Vapaus, November 23, 1928

              VAPAUS St»mb «ttaK Omik)) tUhm-
T O I M I T T A J A T i
A-^TAAKA. B. A - TENHCNEN. H. StH-l- E- PEHKOXEM
B ^ » ^ at A « Ttt 0£Ce» D«aita«tt. Ottsm. — aocxmd eUm mttut.
VAPAUS iLa>«rt7)
Tb» «BI, oicsa of riaalA tr«k«» ia Cau4«. PablUbed AMSJ tr Juabcir. OirtMto.
1 « . »tSO. 6 kk. fZJO. « k k . 11.75 J . 1 kk. »JB», ~_TMT«».lXoai. }. S * — «.rfJ»
I «k. »t» 6 kk. CSJO. t kk. CLM ia 1 k k . $IM.
#IWBBS«no3aH>t9kMt
lUIOTCSHINHAT VAPAUDESSA:
A T i o f l c o O B o e s k M t »2i» k e i u . «JA» l»krf KUU.^I»?wk*. «^J^S-fcT •ct «SA k o t a . SOe. hOamktu kUtoiU««*lta t a i aMl«toiriWT« I . — Hihff««T<a<lB» |a y » * ; ^ ^^
d s c n u i U s u e t » k i « » . - TOaafala. { o i u d « « o " taka, «1 t > l l a Bhanimita. p a i » aB<au»t«i. j
aio»,, a»ot»k^ PUH oK. ko«ncd.-^Iu.no 4 ''•^""^l^f^'^^ «ki?i.»i«i.
Vapudea totoito.: H»on«u»o » 7 . »Uekey Boiläin*. * ! > « * « " St. P»i«lin_536V-k
ö M t o r i : Vhtnr BolUiac SS Lon» St . Pokalia W3«.- F«ttlo«>wi Boa <t. S»Jb»»y. 0»t.
C « , ^ aatwtWt* tataa Tfc. p « t e o l . toeh. Hiaianan e b a r p . Cpr aiafU i M a r t l M i TU.
t M bart ««»»attijln* tBodiajn arnon» t t « FicniA Peopto Ui
Tba Vapaoa
I M atf «mot. t d u B M aa. ~ u « i ««.nUI»«a köj-ttakaa . i , « U « . Uikkoa-koiUj..
nialiimrna »toalHt J. V. kAl«A-STO, «ikk«enkoita>a.
Verisiä tilastoja valkotenrorista
Kansainvälinen punainen apu on
juuri julkaissut tilastot kansainväli­sestä
valkolerrorista ja porvarilli­sesta
luokkaoikeudesta vuoden 1918
ensimäiseltä puoliskolta. Nämä ti­lastot,
jotka on laadittu porvari-lehdistön
tiedonantojen mukaan (on
otettava huomioon että porvari leh­det
eivät anna kaikkea julkisuuteen),
osbttavat valkoterrorin suurta ja
kauheaa laajuutta. Tammikuun 1
päivästä kesäkuun 30 päivään mur­hattiin
10,377 vallankumouksellista,
rääkättiin 13,107, vangittiin 36,765
ja 356 karkotettiin oikeuslaitoksien
määräyksistä. Kotitarkastuksia toi­mitettiin
22,394 työläisen kodissa,
virastossa y.m., 995 järjestöä ja ko­kousta
kiellettiin sekä sanomalehtiä
ja kirjallisuutta lak(cautettiin 478
tapauksessa. Erikoisoikeudet, sota­oikeudet
ja tavalliset oikeusistuimet
tuomitsivat 6,603 työläistä ja talon­poikaa
907 jutussa; näistä 3395 tuo­mittiin
kuolemaan, 30 elinkautiseen
vankeuteen ja loput yhteensä 6,629
vuodeksi ja 6 kuukaudeksi vankeu­teen
ja 169,956 dollarin sakkoihin.
960 vankia teki 42 syömälakkoa
raakaa vankilahallintoa vastaan, ja
olivat yhteensä '6,219 päivää syö­mättä.
Nämä ovat julmia ja verisiä nu­meroita
1928 ensimäiseltä puolelta
vuodelta! Vallankumouksellisen työ­väenluokan
kansainväliset ensiavun
joukot ovat maltillisesti laskeneet
poiVairiliisteir' tiedottamat
tapsmkse^^aiUcak niistä
nosfäftäa-^^iihtyipystä, suuttumusta
ja vihaat^.' 'Vaik^^ numerot ovatkin
näin kauhiatutt^at, oyat ne vain
osa siitä vällEoisen teritirin työstä,
mikä ph viimeisen kymmeheh vuo­den
ajan raivonnut lakkaamattomas-ti
koko kajpitalistisen maailman riis-tetyitä
vastaan. Ja todellinen
tilanne on vieläkin hirveämpi
Nämä toveri Barbussen sanat, mit­kä
hän esittää Balkanin mai­den
valkoterroria kuvaavassa kirjas:
saan, ovat näihin numeroihin kat­soen
monin kerroin oikeutetut. Mit­kään
tilastot eivät voi esittää sitä
eläimellisyyttä, kidutusta, sukulais­ten
kyyneleitä, uhrautuvaisuutta ja
uskollisuutta vallankumouksellisene
liikkeellev mitkä sisältyvät jokaiseen
murhaan, vangitsemiseen ja tuo­miooni
,
Onnettomuudeksi me emme voi
takoa työläisten päihin ja sydämiin
tilastoja valkoterrorista ja porva­rillisesta
luokkaoikeudesta kaikissa
maissa.
Erinäiset kapitalistiset hallitukset
käyttävät erilaatuisia verisiä sorto-keinoja
joko salaisesti tai avoimesti,
*'jumalan säätämää" hallintoansa
uhkaavan vaaran mukaisesti* Sellai­sissa
maissa, joissa luokkataistelu on
äärimäisesti kärjistynyt, käytetään
avoimesti raäkamaisinta terroria jo­kaisen
vapautusliikkeen tukahdutta­miseksi.
Näissä tilastoissa, mitkä ivaavat
kaikkea inhimillisyyskäsitettä, ottaa
Kreikka ensimäisen tilan niistä mais­ta,
joissa terrori on Vallalla. Tässä
pienessä maassa, jonka väkiluku on
ainoastaan viisimiljoonaa, murhat­tiin
76 työläistä ja talonpoikaa vuo­den
1928 ensimäisellä puoliskolla,
527 haavotettiin ja 2,019 vangittiin
sekä toimitettiin 1,045 kotitarkastus-ta.
Billgariassa, jonka väkiluku on ai­noastaan
viisi ja puoli miljoonaa ja
jossa on julmin terrori raivonnut
silten vuoden 1923, menetti 33 val­lankumouksellista
henkehsä tämän
vuoden, ensimäisellä puoliskolla,
368 haavoittui ja. kidutettiin, ja
1,624 vangittiin, joista 15 tuomittiin
kuolemaan ja 19 elinkautiseen van­keuteen;
1,494 talossa toimitettiin
kdtitarkastus.
Toisessa Balkanin maassa, Jugo­slaviassa,
jossa on 12 miljoonaa asu­kasta,
vainoamisraivon tulokset ovat
seuraavat: 34 murhattu, 532 haa-vottunut,
1,570 vangittu, 9 kuole­mantuomiota
langetettu ja yhteensä
yli 580 vuotta vankeutta.
Poliittisissa jutuissa tuomittujen
vankeusrangabtuksien vuosimääräs­sä
ylittää fascistinen Itali,a kaikki
muut maat. Niiden niukkain tieto­jen
mukaan, jotka pääsevät vuota­maan
ulkomaille, tuomittiin Musso­linin
valtakunnassa työläisiä 2,434
vuodeksi vank(eusrAngaistuksiin, 14
työläistä ja intellektuaalia murhat­tiin,
2,224 vangitsemista ja 1,979
kotitarkastusta toimeenpantiin.
Italiaa seuraa Puola: kuudessa
kuukaudessa 1,262 vuotta vankeutta,
3 kuolemantuomiota, 18 murhaa,
1,017 haavottunutta, 3,379 vangitse­mista
ja 4,053 kotitarkastusta on
Pilsudskm hallituksen ennätylraenä.
Terroristisissa maissa- tietää pitkä­aikainen
vankilatuomio' kuolemaa,
tai pitkiä sairausvuosia. Poliittisten
vankien rankaisemiseen käytetään
mitä raaimpia keinoja siksi, ettei­vät
he kykenisi jatkamaan taistelu­aan
vankilasta vapauduttuaan. Raa­kuuteen
vastaavat vallankumouksel­liset
syömälakoilla ynnä yksityisellä
niskottelulla. Yksistään Rumaniassa
olivat poliittiset vangit yhteensä
2j603 päivää syömälakossa. tamihi-kuun
1 päivän j»'kesäkuun 30 päi­vän
välisenä äikahä; kuolassa 1,583
paivaa.
"Känsanva
Nuorten luokkataistelu-iselle
2* Nuorten työläisten merkityksestä luokka­taistelussa
(L) Kapitalistisen kehi^l^sen ha^
masta alusta alkaen ovat lapsefc nuo­ret
ja nalstyöläiset muodostaneet k a ­pitalistisen
voiton kasaamisen läh­teet.
Sen nykyinen vaihe (m ratdo-nalisoimisen
valhe. Nupret työläiset'o-vat
nykjrtsen eniten riistetty työväen­luokan
osa, jota hyväkseen käyttäen
työnantajat pyrkivät vanhpm pienkin
työläisten elämäntason alentamiseen
Ja heikentämään niiden järjestettyä
voimaa. kaikklaTTa siellä, missä työ­läiset
ovat Järjestyneet nninlhhi.
TJröväenluokan järlestyne^n iosan
täytyy käsittää, että laiminlyömällä
nuorten työläisten järjestymisen ja
tarp^t ja kieltämällä auttamasta
heitä, pelataan työnantajien hyväksi
Työväenluokka ei voi olla menestyk­sellinen
taisteluissaan kohottaessaan
työväenluokan elämäntasoa ja var­sinkaan
Järjestämään Järjestymättö­miä,
ellei se kokoa nuoria työläisiä
täisissä^' i ipitälistisis-sa
valtioissa porvaristo koettaa tu­kahduttaa
vallankumouksellisen liik­keen
luokkaoikeutensa 'aVulla.
Saksan tasavallassa oli 300 jut­tua
käsiteltävänä, joissa 407 työläis­tä
tuomittiin 155 vuodeksi 7 kuu­kaudeksi
vankeuteen ja 4,393 mar­kan
sakkoihin. Poliisit ja f aseistit
murhasivat 11 työläistä, haavottival
284 ja vangitsivat 919.
Tshekkoslovakian porvaristolla on
omallatunnollaan - yhden - ' työläisen
murha,' 138 haavoittaminen, 242
vangitseminen ja viiden poliittisen
siirtolaisen karkottaminen. Tämän
lisäksi tarkastettiin 101 taloa sekä
220 järjestöä, kokousta ja sanoma­lehteä
lakkautettiin.
Japanissa kiihtyi vaino parlament­tivaalien
jälkeen taloudellisen tilan­teen
huononemisen kanssa, mistä on
todistuksena kymmenen murhaa ja
4,027 vangitsemista.
Vaikkakin nämä h.k. "kansanval­taiset"
maat peittelevät sorlometo-dejansa
omassa maassa, niin siirto­maissa
ne käyttävät täysin avoimesti
verisintä terroria kapinoivia alku­asukkaita
vastaan. Ranska, Englanti
ja Amerika ovat esimerkkejä tässä
suhteessa.
Ranskassa murhattiin 140 työläis­tä
ja 403 vangittiin. Turvapaikka­oikeuksista
huolimatta Ranskan por­varisto
karkotti noin 100 siirtolais­ta,
joista useimmat olivat italialai­sia.
Sitten elokuun 1926 on yli 13
tuhatta siirtolaista karkotettu, 384
kotitarkastusta toimitettu, 22 järjes­töä,
kokousta ja sanomalehteä lak­kautettu;
ranskalainen luokkaoikeus
on asettanut syytteeseen 296 työläis­tä
202 eri jutussa, jotka päättyivät
285 vuoteen, 3 kuukauteen vankeutta
ja 11,445 dollarin sakkoihin. Rans­kalaisessa
Marokon alusmaassa pu­dottelivat
lentokoneet pommej'a tyy­tymättömiin
Ijytiin ja opettivat niil-le
"kansanvallan" todellisen merki­tyksen,
minkä seurauksena 1,020
miestä, naista ja lasta tuli revityksi
kappaleiksi.
Brittiläinen imperialismi, j'oka
omassa maassaan vielä käsyttelee työ­väkeä
lievästi, kä)-ttää siirtomaissaan
ja muissa kontrollinsa alaisissa mais­sa
nykyaikaisempia ihmiselämän tu-taistelun
olosuhteittensa parantami­seksi
Ja yhdistä heidän harrastuksi­aan
koko työväenluokan harrastuk­siin
Ja pyrkimyksUn. ' .
(2.) Nuoret työläiset esittäväit san­gen
huomattavaa osaa työväenluo­kan
taistelukykyisyyden kasvattami­sessa
ja vallankumouksellisen liikkeen
kehittämisessä Canadassa. Vertsdlim
vuoksi mainittakoon, että Mont];<ealih
kumltyöiäisten lakossa. Wellandin ja
Toronton kutomatyöläisten lakplssa
nuoret työläiset oinasivat 80% eturi­vin
taistelijoista, sekä l^du>kozniteoit-ten
Jäsenyyksistä. SamaiOmenee Y h ­dysvaltain
kivihiililakkoor nähden.
Voimakkaimman ja vaikuttavimman
työlälsnuorisptyypto tällä mantereella
muodostavat ulkomaalaisista > vanhem­mista
täällä syntyneet nuoret Nuo­ret
työläiset tulevat niinollen -yhdys­siteeksi
erinäisten ulkomäalaissyntyis-
'ten Järjestyneitten työläisten puolel­ta
maan työväenliikkeeseen. Jotka.
Jos vanhempi väki opettaa ja. kasvat­taa
luokkatietoisuuteen, • sihrtää van­hemman
siirtolalspolven k<^mukset
työväenliikkeen yhteisiksi kokemuk­siksi
Ja tämä työläisnuorisopolvi tul­len
Johtavaksi tekijäksi maan työ­väen
Ja pienviljelijäin taisteluissa ja
sen taistelujen johtajiksL
Maan työväenluokan edessä oleva
«rtäätQhtävä on järje^mättömften
järjestäminen taisteluun työpantaja-luokkaa
vastaan, joka pyrkil^ tlLsisä
vaiheessa alentunafm työyä^niupkw
elintasoa, alentan\aan. palkkpia; Jia
murskaamaan uniot^ avopajan^tieltä'.
Kuoret työläiset ollen uusina tulok­kaina
maan työväenluokan järjesty­mättömin
osa, eniten riistetty ja
niinollen kypsä järjestymiseen. Aloit­teet
nutarten työläisten Järjestämiseksi
ja lucdckatietoiseksi kasvattamiseksi
kasvaittaTO» maan työvä^jnluokan
taistelukykyisintä voimaa. Jonka jär­jestämiseen
yhtyy yleensä J ä r j ^ -
mättömien järjestyminen ja taistelu
työnantajaluokkaa. imiolden taantu­muksellista
virkavaltaa ja paaseja
vastaan. •
Nuoret työläiset tulevat myöskin
pääasialliseksi taisteluvoimaksi -va­semmistoliikkeen
muodostamisessa u -
nioihln ja Canadan Työväenpuolueen
ralcentemisdkB^. Järjestymättömien
järjestämisUikkÄ^n pääasiallisin h i -
dastuttaja. Jopa ehkäisijäkin, on u-niobyrokratia.
Joka ei joskaan tule
Järjestymättömiä Järjestämään- Tä­mä
- osoittautui selvästi juuri päätty­neen
'Canadan ammattikongressm
kpnventslonln suhtautumisessa. Nuo­ret
työläiset, jotka aina ovat taistel­leet
uniobyrokratiaa Vastaan' tulevat
^näinollen Järjestämään itsensä pääs-
^täkseen sisälle unioihin Ja saadakseen
/alansijaa niissä. Tämän Jatkaminen
pferustaa tärkeän tekijän vasemmisto-äVustah
~ luomiselle. Ssim. juuri nyt
klLynnissä olevat / lieuloma-työlälsten
jä autotyöläisten järjestäminen. (Kai­vostyöläisten
Järjestämisessä on tämä
ilmeistä jatkuvasti.)
Vaikkakin nuoret työläiset ovat vie­lä
poUitt&esU äänioikeudettomia, niin
lasten osallisuudeu merki|7ksestä
4.) Näiden erikoisten ja omalaatuis­ten
olosuhteitten takia. Joissa Cana­dan
työväenluokka kehittyy (kuten
länsimaakuntien avaaminen, maaseu­tuväestön
niuodostaessa väestöenem-mistön.
perusteollisuuksien työväestön
muodostuessa ulkomaalaisista työläi­sistä,
aikana. Jolloin Canada ei vielä
ollut tullut itsenäisesti tuimustetuksi
maalinift-n imperialistisessa politiikas­sa).
Josta Johtui se että tässä kapita-llstisesti
korkealle kehittyneessä
maassa oli mitä takaperoisin työväen­luokka,
selittää myöskin sen, että
tämän maan työläisnuoriso on ol­lut
takaperoisin osa työväenluokasta.
Mutta sittemmin tapahtuneet perus­teelliset
muutokset objektiivisissa olo­suhteissa
(kun Canada tulee yhä e-nemmän
vaikuttavaksi Johtavassa
imperialistisessa politiikassa siirtolais-
No. 259 — 192»
vasta sitten huomasi puhujalle vaa.
tun vesilasin pöydällä. Josta
jotttanut hänelle huomautti vesilaön
olevan sitä varten, että jos
niinkuin sanominen käymn^^j lyhv^
si, niin siinä voi tarttua vesilasiin
samalla. saada taas 'Tangan" i g g^
kiinni.
kriisit, maatalouskriisit, t e o U ^ ^ J
ratsionaKsoiminen luokkataistdun
ä i t y m i n e n , jotka ovat ttiHeet
ovat lisänneet vallankumo-uteellista
vaikuttavalsuutta canada-laiseen
nuorisoon kuten edellä ku­vailtiin.
Maan työväenliike, jdta
puuttuu nuorten ainesten vaJlanku-mouksellisftl
Sementin .vlridstavaa.
vaikutusta, ei voinut kehittyä nihi
taistelukykyisäksi kuin Europan mait­ten
työväenliike. Kuitenkin nyt vii­meisten
vuosien kehitys ja muutokset
ovat loihtineet työläisnuorisosta maan
työväenliikkeen Ja koko työväenluo­kan
. eteenpäin pyrkivän militantti-simman
osan. Kehittyvät kriisit ja
sodanvaara tulevat edelleen särke­mään
monta harhakäsitystä nuorten
työläisten mielistä ja kiinnittämään
sen yhä kiinteämmäksi osaksi työ­väenluokasta
ja vallankumoukselB-sesta
luokkataistelusta.
(Jatk.)
Ammatillinen liike
Nova Scotian kaivostyöläisten on valmis­tauduttava
vastustamaan seuraavaa
palkkain alennusta
kranmunistisen nuorisoliiton jäsenet
ovat mukana Työväenpuolueessa tu­tustuakseen
työväenliilfie^en Ja
tullakseen taistelijoiksi pbUittiseUa a-lalla.
3.) Nuoret työläiset tulevat mi-litanttisiksi
vallankumoustaistelijoiksi
kapitalistisia sotia vastaan. Omakoh­taisen
vallankimiouksellisen taistelun­sa
opetttuinina nuoret työläiset tiilevat
sisäiseksi yUyttäJä)^ koko työväen-hiokan
Kiinnittämiseksi yllfctjiseen
taisteluun sodan vaaraa vastaan. Brlt-tiläis-
amerikalamen sota voi ajaa
sisällissotaan., Mitä vaatimuksia a-settaa
se. Canadan työväenliikkeelle
ja exmenkaikkea kommunistiselle liik-keelle?
liaitsityöläislin «lisääntyminen^. Ja
luokkataistelim: kiihtyminen tekevät
työläisläpi^t taisteluvoimaksi luokka­taistelussa.
Lapsityöläisten osallistu-ininfeh
' kdtduiakkoihih, lakönvahdin-täati'
jJte. ovat: osoituksella "työläis-läisistä
lentokonebta pudotettiilla
pommeilla. Intiasta^ tiedotetaan 43
murhatiista ja 687 haavottuheesta.
Samoassa 11 ihmistä menfetti hen­kensä
ja Solomon-saarilla 25. Näi­den
lisäksi joukko ihmisiä telotet­tiin
varsinaisen kuulustelun jälkeen.
Sudanissa oli 65 uhria. Etelä-Afri­kassa
ovat poliittiset murhat päivä­järjestyksessä.
Pohj ois-Amerikan Yhdysvalloissa
työnantajain käyttämä terrori koh­distuu,
yhdessä oikeuslaitosten ja
poliisin kanssa, lakkolaisia vastaan.
Uhriluku nousee 16 murhattuun, 501
haavottuneeseen ja 1,894 vangittuun.
Oikeuslaitokset tuomitsivat syyte­tyille
työläisille 42,500 dollaria sak­koina
heikentääkseen Amerikan työ­väenliikettä
rahallisesti. Nicaraguas­sa
kaikki vastustus Yhdysvaltain im­perialismin
laajentumisyrityksille
poistettiin "luotettavien" lentokone-pommien
käyttämiseira. Uhreihin si­sältyy
482 runneltua ihmistä. Mek­sikon
papillinen vastavallankumous.
Yhdysvaltain pääoman suojelemana,
on aiheuttanut 481 henkilön mur­haamisen.
Valkote^rori pn kauhein Kiinassa^
Amerikalainen, englantilainen ja ja­panilainen
imperialismi sekä oikeis­tolainen
Kubmintang työskentelevät
hautausmaarauhan aikaansaamiseksi,
että riistoa voitaisiin harjottaa en­tistä
helpommin. Samaten kuin
vuonna 1927, saivat kiinalaiset työ
Iäiset ja talonpojat vuoden 1928
ensi 'puoliskolla uudelleen kantaa
suurimman uhrin kansainvälisen yh­teiskunnallisen
vallankumouksen
alttarille. 7,010 urhoollista vallan
kumoustaistelijaa, molempia suku­puolia,
mestattiin, hirtettiin, kuris­tettiin,
ammutti^ ja hakattiin tai
muuten kidutettiin kuoliaaksi. 3,340
työläistä ja talonpoikaa telotettiin
"laillisesti", s.t.is. oikeuslaitoksien
tuomitsemina. Todelliset numerot
ovat huomattavasti korkeammat, sil­lä
sotakenraalit tavallisesti kieltävät
tapettujen tai telotettujen lukumää­rien
julkituomisen. 5,007 muuta val­lankumouksellista
haavotettiin tai
kidutettiin, 3,820 kotitarkastusta toi-miteltiih
kiinalaisten sotajoukkojen
toimesta ja 252 kokousta ja järjestöä
hoamisvälineitä. Iraldssa tapeltiin kiellettiin. ~.
257 rauhallista alkuasukasta britti- Kiinalaiset .pyövelit jtelkeävät vain
harvoja ;vallankumouksellisia Vanki-lahelvettiin;
he suosivat yksinker­taisempaa
menetelmää—mestausta.
Epäilys' konimunistisuudestj^ tai se
seikka, että jollain tytöllä bn lei­kattu
tukka, on riittävä syy tutki­muksetta
' telöttamiseen. Tämä se­littää
seti, miksi vain 22 kiinalaista
talonpoikaa ja työläistä on tuomittu
137 vuodeksi, 6 kSiÖcaudeksi van­keuteen
poliittisista rikoksista.
Vuoden 1928 ensi puoliskolla
murhattiin tai telotettiin itsekunakin
päivänä 76 henkilöä valkoterrorin,
tuon sorrettujen kansojen painajai­sen,
uhrina. Jokaisena päivänä ku­luneen
puolen ?vuoden aikana por­varilliset
luokkatuomarit oyat lan­gettaneet
36 vuotta vankeustuomioi­ta.
Jokaisen luokkatietoisen työläi­sen
tulisi pysyväisesti pitää mieles­sään
nämä numerot. Tällä tavoin
parhaitten vallankumoustaistelijain
on kärsittävä tai vuodatettava veren
sä taistelussa kansainvälistä porva­ristoa
ja heidän sylikoiraansa, kan­sainvälisiä
sosialidemokraattisia joh­tajia
vastaan.
Porvarillinen kulttuurimaailmg,
suurin osa porvarillisista demokraa­teista
ja intellektuaaleista, jotka jul­mistuvat
kun työläiset vahingoittavat
jotakuta taantumuksellista; porväril
linen ja sosialidemokraattinen sano­malehdistö,
joka tekee vuoria mät­täistä,
missä vain on iSjahdollista
mustata vallankumousliikettä, vaike­nee
näistä verisistä numeroista, jotka
osotlavat valkoterrorin jälkeä. Kii­nalaista
verikastetta vastaan ei-ilme­ne
protesteja, vaikka- sen uhreiksi
sitten kevään 1927. bn joutunut 337,-
000 nimetöntä työläistä ja talonpoi­kaa
yhdessätoista maakunnassa. 'Yk-sinpä
kansainvälinen työväenluokka­kaan
ei ole ryhtynyt kyllin voimak­kaasti
protesteeraamaan Kiinan kau^
huja vastaan, pidättämään valkois­ten
telottajien riehumista.
Huolimatta taistelusta jokapäiväi­siä
kotoisia terroritapauksia vas­taan,
on kansainvälistä valkoterroria
ja porvarillista lupkkaoikeutta vas­taan
käytävän taistelun ohella vält­tämättä
yhä tehoisammin taisteltava
K i i n ^ kauhuja vastaan ja alituisesti
suurenevien jpuISköjen kerä. Tämä
on kansainvälsien proletariaatin p^y-hin
velvollisuus. — RUDOLF BELKE.
Nova Scotian kaivostyöläisten tu-:
levaisuus näyttää kaikelta muulta
vaan ei ruusuiselta kiin heidän ny­kyinen
palkkasopimuksensa loppuu.
Nova Scotian kaivosmiehet kuuluvat
Ameiiikan (htUeiikaAvajain liittoon.
Joka juuri päätti viisitoista kuukaut­ta
kestäneen "onnistuneen" lakon
YhdysvaUoissa; Ja Lewisin masiina
nyt allekirjoittelee sopimuksia. Joi­hin
sisältyy palkanalennuksia 1.50—
2.50 dollarim päivältä. Toisin sanoen
Yhdysvaltojen kaivosmiesten palkat
ovat yhtä alhaalla,kuin ennen maa­ilmansotaakin.
Tämä suunnaton palk­kojen
alentaminen Yhdysvalloissa tu­lee'
kuvastiunaan Nova Scotian h i i -
lehkaivajain palkkataksassa, ellei te­hokkaisiin
toimenpiteihin ryhdytä
nyt heti. A
Yhdysvaltalainen hiili kulkeutuu
Montrealin markkinoille. Jossa se jou­tuu
kiihkeään kilpailuun Nova Scoti-assa
kaivetun hiilen kanssa. Kun No­va^
Scotian hiilikaivosten omistajain
periaatteena on se, että Nova Scotian
pälkkataksan eroavaisuus, verrattima
Yhdysvalloissa maksettuihin palkkoi­hin,
on ylläpidettävä, ,j?öidakseen
myydä kivihiUtä Montrealin markki­noilla,
niin ei ole epäilystäkään, et­teikö
Nova- Scotian kaivosten omis­tajat
omaksuisi tätä kantaa kun ny­kyisin
voimassa oleva sopimus kuuluu
umpeen. Se merkitsee että Nova Sco-tiassa
tullaan tekemään yrityksiä
palkkojen alentamiseksi lähelle eimen
maailmansotaa vallinnutta tasoa.
vallalla suuressa määrin tyytymättö­myyttä
Ja vihaa John L. Lewisiä Ja
hänen mädäimäistä kaivosten.omista­jain
järjestöään vastaan. Tämä mieli­ala
voidaan virallisesti tukahuttaa jä-lellä
olevien muutamien kuukausien
aikana, mutta tämä viha ja tyytymät­tömyys
tulee leimahtamaan ilmoille,
miu^katen kaiken virallisen hillin-nän.
kun työläiset Joutuvat katso­maan
silmästä silmään suurta palk-kataksojen
alentamista; Ja he tule­vat
kiroamaan niitä, jotka ovat pi­dättäneet
heidät vapautumasta Le­wisin
virkavaltaisen koneiston vallas­ta.
Joko valmistautuneina tai val­mistautumattomina
hiilenkaivajat tu­levat
taistelemaan jokaista heidän e-lintasonsa
alentamisyritystä - vastaan.
Jos nyt tehdään valmisteluita, niin
tulevassa taistelussa tulee olemaan
voiton mahdollisuudet; ilman valmen­tautumista
taistelu tulee Johtamaan
varmaan häviöön. /
J. B. MCLACHLAN.
Timminsin uutisia
Ps^styvätkö Nova Scotian hiilenkai­vajat
tehokkaasti vastustamaan^ tätä
hyökkä375tä eUntasoaan vastaan? Sit­ten
vuoden 1923 on Järjestöstä ero­tettu
useita sellaisia työläisryhmiä,
jotka siihen saakka kuuluivat järjes­töön.
Täten on tapahtunut kaikille
ampujille Ja tarkastajille. Joiden mu­kaansaaminen
on hsrvin tärkeää te­hokkaan
t^telun kä3miiselle. Sama
koskee myös radan korjaustyöläisiä
rautateillä kaivaimoilta laivalaitu­reille.
Niinikään ovat nyt suuret jou­kot
rakennustyöläisiä järjestön ulko­puolella
seuraiiksena John L. Lewisin
tiumiollisesta toiminnasta — hiili-kaivantojen
omistajien palvomisesta,
liman näiden työläisten aktiivista yh­teistoimintaa
uhkaa Nova Scotian hii-lenkaivajain
lakkoa palkkataksansa
säilyttämiseksi varma epäonnistumi­nen.
\
Turhaa on myös toivoa rahallista
apua Yhdysvalloista, mitä tarvitaan,
jos Nova Scotian hiilenkaivajat tah­tovat
pitkäaikaisen lakkotaistelun a-vvilla
vässrttää kaivosten omistajat.
Itseasiassa eivät Nova Scotian kai­vosmiehet
ole saaneet rahallista a-vxistusta
taisteluissaan sitten, kun Le­wis
ryhtyi Amerikan hiilenkaivajain
liiton presidentiksi vuonna 1920; pähi-vastoin
Lewis on kerta toisensa jäl­keen
käyttänyt virka-asemaansa mu-sertaakseen
Nova Scotian hiilenkaiva­jain
taistelun. Tähän mennessä Le-wis
on murskannut Yhdysvaltain hii-lenkaivajahi
mton i^aleiksi, vaikka
se ennen oli mahtava kansallinen
Järjestö, Ja on ajanut siitä pois sato^
jafcuhansia jäseniä. Lewis ei ole kos­kaan
yrittänytkään tehoisasti aut­taa
Nova Scotian kaivosmiehiä; ny­kyjään
tällä mustalla roistolla ei ole
edes varojakaan heitS avustaakseen.
Mitä tekee itse novascotialaincn hii-lenkaivaja
valmistautuakseen taiste­luun,
johon hän tulee joutumaan
muutamassa kuukaudessa? Ei mitään,
voitaisi s^oa ulospäin näkjrvistä i l ­miöistä.
Heti tulisi tehdä ryntäys
kaikkien työläisten sataprosenttises­ti
järjestämisefcsi, hiilenkaivajista lai­turi-
ja satamatyöläisim astL .
Paikallisissa yksiköissä tulisi re­hellisesti
ja avoimesti k^kustella, on­ko
Amerikan hiilenkaivajain hitto
muodostunut hiilikaivosten omistajain
aseeksi ,työläisten sortamiseksi, ja
olisiko Nova Scotian kaivosmiesten
nyt katkaistava suhteensa tämän jär­jestön
kanssa. " "Kmän keskustelun
pitäisi olla sallittua ilm^',^ e t ^ - e-roittaminen
uhkaisi työlait.
Yksi seikka ön varma; sisäisesti on
PALTELIJATTABIEN RIENNOISTA
Kesän kauneus oh luonnosta hävin­nyt
ja tilalle on astunut talven har­maa
haamu. Kesän kauneus viehättää
palyelust3^n mieltäkin niin paljon,
että:- sen pienen iltahetken minkä
"rouvaltaan" sattuu viikon pitkään
saamaan, niin sen on' tullut viettä­neeksi
ulkona raittiissa ilmassa. E i ­kä
tule muistaneeksi kuinka tärkeää
olisi kokoukseen meno, Nsrt talven
saapuessa joudamme mekin Tim­minsin
suomalaiset palvelustytöt pa­remmin
ajattelemaan asiamme eteen­päin
viemistä sekä saapumaan ko­kouksiin.
Viime kokouksessa, joka
pidettiin marrask 8 p:nä, keskuste­limme
yhdestä Ja toisesta asiasta.
Jäsenkirjurimme toi esille palvelija­tar-
osaston sääntökysymyksen, josta
aikaisemmin olemme kääntyneet kir-jalUsesti
Sudburyn palveUjatarosas-ton
puoleen, saamatta siihen min­käänlaista
vastausta. Ajattelimme, et­tä
jos kirjeemme ei ole tullut huomi­oon
otetuksi, tai on joutunut syys­tä
tai toisesta hukkcen eikä ole saa­punut
osastolle, ^«n pyytäisimme
SudbHJyn palve^^tarosasion sääntö­jä
katsoaksemme, joidenka perusteel­la
voisimme itsellenmie säännöt laa­tia.
Pyydämme vastausta Sudburyn
palvelijatarosastolta, sillä, joukkotoi-minta
vaatU meiltä yhteisymmärrys­tä,
johonka pitäisi meidän kaikkien
pyrkiä. >
Kokouksen puolesta: — Joku.
Kun tässä kerran tuli puhe puhn
jista, nito malnitsempa vielä muirtal
masta seikasta. Minua ihmetytti di
loin kun I.W.W:n Canadan teoml
5i$jsunioni kannatusrenlaidefi kon
ventsioni oU POTt Arthurissa ja sid"
lä kokousselostuksista päättäen ÖB
oUut myöskin puhujakysymys esiffi
että puhujia pitäisi ' saada, mmi
mistä. Mistäpä muulta kuin toises­ta
valtakunnasta. Sehän sihiä sitten
minua ihifietytti, että ovatko pmm
jat sellaista ainesta, jotka eivät tääl*
lä Canadan: maaperällä kehity tai
kasva ollenkaan. Varsinkin kun ottaa
huomioon, että mainittu konventstoni
oli sitä joukkoa, joka pitää itseään
työväenluokan edistyneimpänä ja että
aina ollaan etuinalsena viisaasti ym-märtämääri
maailman meininkejä
Muistuu mieleen" erään toverin lau­suma,
kun hän tertoi, että kolmisen­kymmentä
vuotta sitten oli sangen
vaikea saada yksiiipä imioiden luotta­mushenkilöitä
; ulkopuolelta järjestön,
puhumattakaan, että niitä olisi saa­nut
jäsenistä. Tämä seikka pakoitti ^
järjestyneet ' työläiset itsieopiskeluim,
ja nihJi sitä on viimein päästy sille
tasolle, että tohnltsijat saadaan omas­ta
joukosta Ja heissä löytjry eteviäkin.
EiköMn iw.w :Iäistenkin olisi paras
ottaa samanlainen itsekasvatusjärjes-telmä
käytäntöön, sillä ei nUtä heil-lekään
vaUnilna kasva puhujia enem­pää
kuin muitakaan järjestäjiä. Voi­daan
kylK väittää, että se aate, jota
levitetään on uusi, joten se aiheut­taa
puutetta toimitsijoissa. Mutta se
ei pidä paikkaansa, sillä mikäU tie­dämme,
on tätä samaa teoUisuusunio-nismia
saarnattu pari- kolmekym­mentä
vuotta. 'Tämä I.W.W:n teoUi-suusunionisml
on erilaista kulu Suo­men
ammatillinen liike, mutta siitä­kään
huolimatta, se ei ole mitään
uutta.
Se, että tuohon kysymykseen kajo­sin,
johtuu siitä, että^ teollisuusunio-nistien
keskuudessa täällä lännellä­kin
on oilut huutava puute toimitsi­joista
Ja puhujista, että piitä pitäisi
saada. Onpa joskus llmotettukin, et­tä
nyt niitä tulee, mutta tulematta
ovat vain jääneet.
JOULUN VIETTO
Kaikesta päättäen tulee meille van-couverilaisille
muodostmnaan joulun
vietosta suuremnoineh, kun katselee
kaikkea sitä toiihuä ja hyörinää mi­kä
on käynnissä sen tulon valmista­miseksi.
Joka ilta kaikissa Eurkissä
haalilla on touhua ixlin paljon, ettet
sieltä ehdi mitenkään kotiaan kuin
vasta aamu-yöksi. Näytehnläkin lie­nee
harjotuksen alla' likipitäen 'kym­menkunta.
Joulukuun kappaleista tu­lee
ensimäiseksi esitettäväksi ' "Tuuk-kalan
tappelu", historialliheri näytel­mä
kolmanneltatoista ' vuosisadalta
Suomesta. Varmoja voidaan olla kap­paleen
onnistumisesta, sillä tuleehan
sihiä esiintymään henkUöitä, jotka
ovat olleet vuosia Suomessa näyttä­möillä
ja kiertueilla, niinkuin „esim,
Mrs. Palokin. Suunnatkaa siis mat­kanne
silloin haalille niin läheltä
kuhi kaukaakin, kun tämä historial-
Unen näytehnä tulee esitettäväksi.
TAPATURMA- JA KUOLEMAN-TAPAUKSIA
näkyy paikallisten i lehtien mukaan
metsäkämpillä sattuvan tuhkatiheään.
Kyllä se sitten onkin kuin rintamalla
oloa nykyään metsäkämpillä. Oikein­pa
peloittaa täällä kaupungissa aja­tellakin
metsätöitä, mutta kun sinne
sitten menee, niin ei siitä tiedä mi­tään.
Siellä ollessaan jokainen ajat­telee
vain, että mitäpä tässä järjesty­mään
tai muuten olojaan parantele­maan
kuu vielä hengissä ollaan. Kyl­lä
se pn metsäjätkä, joka kaikkein,
vähimmin ajattelee , tulevaisuuttaan.
— Logger.
f . "
Vancouverin uutisia i
VENÄJÄN VALLANKUMOUKSEN
JttUISTOJUHLA
Venäjän vallankumouksen muisto­juhlat
onnistuivat verrattain hyvin
nihi yleisön osanottoon kuin myös-khi
agitatsionilliseen merkitykseen
nähden, sillä kaikissa tilaisuuksissa
oU ohjehnalMnen puoli vallan mäimo
ja tUaisuuksiin sopiva. Kommunisti­puolueen
haamia oli toinen tilaisuus,
jossa mjn. valokuvattiin koko läsnä-ollut
juhlayleisö. Suomalaiselle haa­lille
oU järjestetty viimeinen tilaisuus
jossa oli suurimmaksi osaksi suomen-kieimen
ohjehna, ollen joukossa to-sm
englanninkiehnen puhuja ja u -
seita^engiannhikielisiä tovereita. Suo­menkielisenä
puhujana oh tov E
Palo, jonka tunnin kestäneestä pu­heesta^
kuulin yleisön sanovan, että
olisivat sellaista puhetta kuunnelleet
t o ^ e r ^ tunnin. Kyllä niillä iommu-msteiHa
näkyy olevan poikia, jotka
^kenevat sentään juttelemaankin
ettei koko homma ole yhden eikä
k a ^ n miehen varassa, vaikkei nyt
olekaan sanomisella ladattu
Port Artburin Htibsia!
NÄYTTÄ i VÄHÄN SILTÄ
kun "Iskun" pojilla olisi jotain eri­koista
tekeillä. En varmaan tiedä
mitä se on, sillä siitä ei ole vielä
julkisuudessa puhuttu mitään. Mut­ta
tohinaa ja häärinää heidän kes­kuudessaan
vaan on viime aikoina
ilmennyt tavallista enemraäti, niin
että jotain heillä on tekeillä. Ja
tuonnempana kai saamme kuulla ja
nähdä tuon tohinan syytkin, kunhan
vaan riittäisi kärsivällisyyttä var­toa.
SALAPERÄINEN MURTOVARAS
on ollut ahkerassa toiminnassa tääl­lä
viime aikoina. Melkein joka yön
aikana on täällä murtauduttu useam­piin
asuntoihin ja aina hiistä näi­den
kutsumattomien .vierailujen yh­teydessä
myöskiii pn hävinnyt yhtä
ja toista, varsinkin rahat mikäli nii­tä
on oUut saatavissa. On muuten
ilmotettu, että nsein pn jätetty kal­liimmat
arvoesineet j a vähemmän ar­vokkaat
viety. Nämä sisäänmurrot
ovat melkein poikkeuksetta tapahtu­neet
illalla heti pimeän tullen ennen
puolta yötä. Poliisit arvelevat, että
nämä sisäänmurrot ovat kaikki 5'h-den
henkilön työtä ja mikäli ilmo-tetaan
ovat a h k e r a a toiminnassa
saadakseen hänet kiinni. Mutta ai­nakaan
tähän mennessä he eivät ole
siinä onnistuneet.
PUUKKOJA JA KIRVEITÄ
kuten Eli inVo i^.^—Z—' oikeaan Härmän malliin käytettiin
initen E h , joka, kun puheensa lopetti. ] tappsluaseina t k . 19 päivän iltana