Vapaus, March 3, 1970

              Sivu 2 Tiistai, maalisk. 3 p. — Tuesday, Mar. 3, 1970
VAPAUS < LIBERTY)
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
. Bataiblished Nov. 6,1917
E S d l l b o a ? ; ' W / M a n a g e r : E. SUKSI
V i TeOiephoinie: Office aaid Eddibonlal 674-4264
PuMlsihed twloe weeldy: Vapaus Publishing
CO. Llmilited, 100-102 E t o St. Weirt, Sudibur^
MadOitng address: BOK 69.
Advextisiing ina/Des upoa appilicatton, laninfillatkni free of chaii;».
-Seoooid Olass Mail r^flstrablan Numt^
rCANADIAN LANGUAGE-RRESS
TILAUSHINNAT:
Caniadassa:-! vk; $10.00, 6 kk. $5.25 USArin: 1 vk. $11.0b. 6 kk. $5.76
3 kk. $3.00 Suomeen:. 1. vk. $11.80; 6 kk. $6.26
Kansainvälisenä naistenpäivänä
M i l j o o n i in nousevat naiset viettävät ensi sunnuntaina, maalis­kuun
8 päivänä Kansainvälisen naistenpäivän 60-vuotisjuhlia. Sa­malla
kertaa vietetään Canadan naistenliiton -r- Gongress of C a ­nadian
Women _ kahdettakymmenettä vuosipäivää; Kööpenhami­nassa
1910 pidetyn Sosialististen naisten konferenssin aloitteesta
vietettävän: kansainvälisen naistenpäivän tarkoituksena on tukea
maailmanlaajuisesti naisia tasa-arvoisten oikeuksien saavuttami-
; seksi k a i k i l l a elämänaloilla.
Kuten n i i n monina aikaisempinakin vuosina, C S J : n naisten-kerhot
jäsenineen j a kannattajineen ovat tämän merkkitapauksen
kunniaksi valmistaneet tämän erikoisnumeron. He ovat k i r j o i t u k ­s
i l l a an j a käännöstöillään rikastuttaneet tämän erikoisnumeron s i ­sältöä.
He ovat hankkineet ilmoituksia j a tervehdyksiä asiansa
tukemiseksi. Sanalla sanoen naiset ovat taas tehneet arvokasta-työtä
tämän erikoisnumeron valmistamiseksi Kansainvälisen nais­tenpäivän
vieton hyväksi.
A R V O K A S T A T O I M I N T AA
Kansainvälisen naistenpäivän viettoon osallistuessa täkäläiset
kansalaisemme, niin miehet kuin naisetkin, ovat todella hyvässä
seurassa j a arvokkaassa toiminnassa. Kansainvälisen naistenpäivän
viettoon osallistuu kautta maailman urheita n a i s i a j o t k a ovat vä-.
symättömästi. taistelleet sodan voimia vastaan j a rauhan puolus­tamiseksi;
Näiden naisten kärkijoukkona ovat tänä päivänä Viet­namin
naiset joiden rohkeudella, antaumuksella j a taistelukyvyllä
ei näytä olevan mitään rajoja, ponnistellessaan miestensä^ sulhas-tensa
j a poikiensa r i n n a l l a ulkomaisen hyökkääjän torjumiseksi
ja rauhan voittamiseksi kansalleen.. Kansainvälisen naistenpäivän
viettoon osallistuvat Yhdysvaltain sorretut vähemmistökansalli-
Buuksien naiset, sekä Kreikan j a Latinalaisen Anierikan, Etelä-
A f r i k a n j a muiden rotu^ j a iuokkasyrjintämaiden vapaustaiteluihin
osallistuvat naiset. H i s t o r i a -tulee kunnioittamaan näitä naisia ja
heidän työtään nimenomaan siksi kun he vaikeuksia pelkäämättä
toimivat paremman maailman puolesta, ei v a i n itselleen vaan koko
ihmiskunnalle.
N A I S T E N JÄRJESTÖTOIMINNASTA
Täkäläisten kansalaistemme järjestötoiminta riippuu ratkaise­vasti
naisjäsenistä. Ilman naisjäseniä j a naisten panosta ei voitaisi
ajatellakaan sellaista työväen kulttuuritoimintaa mitä ylläpidetään
Canadan Suomalaisen Järjestön, C S J : n naistenkerhojen j a muiden
työväenryhmien toimesta. Sama pitää paikkansa _ tunnustetaan­ko
sitä tai ei — myös täkäläisten kansalaistemme kirkkojen ja
muiden ryhmien kohdalta. :
. K u n a s ia näin on, ei ole mitään ihmettelemisen aihetta siinä
kun toisinaan kysytään aivan vakavasti, että tarvitaanko erillistä
naistoimintaa lainkaan? Tässäkin yhteydessä; myönnetään että
esim. yhteiskunnalliset epäkohdat ovat kaikkein raskaimpia nais-:
ten j a samalla nuorten työläisten kannettava, mutta johdonmukai­sesti
ajatellen, kuten sanotaan, nämä eivät ole sittenkään erityisiä
nais- j a nuoriso-ongelmia, vaan yhteiskunnallisia epäkohtia, joi­den
korjaamiseksi on kaikkien velvollisuus toimia.
Tällaisen ajattelun heikkoutena on kuitenkin se, että lähes­kään
kaikki ihmiset eivät ajattele näistä asioista tällä tavalla.
. N a i s i l l a on sellaisia erikoiskysymyksiä kuin samapalkkavaatimus
samasta työstä, yhteiskunnallisen aseman parantaminen, koulutus­mahdollisuuksien
lisääminen j a yhteiskuntaelämän oikeuksien t a ­kaaminen,
joiden toteutuminen vaikeutuisi j a viivästyisi, ellei nais­järjestöjen
tohnesta ylläpidettäisi jatkuvaa rumputulta näiden
oikeutettujen vaatimusten hyväksi. Sen lisäksi monia naisia —
järjestönaisiakin — vaivaa jonkinlainen arkuus mielipiteittensä
esittämisessä t i l a i s u u k s i s s a missä on miehiäkin osanottajina. Ilman
muuta on siis selvää, että naisten "omaa" järjestötoimintaa tar­v
i t a a n edelleen, j a että sillä on paljon hyvin tärkeätä työtä j a t o i ­mintaa,
jolle sivumennen sanoen miesten pitäisi antaa entistä voi­makkaampi
tuki j a apu.
Selvää on myös, kuten sanottu, että k a i k k i edistykselliset jär­jestömme
tarvitsevat yhtä hyvin naisten kuin miestenkin toimin­taa.
Mutta tämä ei saa estää naisia osallistumasta vointinsa mu­kaan
myös itsenäiseen naisten toimintaan sillä vain he itse voivat
n o s t a t t a a riittävän selvästi esille ne kysymykset, jotka ovat tark­keita
naisille.
Naisten järjestötoimintaa vaikeuttaa osittain se, että he ovat
sidotut kotiin joko perhesyistä tai vanhojen perinteiden j a talou­dellisten
seikkojen vuoksi. Näistä siteistä olisi saatava nainen
vapaaksi sillä ehdoton tosiasia on, että tasa-arvoisuuteen perus­tuvaa
yhteiskuntaa ei saavuteta ennen kuin k a i k i l l a ihmisillä, n i in
n a i s i l l a kuin miehillä on t u r v a t tu oikeus saada kykyjensä ja taito­jensa
mukaisen työiTja siitä palkan sukupuoleen katsomatta.
""MYÖS P E R H E E N E M Ä N N Ä N TYÖ A R V O S S A —
Naisten ongelmista puhuttaessa kiinnitetään asiallisesti paljon
huomiota naisten koulutuksen j a työn sekä palkan saantiin sa­m
a n l a i s i l l a ehdoilla miesten rinnalla. T o i s a a l t a on^kuitenkin väärin
a l i a r v i o i d a naisten kotityötä sekä pääasiassa kot'6na suoritettavaa
.perheenäidin työtä j a toimintaa sillä jokaiselle työlle on annettava
s i l l e kuuluva arvonsa.
Päivä päivältä tulee selvemmäksi, että naisten tasa-arvo ja
samanlaiset edut miesten rinnalla, saavutetaan vasta sitten kun
kansakunta — tai lopulta koko ihmiskunta _ vapautuu l u o k k a ­yhteiskunnan
paheista j a siteistä. Tämä e l saa kuitenkaan johtaa
osittaisparannusten aliarviointiin, sillä kaikki nyt vaadittavat ja
huomenna saavutettavat osaparannuksct antavat helpotusta nais­t
en asemaan "yhteiskunnassa,
TÄMÄN P Ä I V Ä N V A A T I M U K S IA
Naisten järjestetty toiminta olosuhteittensa, parantamiseksi
a l k o i maailmanlaajuisesti 60 vuotta sitten. Paljon on jo saavutettu
parannuksia sen jälkeen ~ esimerkiksi naisten äänioikeus j a pal­jon
muuta. M u t t a paljon on vieläkin saavuttamatta. Esimerkiksi
sama palkka samasta työstä on yleisesti tai "periaatteessa" hy­väksytty
käsitys, jota ei yritetäkään harvoja kunniallisia poik­keuksia
lukuunottamatta toteuttaa käytiinnössä. Niiitä erikoisesti
naisten elämää koskevia korjauksia j a uudistuksia t u l l a an tämän-
S Y N T Y M Ä .
P Ä I V I Ä
H i l j a Koski, Thunder Bay,
Ont. täyttää perjantaina, maa-l
i s k u t in 6 pnä 80 vuotta.
K a l l e Jokinen, Whitefish, Ont.
täyttää perjantaina^ maaliskuun
6 pnä 80 vuotta.
Minnie M a r t i n , Toronto, Ont.
täyttää lauantaina, maaliskuun
7 pnä 71 vuotta.
A i n o Kauppinen, Whitefi8h,
Ont. täyttää tiistaina, maalis-k
u u r L l O pnä 80 vuotta.
Yhdymme s u k u l a i s t e n - j a tut^
tavien onnentoivotuksiin.
60 VUOTTA KANSAINVÄLISEN
NAISTENPÄIVÄN PERUSTAMISESTA
Toroiilo, -—Maalliskimm 8 päi
vää vietetään tämä vuonna efi-ktoisjiiililanai
ei ainoastaan siksi,
että sillioiid:^ 4aäee, jkulumeeksi'. 20
vuotta öamJatiiain anaistepikgp.-.
gressin (CCW) perustamj^sta,
vaan Maaosassa sen jöh^^öata,
eltä,"§iJipin tulee'kujluneeQpi 6()
vuotaja;' ')ca'^-(?ainvälilsen naaaten-päiväh
perustctmisesta.
Tämä päivä vaMittiin ikuminioi-tuiksen
osoittasmiseiksi naisi a
koihtaiani }ai vaatimaan heiJle ta-sa-
arvoisuiutta, talaudellise']laj
sosiaalisella ja lakitieteellisenä
alalla (mitkä • oiikeuidet olivat
melkein tuntemattomat naisille
vuorina :i910)seik(ä oikeutta elää
oraielliisenä jai kumnioitetlxina
perheittensä (keslkuuidessa, öo-dasta
vaipaassa maailmassa..'
Maailman naiset ovat tälmän
jälilceie^ sajavuttaneet huomiaitta-via
voittoja eri puodilla maail­maa,
muitta he eivät ole. viellä-kään
' •Saaraset ra^ulhaaiomaista
sodista vapjaata tiun^iälUsuiutta,
Tänäicin paiivämä on rheniossiä
sotia' ja sotien uhka leijailee'
joka puolella. Ja tuhannet so-taorvotj
suirevat äidit ja leskiet
vuodattavat sotien aiheuttamia
kyyneleitä. -
Viimeisen 60 vuoden aikana
tieteessä ja te(allisuudessa saa­vutetut
edistyikset selkä uudet
menetelmät ovat aiheuttaneet
ihmiselämässä täydellisen vai-
VETOOMUS MAAILMAN NAISILLE
LYHENNELMÄ NAISTEN
MAAILMANKONGRESSISSA
HYVÄKSYTYSTÄ ASIA-K
I R J A S TA
Satojen miljoonien naisten nimis­sä
olemme tulleet 93 maasta Hei-sinlkiin,
keskustellaksemme naisten
osuudesta tämän päivän maailmas­sa.
Naiset eivät «nää pitkään aikaan
ote tyj-tyneet askaroimaan vain per-hettä
ja jokapäiväistä elämää kps
kevien kysymysten pailssa. He ovat
kaikkialla alkaneet osoittaa kiinnos­tusta
kansallisiin ongelmiin ja maa­ilmantapahtumiin,
sillä he ovat ta­junneet,
että näiden ongelmien rat­kaisu
on kiinteästi yhteydessä: kan
sallisen riippumattomuuden, demo-:
ka-atian, rauhan säilyttämisen, sa-irioin
kuin taloudellisten, sosiaalis­ten
ja 'kulttuuristen oikeuksien
kanssa. .
TaisteJussa tasa-arvoisten oikeuk­sien
puolesta, asemansa parantami­seksi
perheessä, yhteiskunnassa Ja
työssä, ovat naiset mahtava, edis­tyksellinen
voima takapajuisuutta,
taantumusta ja riistoa vastaan
Vaikka maittemme kehitys kulkee
erflaisena, vaikka yhteiskunnalli­nen
alikupercmme, poliittiset ja us-kocnolliset,
käsityksemme ovat eri-aisia.
qleirane yksimielisiä siitä
että ihmiskunta elää tällä hetkellä
äärimmäisen jännittynyttä aikaa,
joka vaatii kaiken valppautemme
o-akseen.
Sota, jota USA käy Vietnamia
vastaan, on mitä ra a in ilmaus im­perialismin
voimien tarkoitulssesta
pakottaa muut kansat omaan hep
ruuteensa. Se jo sinänsä mei-kitsee
uhkaa kaikkien maiden turvallisuu
delle. Ne menestykset, joita Vietna­min
kansa on taisteluillaan hyök­kääjiä
vastaan saavuttanut, ja mil­joonien
ihmisten solidaarisuus ja
tuki heidän vapaustaistelunsa puo­lesta
tarjoavat esimerkin siitä, mi­ten
vahvoja olemme, jos kaikkialla
käjTnme yhdessä taisteluun jokaista
hyökkäystä, riistoa ja sortoa vas­taan.
Me kiinnitämme naisten huomion
ja valppauden Korean tilanteeseen.
Me tuemme Korean kansaa sen oi­keutetusti
vaatiessa amerikkalais­ten
joukkojen pois siirtämistä Ete­lä-
Korean maaperältä, jotta heidän
kotimaansa voitaisiin yhdistää rau­hanomaiseksi
itsenäisoksi Koreaksi.
Me kiinitämme naisten huomion
j a valppauden Lähi-idän tapahtu­miin.
Asevoimin ja Yhdistyneitten
Kansojen päätöksistä huolimatta
jatkaa Israelin hallitus imiperialis-tisten
suurvoimien innoittamana ja
tulkemana hyökikäysitään arabikanso
j a vastaan. Y l i kaksi miljoonaa pa­lestiinalaista
on ajettu pois koti­seuduiltaan
j a elää kurjissa olosuh­teissa
leireillä. Tuomme heidän oi­keuttaan
palata takaisin koteihinsa,
tuemme heidän oikeuttaan ihmisi­nä.
Me vaadinrune joukkojen pois­vetämistä
alueilta, jotka ovat lain­vastaisestimiehitetty.
Kiinnitämme naisten huomion ja
valppauden Euroopassa vallitse­vaan
jännitykseen, maanosassa, jos­ta
jo kaksi hävittävää maailmanso­taa
on alkanut. USAn imperialis­tien
tukemana Saksan liittotasaval­lan
militaristiset voimat kieltäyty­vät
hyväksymästä toisen maailman­sodan
jälkeen määriteltyjä rajoja.
Ne vaativat saada käyttöönsä atomi­aseita.
Tämä kaikki muodostaa hy­vin
akuutin uhan maailman rauhal­le.
Samalla valppaudella seuraam­me
Afrikan kansojen vaikeaa tais­telua
kaoisallisefi riipipumattomuu-tensa
puolesta siirtomaa orjuutta
va-staan. Tuomitsemme jokaisen im­perialistien
voimien yrityksen teh­dä
Afrrkan maanosasta, erityisesti
sen eteläisestä alueesta atomiaseis-
, tuksieh tuikiikohdan, jo^a uhkaa
maailman rauihaa.
Tueimime Kuuban kansan taiste­lua
taloussaartoa ja poliittisia hyöik-käylksiä
vastaan, joiden tarkoitus on
ea-istää Kuuba muista latinalaisen
Amerikan maista.
Kiinnitämme naisten huomion ja
kaikkiin muihin rauhaa
uhkaaviin ilmiöihin. Esitämme soli-daarisiuuitemme
Kreikan, Espanjan
ja Portugalin kansoille, heidän tais­tellessaan
fasistista diktatuuria vas­taan.
Tuomitsemme rotusoiTon kaik­k
i a l l a maailmassa. Tuemme niitä,
jotka Amerikan Yhdysvalloissa tais­televat
värillisen väestön oikeuksien
puolesta, jokaisen ihmisen edistyk­sen
ja ai"von puolesta.
Meidän on käytävä yhteiseen toi­mintaan
kaikkien näiden ongelmien
ratkaisemiseksi. Jokaisella on oi­keus
ihmisarvoiseen elämään. Jo­kaisella
kansalla on perusoikeus it-semääfl-
äämiseen ja vapauteen. Pois
kilpavarustelut, jotka nielevät mil­joonia
dollai-eiita ja suunnattomia
luovan työn arvoja, joita voitaisiin
käyttää poistamaan nälkää, sairaut­ta,
'kodittom uutta ja lukutaidotto
muutta.
iMe kehoitamime naisia, äitiä ja
tyttäriä kaikissa maanosissa, oli hei­dän
maailmankatsomuksensa mikä
tahansa, t a i kuuluivatpa he mihin
u£'kontoikuntaan tahansa, työläis­naisia,
maaseudun naisia, eri am­matteja
tekeviä naisia:
Liittykää yhteen, muodostakaa
mahtava rintama kalkkia niitä
vastaan, jotka jarruttavat yhteis­kunnallista
edistystä j a uhkaavat
rauhaa.
Meidän voimamme on yhtenäi­syydessämme.
Taistelkaamme yh­dessä
oikeuksiemme, demokraat­tisten
vapauksien, kansallisen
riippumattomuuden, yhteiskun­nallisen
edistyksen ja rauhan
puolesta. — ht.
i l M i m i i i i i i i i i i i i r n i i i l i i i i i i i i i i i i n i i i i i M i i i r i i i i i l i i M i i i M M i i i i i i i i i i i J i u t i i i i i i i i i i i i i i i i i m i i i i n i i m i i i
Mitä muut sanovat
j i i i i M i i i i i i i i i i i i l i i n i i i t M i i i i i l i i i i n i M l i i i M i i i i t i i i i i i t i i i i i M i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i r i i i J i i i i i i i i i i i i u i i i i i i i i r t i i i i i i i i i i i i i i M i i i i i laiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiuiimiiii
E I ENÄÄ"OIKEUDEN­M
U K A I N E N Y H T E I S K U N T A"
Päämmhtetl Pierre Trudeaun
tuloverouudistus ottaisi pois pa-rempipalkkaisilta
työläisiltä ia
keskiluokkaisilta ja antaisi lisää
kerrottiin äskettäin sanoneen, että upporikkaille. Clobe and Mail esit-hän
ei käytä enää mainintaa "oi­keutetusta
yhteiskunnasta" siksi
kun siitä on tullut "iskulause" ja
"minä en tykkää iskulauseista".
Toronto Daily Star kommentoi
puolestaa nykyistä hallitussuun-ti
asian maanantaina näin:
—- Hän sanoi konservatiivipuo­lueen
liikemiesklubin kokouksessa
Torontossa (sunnuntaina) halli­tuksen
selitystä . ;. "joko väärin
ymmärrykseksi tai... petoksek-taa
minkä tavoitteena ei ilmei- ai".
sesti ole "oikeutettu yhteiskunta" \ Hän sanoi, että hallituksen Vai-mm.
seuraavasti.•
Liitto- ja maakuntahallitusten
kaksipäiväisen konferenssin iäl?
keeny missä keskusteltiin maan
talousasemasta, pääministeri Trur
deau sanoi kirjeenvaihtajille, että
liittohallitus aloittaa koko maata
käsittävän kampanjan menojen
nousun lisäämistä vastaan sairaa­loissa
sekä huoltotoiminnassa ja
liittovaltion avustusta nauttivissa
avustusohjelmissa.
T O I S I N K U I N S A D UN
R O B I N HOOD
Vaikka virallisen opposition joh
tajaa; Robert Staniieldia tuntuu
tuloverouudistusta koskevassa kes
kustelussa kiinnostavan eniten se,
miten saataisiin Valkoisessa kirr
jassa esitetty pieni pääomatulon
(capital gain) vero vieläkin pie­nemmäksi,
hän on kuitenkin oi­koisen
kirjan mukaan köyhät ei­vät
saisi juuri mitään (verohuo­jennuksia)
mutta korkeapalkkai­set
johtajat säästäisivät tuhansia
dollareita . Benson orf yrittä­nyt
naamioida itsensä Robin Hoo^
diksi, mikä "rosvoaa yhteiskunnan
yhdeltä osalta ja antaa toiselle".
Mr Staniield huomio että $4,-
000 vuodessa ansaitfieva 4-henki-sen
perheen pää säästäisi Valkoi-
.•ien kirjan mukaan tuloveroistaan
$127 mutta $100,000 vuosipalkalla
oleva johtaja säästäisi miltei
$5,500.
lanllajimouksern. Me olemme siir-;
tyneet hyppääjnällä Hevosen ja
kärryjen ajasta avamusaikaan.
öljylaimpusta eleiktroooiiseen
s^^ypi. ' Ifess^kbyhyydesttä
liÄvinvpintiiÄ • ja' 'nälänhädästä
Tänään, h a Ä edesptta-misien
vuioksl,' ine- olemme pa-laamiaissa
niulkikuu^aikaan.^ K
luneen vuoden viljasato lojuu
mLyytmättömänä aävikkomaa-kumiissa,
samanaikaisesti kun
leivän, maidon ja lihan hinnat
nousevat, tehden näistä elintär­keistä-
ravintoaineista ylellisyys
tavaraa Mian m^ cahada-laisten
perheiden ruokapöy­dissä.
Murskaavat asuntokustan-nulkset,
korkomenot, verot ja
jatkuvasti niousevait elinkustan-nuteet:
uhkaavait koko perhe-eläimän
olemassaoloa ja tähän
voidaan lisätä, vilelä se raskas
fcuiorma, jota työssä Iräyvät nai­set
joutuvat kantamaan".
Naisten taistelu pairemiman
elämän pulolesta alkoi 60 vuot­ta
sitten ija se ei ole läheskään
päättynyt. Vielä on jäänyt pal­jon
saavuttamatta. Meidän jä­senistömme
eri puolilla Gan-a-daa
tulee maalisikuun 8 päivänä
kilristämään ponnistelujaan nai-
.sille parempien oikeuksien saa-vuttamisefksi,
työläisnaisille las-r
tenseimien hankkianiselksi, per­heonnen
saavuttaimisekst, rau­hanomaisen
maailman Jluomi-seksii
ja jatkamaan tukea, jota
ovat antaneet kärsiville sekä
sodan raastamille vietnamilai­sille.
Lisäksi Canadan naistenkon-gressi
ja sen ikannattajat tule­vat
lisäämään ponnistelujaan
sairaalavuoteiden hankkimisek­si
Vietnamiin. Me olemme yh­teistoiminnassa
Naisten -Kan-sainväljsen
liiton kanssa, jossa
on jäseniä 90 eri maasta ja jckai
yksimielisesti päätti viime ke­säkuussa
Helsingissä pitämäs­sään
maailmanikonferenssissa
rakentaa ja kalustaa synnytys­sairaalan
sekä sosiaalihuolto­keskuksen
äideille ja vastasyn­tyneille
lapsille Vietnamiin.
Nämä laitoktset tulevat maksa­maan
$50 miljoonaa. Se on ai­nutlaatuinen
inhimill'inen toi­menpide
mihinkä mikään kan:
sa i n vä»l'inen haisten ryhmä - ei
ole 'koskaan aikaisemmin ryh­tynyt.
Tämä on toimenpide,
jonika toteuttamiseksi toivom­me
jdkaisen canadalaisen anta­van
apunsa.
Naisten Kansainvälisellä lii­tolla
on Yhdistyneissä Kansa­kunnissa
" A " asema ja se osal­listuu
YK:n ei-'hallinnollisiin
järjestöihin. — Canadan nais-tenkongressin
puolesta, kansal­linen
sihteeri, H. Murray, Box
188, Station E. Toronto 4.
?1„.,^J^^., ,..
V Kansainivfillsen nai^tenpäiväTyr syn­tysanat
lausuttiin Kööpenhaminassa
1910, siis 60 vuctta sitten.;Miitta si­tä
eimennaisst olivat 'jb yrcipäri
maailmaa perustaneeit naisasijiliik-•
keitä, naisien olojen paraiiitaraijeksi..
Vuonna 1848 pidettiin' J^jhexiliassa
ensimmäinen naisasiainnlitiikoual ja
eri maihin perusteittiin jjöjaisyhdis-tyksiä,
esimerkiksi Suonieen ^ l l a i -
nen pea-utsttiin 1884. 'Suoriessa
saatiin, naisten äänioikeus jLQOe,
Ruotsissalkiin ;vasta 1921 j a vaiöioil-lisessa
En!?Ianni£sa 1924 s$kä äanis-kassa
vielä sitä myöheixtminj eli,
Nykyaikana tuntuu jq''ihrnjpelli^
selitä kun "km]ee, että josaakin
maassa ei naisilla ole äänioikeutta.'
Mutta sitä ei ole^vielä l ä h e^
jpOca maas:;a. Italiasta kert^ttiiri hil­jattain,
eitä siellä vain,'41 ]>ros.
haa9tatellui-,'ta ti©^ mitä-sana'i"ää-nestää"
taTkoittaa j a huclimatta y l i
kahd&-taikymim;9n)estä hallituskr^iisis-tä.
toisen miaaiJmansodah jälkeen
vain 33 pros. pystyi määrittelemään
käsitteen, "hallituskriisi". Tiiissä' tut-kimuteessa
ei kumminikäan käynyt
selville, minkä puolueen 'kannatta­jat
tiesivät eniten.
Toisaalla ikerroitiin, että~ttene-:
vessa, Sveitsissä naisten oikeuksien
puolesta toimivat ovat päässeei as­kelen
läheimmäksi päämääräänsä
saadaikseen Sveitsin 1,800,000 i nai­selle
oikeuidan äänestää, mutta heil­lä
on vielä pitkä matka kuljettava­naan.
-
Tämä naisten viimeisin voitto!saa­vutettiin
italiankieltä puhuvassa Ti-cinon.
maakuanasja Eteilä-Sveitsis-sä,
jossa miehet ovat äskettäiii ää­nestäneet
naispuolisille asukkaille
äänioikeuden paikallisissa poliitti­sissa
asioissa, vastapainoksi kolme
vuctta sitten yleisäänestyiksessä
saadulle tulokselle. :
Tcmä tarkoittaa sitä, että kuusi
Sveitsin 25 maakunnasta eli aluees­ta
ja puolikunnista on nyt antanut
paikkakuntansa naisille äänioikeu­den
kotoisissa asioissa, ja ^aksi
muuta on antanut paikkakunlansa
neuvostolle oikeuden antaa naisten
äänestää puhtaasti paikallisissai asi-oissa.
• . • • l
Mutta ennen kuin "enemmistö
miespuolisesta väes'töstä on asian
takana, . e l naisilla ole toivoa -päästä
äänestämään liittovaaleisäa .taL ylei-sissä
vaaleissa. f
Mutta mikä on ihmeellisintä^ niin
Sveitsissä on' olemassa seura,, ^joka
'pyiikii ejhkiäjsemään naisten äj[nioi.
keuden saantia. Ja kaiken lisäksi tä­män
seuran kaikki jäsenet ovali nai­sia.
l!
T I E S I
" N y t lapset", sanoi opettaja,
"ryhtykäämme . työhön j a teh­käämme
tästä joulusta paras mikä
koskaan on o l l u t ."
" V o i , opettaja", sanoi pieni ty­pykkä,
" en minä nää k u i n k a voim-keassa
siinä^ että liittohallituksen me parantaa sitä ensimmäistä."
Amerikan suiomalaineii
yliopiston reJhtoriiksi
New York. — Amerikansuoma­lainen
filosofian tohtori A l l a n Kuu­sisto
on nimitetty New Yorkin val­tion
Genovan kaupungin yliopiston
rehtoriksi.
Tohtoii Kuusisto on aiemmin toi­minut
Nev/ Yorkin valtion fcoulu-hallltuksen
vt. johtajana'. Hän opis­keli
Holsingin yliopistossa v. 1955-^
58.
•S
Jerikit likaavat
Saigonia
Amerikkalaismiehitykseai v|odet
ovat muuttaneet Saigonin . ^aail'
man likaisimmaksi j a huanokiintoi-simmaksi
kaupungiksi, toteaa Jame-rikkalainen
Newsweek-lehti. jkau-pungin
kadut ovat roskien j a iTioan-tähteiden
peitos-sa ja asuinkoitte-leissa
vilisee: rottia." »Väestönj. kes­kuudessa,
riehuvat tuierkulooM ja
veneeriset taudit. Lapsikuolle^isuus
on hyvin "korkea., Puolet Saigonissa
viime vuonna kuolleista oli alle 5-
vuotiaita lapsia. Saigonissa tijntuu
kärjistyneenä. asuntojen;koujujen
ja lääkintälaitosten puute. Yli 2.
miljoonaa ilimi&tä asuu pahanhaju!,
sissa slunimeissa peltipaloistk ja
pahvista rakennetuissa hökkeleissä.
8.000 asukasta ikohti on vain, yksi
lääkäii. j.
PÄIVÄN PAKINA
k i n naistenpäivän j u h l a n yhteydes­sä
mahdollisimman voimakkaas­t
i korostamaan.
Keskeisenä kysymyksenä tämän
vuotisen kansainvälisen naisten­päivän
juhlinnan yhteydessä t u ­lee^
olemaan vaa.timus Vietnamin
sodan lopettamiseksi ja rauhan
Vakiihnuttamisekai niin lähi-idäs-sä
kuin maailman muissakin osis­sa.
Tällaisissa, mietteissä otamme
vastaan kansainvälisen naisten­päivän
vieton tänä vtionna.
PUHUTAANPA NYT NAISISTA
Miehillä — miltei kaikenikäi­sillä
— on tapana puhua t o i s i ­naan
naisista, j a naisia koske--
v i s t a asioista. M i k s i ei s i i s myös
nyt.
K u n esimerkiksi Soon poliisien
yhdistys kieltäytyi hyväksymäs­tä
jäsenyyteensä yhtä p o l i i s i l a i ­toksen
työläistä sen vuoksi k un
hän oli syntynyt naiseksi, niin
yhdeksi s y y k s i m a i n i t t i i n se, että
yhdistyksen kokouksissa puhu­taan
sellaJÄtJikin mikä ei sovi
naisten kuultavaksi.
Y k s i syy on tietenkin yhtä hy­vä
kuin joku toinenkin s i l l o i n,
kun parempaakaan perustelua ei
ole. Tässä tapauksessa oli kysy­mys
naisesta joka vaati palkka-asioissa
poliisilaitokselta tasa-a
r v o i s t a asemaa miesten r i n n a l ­l
a . Poliiseilta tuntui kuitenkin
unhoittuneen yleensä "herras-m
i e h i l l e " kuuluva " r i t a l l i s u u s"
naispuolista työtoveriaan koh­t
a a n s i l l o in kun heidän o l i s i p i ­tänyt
puolustaa hänen oikeuk­siaan.
Heidän maailmankatso­muksensa
ei ole ainakaan kauko­näköisyydellä
p i l a t t u!
. - Sanottakoon n y t oitis, ettii tä­mä
Soon. tapaus on vain yksi
lukeniattomista muista samanta­paisista,
eikä ehkä kaikkein räi-kein.
A i v a n äskettäin tuli merien
takaa- tieto, että Vatikaani oli
kieltäytynyt vastaanottamasta
Bonnin (L-Caksan) uutta lähet­tilästä
siksi —• pankaamme se
morkille -r- kun hiin on nainen. '
Kieltäytymisen syyksi s e l i t e t t i in
"miltei Soon polisien tavoin, että
kun t r i E l i z a b e t h Mueller on y k r
sinäinen nainen, n i in sosiaaliset
yhteydet V a t i k a a n i n v i r k a i l i j a in
kanssa voivat vaikeutua?
Torontossa toimiva roomalais­katolinen
feminiiniryhmä nousi
tästä ymmärrettävästi j a aivan
oikeutetusti sotajalalle julkaise-:
maila helmikuun ensimmäisellä
v i i k o l l a lausunnon, missä paavia
syytetään peräti kerettiläisyy-.
desiä (heresy) naisia kohtaan.
Naiset sanovat tiedokkeessaah
roomalaiskatolisen kirkon semi­naarien
opettavan papistolle, et­tä
naiset ovat viettelyksen r u u -
miillustumia, j a että naiset ovat
miehiä huonompia (inferior)
henkisesti, moraalisesti j a in­tellektuaalisesti.
Kovaa kieltä Eevan tyttäril­tä,
.mutta ilmeisesti aiheellista.
C P : n kolmisen v i i k k o a sitten
julkaisemisen tietojen mukaan
B r i t a n n i a s s a on kehittymässä
monipuolista naisten järjestötoi­mintaa.
Sen ryhmissä keskustel­laan
esim,. s e l l a i s i s t a aiheista
k u i n sama palkka samasta työstä
miesten r i n n a l l a ; naisten tasa-arvolnen
asema yhteiskunnassa,
äidin asema, yhteiskunnassa,,
naisten asema niamattiyhdistys-liikkeessä
j a vallarikumoukBelli-aet
naiset.
Erään nuoremmista naisista
koostuvan lontooloisryhmän ker­rotaan
kiintynen myös siihen
kun nniaiala on tehty suurosRn
mittakaavassa: kaupallisia sek-suaalimainoksia.
Näiden naisten
sanotaan äskettäin aiheuttaneen
pienen skandaalinkin liimaamal­l
a maanlaisen rautatien asemilla
vähävaatteisia naisia kuvannei­s
i in mainoksiin i l m o i t t a j i l l e tar­koitetun
sanoman: "Te ansait­sette
enemmän k u i n varsinaiset
portot."
Eräs toinen lontoolainen nais­ryhmä
korostaa puolestaan, että
"tyytymättömyys, pulpahtelee
spontaanisesti esiin naiäten kes­kuudessa
kautta maan".
Selvästikään nämä k a i k k i brit-tiläisryhmät
eivät ole a i n a tietoi­sia
mihin heidän pitäisi iskunsa
kohdistaa — mutta kun l i i k k e e l ­le
lähdetään n i i n kyllä "työ teki­jänsä
opettaa", kuten sanotaan.
Naisen älykkyys, neuvokkuus
ja tarraokkuus on tunnustettava
kotioloissa. Julkisessa elämässä,
kuullaan kuitenkin vieläkin a i ­van
liian usein sanottavan, että
miehinen mies on sittenkin valt­tia.
M u t t a mitähän esim. sanotaan
seuraavasta "älykokeesta" ?
A P : n VVashingtonista helmi­kuun
20 pnä lähettämän uutisr
tiadon mukaön oli Oaklandissa,
Californiasaa suoritettu mielipi­detutkimus
siitä, mitä asukkaat
ajo.ttelevat M y L a i n (Song My)
kylän verilöylytiedoista. Peräti
56 pros.' kysymyksen saaneista
oli tämän uutisticdon miikann
antanut ymmärtää, ettii heidän
miclcfltäftn ci asiaa p i t i i i a i käsi­tellä
lainkaan. He olivat syyttä­neet
US A .-n sotilaiden suomitta­masta
joukokmurhasta "tbista
osapuolta'' ja sanoneet, etta M y
L a i n ihmistapot olivat oikeutet­tuja.
}
Tämä on tietenkin yksi osoitus
siitä missä määrin ihm sten-raaistaminen
sotapolitiikan hy­väksi
on rajan: eteläpuolella
" e d i s t y n y t " . i
Samassa A P : n uotistie^ossa
t e h t i i n merkittävästi kyllä (huo­mio,
että ne amerikkaaliset,^ j o i l ­le
tämä kysymys oli esitietty,
suhtautuivat h y v i n paljon samal­l
a tavalla joukkomurhasy^tök-seen
kuin ovat suhtautuneet.
saksalaisetkin. 1
Abutta mainitun uutlsluedon
loppuparagraf issa selostettiin yk
sityiskohtaisemmin, kuinka 74
pros. k a i k i s t a haaatatelluistia n a i
s i s t a antoi ymmärtää; etta Tjos
: he o l i s i v a t olleet siellä araerikka-'
l a i s t en sotilaiden t i l a l l a , he o l i s i ­vat
kieltäytyneet totteleiÄasta
tappamiskomennusta! V . Ij
Näin se "heikompi s u k u p u o l i"
j o n k a jäsenten pitäisi ylläniaini-tun
roomalaiskatolispA kirkon
käsityskannan j a vaiitetta|^rastl
monen maallikonkin) mielestä
oleman "henkisesti, nforaaljsesti
j a intellektuaalisesti miehiäihuo-nompia!
, .
Valitettavasti tämiitvasiap kä­s
i t t e l y onr t i l an ahtaugrenyftoksi -
jätettävä tällä kertoa tähän.
Toivotaan kuitenkin, ||;tä J^ämä
siimmassa tehty reujlahuojnau-tukset
jokapäiväisistä'^ikkjuasi-o
i s t a " kolkiittaisivat«vähän uk­koa
kuin ukkoa j a enhenkalkkea
niitä yhteiskuntaoloja, mitt^ täl­laiset
seikat heijastavat, ji
KänHilkouru.