Vapaus, December 29, 1955

              uJee kaksi
oma. vuode»-jiöJ
«sti mitä «n vuo^
Isosialismih s y i i t y a i k li
jjsrraskuun 20, föJä JMO JrepU Leo JjeJlistä pjurtlsaanijohtajaa PejjJsovia
»lia. — VjOaH^
a määrätty Jajl'^
»ttamaan kOtait,
?ä lepo.
Ii sanoi, että te,*
itämaan venäh.,'',
än i a tUoUtaan
uUkkalnntaaiC
ifcaan enää » a X '
talokslaan. - ,
si tänä Tuomoa
:nnätystä. B ia
traliassa fcahdeiiV
sen arheUijän^
a Istvan Bosa->
Iharoksen ' pm
juoksnim gyd- '
ionluk. 27 pnä..^..
IharokseUe snn:
länen olisi pitä^'
1 jänteensä ^ Ja
lilkkansa vu<Asi-n
tällä kertaa
jarlamentin . jaio i
n säätyjen kama-1
l4vvuosisadalla..
kea
ipa-aiaaiil
+
favarad
R E LTD.
Y.4>3508
and St. N. .
r. Ontario m
aroille:
nme!
M
ihtolnmta ;
^ONTABIO
tiinen '
ksesta
ä '
X
« i l
idaiujut takaista
ssa '
stoliitossa
iräy;tie ien^
fliUtoj Tolstoi on JiSmmlsftirttävän
^jtuudenmukaJscsti ja omaperälsestl
^vanout vanba» vaUaokumousto
edeltäneen ajan Venäjää, een feodaar
] ^ jnaaorjuutJCa, Hjlolsen balUtse-
^ luokan loistoa s^kä työlälstetit
^ j u u t t a ja epäoikeudenmukaista
asemaa. Hänen teoksensa kuuluvat
BJflällmankirjallisuuden valiofcecisten'
jofljdtoon.
Itolstom kirjallinen tuotanto ,on
valtÄva. Hän kuvaa teoksissaan Ve­näjän
elämää miltei kokonaisen vuo-asidan
ajalta' ja varsin s^hrästi k a h ­den
historiallisen käännekohdan, vuo­den
1861 Venäjän •maareformin'' ja
vuoden 1905 Venäjän-vallankimiouk-
£en valista ajanjaksoa. Tälle sjan-kohdaUe
ovat ominaisia kärjistyneet
luokkavastakohdat j a p a t r i a ^ a l i -
sntideh murtautuminen kaavoista.
<ruona aikana vaikutti koko maan ta-;
loudelliseen' j a poliittiseen elamaan
vielä maaorjuus, joi>ka-rinnalla ke^
hittyi kapitalismi; menestyksellisesti,
aiheuttaen talonpojille kurjuutta
Hallituksen pamostus,.'.'tilanherrojen
riisto' i^ekä kapitallstmen- orjuutusjar-jestelmä
herättivät kansan joukkojen
keskuudessa tyytymättömyyttä • sekä
pyrkimystä: fosiaaliseen muutokseen.
Kaikki nämä elämässä tapahtuvat
prosessit kuvastuvat Tolstoin tuotan­nossa.
Kirjailija osasi ilmentää: teok­sissaan
luita ajatuksia j a tunteita,
jotka olivat ominaisia miljoonilleyta^;
lonpojille tuona porvanllis-demo-
Ixaattisen vallankumouksen hyöky­aallon
nousun a l i a n a Venäjällä.
' Leo Tolstoin kuuluisin teos on "So-
4a ja rauha", jota kurjailija kirjoitti
Rosina 1863—1869. Hän teki perus­teellista
työtä ja tuloksena o l i . m a a i l -
jn^irjallisuuden mestariteos; " S o ta
ja rauha" on läpileikkaus .viime vuo-iisadan
venäläisestä yhteiskunnasta,
pnsi sijalla oii^^ romaanissa sankariHi-r
nen Venäjän kansa, joka viimeiseen
Veripisaraan asti puolustaa synnyin­maataan
vuoden 1312 sodassa. K i r ­jailla
osoittaa Venäjän'armeijan lan--
tiStiulnattoman voiman,;joka saa Na-;
poleohin joukoissa._^ aikaan pakokau-r:
hua. Kirjailija kuvaa .lämmöllä suur­ta
venäläistä sotapäällikkda' Kutuzo-:
•fia, rauhallista $ J a .miehekästä, ken-j
iaaliB^grationia, vaatimattomia, ja
jffhoollisia armeijaupseereja Tushi-j
Dia ja Timohlnia,^Tirhöolllstä"ja^'re-
MRS^SUSAMNA
MÄENSIVUN
MUKTOLLE ^
Kuoli kotonaan Whitefi£%lssa, Önt.,
jonlukuun 30 p.sl954.
Nyt vuosi on vierinyt siitä, rr
kun mummu rakas, ,, •
luotamme lähdit pois;-^^^y^^^^
Kaipauksella muistaen, <
, AnnaXynn,.Richard,v^v;
Enni ja Henry Boihar
eekä tavallisia ^otllatts j a partisaane­j
a «ekä vapaa«htoise£tl maataan puo­lustavia
yi\1miebia.' - '
Romaanissa * Sota j a rauha" esiin­tyy
>li viisisataa beakildhahmoa. Nrfi'
den Joukossa on ylimystön edustajia,
kuten ruhthias VasUi. Anna Sberer,
Boris DrUbetskoi sekä muita aätelis-salonkien
henkilöitä, jotka suhtautu-:
vat täysin vältaphämättömästi maan­sa
ja kansansa kohtaloihin.
Tässä kuten monissa muissakin
Tolstoin teo&slEsa ilmenee kirjailijan
: maäihnankatsoipuksen * ristiriitaisuus^
Kuvatessaan Venaj än kansan päättä­väistä
taistelua'Napoleonin jUlmihit-ta
vastaan Tolstoi on samalla.luonut
valheellisen 'ikuvan Platon Karateje-vlsta.
jonka JialpamahienUehlttely ja
uskoimollisuus on esitetty ikäänkuin
koko yenaliaiselle >: talonpoikaistolle
luonteenomalsina;'Tämä el.iluonnol-lisestikaan
anna'totuudenmukaista ja
reaalista: kuvaaÄvenaläisestäitalonpoi--
Icaistosta; jonka keskuudesta ; ovat
lähtöism sellaiset taistelijat ^ um P u -
gatshev. Bazin, vBolotnikoy-isBka n
kansanjoukot.jotka vuonna 1812 nou­sivat
isänmaallisen hengen innoitta­mina
yksimiehsesti ase kädessä tais--
telemaan napoleonilaisia maahantun-kijoita
ja anastajia vastaan.
. vTolstoi on kulfenkin osoittanut kan-i
san Vihan suuruutta • kuvaten:sen p a ­lavaa
: j a : määrätietoista. isänmaanrak­kautta;:
sen äloiteky.vykkyyttä jäipaät-tavaisyytta
ram- voimakkaasti,.. että
romaanista " S o t a ja' rauha" on i k u i ­siksi
ajoiksi tullut Venäjän kansal­liskirjallisuuden
sankari teos, :Venäjan
kansan ' I l i a s ".
_ lS70-luvulla Tolstoi kirjoitti 'Anna
Kareninan"-^man aikakautensa ro-i:,
maamn, joka kuvaa feodaalisen maa­orjuuden
väistymistä kapitalismin
tieltä. Hän paljastaa sima porvarilli­sen
tilainherrain yhteiskunnan
jossa vallitsee laillisesti moraalitto­muus
ja jossa rehoittaa itsekkyys, vä-
Impitämättömyys, kelnoist^f p^iittaar
mattomuus sekä kaikenlaiset muut
vallassaolevan luokan moraalille omi­naiset
piirteet; Kirjoittaja osoittaa
miten tässä yhl^iskunnaisa; joka per
rustuu ihmisen toista ilimista koh­taan
harjoitettuiAi väkivaltaan,. ni^o-.:
renipaisen Anna. Kareninan ..valoisa
luonne turmeltuu elämänjanossaan ja
syvän .rakkauden kaipuussaan. ^
j Vuosina 1889—1,899 Toistoja Jdtjoitti
romaanin- vyipsnousemusl*^; joka muor
dostaa:Tolstom realismm,huipun.j(R(>r
maanissa on tavattomalla vommlla. jaj
•:aiteellisella robjektiiyisuudella paljas-.
MRS. SUSANNA
MÄENSIVUN
MUISTOL-liEr
KnoU kotonaan TVhitefldilssa, O n t ,
joulukuun 30 p. 19S4.
Nyt on kulunut i vuosi,
Kun Äiti Jätit meidät. •
^.^^'Rakkaudella mttstaeni., : •
" " - L h i d a j a Iisakki Härsilir
- fVhitefish, Ontario . i :
(f.,-^;;.;'.j,;v;
Kaipauksella ilmoitan, e t t a;
mieheni
Oskari Johnson
knoli äkkiä sydänhalvankseen ko­tonaan
marraskntm 2 p: 1955; B Sn
oli syntynyt SaomessavBOtmässä,
kesäkään 3 p. 1886. Suremaan
Tät hänen vaimonsa Huldia J a k a h ­deksan
lasta perlieineen täälä C a -
nadassa.
Vainaja saatettlinövilmelseen l e ­poon
marraaknnn 5 Jarit Lawn
nautansmaahan Sodbttryssa.
^ Elo tyhjältä tuntuu nyt mulle,
hiin kolkolta ssksjn tuuU. '
8ä poissa oot toved parhain,'
sydän kaihoten kaijiaa sua. '|
K I I T O S .
^ fiydämellisesU haluan kiittää n i i ­tä
ystäviä; jotka läsnäälölläattrkna-'
ÄJlttivat vataajan muistoja hauta-
»«tflaisuutfessa. ' ^
;.KUto3 kukista j a seppeletetä.
5"tos kantajille j a k a i k i n ^ JotJca.
ojenUvat auttavan kätensä suruni
HULDA JOHNSON
i(Jatkoa ,4. sivultal ,, - f
^e 'pöi^ Forriibsantsaarelta;- j p n k a h
•:ovatmimttaneet sotilaalliseksi tuki
'kohäakseea.lM^ille on selvää,S.et .
«srhdysvailäl on käyttänyt ^^ufikacilksiaf
taloudellista pahiostusta Ja poUit^ista
khristystä eralssa - Skandinavian
maissakin, sillä:niin amerikkalalsmie-lisiä
kuin niiden hallitukset ovatkm,
ne tietysti meluummin ; -näkisivät
maansa yhdysvaltalaisista sofejou-i
o i s t a puhtaana. Guatemalan vapaa­mielinen
hallitus ei taipunut yhtä
helposti jä sitä vastaan Yhdysvalto­j
e n oli käytettävä pommeja d a muuta
asevoimaa. Peron, vaikka olikin . A r ­gentiinan
diktaattori, elJ olisi luo-
: vuttänut Argentiinaa kokonaan: vie­raan
vallan astinlaudaksi Ja siksi
häntä vastaan nostettim -maan ar­meija.
Geneven hengen mukais&t£ jos
Yhdysvaltain johtomiehet talltoisivat
lettu ponrariUisen tiJanomistftJayh-teiekunnan
luokkavastakolulat. Kir­jailija
valottaa ^ ^ o j e n " loteelft-mää;
paljastaen tBarie^ii7l<»c>kan
byrokratian, käsittelee sSäUmfttte
mästi tsaristisen oikeusjärjestelmän
esittämää iromeiUaa sekft paljastaa
k l j ^ n lukslnaamifiuuden £en palveir
lessa valtiota kansan orjuuttamläes
^sa; Kysymykseen.' mitenkä^ olisi tais­teltava
tätä sosiaalista vääryyttä ja
yhteiskunnallista riistoa vastaan; jot
ka ovat n i i n selvästi' kuvattu romaa^
nlssa "Ylösnousemus" löyää Tolstoi
valtauksen-kristillisestä^ anteeksian­nosta
j a eetllliyydesta, joita ihmisen
tulisi harjoittaa;
Tolstoin taide- jlkasta j a moni­puolista.
Xiyhyen kirjoituksen . p u i t ­teissa
ei ole mahdollista edes :ohimen-~
nen luonnehtia nerokkaan taiteilijan
kaikkia pääteoksia. Sellaiset kerto­mukset
kuhi 'Polikushka" ja "Hols-tomer"
Ja sellaiset teokset kuin:"S:ar
sakat" sekä "Sivistyksen hedehnät"
olisivat tuottaneet maailmanmaineen
kenelle kh-jailijalle pahansa. Tolstoin
kertomataide on'saanut oishnmäi-sen
oikean j a kestävän arvostelun: V.;
I. Lenhim kUrjoituksissai Vuosina 1908
^1911;kirjoittiviLenmsuurestai venä­läisestä
kirjailijasta joukon kirjoituk­sia:
"Leo Tolstoi". " L . Tolstoi ja
nykyajan työväenliike", ' Tolstoi j a
proletariaatin taistelu", "Sankaria;
"Salaluttolaiset", "1*. Tolstoi ja hä­nen
aikansa". • /
'Niissä Lenin ensimmäisenä selvit-
'ti kirjailijan tuotannon yleiskansalU-sen
merkityksen. •Lenhi^osoitti; että:
Tolstoin taiteella,, ajatuksilla ja hä­nen
kaikilla katsantokannoillaan oli
välillinen yht^s vanhaan venäläiseen
patriarkaaliseen - talonpolkalsldeolOT^
giaan; Lenin.osoitti myös; että Tols­toin
teoksissa miljoonien talonpoikien
vastalauseet vastasivat iheidan toivei­taan
ja että suuren kbrjailijan tai­teessa
vallitsee räikeitä ristirUtai-suuksia.
Tolstoin teoksissa ovat yhty-:
neet toiselta puolen kaikkein jarke-,
vin realUml, säälimätön kritiikki
kaikkia valtiollisia, kirkollisia; yhtes-kunnallsia
ja taloudellisia oloja »vas-:
taan ja suuri > vastustuk, sosiaalista
/päoikeudertmukaisuuttavJi Jyhteiskun-nallista
valheellisäutta:ja vääryyttä
vastaan ja toisaalta^sofiBtinen^saar-näilu
väkivallan kalhtamlseksi; ..tätä
vääryyttä vastaan sekatkehoitus, ?'ee,-v
tniLseen itsensä ' kehittämiseen", uu­distetun
• uskonnon? 3Viljely3'n: j a muo-tokaiiiili^
een saarnailuun. > •
• Tsaristisen Venäjän aikana' Tols­toi
tunnettiin valii pieJnen vähemmisr
törikeskUud6i^a;iHänen; rikas: k i r j a l -
hnen tuotantonsa ttfli - tunnetidösl
kansan keskuudessa' laajasti vasta
neuvostovallan'/ aikana;; -"i (Nerokkaan
venäläisen virjailljan» teoksia julkais­taan
-Neuvostoliitossa monimiljoojuiir
sina painoksina SNTLrn eri kansojen
kieliim;: Neuvostoihmiset rakastavat
Tolstoin, kirjoja.'Ne-laajentavat hei­dän
kulttuurhiakÄnyStään j a autta­vat
Juurta V jaksahi tutustumaan so­sialismin
syntyaikaan. M . Gorki k i r ­joitti
Tolstoista: * Hän kertoi meille
venäläisestä elämästä miltei yhtä
paljon kUin koko meidän kirjallisuu­temme
yhteensä. Jos ei tunne Tolsr
toita, el voi pitää itseään sivistynee­nä
ihmisenä." — I . Votrishev; — SIB.
;SyväUä suroUa Ja-kapankseUa;
. ilmoitan, että rakasi äitini
Minnie Johnson
kuoli sydän lialvankseen jönlnknon
7 iSivä 1955 AUaette sairaalassa,
lähellä :Wefosters Coniers;^:®. ,vC.
' V a i n a j a saatettiin baodanlepoon
Bfäpte Bidgen baataosmaalian: 10
päivä Joolokmita omaisten Ja ys-;
tavien saattamana.
-: Äitini oli syntynyt Snomesi
Ala^rvetlä, Vaasan lääniäpä/ elo­kaan
21 pi 1875. A ^ '< ^
likhinnä soremaan^i jlcsi poika:
Elmer Ja yksi veli M i c h f e u ^ n val­tiossa
:^nidysvaIloissa s e l d s^llnilai-sia'Saomessa
Ja saari, ystäväpiiri
täällä Ja Albertassa.' > 'T
Vainaja t a l i Suomesta Canadaan
T. 1910, m n t U o l i aiftalsenunin o l ­iot
Ybdysvalloissa 7 -vnotta.
.Olet äiti saanut ikbrauhan^
pnatka mainen päättynyt on.
£1 tuzme tuäda e i fnioliäkäan,
jkaikkl ön tyyntä. J a raiäiaJsaa.
Foilcasi Elmer'perlieineen. <
K l i x O S •V*':
Sydämelliset kUtoicset teiUe k a i ­kille
k u n n i i n suurilukuisina tulitte
isaattämaan 'äitlSnmie viimeiselle
maticalle.'Kiitos k a u n i i t ^ | u l ; f i a -
laitteista,, iotka> kaimlsUVät äidin
iiautakuminia; ;KIilcw icantaJiUe;/,v
Mohammed Ali Pekingiin
Karachi. Pakistanin pääminis­teri
Mohamined A l i on hyväksynyt
K i i n a n pääministerin C h o u E n - l a in
kutsun saapua vierailemaan Kiinaan.
lieventää kansain välistä^ jännitystä jä
pyrkiä rauhan; turvaamiseen* pitäisi!
heidän toimia, samalla tavalla kuhi
Neuvostoliitto; kunnes voisivat ylpeil--
lä sillä, ettei, heidän maallaan ole;
•sotilaalUsla tuklkoiitia muiden vaU
tioiden alueilla.
Edelleen H i l l totesi; että kun Suo­men
kansa kaikkialla o t t i . rismulla
vastaan n i i n Porkkalaii palautuksen
kum ystävyyssopimuksen pidentämi­senkin;
oli kuitenkin muutamia po­liittisia
Johtomlehiä; joMca; arvosteli^
vat "arveluttavaksi teoksi", kuten
ensin teki iehtlkunlngas" Erkko, ja
sitä seuraten iLeskisen ryhmä sos.^.
dem.-puolueessa;: vaikka' sen^ puheen-;
Johtaja oli neuvottelukunnan mat­kassa.
. Mutta sosdem. puolue el ole
sen takana mlCä Leskisen' ryhmä .jä
sen -presidenttiefadoaafi Fagerholm
edustavat. ÄSia on. n i b i , , että ystä-^;
yys&- Ja avunantosopimuksen n täyt-;
tämlnen-toi Porkkalan itakaisin J a sen
pidentäminen takaa: rauhan':2a-'Vuo-I
deksi eteenpäin Suomelle. Paastkiveil
l i n j a siinä suhteessa^on Suomen kan­san
linja. ^Tulevaisuuden kehityksen*
kannalta täytyy Suomessa-asettaa pe4
rustehtäväksi tydväenv: yhtenäisyy­den
taistelussa.
H i l l i n ' puhetta seurasi Karjalan
elokuvan lopusta esitetty miislkaali-nen
konserttiohjelma päättyen kau­n
i i l l a kansatttasseUIa.
Kahvitunnin jälkeen nähtiin rau^
haniUlOteett äokuva "Uusi ivobna <m
syntynytV^jossa llnuUstiln: vilahdok^r
s i a ' kolniesta^' maailman rauhankon-gresslsta,
osoittaen^ sen' mahtavouden
mitä suuri Helsingin'iaikous<edustL
Vielä esitettUii vertailevia näke-myksU^
M o s l c o y a ^ ; nlkomlbls^
tieiimflDutrvleräiU
k o i n Faasikivl J a Kekkonen.--f M u -
Herlin,' ^ VUme ior^tatoa
JSaksft}) haijitvs ilmoitti vi^jauttavftn*
£a em^ 40)11»» S.^lS s9tarJludua«ta
tuomittua saksalaista, Jot^
Itä-Saksan vusMiilm,
iflMI^SBIiiiiiii
fsriisi. 1» mUä tiedoitettUn ix^'
U\%\s3f»Ta», cttA ftanskan Eksntorlaa-
Jlsesta Afrika»ta on^ »ydetty ^yyft
iiaXsm syvältii. OlJyporau» suo­ritettiin
^ort Öentilin mm..
SUUR/UOKSIJA KUTSIN
KEHITYS KAESTARlkSI
. . . Vasta merivoimissa palvel- ^
iessaan nuori maalaisi^olka aUu)l
Drbeiluharrastnksem Hän ihastui,
siiiiea, «tikoisesti Akenttäurhei-loon.
KntsHle ovat ominaisia-Jär- -
kählimätön taht» JajifcärsiväUi- >
syys kaikissa asioissa;^ Nämä omi­naisuudet
olivat liänelle hyödyksi
nrheilossa. Alettuaan 1951 sään­nölliset
haijoittibset kenttäurhel-l
a n eri lajeissa hän Jo samana
vuonna pääsi toisen iookan ur­heilijaksi,
vnotta myöhemmin hä- v
. V nestä tuli ensimmäisen luokan u r -
heUiJa j a Jo syksyllä hän selvisi
; i^heilnmestarin : vaatimulcsista.
Talvellarl932—1953 Vladimir Kuta
taarJoltteU erittäin pontevasti ja
paran»! bnntoaan. Vuonna 1953
: hän osallistuni ensi kertaa suuriin
kilpaUoihin — Venäjän SFNT:n
mestarunsotteiailiin Moskovan
Dynamon-stadionilla.'^"'
10,000 m juoksuun osallistuivat s i l ­loin
parhaimmat neuvostojuoksljat A.
Anulrievin Johtaessa. Katsojat tus­kin
huomasivatkaan-vaaleatukkaista
nuorukaista.: Mutta juoksun alettua
alkoi katsomo: kuiskailla: K u k a hän-
Oli? 'Anufrievin kintereillä pysytteli
sitkeästi täysin tuntematon nuorukai­nen,
yrittipä useita kertoja ohittaa-kin
hänet, j a sitkeän kamppailun Jäl­keen
' t u l i :. maaliin : toisena jättäen
taakseen useita tunnettuja juoksijoi­ta.
Vukkoa myöhemmin 5,000 m:n
kilpaUuissa Vladimir Kuts voitti
kaikki: osanottajat erinomaisella ajal-;
la — 14.145.
Kuukautta myöhemmin Kuts mat­kusti
Neuvostoliiton nuorisovaltuus-kunnan
mukana maailman nuorison
festivaaleitoin; Bukarestiin j a tapa­si
.siellä -tunnetun maailmanmesta­r
i n 'E> Zatopekin. 5,000 m:n;Juoksussa
Kuts > heti- jaloitta kovalla ;vauhdilla,
muitta moneti elvat; kiinnittäneet; tä-,
hän'mitäänh'Uomiotait{ He arvelivat,
että'''hänet !on-:<vartavasten.'a8et^tu
johtamaan imnettua neuvostolaista
juoksijaa vAtrafi-ievlaj Vladimir ijättli
kuitenkin kierros kierrokselta yhä
eheöimäil^ ^kanssakilpailijoitaan.Zäf
töpfek höomaSt'vaaran,3tivpima,k-kaan
loppukirin ansiosta" hän pääsi
niaaliirL'metriä Sn'hto'ltutsla'. ^Tässä'
heuvostoläliien
•)r ti
kilpailussa nuori
Juoksija säl tujfoksen l^.Ol'
" Vuodesta 19^4 'muodostui ' kuts'in
triiunfi.. Euroopan inestai-uuski;päjt-luissa
Bernissä' hän tapaa Eiiroopah'
parhaat Juoksijat • ^a • • voitta£^ v mesta­ruuden
tulok^Ua^U3.5S,6.^^' \ \
'^KaksI kuukautta sen jälkeen t a ­pahtui
dramaattinen taistelu Kutsin
He kestivät ja
voittavat lopudtsi
HelsInlU; — S E : D L : n ääoenkanna-tajan.
Vapaa Sanan nimimerkki
" M a i l e r i " kb-joitti joulukuun 21 j j nä
TlrtiCn painijoista: mm., seuraavaa:
- Maamme'' painiasiantuntljain kär­kiluokkaan*
kuuluva nlmbnerkkl* A r -
vo-Hmarl on hkb-joittanut T U L i n jou-lulehteen
mainion jutun painimaton
mestareista, "joiden teräksinen mo-r
a a l l k e s t l kaikki sillan murtoyritykr
set", k; Tuosta- kirjoituksesta huokuu
vastaan todellisen' työlälsurheilun ys­tävän
J a sen puolestapuhujan: sydänr
ääni. Kirjoituksen lukeminen suo-jrastaan
säpsähdyttää, sillä v&stasL'
vaavtekstlä- saa i^kypäivlnä lukea
vahi perin; harvoin —; valitettavasti.
On sydäntä lämmittävää lukea Arvo-
•Ibnarin korutonta tarinaa: :'työläls-patoijolsta;
Jotka olivat urheili-jotaa
korkebnmat. mitat täyttäviä
miehiä, m i t t a Jotka sen lisäksi taju­sivat
Jokaisella solullaan, mikä hei­dän
paikkansa o l i ja on nimenomaan
työläisui<heiluliikkeen rbitamassa. He
o l i v a t— Arvo-Hmarla lainataksem­me
— ^'miehiä, Joiden suuruus voi­daan
vasta nyt tänä aatteettomuuden
aikakautena täysbi; tajuta?;
' J a edeileeni "Nykypäivän nuöreHe
mieheUe näet saattaa olla uskoma­tonta;
että kymmenet; Jopa sadatkin
pafaibniehet — j a muidenkbi alojen
i t f h e i U j a t - ^ ovat olleet vuosikausia
vailla työtä; vailla ktinnon: elinmah­dollisuuksia
<valn sen'Johdosta; että
kuuluivat Työväen '^UrheilulUttooit
Tarjoukset olivat hönloiittel^^^
nlutta . . . suurin osä näiKtä^mfehJStH
oli j a pysyi siellä missä oiivat kas­vaneetkin,:
Kärsivät ;:mleluummbi
työttömyyden kirouksen k u i n taipui­vat
pakk(dceinojen edessä . . . Eikö
tässä Juuri tänä • päivänä ole jotain
muistelemisen^ arvpista? Vai mitä
mieltä ovat eslm^ Kelpo Oröndabl Ja
Veikko Tärvaiden^ joiden elämä m
koneenkin ^ kertaan Vaikeutundt ,sen
yuoksi, että ovat pysyneet vak^umuk-selllsbia
seuralleen ja liitolleen
tiskolUsina. Kurmloitulcsemme suorar
selkäislUe WhUle, entlsilie Jä nykyi>
sine^ Joille * Sienkthen xiklcaus on
enemmän^kuin raha ja ulkonainen
byvin^otatL"
u) ** 'i* ^ rtii^-
^Jft Chatairayn väUnäiLontoossa Mos>^
'kova—Lontoo-ottelussa:' Kuts aloitti
^beU tähdellä vauhdilla/-** Ohatawey
tunsi kbiteiiUn Jo kUpailijansa voi­mat
j a <pi'syttell tiukasti^-ltttnen r b i -
<naUaan';^Näm Juoksu jatkui meiketo
mäöllln*'asti.' Vibnelsillä'metreiUä
'Chattäwey teki voimakkaan' syöksyn
j a voitti muutamilla^ senteillä'«Kutsin
tehden uuden maailmanennätyksen
13£1,Ö. K u t s sai saman ajan tullen
to'seksI. Hän e i halunnut kuitenkaan
vielä luopua, vaan päätti saavuttaa
voiton; ^Muutaman päivän' kuluttiia
Prahan stadionilla Vladlmbr Kuts
Juoksi jälleen 5,000 metriä vanhan
kilpaveikkonsa j a ystävänsä E. Zato­pekin
kanssa. R e t i ensimmäisillä met-^
reillä Vladbnir aloitti vauhdilla päät­täen
lyödä piChata^veyn-ennätyksen;
Ensbnmäisen Nklerroksen hän Juoksi
59 sekunnissa. Hiljentämättä vauhtia'
hän juoksi kierroksen toisensa pe­rään;-
Hän pidensi metri metriltä vä­limatkaa
Zatopeklln; J a pian hän sai
onnitteluja uuden <maalbnanennätyk-sen
— 13.513 — Johdosta.
:.Vuosi. 1955 alkoi:Kutsille'epäonnen
merkeissä. Sairauden vuoksi hän ei
voinut aloittaa harjoltuksiav urheilu-kauden'
alkaessa. Vasta syyskuussa
hän voi osallistua kilpalluihbi; Armei­j
a n spartakiaadelBsa:-hän Juoksi. 10.-
OOO' metriä i Ja:: paransi Neuvostoliiton
ennätystä tällä matkalla; Syyskuun
lopussa;: valrnlstautuessaan V: Jugosbi-vian
kilpailuihin V. Kuts kuuli r a ­diossa
uudesta 5,000 m:n maailman-?
ennätyksestä,: jonka-^oli saa-jruttanut
unkarilainen S.^ Iharos ^13.50,8; K u t s
päätti ,ettei ihan tule luopumaan en­nätyksestä.
Vabi 6 päivää oli M M
Ihärosin nimissä; k im Vladimir Kuts
Belgradin stadionilla otti takaisbi
5,000 m:n ennätyksen ajalla 13.46,8;:.^^
SIB.
- . rt . •
^ Jk.^**-Sandor.Iharosln v a s t a u s -^
hätr^ ehn&tysJuoksUUnsaatiin'iplan,
silärBudapestissä ^än jouksl-hälkäi-;
sevÄn'ajaii;: 13.40,6,v<mlkä stotetdiseksi
on»vlimfeirifeli'saua puolella*'pfehlnkul-malla.
Mikä tuläe olemaan Kiltsln
V a ^ u s ? I' ' '^^ ' 1 '
jaal20 jäBcdäistä. * - >' •
' JcQla' ^ r t t e y i i ' 8jD--niotInen.. avio-
^laipä päättyiy JO|dt|ki|un pnä ^
Benin' ^ kuolemaan. Hej|lä ojn §
kaikkiaan (120 jälkeläistä, ^ l e i -
-s^tjl' otoksataan, että,tällä pa,-.
,,, ^if^kannalia. on ennätys ^v^qlllt-toj^
nden pituadessa yhdysval­loissa.
<96-vaoiias benjamln J . Hart­ley,
Joka soimi avioliiton lapsuus-:<
tuttavansa Icanssa heicfön knm- '
manldn ollessa 16-vuotiaita, on'
ollut huonossa terveydessä heinä- :
k a t o l l pstä'alkaen.: Suremaan
Jäi iiänen vaimonsa; kolme; poi­kaa,
15 lastenlasta, 51 lasten las-'f
ten lasta Ja 51 lasien lasten las-'
i e n lasta.
— Ganono<iue, Joka ovt n. 20 m a l ­l
i a itään Kingstonista; sai ensbnmälr
sen ^asutuksen v. 1798, Jolloin sliine
rakennettiin saha.
UUDEN VUODEN
TERVEHDYS!
HILJA JA LAURI HONKALA
JA LAPSET
' (Eiston, Sask.
UUDEN VUODEN
TERVEHDYS!
UNO PENTTINEN
Skead, Ontario
Yialii ynmMen
va^uftamista
Nev.Vojir, — «onv» mnut
nmwH I» 41 mrala iiuuMltu»
Ameman fcanmairt» «n nu»tt-not
pnesi^enlU ^nboireriile u-tieMämisEäiin
larlelmisa, etl&
10 ahtava» ameriUtalaist» kom-mnnisti
» on vapantettav» Joulu-armabdoksen
mnkalsertL
^ He huomauttorat. etUi be poh­jaltaan
vastustavat konunonlstia-la
ruosoriaa ja motivoivat (ätä
demokraattisella clämänkalso-mcJtsellaain.
Monet taomitoU-ta
kommunisteista ovat - vanhoja-:
Ja sahalta, i a heidän tapauksen­sa
käsiteltiin kybiuin sodan siinä
vaibeessa,:JoUe oli;usein ominais-:A
ta liystcria, he huomauttavat
Allebirjoittajien joukossa ovat
mm. entinen sosbiUatinen preat-denttlebdokak^
Norman Thomas ^1
ja ItbJanUa Chner Blee.
torsfama, jouTuIcuuh ;g0 <»^11iur^^^
«Siniset miehet" ,
kimniaiiosoitiilkseUa
Babat. — Karavaani,' jossa on 500
kamelia,' kuljettaa Saharan erämaan
'siniset miehet" Rabatlbi, missä nä­mä
vakuuttavat kunnioitustaan M a ­rokon
palanneelle sulttaanille.
Karavaanin, jonka pituus on y l i 12
kilometriä, odotetaan saapuvan B a -
batiin muutaman päivän kuluttua.
Ratsastajat ovat todella "sinisiä
miehiä^', sillä he hierovat ruumiinsa
sinisellä värillä, Joka sopii heidän
sinisten viittojensa värUn. Y l i k a h ­den
miljoonan ihmisen — yli neljän­neksen
maan : väestöstä —^arvioidaan
tehneen; tämän-pyhiinvaellusmatkan;
Monilla päälliköillä on mukanaan
mustat'teltat ja lampaita ja bärkiil,
joten:; he pitävät yllä Itsensä Baba-tlssa
olonsa aikana. Eräällä berberl-pä^
liköllä oli koko suuri perheensä
mukanaan, mutta vahinkojen välttä­miseksi
hän oli sulkenut vaimonsa
koppiin erään kuorma-auton katolle;
Monet tytöt saapuvat ensimmäisen
herran hunnuttominaRabatiin näyt­tääkseen
sulttaanille, että tämä on
antanut hejlle siunatun vapauden;
Joka päivä pääsee valtuuskuntia
käymään palatsiin, > jota t vartioivat
huolellisesti r kirkkaanpunaisissa > v i r ­kapuvuissa
olevat neekerlsotilaat., a
Sfii^ Ja f»iii|0 Inuiilval ,
mm, n,», - V8nluipari,'3«*|» oh
ollut AvioliitQEsa «3 vuotta. kuoU tääl­l
ä , jpulun aikana j^cisestt miltei
samanolitAUesti, • ' .
RttOUimantapausta tutkinut vlroii-omaloen
eelittl, että 75-vuotUui, J u ­lius
Tellefson kuoli ensiksi farmU-laan,
noin 3Q mailia Minotuta luo-naaseen.
Hänen 70-vuotias vaimonsa «eril
ilmeisesti apua hakemaan puhelimen
avulla, mutta bfin myös kuoli ennen
kuin cal avunpyyntönsä' lähetetyksi.
K u n heidän poikansa Roy tuli per­heineen
joulupäivänä, vanhempiaan
tapaamaan mrs. Teaefsonln Jcädessä
oli vielä puheUntorvl.
Botannian isiirtomaassa ' '
tapettvt afrikkalaisia " <
iiriiclenosbittajia' /;
, Frcet9wn.;, Täyllä - „Brltappian
Länsi-Afrikan siirtomaassa poliisi
ampuir kuoliaaksiyhdetv^nielenosoltr
tajan ja haavoitti toisen; ^Mielen­osoitus
oli jverpja vastaai^,.
,NäItä mielenosoituksia on -Järjes­tetty
useampia, viimeisien päivien a i ­kana
ja poliisi on tähän, mennessä
tappanut kaikkiaan 8 mielenosoit­tajaa.
,
: — V, 1954 Venezuelassa'- kasvatet­tiin
31,000 tonnia riisiä joka mel-kebi
tyydytti maan kysyntää.
Yhdysvaltain
ve»lje^ikkeen
kutstantama
>v , • •
JOULU
1955
• •
on nyt saatavana
kirjakaupastamme
HINTA 75c
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING
pOMPANY LIMITED
Box 69 Sndbury, Ontario
,t
I '1
VUODENAJAN TERVEHDYS
kaikille suomalafisille ystäv^leni!.
H. HARRIS OPflJCÄL
Puhelin MI. 9553 ' < ' '
Torpnto, Ontarlp;
' r 'ii » T'
. '275'-College St. ' f
KAUNIS KIITOS
teille toverit ja ystävät niistä lukuisista vuodenajan
korteista^ jotk^ olen viimepäivinä saanut vastaan­ottaa,
t SariiäUa^ ioivon teille -kaikille menestystäT ja
c rauhaa' uutena vuotena.
G. SUNDQVIST.
Toronto, Ontario -
— Löytöretkeilijä Ferdinand M a -
gellan oU cnslmmäbien mies joka
purjehti maalbnan ympäri.' Se t a ­pahtui
vuonna 1521. ' '
ybiinoma)wt;>«jgiiuwM
IA ytimeksi mmm^vmmi
«ballitulben vjpflämpem^ 1wil^||!Pl||^
^..^..^^ r'-'?^S
^^M^aakoni^teaU^ii^^ t »
tavill^l j a l l ^ , *«r^l*v^}%i|:|.>
huomaavaisuudeBta, jkApk-f^iAy^ "
\ 12LaceyAve.' ,.ToinntObOni: ,
Sydämelliset kiitoksemme Teille ystävät .-^ lähellä Ja. kaukana, nllaHI':
s a S t uöden.yuodeh-tervehc^lsta. Jolta;oUaunc^;
Tyynen sairauden vuoksi emme ole l^emi«ftaTeUlft|ostIt^(ÄttVB^^^^
Kiitos myös teille
Ollessani j a edeUeen ystävät., k u n käviltte '«nlnu^. tiealsomassa^satfäalassr
täällä kotona. ^ »v; r^^^-v'.'
^^.V^:,:*._,,:-(,v:-vv.S.,•::;.^;t>i^.^i•;fct.;•;
m.
hopeahääpäivänne johdosta toivottavat^
.allamainitut sukul£uset,-yistävätiia töverft; ~:
^^^^
Lempi j a Olavi Hirvelä ' '
R i t a Ja A l l a n Hbvelä
Hilda Ja' Antti Ketola
Ida Riutta
Ellen Ja Leo Houle
Inga Ja Charlie 'Stemp
Lydia Mäki Ja peibe'
Eriikka Luhta
Martha j a Walter Mäki,
Hilda J a John Raivo
Alina j a W. Eklund
Aini j a v; OUlkabien
HUja j a Ahton Kaisla
HUma j a Heikki Mäki -
Eänma Ahola
Maikki j a Otto Semiä
Sofia Järvi ,
Edla Möttönen
Senja j a Edwin Si&si
Esther Ja Toby Hakala
Anni j a Toivo Penttilä/,
I r j a j a Aatu Koivula
Hilda j a Mike Chomenky
Richard Kangas
Sandy, Esteri Ja Eino Sbren
Ebni Ja Uno F a lk
K. Suomala
Laimi j a Heikki K a r l ^
Elma Ja iVUjo Suominen '
H , A n t t i la
tJ. Sirviö
Mb:Ja Ja Eari Mäki
Mrs. M . V a n Goethem '
Anita V a n Ooethcm
Frans V a n Qoel^iem
Allan Pöntinen
Aiml Karmlsto
Tyyne j a WaHer Kangas
Hulda RamsUa '
Elsa Ja H . Riekko
Helmi Ja Ilmari
Mb-lam j a Carmello F l o ra
Sofia Ja Eric Piirainen -
Paavo Suomala
A i l i j a John Roininen-
Helvi j a Tatmo Lundgren
Arvo Kaikkonen
H i l j a j a Arvo Sato-
Hilma j a Ensio Wuori ,
Elsa j a E . Niemistö
Finnish-haalilla
;«S%W-i:'£-W
."H
' Maiju j a Y . Abrila'
- K . Tulla' I ' -
Malrä^s Vlljtf Oikaxinäi
Kusti Mäki ^ < '
' H . K a u l i a n e n i ' .
Senja ja'Anton SUpoIflb '
K a t r i Ja V. iCorpl ^
Martta Ja,VUi Mäki
Tyyne Ja^k. Mäki.
' Sebna J a August Vakkuri
. A l l i JavatoöJfcvft ^ ,
H . M . K o r t e 8 0 j a - '
1 Hilda K a u p p i l a ' '
; Mary/Huhtato^,,
A b i l H:blopaInen •
t l n n e Ja Veikko
M a r y S a a r l ^
Kaarina, Aimo j a lapset '
Lyyli Ja Retaio Ketoto v '
Aini Ja, Veikko Valjakka, /
Aune Ja Uno KOSki" . ' '
, J . Kivbileml • .
K. Virtanen ' . -
' Enni j a Jussi KbddneH
Mbriam, Hilma Ja V , Lukicäri
Sigrid j a V l c K e t o I a . ^ ^ ^ '
, I r j a Ja Väinö Ovezmark"
Martha Ja Walter IVähämaa',
HUdä j a M a t t t K o t a n e n ^
Elfa J a H e l k k i ettm ' '
Vera Ja Väinö tindbolm
K a l l e salo-- v,- , . .
Mr. )a Bur*. K;.WU<a
A. Ja P , Kauhanen... i >
Anni Ja Niilo Kautlainen
Vibna j a Eino Lehtola
Mr; J a n u s ; R a n t a na
Lempi Ja J o h n BaJmlnen,
R a u h a l a Aimo mkitOci tytöt
OIg'a Sula'
H i l j a Smtfli ^
Olga Ja Leevi FKemaiT
Hihna Ja Toivo,,aSolvjonen,
' Victor Saari '
, Matti Lammi
•"^^;:MaIJu M a j a n d e r / r J j v f^^vA^^ ^
, joulukuuna? p. 19$5;'Sudburt^ OmärvS
Sydämelliset 'kiitokset teille ^eukubOeet ja' ystHvät [irnjm^eO/iu
Wm
mm
"im
••mi'»,
'Mm
•mm
l i » m m
yllätyksestä Jonka Järjestitte «nelUe Fb n i i s l h - lml lUa j o i i l u k u u t t 17' i a
pnä'2S-vUotli9hääpäivämmi>'rauIst<ft8l. - ; '
K i i t o s sUtä kallbrarvöls<i^ lafijästä, TahaXafaJasta/l^ilk^ li:fiäu*'"
niistä kahvipöydästä. " - ~
sekä Kalle Salolle
yT^ _ _
vintobihenkllöille^ ^Kiitoa m^i^imeiQikäUmi&Sm
vaan ette voineet olla saapuvilla. ^ * ' f
rräniä;'tiiaisuus tulee säilymään
IIII
m