Vapaus, September 1, 1970

              S i v u 2 Tiistai, syysilc 1 p. — Tuesday,'Sept. l/igvo
INDEPENDENT LABOR OROAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIAhis
iUBERTY) BstaiUleihed Nov. e, 1917
Bättor: W. tKLlKfD^ MIanager: E. SDK8I
päliUsfhed twl08 yrttHäy: Tuesdag^ «nä
CX>; LJbnlted. lOO^lOa Eto St, W^^^^
\ ° MBdSlngBiiMreBs: Boec49.-
AdvertdslM nt1»s tipOQ
fieoond'ään iiyr Nuznbeir lOTiS
CANADIAN LANGUAGE-PRESS CIUR
,IILACSB(I?WAT:
Oamaaaaa: 1 vk. $10.00, 6 kk! $5.26! ' USA:n: 1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
8,kk:^$34K), ^uameen:^4jVk.^fllJ».;^^tt^
^Työnpäivänä
Ndn viikon päästä, tarkejnmiri' sainottuna maanantaiinai
syyslkuun 7 päiyäaiä, vietetääniCanadassa työnpäivää, joka
on niellkeih poiMceuksetta iriuuttuniit työläisten sitikeiden toi­menpiteiden
johdosta pallikialliseksi lomapäiväksi kaikille työ-iäisille.
Vuonna 1882 Amerikan Työnritarit-järjestö julisti en^
.simmäisen maanantaina syyskuuta työnpäiväksi, nuutta kului
vuosikymmeniä ennenkuin työläiset voittivat täydellisen tun­nustuksen
työnpäivälle ja saivat sen,palkalliseksi lomapäi­väksi.
Siis työnpäivä on työläisten sitkeällä taistelulla hankit-i;
tu lomapäivä.
Työnpäivän viettoon lättyy paraatien järjestäminen ja
suuret joukkokokoukset, joissa puhutaan päivän tärkeilmmis-tä
kysymyfkisistä. :Tätä työnpäivää odotellaan erittään jännit­tyneessä
mielessä ainakin Canadan postilaitoksen palveluk­sessa
olevien työläisten keskuudessa. Kaikille om tunnettua
kuinka sitkeää palkkataistelua postatyöläiset, ovat j ^
käymään yli kymmenm Iniuk^^ saadakseen
korotuksen palkkoihinsa.
Postityöläiset,' joitä voidaSan käyttää esimerkkinä, eivät ole
järjestäneet ns. "kieltäviä lakkojaan" ilkivaltaisuudesta. Palk­kaansa
ja yhtei^nUnnallisiiri olodhinsa tyytyväisiä työläisiä ei
saada "noin vain" lakkoilemaaai. Kun työläiset havaitsevat,
että'etuoikeutettu luokka' kahmii itselleen valtavia rikkauksia
samanaikaisesti kuin heidän palkkatasonsa laskee niin min­käänlaiset
voimat eivät voi saada heitä tyytymään heikkoon
assemaansa.
Pääministeri Trudeaun. lupaaman "oikeudenmukaisen yh-telsl:
iunnan" epäoikeudenmuikaisuus on pakoittanut fcuOuneena
kesänä paljon muitakin kuin postityöläiset lalkkotaisrteluin tiel­le
etsiessään parannuksia tuloihJbsa ja muihin työläisöUe kuu-,
luviin etuisuuksiin.
Toivottavaa on, että tänä Työnpäivänä kiinnitetään työ-läispiireissä
erikoista huomiota työväenluokan rivien yhdis­tämiseen
ja päätetään antaa vkääiikerilaist» tukea niille työläi­sille,
jotka joutuvat palkkataisteluiui työnantajien kanssa
Tänä työnpäivänä tulisi ]caiMuen kansalaispiirien kiinnat-tää
myös huomionsa hitaasti- menosiäroteviin lähi-idän rau­hanneuvotteluihin,
ja painostaa nuderii noj^iätutlätnista, että
tämä yksi maailman polttopiste saataisiin sammumaan ja kan­sojen
rauha tutvatutei. "
Vapaus yhtyy myös kaikkiin niihin rauhaa rakastaviin
canadalaisiin, jotka vaativat tänä työnpäivänä sodan lopet­tamista
ja USA:n 'joulkkojen hetikohtaista Vietnamista kotiut­tamista.
* :
Mahdollisesti' olisi aivan paikallaan jos tänä Työnpäivänä
liitettäisiin paraateissaa ja jouklkokcÄouksissa kannettaviin
tunnuksiin seuraava lause: "Kaikikä Canadan työläiset, liitty­kää
yhteen."
Köykyy^en poistamiilen
Ameriltkalainien Time-Jehden lu&rja oh lähettänyt leh­tensä
yleisön osastolle seuraavan fcn-jeen:
"Köyhille jaettavien ilmaisten ruoifcalkupunkien pitäisi si­sältää
myös ehkäisyvälmedouponkeja. CARE-pakkaukset ilman
ehkäisyvälineitä ja neuvoja ovat riittämättömiä ja niiden vai­kutus
on ajanmittaan kaikkea muulta kuin humaani,"
Huolensa kuUakin. Tuo huolestunut jenkki on varmasti
jokin ylempään keskiluokkaan liikeutuva pikkuparvari, joka
ei tajua amerikkalaisen köyhyyden, koko ongehnaa ja sjrytä.
Hän luulee ja kuvittelee, että köyhyys voitaisiin Amerikasta
poistaa siliä jos köyhät saataisiin käyttään ehkäisyvälinei'»
tä ja siten lakkaamaan sdkiämästä.
Köyhyyttä on myös yritetty todistella perimvolliseksi.
Kyöhän lapsista tulee yleensä köyhiä, koska kyöhä ei voi kou­luttaa
lapsiaan. Rikkauskin on perinnöllistä, sillä rikkaan lap­sella
on kaikki mahdollisuudet ja hän perii vanhempiensa
rikkaudet.
Köyhyyden ongelma ei kapitalistisessa yhteiskunnassa ole
kuitenkaan noin yksinkertainen. Kapitalistinen talous johtaa
kiertämättä siihen, että pääoma keskittyy yhteeni kohtioon ja
köyhyys toiseen; Mitä enemmän jossakin maassa on rikkaita,
sitä enemmän siellä myös on köyhiä. Viime vuosien tilastot
osoittavat myös, että Canadassakin on yhä enenmiän köyhiä.
Asia nimittäin on niin, että köyhä eft voi paijoa köyhtyä,
sillä jos hän köyhtyisi, hän lakfcaisikin olemasta kyöhä. Hä­nestä
tulisi entinen köyhä eli vainaja. Köyhää köyhdyttämällä
ei voi kukaan paljoakaan rikastua, sillä tyhjästä on paha
nyhjäistä.
Sen Siljaan rikas voi^^entisestäänkiiri rikastua
mällä vähävaraista), vähän köyhää, tekemällä hänestä ödkein
köyMn. Ja nimenomaan-tätä tapalhtuu kaikissa kapitaiUstisissa
maissa, myös meillä Ganadassä. • •
Canadassa on Icöyhyyden ongelmaa ratkottu Vuosia, Tfvutta
ei siitä mitään tule niin kauan kiuin maassa ^vaJlifcsee mono-
Boris Vladimirov — Lettnid iPtlkarslki: (1)
KAHDEN MAAILMAN TALOUSKILPA,
SEN SISÄLTÖ JA KEHITTYMINEN
^^^^ ' tapahtuva kapitalismin kariutuminen
vie piikäUisen historiallisen ajanjakson, jonka kuluessa maapallol­la
vallitsee kaksi toisilleen v^takkaista ybteJskuntamuodostumaa
sosialismi ja kapitalismi. • -•S:-. .. . _
Sosialismin ja kapitalismin välinen taistelu muodostaa yhteis-kutijftailisen
kehityksen pääsisällön r-pidän aikainihe, kapitalismi
yleiseä kriisin kaudella, ja liiiden viilincn ristiriita oti meidän aika­kautemme
^ pääristiriita.
' 9Iosi^<fvassa J7.. kesäkuuta 1969 pidetyssä kommunististen ta
työvämpuöiueid^^^ kansainvälisessä neiivötiilukokouksessa hyväk-:
sytyssä'^asiakirjassa todetaan: "Ihmiskunta dh astunut vuosisa­tamme
viinjeiselle kolmannekselle edistyksen ja taantumuksen, so­sialismin
ja imperialismin voimien kärjistynee^ historiallisen kamp­pailun
vallitessa; Täntän keskinäisen- kamppailun näyttämönä on
koko maailma, kaikki yhteiskuntaelämän pääalueet — talouselämä,
politiikka, ideologia ja kulttuuri." ^
Avainalueena'' kahden yhteiskuntajärjestelmän taistelussa on
talousiilämä, sillä se on kaiken perusta, yhteiskunnan edistyksen
välittäjä.
Jo vuonna 1921 Lenin painotti,
että tällä: alueella taistelu on
siirtynyt maailmanlaajuiseen mit
taan. : Kun ratkaisemme tämän
tehtävän, silloin voitamme kan­sainvälisessä
mitassa ja todennä­köisesti
myös lopullisesti. Siksi
talouselämän rakentamisella on
Xneille aivan poikkeuksellinen
merkitys.
Erityinen merkitys nykytilan
teessä on Neuvostoliiton ja
USA:n välisellä kilpailulla. Tä­mä
onkin ymmärrettävää, sillä
tällä hetkellä USA valmistaa 30
ja Neuvostoliitto lähes 20 pro-
.senttia maailman teollisuustuot­teista.
Ne tuottavat yhdessä yh­tä
paljon kuin koko muu maail­ma.
Neuvostoliiton osalle tulee
yli puolet sosialistisen leirin teoN
liauustuotannosta ja U S A :n osal­le
miltei puolet kaikkien ei-sosia-lististen
maiden teollisuustuotan­nosta.
Näin nämä vallat määrää­vät
taloudellisen, teknisen, soti-,
laaliisen ja moraalisen potenti­aalin,
sosialismin ja kapitali.smin
väliset voimasuhteet. .
Näiden kahden järjestelmän
välinen taloudellinen kamppailu taseikkailujen politiikkaa, joka
Sitä tulkitessaan imperialismin
ideologit pitävät. kiinni kahdesta
suuntauksesta. Ensimmäinen ja
tärkein on se, että eräät ns. sov-jettologit,
mm. USA :n presiden­tin
entinen neuvonantaja Henry
Kissinger, yrittävät selittää Neu­vostoliiton
taloudellisen menes­tyksen
voimien kokoamisessa en­nen
ratkaisevaa "vallankumouk­sen
voimakeinoin tapahtuvan
ulosviennin" vaihetta.
Toisen suuntauksen taas muo­dostavat
yritykset selittää Neu­vostoliiton
j a USA:n välinen kil­pailu
tavanomaiseksi, historian
jo tuntemaksi kilpailuksi maail­mantalouden
/johtavasta sijasta.
On helppo havaita,' että tässä ta­pauksessa
yh leiskun ta järjestel-miltäärt
erilaisten maiden väli­seen
kilpailuun sovelletaan tyy­pillisesti
kapitalistisia mittapui­ta.
Molemmat suuntaukset ovat
yhtä lailla taantumuk.sellisia en­nen
kaikkea siksi, että ne anta­vat
teoreettisen pohjan puolus­tella
USA:n imperialismia, .sen
harjoittamaa militarismia ja so-tapahtuu
toisaalta kapitalismin
yleisen kriisin ja toisaalta sosia­lismin
lujitturnisen ja nousun
kaudella.
Tämä antaa kilpailulle erityi­sen
merkityksen j a jännitteisyy­den.
Kehittyessään sosialismi
osoittaa kapitalistisen maailman
työtätekeville ulospääsyn kriisis­tä,
ainoan oikean j a tieteellisen
keinon ratkaista aikamme kär-jistyneimmät
yhteiskunnalliset
ongelmat.
E i ole sattuma* että näiden
kahden järjestelmän välisen kil­pailun
ydin joutuu kaikkinaisten
porvarillisen propagandan ruok­kimien
vääristelyjen kohteeksi.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Heikki Elimen, Thunder Bay,
tähtää kaikenlaista Neuvostöl i i-tOn
kansisa harjoitettavaa talou­dellista
yhteistyötä vastaan ja
pyrkii laajentamaan iaioudel 1 ista
sotaa Neuvostoliittoa vastaan se­kä
NeuVostoliitpn taloudellisen
mahdin horjuttamiseen.
Kahden järjestelmän taloudel-iisen
kilpailun todellisen merki-tyksen
kan.ssa -ovat ristiriidassa
myös pikkuporvarillis-nationalis-tisten
pseudoyallankumouksellis-:
ten asenteet .^riippumatta siitä,
miten '^vasemmalle" ne lukeutu­vat.
Viirheksi mainitut pitävät
kilpailua ikään kuin Neuvostolii­ton
ahtautumisena; USA:n impe­rialistien
edessä "neuvostorevisio
nistien ja amerikkalaisten impe­rialistien
salaliittona". Tähän pa
nettelukampanjaan. oti erikoistu­nut-
Peking^/-
Huolimatta Mao^^^^^^T^^
ryhmän näennäisestä ''vällaViku-mbuksellisuudesta-
'sen asenne
> osuu tässäkin kysymyksessä yk­siin
monopolistisen porvariston
ideologien propagandan kanssa;
Vaikenievathan kummatkin luok­kataistelua
koskevasta kysymyk-
Ont., täyttää perjantaina, syys- sestä tai asettavat sen jopa talou
kuun 4 päivänä 79 vuotta; ' dellisen kilpailun vastakohdaksi
Jalmar Tähti, Toronto, Ont.. Ja pitävät niitä toinen toisensa
sä.
Ja tässä mielessä se on prole­tariaatin
j a porvariston välisen,
luokkataistelun ' muoto. Kahden
järjestelmän taloudellisista suh­teista
puhuessaan Lehiri tähden­s
i : "Tässä on kysyiÄye yiiltiolli-,
sesta taisteiiista. Juääf^Sksä mei­dän
- tuleekin asettiiä; vastakkain,
kaksi tap'ää .l^oiläa talouselä­mää.".."
1 Tätä taistelua käydään kuiten-J^
kin rauhallista, ei-aseellista, puh­taasti
taloudellista tietä; Keinot,
joita sosialistiset maat siinä käyt
tävät, ovat talouden • kehittämi­nen
tehokkaasti jä vakaasti, ke­hitys
ilman kriisejä, lamakausia
ja ylikuumenemisiai mahdollisim­man
suuren työn tuottavuuden
saavuttaminen päämääränä kan­san
elintason jatkuva kohotta­minen.
Tästä johtuu, että kahden jär­jestelmän
taloudellinen kilpailu
ymmärretään sosialistisissa mais
sa ennen kaikkea taisteluksi esi­merkin
voimaalla, sosialismin,
etevämmyydestä, vakulittäutumi-sen
voimalla,: etevämmyydestä,
joka toteuttaa yhteiskunnan ta­louselämän
koko käytännön or­ganisoinnin
avulla.
Sosialististen maiaen osallistu­minen
taloudelliseen kilpailuun
va.staa työväenluokan etuja pait­si
sosialistisissa.myös kapitalisti­sissa
maissa samoin kuin myös
kehitysmaissa. Sosialistien leirin
kansainvälisenä velvollisuutena
on oman. kansallisen talouselä­män
kehittäminen, koska siten lu
jitetaan maailman proletariaatin
ja kaikkien edistyksellisten voi­mien
taistelua imperialismia vas­taan.
Meidän päiviemme dogmaati­kot
eivät imperialistisen porva-ri.
ston aseenkantajiin yhtyessääii
halua ymmärtää, että taloudelli­nen
kilpailu ei suinkaan sulje
pois luokkataistelua vaan on päin
vastoin sen yksi muoto.
Todellisuudessa ei ole eikä voi
syntyä vaihtoehtoa: joko rauhan
omainen taloudellinen kilpailu
sosialismin ja kapitalismin vä­lillä
tai luokkataistelu. Sen enem­pää
aikamme dogmaatikot kuin
lännen ns. sovjetologitkaan eivät
halua perehtyä näiden prosessien
dialektiseen ykseyteen. Kuitenkin
jokaiselle terveesti ajattelevalle
ihmiselle on selvää, että sosialis­min
saavutukset taloudellisessa
kilpailussa osoittavat jatkuvasti
uuden yhteiskuntajärjestelmän
paremmuuden talouselämää ke­hitettäessä,
nostettaessa ihmisten
aineellista hyvinvointia sekä rat­kaistaessa
ihmiskunnan ammoisia
ongelmia: . pyrittäessä hävittä­mään
köyhyys, riisto, lukutaidot­tomuus
ja kansallisuussorto.
Jatkuu
%n tiinneiäah " lenipinimälä ta jä väkivallasta. Liikkeeii'^ka-
• "Union'Japk',') '-iaheillä' on,'Hrr fa toii'ylioppilaita ja yiib^plötbj
tauskuvdilfsei*i3riii-i)uiia-valkyiget —t i . , ^ ^ u i . . ^„
Tytöt edistävät ,f
Eng'laii!h!m 'viieiritiä''; :H [] i'\
Kolme vuotta sitten Englannin
viennin edistämiseksi perustettu
tyttöryhmä on osoittautunut niin
suureksi menestykseksi, että sen
lukumäärä on kahdeksankertaJs-tuhut
(ollen nyt 50) j a Brysseliin
on perustettu uiisi toimisto ky­synnän
tyydyttämiseksi
Tyttöjä kutsutaan nimellä
"Union J i l l s " (Ön^rlarinin lippu-väkivaltaa
^
vastaan
Mexico City. ~ Guatemalassa
on muodostettu kansallinefn f r i n ­tama,
jonka tarkqltuköenä"ton
yrittää tehdä loppu maaasäf- jo
viiöölkausia; vallinneesta teiriaris-virkapuvut.
tie^^.pVat esltetjöet
en^jlantilaisla'' tubttefta ll^hJE/fif'' jo­kaisessa
maailman maassa j ä toi­mineet
vastaanottajina j a tulk­keina
ulkomaalaisille vieraille;
jotka ovat osallisturieet suuriin
englantilaisiin; 'näyttelyihin* ! ja
konferensseihin. >
NL löytänyt
Itämereltä
öljylähteitä
Leningrad. Neuvostoliiton alu­eelta
on löydetty 15 suurta öljy­jä
kaasuesiintymää merestä, ilme­nee
Leningradissa julkaistuista mo­nivuotisten
merten pohjien geologis­ten,
ja ,geofyysislen tuikimusten tu­loksista.
Geologit asettavat nyt toi-:
veensa öljyn ja kaasun tuotantoon
msrten pchjalta varsinkin matalien
mannerjalustojen alueilla.
V Erityisen iupaavi'.i'-a teollisuutta'
silmällä pitäon pidetään Mustanme­ren
pohjaa, Baltian maiden ranta-aluetta
ja Tyynenmeren rannikkoa
Saharnissa ja Kamtshatkalla; Val­mistelut
teollisuusporaamista var­ten
on jo aloitettu. Tulevaisuudessa
ke:iki''.etään huomio jäämerten jää­massojen
alla oleviin esiintymiin..
, . - jen
opettajia;' vasehimiätoifabluelta,
kanfiäHlneh sanofhalehdiötö' ja-'osa
katolisesta' kirkoista; vLiikkfeötf tar­koituksena
on suojella 'ihinishen-fciä!"
' ••• '
'Kuri sissiryhmät alkoivat' toi­mia
vuorilla noin 10 vuotta 'Sit­ten,
muodostivat oikeistolaiset
äärlpiirit) omia terrorljäcjestöjä.
Kommunismin vastainen taistelu
kllpenään ja poliisi j a armeljasj/js-kus
jopa aktiivisena tukenaan 1 ne
aloittivat oman toimintaufla öua-temalan
kaupungeissa jak y l i nä
j a surmasivat vasemmistolaisia ja
ylipäänsä Ihmisiä, jotka sattuivat
niiden tielle. .\ ,>.^:.
Terroristien toiminta dfi tehos­tunut
etenkin viime vuosina.'Luo­tettavien
tietojen mukaan ' on
Guatemalassa kuutena 'viimeksi
kuluneena vuotena surniattu yh­teensä
8,000 Ihmistä. Taniä *on
itse asiassa se hinta, jonka kahsa
on saanut maksaa suurista •yh­teiskunnallisista
^ epäkohdista' '-ja
Yhdysvaltain puuttumisesta - tä­män
maan asioihin. •' '
Nyt perustettu kansallinen rin­tama
haluaa kaiken terrorin,'lop­puvan.
Se aikoo virittää'keskus­telun
nykyisen tilanteen syistä ja
epäkohtien korjaamismahdöUl-suukslsta.
Rintama tähdentää, et­tei
se vaadi paljon, vain oikeuden
saada elää turvassa.
Sisseillä menestystä Angolassa:
PORTUGALI MENETTÄNYT
ALOITTEEN AFRIKASSA
täyttää perjantaina syyskuun 4
päivänä 79 vuotta.
Lempi Rajala, Ne\v Liskeard,
Ont., täyttää perjantaina, syys­kuun
4 päivänä 85 vuotta.
Antti Kanta, Whitefi.sh, Ont,
(Little Penage) täyttää perjan­taina,
syyskuun 4 päivänä 70
vuotta.
George Saivo, Thunder Bay,
Ont. täyttää sunnuntaina, syys­kuun
6 päivänä 71 vuotta.
Anni 1'alo, Whitefi8h, Ontario,
täyttää maanantaina syyskuun 7
päivänä 73 vuotta.
Kalle Karttunen, Montreal,
Que., täyttää maanantaina, syys­kuun
7 päivänä 70 vuotta.;
Yhdymme sukulaisten j a tutta-vain
onnentoivotuksiin.
i öiden ölj ykentät ovat (kapi ta/lisV
tisten niaitlen öljy-yhtiöiden
omiistamia.
Sitten kun tulee'pu!he sosia­listisista
maista ihmiset sano­vat,
ettei siellä Ola paljoa ra-;
haa_kun ei ole autö-jakaan. Esi-meridtksi
voidaam mainita, että
. , .... . ., „ . , . Neuvostoliitoni henkilöautolkan-r
'a r^ame^msi»^ seuraavan
tuottaa ama uus» koytaa nJvostoUttlolaiset lehdot. Mut
>,->wT^ ^f^%^ ^:[^'^^-^y^ ta ™Ma autcrt ovat Nm^Uy
f t ^ ^ f ' ' " ^ ' ? ' » ' ' ^ , » ^ yfaatertomen resepti: ,1;^^^ ,^,^11^ „„ ^i^Uä
KoyMl^im^mioon.M^ k«no köyhyys loppua ter, - viideksi vuodeksi eta<
ralla, vaan e. poista köyhyyden syyt. Köyhyys v « . t o pois-, v^ätÄ Neuvostoliitto tuottaa
taa vasta sitten tam on paasty eroon luokkajarjestelman har, .pa„senMid maailman
loittamasta riistosta. - .-i- ... M - I ... i , .,
^ • - oljystaeikakiayta kehitysmai­den
öljyä.
Pikkuporvarit (käyttävät au-tosanaa
usein tajuamatta lain­kaan,
ettei se ole mikään oni
nellisen eläinäh mittapuu. Maa
ilmassa on muitalkin arypja
kuin pelljilehmä, vaikkei elin-taisoporvari
sitä huomaa.
pois sulkevina.
Itse asiassa kilpailun ydin on
kuitenkin siinä, että talouselä­män
alalla keskinäiseen kamp­pailuun
astuvat valtiollisesti jär­jestäytynyt
työväenluokka j a vai
tiolliscsti järjestäytynyt porva­risto.
Näin taloudellinen kilpailu
on kahden järjestelmän välistä,
kilpailua niiden pyrkiessä osoit­tamaan
ja vahvistamaan oma pa­remmuutensa
ja etevämmyyten-
A f rikan olojen asiantuntija
Basil Davidson on juuri palan­nut
M P L A :n hallitsemilta alu-eika
Angolasta. MPLA oli tarr
jonnut hänelle useita vaihtoeh­toisia
mahdollisuuksia matkus­taa
vapautetuilla alueilla, ja
Davidson valitsi kohteekseen
Mulen linna kekaupungln, min;
kä luona käydäkseen hänen o l i
kuljettava jalan noin 450 km
matka sissien kanssa, y .
, Davidson kirjoittaa kulkeneen­sa
noin parinkymmenen sissin ja
yhden lääkärin kanssa kuuden
viidon ajan 6—10 tuntia päivässä.
He tapasivat lukuisia kertoja
sissiryhmiä, jotka kuljettivat kii­nalaisia
j a neuvostoliittolaisia
aseita Blen maakuntaan, missä
MPLA ön äskettäin avannut uu­den
rintaman yhä lähempänä A n -
"Joulun" avustajille
Vanhojen perinteiden mukaan hyvissä ajoin ennen jou­lua
ilme.styviin. Canadan ja Yhdysvaltain suomalaisten, yh­teiseen
"Joulu"-julkai8uun halutaan avustajien kirjoituksia
ja niihin liittyviä kuvia. Lyhyet novellit, kertomukset, muis­telmat,
runot ja käiinnöksetkin ovat lämpimästi tervetullei­ta.
K u v a t— käytettäväksi hyväksyttävät j a syystä tai toi­sesta,
käyttämättä jäävät palautetaan pyynnön perus­teella
lähettäjille.
Olkaa ystävällisiä ja lähettäkää avustuksenne mahdol­lisimman
aikaisin, ja viimei.stäun lokakuun 5 päivään men­nessä.
Etukäteen arvostetusta avustuksesta kiittäen,
"Joulun"^oimitU8
Box 69, Sudbury, Ont.
golan länsirannikkoa. Agostlhho
Neto, MPLA:n johtaja^ kertoi
Davidsonille, että MPLA:Ila on
tällä hetkellä noin 5,000 sissiä
maan itäisissä osissa, joista tosin
vain noin 3,000 on aseistettuja
nykyaikaisin asein. Cuanza.Nor-tessa
kolllisprovinssissa on lisäksi
1,500 sissiä, ja lisäksi muutamia
satoja ; Cabindassa Kongo-joen
suulla.' )
Davidson kertoo,' että MPLA:
Ha on hallussaan koko maaseutu
aina muutaman sadan metrin
päähän portugalilaisten linnak­keista
, j a helikopteriasemlsta, jol­ta
on lukuisia Itäisillä alueilla.
Portugalilaiset eivät kuitenkaan
uskaltaudu niistä ulos juuri muu­ten
kuin helikopterlhyökkäyk-siln
sissejä vastaan j a esimerkik­si
maantiematkolUa he törmäävät
lähes säännölllssetl miinoihin.
Davidson kirjoittaa mm. yhden^
sillan räjäyttämisestä, jonka hän
itse todisti. M P L A : n kontrolli on
niin:vahva, että Davidson saattoi
kulkea päiväsaikaan, vaikka por­tugalilaiset
ilmeisesti olivat saa­neet
vihiä hänen läsnäolostaan
Angolassa.
MPLA on viimeksi soluttautu- •
nut Luandan alueen, kautta Ma­lan
jen alueella, minne vapautus­liike
asettautui jo viime vuonna.
Davidson kirjoittaa, että .epäile­mättä
portugalilaiset ovat menet­täneet
strategisen aloitteen maan
itäosissa, missä he pitävät ainoas­taan
vähäisiä taktisia voimia.
Davidsonin kokemukset tuntu­vat
osoittavan Portugalin viime­aikaiset
puheet sotilaallisista voi­toista
katteettomiksi.
PÄIVÄN PAKINA
ETBLÄ-KOREAN "PRESIDENtiT TI
Autopitheista
Aina kun siirrytäSin puheissa henkdlöaiutoihin, niin por|
var.illise^tt ajiattelevat sanovat, että smuin osa autoista on. ka-pitaJistisissa
maissa. Mutta nämä henkilöt unohtmrat mistä
saadaan autoissa käytetty poittoaine ja öljy. Suiuaiin osa kapi­talististen
maiden käyttämästä öljystä saadaan kehityamiaista,
Vuoden 1961 toukokuus.sa ta­pahtui
Etelä-Koreassa käännös.
Silloin syöstiin vallas.sa ollut
presidentti John Chang GIA:n
avulla pois hullitsiiapukiltaan,
koska hän -oli "liian lempeä".
Joukko eteläkorealaisia sotilaita
eversti (myöhemmin kenraali)
Park Ghung Heen johdolla pys-
- t y t c t t l in sotilasdiktatuuri, joka
löi kaikki aikaisemmat Etelä-
Korean ennätykset, mitä voi tul
la mieleen yleisestä terrorista
ja vainosta puhuttaessa.
Park — jonka korealainen ni­mi
on Pak — oli tunnettu up­seerina,
joka toimi .Tapanin siir­tomaaherruuden
aikaan ulko­maalaisen
valloittajan armeijas­sa
ottaen osaa usean kerrain eri­näisiin
"puhdistusoperaatioihin"
korealaista sissiliikettä vastaan
Mantshuriansa,
Parkin sotilaskaappauksen
jälkeen julistettiin poikkeustila
ja joUkkopidätykslä suoritettiin
kautta maan. Ensimmäisten kuu
kausien; aikana pidätettiih y l i
100,000 Ihmistä.
Mutta sitten lähti "demokrnti
soimlskaruselli" lllkkeelie. US-An
oli puhdistettava sotllasjunt
ta äcn fasistisesta maineesta.
Etelä-Koreasta piti tulla toinen
aasialainen demokratia. On mie
Icnkiintoista seurata miten USA
kaikkialla, missä .se suorittaa
tällaisia sotilasvallankaappauk­sia.
seuraaLiaina samaa mallia
"demokratisolmis"-puuhissaan.
" - E n s i k s i täytettiin kalkki van­kilat
"kommunisteiksi" epäillyil­lä
iienkilöillär- Sitten kenraali
Park riisui kenraaliasunsa ja
nimitti itsensä sivllliksir- Kun
Park oli hallinnut Etelä-Koreaa
kaksi vuotta niin hän oli lyönyt
kaikki edeltäjiensä ennätykset;
joka viidestoista kansalainen oli
jo.skus ollut pidätettynä.-
Sitten luotiin poliittisia puo­lueita
ja Park perusti oman puo­lueensa,
jonka nimeksi tuli "De­mokraattinen
Tasavaltapuolue".
Tämän jälkeen oli korkea ai­ka
saada kansalliskokous toimi­maan."
Vaaleissa", jotka Etelä-
Koreassa enemmän kuin nrils-fiään
muualla maailmassa ovat
aina olleet suuri farssi, Parkin
puolue ilman suuronipia vai­keuksia
hankki itselleeh ehdot­toman
enemmistön — joissakin
. kylisaä annettiin Parkille enem­män
ääniä kuin oli asukkaita
jne. Siitä lähtien kansallisko­kouksen
tehtävä, on ollut hyväk­syä
"presidentti" Parkin toimen­piteitä.
; Viimeisenä askeleena tiellä
"demokratiaan" toimitettiin pre
sidenfJhvaallt toukokuussa 1967.
Park sai y l i puolet ä^änlstärmut-ta
valtavan vaalipetoksen joh­dosta
hän kohtasi ankapa vas-1
tarintaa opposition taholta, jo-
. ka järjesti suuria mielenosoituk
sia koko vaalitoimitusta vas­taan.
Kenraali eli "presidentti"
Parkin väitetään olevan kaik­kien
aikojen suurimman lainsää­täjän.
Kuudessa vuodessa hän
ehti säätämään suurin piirtein
yhden lain päivässä. Yksi esi­merkki
kenraalin lakikirjasta
riittänee todistamaan minkälai­sista
laeista on kyöymys. Maan
rauhanomaisen . yhdistämisen
puolesta propagoiminen on kiel­lettyä;
Jos olet yhteydessä jo- '
honkin henkilöön, joka asuu poh­joisessa,
sinut voidaan tuomita
seitsömiiksi vuodeksi vankeu­teen,
"Valheiden" levittäminen
inaksaa 10 vuotta.
täkäläisten lakien noudatta­minen
vaatii valtavan pollisiko-nclston.
Tämän hetken Etelä-
Koreassa on kaksi kertaa enem­män
poliiseja kuin Japanilla oli
henkilöä kohti Korean miehityk­sen
aikana, j a puhuttu on tä­män
koneiston kaksinkertaista­misesta
lähivuosien aikana. Sitä
"tarvitaan" varmaankin jos
Nixon toteuttaa suunnitelman­sa
j a kotiuttaa 20,000 miestä
60,000 miehen vahvuisesta ame­rikkalaisesta
miehitysarmeijas­ta.
Viime vuosina kenraali Park
on kaikin keinoin propagandas­saan
yrittänyt osoittaa miten
nopeasti Etelä-Koreassa on ke­hitetty
taloudellisesti. Mutta
USA :n apu, joka Newsweek-julr
kalsun tietojen mukaan on noin
1 miljardia vuodessa viiden vii­me
vuoden aikana.ei ole koitu­nut
väestön hyödyksi. News­week
kirjoittaa miten; rikkaat
tulevat yhä rlkkalmmlksl ja köy­hät
köyhemmlksi valtavan kor­ruption
johdosta. Suurin osa
avusta menee sotilaallisiin tar­koituksiin.
E i siis ole yllä kerrotun no­jalla
ajateltuna lainkaan ihme­teltävää,
vaikka "presidentti"
Park ja USA :n varapresidentti
Spiro Agnew eivät viime viikol­la
päässeetkään sopimukseen
USA:n joukkojen 20,000 miehel­lä
vähentämisestä, sillä Ilmeistä
on, ettei Park uskalla jäädä yk­sin
oman kansansa eteen.
- Nyrkki.