1951-03-13-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
te m 1 r '7' Sivtt 2.^, Ttistaina, maalisk. 13 p,—Tuesday^ March 13 m t«fe|tfiQties:;Bttfioe» Office i<42M. Edttorlaj Office 4-426^ lOdMgler IL SaksL Etfttor W. EkhifuL MUUnv •itdresB Box. 69. SOdbatlt Ontufo. auuiuaKof'. etb: mi. jMhattud UMfOA ciMs oma by tbe Post 'IMn».l>eptitnttx>t»'OtUwa, Pab- 4imt_,<t^ meUty: ^n^sdays, pgiulW&wtoi Satmtfajpt Igr Vspaof suttAitBg oootttnarxtiL, at uxKua ttaret. W, Sudboiy, Ont» Caaaito. Adverusiniir f'abBi tipon si^tllQBlHi^ Tnuulatlon Iree of duifge. ; TILAUSiUNNAT: CanaOassa: l vk. 64» « kk. 8 kk.2J0O Tbdysvalloissa: 1 vk. 94» 6 kk. SM Si^cmessa: T - i vt-756 6 kk. 455 muut sanovat ms nUikkeen nykyajan tehtävistä i .XebtemnieeiustvuUa julkabtaan tänään erittäin tHti^a!^^^^^ IjoSitaloeo uutistieto siitä, miten Saskatchnvanio maakunnan faunan- ?ä pwlustajat^^^^^^ " xgaaOTB^Iama Iu|litdiS(^It^fmyyteisiä .toimenpiteitä rauhan> säilyttä-niem' 4bylräksi. Näiden rauhai^uolustajain- esimeiiiiUisen' tdiminnan , Usäki»'on paikallaan huomioid^ ie^jjniellyttävä tosiseikka, tttäS^-^ ' |c|lc£äffK3nin C C F : n Itallituksen pääministeri. lainlaatijakurnnan Ja mo- -'jaet'OCF:n jäsenet suhtautuvat fa>'vin myötätuntoi^ti rauhanpuo- "^ÄÄtejain esitj-ksiinV irften ilmaisten hyväksymisensä a jätökselle^ että 'i l^raali Kwt ^leyeria ei «ai^i i\'a})auttaa vankilasta. ff\^]\i tj^fonet sosiMdcmckraattiiesti ajattelevat täkäläiset tnaanraiehemmcj iSp^ 1 -;s^\^t>,yatTMan vakavaa ajattelun aihetta Saskatchewanin CCF:n iJ(Ahi''J^ "feuntuootosta, mistä voidaan yhtenä lisäeäimeikkinä maiiita «e tosi- " i l " ; aka,'<ttä lainlaatiiakminan CCF:n fäien Harry Gibbs 1 Swift Cur- / l f^j^sahoi täydellisesti kannattavansa rauhanpuolustajain edu<>taji.s- 3;'^ ' C WDi"|eäityksiä ja lausui, «ttä tämä edustajisto tulkitsee kanian, rauhan-hr V , J Ubtöa.t Sosialistisen liikkeen rauhanaatteet cla\»t ja nousevat cnnem- ' li^'tai iDVdhetninin pinnalle oi^«istososiatidemokrai Keskeisin-ja. tä^in asiakirja On epäi|<rniä(tä*s«.«>i>««sä,>vaadij^^ •viisL 3Utn\^ltait'-^ ilidy^f4iil)j<t, XeuyoitoJUtto, - Kiirtart .Kaiisantasa- ^ se$ta.ide]täytyy.ncuvo.tV?lemftsla tajlijiisesto.qrjiuh^nHltö^ra tfl» fl^lalle-; idrjoittamisesta. Rutto kaikki kaniainvältsen' »uhanlitkkeeil \^4tl-' KUIN VANKI ; ' Mrs. Antoine Ikway Cconnanda Jät"; itt j(3rxuiyinpalkkaa%a :ifiioitiiampton^; ebiren , ; , ja t u l i Nipisslogin Intlaanir; rescrvialuefilla PoSiJoiis-Obtarios^a e n s i m n ^ i f i ^ l englantUaltTtök.?!; JOT ka on mennyt avioliitoon täjrsveriseii <^ibV8} ' ' i n t l a a n l n kanssa . .. , MutiaJa'.t4$rä Antoine ,Xkawar txfilicoo Canadan JOOjQOO i n t f a a n i n i s ^ r van väärämielisen kohtelun —,,mrs. (^ommanda selitti lyjOiC^^aftsa pojille, fetts «rcmjmijMsa, mikä,teki'hänestä InttaAntt^^^n Ijiopul -^rttanoian kan* falaisolkeuksista., .VSUiemmdn , r o -i manitLsei^a. ^nisaKyssä :aiäx| kertoi pojille: 'T^nddn minät olen punai- ( o ^ v l n t i a a n i No 314 No 10" rescrvi-aJueella'-^ numeroituna. Canadan hai» Utuksen toimesta kuin v k e s k i t y s l e i r l n vankL ^.^ Intiaanina minä ^en. voi o.;taa vSkiJuomia . . . enkä minä «itä h a - }aa'iaan; Mutta minulla ei ole ääni' öi&eutta j a minä olen sitä mieltä että kaikilla reservlalueiden Intiaaneila p l - t4LsI olla äänioikc^..'Muussa ta^^^ uk^:(»sa, kuka h u o l e h t i i h e i d ä n cdulf-i a a n ? >~ Toronto Daily Star. hclmlb. Sa p. 1931. TORYJE.\ KIITOS, ELI "irSTÄVlSTÄSI SINCT . . > M r . Ernesto Bevinin ero julkomlnis- (eriö5>taj>i; tullut >11ätyksena . . . Hän oU .^ttäin onnistunut työministeri sodan aikana. M u t i a ( k y s y t t i i n min- J ^ l a i n e n > t i l k o m l n i B t e r i hänestä tulee'. Tapahtumat antoivat vastauksen. Mr. Bevinistä tuli erittäin hj-rälil-koministcri v U ' o i o l j e aiidt Mall.^ Kriisit ovat tuntemattomia kansandemokratian maissa Kirj. Y. Pisarev /Tammikuussa 1951 kansandemokratian maiden -^Puolan; T s h e k k c s^va-kian. Unkarin; Rmaanian;^ B u ^ g a r ^ n Ja Albanian- — tUastoIatxtakunnat Julkaisivat loppukatsaukeet^kknsallis-ten; talouesuunnitelmiensa t^toteutta-mlicsta \iiod6lta 1950. ' Näistä' l o p p u k a t s a u k E i s t a -^ilinenee, e t t ä kansandemoltrattat «.davuttivat huomattavaa menestystä < kuluneen i-uoden aikana-: valtion suunnitelmat täytettiin ennen määräaikaa ' ' n i i s sä k a i ] d s s a : n i a i £ s a . ' t c o l l l £ U u s - : J a maatan toustuotanto kasvoivat 'Jatlcuvasti. Työtätekevien ihmisten vamaus h - Kansantasavallan budjetista 38.2 pro-1 ta - teollisuuttaan, lisätäkseen voimaansa j a lujittaakseenJtsenäisjirt-tään. Neuvostoliitto, antaa'kaxisaäde- 1 fjiföksesta hudlimafta5 ^ J l i i i i i i l i i i i ^ f , ^ ^Tässä yhteydessä sietää kiinnittää enkoidhuomiota Maailman ^ i * lUtihanneuvostOD ensimmäisen 'kokouksen julkaiccmiin asiakirjoihin f}^^>'' t .Ja julkilausunJiin, jotka julkaikiin Vapaudc-sa /viime torstaina ,ja "ETULINJAN SOTACCTISIA" {"'t M^Kuhnan Rauhanneuvoston julkilausumat ovat erikoisia kahdessa Eleessä: I) Xc ovat'määrätietoista voimiaa uhkuvia.'. ki*hkottomia, -.y,,^ ' i flbtiUa samalla hyvin ajankohtaisia aäia^ifjoja. 2) Xiissä viitoitetaan ^ ''' \ \ ^Ivji jä johdonmukainen toiminnan ohjelma, joko maailmaa icäsittä-l ^ ^ ^ ^ ^mitliakaä>-3ssa tai joillekin maido.i ryhmille. Sanalla sTinoeriJ np ^ikh: d^tkasiakirjoja» joiden sisältöön ja merkitx-kseen kannattaa tutustua. l^tK^iiinaltasiilä^ 'mitä sodanlietsoja sano- , -V^,'satoja miljoonia ihmisiä käsittävä^ raultanliike on kehitt>'nyt kuu- Ms>ähuU;ltst'mahdiksi imaailmassa ja edcsottariiisilla on ^trna* rai- *"^lat(t}S'taaailman asiain kulkuun. - - SS» -•ä^»i-t valloille, mutta oäistU suur\'allo^ta .tai-paronminkin-niiden hallituk-^ si^^tteo riippuu se.muikälai.<:en kahnan ne «mäkituvat tä«isä asia^^a. äalua\-atkö ne tällaista rauhanliittoa tai ehjätkö halua? ^ftllio'vaf-' K P I ta kommunismia vastaan täfsa maassa, siliä "se on l a s t a a l k a u u t j ' Korkein oikeus Julisti 23 päivää kestäneen kuulustelmi Jälkeen asiaa ko;'jcevan lain mitättömäksi. Oikeus teki päätöksensä kuudella äänellä y h tä '\-aitaan. Hallituksen arvellaan va- Jittavnn päätölcses^i brittiläisen maa-ilm.- in.\htei£ön salaneuvoston lainopil. liicsn jaostoon. » 1 Korean taii^teluista.' tnc olemme t ^ n c e t ; k(&winia v etliiinjojcn • (Tobiasta > ninta-nnatictoja: ^ Maanantaina: 'Vlidirs^-altaln eteneminen Jatkuu v-astustamattotriasti. >• Tllstiafcoä kiinalaisia kaatuu; t T J h a h s i t t a l n tykkäävän Jtuolla. ; KeskVlifcicona: Vastarintapesäkkei-an hävitetty.^:" i;,v ToMtalna: Mitähän kepposia pu-iiaisct nyt sumiittelcvat? - ^Tähän mennessä etenevät yhdysvaltalaiset dlVät-= Ole-vielä" S M 'hoiii5eti-kanssar--^l' -v'".: • • •^'»•«vbritälna: ^^^^ ;ktilfrkfillä:unh; y!fel'a& i^ibfeöieh'^sotilas > rämpuu loumbi-tiifriutelialtä^ klinftlaftia.^.':" • ; | ? lanantalii^^^ Vat suot^lita^c^^ yctäytymb^^^ 4wiHiiri:T, Oslttöinen^luiH.ttfiö*^^^^ ' t a , rkast» on sltulik l6:'-l!Thfe'Dkraimö^' , inahdoUisimman suuri, jouk:k^>k^ Canadian. , pi;ttlk^ ' Austraalian^ kommunisti-jpe^ fuslain vastalheh' jnma:on että tästä kysj^myllscatä: muodostuu ;mäail.mainaajii:nep^3^^^ |'VMftlrtnnnib --.^ Robert^ ' aja. jossa sodan j*a rauhan -vtjimat mittelevät \^inn^an.^^.^ s.:f:>s , .r O. Menzlcs sanoi perjantaina^ että Maailmaa Rauhanneuvo^äton asiakirjoi.v^ viitoitcUT.m miVjoonien *S^"*feoJ^^{j''"olueen*''^"**n° !T^uhai5)U0lustajain harkittu'ohjelma \Tidist>Tieidcn Kansakuntien LanJulista^SädtöäSir^uutt^^ Järjestön. Japanin ja Saksan rauhansq>imustcn. Korcaji sodan lopetla- sc:ta ei merkitse taistelun päättymis- " miseii ja' siirtomaakansojen N^apaustaisfelun suhteen; Xiissä kaikis.sa iLorosietaan kiistaky5\ipysten, rai:hanomaista ja demokraattista rat- IttistlinahdoIItsuutta. sekä %'iitoitetaan tie miten se on käytännössä toteutettavissa. Xäissä asiakirjoissa l^hkuu harkittu ia vakaa rauhantahto, joka antaa uutta uskoa siihen, että hystecrisc-sti r.ehurat. so« danlietsojat \t)idaan sittenkin pitää aisoissit. jos kaikki rauhanpuolustajat ovat päättävästi asiansa takana. ja sitä pitäisi jatkuv~asti korostaa — ettämaailinan rauhan säilyminen riippuu ennenkaikkea ns. '."pikku-äiamsten'* yhteisistä ponnisteluista. Suuret; mahtavat ja edcsvastuuttö- ^tnatrsotateollisuuskapitalistit ovat valmiit syöksemään voittojensa l i - ^aimisefl ^torvossa ihmL<kunnan uuteen \trileikkiin jos ihmiset siihen alistuvat; kuten lampaat alistuAat vastaansimomatta teuras^ tetta>^i. : ; v e t t ä scHlan \-aara ei ole viinvcaikoina rä-lientvTJj- t; ivaani mieluumminkin entisestä li5ääntynyl;Maailmar. eri kolkilla on lukuisia A*aaj[avyöhykkeitä. Euroopan ja erikoisesti Ber- Unitt tilanne on kärkevä. J a k im tähän lisätään Jugoslavian diktaattori .Titon sapdinkzUistelu sekä Kaukoid;ui vaaralliset sotatoimet, niin sel-vaä: «n, että räjähdys At)! ta{Kibtua milloin ja miltei misjä tahansa eUeiviitrauhanpuolustajat ole valppaina. " : Mutta rauhanpuolirstajain liike on myös kaivanut ja AMimistunut. .Tosiasiat osoittavat, että sod;in \-älttämiseen on ainakin yhtä suuret mafadoIUsuudet. kuin on sodan syttymiseenkin. Riippuu v-ain siitä, <MlI(;ka tehokkaasti ja päättä^iisti rauhanpuolustajat toimivat. Tässä tilantjcessa ja huomioonottaen sen strateaisen aseman mis-huhtrkuun :7-8 päi-koiis on cnsiluokkai-aj sqn'.tärkcä tilaisuus. Pieninkin lisävoima mitä w i m m e antaa rauhaii- Icokouksen tueksi lisää sitä «mahdollisuutta, että Canada antaa viralli- £tn äänensä rauhan puolesta. > • Tässä \1it*ydessä onotettava huomi<x)n se tosiasia; f tiU ('anadäh 14" miljoonainen kansa nykyoloissa sanoa jop;i ratkai<e%-anki/i sanan siitä, tuleeko sota tai eikö tule.Maantieteellisen ja talouspjliit-tiseii^ asemansa vuoksi Canada Ax>isi saattaa Yhdys\-altain sotai-set ini-perialistithj- vin tukalaan a.scmaan. jos Candan hallftus sanoisi, että Emämaa ja kaora haluaa rauhallista ratkaisua nviailman kiistakysy-ifi> 4:5iUe. Jos Canada puhui.<i kansainvälisissä neuvyttelui^sa jxiättä- ^\ alisti aÄistariisumisen ja atomiaseiden p puolesta ja^Giit^yisi n i i h i n , jotka A-aattAxit Kiinan Kahsantasiivallan h\-\-äksy- • i n « t ä ^ ' K :n jäsen>-\-teen, niin tämä toimenpide luoanollisesti heiken- Itäisi sodanlietsojia, ja sen lisäksi vaikuttaisi siten, että monen muun maan" edustajat rj-htyisivät kannattamaan näitä rauhanomaisia esi-tjitsiä. . ' ' * • C i Siksi o n 'niin lämpimästi tervehdittävä C(.,"F:n Saskatche^vanin EääntyI edelleen. Vuoden 1950 loppuu.1 menneinä Tshekkoslovakian Kansantasavallan teollisuustuotanto sivuutti öOiprosen-tilla sodan edellisen tason Ja 80 prosentilla. Jos tuotantp lasketaan. keskimäärin henkilöä kohti. : ' ' M a m i t im vuoden aikana Puolan teollisuus tuotti arvoltaan 30 prosenttia ;enemmän kuin edellisenä vuonna Ja Romanian tuotannon arvo oli 37 prosenttia enemmän kuin edellLsenä vuonna. B u l g i r i a n teollisuustuotanto i v . 1950 oli 21 prosenttia suurempi kuin edel-lisenä \-uonna. Nämä qaaat..Jotka ovat sosial.-s.Triiii rakentamisen : tiellä; kehittävät' yha uusia teollisuuksia. EsUnerkkina mainittakoon,, etta. sotaa edeltäneessä Puolansa ei tuotettu tfaktcntilta, ei autoja eika monimutkaisia koneita; siellä ci tuotettu työkalujen-vaInns-tuskonelta eikä siellä ollut laivanrakennusteollisuutta. Nyt siellä on tehtaita jotka tuottavat tämänmalli-sia koneita ja vaimeita. . Gdanski.ssa tuotetaan valtamerilaivoja. .Varsovan lähettyvillä on .Ursasln traktoritehdas. Strahovvicin tehdas valmistaa traktoreita' Ja Bilesi 2 ssa rakeimeta an latrakoncita sekä monimutkaisia nykyaikaisia työkaluja. Pienessä .^baniassa; mikä vielä as-senttia. - , • Imperialififisten maiden budjetit palvelevat'; mt^ta tarkoltuksia-v ' Y h dysvaltain vuoden 1951-52 budjetista menee 76 ; prosenttia a^clstautumis-kampanjaan; hyökkäyssodan yalmiste-lussa; j a ; ainoastaan, 2 prosenttia.sosiaalisten : tarpeiden tyydyttämiseen. Yhdysvaltain hallitsevien piirien edustajat -ja Amenkan vaikutusvaltaiset sanomalehdet ovat useita kertoja j u l kisesti lausuneet,vettä nykyisen hurjan asejstumiskampanJan yksi tarkoi-; t u 5 on lähestyvän talouskriisin vält-täminsn. K r i i s i n pidättämiseksi kotona Yhdysvallat on nopeistuttanut taloudellista: laajenemistaan muissa maissa,' ajaen • viimeks:mainlttujen maiden tuotteet pois omilta markkinoiltaan Ja orjuuttaen niiden kansat; Kansandcmolcratian maiden ja Neuvostoliiton - väliset talotissuhteet ovat ' kokonaan ; toiseUa perustalla; Nudeii' välillä tehdyt sopimtiitset. ja liitot vkunnioittavat.<tasa-arvoisuuden perusteella kansallisia' etuja j a takaava t kansandemokratioille talouksiensa kehittämiseksi Neuvostoliiton .epäitsekkään avun. Neuvostoliitto varaa niille koneita, työvälineitä j a teollisuuden raaka-aineita — mitä-kaikkea ne Urvitsevat kehittääkseen kotimais-mokratioiUe myös , tekiiillistä . aptia uusien tehtaiden; rautateiden ja; k a navien rakentamisessa; SS l ä h e t ti niille traktoreita, comblneja'Ja muita ^monimutkaisia m a a t a i o u s koneita maataioudeni n y k y aikaistuttamista varten; samalla, kertaa Neuvostoliito to antaa .naiden, maiden teollisuustuotteille ' markkinamahdollisuudet, mikä myös ön erittäin tärfaeä seikka näiden maiden teoUisuulKien kehittämiselle. Suurta osaa kansandemokratian ja Neuvostoliiton välisten? taloussuhtei-^ den kehittämiseksi vie ^^Itelceinen Talousavun; Neuvosto": Läheinen molemminpuolinen avustus Ja yhteistoi-. mmta; talotissuunnitelmien yhdenmu-kaistuttaminen; kansandemokratialn ja Neuvostoliiton välisten siteiden l u jittaminen kaikki nämä ovat tärkeitä tekijöitä näiden maiden kansojen iktilsestl vapauttamiseksi talouskriisien vaikutuksesta. Kansandemokratioille : oa taattu jatkavaa edistystä j a suurempaa vaurautta: silla miden talous kehittyy sosialistisen, kehityltsen lakien puitteissa. •> Syytettä ei nosteta marsalkasta toden sanoneita vastaan nelsinfcL (Sooml-Seira) — Helmikuun 5 pnä tÄki^'ät ed. Jussi.Lappi- Seppalä -s^m. halllttiisen astanoaiai-sille Jäsenille kysymyksen.- zikocko hallitus o'lit}^ toimenpiteuun tukJen edesvastuuttomien 'henkilöitien rran-riaisemlseksi, jotka Suomen marsalkan kuoleman aikoihin Ja iiautajaisjuhlal-lisuufc; ieri> päivinä ovat syyllistyneet* suuren vainajan -ISrkeään häpäisemiseen kirjoittamalla lehdissä hänestä halventavia j a loukkaavia kirjoittrit bia. :-fkiU£kunnaHe annettinc^^^l^^ 27 pnä, oikeusministeri Auran helmik. 20 pna päivätty vastaus k}-ss'mj'kseeii ja j s i i n ä sanotaan: ' , : Valittaen ou' todettava; e t t ä i e l l a i - s i a Suomen marsalkka C; G : Mannerheimia^ muistoa häpäiseviä. kn-jdituk-s i a ; j b i k a k y s e l j'5S6a on mainittu; on eräissä sanomalehtiissä juEcaistu;. Voi-' m a s s a olevan rikoslain 27; luvun 4 pj-kalän mukaan se; " j o k a tekeö itsen- ^sy^Tääksi .vainajan muiston h ä päisemiseen; v. | O i d a a n rangaista vankeudella . t a i sakolla;' Rikos on ^kuitenkin ns.: "asianomistajarikos,'ajosta vifallmen syyttä jä ei v o i nostaa sj-y- -tettä; elleivät vainajan läheiset omais e t o l e ilmoittaneet rikosta ;^ryttee-seen. Tällaista" ilmoittista^ei ole Suomen marsalkka Mannerheimin o-maisten puolelta" tehty j a voidaankin TEUBASTAJA JA »ANN JBräs helsinkiläinen oU helmik. 3 pnä asettanut l i ^ beimin kuvan akktmaansa täten nioittaakseen suuren miehen 1 Poliisi kuitenkin huomasi i ] vaati lihakauppiasta 0 nopeasti' maan sen alskunastaan.- Oliko miehellä jotakin aUtajunnall non omanttmnonaiheuttamia: kieltonsa. vaV mistä JcAittm; et hellisen.;ammatin:: harjoittaja-toisten^ tavoin muistella suurta vaansa? — D L P . * • » Eräissä: Alaskanvjoifisa.elää eäs vin' lihava, melkein läpinäkyvä omituinen -f n o in 20;^- sentin kala, jota intiaanit köyttä^-ät tusvälineenä lomttHän , t a i asemesta. > K u n tuollainen v k a l a on . k u i - voidaan se sytjrttää palamaan -tää»' se palaa noin-15; minuuttia, laisten hyvin; kirkkaastL K OT tuuli ei sammutta • sitä ennenkuin ön 'palanut loppmim r SÄK:n palvelukseen valittu t l sosd^m-vaaliagitaaftoria vaalien johdosta Helsinki. S.VKrir työvaliokunnan kokouksessa tammik. alussa ehdottivat sosialidemokraatit- 11 uuden toimitsijan palkkaamista keskushiton palvelukseen osapalkalla; SKDL:n ryhmä ehdotti asian panemista pöydälle, mika tehtiinkin ja kokous j u l i s tettiin, päättyneeksi. . V i i d e n mmuu-kettäin oli takapajumen maa* missa j tin kuluttiin' k u t s i i t t ^ koolle uusi tj;ö-va! iokui$iartlkpXäuS,, je%v«ott|-•'pöy- ''~';sä Canada; kan.*ain\~äll5cssä politiikassa nyt on. t ^ väbä'Torantoss;i kokoontuva Canadan rauhankokc VatiUtiiksen' johtajain m>'önteistä kannaI^:>ttoa rauhanpuohustajain asiitniiyi^äksi; Siksi on erikoisesti korostetta\-a. että nyt on toiminnan . : tyaskenlelj-n aika. <t v t -V J'.oIns c.k aIrnasnacauinn^tnUitnine n rauha voidaan säilyttää, niin .«e un suureksi ^^i^vmadcsl .t^Ile toaadle jaicoko ihmiskunnalle. Mutta jos sota pääsee Iteitmaan; nilnsiiia on pelkkää vahinkoa ja kär^im>:^tä meille Abltlbin voitto 512,623,833 viime vuoden kuluessa Toronto.— Noin kymmenen .vuotta takaperin varankkotilassa olleen A b i - tibi Potier and Paper Co:n pu^idas vouto kohosi viime vuoden aikana 29 prosentilla cli 9.099.047 dollarista edellisenä vuonna 12,e23.833 dollariin vume vuodelta; todetaan yhtiön täällä julkaistussa tilikertomuksessa. j ; 1 Yhtiön viime vuoden myynnit ko-*- \ hssivas kaikkiaan 93.776.7.56 dollariin, Ollen - yli yhdeksän miljoonaa dollaria suuremmat kuin edelltcnä nionna. Ennen puhtaan , \X)itcn -määrittel}'ä merkittiin kuolctukshn j a ' poistoihin 5.472.16a doUart» jft;verojen- maksa-inista' varten varattiin I054O.00O doll a r i a . . , ^ H 'Voitosta maksettiin .vuoden kuluessa Vhhön osakkaOle 4,523.456 > dollaria jdtoUlscn ^ \u9den ^ 3.978^(3 -^dollaria •WftsCaan^ Ja Jakamattomien' voittojen *-.'thAstossä,;OU viime vuoden lopulla ' SalJdUaanisT.llO.ttT dollaria. - Yhtiön prerldenttt^lX to on tböcimut paperi- j^pumhassatuot-tetdcn kysyiabin ylittäneen tuotannon Ja että rhtlön tehtaat orat keko viime vuoden ajan toimineet kaikella tuo-tantokyi yllään. Yhtiö tuotti viime \-uonna enemmän sanomalehtipaperia ja puumjssalcvyjä kuin koskaan ennen sen hLitorlafsa. Presidentti sanoi selostuksessaan, että Abltlbl osti B.C. Pulp and Paper Co:n osakkeet sitä varten, että s s m a l l a k u n yhtiön tuotantoa laajennettaisiin. .<e muodostet-t u k im samalla myöskin entistä mo-nlpuolL- semmiksi. Abitibi käytti viime vuonna tehtaiden uudlstämLsefn Ja rakentamketn yli^ vlist miljoonaa dollaria ja Sturgcon" Falisln levj-tebdas on valmistumaisIllMn, STikeimtBtar- Tlkkeldcn vliviLstjinlsestä huolimatta: Tämän uuden tetbtaan: tuotteiden otaksutaan olevan markkinoilla mtm-taimen viikkoiea kalu;ttam. dälleparmun" asian ka.siteltäyäksi ja hrväksyi * ehdotukMi sekä ' Sitä' seu-taavatt nimitysllstan.: ' ' • ' Asidsta keskusteltaessa työraliokun-nan"" vasemlmfetbryhma ehdotti;' että keskusliiton'vzöcinäiseein'päUi^ palkattaisiin 6 uutta :toim'itsijaa,jbi-_^ NA>IE .4DDRESS I am a Dclegate • Correspondinjf Delegate • I shall rrqnire n Irillet • Hotel accommodaflon • I^represent • • ' „ • „ . ; . — — _ _ _ — , — — Namber of memlxjra. ei oihit-lainkaan rautatietä J a minkri talonpojat eivät edes,tietäneet mitaan sähköltä, onitapahtunut perusteeiLsia öiHutoksia. .: Siellä on 1 rakennettu >joukko sähkövoimalaitoksia-Viisi rautatielinjaa ön tehty ja taajakantolsten teolll^utislaitosten ^^akennust5•öt ovat kaynnissa.v- • ' i',r . > r »Kansandfmokrat-iat, kehlttäy.ät .ja laajentavat;: .- Jatkuyjusti , kapssUlisia tcollisuuksiaan. .Työttömyys o n rslejla ikuisiksi ajoiksi: poistettu. On poL<i-tettu ne .syvt jotka aiheuttavat talousromahduksia j a iinansäipuha. K r i i s it ovat tuntemattomia. Kansandemokratian kchityk-sen^la- i kiliä on t^'övaestön saavuttamien voittojen edelleen laajentaminen ja tuotannon jatkuva kohottaminen, jotta voidaan nostaa kailikien työtätekevien elintasoa. Kapitalisteilta on otettu pois tuotantovahneet — tehtaat, kaivokset ja pankit/>n kansallistetut — ja täten on po':stettu työtätekevien riistomahdoULsuudet. Kaikissa kansandemokratian maissa tapahtuu taloudeUinen kehitys •valtion yhtenäisen suunnitelman puitteissa. Näiden maiden valtioiden ( budjetit cn laadittu silmälläpitäen tuotantovoimien jatkuvaa kehitystä kansan hyödyksi. Pääomasijoituksia tehdään ensitilalla j a pääasiassa,kan- -< Sallisen ekonomian avamteoilisuuk-j siln. Täistä johtuu, että erikoishuo- \ mio kiinnitetään raskaan teollisuuden | kehittamtseen, mika ei ole ainoastaan kei-yen teollisuuden kehittämisen perustana, vaan tekee mahdolliseksi myös sen. että voidaan varata maataloudelle koneistoa ja korottaa maan j ekonomin tasoa. f Huomattava osa budjetin maärfira-» hoista menee asuntojen rakentami--; seen. kulttuuritarkoituksim. sosiaali- i seen vakuutukseen, terveyssuojeluun. jne. Tämä auttaa työtätekevän vaes- , tön materiaalisen ja kulttuuru^ien t a -1 son nopeata korottamista. Esimerkiksi Bulgarian Kansantasavallan vitme%-uotisesta\budjetist» me-! ni 30 prosenttia väestön kulttuuristen Kuten tämän lehden lukijat hj-vin ja sosiaalisten taipeiden tyydyttämi- muistavat ja tietä\'ät, kerrottiin l e h - seen. Samaan tarkoitukseen käytet-j dessamme vhme lauantaina, Icuinka Suomen T U L : n oikeistolaiset juntta-penikkaan kuuluvat sosdeni- poniot I orat s y y l i i s t j T ^ p r t Liiton varojen k a - I vallukseen. , J a että kysymys^ ei ole ollut rbistään"nappip!^tä''. vaan.et-tä viaroja on puhallettu urheiluväen > yliteisestä k a s s a s t a ainakin lähes 400.- 000 markkaa, mutta e h k ä paljon enemmänkin. • . ; ' ' " ''V,' Kun yhtenä isy>-sväkeen kuuluva T U L : n varapuheenjohtaja Yrjö Erine den valinta suoritettaisiin molemman mielipiderj-hman edustajista tasapuoi lisesti. Vasemmuston edustajat myönsivät : valistustyöntekijam tarpeellisuuden yleensä j a entoten sen-vuoksi. etta S A K n jäsenmäärä on viime vuosina laskenut.: Tämä eshdotus kuiten- Icm hylättiin ja sensijaan hyväksyttiin cikeistososiaUdemokraattisten e-nemmiston esitys samoinkuin ne 11 toimim \-alittavaa hsnlcilöa, joista oli jo valmiit esityshstat. Saatujen ' tietojen mukaan ovat kaikki uudet- toimitsijat sosialidemokraattisia Junttamiehiä joista lienee amaldn: oja- sKdem-puolueen paK'e-luksessa. • Toimei^jiteen selvä'' tarkoitus on saada sosialidemokraattisia junttamiehiä kenttätyöhön- SAK:n^^'3aleja s i l - miilläpitäen Kanjondcmokrgatit ovat esittäneet päätöksen johdosta \*asta-lauseensa. t Osoituksena siitä kiireestä. Joka S A K n sos^em-pampuilla c n asiaa ratkoessaan cllut, kerrottakoon, että heti senjalkeen kun päätös vaaliagi-taattorien palkkaamisesta oli tehty, lalietettiin heille kiireisesti sana saapua erikoiikursseille, jotka juntta-työn ohjaaja Järvelän johdolla - a l k a vat B:iljavalla — Jo seuraavana p'äi-vdna. Pikakurssin jälkeen herrat sitten lähetetään ympäri maakuntaa ja iheidän matkasuunnitelmansa ^ovat tiettävästi vainuina. - Asiantimtevalla tahclla - arvellaan, ettäosan valittujen herrojen:palkasta kustannetaan eri tehtaitten j a työn-antajaliitoa toimesta ja; senvupfci A K : n ei 'tarvitse -maksaa ikuin-^dca palkasta. • UHKAUS JA KOSTO Rouva: "Jos sinä et osta autoa niin lotan/minä eron Mies ei ostanut autoa. ' Kostoksi nainen e l ottanut a . • 7 ' ^ ''^"'"^f'^~!"]^"f'' pitää ilmeisenä; etteivät, he •kaan; että ,A'aina(]an muistoon kcjrtyisi xikpsoikeudelllsia K u n myös on kyseenalaista. Suomen marsalkka^ : Manne kuollessaan sellaisessa sessa asemassa, että; syyte neen häpäisyn joMosta voi nostaa. jonkin muun: nkoslain döisen nojalla, en ole katsonut •van syytä ryhtyä ksselijäin tarkoit m i i n ' syytetoimenpitelsiin. Canada voitti Suomen 11—1 jääkiekossa FariisL — L^thbridgen Maple joukkue voitti Suomen jouidcueen vastaail täällä lauantaina - a? jääkiekon maailmanmestaruus luissa j a sai toisen voittonsa taina pelatessaan Norjan jo vastaan tuloksella 8-01 :£nnen ruuskilpailujen alkamista, oh dan -Joukkue • kilpaillut'Euroopan» maissa voittaen viimeiset 29 peliä.- Örittiläisia '. ' kaivostyöläisiä Tii^^liTsiiii PASSPORT FOR PEACE (FIcasc flU-in and .mall tbc folloninj: credential to National iVsscmbly To Savc Peace, 49 \Valker Ave., Tor/>nto, Ont.,: along ivlth your remit tance and wliatcvcr tvritten comments you •:/care,-.to.-makc.)-!- -f Official Olwerver • Observer ,• I shall make my owii arrangements'*Q: (name of organization) Secrctarj- si gn here . Timmins. — Kaksikymmentä brittiläistä ammattitaitoista ka' työläistä saapuu tänne työsken' mään Hollinserin kaivantoon, U työvoiman pääUikkö H . M . son torstama. 'Hän sanoi, että nämä 25 kaivos Iäistä valittiin S,(300 hakijasta, sevat verot j a pienenevät annolcet vat s}-3^ brittiläisten työläisten luun surtyä tänne, lisäsi han. Enclosed is cbeque or money order for .. representing fee, ?. contrilMition. Please send me ali informaflon on agenda and location of the Assemiriy ax soon as possiMe. (Atfacli a sheet of pai>er outlining yoar liemi on how peace caa be won.) Rauhan puolestal — Kirjoita nimesi ja kehoita toisia tekemään samoin Tämä on "ranhanpassi**, valtakirja' Torontossa huhtilonpi 7 ja 8 pnä pidettävään fcaasalllseenrauhankckonk-seen. Jokaista raohänystäTää kehoitetaan leikkaamaan tämä irti ja lähefiämään SS.00 mukaan liitettynä (kir- Jedlinen edustus ja senraajana olo $1.00) csoitteellar Canadian Peace Congress, 19 Walker .\ve. Toronto s Kaasua kokeillaan puunjätteistä British Ck>lumbiassa Victoria, B.C, — Kauppam Leshe Eyres ilmoitti keskiviilskona, tä B.C : 5 S ä tullaan kokeilemaan sun valmistamista puunjätteistä. B l C : n tutkimuslautakunta taa kokeilulaitoksen. Jota ra^ ^ avustaavat eri teollisuuslaitokset. j "Tämä kysymys".- sanoi kaup I nisteri, " O n erittäin tärkeä nyS kun kysymys luonnonkaasun nen on tällä kerralla pois päiväj tykseslä." — ."YK.-sta on tullut Valkean ta haaratoimisto." Pietro N c n n l PÄIVÄN RÄKINÄ I sitä ei sanota. liehukin lUttotohnikunnan I Muuta ei sitten liittotoimikunnan j enemmistön mukana "siunaa"' se sosdem enemmistö katsonutkaan tar-ltä liittotoimikunnan sosdem j " pcelliseksi tutkia. j yhdessä pääsihteeri Vuokon ja "Lilan pitkälle on menty?" tlln viime \'uonna Puolan budjetista 32.5 prosenttia ja T.shekko.sIovaklRn Lake Shore Mines kasasi voittoja $1,228,782 Toronto.:—' Koska Lake Shore Mines Unuted käsitteli kuluneen vuoden aikana köyliempää ooria väheni j paljasti jutun lääninliaUitukselle lä-{ «»ään setnaavaa: sen kuh»tuotannon arvo yli 450,000 j hettamässaän kirjelmä.^^sd Ja k tm po-j dollarilla edelliseen \-uotecn verrattu-J liisit p-.dattivät liiton pääsihteerit na. Viime vuoden tuotannon arvo o l i ! Vuokcnsckä p a n muuta scsdem. j u n t -! 5.393.493 dollaria ja siitä jäi k a i k k i t n ' tamichlin kuuluvaa T U L : n silmänte-l poistojen ja,varausten jälkeen puli-jkevnä. pam se koko T U L : n jäscnis-kaan korpm sUmaä nokannut, eika ainakaan silloin kun omatkin kyimet ovat samassa sopassa. Jo muutaman päivän kuluttua selitettiinkm scsdem. lehdistössä, etta "Ilittotoimikunta katsoi ettei ollut tapahtunut mitään v i r heelliseen menettelyj-n johtavaa" ja että se "hyväksy}' liiton toimitsijain toLmenpitcet". ; Mutta kun selvää asiaa ei kuitenkaan käynyt aivan ylimalkaisella o l kapäiden kohautuksella sivuuttaminen, joutui esim. TUL-Iehti. joka on junttamiesten kontrollissa, häkeltä- Mistä'todella on kysj-mys j a kuinka; panien kanssa Liittotoimikunnai h^aista ja iljettävää peliä sosdem j tenäisyysjäsenten jotka edust» enemmistö T U L : n johdossa harjoittaa | noin puolta luton jäsenistöstä — taaksi v o i t o k s i 1.228.782 d o l l a r » e l i j t ö n h e r i s t ä m ä ä n k o n - i a ä n j a k o u r a - n o i n 452.000 d o l l a r i a v a h e m . T . i i n kuin J e m i a h p o v i t a s k u a a n. 1949. Kultaa saatiin oorista keskimäärin 14.56 dollarin arvosta kutikin käsi- OUsi luullut, että T U L : n liittotöiml-kunta viipymättä pidättää kavalluk- ,5ista sj-ytetyj virantoimituksesta ja telt>-ä ooritonnia kohden ja tuotanto- vasettaa komitean tutkimaan mlnkä-kustannusten Umoltetaan olleen kes-i laisia muita kavalluksia mahdoliisesti klmiäärin 9J8 dollaria tonnia koliden. [ on tehty mainitim lähes 40ä;C0O mar- Yhliön presidentti A. L. Blomfield sanoo, että shaTtin rakentamin^ lo-pietettlln 7JS2S' Jalan sy\*>-%-tecri 'itpfce-neiden kaivcsmicsten puutteen taklaa BTatvimnpn syvällä olevien taisäiiatel-' den kehittämisen sanotaan kestävän vähintään viiden vuoden ajan ^ioiMna-iDUin saadaan tarkoin selville^vsid^ kan lisäksi. N i i n ei kaltenkaän tehty. .-Uittotöi-. mikunrian othatkln' sormet tuhttiivät sattuneen kuumiin mari^koihlh. ryhtyi itse " t o t - kiöaan" asiaa j a pääsihteeri puolestaan lähetti kirjanpitäjät pois viu$tok-sista';*- talvllomaIle".i;.,' ^•:;-':':: -.%sia on nyt käsitelty luttotoimi^ kunnassa, joka on siitä antanat selrityksensä. Sen mnkaan on Joi-iakin kursseja jäänyt pitämättä, matta niihin varatut rahasnmmat on knitenldn nostetta Uiton kassasta ja käytetty ajvakohtaisecn ia Tälttämättöobun tledoitos- sekä propaganJatoimintaan, sen ^^Jkeen knn asiastar^on ensin neoTotelta liittotolmlkonnan jäsenten käns-sa." Tässä kurssirahojch.' kähvellyksessä oli icysj-myksessä sellamen ''pikkusumma'* kuin 314.480 markkaa! Lahden OnriiseHe Vuokon j a Aholan merkinnöillä varustetulla laskulla Icahteen ibdtlaan inakscftu S3J59ä mark a n siimma sanotaan saadun taka ta tl. Senkö JiPkeen k m jpfiSs- Setvähän se, eihiavkorpm ok kos- tettiin taivlicanalle i?ai aikaisemmin, Jc kay selville mistä julkeista lausunnoista, joilla esim. TUL-lehdessä edellä mamitut. selvät kavallukset koetetaan sehttaä oikeudet uik.<;i. Sima sanotaan: : "Asialla on tässä -valheessa al< ^noastaan eräs UsäsclTityksS kaipaava koilta. Se on kysymys, mlk- . sl ci varojen Iclyfdstä' ollnt neavo-telta kaikkien Hittotoimiknnnan jäsenten kanssa." Sitten lehti scUUää.että "poliittista •kylmää sotaa* on suorastaan ollut pakko Icäydä rajoitetun piirin puitteissa". Ketä vastaan sosdem. enemmistö junttamiesten johdolla käy "kylmää sotaa" Suomen TI7L':ssa. Ei ketään muuta kuin yhtenäisyyden kaimalla olevaa T U L : n jäsenistöä vastaan. Sitä joukkoa Vastaan joka haluaa säilyttää, T U L : n todellisena työväenluokan urheilujär:jestänä. Jossa myöskin- jäsenjoukolla- on demo-loaattisetmäärääxuisoikeudet ja sananvalta.':. K u n Jiinttapoonukka. jossa pääsihteeri Vuokko on kirkkaampia sUmäh-tekeviä. pelkää tulevissa liittokokous-vaaleissa: j a kokouksessa jouiuvansa tappIoDe. on se jo hyvissä ajoixi r y h tynyt sääntöjen vastaii^lla j a suorast a a rlkoUisella 13£h Uittm' **tyiiwas sptait?: j a b2urJoittamaan;'^äj«^^ tadsta .pffbpagiwdaa l ä n t a k a n a o v a t varkaltten tavoin telleet liiton varoja hämäriin t töihin. velottamalla olemat i E u r s s e j a . Junttamiehillä pitää olla tehdä mitä halua-vat ja kansa, taista menettelyä j a sääntöjen dattamista vaatrtra jäsenjoukkoa sen valitsemat rehelliset pitäkööt suuosa rkiinni. Sosdem oikeiston valta pitää t ta T U L : n johdoesa Ja koska se ten ei näytä mahdolliselta käh tään liiton kassasta jäsenistön keräämät varat ja käytetään mään sotaan" jäsenistöä vastaai pertseurojen percustamlseen ja näisyyeväen parjaukseen. SUtä, että täUainöi palj työväen lehdissä; sanoo T U L - "nyt on menty Ulaa pitkäne" se ei sano. että 00 liian i^tlEJJle T U L : n sääntSjeou rikkomisessa senistön l u o t t a m u l i i S 4m sa.; ES! Sen mielestä on liian källe menemistä se, että julkeat vaUukset on uskaBetta paljasta» L : n jäsenistölle ja yleensä t^i tölle.: :T:.^:'y\,:-;-:;\::-^ . Mutta sanokoon TDIi-ji( to mll2 tahansa; iostakbcoi ktmniapalkinhon kavaltajille. Jäsenistö tuiete vatinaanktn.' oUceai; j a J u Ä i n i ^^ hfflnmänmfeltritegt \_ Valhiksestai;,j^ ^Tfasa;:
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 13, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-03-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510313 |
Description
Title | 1951-03-13-02 |
OCR text |
te
m 1 r '7'
Sivtt 2.^, Ttistaina, maalisk. 13 p,—Tuesday^ March 13
m t«fe|tfiQties:;Bttfioe» Office i<42M.
Edttorlaj Office 4-426^ lOdMgler
IL SaksL Etfttor W. EkhifuL MUUnv
•itdresB Box. 69. SOdbatlt Ontufo.
auuiuaKof'. etb: mi. jMhattud
UMfOA ciMs oma by tbe Post
'IMn».l>eptitnttx>t»'OtUwa, Pab-
4imt_, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-03-13-02