Vapaus, October 29, 1957

              I
'ISESIKIN
läjätty suuriinäi
nettä varoittaak-
'ja asettanut pu.
^asan pääiierpai-eräs
vanhempi
ohikulkija kyj^
on tuo punainen
autoUijoilier-io
kiviläjä?^
alustana Uetysti
elia sijaitsevan
isluku kohosi
ncnnessä lisään-
;i '
laljon
^ Muuttoliike
lä. tana vuonna
et, ellei suoras-
•tasuhteet. sillä
syyskuun lop.
laastamme läh-
Itämeren takai-
4,350 henkilöä
oli siirtolaisiksi
i08 ja V. 1955
läkin pienempi,
ilua tätä edel-euttaa
se.'että
aassa tilastossa
oismaihin Siir­iksi
V. 1951.011
luuttaneita lä-ohtaa
voidaan
lisiin siirtolais-in
muuttoliik-la
kohokoiitä-paatoimistos-otletojen
mu-iseksi
muuttb
kausien osalle
227 henkDöä,
lu 282, huhtl-kesäkuu
750,
*4 ja syyskuu
äota-ajan Uit-itettiin
raivo-
CO ihmiskup-
:elukilpailu.
'apaus on lu-ten
ja yhtiö-lukaisesti
pi-jville
kalliin
isesta — ja
kylmän SO-on
joutunut
astavin-assa,
i osoittautu-paikkansäpl-
1 fasismi ja
osoittautui
edeltäneeltä
lotta sitten
aanmiehem-kaukpnäköi-insalaistem-t,
ja toimi-
1 tehty näi-ttömänpal-ria
uhreja,
äa, että tä-i
haluavat
sen jakai-ta
vapaan
toimia-^
itäkin teh-objelman
lukijat; ja
ksuvat./
elia syytä
nä^Vapad-metuhan-ijain
työn
- W , E ,
iän kyke-
•pin jTva-
)n se kun
I muiden
sä syyttä-i
Vapaus
jmanakin
1 kirjoitti
Mjen ta-i
tavara-ejä":
op­in
äihee-ultavuot-syntynJ-asti
jah-äncmpää
/apautta
ila jpier-
V'panet-
I on ttt-huutooo
r jayb-sen
ja
Vapaos
1 edtos-
An Historic Occasion
I Today, the Vapaus is appearing as a speclal edtion to comme-
[ morate the fortieth anniversaty of its founding on November 6, 1917.
[ To the youngei- generationTthere may be a tendency simply to brush
I off the occasion as one of the mahy anniversairies that aire-observed in
ivarious ways at the Finnish Halls, but there are many elderljrpeople,
— Vho are still active around the halls, who will remember the d scussion
tiiat took place ali over the country about the pros and cons of establis-li^
ng a Finnish language nevvspaper and will.still remember when the
first edition appeared on November 6, 1917.
Ves, forty years is a longtime and those same people who vvere
responsible for founding the paper as well as the many supporters the
paper has won from amorig later imm-grants have seen to it that the
paper has continued to publish ali those years vdtb the exception of a
fhort period in 1919 when the p^per was banned.
Those old-timers can really be proud of the occasion and we cer-tainly
extend our warmest congratulations for the work they have done.,;
We have ahvays found it interesting to study history and the
history of our organizafons and of our paper is n^ less interesting.
Fvfn the vague knowledge we have of it has served to indicate that a
f» 1 itivc ly small group of Finnish immigrants in their search for a better
iid happier life have created miracles and one of those miracles is the
Vapaus, which is celebrating its 40 birthday. '
The older generation is looking back at history, but while paying
tribute to the accomplishments of the older generation, the youth has no
alternative but to look ahead. , . •
Although we do not know-exactly when the English section first
appeared in the Vapaus, we do know from. glancing through old issues
that 't has been appearing for a good-many years and duringmany
periods has been a very interesting section with many th"ngs to read about.
\o rloubt, it was widely read by the younger generation and especially
v; lo v.'ore active around the halls felt it a must to follow the section
•ii.i • ( j i i l M h i i r t ; retfiilarly.
\ i ( ii;(ve of (('n .said that the future of our organizations and also
'.Lir paper. tlie Vapaus, rests: m the hands of the youth. • Itis evident
that the people who founded our organizations and our paper are now
well advanced iii age and because ofthe restriction on immigration that
ffas in force for many years a wide gap exists betvveen the older immi­grants
and the Canadian born generation. • • ;
\Ae have of ten been_^told that we will have to take over eventually
and tha'. day continues to come closer and closer. :
To 'he recent Vapaus shareholder's meeting it was re-emphasiz^d
that the Club News section Tvill be continued and expanded jf young
people in the various centres contribute regurlarly to, this section, It is
definitelfy needed,.but-it cannot be expanded vvithout closeico-operatiop
from correspondents in the various centres. ' , .
As we celebrate jthati historic opcasion in 1917, when bur newspaper
was born, \ve can best mark the occasion by resolving to do our bit to
keep the paper publishingartd to maketheyoiith section more interesting
with regular contributions. ' ' . , . , f : , ,
Several past generations hav^ done a stupendous job, now it is our
turn to roll up our sleeves and carryon in the same tradition.
Syysrqmanssi'
Port Arthurisi
marraskuun 9 pnä
Port Arthur» — Vaikka, oiijuh'jo:
mainittu^ että hauska ja samalla
kaunis kansannäytelmä: "SYYSRO-MANSSI
esitetään täällä meidän
"pienellä haalilla" 316 Bay- St, niin
kai se on paikallaan, että siitä vie^
läkin muistuttaa, että ei vaan ku­kaan
jättäisi unohduksiin tällaista
harvinaisen hyvää tilaisuutta.
Näytelmän on kirjoittanut Hilma
Johnson ja jos muistatte' aikaisem­min
esitettyjä ja Hilma Johnsonin
kirjoittamia kappaleita niin täytyy
antaa tunnustus hänen kynänsä
tuotteelle sillä siinä on värikkyyttä
ja monenlaista vaihtelua.
Näytelmässä kuten' aina kansan-näyteltftissä
on joitakin laulujakin,
on kauniita ajatuksia mutta oiva
annos hauskaa huumoria josta mo­net
katsojat eniten pitää.
Näytelmä on amerikkalaisaihei-nen
mutta kuitenkin kujoitettu suo­malaisista
jotka ovat siirtolaisina
tänne rikkaaseen maahan siirtyneet,
täällä eläneet ja lapsensa koulutta­neet
ja amerikkalaistuttaneet.
Mutta enpä tuota mene kerto­maan
mitä kaikkea siinä on sisäl­tönä,
vaan minä kehoitan jokaista
katsomaan ja siten voitte antaa kii­tokset
tai moitteet tästä näytel­mästä.
Esitys on marraskuun 9*päivä ja
alkaa kello 8130 illalla. Lippuja saa
etukäteen ostaa entisistä paikoista
sekä monilta meiaän näppäriltä
myyjiltämme.
Älkää myöskään unhoittako sitä
arvokasta tilaisuutta marraskuun
3 päivänä sillä silloin täällä vie­tetään
Vapauden 40 v. juhlaa jo­hon
toivotaan runsasta osanottoa.
— TAS. •••
Oikeiston mielenosoitus;
Tanner päämin. ehdokkaana
Helsinki. — Monipäiväisen har-kinnaa_
jälkeen päätti sosialidemo­kraattisen
eduskuntaryhmän enem­mistö
eilen esittää, että hallituksen
muodostaminen annettaisiin oikeis-topohtiikan
lippuna vuosikymme­nien
ajan esiintyneelle Väinö Tan­nerille.
Hallituksen pitäisi päätök­sen
mukaan olla ' laajapohjainen,
SO. siihen vedettäisiin kokoomus­puolueen
ja muiden Oikeistoryh­mien
edustajat, mutta ei kansan­demokraatteja.
Sosialidemokraatti­sen
eduskuntaryhmän esitys osoit­taa,
että oikeistolla on vakava halu
tehdä mitättömäksi eduskunnan vii­me
perjantaina tekemä päätös, jon­ka
mukaan r hallitukseen on lisättä­vä
työtätekevien edustusta ja oikeis­ton
tunkeutuminen hallitukseen on
-estettävä. Toisaalta ' tulkittiin so­sialidemokraattisen
eduskuntaryh­män
päätös. siten, ettei sos.dem.
puolueella olisi tällä hetkeUä ha­lua
hallitusvastuuseen. Tohtori Tan­nerilla
ei nimittäin katsota ole­van
minkäänlaisia -mahdollisuuksia
enemmistöhallituksen muodostami­seen.
Sputnik lakannut
pupittamasta
.Moskova. '—Neuvostoliiton uutis
toimisto.TASS tiedoitti viime lau­antaina,
että Neuvostoliiton klcrto-kuun
— sputnikin — radio on la­kannut
toimimasta. .. .
TASSin lyhyessä uutistiedossa
sanottiin,vettä "kulutettuaan voima­varojensa
reservit" satelliitin radio­asema
on lakannut toimimasta.
- "Tässä tilanteessa" sanottiin uu­tistiedossa,
"näkötarkkailu tulee en­tistä
tärk-^ämmäksi". -
— Ensimmäinen Yhdysvalloissa
rakennettu laiva oli 30 tonnin kan-toinen
Virginia, joka laskettiin ve­sille
v. 1608 Pophamissa, Mass.
Uudella Gripshoimilla suoraan
Suomeen toukokun 24 päivänä
m
m..
Ruotsin Amerikan Linjan taholta on ilmoitettu, etta sen
uusi moottörilaivaGripsholm tulee lähtemään New Yor­kista
toukokuun 24 päiVänä 1958 ja saapumaap Helsinkiin
kesäkuun 5 päivänä. Matkalla laiva pistäytyy vain
Gothenburgissa, Ruotsissa. _
Keholtamme Suomeen ensi keväänä aikovia käänJtsOTiäan
matkailutoimistomme puoleen ja varaamaan paikkansa
tässä aivan uudessa ja loistavassa linjalaivassa mahdolli­simman
aikaisin. ' '
VAPAUS TRAVEL AGENCY
BOX 69 SUDBURY, ONT.
Kerho jarjestaa
Monaan vapaan
illanvieton
Samia. — Osastomme kokous oli
Kuuselalla 20 pnä lokakuuta. Asiat
käsiteltiin kuten -tavallista, mutta
poissaolleena en vain voi asioista
läheisempää selostusta antaa. Mutta
jäseniä oli ollut" paljon saapuviHä.
Seuraava' kokous on IsoUamäellä
marrask. 17 pnä kello 2 päivällä.
Kerhoiltamme . o l i Grönlundilla
lokakuun 19 pnä. Aika kului hausr
kasti. Bingoa pelattiin ja kahvia
juotiin. Oli siellä pari pientä ohjel-ihanumeroakin
ja lopuksi' keskus­telukysymys.
Kiitos vain Selinalle
ja Frankille kerhoillasta. Sitten
seuraava kerho on Kuuselalla mar­raskuun
3 pnä ja se pideään kello
2 päivällä. Siellä pelataan bingoa,
juodaan kahvit ja pidetään myös
keskustelutilaisuus johon voivat
kaikki osallistua. Tämä tilaisuus on
erikoinen siinä suhteessa, että se
on vapaa kaikille — kaikki mitH
tarjotaan tulee vapaasti, mukaan­lukien
bingopeli, vaikka palkintoja
on kuten ennenkin. Rahapussin voi
siis jättää huoletta kotiin sinä il-,
tana. Kaikki tervetulleita, Pitä-kääpä
nämä tilaisuudet mielessä.
Sitten vielä yksi huomautus. JöUa
on vielä Vapauden haaste maksa­matta,
hän voi kääntyä Oton tai
Frankin puoleen. He ottavat haaste-lahjoituksia
ja haasteita va^taan^
Toivomus olisi, että kaikki haas­teen
saaneet maksaisivat haasteen­sa,
tietysti vointinsa mukaisesti
Syysterveisin, Olga.
Prostifutio leviää
Pariisissa
Pariisi. — Poliisi ei anna rauhaa
Pariisin "kevyelle kaartille" valit
taa eräs prostituoitu Le Mond-Hc
nimimerkillä Paulette lähettämäs­sään
kirjoituksessa. Hän syyttää vi­ranomaisia
siitä, että prostitutio le­viää
ympäri kaupungin.
Lehdessä on myös kirjoitus pros-titutiosta
ja se julkaisi tiistaina po­liisipäällikkö
Genebrierin haastat­telun.
Tämä sanoi, että prostitutio
leviää kaikkialle ja että poliisi on
käytännöllisesii katsoen voimaton.
Päulcttella, joka kutsuu itseään
"yksinkertaiseksi katutytöksi", on
toinen kanta asiassa. "Meitä ajetaan
takaa päivin ja öin", hän kirjoittaa
ja valittaa, että poliisi pidättää hä
nen kanssasisariaan olivatpa heidän
paperinsa kunnossa tai ei ja vaikka
he eivät ole tehneet mitään.
V&Iinulla' on lapsi ja vanha äiti
huollettavana, ja tarvitsen rahaa'',
kirjoittaa Paulette. "Jolleivät tuo­marit
olisi varastaneet rahojani
tuomitsemalla niiinut sakkoihin
vasfiicään, puuhaisin jotain muu­ta".
' i .
_Prostitution leviämisen syistä
Paulette kirjoittaa, että vanhat alal­la
olevat eivät "vetäydy syrjään ja
uusia tulee'jatkuvasti.
"Viranomaiset ovat sulkeneet
bordellit, he aiheuttavat vaikeuksia
meille kahviloissa, joissa käymme,
he pakoittavat meidät pysyttele
lemään samalla alueella, samalla
Niko Piispanen, Beaver Lakelta (keskellä) kuuluU nykyisin leh­temme
ahkerimpien kirjeenvaihtajien joukkoon ja käyttää ni­mimerkkiä'
"Tekonimus". Hänet tunnetaan varsinkin urheilu-kirjoituksistaan.
Kuvassamme: on myös kaksi muuta varsinkin
urheilualalla tunnettua henkilöä Kalle Lehto (vas.) ja Enok
Löppönen (oik.) molemmat Torontosta, jotka myös olivat mu­kana
lehteämme perustamassa ja ovat jatkuvasti kann4ttaneet
sitä.
NEUVOSTOLIITTaPUOLA
OTTELU HELSINGISSÄ
Helsinki. — Neuvostoliiton jalka­pallojaoston
puheenjohtaja Anti-penok
tiedusteli keskiviikkona Suo­men
Palloliitosta, olisiko liitto val­mis
järjestämään MM-jalkapallon
mahdollisen uusintaottelun NeuVos-toliitto-^
Puola Helsingin Olympia­stadionilla.
Suomen Palloliitto on il­moittanut
vastauksenaap^ että se
suostuu järjestämään ottelun, jos
se voidaan suorittaa marraskuun
10 päivänä.
Tällä hetkellä on Neuvostoliitolla
karsintasarjassa 2 pistettä enemmän
kuin Puolalla, mutta-mikäli Puola
voittaa Suomen ^3. 11. pelattavassa,
maaottelussäi • niin N-lUton. ja Puo­lan
pisteet ovat tasan ja tällöin jou­dutaan
suorittamaan uusintaottelu. >
NeuvostolUtto hävisi yllättäen
Puolalle MM-jalkapallon toisessa
karsintaottelussa, voitettuaan en­simmäisen.
Ratkaisuottelu tulee
suorittaa puolueettomassa, maassa,
mutta järjestelytoimikunnan suos­tumuksella
se voidaan suorittaa
jommassa kummassa asianomaises­sa-
maassa.
Jos ylimääräinen ottelu, jossa
saadaan käyttää 30 minuutin jatko­aika,
ei anna ratkaisevaa tulosta,
määrätään voittaja tehtyjen maa­lien
perusteella: Jos maalienkin
luku on sama, määrätään voittaja
arvalla. Arvonnan suorittaa järjes­telytoimikunnan
jäsen tai erotuo­mari
kummankin joukkueen edusta­jan
läsnäollessa.
jääkiekkojoukktoe
nuorennettu
tonlöo. — Neuvostoliitto tulee
yrittMmiän vuoden 1958; jääkiekko-mestaruutta
huomattavasti • suuren-
: netulla joukkueella, kerrotaan tän>
ne saapuneessa "Soviet Weekly"
lehdessä. Joukkue, joka kukisti Ca­nadan
ja USA:n jääkiekkojouk­kueet
. Cortinan talviolympialaisissa
v; idsp, mutta joutui ylisie talvena
luovuttamaan maailmfininestarttu
den Ruotsille,. pelattuaan tasapelin
Ruotsin kanssa, näyttää >nyt koko­naan
uudelta.
Kuuluisa i byökkäysUnja Bobrov,
Shuvalov, Babich on nyt poissa Ja
vanha> veteraani TarasOv. on ni­metty
valmentajaksi. TäUB kerralla
on vielä aikaista sanoa minkälaiset
mahdollisuudet nuorennetulla- jouk­kueella
on < maailmanmestaruuteen
ensi talvena Oslossa.
Oslossa neuvostoliiton jBäklekkol-lijat
tulevat taas kohtaamaan US An
ja Canadan joukkueet. Jotka viime
talvena eivät olleet mukana Mosko­van
maailmanmestaruus kilpailuis­sa
Unkarin tapausten takia.
Kaikki Neuvostoliiton maajoiik
kueen jäsenet ovat Moskovan poikia
ja kuuluvat kaupungin eri seuroi­hin.
Joukkueen uudet Jäsenet ovat
kaikki nuoria, 18T-20 vuoden ikäi­siä.
, He ovat yleensä teknillisiä Ja
taitavat yhteispelin, mutta kaipaa­vat
kilpailukokemusta, sanoo edel­lämainittu
lehti.
Joukkueen valmentaja Tarasov
kieltäytyy lausumasta mitään Jouk-kyeen
mahdollisuuksista. Hän pitää
erikoisen hyvänä sitä. että joukkue
tapaa eqnen maailmanmestaruuski­soja
Canadan, Ruotsin, Tshekko<
Slovakian Ja Länsi-Saksan Jääkiek­koilijat.
^
N-liiton painijoita
saapuu Suomeen
Helsinkhr— Viime viikon lopulla
saapui Helsinkiin ; Neuvostoliitosta
SAK:n kutsumana iieuvostoliittolai-nen
painijoukkue otellen maassam­me
TULn painijoiden kanssa. Jouk­kueen
vahvuus on 8 painijaa, val­mentaja,
kaksi tuomaria ja johtaja.
Joukkue^lpallee seuraavilla paik­kakunnilla:
Kemissä, Itovan|eme^ä,
Otilussa ja Kuopiossa.
Halutuimmat luettavat — työmaauutiset
kadolla; Sittenkin prefekti sanoo.
Ensiksi/ .tervehdys Vapaudella;
täältä Samiasta ja parhaimmat on-^
nittelumme 40-vuotiaalle. v - " r v .
Kuten kaikki lehtemme lukijat
tietävät, täyttää tämä lehtemme 40'
vuotta. Se on pitkä ikäsaavutus, jos­ta
kannattaa nostaa lakkia^ Henkilö­kohtaisesti
minä muistan Vapauden
vasta 28 vuoden ajalta, sillä olen
ollut täällä Canadassa- vasta niaini-tun
ajan.
Saavuin Quebecin satamaan elo­kuun
8 päivänä armon vuonna 1929.
Sieltä juna kuljetti minut, kuten
monen muunkin ennen : minua,
eräälle pohjois Ontarion pienelle
asemalle, josta matka Jatkui kävel­len
Sisulan farmikylään. Kyllä sc
paikkakunta oli nimensä mukainen­kin,
sillä sisua siinä oli tarvittu kun
sinne korpeen oli ensimmäiset kan
tofarmarit asettuneet asumaan.
En ymmärrä miten he olivat sin­ne
päässeet, mutta siellä heitä oli
jo ennen minua. SUurIn osa hei.stä
oli suomalaisia, Joiden joukossa
muutamia ranskalaisia.' Tuloni sin­ne
tapahtui elokuun 10 päivänä.
Mieheni oli jo enn^n tullut tähän
maahan ja ennen tuloani ostanut
kämpän mainitusta paikasta. Asuim­me
kuitenkin ennen omaan tupaam­me
muuttoa naapurissa yhden kuu­kauden
ajan.
Siellä ensi kerran tutustuin Var
paus-lehteen, joka oli talon isännäl­le
tullut lehden syntymästä asti. Ha­lutuimmat
luettavat olivat suoma­laisten
haalitoimintaa koskevat uuti­set
ja kaikenlaiset työmaaselostuk-set.
Niistä kirjoituksista huomasin,
että tässäkin maassa oli edessä sama
taistelu kuin mitä oli Suomesta pa­koon
lähtenyt — nimittäin taistelu
nälkää vastaan.
Olin kyllä Suomesta lähtiessäni
kuullut, että tämän maan suomalain
set kuuluvat kolmeen eri ryhmään
riippuen siltä minkälaisista olosuh­teista
be olivat Suomesta lähteneet.
Ensimmäiseen ryhmään kuuluivat
he, jotka olivat varakkaista kodeis­ta
lähteneetseikkailuhalusta maail-n^
lle, toiseen kuuluivat he, jotka
tienviitta osoittamassa mihin. s,uu^
taan kuUo pklri^oillafattfmfenoiö^ai;i; "
olivat lähteneet pikku rikoksia pa­koon
ja kolmantena he, jotka olivat
lähteneet, nälkää pakoon. Viimeksi-mainittuun
ryhmään kuului myös
mieheni sekä pikku poikani.
, Oltuani kuukauden maassa pääsin
muuttamaan omaan tupaani. Sa­maan
aikaan tilasin itselleni Va­pauden
ja siitä asti se OD ollut kuin
että aiheutamme skandaalin. Mutta
kenen syy se on? Me emme aiheuta
vahinkoa. Meidän asiakkaittemme
joukossa on monta fmomattavaa
miestä, mutta en voi' sanoa nimiä,
sillä ne ovat ammattisalaisuuksia.
Olemmeko huonompia kuin Fran
eoise Sagan; joka; kirjoittaa "scxi-siä<
rakkaustarinoita, ta! 80-vuotias
muusikko, joka nai 20-vubtiaan?''
kirjoittaa PaiiliBftc. ^
Maassa
aikoina, olen lukenut kaikki suoma­laiset
sanomalehdet ja kirjat, mitä
olen käsiint saanut, lukuhaluni tyy­dyttämiseksi.
Englanninkieltä taita­mattomana
oli" tyydyttävä siihen.
Näihin aikoihin oli myöskin pojal­lani
oppimisen halli. Vapaudesta
tuli hänelle aivan kuin aapinen.
'Heti kun lehti tuli kiikutti hän sen
käsiini ja kysyi mikä tuon ja tuon
kirjaimen nimi on. Niin hän*'oppi
välttävästi lukemaan suomenkieltä^
josta kiitos Vapaudelle.
Kuten jo alussa mainitsin, oli
meillä Suomesta lähtiessämme aikor
mus saada leipämme vähän leveäm­mäksi,
mutta tulimme pidn huomaa­maan,
että kun sutta pakoon lähtee
tulee karhu vastaan. Aika huonon
nopeasti ja sitä mukaan leipämme
oheni kuten monen muunkin.
Vapaudesta sain lukea miten sii
nä ja tuossa kaupungissa leipäjonot
jatkuivat ja kuinka suureksi arvioi
tiin työttömien armeija. Meillä siel
lä korvessa ei tosin ollut leipä le­veä,
mutta suoranaista nälänhätää­kään
ei nähty.
Rakensimme yhteisvoimin kaks
haallakin suomalaisille. Innostus
joukossamme oli suuri. Yksi haal
kuului IWWn uniolle ja toinen Ca­nadan
Suomalaisen Järjestön osas­tolle.
Erästä seikkaa tässä yhteydessä
olen monasti ihmetellyt. Se oli se,
että me suomalaiset olimme kalk­kiin'
niin yksimielisiä; että jos toi­nen
ryhmä järjesti tanssit tai näy­telmän
haalilleen, niin silloin sinne
menimme kaikki yhdessä^ Ei kos­kaan
tullut niinsanottu kiusanteko
mieleen, kuten, ikävä sanoa, olen
monella paikkakunnalla huomannut
tehtävän.
Vuosien vieriessä olimme pakoi-tetut
muuttamaan liikekeskukseen.
Syy oli se, että poikamme tuli kou­luikään,
joten jouduimme etsimään
pojallemme koulua. Samoin miehe­ni
jdutui kauppaamaan käsivarsiaan
kaivoskapitalistille. Työttömiä oli
paljon, mutta mieheni oli tavallista
vankempi ja sai käsivartensa kau
paksi. .
Kaivettuaan kultaa kymmenen
vuptta tuptiin kotiini tieto, että mie­heni
työpäivät Ovat iäksi päättyneet
>—; tapaturmaineii kuolema oli palk­ka
vuosien työstä.
Olin siiloin ollut jo useamman
vuoden saman kaivosseudun Vapau­den
paikkakuntakirjeenvaibtajana.
Siihen aikaan se vähäksi aikaa lop­pui,
mutta myöhemmin olen ama
silloin'kun aikani sallii muistanut
Vapautta kirjoitukslllanl. Kyll/1 kai
siellä, on toimitus saanut hikoilla
saadessaan selvän, sUlä en ole ollut
mikään kaunokirjailija. Kuitenkin
hyvin on toimituksen kanssa pärr
. Vapauden sisältl^n nähden qlefi
f^lM :/9i«alta^. AQ^as^ta^lK^yyty^il.
tien.^ <ynHan "^VapaUs-tydlitiftk^len
Ibmlston oikeuksien puoltajana Ja
rauhan ' aatteen^ ajajana esittänyt
huomattavaa osaa Ja toivon sen
edelleenkin niin tekevän..
Muuten sIlheA aikaan kun tämä
Vapaus on täällä Canadassa synny­tystuskissaan-
huokaillut, sai tuo
meidäd syntymämaamme Suomi it­senäisyytensä'
Siis kahdelle 40
vuotta taiottavalle onnitteluni. Toi­von
Vapaudelle pitkää iköä — vuo­sisata
vielä lisää.
Työmaauutiset etutilan saakoon,
farmareille oli opin apuna aina.
Nuorisolle anna uutta voimaa,
lasten osasto saakoon kaikessa
hoivaa.
Tämän kun täytät lisääntyy
lehden sivujen luku
sekä kasvaa Vapaudelle
uusi lukijasuku. L
—Olga.
Tiistaina, lokakuun' 29 pr~ Ta^Äyi
m
Mm
Onpa niin kuin olisi nibtlvltiS
talven merkit, siUä siltä kai nWm
kun tätä kirjoittaessa tulee lunta
taivaan täyd-atä. Pois kai'täm|l vi^
ti vielä menee, mutta hUhtSjIUe se
hyvinkin voi huomauttaa kuinka on
valmennuksen laita.
Kovat kamppailut taaskin tulee
ensi talvena Ja kai nähdään ladul
la uusia nimiä, Joka onkin hauskaa,
sillä matkaavathan ^kovat naamat;*
Ayräntö Ja Ypyä Lahteen maailman
biihtomestaniuskUpäUuihin edusta
nuan tätä uutta kotimaatamme.
Se Jos mikään on tunnustus suoma­laiselle
hUhdoUe, Ja sUlcxettS Juu­ri
.me suomalaiset olemme olleet
luomassa' pohjaa hiihtourbeUulle
tässä maassa; kuten niin möneUe
muullekin urheilualalle Ja josta et
kiitos olisi paljon silloin kun tämän
maan urheiluhistoriaa jolloinkin
kirjoltetafin.
Suomalainen Pulkkinen menee
rajan takaa edustamaan suurta A-merikaa
myöskin, Joka vaan todis
taa, että siellä myöskin. suomalai­nen,
hiihto on sille kuuluvalla pai-:
kaUa, Johdossa. Toivotaan pojille
Lahdessa hyvää lykkyä, slua vtotus
tulee olemaan äärettömän kova Ja
taistelut kovat.
Olin tässä Rannan AnUn häissä
puheissa pitkän aikaa ftyrännön
kanssa ja uteliui että miltäs se kun­to
näin m.m. kilpailujen kynnyk-;
sellä tuntuu. Arvo^polka oli kovlii
murheellinen Ja kertoi, ettei Jäänyt
aikaa valmennusta varten kun tieto
lähdöstä tuli niin myöhään. Metsä
kämpälle mies lupasi lähteä pokasa>
haan kiinni ,että saisi vähän sitä
kuntopohjaa, Kyllähän Arva tie­tää
miten kunto nousee kun vaan
on aikaa niin tehdä, sillä kovissa
taistoissa on mies ^ollut ja tutut
palkat hänelle sellaiset kuulut paif
kat' kun Salpausselkä, HolmenkoK
Ien ja muut.
Tämänkin lehden lukijat kai huo.
masivat, että suuret; olympiaberrat
ovat päättäneet, että Rooman kiso­jen
jälkeen ei enää kai ole Olympia-ohjelmassa
klassillinen eli Kreikka^
lals-Roomalainen paini, vaan että
saat?.. Klassillisella ifOiiiaj^m
oerinteet VanhtA ^Kl|eeA|b^ |b
U llbtifn. Joten aen^pblsfo^^
dAJilnen^ 1iäpeätalvra^olym|l^^
nAelleldn.< Mutta.kon nip^i^
teoissa. isftm.kaikeiOatsia'^]^
paronneja Ja honu^lta baiskabt
vaareja niin jenempäSL ei^völda^
v^i iie>.on ääne&t^karjaa, |olca
nestää mlnnepäin vain.^ -N^uuto;
vapaa paini' Suomessa ön''0i
nuoria ja sen todellisia'taitajia
keastaan vaan Jstäai mlesis» tä
Jaskarl Ja Erkki Pentti», Jptk^)
säinvälislssft koetuksUiakln^^^t
saaneet nbneä'Ja mainetta. Jfc
varmasti surusanoma on^kläiBsitu
painin poisto ohjelmasta submi
sille. Miten tässä' lopullisesti
ten käy se nähdlUbi tuonnempi
mutta varmaa on. että^Buotsl
nousee takajaloUleen tässä jutu
Mihin pienten ääni sitten kuttl^i
Jo ennestään tiedetään. , ^ .
AllekirJoittamittaklii ^ ihmet
kovasti kunhuomasba tästäkinj
destä (Joka byvin seulaa maaili:
urbeiltttäpabtumla) että'jebUd^
to BiarJorte Lamey oU heittä
uuden maailmanennätyksen^^^ j
häässä tulokseUa 57.19. Tämä s
kin vuoksi; koska el aiemmin^ <!
kuultu tästä neidistä mitään Ja;^
tään maailmanennätys ei aivan >t
reeltään synny ellei kysymyksä
ole jo ennen kuulumaton >lflbij
kuus Ja "l»yt»"> Nyt onkin sieU
nyt, eli ainakin tiedoltetaan» e
Marjorien heitto on suorltetiu^n
sanotulla Espanjalaisella ,800])«t
Iillä Joka on kansainvälisillä .p|ät
sUlä tuomittu pannaan. Tässä-pauksessahan
heitto tapahtua >,
räbdyksellä aivan kun klekontelf
sa.~ Säänn01ssä,kuitenkin'«8iiota
että keihästä pitää pitäft ktinriil
kakierteen kohdalta Ja heitto i»si
tapahtua olkapään ^11. 4> *' Kovasti sitä keinoteUäan k4^1f:jB
tavalla. Kovaa kohua on maailm
lehdistössä käyty myöskin SU»9f
vin hyppääibästä uudesta maä^ml
ennätyksestä 216,, koska -kuuiei
hän <>n käyttänyt kenkää ponttia
vassa Jala/i^a. Jbssa en paksujani
se poistetaan ohjelmasta. "Jos tämä'ra ja liuokokumlsta ~ tebty^M
Säännfilssä' ei kkentiunaaetaptt^
Säännöissä ei kuitenkaan sanotan
täänliitft^n|l«ikäläin^
lä.pitää olla kUn hyppäät- Voit |
tää vaikka vanhanm^n l i p ^
Huovlkkaita 611 patiineja: Vl^m
Siiomen lennätysmles Eero^' Sal)n
nen on käyttänyt pakäuantO^
ponnlstuskenkää Ja mahdolUsefl
muutkin. Sääntöjä kai joudtita|
ennestään nuuskimaan ja uuskmräi
Jos nyt tällainen tapaus seilaisi
vaatii. Eteenpäin mennään Ja väl
neitä parannetaan Ja ennätyksi
sjrntyy Ja paranee niiden tbiinej|ta.
on totta Ja menee päätökseen on se
murheen viesti suomalaisille,; ri^otr
salalsille J9 miilUe. Joille tämä. pa
nilaji; on tuttu^ Ja Joissa Suomi 'on
saavuttanut kultaa, kunniaa, Ja kuo-lema^
nta mainetta. Johan .Wemer
Weckmantöi nykyajan iolymplala
sista kultaa Ja ilman sitä el missään
kisoissa ole jääty. Nyt siis^tuHs
ohjelmaan vain amerikkalainen va
Toronton osaston
kokous marrask. 3
Toronto. — CSJ:n: Toronton bsas-ton
varsinainen kuukausikokous p
detään sunnuntaina marraskuun
pnä alkaen kello 2 päivällä.
Kokouksessa on ratkaistavana
monet tärkeät asiat Järjestötolmln
nassa. Lisäksi on osaston kotoisia
asioita. Tärkein kuitenkin on kysy
mys siitä miten on Vapauden levi
tystyö onnistunut. Saammeko osuu
temme täyteen ja lisäksi niitä "ra
pioita"? Näistä asioista keskustel­laan
tarkemmin osaston kuukausi
kokouksessa. — L.
Suomenkielinen kansanopetus
alkoi Helsingissä 100 v. sitten
eiyyskuussa vuonna 1857, siis
sata vuotta sitten, tehtiin Hel­singissä
ensimmäinen yritys suo­menkielisen
kansanopetuksen Jär-jestämigeksi.
Alku oU vaatimaton,
vain viisi oppilasta, mutta yritys
oli kuitenkin niin merkittävä, että
Helsingin suomenkielisen kansa­koulun
katsotaan' Juontavan al­kunsa
siitä. 100-vuotismerkkipäl-vää
Juhlitaan tänä syksynä kou^
luissa.
Hankalaa alkua tarkasteltaessa
on syytä muistaa, että Helsingin
suomenkielinen kansanopetus sai
alkunsa Jo samana vuonna, kun
"kansakoulun isä" Uno .Cygnaeus
kirjoitti "Hajanaisia mietteitä Suo­meen
aiotusta kansakoulusta" sa
moin. kuin sekin seikka, että HelBln<
gin asukasluku oli 'tuolloin vain
noin 25,000 ja suurin osa asukkais­ta
oli ruotsinkielisiä.
Ensimmäinen suomenkielinen kan
sakoulu saa kiittää syntymästään J.
W. SneUmania, sillä hän teki aloit­teen
opettajan palkkaamisesta suo­menkielisiä
oppilaita varten vuoro-opetusfcouluun.
Opettajaksi valittiin
silloin ylioppilas J. Länkeiä, mutto
hänen opetustehtävänsä: osoittautui
varsin epäkiitolliseksi. Samassa kou­lussa
oli toistasataa motsinkieltotä
oppilasta. Joten suomenkielisten
opettaminen "näyttäytyi täysin toi­vottomalta",
kuten Länkeiä muls-.
telmissaan mainitsee. Opettaja tur­vautui
toisten ylioppilaiden apuun
ja sai heitä kevätlukukaudeksi; 1858
opettamaan nimenomaan suomen*
kielisiä oppilaita. Koulu, joka 'qU
nyt op. L:n yksityiskoulu, toimi
Kruununhaassa kauppias Lenngre
nin talossa, kertovat säilyneet asia­kirjat,'
mutta nykyisin el tiedetä,
missä tällainen talo sIjaltsL
KAUPUNKI.RYHTYV PITXHXXN
KOULUJA
: Lukuvuosina 1857—5& sai suo­menkielinen^
kouluopetus alkusy'
säyksen ja yksityinen suomalainen
koulu muodosti siinä välivaiheen
siihen saakka, kunnes suomenkieli
sai sijansa opetuskielenä myös vtior
ro-opetuskoulussa V. 1864. Kansa-kotdulaitoksen
alkaessa yleistyä
ryhtyi Helsingin kaupunki pitämään
yllä omaa kansakoululaitostaan ta'
san yhdeksänkymmentä vuotta sit­ten.
Lokakuun 1. pnä v. 1867 aloitti
kaksi varsinaista "alempaa kansa­koulua"
toimintansa Ja kahta, vuotta
myöhemmin perustettiin; y|äkmtlu-luokat.
Suomenkieliset Jä ruotsin­kieliset
luokat erotettUn toisistaan,
mutta ne toimivat saman tarkasta*;
Jan alaisuudessa. Alkuaikojan kan-sakoiiluille
antoi tarkastajana toimi*
nut maisteri Viktor öbberg- oman
persoonallisen leimansa. Hän oli vi­rassaan
30 vuotta Ja hallitsi anlta*
ralla kädellä niin opettajia kuin op­pilaitakin.
Niinpä opettajien oU
saavuttava hänen vastaanotolleen
aamuisin jo klo 6JM> ja 7.30 välise­nä
aikana Ja itse hän jakoi Annan­kadun
varrella 'sijaitsevasta IcanS-llastaan
vahtimestareille kbulutäri
vikkeet Hänen aikanaan ;vakUntui
luokfcaopettajasysteeml ja tytöille
(Jatkqu 4;U8 «lyulla)
Meillä on ollut tapana, että:'kui
pojat ovat siinä aUe 21 v; ne ova
vielä sellaisia, lapsia, Joilta etvofdi
vaatia miesten tuloksia, ja että mi
den täytyy kasvaa Ja varttua ennen
kuin niiltä voidaan toivoakaan- '
Maailman urheilutapahtumat^^ot
soitiavat kuitenkin, ettei näliarolc
laita ja erinomaisia tuloksia ovat
saavuttaneet nuoret pojat ja tytöt
Jo Melboumen kisoista voifaisUn
mainita nuoria tekijöitä jotka teld-vät
kansainvälistä luokkaa olevia tu­loksia.
Esim. täUainen ihma^ka
on Englannin 22 vuotias Mike..El-is,
joka on heittänyt moukaria. 64^
30. eli paremmin kun mitä, vielä
Suomessa on heitettyr^vaikka Hoffr
reiiin Veikko heittikin Jo 60j8$,:ja
pääsi kansanväliselle metriliiyulle.
Muistammehan miten ei ."vlelS
Helsingin kisoihin mennessä kukaan
virallisesti oUut heittänyt 60 nietriö
kunnes sen siellä teki Unkarin^QUO^
ri Csermak tuloksella 60.34. Myös­kin
Puolan nuonCleply: on heittää
nyt 62 metriä. Toinen englantilais-!
nuorukainen , 21 vuotias tDayid
Knigbt on hätkähdyttänyt 'ma'ail«
maa Juoksemalla* . Puola-Englanti:
maaottelussa^ ylhäisessä yksinäisyy­dessään
10,000 metriä ihmekään
29.06A Kun muistamme, etta^yiljo
Heinon maailmanennätys aikqiniaan
a nyt Suomen ennätys oli ^^.2.-^
saamme Jonkinlaisen^;
minkälainen tämä tulos on. V, Olen täissä maininnut vidniiiMt»^^^^
mia kansan nähtäväksi, Ja osoitolc;']
seksi että Jo näin nuorena vbida«D i
tehdS loistotuloksia, Jä että mlebe»^ ^
tä Jo<sUlobi poika käy. Minkälail-1
nen tästä pojasta tulee kuntaan pää*
see oUceaan miehen ikään? . Uskon, 4
että hänestä tulee kova pala itiitsllt;;
le, Bolotnikovine ja muUle Rböii^vf
kisoissa. ^ Hulstetaanhan, ;etta''e^J
meksimainittu voitti Kntsin U^p^fi
Titta mies kysyi ä U ^ o i t t a m ^ -^
ta, etfä„heitetäänk$ kelhäst|;;;^ääl
100 mötriä.' En iisko^>'iftttä-iiäaii'^^
kään vekottimiUa. ic^'^^}''^'-'^'"''"''
käytetty, kukaan tteiU 'M-öä,
nuttta voivoi;-, ^.^^ j
edelle'» seUalsla^lUtövdikeiii^l
ta onnella Joku vbThei^^ ^'
kin. Mutta tSMJstttmaillaJ
sia, että ;aivatt>UPik ' '
helttäriOOfffi^Irfll/^