Vapaus, December 21, 1967

              Sivu 2 . /-Tprstaii jouluk. 21 ,p. — Thursday, Dee. 21, 1967
r
1
W'
1
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H ' C A N A D I A NS
< L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917
eälTQRsVV. EKLUND MANAGER: E. SUlMl
. • TELBPHONB: OFPICB A N O EOITORIAL 674<^2e4
Publlshed thrlce .weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
PnMlfihlng Co. Limited.. 100-102. Elm S t West. Sudbury, Ontario, CTanada.
Mailing address: Box 69
Ädi<srtlsing rates-upoa appllcatlon, traiulatlon free or<^^
A^tbcnlzed as second clafls mall by the Post Offlce Department, O t t a ^
and for payment of postage in caish. A
Mt-mbfr of the CANADIAN LÄNGUÄGE-PRESS m CLUB
THiAVSmNNAT:
C^anadassa: 1 vk: $10.00. 6^.^555 USA:n: 1 vk. $11.00,6 kk. $5.75
3 kk. 3.00 Suomeen: 1 vk. IIÄ^ 8 kk. 6.25
Kreikan kumomyrityksestä
Kimingas Konstantinin .mmissä^viime k e^
tötty uusi kaappausyritys päättyi surkeaan epäonnistumaan.,
kuten on uutistiedoissakeiTOttu. Kuningas peiftieineen ja lä-heisimpine
neuvonantajineen pakeni torstai^vastaisen yön pi­meydessä
Roomaan. ^
Pinnallisesti katsoen näyttää siltä, että sotilasjiunttta ja sen
voimamiehöt — Papadopoulos ja Paitakos — ovat entistä lu­jemmissa
asemissa. Toisaalta on kuitenkin sielvää, että mili«
tariatieri vallänkaappaukisen perusteella järjestetty fasistihal-litus
on ajautiömt lyhyessä ajassa täydelliseen vararilcfcotilaan
Maan sisäisiä vaikeuksia ei ole missään tapauksessa voitettu,
vaan ne ovat tulleet entisltä pahemmiksi; ulkomaiset suhteet,
sisältyen siihen Kyproksen saarelle laittomasti si;j<»teittujen'
Kreikan joukkojen pois vetäminen, 'ovalt entisestään heiken­tyneet
jopa siinä määrin, että maain liittolaisetkin suhtaoituvat
nyt siihen kuten suhtaudutaan pdiilttiseen painolastiin y l ^ ^
Kuninkaan ilmeisenä tarkoituksena oli siirtää pienen so-tilasdiktatuuirin
valta eihkä hieman suuremmalle siviilidiikta-tuuriryhmälle.
Tämä selittää sen, nuksi kuninkaan esittämään
vetoomiikseensotoJasjunittaa vaataan ei saatu Kreikassai juuxi
mitään vastakaikua. Auttettuaan sotilasjunttaa vallankaap­pauksen
suorittamisessa ja valta-aeemiensa vakinnuttamisessa
kuningas Konstantinin poliittiset osakkeert; tuntuvat laskeneen
romahdusmaisesti Kreikan kansarijooakkojen keskuudessai. T i -
lannettia pahensi ilmeiseslti se, että tarkoituksena ei ollut de­mokraattiseen
hallitusmuotoon palaamisyrityksestä, vaan ku­ningashuoneen
arvovallan säilyittämisestä pian ehkä tulevaa
tasavaltalaista kumkjusta vastaan, 'buten eräs canadalainten sa­nomalehti
asian selitti.
Tässä yhteydessä kiintyy huonuo myös siihen, että kunin­kaan
nimissä järjestetty kaappausyritys toteutettiin vain muu­tamia
päiviä' ennen "uuden perustuslain" julistamista, mikä
olisi ennakkotietojen mukaan riistänyt suurimman osan kunin­kaan
valtuuksista. Tämän mukaan kaappausyrityksessä oli
tekijänä kuningashuoneen omat edut. K i m ^ a s ei liioin esit­tänyt,
vetoomusta . demokraattiseen hallitusjärjestelmään pa­laamisen
puolesta, vaan ainoastaan sotilasdiktatuurin kumoa-
' miseksi." • • , ^v.,.,.
Tämä kaikki viittaa siihen, että kaappausyrityksessä oli
kysyriiys kahden oikeistoryhmän välisestä valtataistelusta,
josta vallan anaistanut eversti-junt/ta selvisi ainakin tällä ker­taa
voittajana.
Tähdellisempää kum nrriltä Konstantin on: tehnyt, tai teke­mättä
jättänyty on USA ja CIA OSUUS; asiaan, seEttiHelsinr
gissä ilmestyvä K ^ a n Uutiset. Kulten tiedetään, huhtikuista
kaappausta on yäitetty GIAn järjestämäksi. USAn virallinen
poliltiiMca on tukeniit tätä käsitystä. Juuri USA teki juntan
kelvolliseiksi ylläpitämällä siihen suhtei/ta Toukokuussa solmi
amerikkalainen jättiläisyhtiö Litton Industries 800 miljoonan
dollarin nousevan kehityssopimuksen Kreikan kanssa ja loka­kuussa
hyväksyi USAn edustajahuone lain, joka oikeutti hal­lituksen
myymään Kreikan junttalhallitulcselle .korkean luo­kan
sotilaskalustoa. USAn hallituksen on tämän takia täytynyt
tuntea olonsa kiusalliseksi sen eurooppalaisten NATO-partne-reiden
(Pohjoismaat ja Hollanti) vaatiessa toimenpiteitä junt-tahalhtusta
vastaan. Virallinen USAn hallitus suosii epäile­mättä
nykyistä lievempää fasismia. •
Kysymys on nyt siitä, selittää mainittu lehti, onko jäljelle
jäänyt jimtta toiminut omin neuvoin vai tukeutuuko se USAn
"toiseen hallitukseen", vakoiluelin CIA:ään. Ensin mainitussa­kin
tapauksessa everstit saattavat laskea latinalaisen Ameri-ban
tarjoamien kokemusten nojalla, että USA ennen pitkään
h3rväksyy nykyisenflkin diktatuurin kunhan vain USAn talou­delliset
edut Kreikassa pysyvät koskemattomina. Kreikan ta­louselämä
on käytännöllisesti katsoen USAn pääoman käsissä
ja juuiri se saattaa toimia CIAn kautta.
Nähtäväksijää "tunnustaako" Yhdysvallat liittolaisineen
Kreikan sotilasjuntan vallan ilman kuningasta? Kun eri^maat
viime feeväänä jatkoivat diplomaattisten suhteiden ylläpitä­mistä
Kreikkaan, selitettiin tätä sillä.; eMci diplomaatit ovat
akkreditoituja kuninkaan eivätkä hallituksen luona. Kuni;n>-
kaan pakenepinen maasta vei pdhjan tältä selitykseltä. Se
selittää puolestaan' ne uuitistiedot, missä puhutaan, että fasis­tinen
sotilasjunitta jatkaa maasta poistuneen kuniriktaan kanssa
neuvotteluja K<tfistantinin valtaistuimelle pailiuusta jonQdnlai-sen
"kompromissisopimufesen" perusteella — tarkoilttaa se i l ­meisesti
sellaista "vallan jakoa", jonka mukaan junttafasistit
hallitsisivat maata mielensä mukaisesti' mutta valtiolaivan,
keulakuvana ohsi kuningas Konstantin.
Suurena tekijänä tässä tilanteessa on USA, jonka talou­dellinen,
poliittinien ja sotilaallinen vaikutus on Kreikassa
ratkaiseva.
Toisaalta on muistettava, että niin sdtilasjunttaa kuin fcu-nihgjaiähuonettakin
painaa toisiaan Ifcohfti pelklo huomisesta, eli
siitä, mitä tekee Kreikan kovaa kokenut kansa tilanteen rat­kaisemiseksi.
Torontolainen Globe and Mail lehti esitti tämän
puolen, asiasta seuraavasti: ' _
Kuningas konstanitinilla ei ole varaa Istua taika-alalla ja
KRErKAN TAPAUSTEN TAUSTAA
VANHOJA MUISTELLEN
Port Arthuirin Laibor Temppelin
historiasta on jo ktpjoiteittu inuiu-tamia
dcea^toija tänä vuonna', mutta
sen allkupieräiinen toiminta j a peri­aate
on jäänyt osättomaiksi.
Tuion temippelin rakensi I\wt Ar-t
l i u r in suoirtiailiaiinen' sosiailistiosasto
ja se vahnistiu vuow»a! 1910. Nirni-
Idn, joka vielä' seisoo aen etuseinään
kiveein liakattuna, osoittaa, että se
on raikennettU' työiäistan toiminta-
(kesikulkseksi e l i seurataloksi.
Port Arthurin sosialistiosasto,
joka tuon temppelin rakensi, olj
yksi aikansa suurin Canadassa. Sen
haali o l i myös ainoa seurahuone
ikoiko kaupungissamme missä voitiin
pitää kokoiuiksia j a harjoittaa kulU
tmtritoimintaa. Ja noita yleistä ikan^
sari teOikOuiksia siellä pidettiin hyviri
usein, j a puhujia a l i Amerikasta jä
Suomestakin. Sen kellarissa painet­t
i i n ensimmäinen suomenkielinen
samomalehti, Tlyökansa; SieUä oli
imyös ensimmäinOT työläisiten ravin­tola.
,
Sen kulttiuiiritoiminta o l i ni^n voi
maikasta, että sen p i k e e n fcuff se
paikka luovutettiin OBU:n kanna-tuisrenkaalle,
ei o i e enään samoihin
mittoihin päästy. Muistan nuo suu-i-
et yleiset juhlat j a juhlakulkueet
jotka järjestettiin kansojenväJises-t
i k i n . J a ne valtafvan suuret nSy-tösikappaleet
jotka siellä esiteltiin.
Ne onnistuivat niin hyvin, että niitä
voitiin verrata anmiattilaisteatterei-hin.
j a kaikki työ tuo suoritettiin
palkattomalla työvoimalla, lukuun­ottamatta
näytös-seuran johtajaa.
O l i näytelmäseura, lauluseura;
voimisteluseura j a soittokunta. L a i -
naitojasto, jota ikäytettiin liyvin ah­kerasti,
koska siellä oli kirjoja joita
ei Suomessa ollut suurelta osalta
saatavissa,, että ei ole liikaa, jos
sanotaan, että se oli opin ahjo
josta meille aukeni paljon suurempi
maailma kuin mistä olimme ennen
tienneet. Kaikki sen osaston jäsenet
antoivat parhaansa tuolle yhteistoi­minnalle.
Entä nyt?
Vaikka kehityksessä •. onkin paljon
menty eteenpäin, niin yhteistoimin­nan
tilaile on muodostunut yksi­löllisyys;
Mitä taasen tulee nuorir
soon, niin ne ei enään ole suoma­laista.
He ovat syntyneet tässä maas­sa
ia 'käyneet koulunsa täällä ja
heiliä on seurahuoneensa koulujen­sa
yhteydessä. He eivät enää suurel­ta
osalta halua puhua suomenkiel­täkään,
jos sitä osaavatkaan.
Mitä taas tulee tiloihin nähden,
n i in nyt ovat omat sexn*ahuoneen-sa
iikrainalaisiMai italialaisiUa ja
puolalaisilla. Kouktilla on avarat
kokoushuoneet ja Coloseum kau­pungilla,
joten nuorilla on scMra-toi
mi ntansa koulujen yhteydessä;
UnioUe valmistui tänä vuonna uusi
j a nykyaikainen toimintatalo ja
unioiden toiminta onkin hyvin voi­makasta.
Erifkoiseisti metsäityöläis-tein
unio on saanuit suuria paran­nuksia
oloihinsa.
Yleisesti voimme sanoa, että suo-maiiaisten
lapset ovat hyvin onnis­tuneet
opin tiellä, ja että rikok­setkin
niiden keaknudessa ovat ver-irattain
pientä, joten voimme sitä
pitää perintönä s i l l e mitä yhteistoi­minnallamme
olemme aikaan saa­neet.
Kuitenkin tuon T e m p ^ l i n nykyi­sellä
toiminnalla ei ole enään sitä
tempoa mikä oli sen ipenistajilla.
ihmiset kun pääsevät parempaan
{taKmdeiUiseea asemaan min tuo yh­teistoiminta
(heiMtoeinee. J a yleensä
siubmalaiselle seuratoimihta on vä­hemmän
tämkeätä. K u n on jo kas­vanut
maan varsinaiseen väestöön,
jossa o n paljon yleistä, ikuiten sano­taankin
että iso virta vie matkas­saan.
.
Muitta voimme hyvinkin huomioi­da
oman osuutemme suomalaisina
j a Canadan syntyisinä, kulttuurin
kehittämisessä, että olemme yi*ittä-netet
ja pyrkineet yhteisiilä voimil­lamme
pynkiä eteenpäin kehitykses­sä;
niin taloudelUsesti kuin henki-sfötiikin.
Nyt on "^temppelin nimi
ifttuuttuniut ja sen alkuperäinen pe­r
i a a t e k i n .— I.S., Port Arthur.
Ruotsalaisen Tidsignal-lehden reportteri Ingemar Andersson kävi
Kreikassa turistina Ipka-marraskuun vaihteessa. Reportaashisarjassaan
hän jo uumoilee kuningas Konstantinin Ja Wa8bingtoiUn pyrkivän.sotilas­juntan
syrjäyttämiseen periaatteena "Mauri on tehnyt tehtävänsä, Mauri
saa mennä!'. Anderssonin kirjoittaessa Uittt osaa ei kunlnkaiäi luiaM>aus^
yrityksestä vielä tiedetty mitään. Julkaltemttfe reportaashln sUtK huoU^
matta, vaikka eräät kohdat nyt tointuvat vanhentuneilta, sillä se selittää
kuitenkin Kreikan viimeisten tapt^tunleii-taustaa. «
Tätä kirjoitettaessa Jännitys Kyproksen kysymyksen vuoksi on kor-keimniillaan.
*^Amerikantädin"
perintö Titbville
ja Gagarinille
Moskova. — Ameriikikalaisen rou­va
Glynkeria Rodgerin testamentti
on nyt vihdoinkin hyväksytty. Rou­va
Rodgers sääti nimittäin testamen-tissaon,
fttä neuvo«itoliiittolaiset ava-ruuslenttÄjät
Juri Gag^arin ja Herman
TJtov saavat hänen kuolemansa jSl-kcen
$3.000. Kuitenkaan pääncril-
H5*en — Movkovan ja Pekingin las­tenkotien
osalla ei venäläissyntyisen
Rodgerin viimeistä tahtoa f i ole vie­lä
täytetty, vaikka hänen kuolemas­taan
on kulunut j o yli 8 kiurkaiittii.
Neuvostoliiton kansalaisten etuja
ulkomailla valvovan lakitoimiston
Injurrkolle^jan varapresidentti An­drei
Koiobov on antanut asiasta
haastattelun sanomalehti Sovet-ka-ja
Rossijalle. Haastattelus55a hän
keirtoo niiTi^ä vaikeuksi.-fa. j o i h 'n toi^
misito on törmännyt useasti USAssa.
Hän ke'-too, että Yhdysvalloissa on
vhä paljon sellaisia lakimiehiä; jot­ka
.suh';uiluvat vih.nmielisesti Neu­vostoliittoon,
vaikka Nouvo-tor'tos-sa
ulkomaalaiset ovat pevimysasiois-sa
täysin ta-a-arvoisia Neuvostolii­ton
kansalaisten kanssa. Korobov
keitoo kuinka hankalaa o l i aikanaan
saada laillisille periiö-ile USAssa
kuolleen intialaisen Ics^kiptiinscssan
Kapurtalan. (joka oli venäläisen
kauppiaan tytär) kallisarvoisia bril-
Ateenan sotilasjuntta el selvin
sodasta ehjin nahoin. Suurilla
myönnytyksillä se voi ostaa it­sensä
vapaaksi. Mutti^ tämä hei*
kentälsi sen asemaa. .Kaappausta
tukeneiden upseerien eräs motii­vi
— ellei tärkein — oli käsitys,
että jos vain armeija saisi itsel-'
leen politiikankin- hoidon, niin
suuret kansalliset kysymykset ja:
ennen kaikkea Kyproksen kysy­mys
voitaisiin ratkaista noin
vain. Sotilaallinen tappio, ja
avoimen selkkauksen sattuessa se
olisi todennäköihen, johtaisi jun-
. (an välittömään kukistumiseen.
Poliittinen tappio Kyproksen ky­symyksessä
antaa uumoilla sa­maa
tulosta hieman pitemmällä
tähtäimellä.
KUNINGAS JA WAS1IINGT0N
Washington, ioka on yksi Kyp­roksen
osapuolista, perustaa laskel­mansa
juinitan heikkoudelle. Sotilas-diktatuuii-
in vaihtoehto ei näet väit­tämättä
ole demokratia. Kuningas
ja muut taantumukselliset saatta­vat
pystyttää järjestelmän, joka ot-huomioon
USA:ne:lut.
Miksi Washington ei hyväksy de­mokratiaa
Kreikassa? Esitin kysy-myksen
eräälle kes^ustaiinion po­liitikolle.
Hän oli ehdokkaana vaa­leissa,
jotka ever.stiluutnantti kaap­pauksen
aan teki tyhjäksi ja joiden
e-tämi.^iestä kuningas ja Washing­ton
olivat -yhtä kiinnostuneita.
N i i n kiinnostuneita, että elleivät
everstit olisi ehtineet edelle, niin
luultavasti kuningas Konstantin itse
olisi pamuit toimeen kaappauksen
ja pyslytlänyl kuninkaallisen.dik(«.-
tunrin.
Kc-kustaunionin mies vastasi
näin:
— Vaalii olisivat merkinneet kes-kustaunionin
hallitusta. Washinglon
Jänttejä. Injurkollegijan ansiosta on
F a i i ' u takaisin Neuvostoliittoon vie­läkin
suurempia kalleuksia j a ar­vokkaita
jäämiitöjä, joista Korobov
mainitsee säveltäjä Prokofjevin kä-sikirjoituk.
sot. -
Länsi-Saksa toimittaa USA:lle
napalm-pommeja ja myrkliykaasua
Län.si-Saksan hallitus on anta­nut
Saigonin nukkehallituksen
käytettäväksi 130 miljonaa sak­sanmarkkaa.
Vuonna 1968 aiotaan
luovuttaa vielä 30 milj. saksan­markkaa.
Reinin ja Rubrin mono­polit
ovat ryhtyneet rakentamaan
Etelä-Vietnamiin kemiantehdasta,
joka ryhtyy valmistamaan myrk­kykaasuja
armeijan tarpeisiin.
Tehtaan varustamiseen on myön­netty
50 milj. Saksanmarkkaa,
kirjoittaa saksalainen lehtimies
Werner Noell.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Väinö Rostela, Cochrane, Ontario,
täyttää joulupäivänä, joulukuun 25
ipäivänä 80 vuotta.
Yhidymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Ennusta!manen oh poliittisissa
asioista epäkiitoilista^ hommaa,
imutta me,omfme pitäisi mah-idottomana
sitä. vaikka Kreikan
odottaa, että Kreikan kiitollinen kansa palauMaa'hänet valta- sotilasjuntta ja kiuningaislhuone
istuimelleen/Hänen tulee kannattajineen työskennellä voima- löytäisivät uudelleen toisensa
peräisesti, jos eivät halua nykyisen hallituksen kukistamista
lopulta vasemmistoryhmien toimesta, jotka mahdollisesti' muo­dostavat
Kreikasta "tasavallan.
Palaalko kuningas Konstantin vissin "jäähdytyskauden"
päätyttyä takaisin valtaistuimelleen, kuten on tämänvii,kkoi^ minen ja liiirioUen ne "tarvit-sissauuititsiedoissa
vihjailtu, siitä on vaikeata millään valrmaa sevat" toisiaan — kiuinirigashuo-sanoar
netta "laillisuuden" ripipeidten
Selvää on kuitenkin, että Roomassa käydään omituisissa leimana ja sotilasjunttaa"ko-olosulhteissa
neiivotteluja vaillananastaja-sotilaBJuntan ja voi- van hallitusvallan" toteuttalmi-noattomuutensa
vu'oksi ja maasta pakoton lähteneen kuninkaan seksi.
ja hänen kaimatitajienBa kanssa. i Missään tapauksessa ei Cana-
. Merkillepantavaa myös on, että näihin Rooman neu/voftte- dan pitäiaii, rohkaista ja tukea
luihin, osallistuu ^Välittäjän" omaisuudessa USAn edxistajat. Kreikan fasistikolmentoa.
— niiltä molempia kjan^iostaa
valtiovallan säilytltämini^ äälri-oikeiston
käsissä; niitä peloit-taa
kansanvaltaisuuteen siiirty-
Länsisaksalaiset laivatelakat ra­kentavat
parikymmentä Liberty-tyyppistä
nihtialusUi, jotka on tar­koitettu
amerikkalaisten solalai-vi-kekiu'l|
jetuksiin Eteiäj-Vielnamiin.
(Vieläkin suurempaa tilausta odoie-.
taan.
Bundeswohr aikoo jouIukuus.sa lä­hettää
Etelä-Vietnamiin 40 helikop­teria,
joissa on läaslsaksalainen
miehi.s.lö. Extradienst-lchti kirjoitti
äskettäin: "Länsisaksalaisten lenlä
j l en tehtävänä on ennen kaikkea
tutustua amerikkalais/ten huoltosys-tecmiin
ja sen toimintaan. Lisäksi
he tulevat itsekin suorittamaan US­A
n Etelä-Vietnamiin sijoitettujen
joukkojen tukemistehtäviä".
USA:n puolustusministeriö on si-jojttanut
osan napalmpommien t i -
lai[i|-ifi.sta Län(si-Saksaan ja "Dow
Chemical Conipanyn" länsisaksalai-nen
Ivläryhtiö, toimittaa napalm-pommeja
USAn ilmavoimille 3.5
miljoonan dollarin ar-vosta.
Myös Länsi-Saksan lääketeollisuus
hyötyy USA:n sodasta. Vuosi sitten
kirjoitti Baijerin lääkintähailituk-ssn
lehti Bayoiisches Ai-ztblatt, että
k i n i i n in toimitukset Länsi-Saksasta
USA:lie Etelä-Vietnamia varten
tuottavat poikkcukseilliscn suuria
voittoja.
Bonnin "Kansainvälisen sosiaali­seen
avun toimi.slo" on lähettänyt
Saigoniin nelisenkymmentä "neu­vonantajaa"
täydentämään Kyn ar­meijan
sipesialistivajau.sta.
Bonnin hallitus tukee poliittises­t
i k in USA:n sotaa. Liittokansleri
KiUiingcr siamoi äjsikettäin hänen
hallituk.senHa lu-vostiivan "USAn
ponnistuksia Vietnamissa".
ei voimitt vakavissaan uskoa, että
se olisi johtanut Kretkan eroami­seen
NATOsta: y^ikmnaiset sijoituk-set
iBivät myösflcään oäeet uhattuina,
letittä totta o l i , ja se Hm<eisesti riit­ti
'Washingtonille, että Andreas Pa-pandreoun
hahmoltelera4A 'kesikus-taunionin
tailouspolitiikan mukaan
amerikkalaiset olisivat taloudellis­ten
etuijensa suhteen saaneet tyytyä
samaan kohteluun k u i n muutkin u l ­komaalaiset.
Amerikkalaiset olisiv:it
isiflst menettänecit eriityisein suosi-tuinunuusasemansa
Keskustapoliitikko oli edelleen
sitä mieltä, että sotilasdiktatuurin
vaihtuminen kuninkaalliseen on to­dellinen
uhka. Vapaiden vaalien tu­loksena
olisi nyt malHloUisesti en­tistä
voimakkaampi oikeistovastai-
•nen enemimistö. Poliitikon arvio
Krerkan monarkia.s,ta:
— Ulkomaiset •voimat ovat aina
määränneet Kreikan kohtalon. Ne
käyttävät vaikutusvaltaansa kunin­gashuoneen
kautta.
(On lisättävä, ettei keskustaunio-ni
nykytilanteessakaan ole ottanut
ohjelmaansa monarician hävittämis-tä.
Vaatimuk.sena On edelleen peru-tuslaillinen
monat^kia tähänastisen
voimaikkaan kuningasvallan asemes­ta.)
Edellä olevan peiTjsteella lienee
scj vää, ettäne; jotka asettavat toi­veensa
kuninkaaseen "demokratian
palauttajana", erehtyvät perusteel­lisesti.
Jotta voitaisiin puhua de­mokratian
palauttamisesta, pitäisi
kuninkaan toimia junttaa vastaan
j a järjestää vapaat vaalit.
Kuningas j a oikeisto-, hovi- ja
sotilaspiirit, suurkapttalLstit ja ame­rikkalaiset
suhtautuvat kuitenkin
suunnilleen samoin kuin Saksan
.suurpoi-varisto Hitleriin tämän kaa­patessa
vallan. Nyt ne ovat pahassa
välikädessä: ne haluavat päästä jun­tassa
eroon mutta ilman vapaita vaa­leja.
Kyproksen kriisi voi antaa sii­hen
mahdollisuuden.
Juntta tietää tämän ja käy kr.l-keraa
taistelua avainasemista; Mutta
siltä puuttuu asiantuntevaa väkeä.
Juntan ainoat luotettavat kannatta­jat
ovat muutama sata tuntematon­ta
upseeria kapteenista everstiin.
Monet heistä on sijoitettu minis­teriöihin
j a muihin virastoiiiin val-vojik.
«i ia todellisiksi päälliköiksi si-viilivirkamiesten
rinnalle. Heidän
hallinnon tuntemuksensa on olema­ton.
Samanaikai-sesU siviilivirka-miehiä
erotetaan tai lähetetään
eläkkeelle tasaisena virtana.
Armeijassa juntta oh suorittanut
osittaisen puhdistuksen, mutta ei ole
onnistunut täysin murtamaan ku­ninkaan
vaikutusta. Kuningas har
lua säilyttää "omat" miehensä. Tä­mä
kahden mahtitekijän köyden-veto
on ollut ominaista juntan koko
valtakaudelle. Se on vielä ratkaise­matta.
LIKAINEN TYÖ JUNTALLE
Kuninkaalla j a Washingtonilla on
syytä antaa everstien olla vallassa
jonkin aikaa. Lasketaan juntan jul­man
ajojahdin demokraattista op­positiota
vastaan vievän vasemmis­tolta
ja keskustalta isikuvoiman,
n i i n . että niiden on vaikea toipua
vaikka diktatuuri heipottuisikin.
On edelleen mahdotonta saada
tarkkoja tietoja poliittisten vankien
luvusta, mutta 20,000:n raja lienee
jo ylitetty. Halandriin; erääseen
Ateenan esikaupunkiin, on perustet­tu
erityinen l e i r i lapsille, joiden van
hommat on vangittu. Vankeja virtaa
Egean mei'en saai*ten pahamainei-isille
kes)kitysleh"eille: Len», Mak-rcmissos,
Efsitiiatios, Jaros JB>^milä
kaikkia niitä onkaan. -
Demckra&ttisen opposition joh­don
vaientaminan on eräs ymittäiv
rettävä syy, minkä vuoksi'vielär voi
kulua aiikaa kunnes WaähittgtQ)) ja
kuningas pyytävät juntlaa; poidkaah
maan ta/varansa. Toinen; o n Jpeiius-tuslain
muuittamdspuuha,. jiOlf^! tag^
koUulksena on parlamentin valtuuk­sien
rajoittaminen! tja siitä annetaan
vaistuu mielellään juntan kannelta­vaksi,
TALOUS LAMASSA
Muitta vaikka juntta selviäisikin
Kyproksen kriisistä ja vaikltä ku­ningas
jä ,Washington haluflisivatkln
od<Jtt«a perusituslain muutetta,; m
epävarmaa kestääkö everstien' ar­monaika
niin pitkään. He ovat ni­mittäin
ajamassa maan taioudenk»-
r i l l e ; •.. .
Junttaa puolustava lehdistö"^ tie­tysti
väittää, ettei juntta ole paäien-,
tanut taloudellista tilannetta/Totta
on, että se o l i huono jo kaappauk­sen
tapahtuessa. Tämä johtui suu­reksi
osaksi siitä, että Papandreoan
hallituksen aloittama saneerausoh­jelma
valui hiekkaan kuningas Kon­stantinin
syrjäytettyä Papandreoun.
Talouselämä on ajautunut taka-luikikoon.
Everstit ottivat periaat­teessa
haltuunsa silloin voimassa ol­leen
budjetin. Siihen sisältynyttä
valtion investiointiohjelmaa supis­tettiin
kuitenkin voimakkaasti. Huo­mattava
osa käytettävissä olleista v.a
roLsla syydettiin välittömästi ar­meijan
ja poliisin tarpeisiin. Varmis
taakseen talonpoikien puolueetto­muuden
juntta ilmoitti korottavan­sa
talonpoikien eläkkeitä 70 prosen­tilla.
Korotusta ei kuitenkaan ole
mak-ettu.
Ihmiset aseXu-ivat : odottavalle
kannalle. Devalvaation pelko pysäh­dytti
säästötoiminnan. Turistivirta
väheni voimakkaasti. '
Sadat tuhannet kreikkalaiset,
iotVa ovat tyÖ!=fsä Länsi-Euroopan
maissa, eivät enää lähetä rahaa ko­t
i in samassa määrin 'kuin ennen.
Osa rahoista virtasi aikaisemmin
suoraan säästötileille. N j ^ hallitsee
devalvaation pelko, Erityisesti Län-si^
aksassa emigranttityöläisiä on^
jäänyt fcyöltömäiksi. Nämä kreikka­laiset
palaavat kotiin lisäämään työt
tömyyttä, joka muutenkin on kas­vanut
Juntan vallan aikana.
Yleinen lama on pakottanut mo;
.net yriljyiklset sulkemaan ovensa.
Valtion virkamiesten palkkojen
maksu viivästyy. Ylioppilaiden sti­pendejä
ei makseta. Joj, kreikka- -
lainen nostaa rahaa pankista, hänet
pakotetaan hyväksymään osa sum­masta
obligaaitiona, 1.5 miljardin
drakman obligaatiolaina, auttaa
mahdollisesti junttaa jonkin aikaa.
Kirkolta on kiristetty rahaa. Sen
johto vaihdettiin kesällä yhteistyö­haluiseen.
Uhkaamalla toimilujuen
peruuttamisella on yritykset pako-t
e '% merkitsemään obligaatioita.
Palkansaajat on palkotettu hyväk­symään
obligaatioita, selvän rahan
asemesita.
A M E R I K K A L A I S E T
SIJOITTAVAT )
Länsi.<Euroopasta odotetut lainat
ovat jääneet saamatta. Washington
pitää peukaloaan juntan loirkuUa
antamalla osan mutta ei itaiklcea
mitä evei-stJit ovat pyytäneet. Mah­dolliset
ulkomaiset sijoittajat odot­tavat.
E i luoteta siihen, että juntta
kykenisi turvaamaan poliittisen elä­män
"vakavuuden": :
I^ikkeuiksia on. Marraskuun alus­sa
amerikkalaisen jättiläisgrhäönv
Litton International Development
Goiporationin presddentti vieraili
Ateenassa, neuvotteli hallituksen
kainssa, pua-is>ti kuninkaan Idittä ja
piti lehdistötilaisuuden hoteili Hil­tonissa.
Hän esitteU jättiiäjsinves-tiointeja.
joita LittoniUa on tokoi-
(Jatkuu sivulla 3),
PÄIVÄN PAKINA
V A S T O I N M A A N JA M A A I L M A N ETUJA
Selittäen, että Yhdysvallat on
Ikehittymässä "solilasvaltioksi",
USAn senaatin ulkoasiain vailib-kimnan
puheenjohtaja J . W i l l i am
JPulbright syytti, että Yhdysval­loissa
jätetään nyt kotimaiset pui-mat
huomioonottamatta; jotta voi­daan
levittää maan siirtomaako-menloa
ulkomailla.
Hän puhui suuresta soliki.s- tcol-lisuuÄ-
yiiopisto-ikampleksista, niiikä
laajentaa USAn puolustuslailosla
eri puolille maailmaa vastoin
maan ja maailman parhaita etuja.
Senaattori Fulbright esitti nämä
9yytöksen.sä senaatin istunnossa
pitämänsä puheen yhteydes.sä, ja
hän sanoi mim:
, Samalla kun nuoret toisinjijatio-levät
(kapinoitsevat) anovat Ame­rikan
lupauksen uusimisia, meidäiv
maatamme sopeutetaan pysyvään
taisteluun. Meidän ekonomiamme,
hallituksiemme ja yliopistomme so­peuttavat
itseään jatkuvan sodan,
totaalisen sodan, irajoitetun sodan
ja kylmän sodan vaatimuksiin."
SotUas^jeollinen-komplcksi el
edusta "salavehkeilyä" selitti pu­huja,
vaan . sotila-sjäijestelmän
luonnollista kehitystä, minikä mu­kaan
liulcvan tilivuoden aikana
_ 'myönnetään puolu-stuslailoksen
hyväksi toimiville töoJlisuusJaitok-
—sille $45 m i l j a r d i a , o l i o n nämä l a i ­tokset
maan s u u r i m p i a tavarain ja
iialvelujen varaajia.
" V a i k k a «itä ei olokaan suunni­t
e l tu sellaiseksi, tämä kompleksi
on k e h i t t y n y t suureksi p o l i i t t i s e k ­si
'VOimatiCkijäksi", hän sanoi.
Suuri määrä kenraaleja, teolli-
.suusmiehiä, liikemiehiä, työläisiä
ja p o l i i t i k k o j a on tuUuiut siuiu'es-sa
määrin r i i p p u v a i s e k s i USAn .so­t
i l a a l l i s t e n sitoumusten laajenemi­sesta
kotona ja ulkoanailla, hän sc-l
i t H.
Tällainen on päällisin puolin
katsoen ,se sotilaallinen hiin^iö mitä
milLtari-teoJilisuus-ikompleksiköi Y h -
dysvaillolssa sanotaan.
Mutta nyt on siihen vedetty
myös yliopistot, joita aikaisemmin
ipidettiin "vapaina opinahjoina"!
Tavallisen mittapuun pohjalla
olisi voitu odottaa, että yliopistot
antavat teiiokkaan vastapainon
sille vaaralle, minkä sotilas4eolli-suus-
komplciksi yhdysvjiitalaisar-voille
antaa.
Mutta s o n " ^ j a a n '^monet yli­opistomme
ovat liittyneet siihen
(lisäten suuresti sen (kompleksin)
voimaa j a vaikutusvaltaa", sanoi
senaattori Fulbright.
Tämä, hän sanoo, on antanut
(yliopistoille jj^kä vail{(itusyaltaa,
että varallisuutta, mutta "itsenäir
syydesitä luopumisesta on mak­settu,
koj-kea hinta — opetuksen
j a stipendien laiminlyöminen."
" K u n yliopisto kääntyy pois pää-tehtävästään
tullakseen hallituk­sen
lisäkkeeksi, mitä kiinnostaa,
enemmän tekniikka kuin päämää-ii''
äit, tarkoiituklsenmukaisuus eikä
aatteet, se (yliopisto) ei ole vain
täyttämättä velvollisuuttaan oprs-kelijoita
kohtaan •— vaan pettää
yleisen luottamjiiksen" sanoi se^
naatitori Fulbright.
Opiskelijain, kaipinoimison (eri­mielisyyksien)
yhtenä poru.<«>yynä
on tunnelma, että heidät. on pe­tetty
laitoksen toimesta, minkä p i -
täisi olla vapaa ajan koruptiosta.
"Nähtyään imaansa perinteellis­ten
aiiTvojen madaltamisen jotta^
saadaan moraaliton sota näyttä­mään
enemmän tarkoituksenmu­kaiselta;
nähtyään maansa johta­j
i en joutuvan kiinni ristiriitai­suuksista,
ja luottamuksen puut­teesta
(creditibility gap), he nä-.
kevät nvt yliopisitonsakin . . . an­tavan
ikäyttää itseään tarkoituksen-mukaisuiuden
hyväksi . . . "
Ja hän varoitti lopuiksi US.A.ta
aikaisemmin siirtomaita hankki­neiden
maiden kohtalolla. •
Yhdysivaltain edeSsä ori k i i i s i,
sanoi senaattori Fulbright.
Se voidaan ratkaista uusimalla
Yhdysvaltain perinteelliset arvot.
"Tai se johtaa siihen, että meistä
tulee perinteellinen siiriomaaval'»
ita, jonka tehtävänä on hallita mul­ta
ia sitten haihtua pois näyttä­möltä
tai kukistua, jättäen edel-
.tiijänsä lailla tuhkaa jälkeensä.
Tällainen on "Vapaan maail­man"
johtavan maan nykyinen ke­hityssuunta
— jai se ei totisesti
ilalnduUi ketään. Känsäkoura.