Vapaus, October 15, 1970

              Si'vu 2 Torstai, loka!];. 15" p. —"'HmTsday, Oct. 15, 1970
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
{LIBERTY) BsrtabUshed Nov. 6,1917
BdHxxr;W. EKLUND Manager: K SUKSI
Telephone: Office aiDd EdUxnial 674r;4264
PubUshed twloe wee]dy: by Vapaa» Ptddlsblng
Co; Umtted, 100-102 Mm St. West, Sudbury. Ontam, Canada.
Miattiiig addzjess: Bqoc G9. ^
Advertlsliig !t«1«3 uponVppl^^ fiee of chaice.
Secaäd C^ss Mafl leglstxatkm Niimlxjr^ W
- CANADIAN LANGUAGE-PRESSl m C l U B
TILAUSHINNAT:
CSaiDadaasa: 1 vk. $10.00, 6 kk. J$5.25 USA:n:
- 3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00. 6 kk. $5.75
1 vk. $1150. ett. $6.25
Kikan tunniustainisesta
FLQ:n Quebecissa suorittamien ihmiakaajppaiistena^ieut-taman
liälynkin varjossa x-bidaan tcxieta, että Kiinan kansan-lasavaHan
tiunnustaminen edustaa nrcraimme nykyhistoriassa
hyvin tärkeätä merkkitapausta, m l M käy yhteen, Canadan
kansan enemmistön etujen ja toivomusten kanssai
Meidän leht'emm€ Vapaus — mikäv yksinään Canadan suo-}
menkielisistä lehdistä on järjestelmällisesti ja 'kaikissa - vali-heissa
tukenut niitä canadalaispiirejä, jotka ovat vaatineet
KKnan kansantasavallan tunnustamista — tervehtii suurella;
mielihyvällä sitä 'kun noin 20 kuukautila TukhoJmassa' käyty­jen
neuvottekijen perusteella saatiin lopulta toimeksi sopi­mus
Canadan j a Kiinan diplomaattisuhteiden järjestämlsekisJi.
KCikonOTn asian vierestä puhuu mielesitämme, vieläkin
toryjohtaja 'Rcbert Stanfield "valitellessaan" sitä kun: liitto-,
hallitus oli hänen sanojensa mukaan suostunut Kiinan kanssa
neuvoteltaessa diplomaattisulliteiden lopettamiseen "kansalli­sen"
(Pormo san) Kiinan: kanssa. Tosia.^-r-a tiotenkin on, että
koko "kansaMihen Kiina" edustaa farssia. "Kansallinen' elä,
Pormösan Kiina on olemassa vain USA.-n pistinten varassai
ja olettamus, että Formosan koplakunla on muka "koko K i i ­nan"
hai liitus, on ollut Canadan kohdalta ja on edelleen Yh­dysvaltain
kohdalta mitä suurinta itsspetosta. Kourallist<a
maasta kartoitettuja porvarillisen Kiinan entisiä hailiteijoita
ei voida mitenkään pitää muina, kuin "entisen", jo kuolleen
järjestelmän jätteinä. Tämä tosiasia on hyvä palauttaa mie-<
leen senkin vuoksi kun Formosan Kiinan "suurlähettiläänä"
täällä toiminut Yu Chi Hsueh katsoi asemalleen sopdvaksi
ennon Canadan tomujen jaloistaan pjyhkimistä esittää, poliit­tisia
mörköjuttuja niistä "vaaroista" mitä ndin 800' miljoonai­sen
Kiinan tunnustaminen muka tälle maalle aiheuttaa.
Merkillepanitavaa myös on, että Yhdysva'1 tain hallitus
suhtautuu melko suopeasti Kiinan tunmuslam.iseen Canadan
taholta. "Virallisesti" Wa9hington on julkilausumiensa mu-kaan"
ihuolissaan"—' oi tästä tunnustamisesta, vaan siitä "mi-i
ten se vaikuttaa" Formosan hallitukseen! Epävira-llisesti on
kuitenHn annettu ymmärtää, että Canadan toimenpide voi
tasoittaa tietä Washinglcnin !ja. Pekingin suhteiden parane­miselle,
mikäli USA:nbal5itus katsoo'sen auttavan omia ta­voitteitaan,
milhin sisältyy ilmeisesti myös kiilan lyönti sosia­lististen
maiden väliim. Selostaen sitä, miksi Yhdysvaltain
toimesta ei ole suurempaa hälyä asian johdosta nostettu, to-l
rontolainen Globe and Mail-lehti totesi kei-kiviikkoisessa joh­tavalla
toimituskirjoituksessaan, että "Wash;;ngtonin viran­omaiset
ehkä katsovast sen (Kiinan tunnustamisen) auttavan
heidän omia yrityksiään tarkoitu!ksenmukaisen keskustelun
aikaansaamiseksii Kiinan kanssa."
Pötynä voidaan sen sijaan pitää; USA:n ulkoministeriön
puhemiehen, Robert McCloskeyntekohurskasta lausuntoa,
. jonka mukaan Yhdysvallat, joka on vaatinut Canadaa viha-;
mieliselle linjalle Kuubaa vastaan ja estänyt avoimesti Cana-dassa
toimivat Fordin tefhtaat myymästä kuornia-autoja K i i ­naan
— vain. kaksi esimorkhiä mainitaksemme — "omaksuu
kannan, että suvereeniset hallituk-sct toimivat omon härkin-^
tansa muikaam;"
Toisaalta on kuitenkin melko selvää, että tällä Canadan
toimenpiteellä Kiilnan tunnustamiseksi tulee olemaan kansain­välistäkin
arvoa j a merkitystä. Se tulee epäilemättä rohkai­semaan
eräitä muitalkin maita seuraamaan Canadan esimerk­kiä
j a järjestämään osaltaan myös diplomaattisuhteet Kilinän
kanssa.
Tunnustettiuaan Kiinan kiansamtasavallan "Kiinan yksin-".
Pi^denittlkeskuistelujen yhiee^^
Suomen ~ T - s
^ Helsinki. ~ Suomen ja TsMtHoi^O^slsl^^^^
liscn tilanteen pa^kysymyfasissä ,pyat-yhdöi^
tiiaMiivtodetaaii yhteisessä ti^qn^ IjHUkonlo
pulla Tshekkosloviakian presiidenti^ Liidvik Svobbd^ viiltloyletailun
piUitteeksi. Tiedonannossa todetaaifi, että viem^
keskusteluissa divaikei^ejlsellEiUoUa^^^
gelmat ja tälUiin korostetaiEui, et^ nyt on oieirtassä edellytyksiä
viiUtamättöraien valmistelua koskevien toimenplteidenalolttamiseile
Euroopan ,turvalli8UUskoiil;ennssii[i koollekutsumisen"^suhtee
donannossa esitetään molempien maiden huolcstumiiien Indokiinan
ja lä^i-idän tilanteesta.
Pi-csidfentti Ludvik Svobodan
ja hänen seurueensa sekä toisaal­ta
presidentti Urho Kekkosen ja
muiden neuvotteluihin osalllstu-neJden
suomjtlaisten kesken käy­tyjen
keskustelujen lopputiedon-vahvistäminen
saavutejt^ian sovel*-'
tamalla rauhanbmaiseQ i rinnak­kaiselon
periaatteita erilaisen yb-teiskunnallisen
järjestelmän
omaavien valtioiden väUsiin suh­teisiin.-
Lähtien näistä periaatteis
annoBsa todetaan, että-niissä vai- ta osapuolet poDnistelevaikan-litsi
vstävällinen. Uiottamukselli-nen
ja-keskinäisen ymmäi:ltämyk-sen
ilmapiiri.
Niiden aikana presidentit kä­sittelivät
maiden välisiä suhteita
ja vaihtoivat mielipiteitä niiden
edelleen kehittämisestä ja laajen­tamisesta.
He totesivat yksimieli­sesti,
että keskinäiset suhteet
ovat kehittyneet menestykselli­sesti
ja että on olemassa suotuisia
mahdollisuuksia niiden edelleen
kehittämiseksi kaikilla aloilla.
Kumpikin osapuoli ilmoitti ole­vansa
valmis tutkimaan edelleen
näitä mahdollisuuksia. Tässä suh­teessa
presidentit pitivät tärkeä^
nä viime vuoden marraskuussa
allekirjoitettuun pitkäaikaiseen
kauppasopimukseen perustuvien
keskinäisten kauppasuhteitten ke
hittämistä, äskettäin avattua
Suomen kaupallista edustustoa
Bratislavassa, valmistelun: alaise­na
olevan teknis-taloudellisen yh­teistyösopimuksen
solmimista sa­moin
kuin keskinäisen kulttuuri­vaihdon
ennakoitua järjestämistä
Osapuolten käsitykset kansain­välisen
tilanteen pääkysymyksis­sä
olivat yhdenmukaiset tai lä­hellä
toisiaan. Osapuolet korosti­vat,
että rauhan ja turvallisuuden
YHTYNEIDEN KUVALEHTIEN
TILAUSHINNAT
Yhtyneiden KuvalchUen julkaise­mien
Ichlicn hinnat Kanadaan py­syvät
samana ensivuodelle mitä
cvat olleet tänäkin vuonna, jonka
asiamiehet ja lehtien tilaajat jo nyt
huomioivat. Yhtyneiden Kuvalehtien
asiamiesvcr kostoa ryhdytään laa­jentamaan,
että tässä laajassa maas
sa saataisiin entistä parempi kos­ketus
sucmalaisiin Jotta tässä on­nistuttaisiin,
erotetaan USA:n ja
Kanadan pääasiamiestehtävät toi­sistaan
ja Kanadan pääasiamiehenä
tulee toimimaan Finnish Bock Storc
Bay and Algcma, Thunder Bay,
Ont., jonka entiset asiamiehet ja
uudet halukkaat huomioinevat. Asia-miehillc
tullaan lähiaikoina toimit­tamaan
tarvittavaa materiaalia sen
saavuttua Suomesta.
man ulkopuolelle, velottaa po­tilailta
niin paljon kun luule­vat
heidän voivan maksaa,
mutta heidän olisi tämän.suun­nitelman
perusteella kerättävä
maksunsa potilailta jotka eivät
ole medicare-mäksujeh aläi-
:^uudessa;
Myöhemmässä vaiheesj5a, käy­dyn
neuvottelun perusteella,
om.aiseksi ja lailliseksi hallitukseksi", Canadan on myös Y K : - Quebecin pääministeri Robert
ssa; ryhdyttävä puolustamaan Kiinan jäscnorkeuksicn palauta Bourassa c<5itli kplma'nncii_ yaih
tamisla, mikä on ... „ tähän asäir tv oit•u . ••estää USA: n painostuksen ^««h^^".".'. J""^\J?'?,!^^» fäiS* 1 . • •' i . reille laisi mahdollisuus jaada
ja vaikutusvallan avulla. Ilmeistä on, kuten ulkoministeri medicaren ulkopuolelle, mutta
Mitchell Sharp viime tiistaina sanoli, että Canada tulee vaati- he saisivat kuitepkin maksoin-maan
Kiinan jäsenoikeuksien palauttamista YK:.ssa. Tosiasia sa medicare-'lain alaisuudessa
nimittäin on, että Kiina on YK:n j a sen turvallisuusneuvoston halhtuksen hyväksymien tak-jäscn;
si'Uä o n vain -estetty-näidon oikeuksien käyttö. sojen muikai.sesli. .
MoIkoiMa U.^i.,. on RnnnitcUy .iihen, miten lainan I f j i r e n ' ";
t u n n u s t a m i n e n vaikuttaa Canadaan. Mahdollista on, että K i i ; ;
na olisi oalanut esim. canadalaiista vehnää siitäkin huolimatta,
vaikka tätä tunnustamispäätöstä ei olisi tehty. Mutta kuinka
kauan? Vain siihenkö asti kun Kiina saa oman maataloutensa
^parempaan kuntocn? Selvää on, että jos Canada aikoo hyötyä
Kiinan asiallisesti puhuen ehtymättömistä mairkkinoista, myös
Kiinalle on varattava myyntimahdollisuuksia. Canadassa.
Kauppaa e i käydä yhden,vaan kaihden suunnan kadulla: Tältä sa yksinkertaisesti siksi kun he
pohjalta katsoen diplomaattisten suhteiden järjestäminen^ <?|^ät halua hallituksen tietä-avaa
kokonaan uusia ma-hdcyllisuLiksia kenpankäynnin ja-^mo- heidän .kaiIrtkia tulojaan,
nenlaison . u . n yh,.isto™i„nan edis.li™i.,oksi kahden maan J^^r^^^lZii^L
V a l l i l a . Se auttaa tietenkin molcmpra sopimusmaita, mutta .käsityk.sensä ja -nimityksensä.
sain välisen jännityksen lievetttä-nrdsen
sekä rauhan ja kansojen
välisen yhteistyön edistämisen
puolesta, joita myiis Tshekkoslo­vakian
ja Suomen väliset ystäväl­liset
suhteet edistävät
.Keskeisellä sijalia keskuste­luissa
olivat Euroopan ajankoh­taiset
ongelmat. Osapuolet totesi­vat
tyydytyksellä, että ajatus Eu­roopan
turvallisuuskonferenssin
koollekutsumisesta on herättänyt
laajaa kiinnostusta Euroopassa ja
että on olemassa edellytjdcsiävält
tämättömien valmistelua koske­vien
toimenpiteiden aloittamisek­si
konferenssin kooUekutsumlBeu
suhteen. Tshekkoslovakian tahol­ta
osoitettiin ymmärtämystä Suo­men
hallituksen aloitkta ja ra­kentavaa
työtä kohtaan sen pyrki
myksessä jännityksen laukaisemi­seen
Euroopan valtioiden välisis­sä
suhteissa, erityisesti ponniste­luissa
kutsua koolle Euroopan
turvallisuuskonferenssi.
Osapuolet pitivät arvossa poliit­tisen
ilmapiirin ja kansainvälisen
tilanteen paranemista Euroopas­sa,
jota myös Saksan liittotasa­vallan
ja Sosialististen neuvosto­tasavaltojen
liiton välillä 12. 8:
1970 allekirjoitettu sopimus il­mentää.
Presidentti Kekkonen lausui
Suomen hallituksen arvostavan
Tshekkoslovakian hallituksen pon
nisteluja laajentaa Euroopan kan­sojen
välistä rauhanomaista yh
tcistyötä ja keskinäistä ymmär­tämystä
edistäen siten arvokkaal­la
tavalla kansainvälisen rauhan
ja turvallisuuden vahvistamista.
Presidentti Svoboda lausui ar­vostavansa
Suomen aktiivista
puolueettomuuspolitiikkaa, joka
on rauhan osatekijä Pohjois-Eu-roopassa
ja samaan aikaan tär­keä
tekijä yleiseurooppalaisessa
mittakaavassa. .
Presidentit ilmaisivat syvän
huolestumisensa Indokiinan tilan
teen kehityksestä. He olivat yhtä
mieltä siitä, että ongelman rau­hanomainen
ratkaiseminen tällä
alueella vaatii vieraiden joukko­jen
vetämistä pois Vietnamista,
Laosista ja Kambodzhasta, sekä
näiden maiden kansojen luovut­tamatonta
oikeutta päättää omis­ta
asioistaan ihnan ulkopuolista
väliintuloa Geneven vuosien 1954
ja 1962 sopimusten määräysten
mukaisesti.
Osapuolet esittivät huolestumi­sensa
lähi-idän tilanteen vaikeu­tumisesta
ja sen mahdollisista
seurauksista kansainvälisen ti­lanteen
kehitykseen. He ovat va-j^
HjLtlujoiBita Biiitä, etl|l oikeuden
ja psrsyvän rauhan aikaansaami­sen
tuolla alueella täytyy perus­tua
turvallisuusneuvoston 22.11.
1967 hyväksymän päätöslausel­man
toteuttamiseen sen täydessä
laajuudessa.
Osapuolet korostivat; merkitys­tä,
jonka he antoivat Yhdistyneil­le
Kansakunnille ja suosivat jär­jestön
vahvistumista kunnioitta­malla
ja toteuttamalla johdonmu-kaioesti:
sen peruskirjaa; kohotta'-
maila järjestön tehokkuutta ja
soveltamalla yleismaailmallisuu­den
periaatetta.
Osapuolet' vahvistivat päättä­väisyytensä
« jatkaa ponnisteluja,
yleisen ja täydellisen aseistarii­sunnan
aikaansaamiseksv joka
olisi tarkan kansainvälisen valvon
nan alainen, mikä muodostuisi
erittiiin tärkeän edellytyksen kes­tävän
rauhan ja turvallisuuden
varmistamiseksi maailmassa. Te­hokkaat
osittaiset aseistariisun­nan
. toimenpiteet helpottavat
myös tämän päämäärän saavut­tamista;
osapuolet pitivät ydin­sulkusopimuksen
voimaanastu­mista
sekä strategisten aseitten
rajoittamista koskevia neuvotte-^
luja tärkeinä kansainvälisinä ta­pahtumina.
Täydentäen Suomeni tasavallan
presidentin valtiovierailua Tshek
koslovakian sosialistiseen tasaval­taan
edistää Tshekkoslovakian
Uita mäi mnov^t
. ^IAN MymfifiN m ^VAHAN,
Jos RtdtardJltBon aiiu atdittönyt fmhansumniteimama heti
presidentiksi t^tuaan ,sitiii oliU^^^ ''käänteen-tekeYJlk&".
Mutta kun nyt, Jut^rieifnen välivaaleja, puhuu
yuoiassanais^sti rauhasta •— täsmentämättä kuitenkaan sen ehto­ja
\— puhe innostanee läbinaä Väin niitä, jotka ennenkin ovat ta­puttaneet
bäaelh. ^ Helsingin Sanomat
SUURVALTAIN 8.
klSilliC^ BERUINISSÄ
Berliini. — Hyödyllisiksi ku­vattu
j^ - liittoutuneiden 3erUinin*
neuvotteluja jatketaan marras­kuun
aluBs^ Beiliijtissa; ;janotaan
liittoutuneiden viikonlopulla kah­deksannen
neuvottelukierroksen
jälkeen ahtamassa lyhyessä jul­kilausumassa.
-
Neuvottelut, joissa liittoutunei
den mielipiteiden on sanottu ko­venneen
viimekertaisesta, kesti­vät
kolme ja puoli tuntia. Neu­vottelujen
jälkeen Neuvostoliiton
suurlähettiläs, tämän kierroksen
puheenjohtaja, tarjosi Neuvosto­liiton
DDR:n suurlähetystössä
länsiliittoutuneiden lähettiläille
päivällisen.
Tämänkertaisilta neuvotteluil­ta
ei suurempia odotettukaan,
koska tiedettiin Abrassimovin
kiirehtivän Moskovan lentoko­neeseen,
sillä jo lauantaina hän
lensi ulkoministeri Gromykon
presidentin valtiovierailu Suo- johtamassa Neuvostoliiton YK-meen
tärkeällä tavalla maiden vä­listen
suhteiden kehitystä ja vah­vistaa
Euroopan valtioiden väli-,
sen rauhanomaisen rinnakkais­elon
ja yhteistyön aatetta.
Kreikka sai aseita
tr
aikana
desta" ja lääkärien "vapaaides-ta"
määritellä taksojaan poti­laittensa
maksukyvyn perus­teella,
vaan viranomaisten su­mut
tamishal usta. Nämä korkea
palkkaiset spesialistit eivät ha­lua
kuulemma olla välittömäs­ti
tekemisissä hallituksen.kans-ennenkaikkea
pienempää osapuolta, Canadaa.
Tuomittava lakko
Kaunistelematta puhuen nä­mä
lakkoilevat spesialistillääkä-r
i t ovat heittäneet tuulen vie­täväksi
lääkärintoimeen välit­tömästi
liittyvät humaanisuu­den
periaatteet ja omaksuneet
niiden tilalle kiristysmeneteP
miä muistuttavan taktiikan.
Toivottavaa on että Quebe­cin
työväenliike yleensä, eri­koisesti
Que,bec Federation of
SUOMESSA TIEDUSTELLAAN
Tillikka. Matti, synt. Jaakkimassa
maaliskuussa 1895, asiaiut Ameri­kassa
vuosikymmeniä, käynyt Suo­messa
viimeksi vuonna 1957.
Yllämainittua henkilöä tai henki­löitä,
jotka hänestä jotain tietävät,
pyydetään ottamaan yMeys Suomi-
Seuraan oGoittedla Mariankatu 8,
Helsinki 17, Pmland.
Helsiflgissä 6 pnä k)kakuuta 1970.
SUOMI-SEURA r.y.
Washington.— Vuodesta 1967 läh~
tien,' jolloin mustien everstien soti­lasjuntta
nousi valtaan Kreikassa,
Yhdysvallat on toimittanut Ateenan
hallitukselle aseita noin 170 miljoo-.
nan dollarin edestä.
Kuitenkin USA on nämä vuodet
virallisesti sanoutunut irti Kreikan
hallituksesta ja •: näennäisesti mää­rännyt
:a.<;eidcnvientikiellon Kreik­kaan
huhtikuussa 1967.
Tätä kieltoa ei kuitenkaan nouda­tettu,
syksyllä 1968 USA:n halUtus
toimitti kongressin tietämättä mm.
kranaatinheittimiä, ja erityyppisiä
lenU^ooeita.
Yksistään kuluvan finanssivuoden
aikana on Yhdysvallat sijoittanut
Kreikassa oleviin tukikchtiin noin
29 miljoonaa dollaria. Pentagonin
omistuksessa on yhteysasema, joka
järjestää 6. laivaston toimintaa Vä­limerellä,
la Ateenan lentokentän
yhteydessä toimii oma kenttä USA:n
käytössä. USA:lla on myös omia ra­kettien
laukaisukenttiä.
Yhdysvaltain velvoitteita ulko­mailla
käsittelevän komission lau­sunnon
mukaan nämä kaikki kohteet
on tarkoitettu "tietyssä määrin 6.
laivaston tehtävien tukemiseen Väli­meren
itäosisa".
valtuuskunnassa New Yorkiin.
Myös sen, että Ran^n presi­dentti
Georges Pompidou oli par­haillaan
Neuvostoliitossa, uskot­tiin
vaikuttaneen samaan suun­taan.
Perjantain neuvotteluissa, ku­ten
jo syyskuun 30. päivänä lie­nee
keskusteltu olemassa olevien
esitysten pohjalta. Siihen viittaa­vat
myös lähettiläiden nftuvonpi-dot
Bonnin hallituksen ja Länsi-
Berliinin senaatin kanssa. Ab-rassimov
vietti keskiviikkona yli
viisi tuntia Länsi-Berliinissä neu
votellen Länsi^Berliinih hallitse­van
pormestarin Klaus Schutzin
kanssa tilanteesta. Torstaina hän
tapasi DDR:n valtioneuvoston
puheenjohtajan Walter Ulbrich-tin
ja ilmeisesti informoi tätä
Länsi-Berliinin senaatin toiveis-
U.
BONNIN ^JilMTVSPOHJAN
KAVENNUS' '
VAIKUTUKSETTA
Toistaiseksi eivät tarkkailijat
ole havainneet' Bonnin hallitus­puolueiden,
lähinnä Vapaiden de­mokraattien,
vaikeuksien vaikut­taneen
neuvottelujen kulkuun.
Torstaisessa liittopäivien äänes­tyksessä,
missä oppositio vaati
epäluottamuslausetta sosiaalide-piokraattien
finanssiministerille
Alex MöUerille, koska tämä bud-jettipuheenVuorossaan
sanoi kris­tillisdemokraattien
henkiseti ole­van
lähellä niitä' piirejä, jotka
aiheuttivat sotaan johtaneet inf­laatiot.
Jtolme liberaalia Erich
Mende, Siegfried Zoglmann ja
Heinz Starke äänestivät opposi­tion
mukana. Myöhemmin kaikki
ilmoittivat liittyvänsä GDU/
CSU:n liittopäiväryhmään.
Nyt SDP:n ja FDB:n hallituk­sen
enemmistö on enää kuuden
äänen varassa liittopäivillä. Sen
lisäksi oppositiolla on 10 valio
kunnassa viidestätoista enemmis­tö.
Kukaan ei voi sanoa, jäävät­kö
loput liberaalit hallituksen
taakse, jos Hessenin maapäivä-vaaleissa
marraskuun alussa li­beraalit
jäävät edustuksetta.
UämpöhxaAskä syöpä
Kahta erityistä sy(^;>ämuotoä —
käsivarsissa ja jaloissa esiintyviä
melanoomia ja sarkoomia, joita ei
voida poistaa kinvgisesti — on me­nestyksellisesti
hoidettu paikalhsel-.
la verenkierrolla ja eräällä-lääke­aineella,
joka vaikuttaa voimak­kaasti
syöpäsoluihin. On osoittau­tunut,
että veren tietynlaisella läm­mittämisellä
on saatu aäaan pa­rempia
tuloksia kymmenessä ta­pauksessa
kahdestatoista ei kui­tenkaan
täydellisesti sairastuneissa.
Ennätysiäälcäri
Tohtori Denton Coolellä on
kolme maailmanennätystä. Hän
on suorittanut eniten sydämen
siirtoja. Hän on ensimmäinen,
joka on suorittanut sydänkeuh-kosiirron.
Ja hän on ensimmäi­nen,
joka on siirtänyt keinotekoi
sen sydämen ihmiseen. Keinosy-dänpotilas
kuoli lyhyen ajan si­sällä.
Sydänkeuhkosi irron saanut
potilas eli ainoastaan 18 tuntia
ja 12 tohtori Cooleyn sydäsiir-topotilaista
on myös kuollut.
Kaivolksia
suljetaan
L-<Saiksassa
Bonni — Lähivuosina eräs
Länsi-Saksan suurimmista kivi­hiiliteollisuuden
monopoli^^ty-mistä
"Ruhrcdile AG" aikoo sul­kea
ainakin 10 kaivosta. Tämän
seurauksena menettää noin 30,-
000 kaivosmiestä työpaikan. Jo
useita vuosia sitten alkanut ki­vihiiliteollisuuden
supistumispro-sessi
jatkuu Ruihrin alueella. Suu
relta osalta tähän vaikuttavat
Länsi-Saksan markkinoille tun­keutuneet
amerikkalaiset ja eng­lantilaiset
öljyraonopolit.
Kymmenien kaivosten sulkemi­nen
on jo johtanut siihen, että
sadattuhannet Ruhrin sekä Saar­in
kaivosmiehet ovat menettä­neet
työpaikkansa. Samanaikai­sesti
saavat suljettujen kaivosten
omistajat "kompensaatiota" usei­ta
miljoonia.
Yhdysvallat myy
aseita Pakistanille
Yhdysvaltain ulkoministeriö
vahvisti viime viikon lopulla tie­don,
jonka mukaan Yhdysvallat
ryhtyy jälleen toimittajaan Pa-,
kistanille hyökikäysaseita ensim-
'mäisen kerran Intian ja Pakis­tanin
vuoden 1965 sodan jälkeen..
Afiian johdosta on Intian -halli-;
tus esittänyt Yhdysvalloille jyr­kän
vastalauseensa. Ilmeisesti
aseiden myynti Pakistanille oli
tarkoitus pitää salassa, koska
Intiap vastalauseen ilmoitettiin
ensin "herättäneen hämmästys­tä"
Yhdysvaltain Delhin-suurlä­hetystössä.
Siellä luultiin asei-denmyynnin
kieltopäätöksen ol­leen
edelleen voimassa.
Yhdysvallat ei ole paljastanut
asekaupan yksityiskohtia, mutta
asioista perillä olevista lähteistä
kerrottiin Yhdysvaltain toimitta­van
Pakistanille 300 panssaroi­tua
joukkojenkuljetusajoneuvoa,
18 ääntänopeampaa F104-a Star-fighter-
hävittäjää sekä joitakin
kevyitä B-57 Canberra -pommi­koneita.
Washingtonilaislähteiden
mukaan asekaupan arvo olisi 15
miljoonaa dollaria, mutta Delhis­tä
saapuneissa tiedoissa puhu­taan
yli 25 milj dollarin kau­poista.
Yhdysvaitain ulkoministeriö
väittää, ettei asekauppa muuta
olennaisesti Intian ja Pakistanin
välistä sotilaallista tasapainoa
tällä edelleen tulenaralla alueel­la,
Intian hallitus on asaista
toista mieltä.
PÄIVÄN PAKINA
TAKAPEROISTA "SOSIALISOINTIA"
Quebecin spesialistilääkärien lakkoa medicareh vastaan on
vaikea ymmärtää. Sitä ei voida miltään kannalta tukea. Tosi­asia
onkinj-että Quebecin lääkäritkin ovat eri mieltä asiasta:
Noin 2,000 yleislääkäriä on hyväkisynyt meditaren ja jalkaa
väestölle hyödyllistä ja arvokasta työtään, samalla kun neli- Labör, Confederation of Natio-sent
lihaftta spesialistia järjesti lakon entuudestaan suurien tu- nai Trade Unions, Union of
lojonisa edöllcenlisäämliseksi. Kaiken lisäksi) näiden lääkärien Catholic Fairmers, Corporation
its€^kkyyden takana tuntuu olevan suurempiakin voimia, moi ^f- ^^^^.,7^^^^^ ^ " ^ i!
nopoljen k o n t r d l d i m i a ^ ^ ^^
lääkärien perusehtona Quebecin medicare-ohjelmaan liittymi-! min vaatia hallitusta seiso-sestä
on $78,000 vuosipalkka! Sen vähempi ei kuulemma riitä, maan lujana kai'kk'a niittä vas-
. Kun Quetetn kAnsaUiökiokous h y v ä t e ^ medicarfr-laih, taan, jolkia näiden spesiaJistien
niin maa'kunnan lääkäreille tanjottiin kalxta mahdollisuutta: *;a'voin yrittävät vaikeuttaa me-hejoko^,^^^^
karinpalkkionsa halhtuiksolta; tai he voivat jäädä suunnilel- seJ{Siva'hingoks-ii,
Otsikolla '•SosiälisolnUa"US-A
:8sa kirjoitti Helsingissä ilmcs
tyvän SKDL:n äänenkannatta­jan.
Kansan Uutiset lehden ni­mimerkki
"Pilkki" lokakuun 6
pn pakinassaan Canadassakin
suurta huomiota^^osakseen- saa­neesta
konkurssi jutusta seuraa­vaa:
USA:n ja samalla maailman
suurin rai^tatieyhttö Penn Cent­ral
teki viime-kesän alussa "yl-lättäen"
konkurssin. Yhtiö, jon­ka
palveluksessa on 94,000 hen­kilöä
ja jonka 64,000 kilometriä
pitkä rataverkosto ulottui 16
osavaltioon, näytti ulospäin hy­vin
menestyvältä yritykseltä:
olihan yhtiön omaisuustase 7
miljardia dollaria ja osakkeista
maksettiin osinkoa aina viime
vuoden loppuun.
Kuluvan vuoden alussa alkoi
kuitenkin ilmetä, että jotakin
Penh Centralissa oli sittenkin
vinossa. Se ei saanut heUnlkuus-sa
kaupaksi liikkeelle laske­maansa
obligaatiolainaa eikä
liioin mikään rahalaitos tai pank
ki ollut kiinnostunut yhtiön,
toukokuussa, aikomasta deben­tuurilainasta.
Tällöin kävi selväksi, että hui-jarimalsten
kauppojen ja yhtiön
oman rautatieliikenteen toimin?
nan laiminlyöntien johdosta
Penn Centralille oli kertynyt 2,6
miljardin velat, joiden kuoletuk­sia
ja korkoja yhtiö ei pystynyt
maksamaan. Kun yhtiö epäon­nistui
yrityksissään saada sota-ministeriöltä
200 miljoonan dol­larin
ja presidentti Nixonin
: avulla 750 milj. dollarin luo­toille
valtion takuita, ei edes­sä
ollut muuta kuin konkkurssi-'
anomuksen jättäminen viime ju­hannuksen
tienoilla. Samassa ju
pakassa Penn Centralin kaikki
neljä johtajaa sai potkut.
Edustajainhuoneen pankki­valiokunnan
demokraattinen joh
taja Patman lausui, ettei Penii
Centralille voida myöntää "Puo-lustustuotanhon
lain" nojalla,
jonka tarkoituksena on turvata
maan puolustukselle elintärkeän
yrityksen toimintaa, mitään val­tion
takuita. Jos Penn Centralia
lähdetään tukemaan, seuraa si­tä
koko joukko parhaillaan ah­dingossa
Olovia amerikkalaisia
suuryrityksiä. Patmanin puolue­toveri
Reuss lausui, että Penn
Central on vain kehhoisti hoidet­tu
"kiskodinosuurua".
Philadelphian liittotuomari
määräsi neljä uskottua miestä
selvittämään Penn Centralin se­kavaa
konkurssipesää ja miten
yhtiö saataisiin jaloilleen. Syy­tä
olikin, sillä yhtiön pitäisi
maksaa tämän kuun lopussa 600
milj. dollarin suuruinen osavel-ka.
Yhtiö on kuitenkin toistai­seksi
saanut velkojen ja korko­jen
maksuista Tnor^atorion.
Mutta kun yhtiön rautateiden
' liikenne 34 junalinjalla on jat­kunut
edelleen 16 miljoonan dol­larin
tappiolla, hyväksyi liitto­valtion
kauppakomissio (ICC),
että yhtiö saisi lopettaa liiken­teen
14 linjalla ja jatkaisi vielä
20 linjalla ainakin kuuden kuu­kauden
ajan. Liitovaltion tuo­mari
on kuitenkin kumonnut
toistaiseksi ICC :n päätöksen jä
määrännyt liikennettä jatketta­vaksi
edelleen kaikilla linjoilla.
TarkoItuksQha, on muodostaa
Penn Contralista puölljulkisoi­keudellinen
yhtiö, jonka kansal­lisista
tärkeistä kuljetuksista
vastaisi valtio. Senaatti on jo
hyväksynyt itätä tarkoittavan
lakiesitylraeh. Ja jos edustajain­huone
ja presidentti Nixon hy­väksyvät
sen, muodostuu Pcn^
Ccntrfclista. tappiota tuottava
valtion liikennelaitos. Penn Cent
ralista tulisi siis USA :n oloissa
aivan erikoislaatuinen "sosiali­soitu"
tai "kansallistettu" yri­tys
samaan tapaan kuin meillä
kehnosti hoidetun Lievestuoren
selluloosatehtaan umpikujaa yri
tettiin ^lun perin ratkaista.
Tällainen takaperoinen "sosiali­sointi"
ei käy meillä päinsä.
Mutta USA on kaikkien mah­dollisuuksien
maa, sanotaan.
Erikoislaatuisinta Penn Centra­lin
"sosialisoinnissa*-!-olisi kui­tenkin,
että se tapahtuisi repub­likaanisen
hallituksen ja presi­dentti
Nixonin johdolla ja valta­kaudella.
Jotakin on kuitenkin
tehtävä, sillä 2,6 miljardin dol­laria
velkojat odottavat saata­viaan
ja 94,000 työntekijää
palkkojaan.,
Penn Centralin tarina ei il­meisesti
pääty pelkästään mah­dolliseen,
"sosialisointiin". Vi-^
ranomaisille on paljastunut, et­tä
ennen yhtiön romahduksen
julkituloa tietyt suppeat piirit
olivat myyneet pörssissä valta­via
nippuja itse asiassa jo sil­loin
arvottomia Penn Centralin
osakkeita ilmeisesti PC :n si­särenkaan
antamien Vihjeiden
perusteella. Pörsslkomissio ja
poliisi tutkivat asiaa.
Pilkki.