Vapaus, April 10, 1965

              Si?;rij,-2; Lauantaina, huhtik 10 p. — Saturday, April 10, 1965
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ÖRGAN
OF FINNISH CANADIANS
iLIBERTY) EstabliShed Nov. 6, 1917
EoitOR: W. E K L U N D MANAGER: E. SUKSI
••••^ -r TELEPHONE: O F F I C E A N D EDITORIA|J. 874-4264
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Hiursdays, find 8atur«^ays by VM^m
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm ^t. West, SM^bury, Qntarto, CangLda.
• • Mailing Address: Box IB9
Advertlslng rates upon applicaUon, translatipn free of charge. -
Authörized as second dass mail by the Post OfliQe Dejjifirtment,,Ottawa,
and fior payment of postage In cash. '
•CANAOI^N I^ÄNÖUAGE-PRCSS
TILAUSHINNAT:
Ganadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4-75 USA:££a 1 vk; $10.00, 6 kk. |5.25
,. , ^ 3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 5.75
1 Suurpääoman isänin^^jb}x>muu8
Vanha~ja vääjä^Ilon totuus on* että ;5Uurp«iäomalla ei ole isän-
: riiaata? •• , . .- ..:
— Tämä pätee sittenkin, vaikka rahan "Rimalla jyjläävät_suurpä8-
oman.edustajat joutuvat vain aniharvoin ja vahpgossa isänmaatto-raista
tekosistaan vastaamaan.
Suurpääonian isänmaattomuudesta on l,ukeniattooDia ja kieltämät-töjni^.
toidisteita. "Menneisyydestä" puheenollen sjjetä|i tässä yhteydes-sä^-
palauttaa mieleen vaikkapa toisen maailmansodan ajalta se, että
Ilitleiin aloittaessa sodan länttä vastan. Ranskan porvarillinen halli­tus
julisti maansa kommunistisen puolueen laittomaksi muka sillä
perusteella, että sen puolueen isänmaallisuus on vähintään kyseenr
alaista laatua. Mutta tuskin oli vielä muste kuivunut siitä kommu-nistieri
pannajulistuksesta kun Ranskan suurpääomaa edustanut ken­raalien
ja poliitikkojen hallitus laski aseensa, hyppäsi natsikenraa-lien.
kaulaan ja lupasi, että hemmettiin Ranskan kansallit edut kun-hpn.
vain suurpääoman avainasemiin ei kosketa! 'Sanomattakin oli
selvää, että Ranskan kommunistit, sosialistit ja muut isänmaalliset
voimat jatkoivat maanalaisuuden oloissa taistelua natsimiehittäjiä
vastaan ja Ranskan kansallisen vapauden palauttamiseksi-
AMERIKKALAINEN NYKYESIMERKKI
Yhdysvaltain nykytilanteen luonteenomaisena piirteenä on se, ejl-tä
kaikkia niitä amerikkalaisia, jotka eivät hyväksy nykyistä hyökkää­vää
ulkopolitiikkaa, pidetään hallituksen kirjoissa ilman muuta maan
eduille "vaarallisina", siis peräti isänmaattomina voimina. TähUn
poliittisesti epäluotettavien joukkoon määritellään työväenliikkeen
vissejä osia, pasifistisia pappeja ja tiedemiehiä, jotka rohkenevat
ilmaista omat mielipiteensä kulloinkin esillä olevista asioista.
''"Valtion koko järjestysvaltakoneisto suurine vakoilujärjestöineen
on ..siellä kohdistettu tavallista kansaa vastaan sen järjettömän oletta­muksen
perusteella, että suuret kansanjoukot ovat muka maanpettu-
• , reita. •
•'Mutta kuten sanottu, tosiasia on, että suurpääoma ei tunne isän-maallisuutta
eikä isänmaallisuuden velvoituksia.
• ... 1 j . - • • . • . . • . • . . . , • • • .
,..pttakaamme rajan eteläpuolelta yksi esimerkki viimepäivien ta­pahtumista.
•
«VAP.-n New Yorkin uutistiedossa kerrottiin maaliskuun 30 pna,
että- ''The Olin Matheson Chemical Corp." oli'sinä päivänä tunnusta­nut:
syyllisyytensä Yhdysvaltain hallituksen pettämiseen Etclä-Viet-n^
nain ja,Kambodshan avustusohjelman tiimoilta,
v<^ Syytös mainittua miljardiyhtiötä vastaan oli.nostettu ;W. 1058^
-1963 rt^tyjen lääkekauppojen perusteella, joideit yhteydessä tehdystä
-24 rikkomuksesta voidaan- kuulemma yhtiölle langettaa kaikkiaan
$30,000'sakot. < ' • ' • '
Yhtiötä vastaan: nostetuissa syytöksissä ei mainita mitään siitä
kutnka suurista rahapetoksista USAn. hallitusta vastaan on kysymys,
mutta eräissä yhteyksissä on puhuttu $2,000,000 rahamäärästä. .
< Rikoksien perustana on uutistietojen mukaan yhtiön perimät
"takamaksut" Yhdysvaltain avustusvaroilla myydyistä lääkkeistä,
käytännöllisesti katsoen tämä tarkoittaa sitä, että Etelä-Vietnamiin
^a Ka'inbodshaan on ostettu Yhdysvaltain "apurahoilla" mainitulta
yhtiöltä lääkkeitä, joiden käyvän hinnan lisäksi tämä amerikkalais­yhtiö
on saanut epämääräisiä summia lahjuksia niin sanottujen "ta-kamaksujen"
muodossa. Toisin sanoen, tämä miljardiyhtiö on rikol­lisesti
menetellen rohmunnut yhdysvaltalaisten veronmaksajien rahoja
• ;käsiinsä.:"' •
Petostoimintansa peittämiseksi ja salaamiseksi yhtiön sanotaan
järjestäneen niin, että nämä "takamaksut" suoritettiin sille erään .
sveitsiläispankin välityksellä. ,
Kysymys ei liioin ole mistään pikkukähvellyksestä, sillä Olin
Mathiesonin vuosimyyntien kerrotaan nousevan lähes miljardiin dol­lariin
ja yhtiön palveluksessa on 39,000 ihmistä. Yhtiö toimii myös
monella eri alalla: sen tehtaissa tuotetaan teollisuus- ja maatalousko­neita,
kemikaaleja, jäätymättömiä nesteitä, lääkkeitä, monenlaisia säi­lytysastioita,
alumiinia ja alumiinituotteita, messinkiä ja messinki-tuotteita
sekä metsästysaseita ja-ammuksia.
; Tällaisen jättiläisliikkeen vakituisessa palveluksessa on komppa­nia
hyvin palkattuja lakimiehiä ja muita asiantuntijoita joiden tehtä­vänä
on huolehta siitä, että liikekoneisto toimii moitteettomasti.
Mutta kuten sanottu, suurpääomalla ei ole mitään isänmaalli­suutta,
sillä sen uskontunnustuksena on, "oikein tai väärin, kokoon
käärin".
Toisinaan tekevät tällai-setjättiläisyhtiötkin sellaisia vikapistoja,
että joutuvat tekosistaan vastaamaan. Mutta silloipkin niiden etuna
on perin lievät sakkotuomiot, sillä esimerkiksi tässä tapauksessa on
mainittu $30,000 sakko kuin pisara valtameressä.
Taloudeilfeet kiitokk^et
i i i i l i i i : ; : : !
Noskova. — Neuvostoliittolainen tärkeän kriteerin. HÖn kirjoitti sli^
tal9us*iieiteilijä ^ev G^tovskf pn ar
vpstellut jmkarasfi j^merikkafatsen
aikakausjiehden Timen julkaisemaa
artikkelia "Venäjä Qttaa oppia kapi
taUsteilta".
Täss^ artikkelissa vakuutetaan,
jettä Neuvostoliitto muka ennen pit­kää
hylkäsi sosialistisen talojiiselä
mänsä p,er,us,teet ja m^rxilaislenini-
Iäisen talousteorian perusprinsiipit
ja siirtyisi kapitalistiselle ppbjalle.
Vastatessaan' pmelle Izyestijan
palstoilla Lev Gatoyski niinitt|iä tä
tä olemusta -'mitä järjettQminimäk
si" ja jUiusuu, että artikkelissa "on
esitetty se klassinen'arguinenttiva
likoima, jonjta lasketaan vaikeutta
van tieiämättömiin ihmisiin".
Timen vakuuluksep mukaan
marxismi kieltää taloudellisten kii
hokkeiden psuuden sosialisniissa
Koska NeuvQSjtoliitQssa tarmojkkaas
ti etsitään keinoa, millä sellaisia kii­hokkeita
voitaisiin vahvistaa, pn se
todistuksjenä koko marxilaisen ta.
louskäsityksen vararikosta.
"Aluksi marxismin nimiin pan
naan vakaumuksia, jollia ei ole sen
kanssa mitään yhteistä. Sitten kun
näille pilapiirrosmaisille keksinnöii
le ei näytä löytyvänkään sijaa Neu
vostoliitossa, selitetään; että itse
marxismi on jo kukistettu", — kir
joittaa Gatovski.
Leniniläisellä periaatteella, että
työntpkijät ovat aineellisesti kiin
nostuneita tehdaslaitostensa kor
keistä saavutuksista, on enslarvoi
nen merkitys sosialistisessa ja kom
munistisessa rakennustyössä. "Jn
Jos tätä periaatetta vastaan onkin
meillä käytännössä joskus rikot
tu, niin se ei ole tapahtunut marxi-lais-
leniniläisen teorian vaatimuk
sesta, vaan vastoin sitä."
Se, että Neuvostoliitossa lisätään
voiton merkitystä; tehdaslaitoksen
työn laadun osoittajana sekä kiihok
keena, on Timen lausunnon mukaan
"kommunismin erään perususkon
tunnustuksen. kaunopuheisin fiasko
nimittäin sen, että voiton kiihoke
on sinänsä pahasta ja ettei sitä tar
vita yhteiskunnan koneiston toimin
nassa".
Gatovski muistuttaa, että Lenin
näki voitossa, teraslaitosten työn
efektiivisyyden poikkeuksellisen
tä, miten ehdottoman välttämätöntä
"on pyrkiä siihen, että valtion Jo
kainen yritys toimisi tappiOtta Ja
voitolta".
"Valitettavasti ei meidän talous
tieteellisessä kirjallisuudessamme
eikä myöskään käy tunnossa voittb
ole saafiut:lähestul|cpo,i|k^an sille
kuuluvaa sijaa. Mutta s(e, että Neu
vostoliitossa pfi omaksuttu'kova lih
Ja näiden puutteiden poistamiseksi
ja voiton merkityksen korostami'
seksi, iherkitsee vain hyötyä isosia
listiselle taloudlclle", totpaa Gatov
ski.'
Neuvostoliitossa on omaksuttu
Ijnja, jojca tähtää teollisuus- ja liike
yritysten~välisten suoiien" yhteyk
sien kehittämiseen ja' tuotanlo-oh
Jclmien sekä kysynnän kiinteäni'
pään kytkemiseen toisiinsa. Timen
mukaan tämä uudistus ei tule jät
tämään "ktyeä kiven päälle Neuvos
toliiton taloudellisesta rakcnnelmas
ta".
Ja kuitenkin sosialistisen kaupan
perusfunktio on tuotannon ja ky
synnän, tuotannon ja kulutuksen vä
linen kiinteä sqhdc. Tuotannon ke
hittäminen kuluttajien tilausten mu
kaan Jii Joustuvampibn hlnnaninup-dostusmenetolmien
sovolluttis Jp|i
tavut sosialistisen suunnitpliDjaia
Ipuden jujittumUÖon. Nämä mene­telmät
Tiopeuttuvat iuv^runviiititoä
kiihdyttävät tuotteiden laadun pura
nomistii JH auttavat kohottamaan
knnHun hyvinvoJntlu, — kirjoittaa
Gatovski.
Time vakuuttaa, eitä kauppatne
nctclmicn kehittyminen ja voiton se
kä taloudellisien kiihokkeiden roo
!in vahvistaminen Neuvostoliitossa
merkitsevät luopumista keskitetystä
suunnittelusta ja'I antaoiumista
markkindiden edustamalle luonnon
voimalle.^ .„
"'•Kysyriiyjv on aivan niuusta, —
osoittaa Gatovski, — keskitetyn
suunniHHun yhdistämisestä teh
dasloitosten taloudellisen aloiteky
vyn kehittämiseen ja taloudellisten
kiihokkeiden vahvistamiseen". Tällä
tarkoitetaan sitä, että keskitetty
suunnittelu vapautuu tuotannon yk
sityisKohtaisesta säännöstelystä ja
voimavarojen jakelusta ja. että se
tulee yhä enemmän nojautumaan
taloudsllisilh kiihokkeisiin. Tämä
taas tekee keskitetyn Suunnittelun
entistäkin tehokkaammaksi.
Eurooppaan eurooppalainen
väritelevisiojärjestetfliä
Ranska ja Neuvostoliitto ovat al­lekirjoittaneet
Pariisi-ssa sopimuk­sen,
jonka mukaan Neuvostoliitossa
ryhdytlän . välittömästL valmista
maan ranskaiais-italiaiaisena yhteis
työnä kehitettyä kuvaputkea värite­levisiota
varten. Tämä sopimus täy
dentää Ranskan ja Neuvostoliiton
kesken Pariisissa maaliskuun 22
päivänä solmittua sopimusta, Jonka
mukaan asianomaiset maat ryhtyvät
yhteistoimintaan ranskalaisen SEC
AM-väritelevisiojärjestelmän käy
tänlöönottamiseksi.
Moleminat sopimukset on allekir
joilettu ranskalaisen CTFtelevisio
yhtymän ja Neuvostoliiton televisio
elimen kesken. Tarkoituksena on
saada väntcrevisiolähetykset käyn-
"ASEKAUPPA KAIKKEIN
PARAS KAUPPA'
YK on Julistanut Etelä-Afrikan
liittovaltion aseidenvientikieltoon.
Joulukuussa 1963 Turvallisuusneuvos­to
teki yksimielisen päätöksen stra­tegisten
tarvikkeiden tolmitusklellosta
samaan maahan .Englannin konser­vatiivinen
hallitus, Joka kyllä erikois-komiteassa
esitti omia varauksia, lu­pasi
toista vuotta sitten lopettavansa
aseiden viennin kunhan siihen astiset
tilaaikset on saatu toimitetuiksi. Sitä
ennen Englanti toimitti Etelä-Afri­kalle
varsin suuria ase-eriä, etenkin
sotilaslentokoneita .Viime lokakuussa
valtaan astunut labour-hallitus on
toistanut lupaukset aseiden viennin
lopettamisesta — sitoumukset on täy­tetty.
Mutta Etelä-Afrikkaan virtaa jat­kuvasti
aseita Lontoolainen Observer-lehti
kertoo yksityisistä asekauppiais­ta,
Joiden kautta Etelä-Afrikka ostaa
i "lähes rajattomasti" aseita/Eräs näis­tä
välittäjistä oh 67-vuotias lontoo­lainen
liikemies Clem Pumcss, Joka
on lehder.e kertonut .että Etelä-Af ri­kan
hallituksen ja asetehtailijaln vä­linen
porras on "miltei valmis". Eräs
aseiden kulkutie^ alkaa Belgiasta Ja
kulkee Nicaraguan kautta Etelä-Ame­rikassa,
missä aseet viipyvät muuta­man
viikon ennen kuin ne kuljetetaan
Etelä-Afrikkaan. Tämä kiertotie tar­vitaan,
koska Belgia on Eng<lannin
Hailia lupautunut noudattamaan asei^
denvientikieltoa .Jotta (Belgiasta voi­taisiin
viedä aseita tarvitaan kolmanr
nen "ystävälllsmielisen" valtion tilaus
— tässä tapauksessa se on Nicaragua.
Asetilaus, Jonka sanotaan olevan osa
10 miljoonan puntaan nousevasta pit­käaikaisesta
toimituksesta, maksetaan
Sveitsin pankkeihin sijoitetuilla va­roilla.
Toinen asekaupan laitamilla oleva
asiantuntija Tommy Steelen manageri
- ^'Samat kansalaisoikeudet"
- Parlamentin uuden istunnon avajaistilaisuudessa viime maanan­taina
tfSitet:yssä ohjelmapuheessa luvataan, että-hallitus ehdottaa kan­salaisuuslakiin
muutoksen, jonka "perusteella- kansalaistuneet cana-.
dalaiset saavat samat oikeudet Canadassa syntyneideji kansalaisten
rinnalla". - . , "
Se on hyvä ja ^^ajankohtainen ehdotus. ^
Toistaiseksi meidän on kuitenkin odotettava yksityiskohtaisempia
tietoja siitä, minkälaisia muutosehdotuksia hallitus on suunnitellut.
Mutta mitä tahansa muutoksia suuren korjauksen tarpeessa ole­vaan
kansalaisuuslakiimme ehdotetaan, ne eivät vastaa lähestulkoon­kaan
tarkoitustaan, ellei samalla lopeteta lakivoimaisesti sitä poliittista
syrjintää, mitä on tähän asti harjoitettu kansalaisoiköuksien' hiyöntä-misessä
niin sanottuja "väärin ajattelevia" kohtaan.
-• -Kansalaisoikeudet on kielletty tuhansilta kunniallisilta henkilöiltä
^ain sen vuoksi kun jotkut ennakkoluuloiset poliisiviranomaiset ovat
intaneet sellaisia tietoja, että nämä anomuksen esittäjät ajattelevat
poliittisista asioista toisin kuin arvon poliisi. Sadoilta henkilöiltä on
kielletty, kansalaisoikeudet vain siksi kun joku ilkeämielinen henkilö
qn joko henkilökohtaisen "kaunan" vuoksi tai joistakin muista sa­manlaisista
; "syistä" esittänyt vai
heellisia syytöksiä heitä vastaan.
Kaikkein kurjinta on se, että täl­laisilla
"perusteilla'' syrjityksi tul­leella
henkilöllä ei ole ollut min­käänlaista
vetoomusmahdollisuutta
väärinpeluun kohteeksi joutumises­taan.
Mitä tässä tarvitaan on se, että
myönnetään lakivoimaisesti kaikille
henkilöille ilmainen vetoomusoike­us
silloin jos he olettavat, että heil­tä
on mielivaltaisesti ja aiheetto­masti
kansalaisoikeudet evätty. Ja
tähän vetoomusoikeuteen tulee kuu­lua
se,, että heillä on mahdollisuus
vetoomusoikeudessa kohdata kas­voista
kasvoihin "syyttäjänsä" niin
että valheelliset syytökset voidaan
kumota ja kerta kaikkiaan lopettaa.
32-vuotias John Kennedy on puoles­taan
kertonut lehdelle yrityksistä Jär­jestää.
asekuljetusta Panaman kautta
Arvattavasti on Joukko inuita Väli-
Ja Etelä-Amerikan maita mukana
karusellissa. Suomalaisten asetoimi­tusten
Etelä-Afriickaan on sanottu
päättyneen YK:n päätöksen mukai­sesti,
mutta onko varmaa ettei myös
suomalaLsla aseita kulkeudu näiden
väliportaiden kautta Verwoerdin m-l-tuun.
Päivän anekdootti Etelä-Afrikasta
kertoo Län.si-Sak.san sanomalehti-atashean
Rudolf Enistin pieksemi­sestä
henkihieveriin Pretoriassa. Atta-
.shea oli lähettänyt Verwoerdin Die
Tran.svaalcr-lehdelle oikaisun lehden
vältettyä, että "miljoonat länsl.saksa-laiset
rukoilevat .salaa Etelft-Afrlkan
puo'.csta". Ernst esitti vastineessaan,
ettei Län.si-8ak5a hyväksy ideologioi­ta.
Jotka "Ovat tuottaneet tuhoa meil­le
Ja miljoonille kanssaihmisillemme".
Ernst sai lukemattomia uhkauskirjei­tä
Ja lopulta hänet hakattiin sairaala-kelpoiseksi
aivotärähdyksen saaneena.
Atashean ura Etelä-Af rikassa lienee
päättynyt.. Hänen kunnioitettava
esiintymisensä oli muutenkin turha:
Jos eivät miljoonat länslsaksalaLsct
olekaan rotuopin kannattajia, niin
kuitenkin kyllin monet. Jotta Dlc-
Transvaalcr-lehdcllä oli katetta väit­teelleen,
HA.
(iin SECAM-järjcstcimän pohjalla
vuonna 1967.
Euroopassa ja samalla koko maa­ilmassa
käytäntöön otettavasta väri
televisiojärjestelmästä on ollut
käynnissä ankaraa kamppailua
rankalaisen SECAM-, amerikkalai
sen NTSe (Radio Corporation of
-America) ja iSnsisaksalaisen PAL
(Telefunken) järjestelmien kosken.
Amerikkalainen RAC-yhtymä on
syksystä lähtien käynyt voimakasta
propagandataistclua oman järjestel
mänsä puolesta. Sen agentit ovat
vierailleet propagandakulkueincen
mm. kaikissa Euroopan tärkeimmis
sä keskuksissa mm. Moskovassa.
Lontoossa ja Milanossa. -
Pelissä on kysymys, paitsi tieteel
lis-teknillisestä ja poliittisesta arvo
vallasta, suurista taloudellisista ar
voista. RAC:n johtaja David Sar
noffin aiTion mukaan Euroopassa
myydään väritelevisioiähetyksiin
siirryttäessä lähimmän viiden vuo
den aikana npin 7 miljoonaa- väritä
Icvisiovastaanotinta, Jptka edustayat
noin 5 miljardin dpUarin, arvjolsift
kauppoja^ Tämän lisäksi arvioi joh
tajäSarnoff, mikäli RACjarjestfel
mä hyväksyttäisiin Euroopassa, että
Etelä Amerikan, Aasian ja Afrikan
väritelevisiomarkkinat putoaisivat
automaattisesti anierikkalaistensy
Jiin.
Ranskan Ja Neuvostoliiton no
peasti solmitut, vaikkakin jo kauan
yhdessä valmistellut sopimukset te
kevät tyhjäksi amerikkalaisten suun
n.telmat monopolin valtaamiseksi
ensi vaiheessa Euroopan ja myö­hemmin
koko maailman väritelevi
siomarkkinoilla.
Lentolinja Länsi-
Saksa—-Moskova
Bonn. — Länsi-Saksan ulkominls^
tcri tn Gerhard Schröder on hyväk
.synyt suunnitelman Länsi Saksan ja
Moskovan välille perustettavasta
lentolinjasta, ilmoitettiin Bonnissa
torstai-iltana.
Lennoista huolehtisivat länsi-sak
salainen lentoyhtiö Lufthansa ja
ncuvosioliittolaincn Aeroflot, ja nC
aloiteltaisiin toukokuun puoliyälis
,sä. • •
Tilatkaa Vapaus!
Takholma; 4 4 t e e nyt tjji^jg
ehdotusta. }^iilii^^mnir Jä emien
kiiin se on tehty, ^iohdotiiksen yk­sityiskohdista
voida i-sanoa 'mitääii
??no' Ruotsin: pfäiministeri Tfige
Erlander, kt^mmentoidessaan yijsijä
senisen«,yaltionkgii]U^an^ #
joka jätettiin .oikeushiinisteriHer
man Klingille ja jossa ehdotetaan
25 , miljoonan, kruunun suuruista
vuosittaista avustusta valtippälyillä
0dU8|:^tuina oievieA;p^pilteiäen «a
nomaiehdiile/ . t „
Olen! henkilökohtaisesti sitä
mieltä, ettäphdotus on periaattees
33 oikea. .On laestaan selvää, että
jotakin on t^htävl lehi)isjtdn monp
polisoitumisen estämiseksi, hän sa
noi. • ' , V
— Vi61ä ei ole selvää kuinka ehdb
tus tulla^n^ iopulljsesti; muotoile
maan. Ehdotus lähetetään nyt vä^
liokualaani ja e^ltetääi^" valtiopöi
ville 15.'toukokuuta mennessä.
-77 KeskMstapuplqpessa olemme si
tä micltäi että lehdistölle ön myön
ncttävä avustusta mutta se olisi kyt
kettäyä i)uolueiUe annettavaan tu
keen, sanoi pt^oluech kansansadusta
ja Toisten'Bengtson.
Aina. on oleijoassa tietysti vaara
että lehdet joutuvat riippuvaisiksi
puolueista, ja sen johdosta täytyy
vaatia, että avustus ei saa es^lää leh­tiä
omaksumasta omaa asennetta eri
kysymyksiin.
-—Komitean fisitiämä ehdotus ei
ole ykjsmomasn mieletön, vaan sc
on jopa vaarallinen vapaalle mieli
pitecn muodostukselle, sanoi oikeis
ton johtaja, .professori Gunnar
Heckscher. Lehdistöllä on oltava
mahdqllisimnian suuri liikkumisva
paus, lai muutti) joudutaan siihen
että tuetaan sellaisia lehtiä, joista
pidetään niiden lehtien kustannuk
^ella. Joista ei pidetä, hän sanoi. On
erittäin vaikeata sanoa, aikooko oi
keisto perustaa avustuksen saami
seen tarvittavan rahaston, jios ehdb
tus hyväksytään. Jos kaikki muut
ottavat avustuksia vastaan, on vai
keata olla jalomielinen ja kieltäy
tyä tuesta, hän lisäsi.
— Puolueelle, joka on taloudelli
sista syistä pakotettu julkaisemaan
pää-äänenkannattajaansa vain ker-ran
viikossa; kun se vielä jokin ai
kB sitten ilmestyi joka päivä, on
"lehtikublema", It^rvas todellisuus
sanoi kommunistiäen' puolueen joh
taja C. H. Hermansson lausunnos
f aan. Tjijioudelliset to}mi|)taedelly-tylbet
<wBt i(eikentyneet'viiiA^ ATUO--
sinaqseiden. pienten ja keskisuur
Ien lejitien kohdalla.; Painamiskus-tannuj^
et ovat nousseet, paperi on
kallistunut ja : jakelukustannukset
9vatj3j)juvasti nousseet. Remokra-tian
edun mukaista on, että kaikki
tärkeimmät mielipidesuunnat voivat
olla edustettuina lehdistössä, hän
sanoi.
. Kansaipisten oikeus Valita vapaas­ti
lehtensä kuuluu' demokratian pe­rusoikeuksiin
ja ne ovat uhattuina
lentiyritysten monopolisoituessa.
— i^ansanpuoiue vastustaa jyr
k^stj valtion lehdistölle myöntämää
avustusta; joka vaarantaisi sanoma­lehtien
riippumattomuuden, sanoi
kansanpuolueen puheenjohtaja
prafessori Bertil Ohlin. Stöck^-
holmsTidningefnin ammattiyhdis
tysten keskusliitolta saamien avus
tpsten. jatkuva lisääntyminen leh­den
tappioiden peittämiseksi on. yh­tenä
/pääsyynä lehdistöavustusten
esille ottoon. Emme voi löytää mi­tään
järkevää syytä sille, että ve­ronmaksajien
olisi tästä lähtien ase
(nttava liiton tilalle ja maksettava
sosiaalidemokraattisen lehdistön ra-t^
oitus, hän sanoi.
JUONESSA
SANOMALEHDISTÖN
avustusajatus tyrehtyi tämän vuo­den
alussa budjettikeskustelun yh­teydessä
lähinnä kokoomuksen se
kä suomalaisen ja ruotsalaisen kan
sanpuolueen taholta tulleeseen ar­vosteluun.
Asiasta oli tiettävästi koko viime
syksyn neuvoteltu eduskuntai-yhmis-gä.
Näissä neuvotteluissa kaavailtiin
10 miljoonan markan suuruisen a
vustussumman jakamisesta puolue
lehdistölle eduskunnan voimasuh
teiden mukaisesti.
Avustuksista käydyn keskustelun
aikana pääministeri Johannes Viro
lainen käytti puheenvuoron, jossa
hän ilmoitti, että "avustuskysymys
on kyllä sen arvoinen, että sitä kan­nattaa
tutkia'. Sen sijaan päämi
nisteri Virolainen kielsi luvanneen­sa
omr.sta tai hallituksen puolesta
avustusmäärärahaa puoluelehdistöl
le.
Budjettikeskustelun aikana arvos­telivat
muiden hallitusryhmien
edustajat kaavailtuja suunnitelmia
ja viittasivat valtiontalouden vai­keuksiin.
:
120M m VUODESSA
TrELMMmOMUUKSI^^^
Geneve. ••— y hdysvallpissaj vuonna
1963 ' tieliik^n^onnetU^Aiuuicsissa
surmansa saaneiden määrä oli hie
män yli puolet'Eiiroppassa .s^irman
sa saaneiden.määrästä, ilmenee V-K:
n Euroopan talouskomission EC-E:
n liikennetoimikunnan julkaise
masta katsauksesta.'
Katsauksen mukaan Vhdysvallois
sa sai vuonna 1963 noin 43,400 ih
mistä .«surmansa ja Euroopassa arvi
olta BO.OOO.
Eroavuudet Yhdysvaltain ja Eu­roopan
niaiden välillä johtuvat etu­päässä
siitä, että Yhdysvaltain maan
tieliikenteestä puuttuvat lähes täy
sin moottori- ja polkupyörät, ilme
nee katsauksesta.
Katsauksessa todetaan edelleen,
että Euroopan teillä loukkaantui sa­mana
vuonna 1,7 miljoonaa ihmistä
vastaavan luvun oltua Yhdysvallois
sa 1,Ö miljoonaa:
Tuhoisimmaksi koituivat liikenne
onnettomuudet Euroopan maista
Länsi-Saksassa, jossa 14,166 ihmistä
menetti henkensä ja 408,955 louk
kaantui. Seuraavalla tilalla oli
Ranska, 10,027 surmansa saanut ja
24o,95f loukkaantunutta, ja kolman
Icna Italia, 9,839 ja 230,759.
pohjoismaissa vaativat liikenne­onnettomuudet
eniten uhreja Ruot­sissa,
jossa 1,121 ihmistä, menetti
henkensä ja 22,422 loukkaantui.
Sitä ja tätä
PUISTOSSA
Neiti: — Saanko istua polvellenne?
Heara: — Niin mutta . . . onhan
penkillä tilaa.
Neiti: — On, mutta se on jUuri
maalattu.
MUOTI MUUTTUI
-^Kiinnostavatko muotilehdet teitä,
Toivonen?
—On hyvä tietää missä taskut pu­vuissa
kulloinkin ovat.
SALAISESTI
— Voiko olla rakastunut kahteen
mieheen samanaikaisesti?
— Ei, Jos miehet sen titävät.
YHTEENLASKU
— Tämän porsaankyljyksen hinnan
mukaan on minun porsaani $1,500
arvoinen.
PÄIVÄN PAKINA
1# MISTÄ NB TULEVAT"
Maailman toljauksia seuratessa
tuntuu nykyään, että pötypuheilla
on sittenkin suuri vaikutus, vaik­ka
sanotaany- että "valheen sijvet
eivät kanna kauaksi*T ^
Ottakaamme esimerkiksi Viet­namin
tapahtumat ja erikoisesti
Yhdysvaltain ilmapommitukset^
.. PohjoisVietnamia vastaan.
Keskustellessamme tässä päivä­nä
. muutamana erään sudburylai-sen
ystävämme kanssa maailman
asioista yleensä tuli puhe myös
vältalehtien uutistietojen luotetta-vaisuudcsta.
Hän kiinnitti huomiota Ottawan
ja erikoisesti VVashingtonin väitök­siin,
että ilmahyökkäykset Pohjois­Vietnamia
vastaan ovat "oikeutet­tuja"
sillä perusteella kun Etelä-
Vietnamin Vietkong-sissit saavat
aseita Ja muutakin apua Pohjois-
Vietnamista.
Tällainen "oikeutus" on tieten­kin
tuulesta temmattu, sillä vaik­ka
asia olisikin niin. että Etelä-
Vietnamin asukkaat saisivat apua
oman maansa pohjoisosan kansa­laisilta,
niin mitä se amerikkalai­sille
kenraaleille ja muille viskaa­leille
kuuluu? Asia olisi tietenkin^
toisin, jös sisälflssotaa käytäisiin
Yhdysvalloissa ja vietnamilaiset
sekaantuisivat siihen joko puolel­ta
tai toiselta. -
Asiat ovat nyt kuitenkin siten,
että sisällissota on käynnissä Viet­namissa,
tuhansien mailien päässä
Yhdysvaltain rajoilta. Jenkeillä ei
ole kerta kaikkiaan mitään asiaa
sinne.
Toisaalta on kuitenkin todistettu
pätevästi, että Etelö-Victnamin sis­sit
saavat aseensa suurimmalta
osalta Yhdysvalloista, Ja vain suh­teellisen
pienen määrän Pohjois-
Vietnamista Ja muista sosialistisis­ta
maista.
Vietkong sissit ovat saaneet "so­tasaaliiksi"
näitä amerikkalaisia
aseita Saigonin komennuksen alla
olevilta sotilailta, jotka 'eivät ;ker-ta
kaikkiaan halua taistella sisse­jä
vastaan. Sissit ovat saaneet asei­ta
"lahjaksi" Saigonin sotilailta
jotka karkaavat sissien puolelle
heti ensimmäisen tilaisuuden saa­tuaan.
Sissit 9vat ,saaneet liiitä
aseita Saigonin ostettavilta ja mak­settavilta
virkailijoilta, jotka ha­luavat
salakaupallaan rikastua
mahdollisimman nopeasti.
Mutta huolimatta siitä, miten
VietkOhg sissit ovat niitä aseita
SUgonin miehiltä ja välittömästi
myös amerikkfliaisllta^^Tieuvonan-tajilta''
saaneet, ne ovat sittenkin
amerikkalaisia aseita.
Juuri tässä yhteydessä onkin
syytä kysyä, mistä ne aseet todel­la
sisseille tulevat?
CGF-puoIlteen Ontarion jaoston
entinen joljtaja, torontolainen la­kimies
Edward JölIiffeHilpnittl
maaliskuun lopulla Windsorissa
pitämässään puheessa huomiota
tähän kysymykseen.
Hän sanoi valtapiirien "harkit­tuja
valheita" olevan esim. siinä
uutistiedossa missä sanottiin Sai­gonin
miesten kaapanneen 30,000
ampuma-asetta Etelä-Vietnahiin
sisseiltä. Jolliffe sanoi tämän uu-tistiedon
vikana olleen sen. ettei
Siinä mainittu sitä tosiasiaa, että
vajaa 200-näistä aseista oli lähtöi­sin
sosialistisista maista. Toisin sa­noen,
ne olivat miltei kaikki ame­rikkalaisia.
Ja tässä on eräitä muita tositie-toja:
Associated Press tiedoitti maa­liskuun
17 pnä että Etelä-Vietna­min
Vietkong sissit valtasivat vii­me
vuonna Saigonin (lue USAn)
miehiltä 13,700 ampuma-asetta.
Sissien kaappaamien aseiden jou­kossa
on yhdysvaltalaisia .50-kali-berisia
konekivääreitä, joita voi­daan
käyttää myös ilmatorjunta-aseina.
Vietkong valtasi saman uu-tistiedon
mukaan viime vuonna ai-nakin-
kaksi3.2 tuuman kranaatin­heitintä
jne. _
Tosiasiat ovat äärettömän itse­pintaisia
ja ilmeinen tosiasia on
tässä yhteydessä se, että Vietkong
sisiSit saavat valtaosan aseistaan,
ammuksistaan ja muista tarvik­keistaan
Yhdysvalloista, vaikka ne
tulevatkin sissien käsiin kierto­teitse,
Saigonin taisteluhalutto-micn
sotilaiden tai lahjottavien
virkailijain käsien kautta.
Jos mitkään niin väitökset Pph-jois-
Vietnamin aseavusta ovat
USAn pommituksien oikeuttami­seksi
mihinkään kelpaamattomia
jorlnoita — jotka tunnetaan vaU
heiden ja vääristelyjen nimellä.
— Känsäkoura.