten kokoontuminen on vain pelkkä muodollisuus. Joka johtuu siitä., että Yhdysvaltain perustuslain laatijat olivat aitä-mieltä, että kansa kaikessa, laajuudessaan ei ole kykenevä valitsemaan maan presidenttiä yälittömästi,. Jonka vuoksi he • laativat yalitsijamiehistöä edellyttävän lain. : ,. ••.•'•:'\^';-«- : VaUtsiJamiehiä saa kukin valtio valita niin monta kuin sillä on edustajia ;.edustajahuoneessa ja senaatissa. Koska. senaatissa on 9S jäsentä ja 'edustajä;Wneessa.435 Jäsentä, valitaan valitsljamiehiä kaikkiaan 531. kaksttoiitä suurinta.valtiota kykenee .valitsemaan' presidentin jos niissä va-dokkaista ei sai?i äänteni Enemmistöä, jää presidentin, valitseminen edustajahuoneen . tehtäväksi. Siten ei ole tapahtunut sitten vuoden 1825. Tämän järjestelmän rajoissa ori . myöskin se mahdollisuus, että; maan presidentiksi;, valitaan niies, joka ei ole saanut yalitsijamtesyäaieLs^ ten enenunistöä.'kuten-tapahtui v^^^ slna 1876 Ja 1888; ' .Tulevissa: vaaleissa valittava presidentti, astuu virkaansa tulevan maa-lisk. 4.pnä. ••• ^ (Jatkoa) Vastoin tj-öväenpuolueea tpivorouk. sla ja vakuutuksia ei aSarshaU-suun-nitelma heljjottanut Englannin sodanjälkeistä talouspulaa vaan päinvastoin, kärjisti tätä ja saattoi Englannin talouselämän entistä suurm-paan epäjänjestykseen sekä lisäal «en riippuvaisuutta YTidysvallolsta. Tämä, suunnitelma joudutti Englannin taloudellista ja poliittista alistumista amerikkalaisille monopoUybtymUle. : Englannin hallitsevat pirit eivät tietenkään nähneet tätä vaaraa. NU-den taantumuksellinen, imperialistinen politiikka voimistui AMteTVpi-makkaain kansallisen vapausliikkeen ja Itä-Euroopan suurten yhteiskunnallisten uudistusten pelon vaikutuksesta. Amerikkalaiset imperialistit käyttivät hyväkseen Englannin hallitsevien piirien taantumuksellista, imperialistista politiikkaa, alistaäk-seen koko 'Englannin talouselämän ja sen raha-asiat amerikkalaisten mo-nopoliyhtyihien alaisiksi Ja Englannin, taloudellinen riippuvaisuus Y h dysvalloista antoi TJSA:n monopoli-yhtymille vuorostaan mahdollisuuden avoimesti sanella tahtonsa ©iglannto hallitseville pireille niin poliittisella kuin sotilaallisellakin alalla. Huolimatta valkeasta taloudellisesta tilasta, ryhtyi Englannin työväenhallitus, joka kannatti Yhdysvaltain Johtoxnlesten hyökkäyspolitUkkaa, Washingtonln käskystä hillittömään varustehtun. Englannin . parlamentti hyväksyi, vuoden 1951 alussa, työväen- hallituksen ehdotuksesta kolmen lähinnä olevan vuoden varusteluohjelman. Tämä ohjelma edellytti 4,700 miljoonan puniian suuruisia sotilasmenoja. Tämä valtava varusteluohjelman toteuttamirien pakotti työväenpuolueen johtomiehiä siirtämään Er^län-nin teollisuuden tärkeknmät alat, joiden tuotteita viedään lilkomaille, sotatepllisuuden palvelukseen. Sotateollisuuden laajentaminen vaati te-ollisuusraaka- atoeidentuormln lisäämistä, josta- Eriglannin oli pakko maksaa dollareilla";' Koska Englannilla jp sitä enen oli riittämättömästi dollareita, oli sotavarustelu Yhdysvalloille hyvin edullista ja vaikiBiittl entistä enemmiin Englannin raha-asioita ja iisäsi maan (riippuvaisuutta Yhdysvalloilta. •Etsiessään ulospääsyä Valuutta- ja; •fihanssipulasta, . ryhtyi EngÄiimii»; :Utaan'^.kalkkl, saman; puplu^^^^ hallitus, supistamaan dollareilla inak-sija., mleh.et, ; S i l l ä vaalibsa -el; tarvita j-settavää tuontiaan ja laiajentanman muuta kuin enemmistö äänLstä vientiään dollarivyöhykkeen maihin, vähintään 286 valitsijamiehen äänet/ N^niä ponnistukset "elyät kuitenkaan J<)sr sattuisi siten, että kukaan eh-~ jpiitaTieei in Niinpä.^ päätti; Englanti .eslmerit&si vuoden. 1952 ' ensimmälseh vuoslnel-jänJieksen suurella vajauksella, mikä johti kulta- Ja dollariresieryien vä-henenniseen 636 miljöphalla dollarii-la.. Nämä reservit olivat 3Q. päivänä kesäkuuta. 1^2 noin .1685 miljoonaa . dollariaU.s. ainoastaan 260 miljoonaa korfeeärnpi'v\w syyskuun tasoa, ijplibinEngiannin hallituki oli pakko, devalvoida punta, Ja 315 miljoonaa dollaria rxiin kutsuttua t a vallisuuden vähimmäismäärää alempi. / v-;;;: Amerikkalaisen viennin huomattava lisääntyminen pimtavyöhykkeeri maihin ja varsinkin ' Englannin dominioihin, oli eräs tärkeimmistä syistä Englannin Ja koko puilta vyöhykkeen maksutaseen kroonllllseen kulta- ja dollarlpulaän. Yhdysvaltain vienti Intiaan on viimeisten vuosien aikana lisääntynyt kaksi ja puoli ja Etelä-Afrikan Liittoon melkein yhdeksän kertaisesti; Aikakauslehti "Steel" kirjoitti 19. päivänä' toukokuuta 1952, että amerikkalaisten mustametalllen ja niistä valmistettujen tuotteiden vienti Canadaan. joka vuonna 1939 tekl-128 miljoonaa dollaria, oli vuonna 1951 lisääntynyt 1,146 miljoonaan dollariin jä vaaleiden metallien Ja niistä valmistettujen tuotteiden vienti 23 miljoonasta 192 miljoonaan doUarliii. Tällä iietkellädn tilanne Englannin ''perinteellisillä" markkinoiUa — amerikkalaisteii. käsissä tai amerikkalaisen pääoman yalvonnasa Olevien japanilaisten ja länsl-saksalalsten yhtymien kasvavan kilpailun ansiosta > - T käynyt vielä, sekavammaksi, trsimerkicinä mainittakoon. että vuonna 1951 toimitti Japani Pakistaniin 60, prosenttia kaikista tärkeimmistä koneista ja yhdeksän kuukauden aikana samana vuonna vei sinne karheaa palttinaa melkein 500 prosenttia enemmän kuin Englanti. Amerikkalaiset "monopollyhtymät pyrkivät käyttämään hyväkseen; pääomansa valvonnan alaisia länsl-sak-saladsia yhtymiä -^jäy kuvasti Englantia maailman markkinoilta. "Jouduttuaan pois perinteellisiltä markkinoiltaan Itä-Euroopas-sa ja Balkanilla, löysiyät saksafäiset uusia markkinbita Lännessä, markkinoita, jolta aikaisemmin hallitsivat Englanti, Ranska j a muut maat! Helposti hankitta visa olevat tiedot osoittavat, että Länsi-Saksa saavuttaa ja . astuu Iso-Britannian tilaile . inetal-lien Ja metalli- sekä kemlaUsten tuotteiden myytmlssä LänsiEuroopasr sa". sanotaan Yhdysvaltojen kongressin eräässä virallisessa asiakirjassa. Saman asiakirjan mukaan pn Länsi- Saksan kauppaosuus esim. Turkin j a Kreikan kanssa — 5.0. Kngiannin perlnteellisiUä markkinoilla — lisääntynyt vlmelsten vuosien aikana 50- 600 prosenttUn. Yhdessä amerikkalaisten monoRoliyihtymlen kanssa riistävät länsi-sakalalset yhtymät Ruotsin Amerikan Linja on kauan aikaa ollut tietoinen .siitä, että Suomeen, menijät Amerikasta ja Cana-dasta ovat joutuneet . tarpeettomasti näkemään vaivaa Göteborgissa huolehtiessaan henkil^Tkohtaisesti matka-tavarain lähetyksestä irautateitse Ruotsin kautta ja edelleen laivalla Itämeren yli. .;.• Tämä ongelma on nyt kuitenkin .poistettu. Ruotsin Amerikan Linja on lukuisten neuvottelujen kautta •Ruotsin rautateiden, kuljetusasia-miesten ja laivayhtiöiden karissa saanut aikaan sopimuksen, jonka perusteella Suomeen menevä matkatavara voidaan lähettää määräpaikkaan suoraan New Yorkista; Tämän mukaan S. A. L. matkustajat, jotka menevät Suomeen, voivat lähettää: matkatavaransa New Yorkin satamasta suoraan Turkuun (^bo), Helsinkiin Ja Maarianhaminaan. Tavarain suoraan lähettärtiisestä ei aiheudu ylimääräiisiä maksuja. Suoritettavat kulut eivät mene suinkaan Ruotsin Amerikan Linjalle. Ne menevät kokonaan rautateille ja muille laitoksille, jotka huolehtivat matkata varain kuljetuksesta Göteborgista määräpaikkaan Suomessa. — SAL. EnglaniUita sen viimeisetkin asemat Latina-Amerikassa. fEoImen viimeinen vuoden aikana pn I4nsi-Saksan vienti lisääntynyt näihin maihin melkein 1200 prosentilla.' - ;; (Myöskin Lähi- ja Keski-Idän maissa Englanti menettää asemiaan ja markkinoitaan. , Siellä ovat amerikkalaiset monopollyhtymät huomattavasti voimistaneet toimintaansa. Englantilaiset Ja amerikkalaiset imperialistit taistelevat täällä raaka-aine-iähteistä ja pääomasijoituksien val-kUtuspiirestä, ja. loppujen lopuksi näiden alueiden sotilaallisesta Ja poliittisesta herruudesta, öljylähteet 0- vat tämän taistelun pääkohteita. Ennen toista maailmansotaa ;pli yli 80 prosenttia tämän alueen öljy tuotannosta Englannin valvonnan alaisena ja Yhdysyaltbjen osuus yain 13 prosenttia.. Toisen maailmansodan Jälkeen taaphtui nafta-alueiden pe-rlnpohjamen uiidelleenjako. Yhdysvaltojen uikoininlsteriön taloudellisen neiivoriantajaln Lbftuslri kertoman mukaan, kohosi amerikkalaisten^ yhtiöiden osuus tämän alueen öljy-tuptanncssa vuoden 1951 aikana 70 prosenttiin.. " (Englannin Iranissa meiiettämä öljy, heikensi vakavasti Englannin asemia tässä taistelussa ja vaikeutti hup.- mattavasti sen jo ennestäänkin heikkoa dollariaseniaa. Amerikkalaisten aikakauslehden "Business Weekln" kertoman mukaan, "tulee Iran öljyn korvaaminen öljyllä,. joka oh saatu dollareilla maksetuista läliteistä, maizsamaan Engianinilie 600-400 m i l - jopnka dollaria vuosittain." välisenä aikana olivat kohonneet i^uraavasti: kupari JOO prosentilla, tina 100 prosentilla, kumi 175 pro-sentillä, villa 250 prosentilla, rikki 25 prbsentJUa ja pumpuli 40 prosentilla. Ameriikkalaiset imperialistit, jotka poliittista ja taloudellista vaacutus-valtaarisa hyväkseea käyttäen, ostavat raaka-aineita piittaamatta vä<5 liäkään nuoremman vastapelurinsa, Englannin, .tarpeista. Tämä on saattanut Englannin vaikeaan taloudelliseen asemaan. Tänään vallitsee Englannin teollisuudessa sekasorto Ja sitä uhkaa täydellinen tuho siksi, ettemme ole saaneet meille kutiluvaa osuutta välttämättömistä .raaka-aineista ', lausui Ejaglanninfritinen kauppaministeri 'WiisPn heinäkuussa 1951. •V•^:. Viimeisten vuosien a&ana on Y h dysvaltain ja Englannin välillä kehkeytynyt Risteili. Eteifir Afrikan ] l i i tossa, Austraaliassa ja Canadassa s i jaitsevista atpmiraaka-alnelähteistä, Amer.kkalalset mpnppbliyhtyniät louhivat xirani-malmiä iEtelä-Afrlkan Liitossa Ja pyrkivät valtaamaan i ^ a - nirikkaudet Austraaliassa. Amerikkalaisen pääpmao tsol^tttur minen brittilain mistuu. Canadan talous fsimerkiksi mukautuu yhä enemmän amerikkalaisten eotayhtymien tarpeiden mnr kaiseksi. AlkakauBlebti "Steel" kirjoitti toukokuun 19. päivänä 1952. että Yhdysvaltain ominaispaino Ulkolaisissa pääomasljoltukässa Canadassa oli tuäutxmat vuoden 1914 ja.vuo-den 1949 välisenä aikana 25 prosentista 74 prosenttiin. Samaan aikaan Englannin osttiis: vastaavasti l a ^ 71 prosentista 22 $irosenttiin, Nylqrään, kirjoittaa aikakauslehti, on Yhdysvaltojen ominaispamoiulkolalslssa pää-pmasijoituksiasa Canadassa £0 prosenttia. K;:j- J; Niin satiotuh amerttkalaisen keskinäisen turvallisuuden halliimon tietojen mukaan sijoitti' Ylidy^allat vuonna 1951 suuria välittömiä täi vä-illiisiä pääomia ^ Etiglannin silrtoznai-hln. j^eikästään valtainerien takaisten alueiden kehi«ysraaiaston 1^0- masijoltukset tekivät 200 miljoonaa dollaria. '•'[ (Jatkuu.) Erään skptlahtijalsen lapsi oli nielaissut kvartin rahan ja Uän oli kuu cunut sen johdosta Jääkärin. * — Kuinka vanha se on? l^rsyi lä^. kärl lapsen ikää tarkoittaen. — Se oU kirkas tänä vuonna tehty vaalivat IQU{(kaavan Bill H^8 hylkäämistä II OSA / Amerikkalaiset ja englantilaiset Imperialistit käyvät ankaraa taistelua raaka^aineista. Sen jälkeen kun Y h dysvallat oli aloittanut ihyökkäysso-tansa Koreassa, on se voimakkaasti iisännjt raaka-alneostPksiaan, mikä on aiheuttanut kapitalistissa, maissa monen raaka-aineen suurta vajausta. Tämä on Johtanut huomattaviin raa-ka- ainehiritojen komoairiisiin. "Nev York Times" kh-joittl huhtikuun 29. päivänä 1951, että hinnat vuoden 1950 Jce§äkuun ja vuoden 1951 huhtikuun K I R J . A R T ROBERTS Dnuuheller. — Tämän paikkakunnan kaivostyöläiset ovat hyväksyneet päätösIaiLselman, (jossa vaaditaan että rikoslakiin tehty työlälsvastainen l i säysesitys Bill H-8. hyljätään. Päätöslauselma on lähetetty kaifaklen puolueiden parlamenttirytunieh johtajille ja; tämän äänestyspllrln edustajalle Charles Johnsonille. ^X:': Päätöslauselmari liyväksymlnen tapahtui sen Jälkeen, kun Demokraattisten Olket^len liitoii kansallinen sihteeri Thomas. C. Roberts oli selostanut . kysymystä United Mlne Wor-kers union täkäläisen osaston Jäsenille. ::\^::''c//X:iX'xy^^^^^ . Roberts Varoitti ; kUulijbita, että mainitut lisäysesitykset saattavat tulla laiksi Jo tämän vuödeii lopulla, ellei kyllin'volmakasta i»otfötlää sitä vastaan- Kaivostyöläiset päättivät ottaa asian esille jokaisessa union kokouksessa. l^^paiid^n 35-yuoti$en Umestymisen kuimiäksi Uiahviettd Eteiä^ • South Pprcupine. — Viime päivinä olemme täällä isteläpäässä koettaneet järkeiliä ja .hommata niitä Vapauden 35-vuotisjuhlia. Kaikki tietysti sen.myöntävät, että Vapaus on ollut ja 1 tulee olemaan kaikkein tärkein kulttuuri- jätledphäntoyäline m Canadan suomalaisille. Vaikka onkin pidetty arvokkaita juhlia'Ja ilia-mla, niin sittenkin Vapaus on ollut kaikista iiäistä edellä. .Se on tuonut jokaiseen asuntoon, mihin sitä pn t i la ttxi; todellista juhlatunnelmaa. Se pn tuonut ilosanomia maanmiestemme keskuuteen ja välittänyt.tiedot inyöskln surullisista tapahtumista ja siksi se onkin kaikkein arvokkain y h teinen väline mitä meillä suomalalsU. la on Canadassa ollut. Ehsl surmuntal-llta pn täällä Eteläpäässä omistettu miehuuslän saavuttaneen sanomalehtemme kunniak. si.. Tilalsdus alkaa kello 7 lp. Aluksi esitetään joitakin yksityisiä ohjelmanumerolta, pääasiassa lehden lukijoiden toimesta. Sitten jupdaan "yllä-tyskahvlt" ja jutellaan mistä kukin parhaijien tykkää, tästä V a paus- lehdestä, ''iiunttauksesta'',; kaivos- ja .metsätöistä y.m. Lopuksi; esi-, tetään e:-ikoisen kaunisslsältöinen neuvostoelokuya 'Vlllage Teacher'.eli Kylän opettaja,. Olin tilaisiiude^ viime vuorina näkemään tämän f 11 min ja ^ ' i ^ siihen Johtopäätökseen .että se on; erikoisen. hyvä,. vaikka en ymmärtiinytkääri puhetta. Pidin s i tä kuiteniciri erinomialsena. . jFlli^ln aiheesta vi^iä^muutam^ sana: Nubrlna^^^ päättänyt koulunsa, lähetetään aivan lUkutai^pttotrialle.! alueelle (tsaarin liaiiituksen ipppuaikolna). - siellä o-pettaja aloittaa valkean työnsä ympäristössä, missä melkein kalkki häntä vihaavat. Tulee vallankumous Ja murrosajat, mutta.. ,o^ettaja jatkaa työtä,nsä yäsjrmättä ja kasvattaa kunnon kansalaisia! Vupsien, kuluttua ihä-nen työnsä palkiteey^^^ ihänen oppilaansa, joita pn monilla elämänaloilla. Tässä vain muutama sana sisäilöStä, mutta tuik4^han ,itse katsomaan. Varmaaxiklii'! ette tule sitä katumaan. — H . " Calgary. — Calgary Herald antoi lokakuun 4 pnä huomiota Thomas C. Rbbertsin lausunnolle, että Bill H-8 hyväksyminen tidlsl merkitsemään ''Ihihisöikeiiksien hävittäinistä maas- Roberts kiinnitti hupmiota erikolr sesti ehdotetun liäsyksen 49 lukuun, jonka hän sanoi olevan kohdistetun unloita vastaan —- koska se riistää lakkoutumisbikfuden ja määrää siltä aina 10 vuoden linnarangalstuk«en. Tämä ja uudet lisäykset siirtolaisuus ja kansalaisuuslakiin, ovat "täysin. vastakkaisia siviilioikeuksille", sanoi Rpberls.'.: "i^Unä luulen, että Pn aika Canadan Ihmisten osoittaa suuttumuksensa hallitukselle siitä,: millä tavalla se suhtautuu liimlsblkeuksiin." Vähän lisää .ponriistt;^ia tulevien Iniuden tai kahdeksan 'i^ikon akkana saattaa merkitä sitä, että rikoslakiin Psitetyt lisäykset jäävät hyväksymättä ja joukko Ihmisiä säästyy jbutuma^U vaiikilolhin. 'fHupUnaatta siitä oiitii oni tapahtunut Yhdysyallpissa ja ^telä-Afrlk«t-sa, mJiiä en uskp meidän tarvitsevan kulkea, samaa tietä", saiibl Roberts. Ksinsamvälineii yleis-ra. diQ|äriestö antoi vetoomuksen . Budapest.— Lokakuun 21 pnä päättyi Kansainvälisen, Ylelsradlojärjes-tön 22. istuntokausi, istxmnon osanottajat julkaisivat vetoomuksen. Jossa kehoitetaan mailman radiotyönter-kijöltä valaisemaan lähetyksissään monipuolisesti Jä asiallisesti joulukuussa pidettävän kansojen rauhan-puolustus kongressin kulkua, päätök-siä ja vetoomuksia. Suomen Ottawassa oleva lähetystä tiedustelee allamainittu jen henkilöiden osoitteita: Harju, Eino Erland Ikonen, Armas Paavali Kankkunen,' .Ville /• Kenttä, Rauni Martti : Kettunen, Otto Arvo • Kinnunen, Erkki Ola yi . Kokkonen, Matilda Lampela/Erkki Loukusa, Antti ; : Louste, Asser Natanael Lumivirta, Alvar Mikkola, Johan J . : Moisio, Johan Elis . Pentikäinen, Aleksander Stucki, Paul ; Ilmoitukset pyydetään ystävällisesti lähettämään: ..• .7 Legatiou pf Finland 140 Wellifigton Street . Ottawa, Ontario. m» kilpailut Heinäsirkkakonferenssi koköohtui Teheranissa Teheran. — Lokakuun kolmannella viikolla aikoi täällä 13 maan helnä-sldckakonferenssi. Osalllstujaln joukossa on NeuvostoUltto ja USA. Konferenssissa pohditaan toimenpiteistä heinäsirkkojen aiheuttaman tuhpn torpumiseksi. ^'^ •'^ Canadian" Amateur' Skl 'Associationin kansallisen nuorten komitean ta-holta pn jlmoitettu, että nuorten sarjan Canadan mestaruuskilpailut, niin pojille kuin tytöillekin, pidetään tule. van maallsk. 7 j a 8 pnä Fort Wlllia-missa. Senior-sarjan mestaruuskilpailujen yhteydessä ei ole mitään ju-rilorsiarjah kili»iluj|. v Nuorten ; mestaruuskilpailuissa on kysymys niin yksilöllisistä mestaruuk-sista kuin joukkue mestaruudestakin. ; Osanottoilmpltuksia otetaan vas- .täatf:^-;^''< :J;^:.;;'..V. , ,^:.• ...'^ (a) jutdpreilta. Joilla on joko A i tai B-luokan kiipallujtbrtti,. (b) maakuntien tai alueiden (1933) kUpallujen voittajlita, joilla on C-lupkan kllpallukorttl. ; (c) maakuntien'tai alueiden volt- .taneiden joukkueiden'jäseniltä. JOUKKUEIDJBN MVOJDOSTUS Joukkueet käsittävät vUsl. junlor-miestä, Joiista neljän parhaan tulokset "otetaan huOmlopn. Joukkueen Jokaisen jäsenen on kilpailtava yäbihtään kolmessa neljästä lajista. Hänen pisteensä kolmesta kilpailusta lasketaan yhteen.' Neljä parasta yhteistulosta otetaan huomioon mestaruuteen nähden, v Junlbrelkäi käsitetään kaikki, jotka ovat olleet alle 18 vuoden ikäisiä tam-mlk. 1 pnä 1953. Jos kilpailija on täyttänyt lö sen jälkeen kuuluu liän seniorsarjaan; Murtomaarata on noin 6—7 mallin pituinen. LIIKEVOITOT ENTISTÄ SUUREMMAT VAS:SSA New York. —• Vuoden 1 kolmannen neljänneksen liikevoittojen Umöite-: taan olevan suuremmat kuin vastaavana aikana viime vuonna. Keskimäärin 45 korporation voitot ovat olleet 15 prps; sutnremmät. Miksi Pekk^lymy^ Yleinen syyttäjä esitti vet^miiksen salakuljeiusjutussa Parry Spnnd, Ont. — Yleinen syyttäjä A- Gr Burbrldge on vedonnut niiden pOlilsiolkeuden päätösten johdosta, joiden perusteella neljä salakaljas-tajaa tuomlttim sakkoihin ja neljä vapautettiin syytteistä. Syytteistä vapautetut olivat entinen polllsituomarl John Kidd, Orangevillen valtuusmies Gordon J . Bredin. saman kunnan ent. valtuusmies William Ferguson ja hau-taantoimlttajä C. F. Powell Altonista. Miesten vältetään harjoittaneen verk»- kokalastusta ..Algonquin Parkissa viime keväänä. V Mainittuja miehiä vastaan hostettiitn alkujaan kaikkiaan 33 eri syytöstä (maakunnaii riistalakien rikkomisesta.' viimeinkin sitten Toronton sotainen Vapaa Sana antoi lukijoilleen •'selpstukseri' Helsingissä isyyskuun 23 pnä allekirjoitetusta Suomen—iNeu-vostoliitpn lisäkauppasopimuksesta Ja antoikin oikein ehta "made In XJS-A" selostuksen. Sitä emme käsitä millä tavalla mahiittm aviisin lukijat pääsevät tiion ."selostuksen" avulla selville kysymyksestä olevasta sopimuksesta Ja sen merkityksestä, sillä etsimälläkään el koko roskasta, Joka on vahistettu Klvlperän Pekan allekirjoituksella, löydä alnotakaän sanaa — puhumattakaan lauseista — jossa tuosta sopimuksesta puhuttaisiin.' ; Summanmutikassa Pekka vain haukkua ryfcyyttää ryssää ja päättyy muka toteaniiikseen —:• ensin klihpl-; tettuaan itsensä hauJtkumislllaan, kuin härän punaisella vaatteella, suureen raivoon — että korkeintaan saadaan ; sellaista "lyönää,, Jota el voida käyttää.". .•-V.!';: Minkälaista se "ryönä" pn, mitä Suomi saa 'Neuvostoliitosta? siihen kuuluu ensiksikin se, että varsinaisen ja nyt solmitun lisäsopimuksen mukaan tuodaan Supmeen esim. tänä yupiina : 200,(100 tonnia vehnää. 65,000 tpnnla ruista». 85.000 tonnia sokeria, 177,000 tonnia bensiiniä jne, • ^ ••;::-^ : ;v . Suomi puolestaan vie koneita ja muita metalliteollisuuden tuotteita. . puutavaraa, paperta^^l sellaista mitä sillä on yli oäi|ti^^^peeni Ja jolta länsimaat eivät ole;'a^ukkaat ostam a a n . p ^ ^ J ^ ; ::;;-:V;-:: , Mutta Kivlperäii; .^jpeJcka, . vaikka pyrkiikin , röyhlstelel^än spurella "rohkeudellaan", ei.jjslcalla mainita näistä asioista halaistua sanaa lukijoilleen. El edes sitäkään, "että Suomen leipäviljan tarve nykyään tyydytetään melkein kokonaan Neuvostoliitosta tuodulla viljalla. < ; Enempää TcUlnr'siitäkään, että PUtf-la varaa Suomelle suunnilleen kalkki sen tarvltseinan .ijilylhillen. , . •: ISubiii^' pämhrfj^ri U. r Kekkpri^^.' sanoi t ä ^ sbplmtäcsesta syysk. 23" pnä sotakorvausjuhlassa. Jossa Neuvostoliitto antplj ,|l|jjo^elle anteeksi viimeisen sotakorvaus vuoden aikana kerääntyrreet suoritusten vlivästytrils-sakot, vaivaiset i85.(N)0 dollaria, mm. seuraavaa: . "Moskovassa käyjiyjen neuvottelujen tuloksena pn.,tänään H e l singissä allekirjoitettu erittäin tärr keä lisäsopimus, joka merkitsee runsaasti 4 .miljardin markkaan nousevaa vientiä Neuvostoliittoon V. il952 Ja vastavuoroisesti tuontia • sieltä. AJankoiitana,' joUbln yleiset vlentlsuhteet-ovat varsin hei-, kot, otetaan tämä lisäsopimus , meillä vastaan erityisellä mielihyvällä, varsinkin ktm* myös mtiita metalliteollisuuden tuotteita käsit- .; tävää vientiä vastaan Neityostplii- : tpsta saamme välttämättöniyysta-varolta, jolta valuutan puttumlsen tähden emme muualta helposti voisi saada Samassa heng^sä pvihui myöskin Sotevan puheenjohtaja amhraall Sundman ym.; Kalkki Suornen lehdet, ykslnpä a - merikkälaismieilnen Erkon Sanomatkin, joutuivat turmustamaan sopimuksen edullisuuden Suomen kannalta katsottuna. . (Myöskin kaikille on ymmärrettävissä, että jos Neuvostoliitto olisi vihamielinen Suomelle ja sen kansalle, ei sen olisi tarvlimut tehdä Suomen kanssa minkälaista sopimusta, sillä sen verran kuin Suomi pystyy lähettämään -NeuvostolUttoon tavaraa, ei tuniui siellä enänpää kuin sylky säutianklukaälla.; Eikä sen jtolisl: tan^imut entisten sotakorvaus^akkGden, fisäksi unohtaa kufuvaiia ,Wonna" kerääntynyttä l^.cfoo doll^ln sakkoa. Kalkista näistä asioista.on Vapaa 1 sajia pekkPlSeen saanut äiiiakin Suo-mi^ iirän tiedonannot Suomesta ja luultavasti muistakin lähteistä. Mutta Pekka pitää lukijoittensa sU-mät köytettyinä ja samaan aikaan huutaa järjettömästi '^ryssää vas-taaii".' -.^^V^ ' /.^./ Tällä kerralla el ollut mahdollisuus leimata Kekkosen, amiraali Sundmanin ym. Suomen' porvarelden lausuntoja kommunistisiksi, koska olisi hyvin valkeaa todistaa mainittujen herrojen kpnununistlsuus. 'El enempää; Urho Kekkonen kuin amiraali Sundmankaan ole koskaan kehunut kommpnistlsuuttaan. kuien aikoinaan Klvlperän Pekka.' Kaikkihan muistavat kuinka Pekka.vajaat 20 vuotta sitten löi fariseuksen tavoin rintolhhisa Ja Julisti edustavansa "oikeaa puhdasta kommunismia". Syy miksi Klvlperän Pekka ei ole lukijolUeen vielä tähän päivään mennessä kertonut sanallakaan Suomen kaikissa pliressä"erlkoisella mielihyvällä" vastaanotetusta kauppasopimuksesta on se, että Pekka on suuri pelkuri Ja edesvastuuton valehtelija. Jos Pekka kertolsla tosiasiat ja yrittäisi sitten'jonkinlaisilla "arku-mentellla" todistaa kaupapsoplmuk-sen epäedullisuutta, olisi se edes rehellinen yritys talttaa peistä "amerikkalaisen elämäntavan" puolesta. Pekka kuitenkin,, havaittuaan ole-vansa asiassa heikoilla oksilla, tai oikeastaan aivan Itaiassa, turvautuu pelkkään surkeaan parkumiseen ja lukljalnsa silmien peittämiseen. Mutta mistäpä Pekka niitä vasta-arkiunentteja bllsl saanutkaan Itse ei pysty nUtä löytämään Ja mikään Suomen lehdistä el ole arvovaltai-suutensa menettämistä peläten lähtenyt lyömään Suomelle ja Suomen kansalle hyvin edullisinta ja tärkeintä kauppasopimusta. (Mutta Pekalla, vannoutuneella sö-danUetsojaln kannattajalla ei ollut mitään menetettävissä, sillä mainehan on maan' raossa Jo vanhastaan. SUtsise totuuden salaten lymysi Järjettömien valheiden ja hullujenhuoneen todistusten taakse, kirkuen järjettömiä typeryyksiään lehtensä lu-kiJolUe. . • Ehdotamme yapaa Sanxm lukijoille, että lukisivat vaikkapa vain Va-pav^ n 30 pälyän numerosta mainittua kauppasopimusta koskevat kirjoitukset — Kekkosen lausunnon ym- — sillä, ne auttavat pääsemään tietoiseksi totuudesta. — Kulkuri.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 28, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-10-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus521028 |
Description
Title | 1952-10-28-02 |
OCR text |
mm
1^'^- i i i i l ii
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-10-28-02