Vapaus, January 6, 1959

              Sivu 2 Tiistaina, tammik. 6 p. — Tuesday, Jan. 6, 1959
V Ä > Ä U S
•(LIBERTY) — 1 Independent Labor;
Organ of Fmnish Canadians. Es-tablished
- Nov. 6, 1917; Aiithorized
asvsecond. class inail by the Post
• Officeu;Departmeiit, Otta\va.: Pub-:
llshed- -' thrlce Aveekly • Tuesdays,
Thursdäys and Satmdaysby Vapaus
. Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm 8L W,. Sudbiiry, Ont.. Canada.
Telephönes: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria!-Office OS.4-4265:Manager
E. Suksi. Editor W: Eklund. Mailing :
addiess: Box 69. Sudbuiy, Ontario.
Advertismg rates- upon application.
Translation free of cliarge._ '
TILAUSraNNAT:
Canadassa: !• vk. 7.00 6-kk. 3.75
3 kk. 2.25
Yhdysv'alloi.s.sa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomeisa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Yhtä di^^
Näitä rivejä kiijoitettaessa (perjantaina) on Kuuban dik­taattori
FulgencioBatista luopunut vallastaan ja mennyt lä-:
himpine seuraajineen maanpakolaisuuteen, riuorekkäan Fidel
Castron voimakkaiden kapinallisten miehittäessä Kuuban
pääkavipungin Ha vana n. Mitä tahansa tapahtuukii^ siihen
mennessä kun nämä rivit näkevät tiistaina päivänvalon, eh^
dottomasti selvää kuLtenkin on. että Kuuban kansa on vapa­uttanut
peruuttamattomasti ifsensa BatistajiA'ihatusta dikta-tuurikomennostal
On jälleen «soittautmiu^tf että diktaattorit
tulevat ja mene\'ät mu-tta-kansakunnat säilyvät! _Tämä- sit­tenkin
vaikka Gliktaattai*it luulevat olevansa kaikkivoipia yli-ihmisiä,
joilla on oikeus "kovan käden" phjelman perusteella
tehdä mitä tahtovat hallittavilleen.
Hätistän kuki.stumincn ci tullut kenellekään yllätyksenä,
vaikka hänen valtan.sa näin nopeata luhistumista ei moni­kaan
osannut odottaa vielä joulunpyhinä, jolloin diktaattorin
määräysten mukaisesti toiminut "uutispalvelu" välitti meille
loistavia voittouuiisia. joiden mukaan näytti siltä, että on
van ajan kysymys, milloin Balistan asevoimat selviytyvät
ehdottomina voittajina! Osoittautui kerran uudelleen, että
Suuren Rahan uutispalvelu on kaikkein epäluotettavinta sil­loin
kun on kysymys ratkaisevaa laatua olevista asioista.
Diktaattori Banstan kukistumista ei luonnollisestikaan
kukaan sure. Kuten taantumus yleensä, hän osoittautui kan­san
ja maan \ iholliseksi, jonka hallituskautena oli maa jaettu
kahteen jyrkästi vastakkaiseen leiriin: Yhtäällä oli rikkaiden
pienilukuinen ryhmä joka eleli kaikessa loistossa. Mutta toi­saalta
suuret kansanjoukot pakoitettiin elämään äärettömän
suuressa köyhyydessä ja kurjuudessa.
Tällainen olotila ei tietenkään voinut ikuisesti jatkua. Ei
sittenkään vaikka Batista käytti säälimättä valtiovallan j-an-
"kTfimkeiiTöXa sekä "kiytt^eTfä uTkoTfiäisch TaantllmTiksen riisto-komennon
säilyttämisen hyväksi. ,.
Sanalla sanoen. dik*;iattori Batista kyl\-i tuulta ja sai
niittää mvrskvä!
SYNTYMÄ. 5
PÄIVIÄ
Emmi Airola, Port Arthur,, Ont,
täytti tammikuun: 5 pnä 74 vuotta
(eikä 73 v.),^ kuten virheellisesti
mainittiin launantaina. .
Yhdymme sukulaisten ja tuttar
vain onnentoivotuksiin.
Ruutitynnyri Suomen rajojen lähellä
Helsinki. — Maainme väkiluku oli
vuoden päättyessä 4,395,500 henkeä.
Vuoden aikana väkiluku oli kasva-nut~
38,200 hengellä, mikä on pienin
lisäy.s~~yjioden 1951 jälkeen. Vielä
viime yuonna väkiluvun kasvu oli
42 000 ja vuonna 1956 49.400. Vähe­neminen
johtuu sekä syntyväisyy-den
laskusta, joka on 3.5D0-viinver ^
vuotista pienempi etfä-siirtolaisuiu
den ^kasvusta. Maastamuuttajien
määrä oli 4,800 suurempi kolirnaa-han
palanneiden lukua. Kuoleman­tapausten
määrä on pysynyt miltei
ennallaan, 40,500. Viime vuonna lu­ku
oli 40,700.
' Kansiunvälinen. jännitys on vii^
ine kuukausina Iciristynyt. Se on
jo sinänsä riittävän suuri levotto­muuden
aihe atomikaudella, jolloih
kaikki, mitä :tapahluii jossakin kol­kassa
maapalloamme, vaikuttaa
muuallekin. Mutta myös paikallises­ti
jännitykst^n painopLsle on lähes­tynyt
rajojamme. Itämeren kysy­mys
on näkynyt yhä useammin
suurpoliittisella foorumilla. Itäme­ren
alue, jonka rauhan säilyminen
011 paras tae myös oman maamme
turvallisuudelle, on muodostunut
kiihtyviin sotilaallisen toiminhan
näyttämöksi. Tämä jolituu enneii'
kaikkea LUnsi^aksan militaristiöös-ta-
«oususta -ja s«n y-hä aktiivisem­masta
.osuude.sta Atlantin liiton SO'
tilaallisissa toimissa.
Kun viime maailmansota päättyi,
J^hdy s Vii Hat, B i- i t a n ni a_ j a
-loliitta solmivat Potsdamin- sopi
mukseii yhtenäisen, rauhaaraka.sta-van.
demokraatti.sen Saksan muO'
dostainisesta. Sopimuk.sen paätar-koituk.
sek.si määriteltiin hävittää
^ Sak.sasta natsismi ja militarismi
] jmirinoen sokä ryhtyä kaikkiin toi-
Kirj. Mirjam Vire-Tuominen
tiin Varsovan Liitto, johon Saksa^^^
Demokraattinen Tasavalta myös
kuuluu. Atlantin Liiton jäsenenä
Länsi-Saksan varustelu on' saanut
entisiä laajemmat mittasuhteet ja;
siihen liittyy avoin varustautumi­nen
myös ydinaseilla. Tämän pe­rusteella
ja viitaten länsi-saksalai­sen
militarismin^ agressiivi.seen
luonteeseen, jolla jälleen .saatetaan
vaaraan maailmanrauha, Neuvo.sto-liitto
ilmoitti hiljattain Potsdamin
sopimuksen purkautuneeksi ja teki
ehdotuksen kaikkien miehitysvoi;
inien poistamiseksi Berliinistä—ja
Berliinin julistamisesta vapaakau­pungiksi.
Mitkä losLseikat osoittavat Länsi
Saksan militarismin jatkayan Hitle-
Neuvos l^^ji^ vaarallisia perinteitä ja
miMipiti-isiin. jotta "Saksa ei enää
kii.skaan visi uhata naapureitaan tai
rauhan siiiiymistä maailmassa."
Neuvostoliiton puolelta Pot.sda-min
sopimuksen hengestä pidettiin
kiinni. . .Neiivosloliiton valvomalla
vyöhykkeellä nuiucTostui Saksan De­mokraattinen
Tasavalta, joka on
tehnyt jatkuvasti esityksiä Länsi-
Saksalle yhteisestä sopinnik.se.sta
aseistuksen supisl;nniseksi ja mili-
NL:n rikoslain uusimisesta
Kuten odotiaa sopii. .\euvQS'oliiton korkeimman neuvos­ton
hyväksym.ät- rikoslain uudistukset ja muutokset, ovat
saaneet suurta huomioia osakseen täälläkin. Vaikka vastuun­alaisissa
lehtikirjoituksissa on tästä asiasta puhuttu jnelko
asiallisesti Canadan johtavissa lehdissä, niin toisaalta on tie­tenkin
ollut havaittavissa myös pahansuopaista propaj^anda-kirjoittelua-.-
mi.s>ä ei ole lotuudesia välitetty mitään. Menipä
eräs suurlehti niinkin pitkälle, että ennusteli näiden rikos­lakien
uudistuksen peru.-;tcella entisen pääministeri Malen-
:kov^in pään mehca! Kokemus on kuitenkin osoittanut vääjää­mättömällä
tavalla.- että Neuvostoliiton asioista puhuttaessa
on ptet^täva/v.aka\-a.sti' juuri se. millä perusteella siellä jota-
;kin tehdään tai tekemätiä jätetään,'ja mihin näillä toimen-
• piteillä pyritään. Tämä pätee käsittääk-semme myös Neuvos-
/toliitotl riicosla-kien uud!stuk.s;en suhteen: ; ' -. . -
• Yleispiirteisenä ensihavaintona-näistä . uudistuksista il-'
menee s^. että ne pyrkivät paremman oikeusturvan väraami-
, seen yksityisille ja koko kansakunnalle samalla kun pienem­pien
rikosten tuomioita lievennetään l^orostamalla kasvatuk­sellisten
toimenpiteiden tärkeyttä rangaistuksen kovuuden
asemesta. Toisaalta suurempien eli julmempien rikosten ran­gaistuksia
on edelleen kovennettu.
I^äiden rikoslakien uudistuksen lähtökohdaksi ••'sanotaan
kommunismin rakeritamison luoma uusi tilanne. Toisin kuin
esim. Yhdysvalloissa rikosten lukumäärä on Neuvostoliitossa
jatkuvasti vähentynyt ja .kaikki merkit vjittaavat siihen, että ;
rikokset tulevat .edelleen vähenemään. Rikollisuuden pohja .
on luhistunut ja se clääkin vain menneisyyden"jätteissä, se­littävät
sikäläiset oikeusxiiranomLset korostaen; etta rikolli­suus
voidaan muuttunei.ssa olosuhteissa kokonaan hävittää, '
ja etta juuri siihen on pyrittävä mahdollisimman voimaperäi­sesti.
... KansalaLsoikeuksien turvaaminen perustuu avoimesti
esitettyjen lausuntojen mukaan nuhin paatok.siin, joiden pe-
" rusteella,kommunistipuolueen keskuskomitea paljasti v. 1953
Berijan ja hänen apuriensa rikolliset menetelmät kansaa
vastaan. Tasa yhteydes.sa on otettu huomioon eras hyvin tär­keä
teoreettinen lähtökohta. Uusi lainsäädäntö ci enää lähde
" siltä, etta luokkataistelu kärjistyy jatkuvasti sosialismin ke-
: hittyessä; vaan päinvastoin silta: etta sosialistisen rakennus­työn
menestyminen ja; sosialistisen kulttuurin kasvu tekee
rikoslain:puitteissa:enlist:a mahdollisemmaksi käyttää hyväk­si
rangaistusten asemesta kasvatuksellisia, menetelmiä. Tässä
.yhteydessä on lainsäädännöllisesti, hyväksytty esim. -pohjois-mai.
ssa yleisesti omaksuttu kanta, että rangaistuksen mää­räämiseen
on. oikeutettu ainoastaan säännöllisessä järjestyk­sessä
valittu tuomioistuin ja tuomiota päätettäessä pidetään
ohjenuorana ainoa.s-taan lakia eika mitään muuta.
— —Lain edessä ovat. kaikki kansalaiset tasa-arvoisia yhteis-
^J^unnalliseen^ a-Ik^ui^Väansa, omaisuuteensa,\ toimeensa tai
_kansallisujjteensa'^katsomatla. P ö T s t ^ t u ^ roaäciteLmät, joi-
--Tden---mijka£m henkilöä jv^aslaan voitiin nostaa kanne hänen
menneisyytensä ja yhtevksien pei-usteella rikollisten piirien
.kanssa^ N^l sen sijaan korostetaan, etta henkilö voidaan
- tuomiia aijQDa.siaajDTänen omista rikoksistaan ja nimenomaan
lain määräämällä tavalla.' ' ' - -
Kuojcmanrangaistusta ei olo viela katsottu voitavan ko-kcnäanpöIstäaTmutta
.sen k ä y t t ö ä rauhan aikana rajoitettu
raskaimpiin rikoksiin, kuten maan- ja valtiopetos, vakoilu,
hylkyjen ryöstö, terroriteko, i a.skauttavi.ssa. olo-silhteissa teh­ty
harkittu murha, joukkuerosvoilu. \
Valtio- ja maanpetoksen tunnusmerkkeihin on varovai-f
suuden vuoksi vielä lisätty, että sen on pitänyt tapahtua ri­kollisen
tietoisesti tekemänä, eika tahattomasti. Kokonaan
poistettuja ovat .scllai.set rangaistukset kuin julistaminen työ­tätekevien'
viholliseksi, Neuvostoliiton kansalaisuuden ^riistä­minen,
maasta karkoittaminon lyhemmäksi tai pitemmäk.si
ajaksi .samoin kuin äänioikeuden poistaminen.
ErikoLsen mielenkiintoisia ovat ehdolla rangaistusta kos­kevat
määr>kset. Oikous.velvoitelaaji ottamaan yHteys rikol­lisen
työpaikkaan ja järjostöihinrjdissa hän on toimihut ia
Maalaiskunnissa väestöltä asui
vuoden päättyessä 62.8 prosenttia,
kaupungeissa 29.3 prosenttia ia
kauppaloissa 7.9 prosenttia.
Helsingin väkiluku oli Tilastolli­sen
päätoimiston mukaan 445,000
I henkeä. Helsingin kaupungin oman
' tilastotoimiston mukaan määrä oli
! 5.000 suurempi, mutta tähän lukuun
I sisältyvät myös ne. jotka asuvat kaii-pungis.
sa olematta siellä kirjoilla.
Muiden suijrempien kaupunkiem-j tarismin vaaran poistamiseksi, a(o
, me väkiluku oli vuoden päättyessä: miaseiden kieltämiseksi, atomi-
! Tampere 122.000. Turku 119,900. aseettoman vyöhykkeen perustami
Lahti 62.600, Oulu 52,800,. Fori .seksi jne. .lokainen tietää, että
51,000. Vaasa 43,200 ja Kuopio LänsiSaks;.i on torJlmiit kaikki täi-
43,200.' laiset s(ipiinus.vrit\kset. Länsi Sak-
: Kauppaloistamme suurin on edcl-' sa \iiiivisti jo ;ilk;iniitta v;u iistaiitu-j
leenkin Imatra, jonka väkiluku on mistään liittymällä Atlantin Liit
29.700. Karhulan. Kuusankosken ja toon. Kuten muistetaan, vasta tä
Varkauden kauppalain väkiluku >- män jälkeen, l.änsi S;iks;in kieltäy
l i i t t ää 20,000. Kahtakymmentätu-; dyttyä jääinäNtä yhdessä Itä Saksan
i hatta lähentelevät Rovaniemi, Riihi- kanssa kaikkien sotilaallisten liit
i mäki ja Hyvinkää: — DLP. ^ tdulumn n ulkopunlelle, muotlostet
i Avaruuteen lähetettyjen
satelliittien koko
tijn sodan, jälkeen Nurnbergissä 8
vuoden vankeuteen, on nyt useiden
sum-ten länsi-saksalaisten konser­nien
hallintQneuVostojen jäsen.
Max Ilgner, joka johti samai.sen
IG-Farbenin teollisuusvakoilua ja
tuomittiin 3 Vuoden vankeuteen, on
nyt Saksan Merentakaisen Pankin
(Reutsch-Uberseeische Bank Ham:
burg) halintöneuvostossa: Samoin
ovat johtavissa talouselämän ase­missa
useat sodan jälkeen Kruppin
oikeudenkäynnissä tuomitut.
Mainittakoon myös, että jo v. 1952
Iiähsi-Saksan —korkeimpien diplo-maattivirkojen
haltijoista oli 85%
entisen natsipuolueen jäseniä. Hei-silen
avoimesti rikkoen Potsdamin
.•jopmimtäT" ~ ~
Ensinnäkin Länsi-Saksan armei­jan
johdossa ovat vanhat Hitlerin
upseerit. Adenauerin palveiuk.ses-sa
on 85 kolmannen valtakunnan
aikuista kenraalia ja amiraalia. At­lantin
Liiton Keski-Euroopan maa-taisteluvoimion
päällikkö kenraali
Hans Speidel osallistui Hitlerin ai­kana
8:nnen armeijan esikuntapääl­likkönä
.Neuvostoliittoa vastaan
käytyyn sot;iretkoen. Länsi Saksan
sotavoimien sotila.sjohdon ylin
edustaja kenraali Adolf Heusinger i enemmän
oli v. 1940 Hitlerin armeijan ope­raatio-
osaston päällikkö ja siten
määräävässä asemassa valmistele­massa
fasistisia hyökkäy.ssuunnitel-mia.
Samanlaisia "ansioluetteloi­ta"
voisi esittää lukuisista muista
Liittotasavallan armeijan johtavista
henkilöistä.
,Ia näin ei ole vain armeijassa.
Militarismin vankkana pohjana on
17 suurta monopoliryhmää, joiden
dän joiikossaan oir s^eUaisia^kiiin tri
U^rnei^oiTBargefCvuodestaJSSSpöSS Län.^i-Euroopan Liiton
BomrmTntköministeritm korkeimpia
virkamiehiä, joka Hitlerin aikana
j*»hti ulkoininisteriö.ssä Länsi-Eii-roopan
poliittista o.sastoa ja oli va.s-luussa
Belgian ja Hanskan juuta­laisten
murhista ja joukko.siirrois-ta.
Vuodesta 1958 lähetystöneu-vok.
sena Kööpenhaminassa toiminut
von Stechovv vastasi sota-aikana
Gestapon kanssa Tshekkoslovakian
panttivankien teloituksista. Esi­merkkiluetteloa
voisi jatkaa ja ulot­taa
sen valtion eri alojen johto-eliniiin
oikeislaitosta myöten.
Johtajat ovat enli.set ja yhä
entinen kaltaista
meijan manöövereillä pitämäs.sään
puheessa kenraali Heusinger. kyyr
nillisesti ilmoitti, että: länsi-saksa-laineji
armeija on "tänään saman
tehtävän edessä kuin \}. 1939." Ken­raali
vaati kansojen oikeudenvas-taisen
"poltetun maan"-taktiikan
ottamista jäheen käytäntöön ja se­litti:
"Meidän on muistettava men­neisyyttämme
eikä laiminlyötävä
johtoaseman määrääviä/ tekjöitä,
jotkäy^tuovat menestystä. Toteutta-kaamnie
jälleen tulevaisuudessa
vanhat periaatteet, jotka meillä en­nenkin
ovat olleet."
Mainitut sotaharjoitukset paljas­tivat,
miten Länsi-Saksa keskittyy
yhä enenimän atomisodiui valmiste­luun.
Tällä heLkellä- Länsi-Saksas­sa
tuotetaan jo öhju.saseita. 9. 5.
neu-
SITÄ!
JA
IIJIIIIIKIililJITÄTÄ
vosto pääti mitöntyä määrätynlais­ten
ohj«.sa.se4den 4uotanToon T>än.<d-
Saksan alueella ja siten virallises­tikin
poisti tätä koskevan muodol-li.
sen kiellon, joka oli sisällytety
Pariisin sopimukseen. Ohjusaseita
valmistetaan useissa länsi-saksalai­sissa
teollisuuskonsernei.s.sa (AEG,
Siemen, Krupp-DEMAG Dusseldor-fissa)..
Esimerkiksi Siemensin tuo­tantolaitokset
ovat saaneet tehtä­väkseen
valmistaa ohjusa.seita Itä­merellä
toimivia piemä sukellusve­neitä
varten. Lärrii-siiksalainen
teollisuus on siirtymä.ssä rauhan-
LIIK.A.\ TYOV0IMA.'\
Uusin Otlavvassa; kiertelevä juttu
byrckraatei.sta, .kosk"ee erasta Kello-
Kallea (cfficiency experi;), .joka: tal­lusteli
Petroleum: and Oil-ShaleRe-serves-^
yhtion • toimistos.sa • kahden
kirjanpitäjän luo. En.simmai.sellä kir­janpitäjältä
. hän kysyi: "Mitä Te
täällä teette?".
Ky.^elykaavakkei;.iin, virastpkan-
Iceuteen, toisten syyttelyyn, toimisto-politiikkaah
ja etinen kaikkea Kello-
Kallecn kyllästänyt. kirjanpitäjä to­kaisi:
"Minä en tee kerta kaikkiaan
mitään."
Kello-Kalle nyökkäsi päätään, teki
muistiinpanonsa ja ky.syi toiselta kir­janpitäjällä:
'"Ja initäs Te täällä
•^oinm käTsimy.skumppani:-"Minä­kään
en tee mitään."
Kello-Kallen-kulmäkarvat nuosivat
ylös; "Hmmm", .sanoi hän. "duplikaa,.
tio'.
aikaa omai.sesta yhä enemmän solilaalii-o
l l a , politiikkakin. Sitä ei enää j-seen tuotantoon. Niinpä AEG:kon-paljon
sah-illa julkisis.sa puheissa-j-terniin kuuluva Telefunken Gmb-kaan.
Ljittokaiislfri Adenauer vaa-! H:n .suunnitteluluvuista käy ilmi.
ti v. 19.'i7 "Oderin ja .Nci.ssen alu-i fttä laitok.sen tuotannosta oli omis-etta
liitettäväksi Euroopan yhtei-i tettu vv. 1957-58 varu.stelulle 32.2^
mutta tämä luku tulee toimivuonna
1960-61 nou.semaan 72';:iin. Suun-
AMERIKKALAISET
Explorer l : Lähetettiin avaru.i-'
teen tammikuun 31 pnä 1958 Paino
30.8 paunaa. Piiitken muotoinen ja
80 tuumaa pitkä. Se kiertää ympä i
, ri maapallon 113.35 minuutissa ja
NF,c:To.sT(H.irrT()L.\i.si:T
Sputnik I. Lähetettiin avaruj
teen lok.ikiinss;i lf»:i7 Se. p.-iinoi 184
p a i i i K i . ! . oli p.illomaineii ja 22,8 tuu­maa
läpimitaltaan. Se kiersi ma*^
h;ilhi.ssa on noin 80'< koko länsi-saksalaisesta
osakepääomasta. Näi- "ennenkuin eräänä päivänä portit
den mahtavien teollisuus- ja finans-, kotimaah;in avautuvat . . ja me
silaito.sten johdossa ovat samat pa ' voimme jälleen juhlia vanhassa val-hamaineiset
yhtiöt ja vieläpä samat t:ikunn;m kaupungi.s:sa Egerissä".
yksityiset henkilöt, jotka Hitlerin; Bonnin valtiopäivien jäsen, molem
aikana keräsivät suunnattomia voit- : pien maailman.sotien aikana varus-toja
.ensin natsiarmeijan varusta-'tpluteoUisuudella suunnattomasti
misesfa ja sitten valloitettujen alu- ansainnut kreivi Hehckel von l)on-eiden
rikkauksien ryöstöstä, aina
ke.skitysleirien ja niiden orjatyö­voiman
käyttöä myöten. Niinpä esi­merkiksi
IG-F^arbenin johtaja Otto
.•\mbros, joka oli vastuussa .'\usch-.
vvitliin keskitysleiiiin hirmutöistä j;i
orjatyövoirn.ui käytöstä ja tuomit-
.söön". Bonnin ministeri Seebohm
piti syy.^kllussa 19,"J8 Tshekko.slova-kian
rajan välittömäs.säläheisyydes- nitelmiin kuiikui kouluttaa ja va-
^ä provokatoorisen puheen, jossa •'"-'^t'";» lähivuosina 6 miljoon;ia
hän vaati sudeettialueiden liittä-i inie.stä.
mistä Saksaan ja tihkasi, että Länsi- I Itämeien osuus Länsi-Sak.san so
Saksan hallitus ei tule lepäämään, i tila<'«lli.si.ssa suunnitelmissa, joiden
kärki on suunnattu Neuvostoliittoa
vastaan näkyy kiistattoman selväs­ti.
Atlantin . Liiton johtoelinten
kokouksesta Parii'sista tiedottavat
päivälehdet ja STT. että Länsi-Sak­sa
variti erityi.sesti käsiteltäväksi
sotilaallista toimintaa itämeren alu­eella.
.Missä mielessä, siitä ci jätä
nersmark julisti: -.Me emme anna epäilyn sijaa entisen n;itsiamiraa-ottaa
itseltämme Itä Eurooppaa.'." , l i " , »ykyisen Länsi Saksnn johdos-
Itä-Kuroopan alue jatkuu, kuten '-sa olevan laivaston komentajan Ru-tunnetua
1'raliin asti, joten van- l Jiett lausunto: "Länsi-Saksan laivas-
Kauhufilmien mainostus
mauttomissa suhteissa
Kauhufilmien mainostus saa yhä
mnuito.m.Tmmat mittasuhteet. V i i -
mei.sen kck.sinnön tällä alalla on teh­nyt
amerikkalaisen "Allied Artists"
ylniön knu.hufilmien tuottajat, jotka
ovat luvanupct kat.sojille tuhannen
dollarin vakuutulc.sen pelästyk.sestä
johiuv.ia kuolemaa vastaan, kuiten­kin
.sillri vaiauk.sclla, että aikai.stm-p
i a sydänvikoja tai elokuvateatteris-
.-a suoriteltua itsemurhaa ei oteta
Jiu^.Tiionn. TalJekin maiittoniuudeile
Hiyfyy kilpailijoita. Toinen elokuva-firma
lupaa mak.sutlomat hautajai­set,
jos elokuvi.ssiikävijälle sattuu jo-t
a k m . kolmas lUniver.sali antaa eio-
:<'ivaffa lierin eicishalli.s.sa täyttää
a.>-ijnmu:-:ai.sia testamentteja. Kasva-
;us raakuuteen l i i t t y y kn-vatukscen
.•^ola.i v:"ir'rn.
Atlas-satelHJili
haa "l'raliin'-ohjelmau aletaan jäi
leen lämmittää.
Tänä syksvhä Länsi .Saksan aiv
[lalloa !tfi niiniiutis*;! j;i vauhti oF
! sen vauhti on 19,000 mailia tunms-' 18.(|()() niailia tunnis'.sa. Korkein
I sa. Korkein etäi.syy.s maapallolta on; etäisyys .'itiumailia ja läheisin etäJ
|L509,.9 rliailia. ja lähin etäisyys 218 2.'syys 125 mailia^ .Se paloi-tammi-mailia.
Sen odotetaan kiertävän ' k i u n 4 pnä I!l58. .
, maapalloa 3-r5. vuotta.
Vangtiard 1; .Lähetettiin avaru;)-
teen maaliskuun 17 pnä. Se ori piii-
I klmuotoinen läpimitaltaan 6.4 tiiii^
maa ja painaa 3,25 paunaa. Se
' kiertää ympäri maapallon 134.25 mi-j oh 17,700 mailia tunnissa. Korkeih
! nuutl.ssa ja kulkunopeus on 18..36.5 etäisyys 1.020 mailia ja läheisin e-
Sptitriik 11: Lähetettiin avaruu-teC-
n marniskUun :? pnä, -1957.• Pai-.,
nöi t.MS pauhaa^ kartjo.'miiötoJnen.
ja lö jajkaa pitkä: , Se kiersi pia.a-palloa
1()3;'7 miniut^issa >ja vauhtti
A:-:-
ton päämerkitys on siinä, että se
kokemustaan hyväksi käyttäen voi
parhaiten taata Itämerelle pääsy-väylien
avoimina pitämisen. \'asta
sitten kun on turvattu, että Itäme­relle
joka hetki voi ulkopuolelta
s;iapiia laivastoja, vaikuttaa suur­ten
merivaltojen (tai-koittaa US.Ata
ja BrilanhiaaJ palnostiis .Itämerel-1
; mailia tunnissa. Korkein eläi.syy,s
[ on 2 458 mailia ja läheisin etäi.syys
409.1 mailia. Sen odotetaan kiertä-
' vän maapalloa vähintäin 200 vuot-
'.Ati. •
I Explorer l l l : Lähetettiin avaruu-
; teen maaliskuuri 26 pnä. Se painai
täisyys 140 mailia. Se paloi huhti-.
kuun 14 pnä. 19.58.
Sputnik 111: Lähetettiin avaruitr
teen toukokuun 15 pnä. Se painoi,
2,925.53 paunaa ja Oli kartio muo--
toinen pituudeltaan 118 jalkaa. Se;
kiertää maapalloa 105.21 minuuti.ssa |
Korkein etäisyys on 1.120 mailia ja^
läheisin (riäisyys 128 mailia! Sitä
seurannut valtava kantoraketti pu-loi
joulckuun 3 pnä. mutta varsi­naisen
Sputnikin odotetaan kiertä­vän
ma.ipalloa viehi n, vuoden.
31 paunaa, on .putkimiiotoinen ja 7r) ja vauhti on 14.746 mailia lunni.s.sa
; tuumaa pitkä. Se kiertää maapal
' lon 115,7 minuutissa ja vauhti on
18,000 mailia tunni.ssa. Korkein
etäisy.vs 2,000 mailia ja läheisin
etäisyys 100 mailia. Sen odotetaan
palavan kesäkuu.s.sa.
Explorer IV: Lähetettiin avaniu
teen heinäkuun 26 pna. Sen paino
on 38 paunaa. Se on kuulan muo­toinen
ja 80 tuumaa pitka. Sen odo­tetaan
kiertävän maapalloa .5-^i0
vuotta.
Allas kauko-ohjus: Lähetettiin ;i-varuuteen
joulukuun 18 pna. Tämä
raketti kokonaisuude.ssaan painaa
8,500—8,700 paunaa. ^.Se kiertää
maapalloa kerran 100 minuuti.ssa
Sen:vauhti on 17.000 mailia tunnis­sa.
Korkein etäisyys on 625 mailia
ja, läheisin etäisyys 118 mailia. Sen
odotetaan kiertävän maapalloa v..
20 vuorokautta;
jotka hänet tuntevat. Näitten
kollektiivien suosiltamaria.. oi­keudella
on mahdöllisuu,s.:tU0r
mita rikollinen ehdonalaiseen
rangaistukseen ja veKmtlaa-
•-a-sianpma i sen ko 11 e kli i vi n , t a rk-kuuteen
.'ihänen'kasyatuk-ses-
.saan. — -
_ Nuori.sorikollisuuclen Ikärä^
jaa^on ferja'fti[r:siten, että -vas-^^
ta 16 vuoden ikäiset joutuvat-r
i kokses ta; vas tu u n a 1 ai.s uu tee n.
Suurin vapau.srangaistus Q1I
ennen 2.5 vuotta^ mutta nyt se
on a 1 e n ne 11 u,: 10 • e en: v u o tee n: j a
vain eräissä hyvin' raskautta­vissa
tapauksissa 15 vuoteen.
Tämä' rangaistusten lieventä­minen
perustuu jo Leninin
esittämään; periaattoeseeii, että
rangaistuk.scn tehokkuus ei
riipii .sen julmuudesta, vaan
siitä kuinka väistämättömästi
se seuraa rikollista tekoa,
Tällaisia ovat yleispiirtein
Neuvostoliiton rikoslakien uu­distukset.
'
Vaarallinen sota-liitto
Itämerellä
. Tan.skalaisct ja lansi-saksalai^et
lehdet kertovat, etta Länsi-Saksan
ja Tanskan ineri.sotaroimien .vhdis-tammen
o n lopfmun suoritettu.
Ylitöisen esikunnan nimi on. BAL-TAI{;)
a on se si)oitet.ii I!oItenau'hin
Kielin luokse, joRsa..'iik:iiseminin si­jaitsi
Na tsi-Saksaii tarkeni: laivasto­tukikohta
Itämerellä. Nama toi-!
inoiipiteet liittyvät Atltintiii Lnlon
pohjoi.sen .suven varusteluihin.
Koopenhainiiv;il;unon. lehti l\)1ili­ken
korosta.-i,: etta BALTARi.ssä
Lansi-Sak.sallaon pääosuus; Saman-
,;ukaisostL:: ilmoitetaan, : että län.si
-saksalainen -^isotalaivasto -järjeste.-
täan-aiudellccn ia ..varustetaan"-ato­miaseilla.
Sen tor|kHlot,—liavittäiät
jd sukellusalukset—h.i.iv.it -imorik-kal.
iisi.i Polaris inalli.bia atomioh-luksia
_ PolitikeiHehdcssä- valtio-:
l)aivamies :.Ciiristenscnr
että raketin kantovoim.i on rroin
2,500 'km. So moi klisee, että ne
ovat hyökkäys — eika suinkaan
piiolustus.iseit.'!
1^1 istillis doinokr.-i.illisen kansan­edustajan
lansi-sfiksalaison ; Slolten-bergiii
pulieost;i, lonka hän 29 pn.i'
heinäkuut.'! piti Kielissä, ilmenee,
etta kaikki: lansi-saksaliiiset .sotalain
vat, jotka vaiusletaan atomia.seilla,
sijoitetaan Itämerelle Amerikka­lainen'^:
ticloloimi.sto;:Unilod Prcss;
Infer,nation;il, huomautti solostiik-
.sqssaan, että Itämerta (nilaan käyt­tämään
Atlantin .Liiton uloimmaksi
työnnettynä sivustana! _j >
Tälhfisol .Suunnitelmat incrkllse-vät-
vak;iv;iii vaaraa Itämeren rau­halle
jn l<aikillo Itämeren ranla-maille.
Neuvostoliittolainen merentutkimusalu.s Vityaz purjeh­ti
San Franciscon satamaan joku paivä .sitten. Alukse.ssa.
on kaikkiaan 9.5 miestä ja 35 naista. He solo.stivat San
.Franciscossa incroir pohja.n lutkimuslcn osojttavan. etta
noin 100,000 vuotta silten on ollut kaksi jääkautta. Heil­lä
oh mukanaan'useita sellaisia meressä eläviä.lajeja,
joits Cl ole'aikaisemmin tavattu.
pienempi
NL:n ensimmäinen
; .Moskova, — Neuvostoliittolainen
j akateemikko L. I. Sedov on TASSin
: edustajalle antamassaan haastatte-
' Itis-^a US.-\n uudesta tekokuusta
' todennut sen merkitsevän huomat­tavaa
menestystä Amerikan ava­ruuslentojen
ohjelman toteuttami-
-.sessa. Sedov onnittelee amerikka­l
a i s i a tiedemiehiä tämän saavutuk-i
sen joiidosta ja huomauttaa samal­la,
että •Atlas"-raketin avulla vpi-lä.
jonjta'rannoilla on 1.00 km Neu-1 ^iv^n-uuteen laukaista useiden
vostoiiiton miehittämää ranta-ahiet-.:S''i'oien. kilojen painoinen tekokuu,
ta, mikä'ala melkein koko pilnu- -.^P^^^':"?». tekniikkaa, ymmäirtävä
deltaan, on erittäin hyvin sopivaa lierikilö käsittää, sanoo'Sedov edel-maihinnousuun.''.
J •'^'f ii- että uusi amerikkalainen , te-•
Kaikki- tämä o.-^öittiui.; mittkäläi- :'-k"kuu on paljon kevyempi kuin mit'
vkääii neuvostoliittolaisistä tekokuis­ta.
Ensimmäinen .sputnik painoi
83.6 k^', toinen 508.3 kg ja kolmas
1,327 kg, mutta US An uuden tekö-,
kuun hyötypaino on 67,5 kg ja yh­dessä
kantorakentin kanssa se pai­noi
4 tonnia.
lS.-\n tekokuun hyötypaino on
57osa kantoraketin painosta. Sa­man
suhteen mukaan NLn kolman­nen
sputnikin painon olisi pitänyt
oila kantoraketteineen yli 75 ton­nia.
US.'\n tekokuun kiertoradan
maksimikorkeus on huomattavasti
pienempi kuin yhdenkään NLn te­kokuun
ja siksi sen elinaikakin toi-lee
oleniaän lyhyempi. Muissakaan
suhteissa .se el vastaa Sputnikien,
tasoa.
iieh ruiitilynnyri- on kasaaiitiimassa'
maamme välittömään läheisyyteen.
Suomen suurimpia onnettomuuksia
on ollut, että .se on sallinut vetää
, it.sensä aikaisemmin mukaan mui-j
den valtioiden, varsinkin , Saksan,
I sotilasretkiin. .Neuvostoliittoa vas-
I taan. Länsi-Saksassa näytään arvp-j
levän, että täältä jälleen löydetään
a.seenkantajia. jotka vähemmän
ajattelevat omaa isänmaataan kuin
höyrypäjsiä valloitushaaveita. Ku­vaava
on ollut lehdissä ollut uuti^
non, että Länsi-Berliinin poi-me.sta-n
\Vally Brandt aikoo vetaa Suo­men
tapaukset käsiteltäväksi .Atlan­tin
hiton neuvotteluissa: Kenen
valtuuksilla.' Tarkoitus on .selvä..
.Maatamme pyritään erailla (ahoilla
lalleen sotkemaan suurvaltoieil
selkkauksiin. Eräiden punon provo:
katoorinen toiminta — sj^-ttel.v, että
muka Neuvostoliitto sekaantuu asi­oihimme,
silloin kun mainitut pii­rit
omalla politiikallaan ovat aja-neet
maan. asiat umpikujaan — on
kuin tilauk.sesta tehty, vieraiden:
vaKoren khyttomatenaaliksi propa-gandataisteluun
Neuvostoliittoa vas­taan.
Rauhantahtoisen yleisen
mielipiteen maassamme on tosiaan
syytä valvoa "nakertajia" ja voi­makkaasti,
(ukea kaikkia -sella-isia
toimenpiteitä, jotk.a tähtäävät Suo­men
ja Neuvostoliiton luottamuk-selhsten
suhteiden ^rakentamiseen
.solmittujen: valtio.sopimusten mur
kaisesti. /
PÄIVÄN PÄKINÄ
Juhlien jälkeen
.Juhlista.: joulusta ja- uudTJstavnir-llestn
on.siis kunimfhi selvittvirEm-me
oleaahäiinmennessä .nähneet vicr
la. mitään "Jobin "sälxomiti^siittu.ettiv
-matuimiohiammc: olisi jouluniTt^hr--
kennetapnlurmieiv . t a i ^ muTdonkin
suurempien onnettomuuk.slmv£iihreik-'
.SI, j'otcn "lamakin.^, seikka on ikirän-kuin.
yhtcisek.si ansioksi tuettava.:: •
: Mutta • muuten, kaiketi -on,; pitkien
pvliien-aikana: tullut: eletyksi vähän:
yli. .varojen. niiirtnoki.ssa.kuin .toise.s-i
sakin. TvotlomyydeKta, Irinnankoro-;
iluksistavinllaaliosta ja muista taval­listen
.ihmi.stcn :vit.sauk.sistn;: huoli-matta.!
on .vanhojen hyvien .tapojen:
mukaan: j;lett,v hieman ../leveämmin
kuin tavallista, vaikka mitnän suu-lenipla
juhlia ci olisikaan pidetty
On ostettu .i)erhei!n nuoremmille .ICT
luj.i. uiheiluvalmeitiy paiJtoja_>ja
muita pukimla. Vanhempiakaan ei
ole unhoitettu — emäntä on .saanut
tuvan :• mukaa n uudet. aamuto.ssut ja =
"pprhecn i)äa" upouuden' solmion.
Kaikki 'tiimii 011'liclenkhvkuten OIT.:.
lakin *piliui;.Vuodonvalhteen:i pyhinä.
oiT yntcttvilahduttaa varsinkin iluo-:
j T i n pnTr. Viilcoir^lolliTiri n-•'[Taremma 11a'-
eh.scUaisella mihin mc kaikin :omal-
4n •^tavallammerpvnmmc.,.:
^:"MiiUa tänuT ei • tietenkaan • muuta
silli tosia5iaa-._^ctta> tassa :;VanUimi5en.
"ilori^, humussa ^ön eletty hiemaif^li
:A'arojcn."^eurauksena on::etta "niusta
jouluiloista : joudutaan maksamaan
lalkilaskuja-. viela mon^ • viikkoa! • •
Hyvä namkin Mutfa ihmetellä
scntaan. täytyy; miten ihmiset ennen
"vanhaan hyvään akaan" jaksoivat
pitaa' joulujuhlia loppiai.seen asti?
MC/iiykyaikaisct ihmiset .saammc' tar­peeksemme
jo :paljon:vlyhemmas(akm
joulusta Oikeastaan tuntuu nam
vuodenvaihteen, pyhien jälkeen.: etta
muuten niin: viisant ja huomaavaiset,
lainlaatijamme ovat kokonaan unoh­taneet:
vuodenvaihteen; pyhien: ai-'
htuittamniT :ylcisen :psltukscn. Ihmir,'
.silla: kun on - niin-kovin 'harvom: t l -.
laisuutta juhlia yli varojpn.sa, kuten
menetellään.; vuodenvaihteen pyhinivv
niin seurauk."5onnpn,o(la silloin rpn-:
loutuuv:moni eukko,: Ja ukko":slina
maarin, etta vasvm.v.s tulee siita pai- ! "onnen myyrillä" jotka ovat oivalta-kaksi.
Juuri tainan ovat vn.shat.hunT
laatijamme lainiml.voneet. .Me: sus
ehdotamme tulevan joulun kannalta,
clth laadittaisiin erikoinen laki. joka
maaraa . -iniltei. .kuolem.antuomion
uhalla, etta vuodenvaihteen• pyhien
neet ruveta tiiTöksi niille paikkakun­nille,
.mista paasee .sopuhinnalla' Suu--
nm Jarvnn laskevien purojen ja
ojien suulle.
• Kaikesta knreelhsesta uurastuksesi
ta ja .järjestötoiminnasta.huolimatta
jalkeciv taytyv, olla ä i n a k i n : y k s r pal- toivomme kuitenkin:yctta lehtemme
ttaliinen Jejiöpjiiya,"jollönr k i i l t ä m ä n erinukijaTTunta, kavttaisi-joitakln vapaa-saa
eniia • ju^li]ia,v^va?m'^kä^ ke-raa-JjhetJviaan . Vapaudqn lasiain- mietiske- '
vat_uusia voimia arkisia^ttihtavraanrj-^l.vyn.; "Vapauden kustannusyhtiön •
varten ' .'J vuosikökoiis_pidetaan nimittäin knu-
: N a i t a . : 3 ' o i i n i a i k y l l ä . t a r v i t a a n . T\iös-ijjiauden^:_^^^
. s a o l e v i c i v : t ä y t y y :nykyaiHr,;tchd'.\nkil=i-l:ta!u'iri^^^^
paa tyoU koneittensa kanssa ja mau suuntaviivat • nyt alkanutrjf
työttömien : taytyy -,mar.ssia : loputlo--
masti lyop.ukalta toiselle k.\sivai-siaan
" kaui)ustclemnssa
; Edes-shmme onkin hctr vuodenvaili-leeiipyhien.-
jälkeen kylnia todellisuus,
"härkäviikot ja leikaleivat", kuten
ennen, vanhaan:tavattun: sanoa.- Suna
hommasisa •.^iiimittam jokapjjivaisen
•leipämme •:hakuhomma.ssa • •. >A vonkin
leikki •kaukana:;-nama,. ankeina - t.vot-^
tom.v.vsaikolna.
: :Thhan vuodenaikaan ei :siis ;ole
"pelkoa" hian u.sein to.sltuvisla juh-
Inpiiivistii.-jollcin.vt'huomioida ..syn-lyma-
r ja 'nimi- sckii muita-' vuosipäiT
via. Noin yleisesti puhuen seuraava
.suuijuhla on vasta huhtikuu.ssa jol­loin
paastaiinsmelttlkalaan.^ ja ta-i
(hk,han «juhlaa ei ole oikeastaan ti-
Inisuutla:,: juhlia-, anuilla- kuin nilUii
vuotta varten - - - —- -
' Yhtiökokoukseen tulevat miehet fn
iiaisct ovat tietenkin sita paremmas-
.sa a^^emassa naitu lehtikysymyksiä
pohlic-suun, J O S he ov.it sauncetTCTil^
kateen tie'aa mista lehden lukijat pi­tävät,
mita valituksia heillä on ja
miukulnisia::: mahdollisia - .uudistuksia'
ja parannuk.sia halutaan.
Ja vaikka työnteko "tuntuukin ter­valta
', kuten .sanotuan, nam juhlien
jälkeen ,niin::kokcmuksesta:kuitenkin.
tiedanmie, etta todelli.suus on tassu­kin
Uuua kummempi — työhön ja
toimintaan taitutaan--jälleen silna
vakaiussa miele.ssu, etta eteenpäin on
mpiiava ju vallil.sev;\t vaikeudet rai-,
valtavapois tieltä t.V&U. J» toiminnnn
avulln kuten aina ennenkin.
— Känsäkoura.