Vapaus, October 29, 1957

              Sivu 2 Tiistaina, lokakuun 29- p. — Tuesday, Oct. 29, 1957
^ V A P A U S
cffiipSERTT) ^ Zodependent Labor
Otvan of Ftnnlsh Canadians. Es-
:tabll8bed Nov. e. 1917. ; Authoiized
>«»"6eeoiid elajBS mail.by the Post
Office D^Htrtment. Ottawa. Pub-
"lUfikl tbrice we€kly> Tuesdays,
Hiundays and Saturdays by Vapaus
'Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm 8 t W.. Sudbtury, Ont, Canada.
Telephone?: Bus. Office 06. 4-4264;
Editoria! Office 06. 4-42tö. Uanager
E. Suksi. EdltorW.acImid. Uailing
address: Box 69, Sudbmy, Ontario. Advertising rates upon application.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:'
Canadassa: 1 vk. 74» 8 kk. 3.75
3 kk. 2.25
YhdysvaUolssa: 1 vk. SiM 6 kk. 4.30
Suomessa: i vk. »JO 6 kk. 4.75
1917 — luhlavuosi — 40. vuosikerta —1957
Elämä alkaa neljästälQrmmenestä
Vapauden tämänpäiväinen numero on syntymäpäivä-
Titimero, sillä marraskuun kuudentena tulee kuluneeksi 40
yiuotta siitä, jolloin kaukonäköiset kansalaisemme, työväen­liikkeen
asiaan ja tulevaisuuteen luottavat mieliet ja naiset
.perustivat Vapauden. 'Vapauden tämänpäiväinen numero on
- '• suunniteltu Vapauden pernstajain ja heidän jälkiään seuran­neiden
kanssaihmistemme työn, - toiminnan ja uhrimielen
' kunnianosoitukseksi.. Me kunriioitamme tänä merkkipäivänä
•niitä ,jotka vaivojaan ja varojaan säästämättä ovat Vapau­den
perustaneet! Me kunnioitamme niitä tuhansia kanssa­ihmisiämme
jotka ovat huolenpidollaan, työllään ja toimin-
.^allaan taanneet sen, että Vapaus on 40-vuotisen toiminta-
..Ijavftensa aikana selvinnyt kaikista vaikeuksistaan ja vastuk­sistaan
— voinut kantaa pystyssä päin totuuden ja työtä-örtekevien
yhteishyvän lippua.
"Elämä alkaa neljästäkymmenestä" tavataan sanoa ja
Vississä mielessä se pitää paikkansa. Totta on nykyisen jär-
'"Jesfelmän vallitessa että 40-vuotiasta miestä ja naista pide-
*;;tääh jo "liian vanhana" jos hän syystä tai toisesta menettää
tycfpaikkaänsä tai tahtoo muuten vaihtaa toimialaansa. Mut-
• ta:'tämä on vain ohimenevä yhteiskunnallinen nurjapuoli.
vToöiasia nimittäin on, että elämä pääsee monessa tapaukses-
.saparhaimmilleen vasta 40 ikävuoden jälkeen.
" ' • T ä m ä pitää paikkansa myös Vapauteen nähden, 40 «nsim-
"ttäistä vuotta on ollut Vapauden historiassa monen myrs-jä
temmellyksen, sekä monen saavutuksen ja useiden
^fappiöidenkin vuotta. Me saamme olla vakuuttuneita myös
edessäolevienkin vuosien aikana tulee olemaan r S i u a , että
j;?4fe9PU'^j6"^ttä vastatuulta. Mutta huolimatta lainkaan siitä
,„^}J^ mahdollisia vaikeuksia ja vastuksia tulevat vuodet Va-
-pauden väelle aiheuttavat, Vapaus tulee niistäkin selviyty-
^•fhään. Lehtemme tulee, ilmestymään vielä pitkän aikaa sen
jälkeen kun sen eräät ryhmäkuntalaiset kilpailijat ovat ai-
•feoja sitten lyöneet kintaansa pöytään.
"'"""Vapauden tulevaisuus on yhtä varma kuin on työväen-
"lilj^keen. kehitys ja historiallinen voitto. Ehtona on vain se,
^'^että Vapaus pysyy, kuten tähänkin asti, uskollisena perusta-
.jjilijBen, lukijakunnalleen ja siis yleensä työväenliikkeen kuo-
.iilemattomille aatteille. Tällaisena työväenlehtpnä,Vapauden,
i-tehjävän tulee olla ennenkaikkea totuuden etsiminen -rl^uor-,
•"'limatta siitä ketä se kulloinkin sattuu r r - sekä tositietojen vä-.
"littäminen silloinkin, kun totuuden puhumisesta: ei ole «kii-.
•tösla odotettavissa/* sekä kulloinkin' käsilläolevien' kysj^myi--
"H^iV totuudenmukainen käsittely silloinkin Vaikka piiiui'! sinä
'^^',l}etk9nä valläs^äoleyat'jpiirit tai puolueet eivät siikfiidäkäärt. •
';,.'^^Työväenleli,denv kuten y^apauden, laytyyolla IjukijaJkuri^J
>4ansa itse kontrolloima^ sen yhteinen, ase ja kollektiivinen
ij^ubemies, mikä ei piyötätuntoa ja "helppoa tietä ersien !vil--
•'.koile työväelle vieraisiin! ja perusolemulifseltaan vihamielisiin
>ivoimiin. ^ .
Ne lukuisat onnittelut ja tervehdykset, mitä^ lehtejnme*
"oh %ämän; 40-syntymäpäivänsä kunniaksi lukijoiltaan ja kan-ii^
bftitajiltaan saanut, ovat kaunopuheisena todistuksena. s(iitä«
että täkäläiset kansalaisemme pitävät Vapautta edelleen täl­laisena
kansan lehtenä joka toimii kansan hyväksi.
-Kaikessa vaatimattomuudessaan Vapaus on pyrkinyt ja
;.itulee edelleen pyrkimään siihen, että se olisi sen suuren luot-
•tamuksen arvoinen, minkä se on lukijakunnaltaan ja kan-
"nattajiltaan saanut.
Kuten muillakin elämän aloilla, sanomalehdetkin ovat
"nykyään jajcautuneet pääasiassa kahteen vastakkaiseen lei-
Vriih — rauhan ja hyvän tahdon sekä sodan javihanlietsojain
.leiriin. Vapauden kanta on ollut, ja sen täytyy olla kiistat­tomasti
rauhan asian puolella, sillä sitä vaatii tämän maan
a valtion sekä koko ihmiskunnan yhteiset edut. '
...Juuri sodan ja .rauhan kysymyksen käsittelyssä näh-'
• -dään myös se, kuinka rehellisesti tai vilpillisesti eri sanoma-
Mehflet suhtautuvat lukijoihinsa ja kansanjoukkoihin yleensä,
sillä kaikkien kansojen ja kaikkien valtioidenkin todelliset
Vedut vaativat rauhan asian puolustamista. Sodista hyötyvät
., vain asetehtailijat ja heidän politiikkonsa kenraaleineen.
,Mutta yksikään sanomalehden toimittaja ei voi olla rehelli-
:..uen itselleen ja lukijakunnalleen, ellei häh toimi "tietoisesti
•omalla sarallaan rauhanasian puolesta ja ellei hän pyri jat-
-kuvasti kolkuttamaan ei vain lukijainsa, vaan kaikkien ajat­televien
ihmisten omaatuntoa rauhan hyväksi.
Vapauden velvollisuus on palvella lukijakuntaansa ja si-
"teii' myös vaatimattomalla sarallaan tätä maata ja kansaa
..jmuri ylläkuvatussa hengessä. Mitä enemmän sodanlietsojat
^Joutuvat turvautumaan valheisiin; puolitotuuksiin ja väären-
:»>nyksiin, sitä sitkeämmin ja peräänantamattomammin täy­ttyy,
työväenlehtien, kuten Vapauden kamppailla totuuden ja
••4tse elämän säilyttämisen, puolesta. Kamppailu totuuden puo-
" ' l & t a merkitsee nykytilanteessa taistelua ja toimintaa työ-
";VSt!n, ja farmariväestön, rauhan säilyttämisen ja maamme
_^'^k^nsallisen itsenäisyyden turvaamisen ja onnellisemman
huomisen puolesta, Ja puolustaessaan täten totuutta sekä in-
, himillistä yhteisymmärrystä ja'i'hteistoimintaa-€afladan suo-v.
malaisten keskuudessa, Vapaus tulee kestämään väikeim-iw.
iDatkin koettelemukset mitä sen eteen mahdollisesti tulevina
-•kosina heitetään.
-^'Tässä luottamuksellisessa mielessä ja rohkeasti tulevai-
"'suiiteen katsoen'mb vietämme marraskuun 6 päivänä Va-il.
fiäÄden 40-vuotispäivää ja sanomme vakavassa mielessä- et-
.;,\,tä^^ulkoon mitä tulee ja vaatikoon se meiltä mitä tahansa
.•^ponnisteluja ja tehtäviä, Vapauden elämä on päässyt vasta
alkuunsa.tänä 40-vuotispäivänä.
Vapauden johtokunnan ja toimituksen puolesta hie ha-
'•'Juamme esittää julkisen kiitoksen kaikille kirjeenvaihtajille
5ä';^avustajille, kaikille onnittelujen ja ilmoituksien lähettä-
•jfflfe, sekä kaikille jotka ovat tavalla tai toisella avustaneet
n . ; ^ S ^ ^"^^^-"'"^'^^^ ^^^""^^^^^^s*^- Meidän kaikkien yhtei-
>^lien suurkiitos kuuluu kuitenkin niille jo useimmissa tapauk-valkohapsisille
veteraaneille, jotka vaikeuksia jä vas-
^iituksia pelkäämättä - Vapauden perustivat 40 vuotta sitten,
•••iiehtemme tämänpäiväiset lukijat ja kannattajab yhtyvät
"^epäilemättä siihen kUÄ sanotaan suurkiitos iiiille madoille
"ja "tuhansille maanmiehillemme, jotka tämän 40-vuotisen
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Matti Sirola, Cobalt, Ont, täyttää
lauantaina, marraskuun 2 pnä 75
vuotta. ,. .«
Eino £km.an, South Porcupine,
täyttää tänään, lokakuun 29 pnä
65 vuottai ^
John Nieminen, ;Rouyn. Que.,
täyttää perjantaina, marraskuun 1.
pnä 72 vuotta.
-Mrs. Aino Benson, filattai^a, Ont.,
täyttää perjantaina, marraskuun 1
pnä70vuottal ' ' -
' Lydia Penttinen ^ (Tigert) Beaver
Ljakelta, täyttää lauantaina marras­kuun
2 pnä 80 vuotta.
Yhdymme sukulaisten . j a tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Maailman siiurin
sähkölaitos valmis
Moskova (KV) — Maailman spurin
vesivoimalaitos Kuibyshevin;^~ sähkö­asema
on nyt aloittanut toimintansa
täydellä teholla. Lokakuun 14. pnä
illalla yhdistettiin voimalaitoksen vii­meinen,
kahdeskymmenes turbiini.
Kuibyshevin vesivoimalaitoksen teho
on 2,1 miljoonaa/kilovattia.'' Voima­laitoksen
ensimmäisen tivbiinin käy-täntöönottamisen
Jälkeen, on. KUlby-shev
antanut Jo noin 8 miljardia
ki]awattituntla sähköä Neuvostoliiton
teollisuudelle ja väestölle.
Kuibyshevin vesivoimalaitos kasvoi
maailmari suurimmaksi Jo sen 19. tur­biinin
käytäntäönoton Jälkeen. Se
oli silloin 20,000 kiIowattia voimak­kaampi
teholtaan kuin suurin ame­rikkalainen
vesivoimalaitos. Tällä
hetkellä Kulbyshev voittaa amerikka­laisen
voimalaitoksen 125,000 •klIowa-tilla.
.
Kuibyshevin vesivoimalaitoksen ra­kennustöiden
viime vaihe suoritettiin
niin nopeasti, että sellaista työn
vauhtia ei aikaisemmin ole tunnettu
enempää Neuvostoliitossa kuin muis­sakaan
maissa. 20 päivän aikana o-tettiln
käytäntöön kuusi turbiinia,
joiden yhteinen 4eho on 630,000 kilo-
,wattia. Kahden ensimmäisen turbii­nin
asennus Ja käytäntöönotto vaati
75, vuorokauden työn, mutta. viimei­set
kuiisl asennettiin 72 ' vuorokau­dessa
Valtavan työn aikana oli myös
työntekijäin ammattitaito Ja kokemus
lisääntyneet Ja tehneet mahdolliseksi
tällaisen iyön; nopepttam^en. ^ •... - •
Vapaucli^n syntymäpäivän mietteitä
Ei ole mielestämme nyt tarpeel­lista
syventyä yksityiskohtaisem­min
Vapauden historian eri vaihei­siin,
sillä näistä^puolista on puhut­tu
nakelko laajasti varsinkin Vapau­den
20- ja 30-vuotisnumeroissa,^k3
erinäisissä julkaisuissa ja itaaSsiA
artikkeleissa. Niistä on saataivissa
suuri määrä valaisevaa, innoittzfvaä
ja:Ojpettavaakin aine&lstoa monivair
heisesta ja mielenkiintoisesta
toiiästa.
; Tämän' juhlanlamerott Ipääasiäll^
sempäna tarkoituksena onkin kun­nioittaa
jDiitä kaukpnäkölsiä,'tar-mokkaifa
-ja yhteishyvää tarkoitta^
neita miehiä ja naisia, jotka' i^Ö.
vuotta sitten Vapauden ^perustivat,
sekä niitä tuhansia kansalaisiamme.
Jotka näiden vuosien ajan ovat-jpi-^
täneet huolen siitä, että Vapaukjöii
Icajldsta myrskyistä ja myll^rrylcsis-tä
kunnialla selviytynyt..
Kaikkien työväenlefitlen asema
on taloudellisesti ja poliittisesti
äärettömän > vaikea, sJllä Sntlri
Raha panee luonnollisesti kalkkia
mahdollisia esteitä |a valkenksiä
työväenlehtlen tIeUe. Sllrtolais-ryhmlen
työväenlehtlen kohdalta:
nämä valkeudet ovat monesta-tun­netusta
syystä vielä monin ver­roin
valkeampia. Tämän vuoksi
ja' huomioonottaen sen Ulantcen
missä Vapaus 40 vuotta Mttcn pe­rustettiin,
on melkein Ihme, että
Vapaus on ellnvoimaisesti ja Jat- V
kuvasti voinut toimia 40 /vuotta!
Se on sellainen saavutus mihin
pystyvät vain vakaumukselliset,
valistuneet ja sanavapautta lop­puun
asti arvostavat miehet ja
naiset.
Palauttakaamme mieleemme ku.
luneen 40 vuoden ajalta joitakin
pääseikkoja, jotka ovat suuresti
vaikuttaneet Vapauden olemassa­oloon,
ohjelmaan ja merkitykseen.
Tässä mielessä me voimme .jakaa
kuluneen toimintakauden neljään
erilliseen, joskin eri pitkään osaan-.:
näinä monesto tapauksessa ^nälkää
ja tsaarin poliittista sortoa ^akbon
lähteneet" työtätekevät halusivat
saada perustamastaan lehdestä työ-väenmielisen,
siis työväen lelideh.
Tästä johtuu — ja se näkyy johta­vana
lankana Vapatiden - 40-vuotis-kauden
a j a l t a— että Vapauden his
toria on::eFottamiaton:< osa Canadan
työväenUikkeenrJa>'frikbisesti sen
suomalaisoun liUEtorlasEa. ;
Vapaus ei ole ^kulteiikaan en^m-mäinen
suon^iUueliiieii^^Jehtl -Cana-dassa^
Noin kymmenen vuotta aikai­semmin
i eli 1007 . ^ r y s t e t ^ in Port
Arthurissa Työkänstf-niminep työ-väenlshti.
joka kaista västoinkäy-misi^
än huolimatta.suoritti -alus-
VAPAUDEN PERUSTAMISVAIHE
Vapauden ensimmäinen numero
Ilmestyi kuten tiedetään, marras­kuun
6 pnä 1917. Vapaus syntyi
ja kehittyi canadalaisessa ilmapii­risiä
nimenomaan Canadan suoma;
laisväestöä palvelemaan. Ja kun Ca-{
nadan suomalaiset olivat silloin kä-ten
nytkin, poikkeuksetta työläisiä;
farmareita ja muita pikkueläjiä, sii-^
tä seuraa miltei itsestään,; ett^^
tavan - perkaustyön:; sanom^htivai-nlolla.
täkäläisten maanmiestemme
keskuudessa. Työkansa: teki varari­kon
kesäkuussa/1915 ja se oli tie­tenkin
s täkäläisille maanmiehillem­me
äärettömän kova isku, sillä Työ
kansaan oli pantu suuria toiveita ja
sen hyväksi oli sekä lahjoitettu että
lainattu sievoisia rahasummia^ jot­ka
kaikki menivät kuin tuhka tuu­leen.
Luonnollista oli että Työkan­san
vararikko aiheutti suurta tap-piomielialaa,:
jonka voittamiseen
tarvittiin aikaa noin kaksi ja puoli
vuotta, ennenkuin uskallettiin ryh­tyä
uuteen yritykseen — Vapauden
perustamiseen.
Mutta Työkansasta oli myös suur­ta
hyötyä. Se oli osoittanut, että
suomenkielisen työväenlehden ky­syntä
on täällä'suuri, ja että sen
julkaisemiseen voidaan uudelleen
ryhtyä, jos otetaan opiksi aikaisem­mista
virheistä.
Yhtäältä Työkansan vararikon
aiheuttama tapplomiellala ja pet­tymys
siis viivästytti uuden työ­väenlehden
perustamista^ mutta
samalla siltä saadut kokemukset
johdattivat varovaisuuteen ja
mikä tärkeintä,' entistä kllnteäm-pään
yhteyteen lehden ja sen lu­kijakunnan
välillä.
Vaiiaudeii henkilökuniiasta
Vapauden henkilökunnan ja joh­don
väliset suhteet ovat olleet,ama
poikkeuksellisen hyvät. Mutta niin
ristiriitaiselta, kuin se tuntuukin,
"mikään muu. yksi kysymys,ei ole
aiheuttanut, niin. paljo^ kokouksia
ja "harmaita hiuksia" Vapauden joh­tokunnan
ja CSJ:ntpk:n jäsenille
Iiuin Vapauden työvoimakysymys!
Mistä saada lafoja, painaja, kirjan-jpitäjä,
toimittaja tai liikkeenhoitaja
—- kas siinä on ollut monesti kova
pähkinä purtavaksi.. Viimeksi, vii­me
kesänä jouduttiin. Vapaus jul­kaisemaan
.'pitkän aikaa 4-sivuiscna
sen vuoksi kun ei saatu "tekemällä­kään"
konelatojaa.'
Mainittakoon, etta viimevuosina
on tässäkin suhteessa tapahtunut
parannusta, sillä Vapaus ei ole enää
sellainen työvoiman läpikulkupaik­ka,
mikä se alkuvuosina omaksi va
hingokseen oli, mutta esimerkiksi
tämän kuluvan vuoden aikana olem
me menettäneet 2 ammattitaitoista
konelatojaa',. jotka ovat ammattiope­tuksensa
saaneet Vapaudessa — ja
tämä vain siksi kun työkansan köy­hä
lehti eL voi maksaa yhtä hyvää
palkkaa, mitä maksavat unioiden
vaatimusten . mukaisesti suurpää­oman
lehdet.
Tässäkin on esimerkki siitä kuin­ka
suuria ristiriitoja on silloinkin
kun yhteisymmärrys on hyvä ja esi­merkillinen.
Vapauden henkilökunta on ^ aina
käsittänyt, että pienenä työväenleh-tenä
Vapaus ei voi kilpailla palkois­sa
suuryhtiöiden kanssa. Tämän
kannan ovat omaksuneet myös
uniot, joihin Vapauden henkilökun-toimintakauden
aikana ovat
kirjoituksillaan, asiamiestoi­minnallaan,
lahjoituksillaan ja
yleensä myötämielisellä suh­tautumisellaan
' huolehtineet
siitä, että Vapaus on voinut ko­ko
tämän ajan seisoa omilla ja­loillaan.
Vaikka kuluneen 40
vuoden aikana on tehty virheir
täkin, niin .meitä elähd3rttää
kuitenkin tieto siitä, että nämä
virheet on aina voitu yhteisvoi­min
korjata sUcsi kun ne ovat
olleet "kotitekoisia" erehdyk­siä,
eikä työtätekeville vierait­ten
ja vihamielisten voimien
sanelemia.
Vapaus antaa suuren arvon
sille suurelle luottamukselle ja
arvonannolle, mitä lehtemme
on tämän 40-vuotisen toimin­takauden
aikana nauttinut. Se
lupaa puolestaan' tehdä kaik­kensa,
että tämä luottamus°tu-lee
säilymään.
ta kuuluu. Hyvä ja tervehdittävä
seikka. Mutta kun työläisille tarjou­tuu
huomattavasti parempipalldcai-sia.
toimia muualta, niin kuka voi
syyttää heitä siitä, että ne oman
ja perheensä etujen mukaisesti siir­tyvät
"vihreimmille laitumille"? \.
Kuten sanottu, Vapauden henkilö-;
kunnan työolosuhteisiin on tehty
tuntuvia parannuksia ja sen seu
rauksesta ei lehtiliikkeemme ole
enää työvoiman kannalta aiyan sel­lainen
"läpikulkupaikka" mikä' se
aikaisemmin oli.
Rajoitettu tila ei tietenkään salli
yksityiskohtaisempaa käsittelyä eri
alojen työvoimavaihdoksista, mutta
me saamme yleiskuvan seuraavas­takin:
/Liikkeenhoitaja Edwin Suksi on
ollut vastuunalaisessa tehtävässään
noin 22 vuotta. Mutta häntä edeltä­neen
18-vuotiskauden aikana oli
liikkeenhoitajina seuraavat henki­löt:
H. Paasikivi, Pekka Katainen,
H. Juntunen, J . Vi Kannasto, J . W.
Ahlqvist, John Stahlberg, Emil Wi-len
ja H. Elimen.
Nykyinen vastaava toimittaja W.
Eklund on ollut Vapauden toimituk­sessa
vähän yli 20 vuotta, mutta sitä
edeltäneen gO-vuotiskauden aikana
oli päätoimittajia seuraavasti: Yrjö
Mäkelä (jonka Työmies luovutti hy­väntahtoisesti
• vastaperustetun Va­pauden
ensimmäiseksi toimittajak­si),
Heikki Juntunen (1919), Henry
Puro (vuoteen 1924),%tunnettu sa
nomalehtimies ja kirjailija A. B.
Mäkelä eU Kaäpro Jääskeläinen
(v. 1924), Onni Saari(1925) j a sen
jälkeen Arvo Vaara j a Sulo G. Neil.
V. 1929 tuli päätoimittajaksi B,
Tenhunen j a V. 1930 taas A B . Mä­kelä
ja 7 kuukauden kuluttua jäl­leen
Arvo Vamra. Vuonna 1932 tuli
vastaavaksi J . Kokkonen, jonka jäl­keen
nimitettiin 3-henkinen kolle-^
gio (Frank Halminen, Niilo Mäkelä
ja Martta Setälä) hoitamaan vastaa-vaii
tehtävistä. V. 1934 tuli päätoi­mittajaksi
A; T. Hill j a vuoden 1939:
alussa Paul Frederickson. Marras»
kuussa 1939 siirtyi vastaavan vel­vollisuus
Eklundille. Sotavuosina
oli v.t. vastaavina hetken aikaa G.
Sundqvist j a Untanfo Mäkelä. Yhtä.
suuria ja vahingollisia henkilövaih-^
doksia on tapahtunut häitlen vuo­sien
aikana muiden toimitustyöläis-ten
kohdalta. Tällä kertaa on Ta-pauden
muina-toimittajina U . Mä­kelä
(etusivulla) Kalervo Ketola
(lasten ja nuoriso-osasto sekä Sud-buryn
uutiset) ja Eino Mäki (sisä­sivujen
toimittajana).
Vapaus-kustannusyhtiön toimitta­man
kaunokirjallisen viikkolehden
Liekin toimittajina on ollut Kal^e
Salo, ""Jalmar Wal(äemar Saari,; Aku:
Päiviö. Jalmar Waldemar Saari ja
taas Kalle Salo.
Tältä pohjalta on ymmärrettävis­sä
ne joukkojen yleisäänestyksellä
tehdyt päätökset, joiden perusteella
ryhdyttiin Vapautta' perustamaan
ja millä lopullisesti ratkaistiin esim.
Vapauden kotipaikka, sekä sekin,
että Suomalaisen' sosialistijärjestöii
(CSJ:n edeltäjä) 'Silloiselle tpk.ile
annettiin jäsenistön toimesta ai­noastaan
tuhat dollaria lehden pe­rustamista;
varten! .Vapaus periistet
tiin (Siis ilmah Imitääiii^l^uppäornia
ja lehden perustavat jäsenet, kuten
J . W;'Ahlqvist, John 'Latva ja muut
ovat muistelmissaan erikoisesti ko-:
rostaneet,"?ettet -tätä tuhattakaan
dollaria tarvittu, sillä äudburylaiset
suomalaiset: keräsivät keskuudes­taan
niin paljon rahaa, että lehden
ensimmäinen numero saatiin - mark-i
kinoille!
.Vapaus perustettiin siis Cana­dan
suomalaisten yhteisin voimin
palvelemaan heidän i yhteisiä -4a-rvoltteltaan.
Tässä - ndelessä Va­paus
on alusta pitäen - tähän päi­vään
asti. ollut^ yhtä kiinteä osa
tämän maan työväenliikkeestä,
kuin tähän maahan «vakituisiksi
asukkaiksi ja kansalaisiksi luUeet
Siirtolaiset ovat osana maah koko
kansasta.
Vapauden perustamista nopeis-tutti
silloisissa olosuhteissa paljon
ensimmäisen maailmansodan ai­heuttama
' tilanne. Kuten vanhat
järjestöveteraanimme ovat kerto­neet.
Työkansa-lehden vararikon
jälkeen yritettiin tulla toimeen Yh­dysvalloissa
ilmestyvien äUomenlde-listen
lehtien avulla, mutta kun so­dan
. suvaitsemattomuustilanteessa
Yhdysvaltain suomenläelisiltä' leh­diltä
evättiin oikeus päästä Cyna-daan,
niin se nostatti joukkojen
keskuudessa päättävän vaatimitksen
oman lehden perustamisesta. Sivu­mennen:
mainiten voidaan näistä
ensimmäisen maallmansodanailcai-sista
'suvaitsemattomuusmielialois-ta"
puheen ollen: mainita se .tosi­asia,
että Vapaus, yndessä eräitten
muiden työväenlehtlen ja -järjestö­jen
kanssa lakkautettiin sodan lop­puvaiheessa,
muutaman kuukauden
ajaksi, niin yhtenä "syynä" mainit­tiin
suomalaisten "saksalaismieli­syys"
sillä perusteella kun saksa­laisia
keisarin joukkoja tuli Man-'
nerheimln^avuksi Suomeen — min­kä
Vapaus oli tuominnut alusta pi­täen.—
ja Vapauden liikkeenhoita­jaa
(Paaslkiveä) syytettiin jopa sak­salaisten
kätyriksi sen vuoksi kun
hän,oli sähkösanomalla tiedustellut^
Raivaajalta "markan kurssia", mikä;
tulkittiin hallituspiireissä tieduste­luksi.
Saksan markasta, vaikka ky­symys
oli luonnollisesti Suomen
markan silloisesta kurssista!
Jouduttuaan olemaan kokonaan;
muusta maalimasta eristettynä Ca­nadan
suomalaiset halusivat saada
itselleen sanomalehden ja ryhtyivät
kaikista vaikeuksista ja entisistä
vastoinkäymisistä huolimatta Va­pautta
perustamaan. Heidän avuk­seen
tuli tavallaan silloinen työ-:
väenliikkeen valtava nousuja sen
aiheuttama innostus. Ensimmäinen
maailmansota oli lähestymässä lop­puaan.
Kaikkialla vallitsi väsymys
sotaan ja sodankäyntiä vastustanut
työväenliike sai suurta suosiota ja
myötätuntoa työtätekeviltä yleensä.;
Sitten tuli suuret historialliset ta
pahtumat Venäjällä. Tsaarin hirmu
valta kukistettiin ja se puolestaan
nostatti ennen tuntemattoman suu-,
ren työväen joukkoliikkeen, ei vain
Venäjällä, vaan kaikkialla maail­massa.
Se oli suurta innostuksen ja
nousun aikaa työväenliikkeessä ja
vaikutti tietenkin osaltaan myös Va­paudet^
perustamiseen.-
TALOUSPULA J A FASISMIN
NOUSUN AIKA
Vapauden aikaisempia vuosiker­toja
tutkittaessa havaitaan, että en­simmäisen
kymmenen vuoden aiKar
na käytiin lehtemme palstoilla, ku­ten
Canadan ja koko maailman työ­väenliikkeessä
laajaa periaatekes­kustelua
työväenliikkeen ohjelma-
' kysymyksistä, suhtautumisesta so­taan
ja rauhaan sekä niihin ongei
miin mitkä, liittyvät, siihen, kun työ­väki
nousee valtion johtavaksi voi-,
maksi.: Tämän kirjoituksen tarkoi­tuksena
ei ole syventyä näihin ky-^
symyksim muuteh paitsi todeta,
etta erinäisistä vasemraistovirheis-tä
huolimatta — Vapaus pysyi us­kollisena
.^t>^<>väenliikkeen asialle ja
tieteellisen sosialismin tärkeimmil­le
periaatteille.
Siihen aikaan julkaistiin Vapau­dessakin
pitkiä ja yksityiskohtaisia
artikkeleja, missä väitettiin toisi­naan
kiihkeästikin periaateluontoi-sista
kysymyksistä, joista normaali­sissa
oloissa ei sanomalehtien pals
toilla voida niin laajaa keskustelua
käydä. ' .
Mutta tämä keskustelu ja väitte­ly
selvensi yleistä mielipidettä ja
vahvisti sekä lehden että lukijakun­nan-
tietoisuutta siinä määrin, että
Vapaus voi melko kitkattomasti
suhtautua esim. v. 1929 alkaneen
suuren talouspulan vaatimiin tehtä­viin.
Tässäkin yhteydessä tehtiin
lehdessämme eräitä vasemmistövir-heitä,
- mutta Vapauden ikuiseksi
kunniaksi jäänee, että se liittyi va­rauksitta
nyhin demokraattisiin ca-nadalaisiin,.
joiden suurten ponnis­telujen
avulla saatiin lopulta scliä
rikosfain 98:nnen' lakipykälän var­jossa
harjoitettu poliisiterrori lope­tetuksi,
että nykyinen työttömyys-vakuutuslaki,
joka kaikista puut­teellisuuksistaan
huolimatta edus
taa suunnattoman suurta edistystä
verrattuna silloiseen aikaan, jolloin
työttömillä ei ollut muuta "turvaa"
kuin kerjääminen tai maan äärestä
toiseen vapaakyydillä ("piittaamajr
la") kulkeminen. ~
Lehden ohjelman periaatteellista
selvyyttä kuvaa myös se luja ja
päättävä asenne, - jonka Vapaus
omaksui fasismia ja.sodan vaaraa
vastaan.' Siitä päivästä alkaen, jol­loin
Mussolini nousi valtaan ItaV
liassa, omaksui Vapaus aktiivisen
ja tinkimättömän asenteen fasismia
vastaan. Toisin kuin sen kilpailijat^
Vapaus ^tuomitsi - niin Hitlerin nat­sismin
kuin Suomen lapualaisterro^
rinkin ja sai, kunnia maanmiehil­lemme,
täkäläisten ;kansalaistemme
vankan jpukkokannatuksen siinä,
kuten' täkäläiset maanmiehemme
tukivat Vapauden läpeensä sodan­vastaista
asennetta.
SOTA-AIKA
Vapauden kunniakkaan historian
yksi kohokohta on löydettävissä
lehtemme suhtautumisesta toiseen
maailmansotaan.
Vapaus oli Canadan muiden rau­hanpuolustajain
rinnalla vaatinut
aktiivista •. rauhanohjelmaa. Lehtem­me
oli muiden rauhanpuolustajain
kanssa osoittanut, että fasismin
nousu tarkoittaa sotaa^ ja että ainoa
keino sodan estämiseksi on siinä,
että rauhaarakastavat maat muo­dostavat
yhteisen lujan rintaman
maailmanvalloitukseen pyrkivää fa­sismia
vastaan.
Historia kulki kuitenkin toista ra­taansa.
Tuli Mynchenin petos ja
sitä välittömästi seurannut toinen
maailmansota, lukeutuen siihen
myös Suomen talvi- ja jatkosota.
Sodan edellä Vapaus oli Canadas^
sa ainoa suomenkielinen lehti joka
johdonmukaisesti ja jatkuvasti ^uo-si
sellaisia toimenpiteitä, ettei sota
pääsisi puhkeamaan.rMutta kun sota
kuitenkin .puhkesi. Vapaus jatkoi
johdonmukaisesti : demokraattista,
rasisminvastaista ohjelmaansa uusis
sa olosuhteissa nostattaen tunnus­tuksen
"Voitto on kaikkein tär­kein".
Vagaiylen päättävä ja joh­donmukainen
' fasisminvastainen
asenne toisen maailmansodan, aika­na
sai täkäläisten maanmiestemme
keskuudessa hyvän kannatuksen ja
niin voivat täkäläiset maanmiehem­me
antaa arvokkaan panokseji fa­sismin
-hävittämiselle, vaikka eräis­sä
piireissä kehoitettiin "vetämään
lakkireuhkaa korville" sotaponniste-lujen
kohdalta!
il iiiiiiiiiTÄ
1.UONNQLLISESIKIN
Tienviereen oli läjätty suur
rä kiviä ja liikennettä varoi
seen oli työnjohtaja asettani
naisen Jyhdyn kivikasan pääUc
kalla^ o l i vahdissa eräs vanl
työläinen. Eräs ohikulkija
häneltä: N
— Miksi tuossa on tuo pun
lyhty?
-—.Varoituksena autoilijoille
— Mutta miksi tuo kiviläjä?
— No, lyhdyUe jalustana tie
, Hudson-lahdella sijaits
Churchillin asukasluku k,
l,20q:aan v. 1956 mennessä l i
tyen 450:stä V. 1949.
Siirtolaisiksi
ifä paljon • mm*.'.
SODAN; JÄLKEEN
Sodan jälkeen. Vapaus -lukeutui
niihin'' sanomalehtiin^. jptka toivoi-,
vat sodanaikaisten liittosuhteiden
.säilymistä.-ja jatkumilta sekä so-,
danaikaisten lupausten, täyttämistä
sikäli, että kaikille, ihmisille; varar
taan mahdollisuus taloudelliseen j a .
kulttuurelliseen hyvinvoitiin. Ja
seuraten- Johdonmukafsesti Suo^ii-ystävällistä
kantaansa Vapaus vei
hyvin tärkeätä osaa siinä, että Suo­men
hädänalaisen kansanosan avus-
'famisaaiasta ei tehty täällä poliit­tista
kiistakysymystä, vaan järjes­tettiin
yhteinen Suomi-Apu, jonka
avulla ja puitteissa saatiin suoras­taan
uskomattoman paljon talous­apua
Suomen hädänalaisille. Kiitos
Suomi-Avun toiminnasta lankeaa
tietysti.kaikille siihen osallistuneil­le
järjestöille, ryhmille, sanomaleh-diUe
je yksityisille ^— ja erikoisesti
niille voimille, jotka Vapauden lail­la
halusivat välttää raatelevaa ryh-mäkinastelua.
Suomi-Avun toiminta
edustaakin yhtä kirkasta kohokoh­taa
täkäläisten maanmiestemme yh-
'teistoiminnan saralla ja osoittaa
kuvaamattomalla tavalla, kuinka
edullista' yhteiseksi hyväksi j är ies­tettävä
yhteistoiminta olisi, minkä­laista-
ohjelmaa Vapaus on koko toi­mintakautensa
suositellut.
Sodanjälkeinen kansainvälinen t i ­lanne
ei kuitenkaan kehittynyt nii­den
toiveiden piukaisesti, mitä esi-'
merkiksi meidän lehtemme Vapaus
HelsinkL — (KU) ^ Muutto
merten taakse näyttää tänä vuo
saavuttaneen melkoiset, ellei suo
taan; hälyttävät mittasuhteet, i
vuoden alusta lukien syyskuun i
puun mennessä oU maastamme 1
tenyt siirtolaisiksi valtameren tai
siin maihin kaikkiaan 4,350 henki
Koko viime vuonna oli siirtolals
muuttaneita vain 2,508 ja v. l
vastaava luku oli vieläkin pienen
li750.henkilöä. Vertailua tätä ed
tanelsiin vuosiin, vaikeuttaa se, e
ennen vuotta 1955 samassa tilasto
esiintyivät myös pohjoismaihin si
tyneet. Siten esimerkiksi v. 1951
Suomesta ulkomaille muuttaneita ]
hes 20,000. mitä ajankohtaa voida)
kuitenkin pitää varsmaisiin siirtolai
maihinkin tapahtuneen muuttolii
keen viimaisena suurena kohoköht
na.
Naiden Tilastollisesta päätolmisto
ta saamiemme numerotietojen mi
kaan jakautui, siirtolaiseksi muutl
tämän vuoden eri kuukausien osal
seuraavasti: tammikuu 227 henkOöi
helmikuu 287/ maaliskuu 282, huhti
kuu 332, toukokuu 700. kesäkuu 751
heinäkuu.731, elokuu 544 ja syysku
44'^ henkilöä.
omaksui. Päinvastoin sota-ajan Uit
tosuhteiden t.lalle kehitettiin raivo
kas kylmä sota ja koko ihmiskuA-taa
köyhdyttävä varustelukilpailu
Me tiedämme, että Vapaus on lu­kijakuntansa
toivomusten ja yhtiö­kokousten
päätösten mukaisesti pi­tänyt
kiinni .työtätekeville kalliin
rauhanasian puolustamisesta — ja
myös sen, että vaikka kylmän so­dan
riehuessa Vapaus on joutunut
kulkemaan kovassa vastavin-assa,
sen ohjelma on jälleen osoittautu­massa
yhtä oikeaksi ja paikkansapi­täväksi,
miksi Vapauden fasismi ja
sotavastainen.- ohjelma osoittautui
toisen maailmansodan edeltäneeltä
ajalta.
Perustaessaan 40 vuotta sitten
Vapauden, täkäläiset maanmiehem­me
osoittivat suurta kaukonäköi­syyttä.
He oivalsivat kansalaistem­me
tarpeet ja tavoitteet, ja toimi­vat
sen mukaisesti. '
Vapauden- hyväksi on tehty näi­den
vuosien aikana äärettömän pal­jon
työtä ja annettu suuna uhreja,
mikä sellaisenaan osoittaa, että tä­käläiset
maanmiehemme haluavat
edelleen ylläpitää itsenäisen jakah
kista sivullisista voimista vapaan
sanomalehden, joka voi toimia—
'Vaikkapa toisinaan virheitäkin teh­den
— juuri sellaisen ohjelman
pohjalla, minkä lehden lukijat ja
kannattajat itselleen omaksuvat
\Meillä kaikilla on todella
juhlia tänä 40-vuotispäiväna-Vapau­den
perustajain ja lehte.mme tuhan­sien
kannattajain ja tukijain työn
ja saavutusten johdosta. — W, E,
PÄIVÄN PÄKiNÄ
nm kaikesta voisi Vapaufta syyttää?
:: Vaikka pakinan aiheita olisi nyt
kuin ennen. Vilkkilässä kissoja, niin
rpäivän tekstin? v ^ t a on äärettö:
män hfelppo suorittaa.
Lukija on kaiketi jo arvannut,
että luhlamieU on levinnyt pakina-i
palstallekin, ja se on hyvin arvattu,
sillä -• tällaisena syntymäpäiväjuhla-,
na saavat; arkiset huolet, kiistat j a
ystävyydet, jäädä odotuslistalle.
A ^ on muuten sitä
mielipuolta, että Vapautta koskevat
merkkitapaukset liittyjät tavallaan
aina johonkin kauaskantoiseen suur­tapahtumaan.
~ ;v •
Vaikka Vapautta on 40-vuotisen
toimintansa aikana "syytetty" m i l ­tei
vaikka mistä, kukaan ei ole: sen-:
:,tSän-huomannut sanoa: VAhaa, sii­nä
on syntipukki. Vapaus perustet-
,tiJD. marraskuun 6 päivänä 1917.
jla heti seuraavana päivänä,, marras­kuun
seitsemäntenä päivänä herran
vtiona«1917, ottivat Venyjän työtä­tekevät
bolshevikienjohäollar vallan
käsiinsä ja suorittaen sosialismin
ISpimiuTon." ,
j:/|Siin.- koska • yapautta. -siitetään'
kaikesta muustakin^; miksei saauOte
voitaisi .sitä syyttää:Lokakuun val-
V
lankumoUksenkin järjestämisestä,:
sillä perustettiinhan Vapaus juuri
päivää ennen tätä historiallista ta­pausta?
Ja mitä tapahtui >pian sen jälkeen
kun täipan :suuren j a : rakkaan
uu^en koUmaainme kamaralle syn­tynyt
pienokainen, tarkoitamme
Vapaus, oli täyttänyt 10 vuotta?
.Heti tämän 'merkkipäi^^ jäl­keen,
eli noin kahden vuoden ku­luttua
siitä tuli vuonna 1929 maail­manlaajuinen
talouskriisi, mitä por-värisetieh
ja tätien toimesta: läh­dettiin
-ratkaisemaan fasismin, va-inistelukilpailun
ja sotapolitiikan
avulla.
Mistähän johtuu sekin kuritto­muus,
^ ettei kukaan järkipatti ole
huomannut, syyttää Vapauden kym­menvuotista
tbimintakauttai koko
porvarillista maailmaa käsittäneen
talouskriisin puhkeamisesta ja siitä
sodasta, mihin tämän kriisin puos^
karimaiset "parannuskeinot" joh-
Uvat?
Vapauden valmistautuessa viettä­mään
30-vudtispäiväänsä oli pari^
vuotta alkauiemminjuliUttulIuhis-kunnan^
historian suurinta demo-kratian
voittoa
ja sen liittolaisten
häviötä sodassa.
Samassa. yhteydessä tuli peruste;
tuksi Yh^distyneet Kansakunnat jär­jestö,
jonka tehtävänä on kansain­välisen
.rauhan puolustaminen. Ja
vaikka YK:takin on kirottu ja vaa­dittu
itsemurhan tielle, edeltäjänsä'
Kansainfa^iton tavoin^ j a vaikka äor
danlietsojat-ovat tehneet kaikkensa
Saksan inili,tarismin uudelleen hen-kiin
herätl^miseksi^ niinrkenenkään
päähan'^elöole ilmeisestikään päl-käht^
ytf että-Vapaus oU synti-pukkf-^
kä akselimaiden ja:yleensä
fasismin häviöön sekä'YK:n-perus-^
tamiseenkin sodanlietsöjain. har-miksä!^*'
S i t ^ - tuU Vapauden 40vuotis-
^savak^Hv^ ja siihen valmistut-taessaTömaantui
täiva^e -toinen
kuu,^'sputoik, eli satelliitti, miksi
hyvänsä tahdotte sitä sanoa, joka
koko maailman tiedemiesten yhteis­ten
lausuntojen ja selitysten perus­teella
tarkoittaa mullistavaa läpi­murtoa
eli keksintöä tieteen alalla.
Keinokuun avaruuteen lähettämi­sestä
on keskusteltu pitkään ja i e -
veään- 'Yleisesti meille tavallisille
kuolevaisille . selitettiin etukäteen,
että kun ?'baybymoon"tRivaan kor­keuksiin
ilmaantuu, niin sen tunto­merkkinä
ei voi olla mikään muu
kuin "Mtai^in-USA** tavaramerkki
, , No keinokuu; nousi lupäusteu
mukaan avaruuteen; mutta siihen
tuli kuitenkin venäjänkielinen e li
Hitlerin Saksan takapajuiseksi ja mihinkään kyke-a
perusteellista nemättömäksi leimatun sirpin ja^va-saran
maan tavaramerkki.
Mikä meitä ihmetyttää on se kun
kukaan pässinpää ei ole muiden
järjettömyyksien yhteydessä syytä­nyt
lehteämme siitä, että Vapaus
oh - i ^ venättä taitanaattomanakin
syyUistynyt siihen, että kirjöitt»
sputnikin kylkeen venakkojen ta­varamerkin
Setä Sampan tavara­merkin
faseme^ta!: •
- Mitähän "taivaanmerkkejä;^ on­kaan
:Sillöih' yleisen puheen aib^
na kun Vapaus viettää kultavuot­taan,
^ viidettäkymmenettä synfm
päiväänsä, josta tulee vannas^rJOf
lien juhla? » ••r?:
Mutta älkäämme antako enem^
vihjeitä, mistä kaikesta VaP?»"^
voitaisiin vielä syyttää. i .
' - Pahkaamme sentään Uolla.;"^
kiUe, että syyttely, parjaiis, pan«-
telu j a kaikenlainen torailu on
lossa entistä huonompaan
täkäläisten maanmiestemme
kuudessa, jotka vaativat k^?°^
lehdUtä; kaikilta järjestöUta ja ^
distyksUtä entistäkin asjalhsem^
j a ieUumpaa suhtautumista u»^
siin mmismä, huolimatta siitä,^ijg
poliittisia, uskonnollisia J f . ^ ^
tämänsuuntaisia erimiehsyyif'
heillä saattaa olla: ,^ ^^ k
Eläköön yhteisymmärryksCT^
yhteistoiminnan henki, jota v a ^
oh edustanut, ja tulee enfeta
tävämmin tulevaisuudessakin « »F
tamaan. --- Känsäkoura. ::