Vapaus, April 24, 1951

              S i v u 2 Tiistama, huhtikuun 24 p, — Tucsday. A p r i l 24,1951
O l ^ D ^ i r f H n n i e h C^nadians. £s-tablLshed
Nov. 6, mi. Authorized
tiB/seoond class tnail by t h e F(Kt
O f f i c e Department. Ottawa. P u b -
.l&lied tbrice «eekly: TueMlays,
t t m t s d a y s a n d Saturdays by Vapaus
I ^ I i s b i n g Company L t d . , at 100-J02
EQh S t W-, Sudbury. O a t , C a n a d a .
Tclephoncs: Busitien^ OHicc 4-4264.
Edjto.-ial O r i i c e 4-4265. Manager
E. S u k s i . E d i t o r W. E k l u n d , i l a i l i n g
Bddre«5 B o x cs.^^udbmy, CÄitano.
Adv«rtliij)if"rat«5 u p o n r a p p l i c a t i o n.
T r a n t l a t l o n ftree of chargc.
TILAUSmNNAT:
Canada^Rti: .
Yhdy*yaiIoi«sa;
euoHKsta:
J vk. 7.00 O k k . 3.7.S
3 kk. 225
1 vk. «.00 6 k k . 4.80
I i k . 8 i )0 6 k k . 4.75
• i i te»
i ^ ii'
mmm
i i
» i i
'^"P r i i i
1^
m
'M
te •
liSi
Kansainvälinen soUdarisuuden päivä
, iiinc'.styy tänään; kuten niin monesti ennenkin huhtikuu
Iopu.<;5a, erikoi£cna vafipunumerona. «iten jatkajJi rnaanm'e5tJ!mme
kunniakkaita perinteitä työväen kan«ainväH,*ieii soliclaarufuuden yllä-pitämisdcii.
jV^aikiatkansainväliiÄn vajipu j u h l an vietto ^ o
mantereen työväenliiJckeen taistelu.sta kahdekrsantunnln työpäivän ja;
parempien tyiioloi uh teiden puoleista, niin SuTfmes«a, " k a u k a n a fMih-jolaissa'*
on myö.? Aieletty työvätn vappujuhlia j a miclenuioituksia jy
viitisenkymmentä vuotta. 'lyöväen va[)putradil!ot ovat lähtemältö-inästi
juurtuneet suun)a)ai.sten työtätekevien elämään j a < vappu tulee
jatkuvasti yhä suurempien joukkojen omaksumaksi juhlar Ja mielen-osoituspäiväkji.
^
* ' 'Näin on a.sia myös Canadan suomalaisten jarje.«tyneiden työläi.sten;
ja farmarien kohdalta.
; '/Eikä suinkaan suotta, sillä jo.s koskaan, n i in juuri nykyaikana on
kon>$tettava tyciväenliikkeen kansainvkli»yydcn rakenta\'fia merkity.^tii
siinä mielessä; että voidaaji kehittää l^ansojen väli.>tä yhtej.symmär-rystä.
ja ystävyyttä rauhan ja yhteiskunnalli.sen edistyksen hyväk.si,
Setviiämyöi on, että mitä voimakkiianimakji eri maiden tyijiyäenliik--
keet;kehittyvät, sitä helpommak?i tulee kan-sojcn-väli-sen .rolidaarisuu-dch
j a rauhan säilyttäminen.
:JXyö^ ja sen täytyy olla kansainvälisen solidaarisuuden
I ja räufaan asian puoiu.stajan. Juuri tätä seikkaa koro-tetaan kaikkien
. ' ' ittäiden vappujuhli«>5a. Mutta työväenliikkeen kansainvälisyydellä ei
• ole mitään yhtäläisyyttä sen kosmopoliittisen maanmankat.<y3muk.sen
' kanssa, joka kieltiiä eri kansakuntien omat erikoisuudet j a niiden'
' ^ kulttuuritraditiot. Päinvastoin on erikoisesti juuri tällä kertaa koros-
' tettava, että toimiessaan kansainvälisen solidaarisuuden j a rauhan
iiyväksi, kunkin maan järjestynyt tyihäenliike toimii syvästi patrioot-
' ^ ~ tisten ihanteiden toteuttamiseksi omi.va maissaan. Ottakaamme vaik-
V. / I kapa Canada. Canadalla c i ole mitään voitcttnvaa mutta .sanomatlo-
\ itiän paljon menetettävää nyt uhkaavasta sodasta. Tosiasia on^ ja
* liistoria tulee sen vielä toteamaan, kuten se totini .ssn Sak.sa,ssa, Italias-
I aa, Japanbsa^ Suomessa ja monissa muis.sa, että ne järjestöt j a p i i r i t,
t jotkst nyt kunnioittavat kansainvälistä työväenliikkeen solidaarisuutta
' ja %'aatrvat vihanliet«onnan asemesta ystävyyttä j a yhteistoimintaa
; K U R K I E N K A N S O J E N K 1 C S K K N / osoittautuvat lopuksi täs^ä
altaassa todellisiksi canadalaisiksi patrioötiHksi, fotka epäitsekkäällä
•tavalla toimivat tämän maan parhaitten etujen hyväksi;
> ^Tänä va[^ ihmiskuntaa
die taas tihkaamassa vakava sodan vaara. Mutta
.me voimme vastaanottaa luottamuicselli.sella mielellä nyt lähestyvän
«Vapun; sillä rauhanvoimat ovat myös kaikLssa maissa kasvaiieet ja
'voimistuneet siinä määrin^ että rauhan säilyminen on sittenkin mahdol-
Isia. ^ . , • ' ^
Tässä mielessä toukokuun ensimmäisen päivän mielenosoituksista
j ^ j t i l i l i s t a muodostuu kansanjoukkojen, su uria elämänhalun, ilon ja
' - 1 (öiyorikkaudcn juhlia. Kun kansanjoukot kalkissa jnaissa pitävät nyt
j <i'appujuhliaan j a -mielenosoituksiaan, niin sodanlietsojat vapisevat
I iutikusta j a voimattomuudesta sen 'johdo.-.ta. He tietävät^ että kan-
» SÖjcn yksimielistä rauhantahtoa ei ole niinkään helppo sivuuttji.i —
l ;a myös sen, « i tä jos näin menetclUiiin, niin he joutuvat siitä aikanaan
I •Vastaamaan.
^ J i : j Ja jos me tämän ehkä nitkaiscvan vuoden suuren vapumr-ieton yhtey-
T ' dessä nostamme kaL-jeemnie vähän ylemmäksi ia seuraamme niitä
' valtavia kansanliikkeitä mitä tiinä päivänä järj;<5tetiian kaikissa K u -
» roopan mai*sa (Espanjaa lukuunottamatta), sekä Aa^ias-a ja läman-
' , I kin mantereen valistuneimmLssa ke^^kuk.sis^a. niin silloin me myös
I näemme, ettei %'appukulkueisiin. -mieU'no>oituk^iin j a -juhliin osallistu
kfe^^^^^ ainoastaan kommunisteja^ sosialisteja ja unionisteja, vaan hyväntahd jn
ihmisiä» ylccnsii heidän puolueyhteyksiinsä katsomalta...ihmisiä jotka
haluavat rauhaa ja .säädyllistä ihmiselämää.
'.
Kenraali MäcArthurin puhe
•ss4 l l i d y s v a l t a i n Kaukoidän joukkojen kaikista ylipäällikkyyksistä ero-tctun-
kenraali iMacArthurin \Vashin«;tonissa. kongressin'istunnossa
pitämä puhe on saanut melko laajaa huomiota o-sakseen eri puoiilla
maailmaa. Yleisenä käsityksenä näyttää m y ö s olevan,' että vaikka
kenraali Mac.\rthur sanoikin, ettei hhn a'o osallistua maansa ' ' p o l i ­t
i i k k a a n " , niin hänen puhecns;i sisältö viittaa kuitenkin siihetviettä
tämä sotilasuransit nyt päättänyt mies voi näytellä, tai ainakin yrrttää .
nävicllä "hevosella ratsastavan"' suuren •'valtiomiehen'" osaa, j o k a on
muka "puoluepolitiikan"' ylhjTiiolella. kuten eräät hänen henkiset
edeltäjänsäkin.
E r i k o i s t a huomiota on kiinnitetty kenraali Mac.Arthurin puheen
«iihen kohtaan, missä.hän sanoi, että Yhdysvaltain kaikki vastuunalai­set
upseerit, mukaanlukien koko yleisesikunta, kannattaa hänen ohjel­maansa,
jonka hän uudelleen miiäritteli seuraavasti: 1) Taloussaamm
tehostaminen Kiinaa vastaan, 2) Kiinan rannikon sulkeminen sota-:
laiv-aston avulla. 3 ) niiden esteiden poistaminen, joiden vuoksi ei ole
Kiinan rannikkoalueita j a M a n t s h u r l a a voitu pommittaa. 4) niiden
esteiden poisto, joiden \-uok.si ei ole voitu Korean sodas.>a käyttää
Chiang K a i - ^ e k i n joukkoja. Toi.sin.s;inoen k e n r a a l i M a c A r t h u r sanoi,
että Yhd>*svaltain yleisesikunta kannattiia hänen ohjelmaansa, joka
: kohdistuu kolmannen maailmansodan alkamiseen.
: 'Merkillepantava myös on se "kielteinen'' vastaus, n'»fkäMac.\rthurin
lausunnon johdosta annettiin: Siinä korostettiin sitä, että Yhdysval­tain
'yleisesikunta on "yksimielise.sti kannattanut' presidentti T r u -
mania kenraali ^lac-Vrthurin erottamise.vja.TiLstä voidaan vetää se
johtopäätös, että kenraali M a c . \ r t h u r tuli erotettavaksi <«n vuoksj,
kun hän on päästänyt l i i an aikaisin "kissan pois silkistä*", eli puhunut
asioista, joista ei olisi saanut "vielä"'puhua.
\T:»Jys%'altain hallitus ei ole vielä ainakaan meidän tietääksemme
kumonnutsitä kun kenraali M a c Arthur .sanoi puhecssiian:
" S i t t e n (sodan päätyttyä) meidän strategiset rajanmic vetivät mu­kaansa
koko Tyynen\-altameren josta tuli suuri vallihauta. mikä suojaa
'meitä h i i n kauan kuin nie pidämme sitä hallussanuue. T<xlellisuu- •
dessa se on suojaavana kilpenä koko .Vmefikalle ja TyynenmervMi
kaikille vapaille maille, >Ie kontrolloimme sitä Aasian rannoille
saakka saariketjun avulla, joka ulettuu kaarena A l e u t i n saarilta M a -
riannasiin, j o t k a ovat meidän j a liittolaistenune käsissä. » ^
"Tästä saaristoketjusta me A-oimme meri- ja ilmavoimilla hallita
(doroinate) jokaista aasialaista satamaa Vladivostokista .Singaporeen
l —r meri-ja ilma\"oimllIa k a i k k i a satamia, kuten sanoin. Vladivostokista
Singaporeen kaikki A-ihamieliset voimat pääsemästä
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Kuinka hallituksen peitetyt
verot vaikuttavat työläisiin
H a l l i t u k s e n gotabudjetÖ, 50 »enttia_
JvkUjt Ilelljten, Port - A r t h u r i ' i t a . ; jokaisesta d o l l a r i s t a snence s o t a t a m - •
Oat. täyttää tänään 74 r i i o t t a . T o i - ketehtaibjoille, a.*ettaa taas yhden
vctamme onnea!
. Näin kautto l i n j a n ; : < ^
gelkä» t a i t t a v a n verofcuorman' n i i l l e . | ^«^löJn, p a k e t i n kierrettäviä tupak­alla
muut sanovat
MELKEINPÄ n m o n i T O A K I N
VAKEMPl Ohi SfACABTnVft
B u h t i k u u A 20 pnä I r u i u s t r i a l i s t in
t o l m i t i a k i r j o i t u k s e ^ a lauletaan k a u ­n
i s ja.^kg»1sca veteu v i r a l t a potkitulle
Ja taästcluientrilli lyödylle M a c A r -
t a u r l l l e ; Lainaamme seuraa vas.=>a
kappaleen- ylistykseatä;
{jotka {:3ikkein vähimmin voisivat s en
kantaa. St. L a u r e n t i n h a l l i t u k s e n s a ­l
a k a v a l a hyokkäy» o n taas kerran
koskenut tydläist<;n p a l k k o i h i n epä-
«uoTicn vero>2n nAiodossai F i n a n s s i ­m
i n i s t e r i Abbott on; k o r o t t a n u t m y y n - i ,
tlvsroa 25 p r o s e n t i l l a j a lisännyt uu-1 «»UstyÖlälnen, j o l l a on kak-st lasta,
sia tavaraveroja monille lärkeiUe a r - l noln.«30 suoranaista tuloveroa, mutta
t i k k e l e l l l e . Nama verot o n asetettu f tän^ vuonna häh maksaa $33 (lisäys
.sUen. c t t a voitot tulevat vielä n i i d e n [ tulee puoIeUe vuodelle) j a e n s i v u o n na
kaa;, p a r i n overalleja, kevättäkin. l a p -
senvaunut t a i poXkui^drän — jofudutte
A^bo^tin s a l a k a v a l a n iVeron kcateeksj.
/ifimä k a i k k i o n vlielä 20 p r o s e n t i n ,
t u k n e r o n korotuksen * Iisaksi. O n t a ­riossa
maksoi ' k a k s i n k e r t a i n e n , t e o l l l -
pgälle.
Luettelemme ta&sä muutamia tapo-
Vaativaf sosdem
henkikirjurit
tunnustamaan
. Pori. — Sosdem-juntan Tcljän teh­t
a i l l a Porissa .suorittama työläisten
l u e t t e l o i n t i poliittisten mielipiteiden
mukaan on sjTmjltänyt ihmettelyä Ja
suuttumusta tehtaan työväestön k&s-kuude.
s6a. Heti torstaiaamuna, m a a -
llfik. 29 pnd. k u n . a s l a t u l i j u l k i s u u ­teen
S a t a k u n n a n Tj-ön J a Työkansan
S a n o m a i n kautta/ v a a t i v a t työläiset
selitystä Junttamichiltä. Junttamlc-het
jTitUvät^ väittää paljastusta .pe-rättämäksl.
I^oläiset. eivät k u i t e n ­k
a a n tyytyneet tahan selitykseen, j o ­ten
" t u k i m i e s t e n " o l i lopulta; t u n m i s -
t e t t a v a paljastukset oikeiksi., TäUöin
he yrittivät selityksissään vetäytyä
toistensa selan nakse. .
a i a i n i t t a k o o n , c t t a .plus-merkinnäl-
1& o l i m e r k i t t y v am .piem osa t e h ­t
a i d en ammatillisesti järjestyneistä
työlätsLsta Ja että rauhallisemmat so-^
.slalldemokrnatit. Joihin jun^td el e h ­dottomasti
luota, olivat saaneet n i -
mcn5;i perään miinuksen, k u t e n k a n -
sandemoltraatitkin; TämJl herätti
e r i k o i s t a suuttu-Tiusta sosdem-työläis-ten
keskuudessa.
P a l j a s t u s tult JunttasaklUe täydelli­senä
yllätyksenä. Sen taholta o li
p y r i t t y pltilmaan asla visusti salassa
n u t t a kun se k u i t e n k i n t u l i pai\-än-valoon.
Joutui Juntta täydelliseen s e -
tcaannukseqn. Josta se c i o le vieläkään
selvinnyt.
i j a .
työläiseltä Ja f a r m a r i l t a : ryöstetään
epä.suorien verojen muodossa uudel-
Icen3se:stam2sen;ku.stannukset'ja Iisa:*
tään -suurteollisuuden Ja ennätys-m
i i i s i a voittoja.
—- Jokaii<;sta 20 ijai^ukkeen paketista
h a l l i t u s ottaa 2.5 s e n t in veron, enem­män
k u i n puolet sen h i n n a s t a . Toi­nen
iso c s a menee I m p e r i a l Tobacco-y
h t i o n a'>akkeenomLstajille, yhtiön,
joka r i i s t i virnie vuonna 6 miljoonan
d o l l a r i n voitot. Puoli paunaa kierret­tävää
tupakkaa maksaa'- 27 senttiä
enemmän.
— - J o k a i s e s t a paunasta margariinia
h a l l i t u s ottaa y l i 6 senttiä sen l u n ­nasta,
— Jokaiseen valuttai^kaupassa $65
hintaiseen pukuun sisältyy uusien
.säädösten mukaan 8—10 d o l l a r ia
m y y n t i - , tavara- j a tulliveroa,
— Jokaisesta gasolinigallonasta, m i ­kä
myydään Ontariossa, menee h a l l i ­tukselle
39 senttiä.
— J o k a i o s n canadalainen maksoi
vUme vuonna peitettyjä myjmtiveror
Ja keskimäärin 60 d o l l a r i a vaate- Ja
taloustarvikkeista. Ensi \-uonna —
kiitos sotabudjetin, nämä verot k o ­hoavat
70 d o l l a r i i n .
Jokaisesta pullollisesti virvoitus­juomia
menee l',~j senttiä ammuksien
valmistamiseen.
\ l i t c n tulee äcäy.-nään J a p a n i n I J Joiden. k a u t t a keskinkertaiselta
uudellecnrakennustydösä. • n y t k u n
sieltä lähti pois jse. ehkä ainoa mies.
Jota Japanilaiset. l e h m i i n katsomat­t
a ovat kuuxmeJJeet. JapanUn. Jäi
t-;iijä paiklca Jota t u s km k ( & a a n m uu
voi täyttää, e i . a i n a k a a n n i i n hyvin
Jctdn M a c A r t h u r ."
Muistaako k i & a a n . että M a c A r t h ur
l a k k a u t t i J a p a n i n uniot. J a muut työ-väen>
irjestöt pakkotoimin? : kysymme
vain.
• * •
E I P I T ; ( | S | N I I O L LA
E N N E N K U I N T I P A I I T * \ .l
Xontoo. — T h e D a i l y Express k i i n ­n
i t t i tänään huomiota New Y o r k T i ­mesin
toimituskirjoitukseen missä p a ­h
o i t e l l a an sitä k u n E s p a n j a n h a l l i t us
peruutti Madridissa olevan Timesin
kirjeenvaihtajan S a m Pope B r e w e r in
v a l t a k i r j a n . Sanoi Express:
" T y p c t ä Franco, j u u r i k u i n olit e-dlstymässa
paremmin, o l l en mähdolli-scna-
se että saat arvossapidettyjä y s ­täviä,
sinä lot&kaat maailman yhtä
h i e n o i n t a sanomalehteä." Reutersin
uutlstleto huhtfis. 19 pnä 1951.
<36 — edeUyttäen, ettei Abbott täytä
uhkaustaan Ja lisää edelleen verokuor-maa.
^ - E R O T E N N Ä T Y S M Ä I S E T
E n s i vuonna maksavat canadalaiset'
k o r k e a a i p i a epäsuoria J a stK>na -veroja
k u i n 1943-44 5 0 t a v u o n n a . ' M a i n i t t u n a
vuonna maksoivat' canadalaiset —" j o ­k
a i s t a asukasta k o h t i $207,17; x . 1951-
52 tämä vero o n $242.97,. mikä mer­kitsee
S42.ll lisäyspä 'viime \'uoteen
verrattuna.
Luonnollisesti korporatiojen herrat
maksa-vat enemmän veroja myöskin,
m u t t a arvatkaapa, k u k a maksaa h e i l ­l
e ? Montrealilamen arvopaperifirma
Crabtee and M c L a u g h l i n antoi seu­r
a a v a n lausunnon huhtikuun/13 p:nä.
.siis kolme päivää budjetin esittämi-.
sen Jälkeen.
" C a n a d a l a i s i l l a k o r p o r a t i o i l l a koko-i
naisuudessaan on* mahdollisuus; yljt^
tää V. 1950 k a i k k i e n a i k o j e n ennätys­mäiset
-voittonsa 1,4 b i l j o o n a a d o l l a r ia
verovähennysten Jälkeen huolimatta
20 prosentin ylimääräisestä verosta
l i i t t o h a l l i t u k s e n asettaman 38 prosen­t
i n tuloveroon korporatlollle." ;
Tämä merkitsee, sanoi firma,- e t tä
korporatiot Iisaavat vähän y l i 20 p r o ­senttia
V. 1950 v o i t t o i h in maksaak-sean
uudet verot.
H I N N A T Y L Ö S 10%
Jotkut saavat tämän ylimääräisen
20 prosenttia sotatarviketllaukslsta;
mikä* maksetaan kootuista veroista.
taas h i n t o j e n korottamisella. 25 pros.
royynti?«rpxi kohottaminen kahdek­sasta
- kynunenesn p r o s e n t t i i n a n i o i -
d a a n J o y k s i n olevan tarpeen kohotta^
m a a n h i n t o j a 10 p r o s e n t i l l a .
V. i930;ToittotiIastoJen t u t k i m i n en
t o d i s t a a »sn.,mitä. 75 pros. c a n a d a l a i -
s l s t a Oallti^-äänest]^k$eesä totesi, e t ­tä
" C a n a d a s s a ^ havaittavissa paljon
v o i t t p l l u a " ? ! * Työläisten j a f a r m a r i en
kS8kt>W^i»»'--^ tässä-£utncssa ostajien
Joukas«^,--->,täffla mielipide o l i 80-
prosentUnen.
T u n i B u d s i L P P : n j o h t a j a , kosketel­lessaan
: yliä?kohoavia e l l n k i t s t a n n u k -
s i a , s a n o l f . j f ^ e v i i k o l l a , että o n ole-masE^
V y a i a ; ' y k s i t i e t a i s t e l l a korkeita
elinkustannuksia vastaan — t a i s t e l la
korkeainpien: palkkojen puolesta s a ­m
a l l a tavalla kuin me taistelemme
r a u h a n puolesta.
Kehoittaa julistamaan '
sodan Kliniaa vastaan
TVashlnxton.-:^ K o n g r e s s i n edusta­j
a O. K . A r m s t r c n g k e h o i t t l Julista­maan
sodan ^ K i i n a a " J a ' m m t a hyök-"
kääjiä'vastaan",, i l m o i t e t t i i n täällä
maanantaina.
Sanomalehtlkongressissa hän sanoi,
että hän esittää tällaisen ehdotuksen
kongressille,'mutta hän ei ehdota so­dan
j u l i s t a m i s t a N e u v o s t o l i i t t o a vas­taan.
«Älkää Mskcko meitä"^ on vapaasU snooieiinettiuiäyim oleva ''Oluieu
tunnus, jolta on levitetty kaikkialla Mansi-Saksassa, missä Eisenhonrj
bänen kannattajansa yrittävät fspätoivplsella vimmalla värvätä kaa»
tnsta uudeUeen aseislaniisdlle j a SotasunnnitelmiBe. : : :••
Kiina yaittii neuvotteluja
Korean sodan^ lopettamiseksi
. — Neljä elokuvalippua v i e 24 s e n t - j Toiset taas, kuten öljy-yhtiot, k u m i -
tlä h a l l i t u k s e n rahastoon. ' > k o r p o r a t i o t j a m u u t f i r m a t saavat sen
Kenraali Harrison
tulee erioamaan
Washington, D. C . "— K e n r a a l i W i l ­l
i am Heöiy H a r r i s o n , e n t i n e n M o r | a -
n i n intressien k o n t r o l l o i m a n Inter­n
a t i o n a l Telephone and T e l e g r a ph
Companyn^ presidentti, tulee s a i r a u ­den
vuoksi • e r o a m a a n puolustustuo-t
a n t o h a l l i n n a n johdosta annettuaan
suurkorporatioille $3,000,000,000 vero­vapautuksen;
V i i m e k s i vaati hänen kongressilta
samanlaisia v a l t u u k s i a k u i n mitä. t o i ­sen
maailmansodan . a i k a n a - o l i h a l l i ­tuksen
omistamien asetehtaiden r a .
kennuttamiseen.
Canadalla on erikoisasema
toimia rauhanvälittäjänä
Prof, Einstein
tukee McGeen
puolustusta
New York. — T a i t e i l i j a i n Ja tiede-n
l c s t e n kansalilselle neuvostolle lä-aottumassaan
kirjeessä prof. Albert
E i n s t e i n ylistää järjestön ponnlstuk-
>ia. estaaksensä W i l l i e McGcen, M i s -
.lissipissa k\7olemaan tuomitun nee-xcrityolälsen
teloituksen toukokuim
3 !pn:«. . ••
*^rodjstu.=?tcn perusteella", sanoo
maailmankuulu tiedemies, "kenen t a -
.ian.sa ennakkoluulottoman IhmLsolcn-non
on vaikeata ludcoa, että tämä mies
todella sj-jHlityl raiskaukseen, josta
häntä .s.vjtetfiän. Sitäpaitsi rangais­tuksen
tajtj-j- näyttää: luonnottoman
Ankaralle Jokaiselle, j o l l a o n oikeuden-t
u i l t o a . "
E i n s t e i n ^anol, että neuvosto on
suorittanut tärkeää palvelusta y l e l -
se-^ti yhdyskunnalle tekemällä selväksi
k a l k i l l e hyvän tahdon ihmisille, että
n}Uypaivlnammckin oikeuden Ja sää­dyllisyyden
tuntoa vielä on olemas­sa
Ja että lisko k a i k k i e n tasa-arvoi-
O t t a t r a . — - T u s k i n mikään m uu
m a a on - n i i n - e d u l l i s e s s a a s e m a s sa
•kutsuakseen v i i s i suur v a l t a a neuvot-;
telemaan 'rauhansopimuksesta kuin
On nada. sanoi t r i £ndlcott< puhuessaan
^ouUckokokouksessa , Massey-haalissa
h u h t i k u u n 8 - pnä. Osolttaessampie
sopimus vaatimuksen, Canadan h a l l i ­tukselle
olemme pitäneet silmällä s i ­tä,
että Canada o n er^oLsen hyvässä
asemas.sa voidakseen;. esittää sen
B r i t a n n i a l l e , U S A : l l e , R a n s k a l l e . N e u - ,
vostoliltolle j a K i i n a l l e .
Vetoomus hallitukselle esitettiin
v i i k k o sen jälkeen k u n rauhanadressi,
Jo-vsa kutsutaan maaliman rauhan­sopimuksen
laadultaan, oli annettu
ulo.s Ja lähetetty eri p a i k k a k u n n i l le
ympäri Canadaa. Mlicsl Canadaan
k a i k k e i n sopivin tällaisen esityksen
tekijäksi, s e l i t t i E n d i c o t t seuraavalla
t a v a l l a :
" F . n s i k s i km me olemme brittiläisen
Commonwealthin Jäsenmaa, toiseksi
me olemme Y h d y s v a l t a i n läheinen
naapuri, kolmanneksi meidän suu­renmoisen
maamme ihmisistä huo­mattava
o.sa puhoiu ranskaa. K a i k en
taman Iisaksi pohjoisnavan toisella
puolella ^on K i i n a .
' " r a m a Canadan trateglnen asema
.maailmanasioissa, j o k a on m o n t a k e r ­taa
selostettu Ottawassa, antaa C a -
nadalle m a i n i o n mahdollisuuden vaa­r
a l l i s t en r i s t i r i i t o j en sopimisen välit­tämiseen.
Se a n t a a meille h i s t o r i a l ­l
i s en mahdollisuuden esittää tärkeää
o.saa ertmlellsj-jkslen ratkaismlses.sa
neuvottelemalla."
T.-1 Endicott j a t k o i edelleen: " V u o n ­na
1943, k u n kenttamarsalkka Smuts
Ja lordi H a l i f o x lankesivat k a n n a t t a ­maan
Ccmmonwealthin maiden blo­k
i n muodostamista, tarkoituksella
muodostaa voiman tasapamon a i -
kaansaattaja kaliden valtavan voi­man,
Y h d y s v a l t a i n Ja Neuvostoliiton
välillM. Talloin paäministcrimme
edesmennyt Wm. Lj-on Mackenzie
K i n g puhui sita vastaan voimak­kaasti
Ja C a n a d a n kansani k a n n a t u k ­s
e l l a hänen kantansa, joka k o l i d i s t ui
voimaan Ja b l o k i en valtaan perustu­vaa
rauhaa vastaan, saavutti voi­t
o n ."
suuteen l a i n edessä vielä kansassam­me
elaa". • • ' • -
M I T Ä R I N G SANOI?
' "Tämä oli''se mitä Mackenzie K i ng
sanoi p a r l a m e r i t i n istunnossa, t a m m i ­k
u u n 31 pnä 1944: ' K a i k e n sen taakse
m i t a o n esitetty i S m u t s J a H a l i f a x )
kätkeytsT suurvaltojen k i l p a i l u : V o i ­k
o Canada. Joka maantieteellisesti s i -
j a i t s e a Y h d y s v a l t a i n j a Neuvostolii­t
o n vallissa Ja . s a m a l l a k e r r a l l a on
B r i t a n n i a n Commonwealthin Jäsen,
a n t a a kannatuksensa sellaiselle suun
n l t e l m a l l e ? ' k y s j i K i n g . '
" R a u h a voidaan t u r v a t a parhaiten,
s e l i t t i Mackenzie K m g , a v u s t a m a l la
n o i t a valtoja pääsemään läheiseen
y h t e i s t o i m i n t a a n keskenään Ja t o i s ­t
e n valtojen kanssa, eikä yrittämällä
i'akentaa voimien tasapainoa kolmen
t a i neljän v a l l a n vahlle.
"Meidän ratdianlitkkeemme -jatkaa
t a t a C a n a d a n : o h j e l m a a -pyrkiessä-an
rakentamaan rauhaa suurvaltojen Ja
k a i k k i e n v a l t o j e n • välillä, mtkä- tulee
oUa myös Y K : n tärkein tehtävä*."
N E U K U N E H D O T US
T r i Endicott palautti m i e l i i n mita
I n t i a n - pääministeri N e h r u sanoi s i l ­l
o i n k u n sota Koreassa alkoi. Hän
sanoi Nehrun sanoneen: "Jos s u u r ­v
a l l a t allekirjoittavat yksuikertaisen
' ' E i sotaa"-JulIstuksen, n i i n m a a i l m an
kansat päästävät helpotuksen huo­kauksen."
Tähän a i k a a n me lähetimme pää­m
i n i s t e r i ät. L a u r e n t i l l e sähkösano­man,
k e h o i t t a e n häntä myötävaikut­tamaan
' että suurvallat antaisivat
tällaisen j u l i s t u k s e n . M ^ emme s a a ­neet
v a j a u s t a . M c olemme k u i t e n -
k m vakuutettuja,' että ^ajatus heittää
sota sivuun J a s o p i a k a i k k i e r i m i e l i -
sj-ydet • neuvottelujen avulla, s a a C a ­n
a d a n kansan suuren enemmistön
kannatuksen.
: "Tämä vetoomus antaa k a i k i l l e c a -
n a d a l a i s i l l e mahdollisuuden esittää'
mielipiteensä. K u n s a d a t t u h a n n e t j a
miljoonat yhtyvät a l l e k i r j o i t u k s i l l a an
tukemaan tätä vaatimusta, e i h a l l i ­tuksellamme
ole m u u t a m a h d o l l i s u u t -
t a k u i n n o u d a t t a a tätä k u r s s i a m a a ­i
l m a n kysymyksissä.
• J a jos meidän hallituksemme e h ­dottaa
sellaista sopimusta, n i i n mikä
s u u r v a l t a voi s i l l o i n vastustaa sitä
Joutumatta ihmisyyden tuomitsemak­si.
U n i t e d >*ations; N. Y ; — H u o l i m a t ­t
a iMac.\rthurln eroittamisesta "p o m -
meja sataa edelleen Koreassa", s a ­n
o t a a n K i i n a n ^YK:Ile lähettämässä
sanomassa, jonka I n t i a n x^lustaja"
S i r Benegal R a u o n . välittänyt a r a ­b
i a l a i s t en maiden r}'hmälle. Sano­massa
lausutaan, että T n H n a n h i ja
M a o A r t h u r h i laus^mnot sodan rajoit­tamisesta
jäävät aaerkiti-ksettömiksi,
e l l e i niitä seuraa käytännölliset t o i ­menpiteet
K o r e a a vastaan käytävän
t u h o i s a n sodan lopettamiseksi.
Tämä sanoma seurasi sitä P o h j o i s -
K o r e a n pääkaupungista viime v i i k o l -:
l a Y K : E e lähetettyä sähkettä, jossa
kehoitetaan kutsumaan k a l k k i a asi­a
a n kuuluvia m a i t a ;ko3keva konfe­renssi
sodan lopelttamiseksi; Säh.
kösanoma o l i päivätty h u h t i k u u n 15
pnä j a s e n a l l e k i r j o i t t a j a n a oU P o h -
j o i s - K o r e a n oilkommisten P a k H e un
Y u n g . ^
EpävirallLsen käännöksen mukaan
sähkösanoman teksti k u u l u u:
" J o s Y K todella haluaa lialvella
r a u h a n Ja i h m i s t e n turvallisuuden
asiaa, tulee sen viivyttelemättä pan­na
suFiCU A m e r i k a n i m p e r i a l i s t i e n h i r ­mutöille
^Koreassa j a . j u l i s t a a sota-
TlkoUi5iksi'ne, j o t k a ovat syyllisiä näi-:
den hirmutöiden provosointiin.
• ' • Y K : n velvollisuus on -järjestää
K o r e a n 'k>-sj-myksen sopiminen rau­haa
rakastavien ihmisten . t o i v o m u s ­t
e n mukaisesti, kuten M a a i l m an
Rauhanneuvoston ensimmäisen i s ­t
u n n o n ehdotuksessa esitetään, k o ­r
e a n K a n s a n t a s a v a l l a n hallitus^^.vaatll
tätä." •
Sähkösanomassa edellisen lisäksi
l a i n a t a a n - Rauhanneuvoston lausun­nosta
seuraavaa:'.
: " T a r k o i t u k s e l l a edistää Korean
kysymyksen rauhallista sopimista
M a a i l m a n Rauhanneuvosto vaatii,
e t t a kaikkien asiaan kuuluvien
maiden keskeinen konferenssi Jär­jestetään
viipymättä.
' " M e vetoamme k a i k k i i n rauhaa
ra'^£astavihi i h m i s i i n k a & i s s a mais­sa,
\ kehoittaen heitä vaatimaan
h a l l i t u k s i a a n k a n n a t t a m a a n ^ e d e l ­lämainitun
konferenssm koolle k u t ­sumista.
" M a a i l m a n Rauhanneuvosto vaa­t
i i voimakkaasti, että k a i k k i u l k o ­maalaiset
sotavoimat on poistettava
j a Korean on jätettävä m a h d o l l i -.
suus itse järjestää sisäiset asian­s
a . "
Tarhan samaan a i k a a n o n P o h j o i s -
K o r e a s s a a l o i t e t tu l a a j a k a m p p a i l u a l ­l
e k i r j o i t u s t en keräämiseksi jäiisj
seen, j o s s a vaaditaan viiden suun
l a n , B r i t a n n i a n , K i m a n , Rauä
Y h d y s v a l t a i n j a Nem-ostoliiton.
kouksen kutsumista etsimään t;
K o r e a n kysymjiksen ratkalsefflisf
r a u h a l l i s t a tietä. ,
S i r Benegal R a u on ilmoittanut
K : n A a s i a n - A r a b i a n maiden ijian
l e , että K i i n a n Kansantasav^
lähettänyt seuraavan sähkeen:^
" J o k a m e n paiva tuo uusia liä-myksia
K o r e a n kansalle ja yM\
s i a j a u u s i a ihmisiä joutuu aoa
k a l a i s t e n r hyökkääjien uiholttati
tekojen j a y h a raakamalsemnj
käjT^än murhavimman uhreiksi,
dän yrittäessään kukistaa : vapaa
raikastavaa Ko^.ean kansaa." •
S i r Benekal Rau, Intian edas
j i s t on johtaja Y'K:ssa. tulee ptö
m a a n Torontossa Convoiation Ja
l i l l a . V i c t o r i a Collegen järjestämä!
tilaisuudessa huhtik. 24 j a 2ö pnäb
lo 8.30 i p . Hän puhuu Intian
k a u k a i s e n idan kysjinyksistä.
— ^ A t l a n t i i Tyynimeri j a Inturä
käsittävät 67 pros. maapallon pint
alasta.
i-SITÄs
TÄTÄ.
S L U N I O NEUVO
L i i k a l i h a v u u d e s t a karsiva stnni
kemleskemles Mcliönen on saapc
kuolemaan lääkäriltä laihdutusnetm
j a . Hetken mietittyään yhteto
n a l l i s e s t i k i n valveutunut — nraa
a i k a harvinaista niissä piireisä
tohtori Tietonen seliitaa:
— Paras keino Johtajan laihdctt
mlseksl on,= e t t a yritätte tulla M
kuukauden toimeen samalla pa&i
' k u in Jokin työntekijoistanneJun.
..-••..'.••»..••••••«
. T . 4 K K O I T T I K A I RAHJLV
V a i n i o : " O n k o smulla jotakin a
l a i s t a m i t a luulet minun hatuanä
M i e s : " E i , . s l M minä kulutin i
k a i k k i . "
E f O L L U T PELKOA
R o u v a (lentokoneen ohjaajaa
"Minä toivon että te viette,mca
k a i k k i o n n e l l i s e s t i alas maan pma
l e ."
O h j a a j a : '«Hyvä rouva, mmi
vielä ole koskaan jättänyt keti
tänne korkealle."
PÄIVÄH PAKINA
Liikaakin kunniaa kommunisteille
f^jynelleitjerelle
kuäjän peloittavana kulkuväylänä. Sen sijaan, se on saanut V N t ä v ä l l i -
:^cn järven luonteen." -
Sjvcntymätlä sen enempää asiaan voidaan vain todeta seuraavaa:
Jos kenkä olisi '"toisessa jalassa'* — j a jos kenraali MacArthur sattuisi
olemaan, sanokaamme vaikkapa kiinalainen, n i in miltä tuntuisi hänestä
-Miioin jos amgrikkaiainen kenraali pitäisi l^oko, Tyyntämerta amerik­kalaisen
"jän"enä"? Lisähuomautukset ovat aiheettomia'. Edelleen
• kenraali MacArthur sanoi;: ; •
. .Minä olen voimakkaasti suositellut ^. . . ettei missään tapauk-'
sessa saa Foiiuosa mennä kommumsUen kohtrolliih. Tälh keiiit>*s
uhkaisi heti F i l i p p i i n i en vapautta j a Japania .
Mutta mitähän sanoisi kenraali ^ l a c V r t h u r , jos j o ku aasialainen
kenraali rupeaisi määräilemään minkälaisen (>oHittisen komennon a l a i -
j-uuden Yhdv-svaltain osien pitäbi elää? Ja kuka on valtuuttanut
k e n r a a l i M a c . \ T t h u r i n puhumaan "itsienäisen* F i l i p p i i n i en "suojelemi-i^
csta"'.^ I x ^ u k a , mistä asti Japani on o l l u t ''ystä\*ällinen" j a K i i na
^ihöllismaa? Kun Japanin kanssa ei ole edes rauhansopimusta'V«^ä
V i i m e perjantaina käväisi täällä
Sudburyssa huomattava vieras. C a ­n
a d a n ulkoministeri Lester Pearson
poikkesi t a a l l a juttelemassa Sudburyn
s u u r l i l k e m l e h l l l e minkälaista touhua
o n Canadan kansan r a u h a n l i i k k e j a
yleensä koko m a a i l m a n kansojen t o i ­m
i n t a r a u h a n säilyttämiseksi.
M r . Pearson puhui n o i h 40 minuutT
t i a Sudburyn k a u p p a k a m a r i n kokouk''
sessa Nickel Range Hotellissa. ; P u he
t i e t e n k i n r a d i o i t i i n k a i k k i e n S u d b u r yn
j a }-mparistön asukkaiden k u u l t a v a k si
j a Sudbury S t a r - l e h t i ; p a i n a t t i koko
puheen palstoilleen.
O n selvää, että k u n h a l l i t u k s e n t o i ;
n e n mies, joksi ulkoministeri Pear-sonia
kutsutaan, lähtee k i e r t o m a t k a l -
* le. hikoilee 40 m i n u u t i n puheen k i r ­joittamisessa,
tarkistamisessa Ja e s i t -
tämJscssä, täytyy o l l a vakava asia k y -
.symyksessä. > -
N i i n tcdelia o l i k i n asla.
K u t e n puheesta: käy selvUIe, o l i mr.
Pearson ottanut tehtäväkseen C a n a ­d
a n K a n s a n Rauhankokouksen v a l -
t a v a l a n vaikutuksen laimentamisen.
yrlttämäUä kokonaan -vettäpitämättö-mien
a r k u m e n t t i e n a v u l l a esittää» että
l i i k k e e n Johtajat ovat ulkomaiden
asiamiehiä j a s en k a n n a t t a j a t s m i r ia
pöllöjä. v:V''::v;^
Jo se, että m r . P e a r s o n Itse oma­kohtaisesti
o t t i asiakseen lähteä p i t l -
mäan p u h e i t a C a n a d a n i h m i s t e n r a u ­hanliikettä
v*astaan j a puolustamaan
haUitnksen v toimenpiteitä j a otteita
r r f u h a h • ; - t u r v a a m i s e k s i * ' , , osoittaa
k u i n k a tovattomtm , i n TOI-m
a n j a mittasiudhteet rauhanliike,! o n
K u t e n sanottu, m r . P e a r s o n i n " r a u -
hanpuhe" o l i a v om hyökkäys C a n a ­dan
ihmisten rauhanliikettä vastaan
j a Sudbury. S t a r , j o l l a Torontossa p i ­detystä
C a n a d a n i h m i s t e n suurimmas­ta
kokouksesta ei o l l u t mitään sanot­tavaa,
r i e n s i antamaan sille s i v u k a u ­p
a l l a t i l a a . '
: K u n i n r . Pearson sanoi, c t t a C a n a ­d
a n r a u h a n l i i k e , j o k a Jo T u k h o l m an
vetoomuksen aikana • s a i n o i n 500000
Ihmisen Icannatuksen j a makilman
r a u t i a n l i i k e j o n k a takana o n a i n a k in
puolet: koko maailman ihmisistä o n
kommunistien hommaa n i i n tuntuu
n i i n k u i n ' ulkoministerimme olisi a n ­tanut
vähän l i l a k s i k i i t o s t a kommu­nisteille.
: E n s i k s i l d n ' t u n t u u koko l a i l l a - m a h -
dohomalta^tiskoa että puolet m a g ­man
ihmisistä — m u k a n a 500.000' c a -
nadalaista — o l i s i kommunisteja. T u s ­k
i n k u k a a n k u i t e n k a a n uskoo kommu­n
i s t i k s i t r i : Woodardia. brittiläistä
konservatiivia. Quebecin Ja Ontxirion
b a p t i s t i k i r k k o j e n Johtomlcstä U r k k o -
j e n rauhanneuvoston edustajaa Rev.
McDorxnandia ym.' rauhankokoukseen
osaUisfuneita;. merkkihenkilöitä.
Huonosti myöskin ovat kapitaUstlen
« s i a t . jos jrliopistojen oppibuit ja
muut opiskelijat, jotka voimakkaasti
kannattavat rauhanliikettä, o r a t k a l k ­k
i kommunisteja.;-;:;;: •
; Ja esim. y l i o p p i l a i t a . ; j u m a l u u s o p in
ja m u i d e n alojen t o h t o r e i t a sekä m u l ­ta
oJn>ineltit':ei.soTl sanoa t y p e r i k s i -
käfin,; sillä « J i a n öUis. antMksianta-naton
loiikkaus^^ bniilal^
toicsia'kohtaan.
t e r i sentään l i i o i t e l l u t : a i k a vahvasti
antaessaan kommunisteille n i i n v a l ­tavaa
tunnustusta. ' '
M u t t a kommunistien kiittäminen e i
r a j o i t t u n u t v a i n s i i h e n , että m r . P e a r ­son
sanoessaan r a u h a n l i i k k e e n kom­m
u n i s t i e n j a u l k o m a a n agenttien tou­h
u k s i , suurenteli kommunistien mää­rän
ylenpalttisesti. .v -
Hän myöskin väitteillään - totesi —
a i n a k i n y r i t t i todeta — että v a i n kom­m
u n i s t i t j a " u l k o m a a n asiamiehet"
haluavat r a u h a a ..
Hän kylläkin esitti niin,.että v a in
kommunistit, u l k o m a a n asiamiehet Ja
t y h m j T i t hyväksjTrat' M a a i l m a n R a u -
h a ^ o n g r e s s i n rauhansopimusvaati-muksen;
j o n k a myös C a n a d a n r a u h an
j-Stävät. v a h v i s t i v a t , j a että sen h y ­väksyminen
m u k a o n s i t t e n "Neuvos­t
o l i i t o n , hyökkäyspyTklmysten k a n n a t ­t
a m i s t a " .
N y t kuitenkin tiedetään .— m r .
Pearsönkin tietää s e n v a r s i n h y v i n,
koska hän tuntuu.Jukeneen t a r k k a an
r a u h a n h i k k e e n vaatimukset — on
m a a l i m a n rauhanlMkkeen vaatimus
selvä j a täysin puolueeton.
Siinä vaditaan vUttä suurvaltaa —
Y h d y s v a l l a t , Neuvostoliitto. Ranska,
E n g l a n t i Ja K U n a — tekemään r a u ­hansopimuksen
johon kaikki muut
voivat yhtyä Ja että se j o k a kieltäyt3ry,
o l i p a se s i t t e n Neuvostoliitto, Y h d y s ­v
a l l a t t a i mikä m u u hyvätisa. t u o m i ­t
a a n r a u h a n v i h o l l i s e k s i j a , hyökkää-
JäksL ;;,.v^';•'''0.'".,;v.'-'^
; S a m o i l i ; r a u h a n l i i k e vaatU^^^^k^
aseistuksen. Jokaisen ixiaan;'sixpista-m
i s t a ensiksi-kolmanneksella j a myö­h
e m m i n puolella; j n e . ' ' ; '
Se v a a t i m u s k o s k e e myöskin kaikkia
j a kukaanlsastttasaatta itseään näjrt-tämään
typestä ei voi väittää' sitä
liaoIueeUise3csi;;jä jordcto maan^^h
käyspyrkimyksiil tukeväksL ~; -'lam^ 8 U * ; n « ^
vain ^koiauniuiistit^ j ^
takana, n i i n a n t a a hän sellaisen ti
tyksen, että k ^ k k i muut maallmaDi
miset ovat. murhanhaluisia
j o t k a Janbavat verta ja häntpt»
v a i n kommunistit o v i t rauhaa,
v o i n t i a Ja i h m i s t e n veljeyttä rätosi
v i a .
Uskallamme epäillä arvoisan ö
ministerimme tässäkin kohden
neen pehmoisia. Koeaanestybet,»
selyt. kokousten päätökset ja 1»*
laiset kosketukset kansaan osoitt'
että valtava enemmistö . 1»3*
m a i t t e n ihmisistä onrauhankMö
j a kannattaa kaikenlaisen T B ^
datuksen hetikohtaista lopettaini»
, M r . P e a r s o n tietää itsekin ^
h y v i n , että-se Trumanm j a . l ^
h u r i n " r a u h a n ohjelma", .nuj^
Y h d y s v a l t a i n hamtuksen; mäiJg
mukaan o n seurannut j a joka eds
tää a s e k i l p a i l u n klihdyttamisti)»'
m i s t e n eUntason huonontaaii-=»>7
t a a s o t a a n J a perikatoon. ,
Aselstautumiskllpallu on
tanut sotaan, miljoonien ja aälj^
murhaamiseen Ja rikkauksien P
mlseen, j o k a taas on estänyt ess
k u n n a n h y v i n v o i n n i n kohoanil^
Että mr. "Pearson ja Canad«i»
l i t u s tuntee p o l i t U k k a n ^ a , n t c^
suaden jäkansanetujen vastslsö
p a l j a s t u v a n yhä laajemmllletJ*^
j a r a u h a n l i i k k e e n peloittaran t »
tuksen; s i l t ^ o n o s o i t u k s e n a^
epätoivoinen; o i k e i n omassa ^
na«5a t e h t y puhujamatka ntiB*^
kfeen vaikutuksen laajcntumlstf
dastamiselesi.
; Vastatkäammel;mr. pcarsouB*.^
n a d a n hallitokselle ja ''^^'Jji
h i n U I k k e e n ' v a s t u s t a j i U e , VfP"
m a i l a ! j o k a i n e n nimemme
pimusvaatiixiaksen alle. : —
Hauhanliiike: »toffVl
P ^ i t t sa