Vapaus, January 6, 1962

              Sivu 2 Lauantaina, tammik. 6 p. V- Satiiirday, Jayi. 6, lp62
VAPAUS
^^lifUElk 1J) — Independent Labor
^ a i i of Finnish Ci^nAdians Ks-v
(«bliahed v^ov 6, i917.'.'AutJioi-i2ea
M seconar claas mail: byythe.-.Pösi
'.:ffice Depaumem, Ottaw». Pub-
,.8lied rhrice . weekly;c T»e|riaj(jBt,
fhursdays and Saturdays oy VapaUs
f^nbUsnintf company Ltd., at lOO^lQÄ
Blm St W., Sndbury.; Ont., .Canada
: rele)>houea;' Biis; Ottice o8.
t!:duonal Of f ice OS. 4-^428)1. MAnager
Suksi: £»ltor:iV.' BMUnd. Malliiig
address:' Box Ö9t SudDUi^; On^rlo.
AdveVtising rates upon appIieatlQk.
'Vlidysvalloiaaä:
Suomessa; . • i ti. 9.50 6 ^ . m
Portugalin erouhkaus ja YKn m^kRj^s
Viime aikoina on äärioikeiston piireistä kuultu yhä lise-'
ämmin valituksia siitä, että" YKn- on 'menoss£^ hakoieille, ja
~ 'eitä YKn koko tulevaisuuskin -öfi-^-yaakalaudaHa.
• Toisaalta — "jä meiäänieiil;^*iiin^e iiikeutuu'tähän,-koulu­kuntaan
— on kuitenkia, >^oimis^umisissa seliainVn fefisitys,
että YK on saamistaan: koläiikä isTa huolimatta kaikkea •muu­lta
muttei kuollut, ja että sekin,on,jkehityksen alainen:laitos;
kuten kaikki muukin tässä maailmassa. ~ •
Katsokaamme ensin miltä" suunnalta ja miltä pohjalta
YK:Ue pidetään ennenaikaisia hautajaispuheita. Niitä ei kuu-^
lu sosialistisista maista eikä puolueettomista eli tatkemmin
sanoen linjoittumattömista maista. Näitä synkän tulevaisuu­den-
valituksia tulee kapitalistinen maailmanosaTi kaikkeir
mustimmista kolkista. • • • •
Esimerfciksi Espanjan f asistidiktaattori Franco julistivii-ine
maanantaina mahtipontisesti Madridissa,' että YKsta oh
tullut "Neuvostoliiton ohjelman välikappale". Hän 'jatkoj:
"Kaukana siitä, että se (YK) olisi rauhan ja solidaarisuuden
välikappaleena kansakuntien keskuudessa, heti kun hyväksy­tään
tämä menettelymuoto (tuf^vallisuusneuvoston kieltäyty-mineri
Intian tuomitsemisesta Gc an äsiassfi — V); YKsta tulee
vastaisuudessa hyökkäyksen välikappale voimakkaan hyväksi
heikkoa: vastaan ja Neuvostoliiton ohjelman välikappall^, •
Sorretun ja orjuutetun Goan asujömiston. vapauttami­nen
Portugalin imperialismin kahleista oli siis: "voimakkaan
hyökkäys heikkoa vastaan" ja siinä samalla vielä jollakin
käsittämättömällä tavalla "Neuvostoliiton ohjelman" toteut-
• tamista? • , ... ."
Raakamaisesta ihmisten kidutuksesta, .rääkkäyksestä ja
muista sortomenetelmistä surullisen kuuluisa Portugalin' in;»-
perialismia edustava Portugalin diktaattori, kontra-amiraali
AmericÖ Thomaz meni vielä Francoakin pidemmälle syyttäen
sekä Britanniaa (tosin nimeä mainitsematta) että YKta "niis­tä
tapahtumista, jotka pimensivät meidän kaikkien näköpii­rin
v. 1961". Hän sanoi: "Ne jotka ovat antaneet kannatuk­sensa
vilpillisille (false) sanoille, syytöksille ja äänestyJ^ille;
YK:ssa'ja ovat muilla keinoin tukeneet terroristien hyökkä­yksiä
Angolassa ja hyökkäystä Goassav eivät voi peittää pyr-
.kimyksfään sen suhteen, että he yrittävät.tulia meidän tilal­lemme
-Portugalin afrikkalaisalueilla . . ."
Toisin sanoen. Portugalilla ei ole pienintäkään aikomus­ta
vapauttaa siirtomaitaan—ja mikäli siirtomaakansat kui­tenkin
vapautuvat — tapahtukoon se sitten enemmän tai vä-hemmän
väkivaltaisesti, sillä rauhallista v^pautumismahdol-
.Iisuutta;ei Portugali niille myönnä — silloin YK ja muut
syyllistyvät muka Portugalin "omaisuuksien anastamiseen"!
Siksi uhkaa.Portugali nyt erota YKsta— kävellä rehennellen
siitä potsi .• .
Valitettavasti näitä kuolinvirsiä YKn "muistoksi" ei tule
vain vaihoista paatuneista 'imperialismin pesäpaikoista. On
nimittäti muistettava että USA:n päävaltuutettu AdlaiSte-
;WnsonlJin katsoi sopivaksi sanoa "lopun aluksi" sitä, jos YKn
turvallisuusneuvosto ei äänestä,-^'eikä seäänestänyt — Goan
asiassa Washingtonin vaatimjjgifijiK Joouk^^ Portugalin puo­lesta.
* .
Mitä on sitten oikeastaan tapahtumassa?
Kukaan ei ole yrittänytkään väittää, etteikö YK:ssa ole
puutteellisuuksia, kuten niitä on kaikissa inhimillisissä lai­toksissa*
Vissit uudistukset ja remontit^ovat; tulleet niin ajan­kohtaisesi,
että niistä keskustellaan nyt kaikkialla maail­massa.
Siinä on perussyy siihen, - miksi edesmenneen Ham-marskjcMdin
tilalle ei valittu uutta pääsihteeriä, vaan paikka
•täytettiin viransijaisella, eli v.t. pääsihteerillä.
Mufta ihmiskunnan suuri enemmistö on kuitenkin sitä
mieltä, että YK ei ole vain tarpeellinen ja hyödyllinen vaan
välttämätön elin kansainvälisten kiistakysymysten ratkaise­miseksi
"puhumalla" — sen sijaan, että niitä yritettäisiin
muuten ratkaista aseilla.
Nykymaailma muuttuu kuitenkin äärettömän nopeasti ja
se vaatii vissejä muutoksiamyös YKssa. Viimevuosien aikana
tapahtuneet, ratkaisevaa laatua olevat muutokset, voidaan
•esittää hyvin lyhyesti ja konkreettisesti:,Kapitalistinert jär­jestelmä
ei ole enää "maailmanlaajuinen" järjestölmä, Seh
'rinnalle on noussut uusi eli toinen järjestelmä; sosialistinen
maailmanjärjestelmä, joka-kasvaa ja kehittyy sekä taloudel-
• lisesti että sosiaalisesti niin voimakkaaksi, että siitä' on-tullut
monessa suhteessa ratkaiseva voima maailinassa.
, Kolmantena voimatekijänä nykymaailmassa on n,s. lin-jpittumattomien
kansojen maailmanosa; joka: edustaa yhtä
kolmannesta koko ihmiskunnasta, ja haluaa yhä selväpiirtei-semmin
saada ääpensä.kuulluksijähupmioiduksi kapitalisti­sen
ja sosialistisen maailmanosan osakiimppanina. Koko im­perialistinen,
maailmankomento hajoaa nyt liitoksistaan; Bri­tannian,
Ranskan, Hollannin,. PortUgalih\ jä Espanjan Siirto­maat
Aasia^ssa ja Afrikassa vapauttavat itsensä yksi toisensa
perään - eikä meidän sovi unhoittaa sitäkään,' että Ruuba-
T^n riuhtaisiitsensä-vapaaksi yhdysvaltalaisen imperiallsmitv"
kahleista? ~ .
. Mistä on sitten todella kysymys?
YK perustettiin noin 16 vuotta sitten, eli toisen maail-
.mansodan päättyessä kansojen väliseksi maailmanjärjestöksi,
jonka päätehtävänä on rauhan säilyttäminen neuvottelemalla
ja sopim^la asioistXniin, että johtavat suurmaat voivat rat­kaisut
hyväksyä "yksimielisesti". Tämän tärkeän periaatteen
käytännössä takaamiseksi hyväksyttiin Yhdysvaltain ehdo­tuksesta
Turvallisuusneuvoston pysyville jäsenille, Yhdys­valloille,
Neuvostoliitolle, Britannialle ja Kiinalle veto-
Qikeus, mikä tarkpittaa sitä, että mihinkään voimakeinoihin
ei voida laillisesti turvautua, jos yksikin näistä neljästä val­lasta
vastustaa sitä. '
Mujtta tämä tilanne ei tyydyttänyt niitä kylmän sodan
sankareita, jotka pian toisen maailmansodan päättymisen jäl­keen
ryhtyivät kyhnään sotaan "kommunismin takaisin k^ä-rimisekBi'^
kuten USAn edesmennyt valtiosihteeri Dulles ta­pasi
asian esittää.
Yhdysvalloilla oli silloin käytettävissään vankka ja var­ma
.en^irnjsjö _pikIfMn?ai..tA IÖSÄ.. jäsenyydessä
de Gaulle luki
puheento. ulkoa
..Pariisi. Presidentti de Gaulle
ennusti- perjantaina; •, että Algerian
nykj'inen tilanne tulee, muuttumaan
vuonna; 1962. Hän' Ilmoitti; että pää-oäa
ranskalaisista Joukoista Algerias­sa
tallaan;slirtämiläh,Ranskaati lä-himpien
12 kk malkana. • • >.
-18-minuuttia.kestäneessä radio- ja
/tvrpuheessaan Ranskan kansalle pre­sidentti
sanoi luottavansa' sllhbn.- et­tä
iAlgerlan kapinallisten kanssa
; Rdästään - yksimielisyyteen tulevasta
yhteistoiminnasta Ranskan kanssa Ja
: riippumattomasta Ja • suvereenisesta
•Algerian valtiosta, Tavalla:_tai. toi­sella'.
Ranska . aikoo vapautua o Alge—
.riftsta, presidentti huomautti. .
•de OauUea lähellä olevissa piireis­sä
huomautettiin, että' todennäkölses-fcLAJg^
rlaa koskeva soplmUs saadaan
piakkoin aikauji, mutta olisi lilan
optimistista. pTtää asiaa täysin var­mana.
.
Presidentti huomautti Ranskan ai­kovan
osallistua "rakentavalla taval­la"
kaikkiin ^euvostplllton kanssa
käytäviin .neuvotteluihin, Jotka talt­taavat
maaUmanpolitiikfln problee­mien,
ratkaisemiseen. Tällöin on ni­menomaan
otettava huomioon Sak­ean
' kysymys.: Mutta Neuvostoliiton
on ensin lopetettava uhkailunsa. Ky­seisten
neuvottelujen avulla on koe­tettava:
luoda, parempi tasapaino Eu­rooppaan,
preddenttl Iisasi.
de Gaulle korosti vielä että Rans­ka
jatkaa Euroopan yhteismarkkinoi­den
kehittämistä, mutta tämän-kehi­tyksen
on tapahduttava siten, että
teollisuuden ja maatalouden etuja
valvotaan ja etta ''kansakunta pysyy
edelleen kansakuntana" kyscLsen
markkinajärjestön puitteissa.
Trumanin aikakaudella nostet­tiin
hirmuinen huuto veto-oi­keutta
vastaan, ja vuodesta
1950 alkaen ryhdyttiin kiertä­mään
tätä veto-oikeutta tulkit­semalla
uudella tavalla YKn
sääntöjä niin, että Turvalli-f^
uusneuvostolle kuuluneet vis-
=;it asiat ratkaistiin äänienem­mistöllä
Yleiskokouksessa. Se
siopi mainiosti silloin koko oi-,
keistomaailmalle, sillä olihan
Yhdysvalloilla silloin siellä eh­doton
ja varma äänestysenem-
.Tiistö.
Mutta tilanne on nyt muut­tunut
äärettömän pajon. Siirto-maakansojen
vap:'.utumiser
johdosta YK:ssa on nyt r-iltp j
kaksi kertaa niin pnljcn -asr n
maita kuin. 16 vuöita sitten, el:
kaikkiaan 104 jascnta.- Kaikki
merkit viittaavat myös simen,
että monet siirtomaaorjuudes­sa
olevat;kansat tulevat lähi­tulevaisuudessa
vapauttamaan
itsensä ja ne, yhdessä Kiinan
kansantasavallan . kanssa hy­väksytään
YK:n jäsenyyteen.
Nyt ei voida enää Washing-tonista
mielin määrin nappu­lasta,
painaen määritellä miten
YK:n yleiskokouksessa äänes­tetään.
Goan, tapaus on tästä
kaikkein uusin esimerkki. Me
olemme kuulleet katkeria vali­tuksia
siitä, että Neuvostoliitto
käytti asiassa Goan vapautta­misen
hyväksi veto-oikeuttaan.
Me olemme kuulleet julkisia it­kuvirsiä
siitäkin kun turvalli­suusneuvoston
afrikkalais- jn
aasialaisedustajat liittyivät
Neuvostoliittoon ja kannattivat
Goan vapauttamista;
Mutta miltei vaiti on oltu sii­tä,
ettei Yhdysvallat uskaltanut
turvautua. Truroanin aikakau­della
aloitettuun kiertoliikee-seen
— se ei uskaltanut vedota
Goan asiasta YK:n yleiskoko­ukseen
siksi kun tiedettiin var­masti,
että YK:n enemmistö tu­lee
äänestämään. . Intian jn
Goan .puolesta, Yhdysvaltoja.
Portugalia ja muita imperialis­teja:
Vastaan. Toisin >sanoen!
Goahvtöpaus antoi varoituksen,
että Trumanin johdolla aloitet­tua
YK:n sääntöjen "uutta tul­kintaa"
voidaan tiukan tullen
käyttää Yhdysvaltojakin vas­taan
~ ja se peloittaa.
Mitä, tarvitaan on se, että
YK:ssa palataan käytännön
kannalta alkuperäiselle "yksi-mielisyysperiaatteeUe"
maail­man
rauhaa uhkaavien kiista­kysymysten
ratkaisussa ja sa­malla
siihen^ että huomioidaan
nykymaailman todelliset voi­masuhteet
— sen,-että ihmis­kunta
on jakaantunut vissin
historiallisen' kehityksen joh­dosta
kolmeen miltei tasaväki­seen
osaan, joiila kullakin tulisi
olla tasapuolinen Sananvalta
maailmanjärjestön kaikissa eli­missä,
ylinmiältä portaalta al­kaen
alimpnah saakka.:
9J
Berlilid. — (KU — Raili Heino).
Länsi-Saksan politiikassa on astn-maasa
etualalle häikäilemätön mies,
jofa - iiän'eii omaasi lelrl-säänlcin
.ön nimitetty "vaaralliseksi", "kun-lilanhlmölseksl"
V Ja "kllpi-äksl".
Hän.on sotaministeri Franz Joseph
Strauss. Hän on jättämässä var­joon
liittokansleri A^enauerin, jon­ka
edistyvän vanhuudenheikkouden
merkit, käyvät yhä s^IV?inmiks-i.~
Straussille on ominaista häikäile-
, niätön demagogia. Hän vakuuttaa
viatfomasfl, ettei Länsi-Saksalla ole
mitään "vaarallteiB tarkoituksia" ja
samaHahän kuitenkin . tekee, kaik­kensa
, saavuttaakseen -itselleen
asettamansa päämäärän, atomiasei­den
saamisen Länsi-Salcsan omaan
käyttöön. Äskettäisellä - Amerikan-
^matkallaan Strauss, Adenauer ja
ulkoministeri Schröder koettivat
taivuttaa presidentti Kennedyn, ja
USA:n ^'hallituksen hyväksymään
suunnitelman, jonka mukaan-NA­TOista
tehtäisiin itsenäinen atomi-valta,
ts. että Länsi-Saksakin pää­sisi
osalliseksi atomiaseiden käytön
määräämisestä. Kun merkit ennen
matkaa kultenldn viittasivat ame­rikkalaisten
hylkäävään kantaan,
oli Straussilla takataskussaan val­miina
esitettäväksi toinen sannnl-telraa
pbliitti^sta Atlantin vaUo-liitosta,
jolle olisi UetenUn annet-tava
määräysvalta atomiaseista.
Straussin uusin suunnitelma ei ole
mltaan muuta kuin takaportti päästä
kasiksi atomiaseisiin imartelemalla ja
jopa uhkailemallakin amerikkalais^.
Atomia.selden hyväksi Strauss on val­mis
uhraamaan Itsemääräämisoikeu­denkin.
Länsi-Saksan armeija el ole vaa­raton
. nykyiselläänkään, mutta
Strauss vahvistaa sitä kuumeisesti; ja
suorastaan pöyristyttävää on ajatel­la,
mita tapahtuisi Euroopassa, jos
hänen "Atlantin valtioliittonsa" to­teutuisi.
.
STR.4USSI.V NVKYTOLMET
Lar!.<:i-Saksan armeijan : miesvah­vuus
on talla kertaa 375 OOO: Marras­kuun
lopulla piti armeijasta kotlut-
'na 35,000 miestä Joista 26,000 ase-
•^elvollisuusaikansa loppuun suoritta-
)eit.i ja loput aktuvisotilaita. joiden
palvelus-opimus paattyl. KotluttamLs-ta
. ei kuitenkaan suoritettu, vaan
'lallitus antoi määräyksen palvelus-
•jan Jatkamisesta kolmella kuukau-
'o!':i. eli .'ylim-uiralsilla puölustus-
-itir- :i!a". Nain toteulfettiin jo
Bp.av.m" -stl j-T osittain lakia.-jolla
isevc-lvo.lisuus.'^ • a pidennetään 12
/iuukaude~tä 13 kuukauteen/ vaikka
laki tulee esille hittopaivillä vasta en-
.•^1. vuoden puoleJIa. <
Armeijan rivit vahvistuvat tammi­kuussa
jo ilman asevelvollisuusajan
pidentämistäkin, sllä silloin on 45,000
uuden assvelvolllsen astuttava palve­lukseen.
,
Vähintäin yhtä paljon miehiä kuin
armeijassa on Strau.ssllla varalla re-
Keryllai.sjärjestöi-ssa sekä perustamis­vaiheessa
olevassa nk. väestön siviili-suojelussa,
joka tulee käsittämään
mm. kaikki asevelvollisuuden alaiset,
mutta työnsä vuoksi asepalveluksesta
v.ipautettavat henkilöt,
Strauss käytti Amerikan matkaan-vsa
niyos aseostojen tekemiseen. Hän
rillekirjoitti sopimuk.set, joiden pe-njsteella
Lansl-Saksa ostaa kulUVan
):i ensi vuoden aikana U8A:sta 2,8
iiillJardJn Dmkrn arvosta mm. tank-x*
va, panssarivaunuja ja "varusteita
lykteton uudenaikaLstamlseksl", ku­un
Strauss itse sanoi. Kysymys lie­nee
atomitykelstä. Mainittuun sum-triaan
civatvlela sisälly Honest John^,
Sergeant- ja Pershing-raketit. Joiden
ostosta /sopimukset on tehty jo aikai-
.sommln.
- Straussin lähiajan .suunnitelmiin
kuuluu vlela nk. hatalakien hyväk-
.syttammen liltLopalvlllä tammi—hel-mikuussji,-
öiaussln mukaan kaikki
niitä koskevat valmistelut on Jo suo­ritettu.
Lakien voimaan astuminen
merkitsee Lansi-Saksan täydellistä
mobilisointia Ja varautumista .sotaan
kaikilla aloilla,
Hatälakeja, kuten asevelvolllsuus-
1 Jan pidentämistäkin, on Jo alettu
^^oteuttaa käytännössä, YksltyLsten
amlstamia moottoriajoneuvoja, hen­kilö-,
kuorma- Ja llnja-autojn, trak­toreita
Jarvetökonelta rekisteröidään
)a kat.sastetaan jo armeijan toimesta,
ENNÄTYKSELLINEN
SOTABUDJETTI
~'Länsl-Sak.san ensi vuoden talou,sar.
vio on kokonaisuudessaankin ennä-lykKclllnen,
Sen oletetaan nousevan
')5 miljardiin Dmk:äan kuluvan vuo-
,ien lalousnrvlon oltua 48 miljardia,
Vuru.slclumcnojcn odotetaan Usään-
•yvän 7--9 miljardilla D-markalln.
Alunpitäen oli cn,sl vuoden talous*
arvloehdotuk-snssa varattu sotilasme­noihin
vain — paljon oli sekin —
11,2 miljardin, mutta summan 11-
.'{ättml.scen melkein kaksinkertaiseksi
ovat vaikuttuneet mm, Strnässin suo­rittamat
asehankinnat, ascvclvolli-suu.
sajnn pld«|ntämlnen Ja Länsi-Sak­san
• osallistuminen ylimääräisosti
länslvQlloJen ,mlL'hityskU3Umnu.stcn
peltillmisDcn, i
Sotilasmenojen odotetaankin ensi
yuoima .nousevnn 18-20 miljardiin
«•ninrkkann.
STRAUSSIN PITKÄN-TÄHTÄIMEN
SUUNNITELMA
"Mitä- minua hyödyttävät kantora­ketit,
ellei minulla ole räjähdyskar-kiä',
sanoi liittokansleri Adenauer
pari palvaa ennen viime syyskuussa
suoritettuja lilttopälvävaaleja. Sitä
mieltä hän on edelleenkin vaikka- el
enää olekaan yhtä avomielinen. Ei'
^Strausskaan - suoraan - vaadi Länsi-
Saksalle. atomlkärki\, mutta hän el
myöskään kovin paljon. välitä pyrki­myksiään
peitellä.
Päästäkseen edes kieroteits^ käsiksi
atomlaselslTn Strauss esitti.,USA:n
matkansa yhteydessä, -Washingtonih
Qeo;-getown-yliopistossa pitämässään
esltelmä:sä uuden suunnitelman. Hän
shdotti : pölUttisen Atlantin liiton
muodostamista, koska . NATOin ny­kyinen
rakenne ei hänen mielestään
enää ole tyydyttävä* ts. Lansi-Saksal-la
on Straussin mielestä NATO:n
Johtoelimissä vielä lilan vähän omia
kenraalejaan, Straussin liiton perus-ajatuksena
on:
"Niin-paljon itsemääräämisoikeutta
kuin mahdollista, niin paljon yhtei'
sön oikeuksia — siis usein itsemaä-räainisoikeudesta
luopumista — kuin
Välttämätöntä." ("Die Weltin" nu­merossa
28, 11. -61 julkaistun Straus­sin
ei-itelman lyhennelmän mukaan.)
Itsemääräämisoikeus Ja riippumat­tomuus
eivät Sraussln mukaan ole
"korkeimpia normeja eikä ILsetarkoi-ius",
Plenst ja keski-suuret-valtiot —
tarkoittaa NATO-valtloita — "eivat
enaa pysty turvaamaan riippumatto­muuttaan
omin voimin, mika pakot'
taa ne liittoihin ja .siten pohtllkkan-sa
riippumattomuuden tiettyyn va­paaehtoiseen
rajoittamiseen, Yhteis-tan
etujen huomioon ottaminen ple-nen-
aa mahdolU-uuttäpltaa kiinni
erikoiseduista"'.
Tuskinpa Straiua tarkoittaa, että
Lansi-Sak.sän^pitäisi luopua "eiikois-edulätaan".
Luopuminen rajoittunee
muihin Euroopan NATO-maihin
Strau.ss - el valsLssut esitelmäänsä
konkieettisin eUincrkein, mutta 11-
meisrsti han tarkolu; ettei esim
Norjan hallituksen olUi j vänyt sietää
väestön mleleno-soltuksla Straussia
va.sfann että Tanskan olisi pitänyt
yhteisen edun'' niml.s-ä Jo ajat sit­ten
.siicstua tanslsalais-länsLs^iksalai- !
sen Itämeren esikunnan muodostaml-1
seen, -ettsl Norjan ulkomhilstÄri Lan­ge
olisi saanut mennä keskustelemaan
Neuvostoliittoon •Hrushtshevltl- kan8>
sa, ettei Belgian nykyinen ulkominis­teri
ja entinen NATO :n pääsihteeri
Spaak sälsl esittää "k^rettliäisiä aja­tuksia"
neuvotteluratkaisusta Saksan
j ä Lähsi-Berlilnln kysymyjtsissä,
telvät NATO-maat saisi' Y K :s8a ääv
nestää atomiaseiden; leviämistä- vfts^
taan tähdättyjen päätöslauselmien
ouolesta Jne.
Toisaalta Strauss • siis vaatii itse­määräämisoikeudesta
• luopumista,
mutta tämä vaatimus, kutep ianöttu,
ön'tarkoitettu muille. Toisaalta hän
väittää atomiaseiden omistuksen ole­van
itsemääräämisoikeuden mitta, ts.
vaalimalla atomiaseita hän puolustaa
itsemääräämisoikeutta;
"Die IVeltin" selostuksen mukaan
Stransssanol, ettei nykyisissä olo-
Bohteissa ainoastaan EurotH^pa ole
Amerikatta riippuvainen, taan
Amerikka myös Euroopasta. " V a l i ­tettavasti
Euroopan . osnos _el ole
niin voimakasi kuin .se voisi' olla
siinä tapauksessa, jos. käytettäväksi
asetetnt varat käytettäisiin jlxtelsen
NATO-strategian merkeis^js vie­lä
enemmän, jos näitä varoja koro­tettaisiin
sopivalla tavaOa. Matta
juuri tässä nousee esiin kycymyk-siä,
joiden psykoioidsta syvyjrttä ja
poliittte-pragrmaattista vaQtatasta
ei saisi yli- ja vielä vähemmän ali­arvioida.
On ky.-ymys siltä, että ydlnaseir
den omistamisesta ja k&yttöoiken-desta
on tulossa ItMmääräämisol-keiiden
symbooll, jopa sen inon-teenomalsin
piirre ja ratkaiseva fcrl-teerio."
Siraifss meni vieläkin pitemmälle.
Hän'' sanoi yhtyvänsä englantilaisen
Oxfordin yliopiston professorin Max
Beloffln lausuntoon: ,'•'Sotilaallinen
ajattelu on siviiliajattelusta edellä i l -
mei,sesti silta syystä, etta se on val­mis
pitämään rajoittamatonta kan­sallista
riippumattomuutta vanhen-tun?
ena. Elleivät maat voi taistella
toisistaan riippumatta, on Itsemää-räiunl.
soikeuden historiallinen perus­ta
jo katunut. Oikeastaan bn itse-mnivräamisoikeus
ulospäin oikeutta
ja kykyä kayda sotaa."
(Jatkuu sivulla 4)
»1 • 6
P
O' KmiN PfimSf
TOIliflTTANUT EEVA
Koköi^sen päätettäväksi
o \
-O '
o
..o •
o :.
D
O
••O '
o
o '
o
o '
• o •!
:'0 •
O .
• O
9 .
Vuosi ön'jo. taas hyvässä menossa
ja toivottavasti CSJn osastot kaik­kialla
^jatkavat toimintaansa samal­la
innolla kuin mitä kulUnut ;ku1tta-vuosi
moiiine juliliiieen osoUti: '
Nyt aivan ensimmäisenä - toimin'
tamuotona. kaikki odottaviin Sudbu
ryn sui^-ta kokousta ia> mitä pää­töksiä
siellä; tebdääii merdä^ kaik­kien
yhteisöksi hyväksi: Ön kehoi-tettu
tuomaan^mielipiteet julki kai­kissa
lehtiä ja toimintaa Icoskevissfa
asioissa ja siksipä esitänkin tälJä
palstalla oman ehdotukseni kokouk
sen pohdittavaksi, jMielestärii Va­paudessa
olisi alettava, jälleen jul
kaista "Lasten osastoa", Johon lap-'
set saisivat lähettää kirjoituksiaan,
jotka painettaisiin suomenkielisinä
Vielä hauskempaa, olisi tietysti, '/etr
tä lapset opettelisivat suomenkiel­tä
niin, että osaisivat sillä kielellä
kirjeensä ^kirjoittaa omaksi ja luki­jain
. iloksi. Lehtiemme levikkiä
koetetaan laajänt?a_ ja Mkä on ykr
j^inkertaisempaa' kuin se, -että Va
paus itse kasvattaisi, lehdelle luki­joita
ja kannattajia?' Kun lapset
saisivat omassa osastossaan mielen­kiinnon
Vapauteen niin he vuosien
kuluessakin tilaisivat sitä ja tunti-'
vat lehden kuin omakseen seuraten )
sen kohtaloa. Ja kasvaessaan ulos >
lapsen ]|cengistään ehkä alkaisivat
kirioitella ' Club News"- osastoon.
Oletteko koskaan" nähneet, että
missään liikkeessä huonosti kohdel
täisiin lappia vaikka Jieidän käy-^^
töksensä useinkin antaisi toivomi­sen,
varaa. Liikemiehet tietävät, et- .
tä iJapsista- kasvaa heille uusia
asiakkaita ja heidän muistissaan on .
kyllä liikkeet joissa heitä on torju^
vasti kohdeltu, vaikka aikuiset
usein jättävät lasten mielipiteet
huomiota vaille .
Mitä sanotte toimitus ja lukijat
•i- herätetäänkö henkiin "Lasten
osasto" Vapauden sivuilla taas ker­ran
viikossa ilmestyväksi?
.Samoin kuin koetamme pitää
Vapauden ainakin kolme kertaa
viikossa ilmestyvänä, sillä sehän on
ainoa yhdysside suomalaisten kes­ken
tässä laajassa maassa. Mutta
enemmän paikkakuntakirjeitä jo
kaisäta paikkakunnalta tekisi sisäl­lön
vieläkin mielenkiintoisemmak­si.
Eikö totta?
Maaiiinan johtavat vaitiomieliet ovat
toivoriklcaita iiuden vuoden näköaloista
New Tork. YKn pfiädhteeri
sanoi nndenvaodensanoiiussaan
äuallmalle. ettft YK oU nuilian ja
hyvinvoinnin välikappale. Hän ke-hoittl
maailman kansoja Ja halli-tnksla
tekemään vuodesta 1962
loistavan aion kehityksen vuosi­kymmenelle'*;
,.
U. Thant sanpi vastauksena hänel­le
esitettyyn kysymykseen, että vuosi
1962 tulisi olemaan rauhan vuosi
maaliman kansoille Ja hallituksille —
sekä Jokaiselle .erikseen että kalkille
yhteensä. Hän kuiienkhi tähdensi et­tä
menneen vuoden vaarat Ja valkeu­det
oUvat yhä jäljellä.
Palm Beach. — Yhdysvaltojen ja
Neuvostoliiton Johtajat vaihtoivat
vuodenvaihteessa uudenvuodenter­vehdyksiä
lausuen toivovansa rauhaa
Ja suhteiden paranemista vuoden
1962 aikana.
Tervehdyksessään presidentti Ken­nedylle
. huomauttavat presidentti
Brezhnev Ja pääministeri Hrushtshev
ettei ole epäilystäkään siitä, etteikö
kysymys ihmiskunnan menosta kohti
rauhaa tai sotaa ole suuresti riippu­vainen
Neuvostoliiton Ja Yhdysval­tain
välisistä suhteista. He esittävät
toivomuksen, että ryhdyttäisiin te­hokkaisiin
toimenpiteisiin sotilaallis-'
ten levottomuuspesäkkelden poista­miseksi.
- > . „
Tervehdyksessään neuvostojohta­jalle
presidentti Kennedy puolestaan,!
toivoo, että vuosi 19'32 vahvistaisi
maailmanrauhan perusteita ja paran­taisi
naiden kahden maan välisiä
suhteita Joista niin paljon riippuu.
Lontoosta ilmoitetaan, että pääml-nistert
Hrushtshev oh uudenvuoden-,
ter/ehdyksessaän pääministeri Mac-millanille
maininnut jatkuvasti usko­vansa
siihen, että valtiomiesten pon­nistelut
Ja terve järki saavat aikaan
sen, > 'että vielä epäselvät ongelmat
ratkaistaan ja estetään : maailma
ajautumasta kohti tuhoa.
Marion Mark näyttää yllä miten tyttö voi tehokkaasti jiuolus-laulua
inichcn käydessä hänen kimppuunsa.
Intian lelitien
arvio Saksan
rauhantilasta
Delhi. — Kaikkein suurin Berlii­nin
ongelmaan liittyvä kysymys on
Saksan rauhansopimuksen - solmimi­nen
— kirjoitti intialainen sanoma­lehti
Nav Bharat Times viikko sit­ten
lauantaina. Sotilaallistaessaan
Länsi-Saksaa länsivallat menevät
ansaan, ne luovat itse itselleen vaa­ran.
Ne eivät tajua, että aseistettu
Saksa on yhtä suuressa määrin vaa­rallinen
Venäjälle kuin Ranskalle,
Englannille ja muille Euroopan
maille.
Neuvostoliiton Saksan ongelmas­sa
ottama asenne — kirjoittaa toi
nen intialainen sanomalehti Jugan-tar
on osoituksena siitä, että se
on täysin valmis käymään neuvot­teluja.
Länsivaltain on parasta ryh­tyä
toimenpiteisiin, jotta tuo kysy­mys
saadaan nopeasti järjestyk­seen,.-,.
.... .
SITÄ
JA TÄTÄ
SANOI P A L V E L I J A T AR
N Ä Y T T E L I J Ä T Ä R T Ä H D E L L E :
— Pukuhuoneenne ovella on eräs
mies ja vaatii päästä sisälle.
—• Kuka se on- Eikö hän antanut
käyntikorttiaan?
— Ei, hän vain nauroi kun vaa­din
sitä ja yritti suudella minua.
— Oh, päästäkää hänet sisälle,
hän on vain mieheni.
VOI OLLA NIINKIN
Eräs luennoitsija selosti kuuli­joilleen
miten jotkut kovasti väri­tetyt
ruoat ovat vahingollisia ihmi­sen
elimistölle. Hän viittasi sormel­laan
erästä tohvelisankarin näköis­tä
miestä ja kysyi häneltä: "Mitä
se on, jota me kaikki syömme jos­kus
ja mikä on ehdottomasti vaa­rallista
elimistölle?"
"Hääkakkua", vastasi mies epä­röiden.
PÄIVÄN PAKINA
Salat tulevat julki
ICutau (,n lehlemnie uulisosastol-iä
kjtiToau, Guii.emalan sanotaan
vaativan itselleen brittiläisten hal­lussa
olevaa Hondurasia "luvattUi
na palkkiona" siitä, kun Guatema­la
nn.oi Yhdy.svalloissa järjeste­tyille
Kuuban vastavaPankumouk-
.scllisille tilaisuuden harjoittaa
asevoimiaan Kuubaan tehtävää
(lai tehtyä) hyökkäystä varten
VVashingtonissa on sittemmin kicl
letty syyidksen. todenperäisyys.
Sivumennen sanoen, Guatemala
on tähän asti kieltänyt syytöksen,
että Kuukaan lähetettyjä vastäval-lankumousjoukkoja
harjoitettiin
siellä, mu ta kuten Guatemalan
presidentti Miguel Ydlgoras Fuen-tcs
nyt itse sanoi.•
"Tämä on ensimmäinen kerta
kun minun halltiuksenl puhuu voi-makkrjasli
Castro-vastaisten kuuba­laisten
sotilasharjoituksistF^Guate-malassa.
Me teimme Kuuban pako-laisjohtajuin
kanssa sopimuksen
J;i he Jfkiviit .sopimuksen erään
ystävälMsen maan hallituksen kans^
sa sotamateriaalien, jatkuvien har­joitusten
ylläpitämisen ja sotiaal-lisen
kampanjan tukemiseksi.
New York Times Servicen uutis-tiedon
mukaiin presidentti Ydigo-ras
oh sanonut, eitä tällainen toi­menpide
Kuubaa vastaan aiheutti
luonnollisesti "suurta vihamieli­syyttä"
kommunistien taholta ja
siksi oli Castro-vastaiselle taiste­lulle
sovittava "kohtuullinen hin­ta'
ja tällaisena "kohtuullisena
hintana" pidettiin i i t ä , että Yhdys­vallat
myötävaikuttaa niin, jotta
"Britannia palauttaa Belizeh meil­le
visseissä olosuhteissa niin, että
se (palautus) saisi tämän siirto­maa-
alueen väestön kannatuksen."
Pian tämän' sopimuksen teon
jälkeen, selitti Guatemalan presi­dentti
Ydlgoras- "perustettiin sa­lainen
ja yksi helposti todettava
harjoitusleiri. Guatemalalaiset, jot­ka
asuivat naiden leirien lähetty­villä,
varsinkin Relallmleun lähet­tyvillä
olevan leirin seudulla oleet,
pitivät ehdottomana kollektiivisena
salaisuutena, tietonsa."
Kaiken tämän perusteella G^a^
temalan presidentti muistutti Yh­dysvaltoja,
eUä tätä "hintaa" ei
ple vie^ä^ maksettu — että Guate­mala
ei ole sääniit brittiläistä: siir^
tomaa aluetta Hondurasia palk­kioksi
Kuubaa vastaan suoritta­mastaan
vehkeilystä!
Näinkö tulevat salat julki hiljaa
mutta varmasti?
_Muuten_sivumennen sanoen tä­mä
tapaus palauttaa mieleen Suo­men
varhaisempaa historiaa. Aika­naan
suurena mahUmiehenä Eu­roopassa
ollut Napoleon "antoi"
silloiselle Venäjän keisarille "oi­keuden"
vallata Suomen Ruotsilta,
jos Venäjä ei liity sotaan Napo­leonin
vihollisten puolelle.
Tämä johti 1809 päättyneeseen
Ruotsin ja Venäjän väliseen so­taan
silä seurauksella, että Napo­leonin
"lupaus" tuM täytetyksi —
Suomi irroitetuksi Ruotsista ja lii­tetyksi
Venäjään.
Napoleon "antoi" siis jo toista­sataa
vuotta sitten Venäjän keisa­rille
"oikeuden" vallata — ei omas­sa
kontfOllissaan, vaan Ruotsin
kontrollissa ö'evan Suomen. Siinä
oi tietenkään kj-sytty mitään suo­malaisilta.
Muuten voidaan sanoa,
että kaikkein helpointa "antamis­ta"
on se kun annetaan toisten
maita; ja mantuja..
• Nyt_ sanoo Guatemalan presi­dentti
Ydlgoras, .että Yhdysvaltain
Jiallitus on; luvannut "antaa", myö-tävaikuiuksensa
avulla Britannian
hallussa_- olevan _Hondurasin Guar
temalalle, jotenkin samalla tavalla
kuirt Napoleon "antoi" aikoinaan
Suomen Venäjäl'e.
Eroa on kuitenkin sikäli, että.
Guatemalan nykyinen hallitus onj
asiallisesU puhuen yhdysvaltalais-^
ten suurten banaaniyhtiöiden sät-kyäijähallitus
ja mikäli siis on pe­rää
siinä, että Guatemalalle on tu­pattu
"kohtuullisena korvauksena"
Kuuban vastavallankumouksellis­ten
hyysäämisestä Britannian kon­trolloima
Honduras, se "anto" ei
tapahtuisi luultavasti yhjdysvalta-laisten
rahamiesten tappioksi.
Saa nyt sitten nähdä mikä tästä
lapsesta lopulta kehittyy, jos ter-"
veenä saa olla ja ikää karttuu?
Brittiläisten tavoitteena sano­taan
olevan se, että ko. alueelle
annetaan aikaa myöten itsenäisyys,
mutta perästä kuuluu. '
— KUnsäkom-a.