Vapaus, January 12, 1972

              Sivu 2 KesikiviiiMco, tarnmik. 12 p. — 'Wieidn.€sday, Jan, 12,1972
VAPAUS INDEPENDENT L A B O R ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY)
Edifor: W^EraLtNb
EstaUlshed NOT. 6, M H ;
Teiephone: Office knd EOUorlid 017^1264 ' ' '
, ^^. o KHT«in<St>^«t,-- finclMnr/ Oil««HiV OdBaita.- ' ' -
. Mailing addreas: Box 69.
Advertisinsr rat«s Qpon appUcatiq*.' trf^I^MoQ fno of ehMfe.
Second Class Mail icgistratioa Nmnl>er, |»7fi.
- i
mAlTS^NNAT:
Canadassa^ 1 \k, $10.0|^, 6 kk. $SL25 , V^Ain:
''•"^ ''• ^ ' " ' ' S kk. |3.W ^ Sriomeen:
1 Tk. $11.00, 6 kk. $171;
1 vk: «1L50.6 kk. 9085
Asikel oikeaan smmtaan
Tammivaalien tulos — vaatimaton mutta silti tärkeä siirtymi-
, ijen yasei^paan — on Suomen kansan ja valtion et\ijen l-annalta
!,:;s]{eji^oikeaan suuntaan. - ' ,
' .^ysiikka porvaripuplueille, joita ^inostejlen sanotaan nykyään "
,j^Vsogi4i4^s^'f p e l l a i ^ ^ jäi vielä enemmistö eduskuntaan,
ihijii ty^v^en neljillä edellisiin vaaleihin
3J6ifi-atek'^e;rKil^ppn on,' ettk kaksi'tyoväenpuoliietta, SDP
ONTARION LOMALAISESTA
U&PÖKOTiYHEflSTySSESTÄ ^
•ifämän jkirjoittaja o? 1^^*^"
yiUdislyksen varaesimies, mutta
matkan pituuden yvroksi en "pää­se
johtokunnan kdkouksiin,joten-ka
'"kiijeenvaihdon avulla olen
yhteydessä Sooihun johtokunnan
kanssa. Tutaän pöytäkirjat mitä
S|i^, kärsjyät njrt pahinmian äanikadon.
: eduskunnan toiseksi smirimmak-
.sij)uolue^i,,saaden _siten l i ^ arvo- ja vaikutusvaltaa. Ilman
inuutävjTpidaan y h t ^ , ' . n i i i ^ joiden mukaan SICDL
olisi l|man s i s f l ^ r l s t l r ^ j ^ , nim^ninnaan SKP:n riveissä vallit­sevaa
«'veije^rflii^'''! snanut viellkin'Su^nunan vaalivoiton. Tä­män
todisteena voidaan pitfil iesUn: sftft, ettft SKDL' itienetti Tu-inin
eteläisessä vaahpiirissä-ylic^ejipaälan Turun pÖri'tunne­taan
nimenomaan yhtenä - voimakkaimmista SKP :n vähemmistö-lyhmän
tukialueista.' Se vaikutti jiiiu paljpn, että SKDL:n ainoa
palkanmenetys'tapahtui juuri Turussa.
'.Toisaalta voidaan yhtyä'siihen, että :^dessä SKDL:n ääni-
;m^är|ä-käi^^ on' my^s SKP:n sekä koto ;n pää­linja
isaannt lisääntyvää kannatusta näissä va«le^^
. mim liitä päaliiuaall^ ehostavan Aanie Saarisen
ira4elleen ^valinta' hsh^ällä äänimääTällä.
-^rj '«»Vaikka eduskuntavaalien aiheuttamat muutokset puolueiden
vÖ!masuhWssa^eivät olekaan sutiiia, osoittavat nämä vsolit eittä­mättä
kuitenkin kehi^ksensuuntaa'Vk»i3oitti SKDL äänenkan­nattaja
BSansanUu^t heti i^alien jäl^^^
" 'Xleissuuntaii^ on todella vasemmiston vahvistuminen ja por­varillisten
puoludden heikkeneminen, kuten ipainittu^^k^
; Mutta vielä tärkeämp kuin tämä vasemmiston voimien vah-vishuimen
on vaahen jälkeen kysynays siitä, pääsevätkö ennen-kmidkea
molemmat'ipu^^
toiminnassa. Jos tällaiiien yhtdstbinunta saa^vutetaan, kuten SKD-L
m toimesta.. oUf suositi^tu,/ siDoin voivat i^^väenpuolueet yhdessä
kesku8^ ! ^ h i ' j i&>uaäo^ - . 6 d i $ ^ ^ ia I k p k o ^ i ^n
suuree4^^nimi»P|i jjpjaai^^^^ h eaäuäole^i^vAlkcJiden
ongelmien; voittamiseksi sekä työläisten, pikkutalonpoikieu^a kes-
Muokkahustenaseman^ huojentane kotona ja rauhan lujitta­miseen
tähtäävän puolue^^
ulkopolitiikan aläiiä. '
Älköön häntä lynkattako
> V ; Amerilcan opettajien yhdistyksen jäsen, luennoitsijana USA :n
eräässä yliopistossa toiminut tunnettu kansalaisvapauksien jmotus-taja,
muori, .tulisieluinen j ä k ^ 27-vuotias An­gela
Davis, joitä* on lokakiiusto alkaen 1970 kieUetty tavanmukai­nen
vapautus takuuta %U3taän ennen oikeuskuulustelua, joutuu
tässä kuussa erittäin pahaenteisissä olosuhteissa oikeuskuuluste-luunKJalUbrnian
Santa CSaran piirissä (co missä hänen on
: - melko rpahdptontitj saada alkeellisintakaan oikeusköhtelua: Se on
^ valkoihoisten asuinpaikka, missä vallitsee suuria ennakkoluuloja
tummaUioMa ihmisiä vastaan yleensä ja-sanomalehtien ja viran­omaisten'nostattaman
hysterian vuoksi erikoisesti Angela Davisia
vastaan. /
Kaikille vähänkin yksityiskohtaisemmin miss Davisin asiaan
tutustuneille tuntuu ilmeiseltä, että hän. on pidätettynä tekaistujen
syytöstenrpen;^eella,j^^ oikeui^jun ja -kunnioituksen penis-teella
ei ole mtään pohjaa. Häntä' sjytetään ihmisrySstostä, isala-vehkeUystä
ja murhasta San i f a l^lkoik
tapahtuneen ampumiskohtaukron/peiiisteell&^^K^^^
sarja — j a kuten näkyy,, siihen Uittyy myös "salavehkeilysyytSs"
mitä käytetään ptdysvaUoissa tavallisesi oiUoin kun valtapureiUä
nutään väitökseen, että miss Davis
6u ostanut vissejä aseit^, joita sanotaan käytetyn edelläinainitussa
oikeustaloranununnassa; Mutte j ^ syytöksen perusteella
^ 1 ^ muka^ lynkkausoikeudesisa lä­hettää
kaasukammioon.^
Ilnum;muuta on selvää, että miss Davis on suuressa vaarassa.
iä'pöiiitikot,^aina preadentti Richs^ Nixonia myö­ten
ovat jo julistaneet hänet Syylliseksi'^ Mainittakoon, että kun
presidentti Nixon onnittieii toista vuotta a t t e i j B I i n jöhtejaa X
Edgar. Hooveria miss Davisin "pidäitämisestä", ^än leimasi tääöSn
^linorpnv.nniBÄti' i l m a n m t i i t f o ' " t A t n v \ « . i B t i 1 r c n » n^ w ^ - l » t l . ; L . u i :;
asiota on käsitelty. Minun täytyy,
sanoa, että hyvää kuuluu, .johto­kunta
on tehnyt suurtyön lepo-kotiasian
eteenpäin viemiseiksi;
Pidieenfjolhtaja Paul Bloinkvistin
Ratiana soBiaalinen tutkimus On-tajrion
suomalaisiäta on mestari­teos,
jö^a^ tullaan lähettämään
Ohtarton maakuntahaUitukselle.
Seuraava askel on saada yhteiT
nen neuvottelu viranomaisten
_^ ssa, sisältäen koko maakun­nan'(
Ajelimointiale^^
teen, kuinka me suomalsuset etni­senä
ryhmänä mahdumme siihen
mukaan. Toivomme yhteisen neu­vottelun
tapahtuvan tammikuun
aikana. Ottaen huomioon kireän
rahatilanteen' valtion kassassa
luulisimime yta me itse voisimme
näytti^ byvää pohjarahaa niin-vaikutus
valtion puolesta olisi
noTOTteiserapi. Tuntuisi myös.rpa-resimihv
suomalaiselta kodilta, jos
omathirret olisivat katossa. Roh­kenemme,
vedota suomalaisiin lah
joituksiin. Pienikin summa on
tervetulluj:. Lahjoitukset tulisi lä­hettää
vasta sitten kun maakunr
tahallitus on myöntänyt määräT
rahan. Nyt ainoastaan lupaus.
Mieltä lämmittävää oli saada
tietää,' että jäseniä on lepokoti-yhdistykseen
liittynyt eri:puolil-ta
maakuntaa. Mutta toivomisen
varaa on saada vielä lisää jäse­niä,
asuuhan Ontariossa kymme­niin
tuhansiin nouseva suomalaisr
joukko. Jotei&a ei ole ollenkaan
ylivoimainen yritys saada oma
Uqpoikpti,' j(N3 >iäe^^ kannam-
,me '^Kictem!^'^ kekoon.
• -^'tjyt :vuDd«i vaihtuessa lepoko-t
i y h d i s ^ tahtoo kiittää kaikkia
niitä ijotka tavalla taikka toisella
auttoivat-lepokotiyhdistyksen syn
tyä. Kiitos suomalaisille sanoma-lehdille
jotka ovat antaneet tilaa
lehtien palstoilla kirjoituksille.
Kiitos monista kirjoituksista joi-täTeri
henkilöt ovat kiijoitt^Mieet.
Kirjoitukset on tutkittu ^ t s ^ in
ja ne ovat auttaneet lepokotiyh-distyksem
syntyä. Kiitos Vancou^
verin lepokotmidistykselle monis­ta
hyvistä nduyoista ja säännöis­tä,
joka helpotti paljon työtäm­me.
Kiitos «lomalaisille seura­kunnille,
jotka ovat antaneet va­paasti
lepokotiyhdistykselle ko-kpu^
uoneet Pian'"aletaan myy-;
mään arpoja joissa on voittoina
kaksi Suomi-matkaa. Ystävä,
kun sinulle tarjotaan näitä arpo­ja
niin -osto. Sekin doUari osal­taan
auttaa oman kodin perus­tuksen
kaivamisessa.
Hyvää uutte vuotto kaikille
suomalaisille! Varaesimies.
PITÄÄ LEPOKODIN
PERUSTUSKANNATUSTA
UIAN SUPPEANA
Luettuani' ^Ontarion-Suomalais­ten
lepokotiy(h«iistyks^ siht^rin
pitkän selostuksen; i n i s ^ ; i ^
taan, että "yli'4Ö0 henkilöä ovait
myöntävästi vastanneet" Jepoko-diai
peruatamisehdotukseen, ja, et­tä
asian edistämiseksi. jäijeste-:
tään jo dollarin hintaisten arpo­jen
myynti, kaikkiaan 3,000 ar-^
paa, minun mieleeni tuli ajatus,
että näinkö suunnilleen 1 pro-
•jentti Ontarion lähes 40,000 suo-raalaisesto
antaa valtuudet täi-'
laisen lepokodin perustamiseksi,'
mistä kustannusten maksu jäisi
valteosalte V sille "äänettömälle
enemmist^eV? Ilmeistä ksuketi
on.^^ttä ne 400 henkilöä/ jotka
ovat kyselykaavakkeet täyttä­neet,
eivät voi ostaa 3,000 arpaa,
Ontarion suomalaisten.; suuri
välinpitämättömyys, asiaan on kai
keti osoituksena siitä, että asia
3i kiinnosta heitä. Toisaalto tun­tuisi
koviö uskalletulta ryhtyä
näin suureen yritykseeen silloin
kuin laajakantoisen mainos- ja
järjestämistyön perusteella ei ole
asian taakse saatu muuta kuin
runsas prosentti tämän maakun-nan
suomalaisista.
Eräisiin muihin väitöksiin ver­raten
mainitussa kiijoitukseasa
myönnetään asiallisesti ja oikein
että sellaisen lepokodin perusto-minai
aiheuttaisi eläkeläisten
huoltomaksujen kohdalta kaksin­kertaisen
verotuksen, kuten leh­temme
"Vapaus on aivan oikein
osoittanut. Mutta Lepokotiyhdis-tys
syyllist]^ mielestäni verotuki
semme liialliseen vähättelyyn ve­toamalla
siihen* että "Canadalla
on tiettävästi länsimaissa noin
toiseksi alhaisin verotusluolkka
palkkatuloisilto".
Tosiasia on 'tietenkin se; että
meitä canadafiaisia varotetaan
mennen ja tullen käidosta hau­taan
asti. Tuloverorjen lisäksi me
maksamme sai^jan "salattuja ve­roja"
kuten tulli- ja niyyntiveroä
ja yhteistuloksena ouy, että ine
joudumme olemaan sanan varsir
naisessa mielessä' yli neljännes­vuoden
työssä maksaaksemme
monenlaiset veramme eri hallitus-portaissa.
Kyllä sen pitäisi riit­tää
•—- ja riittää myös vanhuk-siemme
ylläpitoon.
Olen eläkeläinen, kuten monet
ystävänikin, jotka ovat tässä asi-
"IJöroiitoii Dpn\ftiaalflla SBOK^
men itsenäisyy^it^äa^ pita^
mänsä puheen yhteydes^-CS-'
J:n kansallinen sihteeri Helen
Tarvainen kiinnitti huqmioto
sekä kotimaisiin että ulkomai­siin
asioihin j a korosti «rikm-sesti
rauhan työn tärkeyttä.
Julkaiseinme myOJiastyneenä
'hänen puheensa «oheisena:
" I. ' i «. ,
Huonienila, joulukuun 6 pnä
juhlitaan Suomessa Suomen kan­sallisen
itsenäisyyden .juhlapäi­vää,
juhlaa johon mekin,. Suomen
syntyiset ja Suomen sukuiset Ca-
-ladassafin yhdymme.
Perinteellisellä tovallaFinlan-dui
Inipro on tämän konserttinsa
omistanut Suomen itsenäisyys­juhlaksi
jo useana vuotena. Suo­malaisilla
lauluilla ja soinnuilla
muistamme Suomea ja toivomme
menestystä sen kansalle.
Finlandia kuoro on myöskin
omistanut tämän juhlan CSJ:n 60
vuoden toiminnan kunniaksi.
Torontossa periistettiin ensim­mäinen
sekakuoro jo vuonna 1902
Toronton Suom^aisen Seuran
yhteyteen, siis ensi vuonna on
Toronton Suomalaisen kuorotoi-^
ninnan 70. juhlavuosi, ja samalla
tämän Toronton osaston juhla­vuosi,
sillä Toronton Suömalunen
Seura oli tämän osaston edeltäjä
ja CSJ :n perustava seura.
Meillä on arkistossa tilastotie­toja'
kaikista Toronton suomalai-sisto
vuodelta 1903, heitä oU
täällä sillom 259' henkilöä, mu-caan
luettuna lapset Tässä luet­telossa
myöskin ilmenee yksi ni-
.ni, jonka haluan mainita, Walter
•leikkinen, Aino Heikkisen isä ja
m meille mieltä lämmittävää, että
\ino on mukana tänä päivänä
Finlandia kuoron joukossa, muka­na
tässä tilaisuudessa, jossa kun­nioitamme
järjestömme perusta­jien
muistoa; '
CSJ :n jäsenistö on muodostunut
kokonaan vähävaraisista ihmi­sistä,
palkkatyöläisistä, pikkufar-mareita,^
i metsä-; Ävöss teltdasr
ja talo|iWöläisistä. TästiJdn jo
s ^ säiiraa; 4 ^ järjiMsfiiimh^e^ on.
ja on aina ollut myötämielinen
kukille työtätekevien taisteluille
meidän taloudellisen ja yhteis­kunnallisen
asemansa parantami­seksi.
' '
Järjestönome OTT ollut hUomat-tovana
tekijänä useiden ammatti­liittojen
perustamisessa, sataoisin-hyvinkin
vaikeina alkusaldoina;
jolloin järjestyneitä työläisiä vai^
npttita.
Qlemme yhdessä toisten edis-,
tysmielisten: järjestöjen kanssa
olleet mukana Vaatimassa canada-laisille
yhteiskunnallista turvaa,
työttömyysvakuutuksen, vanhuu-drä"^
eläkkeen, sairausturyiwpuor
lestal Näitä yhfeiskunnaliislaedis
tysaskeleita vähitellen on saavu-tettu^
mutta ei; vieläkään tarpeek­s
i Ne ovat olleet skovan työn ja
painostuksen saavutuksia, el niitä
udm; vain ole meille lahjaksi an­nettu.
Hsimerkiksi se asia, että vam
huuden peruseläke ikä laskettiin
65 vuoteen, siinä tehtiin paljon
työtä useampien vuosien aikana.
Nyt on työn takana vaatimus alen;
taa ikäraja ainakin naisille 60
vuoteen, vanhuuden peruseläk­keen
korottaminen vastaamaan
yhä nousevia elinkustannuksia,^
jotka nousivat yli 7 pros. vuoden
aikana.
Hälyttävät työttömyystilastot
ympäri maata velvoittavat meitä
tekemään työtä saadaksenune
taattu toimentulo jokaiselle Cana­dan
asukkaalle, niinkuin senaat­tori
CroU qn ehdottanut asiakir-jassa
"Kpyhyys Canadassa".^^'
Rauhan työ on tänäkin pf^ivänä
tärkein tehtävämme, tai ^i]^)|m-min
; tänään suurenunalla syyUä
kuin koskaan ennen. -^ithVi
Canadan Suomalainen Jäf j^tö'
kannattaa-rauhaa ja tukjBf!äi|!?u-han
työtä, sillä vainrauhaio^olois­sa
voidaan edistää kansoj^nvr^lli^-
tuuria ja saavuttaa ihmistenlfiy-vinvointi.
Järjestönome on oUut>7äsenenä"~'
Canadan Raiihanliitossa'sen»3pe-t
rustamisesta saakka yli 25: vriot-ta.
Canadan :• Rauhanliitto e lonkin
näiden vuosien aikana- saavutta­nut
huomattavan kunnioitötun
aseman Canadan yhteiskunnassa,
etenkin viimeisien vuosien aikana.
Liiton puolesta on tehty''palbon
työtä, etenkin valjas- ja-jtilki-suustyötä
ympäriv^öadafr. *=^-*«>;
Kun muistamme sitä alkuhikaa,
jolloin sanaa rauhantyö halveksit­tiin,
Uiton jäseniä solvs^ttiin?^-
päri msuito sanomalehdissäv
Toronton Globe and Mail sanoi
toimituskirjoituksessa tv. 1 9 ^ ot­sikolla
"Varokaa rauhan ty^.te­kijöitä",
poUisit hätyyttivät yetoo
(Jatkuu sivulla 5)^
Mitä muut sanovat
assa aivan samaa mieltä kanssa-^
ni.
Epäilevä eläkeläinen,
Sudbury, Ont.
AIHEETONTA KHRKOILUA . . .
. . . OitawaIidnen nappulajoukkue (9-^10 vuotiaal iaalde-kon
pelaajat — V) .V . ' ^ saa pelata yhlään järjesteltyä ,QUe-lua
eikä pitää mitään tumetta Suomessa . . . ,
Ahearaen (Kusainvälisen j presidentti Qun-ny
Aheame — V) perustelu, jonka mukaan Suomen tiurnet^sia
ei tehty asianmukaisia^ ilmoituksia Kansainväliselle jääMekko-liitolle,
ei näylä pitävän vettä« Iroskapa sekä Cansulan että Suo­men
amatöörikiekkoliitto voivat esittää sUä vastaan selyat^lo-disteet...
—Vapaa Sanan loimituskirjoitus, iamnuk. 4 pnä 1972.
. . . JA VASTAUS SIIHEN
O l t a w a . - - . ( C a P ) ^ Ottawan hyttys^jääldekko-ioukkueen
järjestäjät kotiutuivat fiiataina (4 pnä — V) kuvaten Suomi-matkan
''täydelliseksi sekasotkukä" (complete mess) . . .: -
Kansainvälisen jääkiekkojoukkueen presidentti Btämy
Aheame oli kieltänyt matkaluvan. Hän väitti, ettei ais£uilnu-kaisia
järjestöllisiä menetelmiä oltu noudateltu,
C^adan Amatöörijääldekkoyhdistyksen sihteeri Gordon
Juckes oli valtuuttanut (had aulhorized) nämä kansainväliset
kilpaaul. ( I V ) . .
'"Minun mielestäni matkan oli järjestänyt Gordon: Juc^ces,
yrittämäUä saattaa BimnyAhearne kiusalliseen asemaan (lo
embarrass Bunny Aheame) meidän lastemme kustannuksella,"
sanoi matkan johtohenldlonäloindinui Steve flook. ^ -
/'Yksilyiaet seur^ järjestävät Suomessa jääkiekkoilun ia
m 0 jouduixnme Hubien (oikeammin seurojen) välisen kUsle-*
lyn aeka Judce»—Aheame-valisen taistelun puristukseen:
Hän (Hcok) syyt£ suuressamäärässä näistä vaikeulorisla
niitä sucmialaisia seuroja, jotka olivat kutsun lähettäneet.vr
'^aikld tuntuivat kiusaantuneilta meidän saavuttuanune
sinne ja minua kummbastullaa ne ihmiset, jcäden kutsusta sin­ne
menimme. Minä en usko heillä olleen valtuuksia" (kutsun
lähettämiseen V ) . . . Uutistieto tammik. 6 p. 1972.
PÄIVÄN PAKINA
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
9Iaria Rauhala, Waters Twp.,
Ont, täyttöä naansntaina tammi-town
17 pnä 83 v u ^
.JfJ^ Grv^n, Whäefish, Ont,
Pfflitea maiaTiian>taiaa tammikuun 17
inaväbä B l vaotta:
PjiyomäU. 9eaver Lake, Ont
iJ^nJÖ afiKMnanrama, tennnrikuun 10
fmä67 vuotta.
Yhdymme «ukul^sten ja tutta-yjon
oaoeaiiaivutuksim
uupren naisen ilman muuta
DtVisin pidätys "on esimerkki mnUie terroriste^^^^^
. i E^intyessään ensinimäisen k e ^ _________
lussa tämä Kalifornian-yliopisto^ »»emun? fi*9?of»an professori- joUkkomittamen kansan painostus
na tpiminut nuori nainen sanoi peiöttomasti: "Minun läsnäolollani — Yhdysvalloissa, Canadassa ja
taspä oikeussalissa ei ole mitä^ yhteyttä mihinkään xikokae^n. kautta maaihnan vo> tässä t i -
, Minä olen tässä oikeushuoneessa tekosyytöksen kohteena, joka, lanteessa miss Davisin pelastoa.
kaukana siitä, että se viittaili minun syyllisyyteeni, paljastaa KaU- Muistakaamme tässä yhteydes-fpinian
osavaltion poUittisen sorron välikappaleeksi." sä tänä: Samalla kun miss Davis
Kaikista tunnetuista tosiasioista huolimatta on syytä pelätä on eitetty saamasta vapautuöta
että miss Davis-voi joutua lynWiaoikeuden uhriksi. Joka tällaista takausta vastaan ja on sen sijaan
mahdoUisuuttar e p ^ ^ — joka vieläkin uskoo, että rajan eteläpuo- lehdistön ja julkisuusmiesten toi-leVa
98tablis^ent. kunnioittaa poluttisissa asioiäsa oikeuamene- mesta julistettu' "syyUiseksi" pre.
tehniä — hänen i?ietää palauttaa, mieleensä sellaiset nimet kuin sidentti Nixon vapautti kymme-
. Joe HiU, Sacco ja Vin«et;ti, Tpnji^Mooney ja Rosenbergit Erikoisen nien viattomien vietnamilaisten
pahamaineisena on tässä yhtejfdessä pidettävä viime elokuussa ihmisten, naisten, lasten ja van-
San Quentinin vankilassa tapahtuputta kirjaiUja George Jacksonin kusten murhasta syylliseksi to-'
murhaa - pillä Jacksonin, miss payisiii yptävän, piti tulla todista- detun luutnantti William Calleyn
j»ksi t&pän nai?en puplesta. , . ' ristikkojen takaa.
Kun kaiken l i s ^ i presidentti Nixpp, K ^ ^ ^ Korottakaamme arkailematte
Ronald Reagan ja ra|iamah4i9 sanomalehdet oyat keskenään kU- äänemme^ oikeuden puolesta ja
paimen eimanneet m uhkaavaa lynkkau^tuomioa vas-telun
alkua, niin pUloln on todella syytä huolestuipiseen. Vain taan! "
FRAGGED"
Otsikossa oleva lainattu sana
tuntuu ehkä hieman : oudolta;
kuten se onkin.
Eikä se ole outo vain suloi­sessa
Suomen kielessä, vaan mel
ko läheinen "uutuus" ja muun­nos
myös Englannin kielessä.
Mutta kun me saamme nam.
päivälehtien otsikoiste lukea, et­tä
niin ja ifein monta yhdysvalta
laista upseeria on vuoden kulu­essa
"fragged", niin selvää on,
että tähän sanaan ja sen mer­kitykseen
pitää tutustua.
"Fragging" sanalla — joka i »
maantui amerikkalaiseen ja ca-nadalaiseen
lehdistöön iokin a i ­ka
sitten — kiitos Vietnamin so­dan
jatkumisfelle — tarkoitetaan
todellisuudessa "fragmentetion"
eli sirpalepommeja, mutta kuten
kaikilla hyvillä lapsilla, silläkin
on oma lempinimensä.
• Ja • näitä • "sirpalepommeja"
käytetään " f raggingl' ominaisuu
dessa amerikkalaisten sotilaiden
toimesta heidän omia upseerei-tean
ja aliupseereitaan vastaan.
Eräistä uutistiedoista päätel­len
Vietnamissa olevat Yhdys-valtain
asevoimien kihot suu­ret
viskaalit ovat tietenkin niin
kaukana takana ettei heillä ole
mitään hätää V^r eivät koskaan
tiedä minkälainen sirpalepommi
ouihyysikkään toi johonkin muu
hun tavallisto vähemmän 'lyaa-ralliseen"
paikkaan asetettu.
Reuterin vlim^viijckoisen erään
Washingtonin uutistiedon mu­kaan
tällaisia paukkuja tapah­tuu
Vietnamissa tämän tuoste,
sillä tenunikuuste lähtien vuon­na
1970 Vietnamissa on kuollut
tiettävästi 45 upseeria omien
miestensä. asentanusto sirpale-pömmeisto.
i)'
Tämä on kuitenkin vain n^lir-to-
osa kokonaisuudesta sillä
Saturday Reviewn viimeviikkoi­sen
uutistiedon perusteella Viet­namissa
on todettu 463 tällaiste
räjäytystepauste ja i l 8 muute
"epäilyttävää" räjäytystä.
Yllämainitun 45 :n "fragging"
uhrin lisäksi tulevat vielä muil­la
keinoin, kuten ampumalla taX
puukottamalla surmatut upsee­rit
ja aliupseerit, selitti Satur­day
Review. — -
Pentegonin — Yhdysvaltain
jSDtepäämajan --i_toimeste ei ole
kiistetty näiden tietojen -toden^
peräisyyttä. Onpahan väin e i ­tetty,
ettei Pentegonissa ole v.
1970 uudempia tilastotietoja!
Viimeksiroainittuna vuonna
kuoli 34 upseeria ja aliupseeria
räjäytyksien Johdoste "joiden ei
välttämättä taryinnut olla fragr
ging-räjäyty5csiä", kuten on se­litetty.
Kaiken kaikkiaan vuoden, ai­kana
(1970) oli 209 fragging-räjäytykseksi
epäiltyä tapausta,
selittää edellämainitun artikker
lipkirjoittoja Eugene Linden,
joka on tutkinut tätä kysyipystä
Etelä-Vietnamissa.
"Fragging pn pullistunut.ar^
meijjom sisäiseksi sissisoda|csi ja
Vietnamin joissakin o.<<iBsa se n i - ;
heuttaa upseereille ja aliupsee­reille
suurempaa pelkoa kuin
sote Charliete" (vietnamilaisten
haukkumanimi) kirjoittaa mr.
Unden. ,
Samalla kertaa hän sanoo
USAn armeijan lakimiesupsee^
rien arvioivan, että ainoastaan
10 prosenttia "fragging-tapauk-siste
tulee oikeuden käsitettä*
vaksi".
Ja tällekin mielettömyydelle
löjrtyy selostus. Pragging-ope-raatioeta
henkiriepunsa pelas-teneet
upseerit ja aliupseerit
ovat usein tietoisia kenen toi­mesta
heitä vastaan on hyök­käys
järjestetty, selittää mr.
Linden, mutte he ovat pelois­saan
että uusia yrityksiä voi­daan
tehdä heidän pois raivaa­miseksi
fragging-^menetelmän -
avulla. — —
Ja siunatuksi lopuksi, kun
kerran sota-asioissa ollaan. A i ­nakin
vähän vanhemmat lukijat^
muistevat ne ajat jolloin Hit­lerin
Saksa kumppaneineen "oi­kaisi
linjojaan", "vetäytyi to­kaisin
parempiin asemiin" ja k i ­rosi
"kovasto talvesta" johtua
nutto huonoa sotaonneaan.
Amerikkalaiset ovat tämänkin
tyylin oppineet kärsittyään aut­tamattomasti
suuren sotilaalli­sen
häviön Indokiinassa.
Joulujuhlan kunniaksi järjes­tetyn
Pohjois-Vietnamin hir­veän
ihnapommituksen yhteydes
sä on herätelty vanhoja muis­toja
hitleriläisten tappioiden
merkityksistä.
^ Monen päivän kuluttua sen
jälkeen ^ kun koko maailma jo
tiesi Hanoin uuti.sten perusteella
että amerikkalaiset oUvat ^ r -
sineet raskaita lentokonemene-tyksiä.
tässä merirosvomaisessa
ilmahyökkäyksessään Pentagon
myönsi menettäneeensä joij^uk.
aikana 10 lentokonetto. Mu)ito-man
päivän kuluttua sen ^jäl­keen,
torkemmin sanoen yiime
keskiviikkona, USAn sote^ääl-lystö
myönsi kuitenkin mfefaettä-neensä
vielä yhden lentokoneen
jo edellisenä perjantoina (siis
yhteensä 11 konette).
Ja viime maananteina ame­rikkalaiset
hyökkääjät menetti­vät
omien tietojensa mukaan 4
helikopteria.
Ei siis ole ihme vaikka Sai­gonin
uutisissa on puhuttu "epä-teva-
llisen säämuutoksen" vaiku-
-tusto siihen, että Pohjqia-Viet-namin
viimeisimmistä lisemmi-tuksjsta
ei_saatu toivottuja Vtu-
JöRsia".-^ - _ — ;•;
— Ne\v-York Times Servicen uu­tistiedon
-mukaan Saigonissa
oleva Yhdysvaltain päällystö on
''yleisesti puhuen tyytymätön"
viisipäiväisen pommituksensa; tU
loksiste. • Hyökkäys aloitettiin
sunnunteina (jouluk. 26' pnä)
kuulemma\hyvän sään vallites­sa,
mutte sääsuhteet muuttuivat
kaiketi öitä mukaan kun Poh­jois-
Vietnamin ilmatorjuntaty-kistö
lisäsi lauluaan aina qiinä
määrin,' että kaikki nämä flen-
.tokoneet (46 :tte' konette lu-kuunottamatte)
"palasivat r ta­kaisin
pommilastejaan p^jl<l»tte-matta".
I
No, aikansa kutakin, sanoi
pässi kun päätä katkaistiin.
— Känsäkqyr^.