Vapaus, November 23, 1928

              No. 250^1^28
OSUUSLIIKKEET, TTöVÄE^nrHIMSTVi^ NA15UAOSTfyr Y. ML
V A P A U S on tdidan 1 ^ Siksi antakaa huomattava ilmotus
Asiamiehet ja järjestyneet työläiset yleensä^ Toimikaa kaikkialla niin^ että jokainen liike, jossa Vapauden lukijat tekevät ostok-siansa,
antavat ilmotuksen joulunumeroon.
T^^^ työhön. Ottakaa ilmötuksia piehemmiltiäm Lähettäkää ihnotu^et aivan vii-pjonättä.
Tehdään Vapauden joulunumerosta sellainenrettäsiflä on sekä taloudellista että aa
'mm
täältä vähän matkan päässä sijaitse­valla
Greer Brother8'in kämpällä
GuU Riverillä. Ja rähäkän seurauk­sena
on nyt kaksi miestä, Matt Mä­ki
ja E d . Perkiö, vaarallisesti haa-vottuneena
. F o r t WiUiainin sairaa-lassa-
Mikäli kahakasta on poliisille ker­rottu
kämpän v i r k a i l i j a i n taholta on
asian k u l k u - seuraava: Perkiö oli
aikaisemmin päivällä saapunut kau­pungista
kämpälle j a . myöhemmin
illalla r i i t a a n t u n u t Mäen kanssa. Mä­ki
oli i l l a l l a mennyt kämpän kont­toriin
ammottava puukon haava pos­kessaan
koettaen puhua jotakin, jos­ta
kukaan ei voinut saada selvää.
Hetken k u l u t t u a seurasi häntä Per­kiö
puukko kädessä^ j o l l a alkoi hak­kaamaan
Mäkeä päähän. Paikalla o l ­lut
työnjohtaja A . Doyle peläten, et­tä
Perkiö mahdollisesti voisi tappaa
Mäen, sieppasi kirvesvarren ja löi
sillä Perkiötä päähän, jolloin tämä
...tupertui n i i n p a l j o n että häneltä pu-
. tosi vi^itsi kädestään j a lähti ulos kont­torista,
m u t t a palasi jonkun ajan k u ­luttua
uudelleen asestettuna toi­sella
veitsellä ' hyökäten uud elleen
Mäen kimppuun, jolloin Doyle löi
häntä kirveen takapuolella päähän
— toisten tietojen mukaan irtonai­sella
kirvesvarriälla; Tästä iskusta
Perkiö pökertyi jä paikalla olleet
miehet sitoivat hänen kätensä ja
jalkansa.' Jääden hetkeksi yksin
konttoriin hän kuitenkin ryömi siel­tä
ulos, joten hänet oli vietävä s i -
sälle^^ j a vartioitava koko yö. Aa­mulla
molemmat haavoittuneet kule-tettiin
F o r t "VVilliamiin sairaalaan.
Perkiö on mäakuntapoliisin silmällä­pidon
alaisena ja tullaan hänet
„>HÄtt^n8pn,yankiiaan,Taliin pian kun
hänen t i l a n s a sen sallii.
. Riidan,alkusyistä ei kämpän työn­johtajalla
ollut mitään tietoa, mutta
väkijuomilla epäilemättä on osansa
tässäkin jutussa.
LÖYDETTIIN METSÄSTÄ
K U O L L E E N A
A.~X3. Sherwpod Newaygo Timber
Co:n kirjanpitäjä löydettiin t;k. 2(f
pnä kuolleena metsästä kivääri vie­rellään.
Hän oli joitakin päiviä
sitten lähtenyt mainitun yhtiön käm­pältä
Sturgeon Bayssä metsästä-mään
j a k u n häniä ei alkanut seu­raavana,
päivänä kuulumaan takai­sin
niin a l e t t i i n häntä etsimään ja
, löydettiin' hänet, mutta kuolleena.
E i varmaan tiedetä onko kysymyk­sessä
itsemurha vaiko jonkinlainen
vahingonlaukaus. — S.j ;
Elspeth, Benalto ja
ympäristö, Alta.
Kulkurin pakinoita
Canadan niin paljon huudettu hy­vä
viljasato on korjattu. Itsekukin
on saanut "omansa", pankkiirit ja
konekothppaniat vieneet parhaimman
osan. 'Farmarille, viljan kasvattajal­le
jätetty sen verran, että tuotanto-kunnossa
pysyisi ensi vuodelle. Var­muudeksi
vielä kun morkettipaperit
uusii, niin onhan työmaa ainakin
vuodeksi tiedossa. Ja n i i n se, menee
sitä vanhaa latuaan eteenpäin, mutta
— sanoisinko alaspäin, kuten leh­män
häntä.
Kulkurityöläisen olematonta raha­pussia
kumminkaan ei suursato pal­joakaan
paisuttanut. Ensiksikin, niin
suurta meteliä kuin pidettiinkin työ­voiman
hankinnassa tämän vuotuisen
sadon korjuuseen, o l i tulos se, mikä
oli heidän tarkoituskin, että saades­sa
työläisjoukot liikehtimään kaiken­laisten
puhvien perässä, tuhatlukui­siksi
joukoiksi, tällaisen liikenteen
seuraus ollen se, että työnsaantimah­dollisuuksia
ei kalkille voinut ilmetä,
j a työttömäin tuhatlukuinen joukko
synnytti alhaiset, melkeinpä ennen-kuuliunattomat
palkat, kuten olemme
jo ennemmin sen lehdistä huoman­neet.
Tällaiset tapahtmnat on kor­jattavissa
ainoastaan järjestäytymisen
kautta. Nykyistä tilannetta seurates­sa
tulee melkein samanlaiseen käsi­tykseen
kuin eräs toveri sanoi, että:
"Ennen aavikkomaat menettää kas-vulllsuusvoimahsa
ennenkuin fannari
Ja työläinen tuntevat järjestäytymis-kysymyksen
tärkeyden ja yhteenliit­tymisen
voiman yhteiskunnallisissa
asioissa".
"Harvestisteeki" • taskussa lähdettiin
kulkurin kolealle tielle parin toverin
keralla matkan määrä ollen Galgary.
Paikka ei ole missään suhteessa suur­kaupunkia
kummempi. Ylhäisluokka
arvattavasti mässälli, mikä tosin pn
kulkurin mahdoton kuvata seurustelu-pihta
ulkopuolella ollessa, plenplsnes-läjlen
vartoillessa ovlensa p^lukses-sessa
osuuttaan, sanomalehtipojat
tehtävissään, prostitutsionlpaikat täy­dessä
höyryssä Ja työläinen, koko
yhteiskunnan tukipylväs, rypee saas­taisissa
kapakoissa. Todellakin kau­nis
katsaus, mutta jääväämätön to­tuus!
Mutta eihän Calgarykään ole
kuin pienoinen kukka kapitalistises­ta
puusta, joka täydellisesti oh tä-näpäivänä
mädäntyneessä tilassa,
jonka lemu tiinkeutuu kulkurienkin
hajuaistimiin.
Red Deer-alue, mihin lukeutuu
myöskin otsikossa olevat jtaikat, pn
entuudestaan tunnettu suiurlmmaksi
suomalaiskontriksi' länslmantereella.
Paikkakunnan oloja... tuntemattoma­na
en tahdp lähteä mitään historiik­kia
tekemään syystä, k u n olen siihen
kykenemätön- j a ollen myöskin tar­peetonta.
Mutta näin äkkiä katsot­tuna
huomaa, että taistelu leivästä
j a olemassaolosta on jokapäiväinen
kysymys. Vuoslkynunenien raadannan
tulokseksi on useampi saanut tyy-ds^
ttävän kodin, toiset ehkä toiveissa
siihen pyrkivät. Ja osa yrityksissään
tyjrten tulleet pettyneiksi. K u m m i n k in
ilahduttava asia vallankumoukselll-sell
§ liikkeelle on havaittavissa tääl­lä
siinä, että, köyhyyden ja k u r j u u ­denkin
keskellä on kmnouksen henki
ylöspuhjennut. Todisteena siitä' sei­soo
kaksi komeaa työntemppellä k u ­ten
uhmaten riiston vainioilla. E b ole
ollut tilaisuudessa lähenunln tutustu­maan
osastotoimintaan täällä vielä
kuin yhden kerran työkokouksen a i ­kana.
K u m m i n k i n ei poikkeusta tääl­läkään,
kuten ei muuallakaan: vain
hannaapäiset vanhat Jmurakot osas­ton
virkatehtävissä. Missä on nuori
polvi? Eikö teidän paikkanne olisi
Jo noitten vuosikymmenen aisoissa
olevien tilalla? Eikfi nuo juurakko-kannot
<de Jo k y l l i n toiminnallaan
tietä viitoittaneet, sillä tiedän,^ että
useampi heistä odottaa teiltä voima­kasta
kättä vallankumouksen väki­pyörään.
EI sillä, että nuoret idvan teet­tomana
lepäisi, o n h a n heillä "young
Pioneers" (Osastonsa, Jos kohta feinUn-ta
onkin hiljaista näin talven jtullen.
Naiset kuten kuulin, toiihuaa^ Hjals-
Jaostossaan täydellä "kahvipannuhöy-ryllä".
Sen huomaa Jo siitäkin, k im
heidän toimestaan esitetään lähitJile-valsuudessa
näytöskappale "Kesälps-klä",
vaikka tostai talviaikana. E r -
hetyksen välttämlsetsl huomautan,
että kysymyksessä on naisleskiä. Jo­ten
luulen, jettä uteliaitten Joukko on
suuri esitystilalsuuden aikana.
Nyt loppujen lopuksi tahtoisinpa
olla utelias millaisella innolla tämän
ympäristön lehtiaslamlehet ovat ot­taneet
Vapauden levitysryntäykseen
osaa. Toivottavasti asiamiehet ovat
areenalla talstelukuntoisesti Ja myös
tietoisina teh^vlstään. Jos Jokin
tahtoisi lehden saada, tarkoitan puo^
luelehtiä, niin yol ilmoittaa allekir­joittaneelle.
Jota TabelUn pojaksi
haukutaan, niin tulen suuremmitta
rähinöittä sen teille tUaamaan. Siis
näkemiin! — "Tebby"
hasuuhta, joka ehkäisee taistelua v a i ­keuksia
vastaan Ja koettaa hävittää
puolueemme taistelutahdon vaikeuk­sien
voittamiseksi. Puhe on luon­nollisesti
todellisesta eikä pelkästä
sana- Ja paperltaistelusta oikeisto­laista
harhasuuntaa vastaan. Meillä
o h puolueessa hezlkUÖItäi Jotka o-mäntuntonsa
puhdistamiseksi Julista­vat
taistelua olkeistolalsvaaraa vas­taan
kuten papit Julistavat väliin
"haUeliiJaa, hallelujaa", mutta eivät
ryhdy mihinkään, ei yhtään m i h i n ­kään
käytännööslini tohnenpifleislln
kysymyksen K K : s t a , nihx on myön­nettävä,
että K K : n Jäsenissäkin on
mi^^tamlEt, tosin mitä vähäisimpiä a i ­neksia.
Jotka suhtautuvat sovinnoUi-sesti
oikeistolalsvaaraan. K K : n h e i ­näkuun-
täysistunnon pikakh-Joltus-pöytäkirja
on siitä suoranainen to­distus.
No entä K K : n PoUtbyrossa?
Onko PoUtbyrossa Joitakin harha-suuntia?
PoUtbyrossa melUä ei ole
oikeistolaisia eikä vasemmistolaisia
harhasuuntia eUcä niiden kanssa so­vittelijoita,
-ramä on tässä sanot­tava
i&ysin jyrkästi. On Jo aika
(Jatkoa)
Maaflman 'kansanvaltaisin'' teos
P E R I N P O H J I N niDISTETTU TASKUKALENTERI
Jos kerran mistään pn " k i k i t t y ", nUn
lehtlyhtlöittemme yhteisesti kustanta­ma
"Työläisten taskukalenterl" on o l ­lut
sellaisen honmian kohteena. "Tas­kukokoa"
olevan, 126 sivua käsittävän
kirjasen on ollut vaikea tyydyttää
länsi-, kieski- Ja itayaltioiden sekä ko­ko
laajan Canadan työväestöä. Tämän
vuoden alussa kaikki "kikkimäkirjeet"
koottiin yhteen läjään Jä tutkittun
tarkoin "mitä kansa haluaa". Niiden
perusteella laaditut "teesit" jätettihi
taskukalenterin , tohnitukseUe, joka
määrättUn tiukasti npu4attamaan esi­tettyjä
vaatimuksia. Toimitus el usko­nut
"teeseihinkääh", j a n i i n se viime
kesäkuussa asetti kaikkiin lehtUmme
ilmoituksen, jpssä pyydettUn "kansaa'
ilmoittamaan iriitä se seuraavaan tas-kukalenteriin
haluaa.
Voiko kuka&aajatella^ 1^^
''kansanvaltalsirattai"
Kaiken tämän itoiAim o?
nyt ilmesiyns* ehäöttPinjisit maailman
historian töhSn 'asti tonsanvaltaisin
teos, tasktdäiläieii vuodelle 1929.
Katsotaanpa nsrt,
amdä on olhii kansan tahto?
Ensiksikin, että kalenteriin el s a a a -
settaa pitkiä Mrjoltuksla. "Eäme me
halua koko vuotta samoja artikkeleja
taskussamme kantaa", iimotettiin
kilta ääriltä. ' * T ^ l e n t e r i in on asetetta­va
lyhkäsiä selostuksia, tilastoja, tau­lukkoja
j a "iskvOauseita"/ Kalenterin
täytyy antaa käytännöllisiä, jokapäi­väisessä
elämässä 'tairvittovia tietoja
sekä selostuksia esille tuleville keskus­teluille
j a ' v ä t t e l i^e." •
Ylläoleva oli kaikkien vaatimusten
perusajatus. Esitämme tässä nyt mira-tamln
sanoin taaskukalpnterin s i ^ ö n .
Päättäköön lukija itse, miten p i t -
käUe kalenterin toimitus on 25 pen­nin
kirjasessa kyennyt tyydyttämään
kansan vaatimuksia. Siis tutki Ja tuo­mitse:
Vuodenpäivät on enslmälnen ote.
Heti sUnä on kansan vaatimuksia
noudatettu. Ennen on kuukauden
päivät sullottu kahdelle sivulle, nyt
jokainen kuukausi täyttää neljä sivua,
joten-mulstUnpanolUe on kaksi kertaa
runsaammin tilaa. N i m i - j a juhlapäi­vät
esitetään."
Lailliset juhlapäivät eri valtiolta
käslttä.västi.
. . M e r M d ^ v f e n luetteloon on lisätty
toistasataa työväenluokkaa koskevaa
merkkipäivää ja entisistä karsittu
vähempiarvoisia.
THidysvaltain postimaksut esitetään
nykyisen taksan mukaan, joten enem­pi
ei tarvitse epäillä, josko on tullut
trUttäväst.i asetefttuaj ^postimerkkejä
kirjeisiin y.m.
Mitat ja painot esiintyvät entisel­lään,
sillä toimitus el ole katsonut It­sellään
olevan oflreutta lähteä nttden
kanssa "munkkhnaan".
Muutama sana' meidän vaikeuksis­tamme^
Ön otettava huomioon, että
meldän.u.j?aikeutemme eivät. ole ^ s e l -
sai&tUan t a i laskeutiunisen vaikeuk­sia.
On vaikeuksia talouden laskeutu­misen
Johdosta tai sen seisausUlan
Johdosta, Jolloin pyritään selsaustpa
tekemään vähemmän kipeäksi t a i t a ­louden
laskeminen vähemmän syväksi.
Meidän vaikeuksillamme ei ole hiitään
yhteistä sellaisten vaikeuksien kans­sa.
Meidän vaikeuksiemme luonteeno­maisena
piirteenä on se. että ne ovat
nonson vaikeuksia, kasvuvalkeuksla.
K u n meillä puhutaan vaikeuksista, on
puhe tavallisesti siitä, montako %
on kohotettava : teollisuutta, montako
prosenttia lisättävä kylvöaluetta, mo­nellako
puudalla on kohotettava sa­toisuutta-;
jne. yms. Ja Juuri sen
vuoksi, että meidän vaikeutemme ovat
nousun vaikeuksia, mutta ei seisaiis-tllan
j a laskxm, Jiiuri sen vuoksi ei niitä
tule pitää puolueelle minään erikoi­sen
• vaarallisina. Mutta valkeudet
Kansan merUdpäirät, on otsikkona
selostukseUe Suomen vanhankansan
merkkipäivistä j a miten niiden aika
muistettiin. ,
Lämpömittari-luku antaa selostuk­sen
kolmen eri lämpömittarin eroa­vaisuudesta
j a suhteistaan toisiinsa.
V. 1927;n "hyvinvoinnin" y l d ^ l l r -
teet on kaksi sivua käsittävä tilasto
johtavien korporatsionien- j a pankki­en
liikevoitoista, vararikoista pien­liikkeiden
alalla jJie.
Taotantokyvystämme antaa selpsr
tuksen, kuinka paljon maailmansota
asetti työläisiä sotateollisuuteen, ja
rintamalle. Antaa hämmästyttävän
kuvan työväenluokan vara-armeijan
suuruudesta.
Paljonko kdio on? Kelloaan v i l ­kaisemalla
siltä pääsee seivule, mutta
paljonko keUo on maaliman eri ääril­lä
samaUa hetkellä, on "ylelsmaall-maUlnen
kj^ymys", joka tässä n j ^ s e l ­vitetään.
Jään kantovoima, kun olisi ollut
kalkkien tiedossa, n i i n . monelta k a ­malalta
tapahtumalta oUsl säästytty.
Kalenteri seUttää senkin.
PaBtkatauinidcoja on kaksi, kompi-
PalkkataalnUcoja on kaksi, >kumpi-
Idn käsittäen kaksi tokonaista sivua.
Enslmälnen selvittää, mikä on päivä­palkka
Ja sen yhteissumma 1—31
päivänä, kun kuukausipalkka tiede­tään.
Lisäkkeenä on päiväpalkka,
kun lasketaan 7 päivää viikkoon.
Toinen taulukko osott^a, mikä on
t u n t i p a l k a c r i tunthnääriUfl» (8-9-10-
tunnhi työpäivältä) kun päiväpalkka
tiedetään. Kumpikin taulukko sääs­tää
suimnattomasti laskuaikaa.
Riilikaiv<A:sien n h i l t Yhdysvallois-i
a V. 1917—27 j a / m i t e n jpaljon k a i ­vostyöläisiä
surmataan kaivosmiesten
lukimiäärään nähden Yhdysvalloissa,
verrattuna Britanniaan. Mainiota a i -
nehlstoa puheisiinkin. ^
Aseihin töllin j a toirpan mies! R u ­nouden
helmien: helmi, aihe Suo­men
ItiokluisodEasta.
Maailman metsät. Ratkaisee monta
kinastelun aihetta metsämiesten kes­kuudessa.
Päästään selville, missä
maissa. vielä on ' ^ h i k k o ä " j a miten
paljon.
BSyrylaivaaieiidic-Enään ei ole t a r ­peellista
ainoastaan kuulla höyrylai­van
" h u u t a i ^ " . vaan. - päästään
myöskin saville, iuitä nämä "huudot"
kuUöinkin tarkoittavat.
Kotu^ j a J^eeh ^^^^
koneen vaJikutukse^ tuotantokyvyn
lisääntymiseien. E^iyÖkalua käyttä­vä
orjaa verrataan työläiseen konei­den,-
ääressä..;,-
Taokrafänudit. Osotetaan farmien
luku Thdysvalloissa v. 1880—1925 ja
v u o k i ^ j i m i e h ' suHdöuvut "itsenäi­s
i i n " fanneihin nähtten-ovat
kuitenkin, vaikeuksia. , ^ a kpska
;vaikeukste« voittamlsefesl,' on vätt-tämä^
ntä Jäphittää ^aöijk^ v o l n ^,
t a r v i t a a n lujuutta J»: fceptävirs^tä.
mutta lujuutta- Ja kestövvyttä et riitä
Jokaisella, ehkä sen taida, etti^ pn
väsyheiisyyttä jä iiupuiniista, t a i ' sen
takia, että pidetään parempana elää
raidialllsemmin. H m a n . taistelua Ja
järkytyksiä, — ja., sUnäpä Juuri a l ­kavatkin
horjumiset Ja huojumiset,
käänteet vähelctmlän' vastustuksen
sutmtaan. jutut teollisuuden kehitys­vauhdin
vähentämisestä, helpotusten
myöntämisestä kapitalistisille ainek­sille,
kollektiivisten taloukklen j a neÄ-vostaloukslen
Ja yleensä kaiken sen
kieltäminen, mikä menee tavallisuu­den
Ja rauhallisen , Jokapäiväisen
työn puitteiden ulkopiiolelle.. Mutta
me emme voi l i i k k u a eteenpäin v a i ­keuksia
voittamatta, mitä on edes­sämme.
Mutta voidakseen vaikeddet
voittaa, o n . ennen kaikkea taisteltava
olkeistolalsvaaraa vastaan, on ennen
kaikkea voitettava oikeistolainen h a r -
Työläisteh ikärajat. M i h i n Ikäluok­k
i i n jakaantuu Yhdysvaltain kym-meiuniljoonainen
työväestö.
V. 1927 saalis. Kauppadepartemen-tUn
lausunto Yhdysvaltain riistäjien
yhteisistä liikevoitoista j a nalteh p a l ­j
o n jokainen tuottaja saisi, jos liike­voitot
Jaettaisi heille,
KnnnalllsomiBtns. Esitetään - ver­rantoja
sähkön käyttöhlnnolsta yksi­t
y i s t en ja kunnallisen 'bmllstuJcsen
alaisena olevista yhdysvaltain ja
Canadan sähkölaitoksista.. Selvittää
moneUe "sähköblUin" suuruuden syyt
Yhdjrsv^tain fcanppa, vuosilta 1898
—1927. SeUttää, miten sota Ja tuo-tannoUinen
kehitys on vaikuttanut
Yhdysvaltain ulkomaakauppaan mai­nittuna
aikana.
Lapset palkltatyössä. Tilasto, joka
selvittää, kuhika paljon 10—15 vuo­den
ikäisiä lapsia työskentelee k u l ­l
a k i n työalalla.
NormaaUpaino on taulukko, joka
vastaa kysymykseen: Olenko minä
Uian lihava tai Ulan laiha? VaUan-kin
naisille yksi päivän polttavlm-asettaakseen
taistelun oikeistolaista
^harhasuuntaa vastaan äsIanomalseUe
tasoUe Ja torjuakseen tämän harha-suunnan
Itse teossa. Sellaista vir­tausta
sanotaan meillä sovitteluvlr-taukseksi
oikeistolaisen, avoimesti op-portiunlstlsen
harhasuimnan suhteen.
On helppo ymmärtää, että taistelu
sellaista - sovittelevalsuutta vastaan
on oleelUnen osa yleisestä taistelusta
oikeistolaista harhasuuntaa vastaan,
olkeistolalsvaaraa vastaa. Siellä on
mhdotonta voittaa oikeistolaistst, op­portunistista
harhasuuntaa, eUei käy
Jäi^estehnälllstä taistelua sovittele-vaisuutta
vastaan. Joka siipiensä alla
suojaa opportunisteja.
Kysymys oikeistolaisen harhasuun-nan
kannattajista pn epäilemättä mle
lenkUntolnen, vaikkakaan se ei rat­kaise
asiaa.' Meillä on oUut tapauk­sia,
Jolloin olemme kohdanneet oikeis-tolaisvaaran.
kannattajia puolueem­me
alemmissa Järjestöissä vUjanhan-
Mntapulan aikana viime vuonna, k un
kokonainen Joukko konrnnmlsteja
kiinnlssä ' j ä ' kylissä esiintyi puplueen
pdutiikkaa vastaan, ajaen Uittoutu-mista
kulakkiainesten kanssa; Te
tiedätte, että^ sellaiset ainekset puh-jdlstettiln.
y^,, puolueesta kuluvan
vuoden kevääUä, Josta erikoisesti
mainitaan puolueopnme B K : n ttini;ie-tussa
asiakh-Jassa hehnlkuussa k u ­luvana
vuonna. M u t t a oUM väärin s a ­noa,
että sellaisia alnekslia ei ole
jään3^ meille puolueeseen. Jos nou­semme
ylemmäksi, kihlakuntien, lää­nien
puolueJärjeBtöihIn ja tarkaste­lemme
neuvosto- Ja osuuskuntakp-nelstpssa.
niin ilman vaivaa voisitte
löytää siellä oikeistolaisvaaran Ja s U -
hen soveltautumlsen. kannattajia.
Ovat tunnetut ne puolue- Ja neu-vostokonelstomme
työntekijäin "kir­jeet",
"ihnoltukset" y.m. aaiaUrJat,
missä viettymys o i k e i s t o l l e e n har-hasuuntaan
on ihnennyt kalkeUa
selvyydellä. Te tiedätte, että näistä
kirjeistä ja asiakirjoista huomautet-tUn
K K : n heinäkuun täysistunnon
plkaklrjoltuspöytäklrjassa. Jos nou­see
, vielä korkeammalle Ja asettaa
pia kysymyksiä. Taulukko on laadittu
133,940 ihmisen m i t t a - j a painosuh
teiden tutkimuksen mukaan.
ProstitntfifonL Ainutlaatuinen tau­lukko.
Jossa osotetaan, kuinka p a l ­jon
prostitutsloni Ja sen 'erilaatuiset
seuraukset maksavat Ylidysvallolssa.
L a n l ^ t a n l o k k o ^ on tekele, Josta
itJse allakan tekijätkään eivät voi
paljoa sanoa. Sen on laatinut asian­tuntija.
Korebtuurivedoksen tarkasti
toistakymmentä lautatavaran käsftte-
Ujää ja olemme vakuutetut, että
taulukkoa voi luottamuksella käyttää
tarkbtukseeh — josta emme ole s e l -
viUä.::
Paleltmninen j a palovammat. Käy-täniiöBIsiä
aieuvoja fcdeUämainitta-
J a i hoidossa ja parantamisessa.
^ t l < t f i e n ( väklhikii. Tilasto Y h -
d y s v a l ^ l n kalkkien valtioiden mies-j
a naispuolisten asukkaiden lukumää­rästä,
mielenkilntoisine vertailuineen.
E r i Idelet Jft murteet ovat usko­mattoman
monilukuiset. Myöskin käy
selville, kuinka monta kieltä Ja
murretta en maissa puhutaan.
AutoiliJain matlcataalukko käsittää
kaksi sivua. Esittää Yhdysvaltain eri
osissa olevien johtavien kaupunkien
välimatkat. Monet vaatimukset pa­kottivat
toimituksen laatimaan tämän
suuritöisen taulukon virallisten mat-kamlttojen
perusteeUa. Vastäpalkkl-oksi
tämä taulukko Johdattaa tasjcu-kalenterin
jokaisen automlehen tas­kuun.
TeoIUset vaihtelut. Osottaa, miten
paljon valmiita Ja puolivalmiita tuot­teita
on eri vuosina (1910—26) ulos-lähetetty
eri maanosista. Antaa sel­vän
kuvan eri maanosien teollisesta
kehityksestä Ja vaikutuksesta toisten
maanosien ulkomaankauppaan.
Kotieläinten kahtoajat. Kotieläin­ten
kasvatiiksessa sangen tärkeä tau­lukko,
erittäinkin farmafeiUe.
Oikeinldrjoitasseilckoja. Puolentois­ta
sivun i^tkä, jossa oikaistaan t a -
vaUlslnpnat virheet oikeinkirjoituk­sessa.
TarpeeUlnen kalkUlie pännän-käyttäjille.
Rintamalceskiisteloa. Esittää prob-leemhi,
jonka selvittämisessä voi p u n ­n
i t a ajatteluvolmlensa suuruuden.
Mnistajnisen säänföjä. Hyvän muis­tin
arvo o n ; Jokaiselle s e l ^ . M u i s t ia
voi kehittää j a tässä annetaan 10
tärkeätä neuvoa siihen.
BfUen saari on miljoona. Yksin­kertaisilla
eshnerkeUIä selvitetään,
kuinka valtavan suuri l u k u yksi m U -
joona on.
. .Ahnanaldfai sSäDennositaJbtia^ On
supistettu almanakan historia, j ( ^
ijlvittää, mtnkälaisilrv taikoituksihi
almanakkaa on vuosisatojen varrella'
käytetty- V
Paaston irftaoksla. Myöskin ratr
kaise^ monta tupajuttua aineesta:
Mikä eläin «oi kauemmin oUa syö­mättä,
j
B<kokseIlisata4en hinta Y l i d y s v a l -
li^ssa. Mainio yhteiskunnalUnen t l -
helttää pois Juonit. Joita levittävät
puoluetta kohtaan pahansuovat hen­kilöt
j a kaikenlaiset oppositslonilaiset
oUceistolaisen harhasuimnan tai so-vlttelijaln
muka löytymisestä K K : n
PoUtbyrossa.
Onko Moskovan järjestössä tai sen
huipussa, Moskovan puoluekomiteas­sa
oUut horjumisia Ja huojumlsla?
On oUut. Olisi t y p e tM nyt kieltää,
ettei siellä ole oUut horJumisIiEt Ja
huojimilsla. Tov. Penkovin avomleU-nen
puhe on sUtä suoranaisena todis­tuksena.
Tpv. .Penkov ei ole viimei­nen
Jäsen MPskdyan Järjestössä Ja
Moskovan puoluekomiteassa. Te k u u -
Utte, että tiän suoraan Ja avoimesti
tunnusti virheensä monissa puolue-poUtUkkamme
tärkeimmissä kysjnnyk-slssä.
Tämä el tietenlAän merkitse
sitä, että Moskovan koniitea kokonal»
Sundeissaan olisi horjumisten alainen.
E l . ei merkitse. SeUalneh asiakirja
k u i n Moskovan komitean tledoltus
Moskovan Järjestön JäsenlUe syys­kuussa
, kuluvana vuonna, osoittaa
ei^UemätU, että MMkPvan komitean
o n pnnistunut,torjua sen muutamien
jäsenten Ixorjuiniset. E n epäUe, ettei­kö
MPskovan komitean Jlohtavan
yhdinjoukon onnistu täydelU^U h i d -
Ilta asemaa.
Muutamat toverit ovat tyytymättd-hiiä
siihen, että tähän asiaan ovat
sekaantuneet kaupungin eri piirien
järjestöt, Jotka asettivat kysymyksen
Moskovan Järjestön eräitten johtajien
virheitten Ja horjumisten Ukvidoiml-sesta.
Mhiä eri tiedä, mikä voisi o i ­keuttaa
sellaisen tyytymättömyyden.
Mitä pahaa voi oUä silnä^ että MOB-kovah
Järjestön pUri-aktilvlt kohotti­vat
äänensä, vaatien virheitten Ja
horjumisten likvidoimista? Eikö mei­dän
toimintamme tapahdukaan a l ­haalta
tulevan itsekritiikin merkeis­sä?
Eikö olekaan tosiasia, että itse­k
r i t i i k k i kohottaa puolueen Ja yleensä
proletaaristen syvien rivien aktiivi­suutta?
Mitä siinä on pahaa tai
vaarallista. Jos pUri-aktUvit osoitta­vat
olevansa aseman tasalla?
lasto vankien, vartijaln, polUsIen y.m.
lukumäärästä.
"Pfyhäin" anatomiaa. Horjuttaa
vankkauskolslmmankln uskon "py­häinjäännöksiin,".
Pohctaidon aalikoset K u n puhu­j
i s t a on puute, nUn olemme h a n k k i ­neet
parlialmplen asiantuntijain neu­voja
tältäkin alalta.
Kotieläimet. Esittää kalkkien ylel-semjSVsfn
kotieläinten lukumäärän
vaihtelun YhdysvaUoissa vllmc vuo­sien
aikana. Mielenkiintoinen muille­kin
kuin farmareille.
Väidiftiomf^ käyjtfKn seoraokset.
Lääketieteellhien selostus väkijuomien
nauttimisen vaikutuksesta ihmisruu­miiseen.
Johtaa vakavaan ajatteluuh.
Maailman suorimmat joet Antaa
" f a k t a t " kouraan.
Koriceimmat vuoret. Samoin kuin
edeUinenkln.
Saarimmat Järvet Kolmas maan-tieteeUlnen
taulukko. ^
'VA\&. p/iänvaJva. I^sSiä aivovoi­mistelua.
' X a i t o n " rosvous. Tilasto; väären­nyksien
j a kavaUuksien kautta mene­tetyistä
omaisuuksista viime vuosi­kymmenen
eri vuosina.
Snomaiainen Työväen Järjestö.
K i r j o i t u s antaa viimeiset htmieröt
Järjestömme Jäsenmäärästä, yhdistyk­sistä
j a e r i UikepuöUsta. On järjes­tön
sihteerin kalenteria varten '-»a-tima.
Työtobon lisääntyminen. Osottaa,
kuinka paljon työteho on uusien ko­neiden
käyt^töönoton y.m. seUdtojen
vuoksi lisääntynyt viime vuosiigm-m
e n m aikana. Numerot 10 johtavlm-malta
teolUsuusalalta,
Kesku^saiiskniifet. Mainitun tuk­kuliikkeen
valistusbsaston lyhyt mut­ta,
tiivis selpstus-
' Kalatasosanstoiminia. Muutamia
iiittohaUituksen tilastoja.
Kestmsosau^unnan tnyynnit In-,
nostusta luovaa tilastoa vuosilta 191T
-f27, .Selville myöskin käy Keskus-osjiuskunnan
myyntifcustannukset
prosenteissa.
MenetteUkö. K K . oikein sekaaatu-essaan
tähä^ asiaan? Minä luulen,
että K K . menetteU pikeln. Tov, B e r -
sln arvelee, että K K . menettelee Jyr­kästi
asettaessaan kysymyksen yhden
pUrlJärjestön Phjaajan muuttamisest».
Jota vastaan p i i r i n Järjestö nouä. Se
on aivan väärä arvelu. Mtoä VÖIÄB .
muistuttaa tov. BerslniUp eräistä y ä -
Utapaukslsta v. 1919 t a i 1920, ioUoto
muutamat K K :n Jäsenet, jotka s i l l o in
tekivät Joitakto, mielestäni vähäisiä,
virheitä puoIueUnJaan nähden, saivaV
tov. Leninhi esityksestä. rangaistuk­sen.
Jolloin yksi heistä lähetettiin
TurkestanUn, ja tohxen oU, vähällä
saada maksaa Virheensä K K :n jäse­nyydestä
poisJoutumlseUa. Oliko toy.
L e n i n oUceassa siten meneteUessä&i?
O l e n sitä nUeltä, että lOUx oU aivan
oikeassa. k K : s s a el sÖIoin dUut s e l ­lainen
asema kuiri nyt. Puolet K K : s -
ta oU sUloin T r o t s k i n kannaUa, j a I t ­se
K K : s s a ei ollut aseman^vakavuut-ta,
nykyisin menettelee BOK. ver­rattoman
paljon pehtneämndn. M i k ­si?
Ehkä tahdomme olla Leniniä
paremmat? Ei, sUtä el ole kysymys.
J u t t u on se, että asema K K t s s a on
nyt lujempi k u i n sUloin. J a K K :11a. on
nyt mahdollisuus menetellä lievem­min.
Väärässä on myös tov. Saha­rov
väittäessään, että K K . myöhästyi
asiaanpuuttiunlsessaan. Väärässä, kos­ka
hän ei nähtävästi tiedä, että K
K : n asiaaripuuttumlnen alkoi : o i k e ­astaan
helmikuuUa kuluvaa vuotta.
Tov. Saharov voi tästä saada selvyy­den.
Jos haluaa. Tosin ei, K K : n i a 8 i -
aanpuuttuminen antanut heti ^myön­teisiä
tuloksia. M u t t a merkUUstä öUsl
tästä syyttää: K K : t a .
JohtopäätdkMt: 1) OUcelstoIais-vaara
on .vakc^va vaara , puoluees­samme,
slUä sen Juuret ovat maamme
yhtelskunnalUs-taloudeillslsiJa. oloissa;
2) olkeistbläisen .harhasuuzman vaa->
rallisuus lisääntyy, sen kautta, ett&
on olemassa vaikssuksla; Joita on
mahdoton voittaa ellei torjuta oilrols--
tolaista harhasuuntaa Ja suvaitsevai­suutta
sitä kohtaan; 3) JMpskovan'
järjestössä on ollut horjuririsia Ja-huojumlsla,
on oUut ei^vakaisuuden'
akiekäia: '4) Moskovan komitean ydin;
on K K : r i ja pUri-aktUvien avulla
ryhtynyt k a i k k i i n toimenpiteisiin bpr-
JUmisten Ukvidolmlseksi; 6) e l - v oi
oUa epäUystäkään, etteUcd Moskovan
komitean onnistu voittaa ihnenneet
vh-heet; 6) tehtävänä ön likvidoita
sisäinen rUta. tiivistää Moskovan jär­jestö
yhteen Ja meriestyksellä suorit­taa
jatsheikkain vaaUt laajennetun
itsekritUkIn pohjaUa. (Kättentaputuk­sia).
Cainädan osästb
on laadittu eiikseen, vaikkakin k a ­lenterin
koko.sisäUössä o n , p a l j o n sel­laista
» Joka on yhtä tärkeää Ja käyt­tökelpoista
Canadässa niinkuin Y h ­dysvalloissakin
asuville. •Erikoisesti
Canadaa varten on:
Canadan työtaistelut Selvittää,
kuinka monta työtaistelua pn käyty
Canadässa eri vuosina w . 1901—27,
k u h i k a paljon n i i h i n on ösalUstunut
työläisiä ja kuhika paljon työpäiviä
o n "menetetty."
Canadan vSldlaku. Osoittaa, väki­luvun
vaihtelut eri maakunnissa Ja
territorelssa. Käsitti ' väenlaskut
vuosina 1871, -81. -91. 190i; -11 ja
1921.',
Y l e l s k n ^ Canadan Johtavista i e -
oUisnakdstä. Kaksi sivtiiäj käsittävä
tavattoman arvcAas taulu^kko Cana­dan
40 johtavalta • teolUsuusalalta:
K u h i k a : monta on tuo(|mtol|iitöksia,
paljonko pääomia ja työl^isiä^' p a l ­jonko
on maksettu palkkoina, riilkä
o n oUut käytettyjen raaka-ainsltten
h i n t a Ja paljonlfo ori ollut tuotteiden
arvo eri teolUsUusaloma. Taulukko
antaa yleiskuvan koko Canadan tuo­tannosta.
Tilanne f!n»A/ra«i i»»»%mf«ititffl|fqr-keestä.
On ainoa "pitkä" kirjotus
taskukalenterissa. SUnä käsitellään
k y s y m y l ^ n kalkki puolet soitttiU
asiantuntemuksella. — KUtos Cana­dan
tovereiUe., jotka khrjotiiksen _ P -
vat tätä taskukalenteria. varten l a a ­tineet.
Siirt<rilaisaas Canadaan. Taululcko
selvittää, kuinka paljon miehiä, nat­sia,
j a I^»sla on saapunut s i i r t o l a i s i ­na
Canadaan Jokaisena vuotena w .
1911—27.
Tämän kaiken UsäksI on kalente­rissa
useita kymmeniä väittelyjä Ja
keskustelua synnyttäviä työväerilUk-keen
miesten lausuntoja. Jätärimie
l u k i j a n .arvosteltavaksi, kannattaakp.'
Juuri ihnestyneestä taskukalenterista
m a ^ a a 25 senttiä. — Annakantekijä.
--^-if
i l
•mm
wm