Vapaus, June 4, 1968

              _Si'vu_2_ Tiistai, Ikeääk. 4 p. — Tueödaiy, Juine 4,'1968
VAPAUS < LIBERTY).
INDEPENDENT LABOR OROAN
OP FINNISH CANÄDIAN8
BstabUsbed ,Nov. 6, 1917
EOITORs W . . EKLUND - J - <
«kly: Tuesdays, Ibursdays and^Sa
K^iäSL^^^^Stt ^' Canada.
Publlshed thrlce weekly: Tuesdi
Publishing Co. LiMl
mmi . , ,
AdttfTtlslDg rates uirait- &ppil(»udn,
Authorlzed as second clas?, ma|l by^
and fortit^j^mtot-tfr'
Office Depa^ent. Qttawai
-•CÄNÄDIANiMUÄGE-PRESS "C^^CLUB
TlIiAVStalNNAI':
danuilassti l 7k: »lO-dO. 6 Kfc. $525 . .USA :n,: 1 Vlc U1.00.6 kk. «5.75
^ 8 kk. 3.00 Siiciinelsn: l-vlc. ilJSO. 0kk. 825
Ikansallisuusryl^^ vääBsanotha
Lehtemme tämäiipäiväisen numieroai yhteydessä tulee lu-
-Söljoliae Caffi^iai KaoisaUistryhimiieii NeUivloslton ja sen yhteydes­sä
toimivan leiHtiklubin yhteinen -vötoöltnius fcesäfcmm 25 päi-
VäHi "X^aalikysymyksesrtä. Vetoomijs «f feditjsta mMkäiän yihden
kansaUisrylhmäin jai "IkielilMiiden" kaiiltaai selldsenaänv vaan
: yhteisesti Mydyn keSkusrteluin perusteeUä^^
vioa ja tehtäviä tolevien- hittovaaUen^^^^k^ asiakir­ja
mJfcä puhuu itse pudleötaan. Toivomimle, €lttä l-ukijaonime
•tutustuvat siihen, ja ilmaisevat antelipiteensä siitiä kanssaihmi'-
silltefeh se&ä lehtemme palstoilla.
Toistamatta tässä yhlteydessä yiksityisklohtaisemimin kaik­kea
sitä^ mitä mainitussa vaalflausumihossavfö^^ ha­luamme
vain todeta, että tämän kansalliaryhrhien vaalimiani-festift
'Perustana ja lälHtöfcohiana lon (kysymys ihmiöoikeuksista
ja kansalainen yhteisfcimnallisifita oikeuksista.
Tälllaisenaan tämä vaaliijulistus^^o^ että sen alleMirjoit-tajat
(Associäti>o(n of Uoodited Ukrainian Garaadians; Federattioin
of Russian Camadians; Federation ot Jugoslav Canadians;
Uhiited Jewish Peoples Order; Macedonian Peopltes League;
Miuamah Literary Sodelty; Buftgariaai Peoples League; Sk>-
vac B&nefit Socifety; Hungarian KoBsuth Sodielty ja Fimiish
Organi^ätion of Canada seM niiden sanomalfehde*) antavat
huolella esittettyjen perustelujen i^hjaHatolvotmuksen, joitta
nytkin tulisi vahtuksi vähenimistöhdlilitus, ja että valituksi
tulliisi entiätä erienmän "keäkualtasta vasemin^ teh-doQdcaita,
tarkoittaen tämiäi työväenpulolueiden ehdokkaiden
valintaa.
Mfeitä kiinödstaa, mita. tapahtuu kesäikuiun 25 pnä vaa­leissa,
sanotaan mainiitun vaaliveJtoomiuksen etusivun artikke-lissa;
Me jaanrnte l ä ^ ^ muim oanadar
laisen kanssa. Meitä kiiiraiostaa se. siksi, kun se, mitä vaaleissa •
tapahtuu, vaikuttala meihin kaMdin — sliHähall^^ ja poli-tiiifcka
kosflaee yhdyskuntamme kaikkia osia. Se koskee kaikkia
ja katSfcki ovat siinä niukana huolimatta lainlkaian siitä, olemme­ko
tietoisia tästä tosiasialta tai emanekö ole.
• Meitä ;kiinniostaa vaalit siksi kun me iiskonime Canadan
tultevadsiaiulteen —• ja kesäkuun 25 päivän vaalitulos tulee vai­kuttamaan
ja miu^okkaamaan sitä tiilevaisuutta. JoUalkdn taval­la
nyt suoritetaan ''ilg:iisivaalit'V liittovaltion .kriisin puitteissa.
Me emme pidä politiikkaa penkktarhleiluna (spectator sport)
-n-f poliitikkojen j a manipiilaialfiiozden välillä. Kaikkien pitäisi
d^aliistua vaaleihin, sillä' vaaleihin osaHiätuminen tarkoittaa
en6ty4än kuin vaaliuurhfrlla käyntiä.
..Vaalit vaativat enemmän kuin yleistietoja ehddkkiaista ja
vaan meidän tulisi antaa heidän ehdokkaiden — myös tie­tää
mitäme ajatteilemmeja äitteri antaa fcannattuksemme
niille jotka seisovat kansan pudleUa.
Tämän maan valitsijoilla on rooli viettävänä päätettäessä
sitoumulksistarame Canadan uusista demokraattisista tavoit­teista-
tänä muutosten ja taisteluhaaatteiden aifcakaudedla.
Tässä hengessä, ja tässä mielessä osallistuen, Canadan
kansaUisuusryhmien neuvosto ja lehdistöklubi vetoaa tässä
vaalilauisunnossa jäseniinsä, liukijoihinsa, kannattajiinsa ja kan
salaisiin yleensä.
Luonnollista on, eittä Canadami kansallisuus!ryhmien_ vaa-livetoomukseissa
kiinnitetään yhtäällä suuir<ta huomiota eri
kansaUisuusryhmien ongelmiin ja toisaalta maamme perus­tuslaillisen
kriisin takana olevaan kansalaisuuskysymykseen
— kahden kansan ongelmaan yhdessä liittovaltiossa.
Läheisessä yhteydessä eri kansaUisuusryhmien ongelmiin
on kamsalaisvapaudtet yle^isä, fciiten lausunnossa aivan oikein
todetaan, sillä jos jonkun ryhmiän tai yksilön kansalaisvapau­det
on uhattuna, tai jos meillä on polliilttisista eli muista syistä
myös "toisen lulokan kansalaisia" silloin on kaikkiten canada-laisten
kansalaisvapaudet uhattuna.
Rajoitetun tilan vuoksi emme vöi 'tässä yhteydessä ka­jota
sen yksityisflrohtaiserninin tämän vetoomuksen sisältöön.
Huolimiatta siitä hyvälkisyväitkö Idbtemttne lukijat tämän vetoo-mT;
iksen viimeistä ' i i " pilMcua ja '*t" viivaa myätteai, tai eivät-kö
hyväksy — eikä sitä ole tarkoitettukaan miksikään "uskon­kappaleeksi"
vaan mairiittujen fcainsallismisryhmieffL neuv^
yhteiseksi vetoomukseksi - - me' uäkommfe, että se bn asiakir­ja
mihin ibansaaaistemme yleensä pitäisi tutustua ennen vaa­leja.
— Uusiy mutta sopiva rooK
Baritanniam työväfenpuolueen apulaisjohtaja Geoirge Brown
näyttääii-tehnieen työväenliikkeetn oikeistdjohitajille' tyypiUiisen
kehitysympyrän. Uutistietojen nuukaan hän on ottanut ^vas­tuunalaisen
toimen suurelta Gourtauids^monöipiolillita; mikä
konörolloi 98-prosen1itisesti Britanniam synteettisten kuitujen
tufcjrtairttoa ja miinkä palveluksessa lon nioin 100,000 ihmistä.
Daily Telegralph tiedoittaa, että Courtaulds "pyrkii jyr­kästi
vähentämään kustannuHflsista työvoiman aiheuttamia me-nofja
ja ehkä myös työvoiman väheritämiseen".
'Juuiti tässä voi imr. Brownj jdla on yhteyksiä ammatti-yhd&
tydlfflkkeieseen ja: kokemusta halHtuIksen talouiskysymys-ten
ministeriön (toiminnasta, tuHa se^kä neuvottelijaksi, eittä
neuvonantajaksi herkissä työväenkysymyksissä, ja henkilök­si,
jdfea voi tehokkiaiasti esittää ky^rmylksentuiottavuiudeslta'',
huonnaiittaa lehti
Tämiä .sellaisenaan ei toile mitään uutta mir. Brownin toi­minnassa
isillä oikeistolaiisuutenisa pohjaiUah^ on anelko usein
löirrtiliut £tekä työv*äenpuoluittessa että sen hallituiksessa Suu­ren'
RaÖMin "herkkien kysymysten" selvittäjälilä.
KURSSI
«Oikeisto ei olejtAlkSän vaara
Saksan liittotasavallalle ja sen
EstabUshmentille, koska lUttottf^it.
valta jä sen EBtabliäiuqeDt itse
>vat dikeaUii.» ^ Ek&tehärt K l i p '
pendorff. ^ „ ^
Kahdentoista^ län^saksalaisen
tiedetaUditti ja kirjojan Jdrj^it^
«amassb j a t » . tämimikuiissä j i i l -
kaistussa-Länsi-Saksan Särioikeis-töl^
suutia kSsIttt^levSssä htiäste-kUrjasessa
j a tutkielmassa 'Die
iitktäurimbii iuk IQ&der
Oder der E r f o l g der Re<;liten i n
der„ BiindesrepubUk'' paaclytafin
3^teeiisä oibeii sUhen ttiieaitfidc-
«^nj etiä "väaräa" LSiisl-SaksdUe
ei,'sinäns& mnodosta NPD:n hah-p
i q s ^ i sijaansa hakeva uusnatsia*
j n i ' ~ vaara on olraiassa olevassa
o^^l^^iatsiessa JarjteielmSssä, jor
ön^kjantaiiut mukanaan kidkld
tVeimaiän tasavallan taantiunus-
?ynniL_
' Mttääti natsismin ideologioista
puhdistumista ci koskaan ole tapah­tunut,
maassa ei ole liittopäivätasol-la
ainoatal^aan poliittista puoluetta,
joka ei tiifcisi ikonsorvatiivl-kansal-lista
perinrifettä ja ulottaisi seh ar­voja
inykymaailmaan.
! Yllä oleva on hieman körijistetty
yhteenveto: kirjasesta, jonka 12 kir­joittajalla
kullakin on ora,at kasvon­sa
ja oma erikoisaiheensa. Kaikki he
ovat Länsi-Saksassa tunnettuja i n -
tellektuellinimiä siitä piiristä, joka
itse asiassa on "poliittisesti koditon;
vaikka jotkut heistä kuten tunnettu
kirjailija Gunter Grass ja Hampuri*
laiheh senaattori Heinz Kiihnau
ovatkin ottaneet poliittisia kantaa
sosialidemokraattien puolella tai
kuten prof. Ralf Dahrendorf asso­sioituvat
varaisiin demokraatteihin.
Kirjasen kokooja, Hampurin yli­opistossa
opiskelevien ulkomaalais­ten
neuvonantaja Frslmut Duve, j o ­ka
omassa artikkelissaan käsittelee
NPD:n ja 'institutionaalisen oikeis­ton"
rajoja tekee eron vanhan ja
uuden natsismin välillS todetessaan,
että oikeistoradikalismi vuonna 1967
"merkitsee jotain muuta kuin v,
1933". Uusnatsilainen puolue N PD
ei ole mikään :'vieras olio muutoin
terveessä organismissa", vaan sen
kasvuperustana on institutionaali­nen
oikeisto, jota edustavat Sprin-gerlehdistö,
baijerilaisen CSU:n
johto, tärkeät ryhmät kristillisde­mokraattisessa
puolueessa, eräät va­paiden
demokraattien oikeistosiiven
j a ns. pakolaisjärjestöjen edustajat.
STRAUSS J A UUSNATSIMI
Duve. joka on mm. tutkinut Rho-desian
ja Etelä-Afrikan liittovaltion
lotumaailmaa, toteaa mm., että vii­me
aikoina taustalla pys'/neen' vah­van
miehen" finanssiministeri Franz
Josef Straussin ja N D P : n ideologiat
yhtynevät monessa kohdin. Etelä-
Afrikan liittovaltioon suuresti ihas­tunut
Strauss katsoo, että maasta
voisi muodostua eräs "länsimaail­man
perustukikohta, jopa malliesi­merkki
maailmalle". NPD:n lehden
mukaan Etelä-Afrikan rotupolitiik­ka
on ' esimerkiksi kelpaavaa" Ete-iä-
Afrikka on Straussin mukaan
apartheid-politiikkansa takia saman-loisen
' 'vääristelykampanjan uhri"
kuin Länsi-Saksakin. Strauss kuten
NPDrkin katsoo, että Saksa vedet­tiin
-vastoin tahtoaan" toiseen maa­ilmansotaan
eikä NPD:n tarvitse
Straussin mielestä "arkailla" lähei­siä
suhteitaan CSU:hun, finanssimi­nisterin
itsensä johtamaan kristillis­demokraattisen
puolueen baljerilais-sllpeen.
Tämä ' uudentyylinen fasismi",
joka samastuu Vorsterin rotupolitiik
Iraan j a osoittaa tyypillisen natsilai-sia
aggressioita Länsi-Saksassa toi­meentulonsa
hankkivia ulkomaalai­sia
lähinnä italialaisia kohtaan, ei
.«des tSriiäh ."Instituilönaall-s
^ « ! k t & t o n " piiriin. LeUämai^-
noitk siMitälsesti tiaUitsevan
Springerlehdistön rinnalla Ilmesty­vistä
lehdistä 0or^i niistSfeln' 'enemmlB-tö
poliittisesti konesrvatiivista
usein nationalistista.
H I T L E R HYVÄKSYTÄÄN
PAITSI . . .
Länsi-Saksassa ei koskan o le
tehty selvää tilitystä natsismista.
Liittoutuneitten välittömästä sodan
jälkeen harjoittama ' natsismista
puhdistamispolitiikka" rakentai jo
alkuun väärille perusteille, pelkäl­le
muodolliselle natsipuolueen jä­senyydelle/
sen sijaan, että oUs)
käyty käsiksi natsismiin ideologia­na.
Pösänselvitystä j a pyykinptoua
vaativat vaiennettiin jo varsin
varhaisessa vaiheessa syytöksillä
"oman pesän likaamisesta" ja y l e i -;
j i e n —-ei vain NPDai piirissii val­litseva
— historiankäsitys pitää
yllä 'saksalaisen sotilaan kunniaa"
j a Hitlerin politiikkaa joitakin
kauneuspilkkuja lukuun ottamatta
(6 miljoonan juutalaisen murha)
oikeana.
LAMAPSYKOOSI
Prof. Dahrendorf. jonka erikois­alana
on talouspolitiikka ja jota pi­detään
vapaiden demokraattien ideo
logina, katsoo, että uusnatsilaisen
puolueen menestyksen juuret ovat
60-luvun poliittisessa ja taloudelli­sessa
kehityksessä. "Ihmeen aika"
muuttui 60-luvullä (hidastuvaksi tar
louskasvuksi, tietyt rakenneongel­mat
kävivät ilmeisiksi ja valtionta­louden-
asema, vaikeutui. Mitään
eleellistä ei talouselämässä kuiten­kaan
'tapahtunut, työttömyys on ol­lut
suuri ulkomaalaistyövoima huo-mfoon
ottaen vähäistä ja useimpien
perheiden reaalitulot ovat lisäänty­neet.
Kasvun heikentyminen aiheutti
kuitenkin kollektiivisen lamapsykoo^
sin, joka yhdessä samaan aikaan
muodostetun kahden suuren halli­tuksen
kanssa on muodostanut uus­natsismin
välittömän perustan. Huo­limatta
kansainvälisen tilanteen
muutoksista on yhteishallituksen
voimalla pidetty kiinni Adenauerin
aikaisista poliittisista asenteista suh­teessa
II maailmansodan lopputulok
."cen, toiseen saksalaiseen valtioon
j a Oder—Neisse-rajaan, Dahrendorf
toteaa.
Judxi kr3stlllisd^oftr88Gtie&. j a
sosia^Cfinbleraattiäi , ySttiishalUiib^
puolueen eteenpäinmarssin; aikaa;
Vuoden 1965 parlamenttivaaleissa
NPD' oli vain yksi monista yxik)^
jistä j a jäi kaUää jälkeen 5% aätii-lajasta.
Nyt ise.ött feäustettuhä seit^
setinäpä tfsa^ltiossa ja tulee tällä
tietämällä etisi vtiOdeli vääieisää liit-^
topäiville vähintään 10% vahvuudel-^
la. Tyihjästä merkittävään nousuun
se tarvitsi vain puolitoista vuotta.; y
SCHUMACHERIN,,
I^ATtONia.!kSMI
Kristillisdemokraattien osasyylli-syjrttä
tähän ketiityksefen valMäee
mni. t r i Wemer H i l l , jbka käsittelee
suurtefa ptxolueic(en j a N P p : n vuöi
rdvaikutftsfta, Ktirt ' SchiimsteiifeHh
johtama sosialidemokraattinen puo­lue
omaksui sodanjälkeisissä tilan­teissa
usein nationalistisompia kan­toja
icuin Adenauerin puolue. H i ll
väittää j a todistaa väitteensä lainaa­malla,
todistajiksi ulkomaisten arvo^
lehtien mm. Le Monden arvioita
sosialidemokraattien politiikasta. Le
Monden mukaan Schumaciier sävyt­ti
ensimmäisiä liittopäiväväaleja
edeltäneen vaalitaistelun tavalla
joka ei mitenkään eroa äärioikeis-toryhmien
j a lähes kansallis-sosia-lististen
poliitikkojen" sävystä. Ame­rikkalainen
New Y o r k Herald T r i -
bune varoitti samoihin aikoihin
Schumacheria, joka o l i väittänyt^ et­tei
Saksan kansa kokonaisuudessaan
ole vastuussa natsismista; Lehden
kommentaattori katsoi tällaisten
lausuntojen pidentävän maan mie­hitystä,
koska voittajavaltiot halua­vat
vakuuttautua siitä, että saksa-l'uset
vihdoinkin luopuvat natsis­mistaan.
Sosialidemokraattisen puolueen
vuoden 1952 toimintaohjelman esir
puhe, jonka Schumacher oli laati­nut,
vilisi "kansallista itsetuntoa",
' suuria kansallisia päämääriä", 'kan
sallista vapautta" 'kansallista tasa-arvoisuutta"
jne. paljon enem­män
kuin Adenauer tuohon aikaan
uskalsi. Sosialidemokratia oli —
näin Werner H i l l — omaksunut
Weimarin tasavallan kansallisen por
värillisen puolueen roolin. K u n sit­ten
sosialidemokratia etääntyi na­tionalismista,
se puhkesi esiin baije­rilaisessa
GDU:ssa —^ollakseen tänä
(Jatkou sivulla 3)
s i i i i i l
, Länsi-Sii^an,)didistö ;on Jo t i l ­den
kuukausien ajan osoittanut
suurta kiinnostusta T^dhekkdslöva-kiaa
^kohtaan. Melkein päivittäin jo­k
i n sanoma- tai aikakauslehti j u l k a i ­see'
kommentteja, joissa lukijoille
esitetaäh (encten^imäinen Vversio
naapurimaan elämästä.-Länsisaksa-laista
lehdistöä eivät kiinnosta so­sialismin
rakentamisen 'ongelmat,
(joita Tshekkoslovakiassa on ratkais­ta
menestyksellisesti fasislhista va-ptnituiiusen
jälkeen, vaan erilliset
sosialismia vasttistavlen ainesten
esiintymiset. Nyttemmin itämä leh­distö
on k ^ n y t julkeammaksi: se
esittää avoimesti toivomuksia, että
TsHeklcoslovakia: < "tarkistaisi asen­teensa"
LänsirSaksaan j a väittää, et-
Kafideloassa
imrassa on sydäh-sliiloja
suorifeYfu
TUKHOLMASSA YLIOPPIUIDEN
JA POLIiStEN YHTEENOnOJA
Tukholma. Noin 150 ylioppi­lasta
vietti viikko sitten sunnun­tain
vastaisen yön Tikkholman y l i -
opilastalon suojissa lukittujen
'Oppilastalon suojissa lukittujen
ovien takana ylioppilaiden päätet-lastaion.
Yliopilaat pitivät ensimmäisen
kokoulcsensa sunnuntaiaamnna k lo
7 sulliettujen 'ovien takana, j a .
kello 10 ovet avattiin .ylioppilai­den
yleistä kokousta varten. :
Vahvoja poliisiosastoja asetettiin -
Iauanta.t-iltana piirittämään useita
Tukholman julkisia rakennuksia
sen jälkeen kun mieltään osoittar
vat ylioppilat uhkasivat ylioppi­laskunnan
suojissa pitämässään
kokouksessa miehittää muun mu­assa
kaupunginteatterin. ;
Mielenosoittajat lähtivät ylioppi­laskunnan
rakennuksesta liikkeelle
kello 20.30 paikallista aikaa- kohti
kaupungin keskustaa. Matkalla kes­kustaan
sattui u.scita välikohtauksia
ylioppilaat hyökkäsivät mm. kau­punginteatteria
ja oopperataloa vas­taan
ja mielenosoittajien ja p o l i i ­sien
kesken sattui joitakin yhteen­ottoja,
Noin kello 22 pääosa mielen
osoittajista palasi kuitenkin takaisin
ylioppilastalolle. Sen edustalla pi­dettiin
parinsadan ylioppilaan ko­kous,
jossa useat puhujat kehottivärt.
T.ielenosoittajia vallankumoukseen.
Kokouksen jälkeen lähdettiin taas
marssimaan ja mielenosoittajat huu­sivat
mm. " v a l ta kansalle" ja " m u rs
katkaa kapitalismi".
Ruotsin lehdet tuomitsivat yksi­mielisesti
sunnuntaina Tukholman
yliopilastalon miehittäneen ylioppi-lasjoukon
toimet. -
Dagens Nyheter sanoi sunnuntai­sessa
pääartikkelissaan, että ylioppi­laat
ovat käsittäneet tilanteen vää­r
in väittäessään olevansa oikeutet­tuja
ottamaan vallan omiin käsiinsä
Ruotsin sosialidemokraattinen
nuorisoliitto SSSF tuomitsee myös
rntamassaan julkilausumassa Tuk­holman
yliopiston opiskelijoiden
"pienen vähenunistön, joka katsoo
voivansa ottaa oikeuden omiin kä­siinsä
piittaamatta enemmistön mie­lipiteestä".
Tällä ryhmällä on oppor­tunistisia
tarkoitusperiä, j a viittaa­malla
Ranskan tilanteeseen se on
katsonut asiakseen miehittää: yliop­pilastalon,
sanotaan julkilausumassa
Viime viikonlopulla suoritettiin
3 sydänsiirtoleikkausta mikä mosti
sydänsiirtojen lukumäärän kahteen-,
Iqrmmeneen.
Sydänsiirtoleikkauksia on suori-''
tettu Canadassa^ . Argentiinassa,
Brasiliassa Etelä-Afrikassa, U S A :
ssa, Ransikassa, Englannissa j a Ita­liassa.
Sydänsiirtoleikkaukset ovat ta-pahtimeet
seuraavasti.
1. Louis Washkansky 55-vuotias.
Leikattiin K^kaupungissa jouluk.
3., kuoli jouluk. 21.
2. Tunnistamaton' 2% viikon ikäir
nen poika. Leikattiin jouluk; Ä
New Yorkissa ja kuoii seitsemän
tuntia leikkauksen jälkeen.
3. P h i l i p Blaiberg594vuotias. L e i ­kattiin
Kapkaupungissa tammik. 2.
ja elää viel»(in.
4. Mike Kasperak 54-vuotias. Lei­kattiin
Palo Altossa, Kaliforniassa
tammikuun 6. ja kuoli tammik: 21,
5. Louis Block 58-vuotias. Lei­kattiin
New Yorkissa tammik. 9.
ja e l i kymmenen tuntia leikkauksen
jälkeen.
6. Bodhan Chittan, 27-vuotiap
Leikkaus Bombayssä, Intiassa hei
mlk. 20. e l i kolme tuntia;
7. Clovis Robalin 66-vuotias, Pa­riisissa
huhtik. 27. K u o l i huhtik. 29.
8. Joseph Rizor, 40. Leikkaus Pa­lo
Altassa toukok. 2. kuoli toukok.
5.
9. Everett Clair Thomas, 47-vuo-tias.
Leikkaus . Houstonissa, Texa­sissa
toukok. 3. elää.
10. Frederick West. 45-vuotias.
Leikkaus Lontoossa toukok, 3, elää.
11. James Cobb, 48-;vuotias.'Leik­kaus
Houstonissa toukok. 5. kuoli
toukok. 8.
12. John Stuckwish, 62vuotias.
Leikkaus Houstonissa toukok. 7.
kuoli toukok. 14.
13. Eli-Joseph Reynes, 65-vuotia3.
Leikkaus Pariisissa toukok.- 8. huo^
li toukok. 10.
14. Damien Boulogne, 55-vuotias.
Leikkaus Pariisissa toukok. 12.
elää.
15.. Louis Fierro 54-vuotias. Leik­kaus.
Houstonissa toukok, 21. elää;
.16. Joseph G. Klett, 54-vuotias.
Leikkaus Richmond, Va. toukok. 25.
kuoli viikonlopulla. . .
17. Joao Ferreira da Cunha, 23-
vuotias. Leikkaus Sao Paulo, B r a -
zilia toukok.. 26. elää.
18. Albert Murphy- 59-vuotias.
Leikkaus Montrealissa toukok. 31-
kuoli kesäk. 1.
19. Antonion Anrique Serrano.
47-vuotias. Leikkaus Buenos Aire­sissa,
. Brasiliassa toukok. 31. elää.
20. Sydänsiirtoleifckaus • suoritel­t
i in New Yorkissa kesäk. 1. mutta
potilas kuoli heti
,/tä sieliä suhtauddtä^i^i^fip^asU, lUt-tokansleri
Kiesingei-ip ,'''uu1een.idäh-politiikkaan",
Sariialb. .xaietäan t a ­hallisesti
TsHekkoslovädan johto^,
henkilöidän tiThnetuista lausuniioiBr
ta, joissa sanotaan jyrkästi, että E u ­roopassa
on olienlasSsäv^Ka^^S^la^;
valtiota eikä kukaan ^oi^tepää^vty^
jaksi toisen maailmansödadlfulöksia
Tällä hetkellä länsisaksaJ^isesBa
propagandassa annetaan'^'" etusija
kommenteille, jotka 'pälJ6i*ayat 1
Bonnissa haudotur',' sdtfnöitfelm^fe
Deutsclie NaclirichteVValitlää; 6it5
länsimaat reagoivat ^ " l i i a n veltosti";
Tshekkoslovakian t a p a h t u m l l h j ^"
vätkä sekaannu tehokkaammin; tä­män
maan sisäisiin asiööiin. ^Niin
kauan kuin lännessä ei tuella väpaii-den
tahtoa, niin kauan kommuhis-m
i l l a on entiseen tapaäri' t o i v e i^
sekä idässä että lännessä" valittaa
tämä uusnatsien lehti. '.
Springer-yhtymän lehdistö puoles­taan
kehittää ponnekkaasti ideaansa
siltojen rakentamisesta. Nyt-on r a ­kennettava
uusia siltoja jotika piisi*
vat tehokkaampia kuin yksinkei^ai-neh
yhteisymmärrys j a luotot", ö r -
joittaa Die Welt eräässä hUhtikuiftt
numerossaan. "Vasta silloin bri
Tshekkoslovakian paluu Eurobi)paap
n^ahdollinen", kirjoittaa lehti; Tar­vinneeko
sanoa, millaista' fcUiöiHi-paa
tarkoittaa tämä Länsi-SakS^il
suurimpiin porvarillisiin l e h t i i h k Uu
luva kapitalismin kiihkeä puolusta­ja.
Se kirjoittaa myös Tshekkoslova­kian
suhteiden ulkopoliittisista tfe'-
kijöistä; Ymmärtäen, että revartShi-
^enkinen alueiden havitteln ktohtd^
päättävää vastarintaa Tshelckoslöfvä-kiassa
lehti tunnustelee uutta t ^ -
tiikkaa suhteessa Tshekkoslovakiaail.
''Meidän on korostettavaielvästij et­tä
olemme valmiit yhteistyöhön, jos­ta
on molemmille hyötyä"; kirjoittaa
Die Welt. Lehti vihjailee, että Län­si-
Saksan hallituspiireissä; oUaan ha­lukkaita
käymään kauppaa eräistä
kansainvälisen oikeuden normeista.
Länsi-Saksa voisi esimerkiksi julis­taa
My ndienin sopimuksen aluri al­kaenkin
mitättömäksi, mistä I j ä s ­tä
Tshekkoslovakian tulisi omasta ,
puolestaan maksaa;
Liberaaleiksi lukeutuvat Länsi-
Saksan sanomalehdet sOvat liittyneet
ideologiseen kampanjaan Tshekko­slovakiaa
vastaan. Ne julkaisevat r e ­portaaseja
Prahasta j a kirjoittavat,
että Tshekkoslovakiassa on^ piirejä,
jotka haluaisivat palauttaa maan-
"poi-varillisen demokratian p i i r i i n ".
Puhutaan jostakin "kolmannesta
tiestä", jota Tshekkoslovakian muka'
tulisi kulkea. Die Zeit selittää, että'
"Prahan tulisi avata' JnuläaifiAvet j a
ikkunat länteen". L e h t r pitää epäi-'
lyttävänä kommunistisen puolueen
johtoasemaa sosialistisessa yhteis­kunnassa.
Paljastaen salaiset toi- .
veensa se kirjoittaa: "Mitään eri­koista
ei tapahdu, vaikka, j o k in muu
puolue syrjäyttäisikin Tshekkoslo­vakian
kommunistisen puolueen".
'On ilmaistava varovaisemmin
mielipiteet Tshekkoslovakian tapah­tumista",
opettaa Die Welt. Kä.rsit-t.
vään murskaavan tappion > yrityk­sissä
sitoa tshekit j a slovakit ikui­sesti
fasismin kahleisiin '^Jrang
nach östen"-politiikan kannattajat
pyrkivät nyt käyttämään syrjäpol-kuja
tunkeutuakseen naapurimaa­han,
vahingoittaakseen sisältäpäin
sosialistista Tshekkoslovakiaa.
LOPETTI IHMETTELYN
" O l e m m e iJilmeissämme kun emme
ole saaneet mitään teiltä", 'sanottiin
vastaanottajan kaiiiumakirjeen alus­sa.
Muutaman päivän kuluttua kirje
tuli takaisin toimistoon ja alaosaan
oli lyijykynällä riq>ustettu. " E i tarvit­se
ihmetellä. E n ole lähettänytkään
mitään."
TERVEISIÄ TORONTOSTA
• T u l i käytyä pikakäynnillä Toron­tossa.
Tavallisena arkipäivänä alku­viikosta.
Satoi taivaan täydeltä, jOr
ten sekin kai osaltaan hiukan hil­j
e n s i liikennettä, ei ainakaan perä­vaunullisia
autoja ollut maanteillä
haittana.
Samalla käväisin katsomassa 90
vuotta täyttänyttä Karl Lehtoa ja
hämmästyksekseni hän näyttää joka
kerran tavatessamme vain nuortu­neen.
Hänelle oli tehty onnistunut
silmäleikkaus j a uudet silmälasit
auttoivat näkemistä, joten miehellä
tuntui kaikki olevan hyvällä tolalla.
Terve .hän on aina, ollut, paitsi jalat
tahtovat väsyä.
Kalle lähetti tei-velsiä kaikille tu-t^
jUe sekä lehtiemme lukijoille. Hän
sanoi, että mieli tekisi tulla Sudbu-rj[
n;5uurjuhlaan kesällä. Kyllä hän
sen matkan voisi hyvin junassa suo-rittaakln,
mutta juhlakentällä käve­leminen
olisi lilan raskasta. Hän l u ­pasi
kumminkin olla ajatuksin mu­kana
suurjuhlassa ja toivottaa
mahdollisimman hyvää onnistumista
niin ilmojen kuin kaiken muunkin
puolesta. Luonnollisesti häntä kiin­nostaa
urheilusaavutukset, joita
siellä mahdollisesti tullaan teke­mään
numerollisestikin korkeita t u ­loksia.
Hyvää vointia vaan edelleenkin
niin Karl Lehdolle kuin m u l l i t k in
lehtiemme lukijoille. Jussi. •
PÄIVÄN PAKINA
KIRKOILLE J U L K I S I V U - R E M O N T T IA
Torontosta, kuten monesta
muustakin kaupungista, on viime­aikoina
kuulunut lisääntymässä
määrässä mutinaa kirkkojen kan-matuksen
vähenemisestä j a samalla
povailua siltä, mitä pitäisi tehdä
tilanteen korjaamiseksi.
Näyttää siltä, että kysymys on
ennerikarkkea "liian suurista'' k i r .
koista, joissa käy " l i i a n vähän"
seurakuntalaisia ja samalla " l i i ­an
monesta kirkosta" joiden yllä-jpitö
tU'lee kalliiksi selkä myös sii­tä,
että keskikaupungilla olevien
kirkkojen tonttimaat ovat "asial­lisesti
puhuen "kultakaivoksia"
joista saataisiin tarvittavia varo­j
a verenvähyyttä sairastavien kirk­kojen
toiminnan rahoittamiseksi;
Tältä pohjalta ovat eräät.toron-
. tolaislehdct suositelleet tai aina­k
i n iThtyneet julkisesti kannatta­maan
ajatusta, että joltakin miltei
kylmillään tai tyhjillään seisovia
kirkkoja olisi purettava, rakennet­tava
tilalle korkeita kerrostalo,
eli aparmenttitaloja,; joiden ala­kerrassa
Olisi vuokranmaksuja pe­rivän
kirkon omat ja tietenkin
entistä vaatimattomimmat toimi­paikat.
Jatkona tälle tuli viikon alussa
tietoja, että Yhdistynyt kirkko —
United Church — on Torontossa
fyöättänyt järjostUä. jäsonmänränsii
laskcanisen' vuoksi, ikuten sahotaan,
•-•••^v^• •.•-^••-•.-y.
$105,000 maksavan tutkimuksen,
mikä voinee"muuttaa keskikau­pungin
kirkkokuntien" kasvoja.
Mainitun uutistiedon mukaan
kirkko on ottanut palvelukseensa
Project Plannihg Association
Ltd-nimisen suunnittelijäliikkeen,
jonka tehtäväksi on annettu puo­litoista
vuotta kestävä tutkimus
Suur-Toronton 152 k i r k on avusta­miseksi.
Kirkkojohtajat aloittivat tämän
tutkimuksen sen olettamuksen pe--—
rusteella, että noin 40 'prosenttia
Suur-Toi-onton kirkoista —^ kysy-
. mys on kaiken aikaa ennenkaikkea
Yhdistyneen Kirkon laitoksista —
on nykytarpeitten kannalta katso­en
vanhentuneita eli käytöstä pois
jääneitä; k u ^ n Suur-Toronton
kirickojen sisäisen suunnittelulau-taikunnan
sihteeri M, W. Sparling
on asiaa selittänyt.
Esimerkkinä mainitaan v. 18B9
rakennettu Parkdalen Y. K : n k i r k ­ko,
missä on 1,400 istuinta, ja vain
300 ihmistä sunnuntaiaamuisin;
"Selvästi naurettava' tilanne" sa­noo
kirkon pastori. Rev. G; Ru­pert
Evans. "Sfe (kirkko) oh ra^
kcnnettu erilaista: aikamäärää sil­mälläpitäen."
Tässä on yksi niistä iklrkoista,
joiden seurakuntien jäsenet har­kitsevat
iklnköu pui^kamlÄta sekä
klrkkö-^partmenttitalon • rakcntji-mista
sen $130,000 hintaiselle ton­tille.
Samalla kertaa kerrotaan, että
nyt suoritettavan tutkimuksen koh
teenä on muitakin asioita kuin
'kysymys 'kirkkorakennusten käy­töstä.
Tutkittavaksi tulee myös
kirkkojen ohjelmat, jäsenmäärät,
palvelut, rahoitukset ja hallin-;
not; Vasta toisella sijalla tutki­taan
kirkkojen omistamien mai­den
hyväksikäiyttöä:
Myös tutkitaan sosiaalisia=vai-ikutteita
-— j a tämän tutkimuk­sen
hinnaksi on määritelty $30-
000,
Tutkimus J u l e e loppuiunsuorite-tuftsi
marraskuussa 1969, jolloin
esitetään ehdotuksia kirkkojen
kasvojen pelastamiseksi eli niiden
uudistamiseksi, silmälläpitäen To­ronton,
ifceskikaupungin nykyhet-iken
vaatimuksia,
"Minun oma käsityskantani on.
että puolet (Yhdistyneen Kirkon)
kirkoista pitäisi sulkea," sanoi
ylläihainlttu Rev. EVans.;"Mutta
kysymys on, mitkä kii-Jkot pitäisi
sulkea j a minä toivon tämän tut­kimuksen
antavan vastauksen sii­hen."
Lopullisen päätöksen, teko jhii
ktiitenkih seurakuntien halllmiollc
ja jäsenille.
. Yksi s'yj', f«ii!k1l sai mainiUm kir­kon
iiyhtymään tämän lutkimuk-•
sen suorittamiseen, oli tiedoitus
siitä, että koko Canadaa' käsittä­vässä
mittakaavassa kirkxm jäsen­määrä
V. 1966 o l i 2,000 pienem­pi
kun v. 1965, ollen se tämän
kirkon kohdalta jäsenmäärän en­simmäinen,
vähennys kirkon pe­rustamisesta
(1925) lukien.
K irfckojen sisäisen suunnittelu-kom
itean edellämainittu sihteeri,
mr. Sparlihg sanoo tyhjien kimkko-ijen
nostavan kyBiymiyksen kirk­kojen
roolista nopeasti muuttu­vassa
kaupunkiyhteiskunnassa.
Aparmenteissa asuminen näyttää
vähentävän asuldtaiden yhteishar-rastuksia;
pitemmät viikonvaihteet
antavat kaupunkilaisille tilaisuu­den
paeta kesämökeille, hän se-
/litti.
Samalla hän jsanoi, _että tutki­mus
voi johtaa ehdotukseen j u ­maluusopin
koulutukseeiftin. "Mifc
s i pitää teologisten laitosten opis­k
e l i j a in kuluttaa vuosikausia a i -
kaatnsa kreikan ja ihebreankielen
opiskeluun silloin k u i h l i d voisi­vat
tutkia kaupunkien nykyisten
levottomuustUanteen takaisia syl­tä,"
sanoi mr. Sparling ja väitti
tutkimuksen suorittamisen, (»soitta­van,
että kirkko pyrkii' tosissaan
mukautumaan kaupunkien tarpei­s
i i n.
Tällaisia syitä ja vaikutteita on
Toronton kirkkojen julkisivu­remontti-
puuhien takana, nxljtä
tulemme epäilemättä ;ik«ul«>roaan
aiika paljon lähitulevien kuukausi­en
aikalna. —• Käiisäkdiira. "