Vapaus, September 13, 1972

              Sivu 2 Keskiviikko, syysk. 13 p. — Wed., Sept. 13, 1972|
V A P A U S INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) EstabUshed Nov. 6, 1917
Edltor: W. E K L U N D Manager: V. KENTALA
Telephone: Office and Edltorial 674-4264
Published once wcekly: Wednesdays by Tapaus Publishing Co. Limited,
lOOElm St. IVest, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69.
Advertising rates upon application^ translation free of charge.
Sccond Class Mail registration Number 1076
M o , . b e r o , . ho C A N ÄDIA N L A N GU AG E' P R ESS
TILAUSHINNAT: ,
Canadassa: 1 vIcrSlO.OO, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
1 vk. $11,50, 6 kk. $6.25
Tri Norman Bethune
Kun Canadan liittohallitus juUsti tri Norman Bethunen"kan-
•sallisen historian merkitystä omaavaksi kansalaiseksi", oli se hiio-..
niiö, joka piisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Nyt tuntuu siltä,
että ainoastaan taloudelliset olosuhteet, kaupankäynti Kiinan
kanssa, suurien kauppasopimusten toiveet johtivat tähän hallituk­sen,
julistukseen.
. Tiedämme, että tri Bethunen muistoa kunnioitetaan Kiinassa.:
Myönnämme, että on hyvä kun Canadan ja Kiinan välillä kehi­tetään
kauppa- ja muita suhteita, mutta paheksumme sitä, että
häntä nyt vasta kunnioitetaan kotimaassaan ja ainoastaan sen
johdosta, että pääsisimme .hyv?Jn fjuhteisiin Kiinan kanssa, niin­kuin
Torontossa ilmestyvä Globe and Mailin kirjeenvaihtaja tästä
julistuksesta kirjoitti.
, Nyt tri Bethunen elämäkerrasta kirjoitetaan Canadan leh-
. dissä, kerrotaan että hän oli humanisti, pyhittäytynyt auttamaan
lähimmäisiään, ja myöskin että hän oli kommunisti. Kerrotaan
hänen työstään Kiinan vapau£;taiteilijain keskuudessa, kuinka hän
opetti heitä lääketieteessä, perust' sairaaloita, kuinka hän myös­kin
samoissa olosuhteissa työskenteli Espanjassa, avustaen Loja-
. listien joukkoja. Espanjan vapaustaistelijoita. ,
Kun kunnioitamme t r i Bethunea, emme voi jakaa hänen työ­tään
eri vaiheisiin, emme voi kunnioittaa yhtä osaa hänen elämäs-.
tään ottamatta huomioon hi«.nen. elämänsä kokonaisuudessaan. Tri
Bethune teki humaanista työtään Montrealissa työttömien keskuu­dessa
ennenkuin hän meni Espanjaan ja sieltä Kiinaan.
Häh oli laajasti tutkinut Neuvostoliiton kansan terveydenhoi­toa
ja oli ensimmäinen canadalainen lääkäri joka ehdotti vapaata
lääkäri- ja sairaalahuoltoa kaikille canadalaisille., .
Kansainväliseen prikaatiin, joka taisteli Espanjassa fasismia
vastaan yhtyi Canadastakin yli 1.200 miestä. Norman Bethune oli
yksi heistä. Norman Bethunrn jäsenyys kommunistipuolueessa ei
• ollut mikään sivuseikka. Hän oli kommunisti. Hänen aatteensa
kannusti hänen työtään CansJassai Espanjassa ja Kiinassa. Hänen
periaatteensa teki hänet "kansallisen historian merkitystä omaa­vaksi
kansalaiseksi".
Onnea päivän
sankarille
— Vapaus^ 55-vuotta. Huomatta­vaa
merkkipäivää juhlimme tämän
vuoden marraskuussa, tämän mei­dän
oman Vapaus lehtemme jithla-päivää.
Vapaus on joukkotyöllä' pe-^
rustettu, joukkotyöllä levitetty ja
joukkotyöllä olemme sen jatkuvan
ilmestymisen turvanneet.
^, Päivän sankareita'tavallisesti aina
juhlitaan. Ystäviä kutsutaan' juhliin.
Aloitteita onkin jo tehty joillakin
paikkakunnilla Vapauden , syntymä­päivän
juhlintaan. Päivän sanka­reille
tavallisesti aimetaan lahjoja.
Uudet tilaukset, onnittelut, terveh­dykset
ja lahjoitukset ovat Vapau­delle
mitä parhaimpia syntymäpäivä
lahjoja.
ONKO mNTEKIJÄm TMUUT
RATlbHALISOINNIN UHRI?
Kun General Motors avasi kaik- tietokoneella varustettu auto-
KIRJEITÄ
JÄÄKIEKKOPELISTÄ
Joitaim mietteitä vain viikko
sitten käydyistä jäälkieikikopelsis-tä
Canadan ja N L : n välillä. Olipa
Camadan osalta "paljon porua jä'
vähän villoja" ikun puhuttiin, että
kyllähän he helposti lyövät ne
meidän amatööri-'jouikkueeTnme,
imutta toista olisi jos ne N L : n pe­lurit
joutuisivat pelaamaan mei­dän
amimatti-jääikielkkoiiijoiden
kanssa.
Kaiiklki 'fasiantuntijat" olivat
iktui-a-puuEa päähän lyötyjä heti
«msi.jpelin jäilkeen. Jopa G-obe and
iMailin Didk Beddoes"söi sanan­sa"
sanomalehtipalstalta
kein uudenaikaisemman tehtaan­sa
Ohiossa pari vuotta sitten, oli
se yhtiön "ylpeys", ja johdon lau­sunnon
mukaan parhain laadittu
autoteollisuus tehdas koko maailr
massa. Siitä kehitettiin suurin ja
nopein autotuotanto keskus, jossa
suumnitelman mukaan konkeasti
kehitetyn rationalisation tuote
olisi 100 VVga; autoa ja 25 GM
kuorma-hautoa joka tunti.
Nyt näyttää sMtä että tehtaassa
ketjutyö, eli rationalisoiinti on ve­nytetty
äärimmäiseen rajaan ja
yritetään venyttää vielä sitäkin
pideimmälle. Työläiset ovat tyyty­mättömiä
äärimmäisen nopeistet-tuun
työhön, työteho huononee,
ammattisairauiksia on' paljon ja
tuotteen: laatu ei ole kaikkein pa­rasta.
Niin työläiset, kuin liikkeen
johtokin tunnustavat, että suurin,
syy on työn yksitoikkoisuudessa,
jostkä se on niin koilkeasti auto­maattista,
että työstä ei ole töki-jälle
nautintoa. Ammattiliiton vir­kailijat
vaativat muutoiksia, tah­tia
pitäisi hidastuttaa.
Tehdas on ensimmäinen Yhdys­valloissa,
jossa kaikki auton osat
kuClkevat paikallaan seisovan työ­läisen
ohi suuressa liukuvyössä.
Työläinen tekee määrätyn työn,
määrätyssä ajassa, määrätyillä
liikkeillä, näin ön työn nopeus kiih
-dytstty huippuunsa., Joitakin osia
maattoi robotti hiitsaa yhteen,
•näin valmistuu auto tällä tehtaal­la.
Viimeinen mies liukuvyön
päässä on niin kiireissään, omien
sanojensa mukaan: "Ennenkuin
saan yhden auton pois, lyö toi-
•nen jo takapuoleen". >
Ruotsista iilmoitetaan että Vol­von
autotelhtailla aika jolloin jo­kainen
työläinen tdkee. samaa yik-
•sito^lklkoista työtä, on -pian men-neisyydessä.
Tällä Ruotsin suu­rimmalla
autotuotantoyihtiöllä on
raikenteilla kaksi uutta tehdasta,
joissa rationalisoiiitityö kokonaan
poistetaan.
Tämän on saanut aikaan Ruot­sin
aubotyöläisten ammattiliitto.
On jo kokeiltu, (kun työläinen saa
siirtyä työstä toiseen useankin
kerran päivässä, se estää henkisen
ja ruumiillisen rasituksen, kehit­tää
työn arvoa ja ijokaiselle työ­läiselle
kehittyy parempi ammatti­taito.
Uudessa tehtaassa järjeste­tään
työryhmiä,. . jotka yhdessä
valmistavat tuotteen alusta lop­puun.
Työtahdin määräävät työn-teikijät
itse.
; "Nämä uudet tehtaat, joissa
ketjutyö on poistettu, ovat asfkel.
eteenpäin teollisuuden domokraa-tiassa,
jossa työläinen saa taas ol­la
ihminen, eikä vain yksi .osa ko­neesta,
niinkuin on rationalisoi­dussa
työssä", sanovat Ruotsin
iiiniiiiiiiii iiiiiiiiiiiii! iiiiiiliiiiijiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii iiiiiiiiiiiiii IIII iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii
Mitä muut sanovat
, CANADAN VÄKILUKU
Canadan tilastollinen toimisto ilmoitti, että maan asukkaiden
määrä oli kesäkuun 1 pnä. 11)72, 21,830,000. Väkiluku oli vuodon
aikana lisääntynyt 261,000. Canada on pinta-alaltaan toiseksi suurin
jotka I maailmassa, kyllä täällä paljon tilaa olisi uusille asukkaille.
'Terroriteko keskeytti olympialaiset
Lähi-idän kysymys ja palestiinalaisten pakolaisten katkera:'
taistelu Israelin valloittamien alueiden takaisin saamiseksi tuli
tiistaina dramaattisesti niidenkin tietoon, jotka ovat tähän saakka-''
seuranneet "vain urheilua".
Palestiinalaisten pakolaisten epätoivoisen kamppailun synnyt-'
tämä äärimmäisliike, terrorijärjestö Musta syyskuu, osoitti hyök- ''
käyksellään, että aikamme kärkevimmät ongelmat ovat, mukana
..nyös olympiakisoissa. SamaJla se osoitti leväperäisyyttä järjestä- '
jien taholta kisoihin osallistuvien turvallisuuden varmistamisessa.
, Terroriteko keskeytti olympiakisat, mutta palestiinalaisten \
asiaa se ei palvele, sillä teko tuomitaan yleisesti eikä se, ole saanut
ymmärtämystä edes arabimaissa.
Terroriteoilla ei voida ratkaista kansainvälisiä kysymyksiä.
Vaikka Israel on imperialismin tuote, siitä huolimatta Miinchen-issa
oleville israelilaisille olisi pitänyt turvata elämän oikeus.
Nixon yrittää hämätä
Nixonin vaalikampanjan enis tärkeimpiä kohteita on saada
Vietnamin tapahtumat pois lehtien etusivuilta. Sitä tehdään ko­rostamalla
miten USA:nmaataisteluihin osallistuneiden joukkojen,
osuus on supistunut jyrkästi. Sitä tehdään ilmoittamalla miten
USA:n ilmavoimien massiiviset ja tuhoisat pommitukset kypsyt­tävät
EtclärVietnamin vapausrintaman johtajat neuvottelurauhaan
Newsweek-artikkelin mukaan Nixonin hallitus tiedoitti elo­kuun
puolivälin maissa, miten 21. jalkaväkidivisioonin kolmannes­ta
pataljoonasta kokonaista 240 miehen suuruinen osasto oli suo­rittanut
viimeisen taistelunsa ja siirretty kuljetettavaksi takaisin
"maailmaan"? Newsweek ei .-naininnut mihin kolkkaan maailmassa
Mitä merkitsee, jos aidoista tuhansista vähennetään 240?
Tämän päälle lehti kuitenkin myönsi, että Etelä-Vietnamiin
jää vielä yli 50,000 amerikkalaista sotilaallista "neuvonantajaa",
sekä 100,000 sotilasta muualle Kaakkois-Aasiaan.
Tässä sitä ollaan. Tärkeintä tällä hetkellä ei ole, osallistuuko
maataisteluihin itse vietnamilaiset tai amerikkalaiset, kun tiedäm­me,
että USA:n tärkein ase tällä hetkellä on ilmavoimat Siis vaik­ka
Nixon yrittääkin hämätä "meluisalla propagandallaan" miten
joukkoja poistetaan, tosiasiassa sodankäyntiä on kiihdytetty.
. Myöskin maailmalle tiftdoitetaan Nixonin uusista "salaisista
tarjouksista", jotka toisivat pikaisen rauhan. Tämä on vain Nixonin
neuvonantajain kehittämä psykologinen sotataktiikka vaalivaltin
riistämiseksi demokraattiselta puolueelta ja myöskin petosta Ame­rikan
kansalaisia ja koko maailmaa kohtaan,
Pariisin rauhanneuvotteluihin osallistuva Pohjois-Vietnamin
edustaja Nguyien Vy sanoi neuvottelujen istunnossa viime viikolla,
että Nixonin hallituksella ei ole aikomustakaan lopettaa hyökkäyk­set.
Nixonin edustajat Pariisissa hylkäävät kaikki ehdotukset joita
. tehdään vapausrintaman puoleltn rauhan saavuttamiseksi. Vy
myöskin sanoi, että vaikka .Nixon cn väittänyt Etelä-Vietnamista
poistetun suuren määrän sotilaito, todellisuudessa siellä on vielä
ainakin 200,000 amerikkalaista sotilasta.
Rauhanneuvotteluissa 0)1 monta kertaa korostettu, että soti­laalliset
ja poliittiset kysymyks3t ovat erottamattomia ja ne on
.ratkaistava samalla kerralla Vietnamin kysymyksen kohdalla. Ete­lä-
Vietnamin vapausrintaman edustajat ovat aina sanoneet,' että'
kysymys rauhasta kuuluu iit-uvottolupöydän ääreen jossa asiat lät­käistään.
Yhteisesti hyväksytty neuvottelupöytä on nyt Pariisissa. •
Ei se ole Valkoisessa taloscr. Rauhasta ei voida neuvotella ame­rikkalaisten
lehtien palstoilla; EI radiossa ja TV:8sä. Emmekä
usko tällä hetkellä,, että Amerikan-kansaa voidaan hämätä/tyhjillä
lupauksilla. ..
NL,;n jouklkueen valmentaja repi
•pp^asiksi ja sekoitti venäläiseen
sppipaan. Saivat Canada Team sen
tääi) vähän tasapainoaa,n-takaisin-iTo;
ionton voiton jälkeen, mutta se
•^li lyhytaikainen ilo. Vancouvs-i
T J ^ a M peliin jälikeiaessä haastatte-ilus3a;>
Esposito otsa hiessä huo­mautti
yleisöä,: että. "pelaamme
prosenttisesti" sillä yleisö oli
ilmaissut•. paheksumisensa, pelin
ä-i^ijakun Canada Team ei kun-nxfi^
jtautunut. Joku yleisöstä oli sa­nonut
. näiksvänsä oikeaa jääkiek-
.ikpjfieluuta ensi kerran N L :n jouk-i^
Upien pslaamana. Yksi ."expertti"
,§a.nqi-,'. että Esposito olisi. tehnyt
P^^emmin jos olisi käyttänyt ai^
,k^a,n^a ennen peliä valmentu-npjiseeji
eikä "oluen juontiin" hu-yipurrelilaan.
•
Sellaisten jotka käyvät ottelui­ta
ja kilpailuja jossa toinen puoli
vain voittaa, ja toinen häviää pi­täisi
opetella sopivan käytöksen
kummassakin tapauiksessa. E i mi^
tään selityksiä siitä miksi hävit­tiin
muille kuin itselileen opiksi
vain rehellinen tunnustus,, että pa­rempi
voitti. Yhtä ja toista on
puhuttu shakikimestaruudesta. Kir
jöittajan mielestä Boris Spassky
teki jalomielisesti sanoessaan, et­tä,
Fischer voitti sen takia kun
hän pelasi paremmin ja että "pi-.
dän hänestä hyvin paljon". Sel­laista
tahdi.kkuutta saisivat oppia
meidän jääkiekkoilijamme myös­kin.
T.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Evert Erkkilä, Sault Ste. .Marie,
Ont;, täyttää perjantaina .syyskuuir
15 päivänä 85 vuotta. ^.
Tilhi Hänninen, Long Lake, Ont.,
täyttää sunnuntaina, syyskuun 17 p.
86 vuotta. ,
Frank Tommila, Whitefish, Ont.,
(Little Panage) täyttää maanantai­na
18 päivänä 74 vuotta.
Jack Walli, SudbUry^ Ont., täyttää
maanantaina ,syyskuun 18 päiyänä
77 vuolta.
Tyyne Sillman, Thunder Bay, On­tario
täyttää keskiviikkona, syys­kuun
20 päivänä 79 vuotta.
• vArnoId Mänty, Kirkland Lake, On-lariiy,'
täyttää keskiviikkona, syys-katm'
20 päivänä 74 vuotta.
'<i'MaUi Ponne, VVahnapitae, Ont.,
'täyttää keikiviikkona, syyskuun 20
päivänä 73 vuotta.
ilYhdymme sukulaisten ja tutta-
«Vien onnentoivotuksiin.
— Toronto Daily Star 2. 9. 72.
TAPPIOMIELESSÄKÖ?
Kyllä se olisi hyvä, jos Canadan jääkiekkojoukkue häviäisi tä­män
ottelusarjan Neuvostoliiton joukkueelle. Me olemme yksinker­taisesti
tulleet liian suuripäisiksi, liian ylpeiksi, varsinkin mikäli
jääkiekkoilu:on kysymyksessii. Miksi olemme olleet niin hyviä? Sen
tähden kun^jääkiekkoa ci ole paljonkaan harrastettu muualla maail­massa.
Nyt.-meidän täytyy sopeutua,aiihen ajatukseen, että osataan
.sitä muuallakin. — Dennis Braithwaite, Toronto Star 4. 9. 72.
ÖLYMPIARAUHAA EI O L E O L L U T K A AN
On vaikea arvioida, tekikö Kansainvälinen olympiakomitea oi­kein
tai väärin päiittäessään kisojen jatkamisesta. Tapahtunut on
järkyttävyydessään ainutlaatuinen olympialaisten historiassa, ja
tästä lähtökohdasta ajatellen olisi kisojen päättäminen saattanut
tuntua aivaa perustellulta, toteaa T U L :n pääsihteeri Ossi Sjöman
Miinchenin tilanteen johdosta.
Kisojen aikaan on muualla maailmassa tuhottu inhimillistä elä­mää
väkivaltaisesti kuitenkin monin verroin enemmän kuin nyt
Miinchenissä. 01ympiarauha<i., joka on Miitichenissä nyt rikkoutu­nut,
ei ole kaikkialla edes ollut.
Olen sitä mieltä, että niin palestiinalaississien terroriteko kuin
Länsi-Saksan poliisin sisseille antaman lupauksen rikkominen ja
sitä seurannut tulen avaus olivat harkitsemattomuudessaan järkyt­täviä
ja masentavia.
illiiiriiiMlliiiiniin i IIIIIIIIIIIM itllllllll iiMniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinniiiiiiiiiniJiiiiiiiiiitiiniiiiiriiMiiiiiiiiiittiiitKitiiiKMM
ammattiliittojen virftailijat.
Näitä samoja valitulksia kuuluu
monelta eri työalalta. Suomessa­kin
"Kello-Kaltet", eli työtahdin
tutkijat seisovat tuntimäärin työ­läisen
selän takana. "Vessaankin
meinas tulla perässä", sanoi ker­ran
lanikatehtaan työläinen' ',ai-nakin
ajan otti kuinka kauan siel­lä
viivyin." ~:
"Kun tehtaaseen tuU saksa­lainen
työntutkija, vauhti kiih­tyi.
Kun tuli ranskalainen työn--
tutkija, vauhti kiihtyi edelli­sestä.
Kun tuli amerikkalainen,
työntutkija, vauhti kiihtyi niin
etten pysynyt enää mukana."
Nämä sanat ovat suomalaisen
ompelijan, joka 20 vuotta teks­tiilitehdasta
palveltuaan jätti ta
lon ja ryhtyi siivoojan ammat-
• tiin.
Maisteri Kaarina Suonio, joka
on toiminut psygologina Suomen
Työterveyslaitoiksella, on laajasti
tutkinut rationalisoinnin, etuja ja
haittoja työntekijöiden kannalta,
työaikatu.tikimuiksen menetelmiä
ja siihen kuinka se vaikuttaa
työläisiin. Julkaisemme tässä ot­teita
hänen puheestaan. .
"Rationalisointi ei ole huono
asia. Huonoa on se, että työläinen
alistetaan s:n uhrilksi. Sen täh­den
työläiset; ja kokonaiset työn­tekijäjärjestöt
alkavat vaatia työ­tahtiin
korjauksia."
Rationalisointi, jossa työnteki­jä
teikee samaa jiksitoitekoista työ­tä
aamusta iltaan, toistaa samoja
liikkeitä tunti toisensa perästä on
nykypäivinä kehitetty korkeim­paan
huippuunsa.
Työt pilkotaan pieniin osiin,
niiden suorittamiseen tarvittavat
liikkeet jootellaan perusliilkikeisiin,
liikkeet jaotellaan perusliikkeisiin,
kuluva aika, ja sen mukaan nor­mitetaan
työurakka ja paJI^aus.
Kun työliikkeet ' karsitaan mah­dollisemman
vähiin, jäävät työn
kannalta tarpeettomat mutta työn
tekijäMe..tarpeelliset, lihasrasituk-sia
lauikaisevat liilklkeet pois. Ih­minen
on nyt vain koneen osa,
jonlka on koneen rytmissä tehtävä
konemaista työtä mahdollisem­man
nopeassa tahdissa. ,Ja ken­ties
kokonaista kahdeksan tuntia
päivässä samaa Jiiikettä suorittaen
Yksipuolisista työasennoista ja
työliikkeistä seuraa kulumisvam-moja
,ärsytyssairauksia ja lihas­kipuja.
Rationalisointi on tuonut
uusia ammattisairauiksia. Koneis­tamisen
ja uusien tuotantomene­telmien
myötä ovat myös melu,
tärinä ja uudet kemiikaaliot li­sääntyneet.
Yhä nuoremmat ih­miset
joutuvat alttiiksi anQimatti-taudeille.-
On-hämmentävää todeta
että usein ei SO-rVuotias nainen py­sy
enää koneen tahdissa esimer­kiksi
tekstiiliteollisuudessa. Kui-tenlkin
kulumis- ja rasitus sairauk­sia
ei yleensä katsota ades am-mattisairaudeksi.
Parin kolmen sekunnin jaksoi­hin
pätkitty, koko ajan samanlai­sesti
toistuva j a hyvin nopeasti
tehtävä työ ei anna mitään tyydy­tystä
tekijälleen. Ja työ sitoo pai­kalleen.
Se ei anna telkijMlfeen
mahdollisuuksia harjoittaa työ--
elämän ihmissuhteita. Koneeseen
sidottu ihminen kärsii myöskin
koneen yksitoikkoisesta' meliista.
Näin on työntekijästä tullut pak-kotahdin
ja koneen orja.
Ositettu työ pitää ihmistä ot­teessaan
Ikoko aijan ositettu työ
urauttaa ihmisen siinä määrin, et­tä
hän ei kykene helposti oppi-^
maan tai omaksumaan mitään uut
ta. Passiivinen työ passiivoi teki­jänsä.
Nämä masentavat tosiasiat on
todettu tutkimulksissa. Stressiä l i ­sää
myöskin turvattomuus. Kun
työt mitoitetaan äärettömän no­peiksi
ja tarkkuuta vaativiksi jou­tuu
hitaampi työntekijä siirretyk­si
helpompiin huonosti palkattui­hin
töihin, tai kokonaan ovien ul­kopuolelle.
Uraklkatyösysfteemi on oikea
hiostussysteemi, jossa työnantaja
vetää pidemmän korren. Palk­kausjärjestelmä
pitäisi saada ai­kapalkalle
perustuvaksi. Viime ke­sänä
suurta huomilta herätti ta­paus
Tornio. Sukkatehtaassa sai­rastui
useita kymmeniä työntelki-jöitä
jännetuppitulehduikseen. Tu­li
työvoimapula; Tehdas tilasi
Työterveyslaitokselta tutkijoita.
Tutkinnon jälkeen muutettiin työ­liikkeitä,
työtahtia hidastettiin
jonkin verran. Voimme vain kysyä
olisiko apua pyydetty, jos sairas-^
tuneitten tilalle olisi heti ollut
saatavissa uusia terveitä työnte­kijöitä.
Pohjimmiltaan rationalisointi­kin
on vain pinnallisesti katsoen
tekninen asia. Se on perimmiltään
taloudellinen ja poliittinen asia.
Työntekijöiden päätäntävaltaa on
lisättävä häntä itseään koskevis­sa
asioissa. On pyrittävä myöskin
yhteisikunnallisella tasolla työn­tekijän
avuksi. Nimenomaan työn­tekijän
sosiaalinen turvaMisuus on
turvattava yhteiskunnan toimes­ta.
Tyckcikonaisuuiksia on laajen­nettava
niin ,että työssä on myös­kin
vaihtelua ja mielekkyyttä. Ih­misen
työssään pitäisi saada käyt­tää
myöskin cmia kyiltyjään. Osa
tuotannon tehostamisen keinoista
on nykyaikana pysyvässä ristirii­dassa
työntekijöiden fyysisen ja
sosiaalisen hyvinvoinnin kanssa.."
PÄIVÄN PAKINA
RAUHATONTA JÄ RAUHALLISTA
Nyt ovat sitten liittovaalitlkin
melkein niinkuin ovella. Ehdoik-kaita
mainostetaan — paljon lu­vataan
ja lupaamatta jätetään.
Poliitikko nähkääs on sellainen,
että kahdenkin tunnin puheessa
hän ei sano yhtään mitään..
Usein on tultu ihmeteltyä,
miiksi melkein aina vaalimaindk-sissa.
on ehdöklkaan kuva. Sen­kö
perusteella me valitsemme
edustajiamme lainlaatijakuntiin
ja hallintoon, min<kä näköinen
hän on., Menkitseeikö se valitsi-:,
jalle jotakin jos mies on: komea,
nainen kaunis, nuori tai vanha?
Pääasiahan valinnassa pitäisi ol­l
a se, mitä yhteisikunnallisia etu­ja
ja parannuksia hän kansalle
edistää.
Tässä päivänä muutamana tu­li
iuettii a joätakin .julkaisusta,
että Paul Heileyrelle kerran sa­nottiin
jonlkiln äänestäneen hän­tä
sen Vudksi, kun hän on Geor­ge
Hees'n (ikonservatiivi) näiköi- ,
nen, johon Paul vastasi, että siel­tä
pitää kannatus ottaa, mistä
sen .saa. - . ; • ..
Kunkahan pätevä poliittisesti
on näin häälyvä mies? Aikanan­sa
kaikkia liberaalien tunnuksia
kantanut, sitten oman puolueen­sa
"Action Canada" perustaja.
Yhteen aikaan tästä Action Ca-nadasta
piti tulla voimakas vas­tus
^toisille puolueille. Taisi olla
enempi sauhua kuin tulta, kosika
Helleyr on nyt ntennyt konser­vatiivien
kelkkaan.
Tähän nyt sopii yhdistää kir­je
yleisön osastolta Toronton',,
Globe an Maillehdestä; .joika jul­kaistiin
silloin,, kun Helleyr
muutti puoluetta.
" . . . Kun olin piibkupoika kä­vin
usein isoäitini luona farmil­la.
Kerran hän. vei minut kans­saan
sikoja syöttämään. Kaikki
possut olivat lihavia paitsi y}k-si.
jdka oli erittäin laiha ja surr
kean näköinen. Ruckakaukaloi-ta
oli monia ja kun mummoni
laittoi niihin ruofkaa joltainen
possu etsi paikkansa ja a:"koi
rauhallisesti syömään. Jokainen:
paitsi se yksi laiha. Se juoksi
kaukalolta kaukalolle, sieppasi
sjiuhunsa vähän sieCtä, vähän
täältä, silti saamatta mitään.
rentoutuakseen. On sitä allekir­joittanutkin
ky™™eniä kertoja
tehnyt kämppäys pakkaukset ja
olemme viettäneet monia ihania
muistorikkaita lomapäiviä Onta­rion
monissa puistoissa. Alqon-guin
puistossa olemme viettäneet
ehkä parhaat lomapäivämme, ui­neet^
sen kirkkaissa vesistöissä,
kalastelleet ja seuranneet eläin­ten
elämää. Varsinkin majavat
siellä, aina iltaisin nähtiin kii­reellisissä
töissään. Monet pienet
metsänvieraat kävivät telttam­me
luona visiitillä, pimeinä iltoi­na
loonit lauloivat suruvoittoi-sia
unilauluja, teltan suojissa oli
rauhallinen nukkua. Hiljaa ka-
"Isoäitini viisaudessaan sanoi-^ nootilla kulkien seurasimme peu- .
minulle. Ota nyt tästä esimerlk-kiä.
oJs touhuat sinne sun tänne
•elämässäsi; ei mökään menesty,
et mistään saa tyydytystä. Pa­rempi
on jos nuorena vakaudut
,pidät aina periaatteistasi kiin-ni.
"Kun muistelen tätä tuli mie­leeni,
että Paul Helleyrin olisi
pitänyt kuulla mummoni neuvo,
sillä ehkä hänellä itsöllään ei ol­lut
isoäitiä. Onhan hän nyt
juossut liberaalien kaukalolta,
action canada tunkiolle ja siel­tä
nyt taas konservatiivien kau­kalolle
. . ."
Tavallisesti kun pakataan tel­tat,
makuupussit ja savusta mus­tuneet
pannut ja kattilat auton
perälle, se tarkoittaa sitä, että
perhe lähtee etsimään rauhallis- .
ta' paikkaa luonnon helmassa'
raperheitä rantamilla, saarilta
'poimimme mustikoita. Tavalli­sesti
ai na etsimme rauhall isen
pienen saaren, johon majamme
pystytimme, ei oMut mukana ra­diota,
ei nähty paivälehteä pa­riin
viiikikoon, se oli sitä todella
: rauhallista lepoa. Nuorin per­heemme—
jäsen—kerran sanoikin
loman loputtua:' "nyt ovat ai-vonilkin
levänneet."
Se oli sitä aikaa. Nyt kerro­taan,
että Ontarion puistot ovat
käyneet liian pieniksi. Ei enää
riitä paikkoja kaikille lomaili­joille.
Painostetaan ,että uusia
puistoalueita pitäisi avata, on­han
sitä vielä paljon tilaa niil­le
maakunnassa. Viimeisen ker­ran
kun kävimme Alqonguin
puistossa, oli yleiset camping
alueet niin täynnä telttoja ja
perävaunuja että se oli kuin pik­kukaupunki.
Onhan siellä vielä
paljon erämaitakin ,jos on tar­moa,
lähteä niitä etsimään, mut­ta
ihminen näköjään etsii vain
mukavuuksia. Nyt on camping-alueilla
sähköt, on automaatti-pesulat,
suihkut ja muut muka­vuudet,
lomailijoilla on mukana
radiot ja televisiot melkein jo­ka
teltan edessä. On ääntä ja
melua, järjestettyä ohjelmaa.
*Kun näitä lomailijoita katselee,
tulee mie'leen että yhtä hyvinhän
sitä voisi olla kotona. Mutta ma­kunsa
kullakin. Toiset kaipaa­vat
aina seuraa, harvat ehkä yk­sinäisyyttä.
Vaikka minun mie­lestäni
luonnossa ei ole koskaan
yksin, onhan siinä paljon vaihte­levaisuutta
ja mielenkiintoa,, jos
vähänkin katselee ympärilleen.
Sadeilmoilla on levollista lojuiUa—
teltassa, varsinkin jos mUkäna
on hyvä kirja luettavana. Luke­miset
säästettiinkin aina sade­sään
varalle. Kyllä kesä aina
kuivaa, sen minkä kastaakin,-sa­teiden
jällkeen luontokin aina
voimistuu. Silloin on rauhoitta­vaa
kulkea metsäpolkuja, eli
peuran teitä, joissa puut ovat
:niin tiheitä, että melikein aurin­gon
peittävät, kuunnella tuulen
huminaa j a järven laineiden lois­kintaa.
On levollista istua tuli-pesän
ääressä iltatuokioUa ja
missään ei maistu kahvikulta
niin hyvälle kun rantakivellä is­tuen
auringon nousun aikana.
Känsäkourakin on päässyt ly­hyelle
hyvin ansaitulle lomalle
näin myöliäis-fltesänä. - Kauniita
ilmoja ja leppoisia lomapäiviä
toivottaa . . .
; —^ pikkusormi
A i 3 J V S QäD