Vapaus, November 3, 1925

              gAlEKIEN MMFTm MmRAATMAT YHfElSRINTÄBfAAN! in TYÖMJSTEN JA TALONPOKAIN EÄSUN HALLlTUSYALTAt
Työ\^en vapautus tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
No. 128 —1925 Federated Pressin j&sien.
<L 7
Vain järjestyneenä joukkona
voi työväeiiluokka voittaa!
Tiistaina marrask 3 p^^Tn^jNov. 3rd, 1925 IX Vttosik.~-¥oL IX
Konservatiiveja valittu eninimän. 8 nykyistä
kapinettiihinisteriä, m. m. päämin. King,
jäänyt valitsematta. Ainoastaan 2 työ­läisten
.ehdokasta valittu
Pusstta uusista vadeista
Toronto. — Tähän mennessä saa­tujen,
vielä- epätäydellisten tietojen
perusteella voidaan sanoa, että tors­taina
toimitetuissa Cana4an yleisissä
parlamenttivaaleissa tiili valituksi
116 konservatiivia, 100 liberaalia,
21 edistysmielistä, 2 työläisten jai 1
itsenäisten edustaja.
Princa Edward blandissa valitsi­vat
konservatiivit 1, liberaalit 2
edustajaa j a yksi paikka bn epä­varma;
New Brunswickissa konser­vatiivit
10 j a liberaalit 1; Nova
Scotiassa konnservatiivit H - j ä . l i ­beraalit
3; -Quebecissa konservatii­vit
4, liberaalit 60 j a itsenäiset 1;
Ontariossa konservatiivit 69, libe­raalit
11 j a edistysmieliset 2; M a -
nitobassa konservatiivit 7, liberaa­lit
2, edistysmieliset 6 j a työläiset
2; Saskatcheviranissa liberaalit "14,
edistysmieliset 5 ja;' epävarmoja
paiidcoja 2; Älbertässa konservatii­vit
3, liberaalit. 4, edistysmieliset 7
% epävarmoja, paikl^oja 2; B r i ^h
Columbiassa konservatiivit 10, libe-raaljt
3 j a edistysmieliset 1; Y u -
koniäsa konservatiivit 1.
Kuten ylläolevista numeroista käy
selville, eivät konservatiivit ole saa­neet
ehdotonta, enemmistöä, ollen
heillä ainoastaan 116 j a niuodos-taakseen,
ehdottoman :€n^mmistön
245 edustajapaikasta, täytyisi heillä
olla vähintäinlijin 123 edustajapaik­kaa.
' .
Ootaribssa konservatiivit saaaedt
loistavan voiton • , v
Toronto. — Aiftoastäan kaksi ker­taa
aikaisemmin koko liittohallituk­sen
historiassa ovat konservatiivit
saaneet Ontariossa niin loistavan
vaalivoiton, kuin tällä kertaa. Kon­servatiivit
valtasivat kaikkiaan 33
uutta edustajapaikkaa, joihin l u ­keutuu
8 nykyisen kabinettiministe­rin
paikkaa, nim., päämihisteri K i n ­gin,
rautatieministeri Crrahamin,
kauppaministeri Low'nj siirtolaismi-nisteri
Gordonin, työministeri M u r -
dockin, valtiosihteeri Fosterin ja
"kahden salkuttoman ministerin, M a s -
seyn jä Harleyn paikat.
Ainoastaan •kaksi työläisten eh­dokasta
on tullut valituksi, • Niistä
on toinen Heaps, Winnipegistä. Toi­sen
nimestä e i . vielä ole tietoa.
Simpson Torontossa j a J . B . Mac-
Lacklan Cape Bretonissa ovat kum­pikin
mehettäneet vaalisijotusrahan-sa,
kun eivät saaneet tarpeeksi suur­ta
äänimäärää. '
Puhetta uusista valeista
/Vancouver. — K u n konservatii­vitkaan
eivät saaneet ehdotonta
enemmistöä vaaleissa, kirjottaa tä­käläinen
Sun-lehti senjoridosta seu­raavaa:
"Jos Canada haluaa välttyä nel­jälle
taholle kallistuvasta kompro-missihallituksen
kirouksesta, täytyy
uudet vaalit toimittaa ilman viivyt­telemättä."
• .
Päämtnitteri odottaa kylmäverisesti
Ottawa. — Pääministeri K i n g on
kieltänyt sellaisten, huhujen toden­peräisyyden,
että hän muka olisi
päättänyt esittää ^ erohakemuksensa
^ Canadan kenraalikuvernöörille.
" K u n kaikilta puolilta . on saatu
täydelliset tiedot, aion miriä neuvo­tella
asiasta kenraalikuvernöörin
kanssa, j a senjälkeen ilmottaa, m i ­tä
aion tehdä."
"Varat kansan hankki­mat,
ovat menneet^
ftaikki.. " -
Montreal. — Talven lähestyessä
j a köyhäin ihmisten miettiessä,>>riif-ten
voivat hankkia perheelleen läm­pimiä
asuptoja, lämpimiä vaatteita
j a kunnollista ravintoa, talven aika­na,
liikevat C.P.R:h osakkeen omis­t
a j a t hymyssä suin uutisia tuon l i i ­kelaitoksen
yhä Suurenevistä netto­voitoista.
Jo elokuulla saadun.Tiet-tovoiton
perusteella voitiin tehdä
johtopäätelmiä, että C.P.Rm netto­tulot
tänä vuonna tulevat nouse­maan
korkeammiksi ~ viimevuotisia,
j a kun syyskuun puhtaat tulot
osottautuivat 1,750,000 dollaria suu­remmaksi
viime vuoden syyskuun
puhtaita tuloja, niin olivat tämän
vuoden puhtaat tulot syyskuun l o ­pussa
jo y l i miljoonaa dollaria edel­lä
viime vuoden vastaavan ajanjak­son
tuloista. Tämän vuoden ensl-
•mäisen kolmen neljänneksen puh­taat
tulot ovat suuremmat, kuin
yhtenäkään . edellisenä vuotena sa­malta
ajalta sitten vuoden 1921.
Syyskuun k o k o n a i s t u l o t olivat:
18,909,071.92 dollaria, kokonaisme­not:
12,641,452.72 dollaria, puh­das
jäännös: 6,267,619.20 dollaria.
Canadalaisia rahaku-hinkaita
liittynee
Bescoon
T o r o n t o . : — A s i o i t a tuntevissa p i i ­reissä
selitetään, että kaikessa hil­jaisuudessa
käy^dään neuvotteluja,
joiden tuloksena tulee kolme cana-dalaista
fahakuningasta , liittymään
Bescon korporatsioniin. Siten saa­daan
korporatsiohiin ei ainoastaan
uutta pääomaa, mutta myös uutta
verta korporatsionin johtoon, ker­tovat
liikemiesten äänenkanriattajat.'
Työläisten kielelle käännettynä t a r -
kottaa se sitä, että verisen Bescon
harjottäma työväenjärjestöjen ja
njiden eturiveissä seisovain työläis­ten
vainoaminen ja murskaaminen
tehdään entistään tehoisammpksi.
Noista rahakuninkaista, j o t k a suu­remmassa
mittakaavassa pyrkivät
yhteistoimintaan Bescon kanssa» y k ­si
on huomattava sijotuspankkiiri;
toinen mohtrealilainen kapitalisti, j a
kolmas ollut yhteishommassa Bescon
karissa siitä saakka, kun Besco kor-poratsioni:
muodostettiin. ^
Onko Canadan järjestyneillä, mut­t
a hajallaan olevilla työläisillä m i ­tään
oppimista täkäläisten rahaku-ninkaitten
yhteenliittymisestä ja
voimainsa keskittämisestä?
Suunnaton armeija Kii­nassa
toimettomana
Peking. — Vakaya tilanne val­litsee
Honahin maalkannassa,'jossa
huonosti r u o W l ^ ' j a kuriton, liÖin
SOO.OOO miestä käsittaiÄ
srilyttää johtajiaan toimiijtaan.
Sotilaat valittavat, etteivät he ole
saaneet paikkaa pitkään aikaan ' ja
että useimmat heistä vielä; ovat k e ­sävaatteissa,
koska talvipnldmia ei
ofe saatavissa- ^sakkaat karsitätr
tavattomasti sotilaiden toimeenpane-
»ista takavarikoimiasta, raskaasta
verotuksesta,'sotilaiden ryöstöstä j a
rosvojen temmdlyksestä. Ankariin
toimenpiteisiin on jryhdytty väestön
pitämiseksi konferoffissa:
Yenäläinen tiedemies
estetty saapumasta
Yhdysvalto^iin
Moäkova. — Kuuluisa venäläinen
tiedemies, tiedeakatemian jäsen
prof. A b r a m J o f f e sähkötti keski­viikkona
'Berliinistä, että Yhdysval­tain
hallitus on kieltäytynyt häntä
Ylidysvaltoihin saapnmasta, vaikka
Rockefellerin instituutti , on häntä
pyytänyt saapumaan Yhdysvaltoihin
ja> hän on lupautunut kahden kuu­kauden
ajan tekemään Yhdysvallois­sa
tieteellisiä tutkimuksia.
Amtorg Trading korporätsioni on
sähköttänyt New Yorkissa olevaan
konttoriinsa vaatien selitystä kiellon
syihin. Mahdollisesti Yhdysvaltain
hallituksen on myönnettärä lupa
J o f f e l l e , joka on tiedemaailmassa
hjrrin tunnettu. v
PIJOLUSTUSLEHTEÄ ALETAAN
j JULKAISEMAAN
Chicago. —• kansainvälinen työ­läisten
pnolustusjärjesto alkaa pol­kaisemaan
kuukausijulkaisua, jonka
nimeksi tulee "The Labor Defenc-er".'
Ensimäinen numero ilmestyy
joulukuun 1 p. Jolkaison hinta on
$1 vuosikerta. Julkaisu käsittelee
lookkasotavankien asemaa.
PUOLUSTUSPUHEET OLWAy T|KRATTAIN LYHYET. LAUTA-KUILTA
HARKITäi A S ^ A YHDEN TUNNIN
Mitä nyt voitaijiiin tehda^
Yhdysvaltain piimikeus, Boston,
Mass. — Viimeipetf oikeuden istun­to
kuuluisassa Lillback-Eteenpäin
^ t u s s a ^ a l k o i lokak. 28 pnä muuta-
'^Ha''minuutteja jälkeen kello kym-nienenT
Oikeuden avaamisen jälkeen
alkoivat lakimiesten päättäjäispii-heet.
Molemmille puhujille mypn-si
tuomari aikaa yhden tunnin, ,
Ensimäisenä oli Eteenpäin liik­keen
puolustuslakimies
Taylorin paolustuspuhe
Puhuja alkoi eräällä vertausku­valla,
joka erinomaisesti sopi jut­tuun.
Hajotetun ajan takia täytyi
Taylorin kuitenkin viipymättä ryh­tyä
jutussa ilmenneisiin tosiasioihin
j a todisteluihin. Hän ensimäisenä
halusi' osottaa, että syyttäjä on
osottanut ankaraa vihamielisyyttä
j a häpäisevää puhetapaa, käsitelles­sään
niiden toimintoja, jotka omaa­vat
erilaisen katsantokannan kuift
hän. Tämän todistukseksi hän otti.
jutun, jonka aikoinaan Brooklynin
S. S. osasto oli nostanut Lillbackaa
vastaan j a jossa Lillback tuomittiin
maksamaan korvauksen Brooklynin
osastolle. Saman jutun perusteella
Taylor toi lautakunnalle ilmi, että
pastori Lillback omaa edesvastuutto-iman
luonteen kun e i hän edes r y h ­tynyt
todistamaan syytöksiään.
Tämän, jälkeen siirtyi Taylor se­lostamaan
niitä sanomalehtikirjotuk-sia,
j o i t a aikaisemmin oikeudelle oli
todistuksina esitetty, vaan joista
s^uri/osa oli syyttäjän taholta kiel­letty.
TöylÖi^^äitti' kfrjotukslen
psottavan heikkoa moraalia. Hän
toi esille seikkoja, jotka osottaVat,
että Lillback on itise' nämä kirjo-tukset
kirjottanut. Väitti uskovan­sa
kirjotukset täydelleen Lillbackan
kirjottamiksi. Hän mainitsi nsko-vansaj
että valamiehet tietävät, että
sanomalehdissä ei kirj oteta uudel­leen
niiden kirjotuksia, \jotka niihin
kirjotuksiaan lähettävät. Kirjotus-j
a latomakoneet tekevät virheitä,
mutta eivät kovin suuria.
Taylor selitti edelleen, että tämä
j u t t u ei ole vain juttu kommunis­mista
t a i sosialismista, vaan kysy­myksessä
ov^t eräät peruuttamatto­mat
vapaudet. Koko historia on
täynnä taisteluja. Niitä' kutsutaan
eri aikoina eri nimillä. Sosialismi
j a kommunismi .selittää koettavansa
kumota taloudellista yksinvaltaa.
Jos nämä ovat rehellisiä pyrkimyk­sissään,
niin rie ovat hyviä j a oikeu­tettuja
toimimaan. Mainitsi sivu­mennen
Englannin työväenhallituk­sen
olemassaolosta.
Taylor painosti voimakkaasti radi­kalismin
töimintaoikeutta. Hän toi
historiaa osottamaan, että jos maa­ilmassa
olisi aina ollut olemassa
vain konservatismin 'edustajia, olisi
maailman kehitys pysynyt paikal­laan.
Eteenpäin piyrkivät ainekset
työntävät konservatiivisetkin ainek­set
asemaan, jossa niiden täytyy o l ­la
myönteisiä kehitykselle.
Huvittavalla tavalla kuvasi hän
syyttäjälakimiehen kulkua edesta­kaisin
Kommunistisesta internatsio-nalesta
vasemmaan siipeen j a v a ­semmasta
siivestä Kommunistiseen
internatsionaleen. Ja kuitenkaan
nämä järjestöt, enempää kuin . so-vietitkään
eivät lähde liikkeelle
vain yhden pienen suomalaisen seu­rakunnan
tai sen pastorin takia, n i i -
tävahingoittaakseen.
Taniän jälkeen väitti Taylor, että
Lillback ei ole artikkelin johdosta
menettänyt mitään muuta kuin s i ­säistä
rauhaansa. Sellaisesta ei v o i ­da
tubmita minkäänlaista korvausta.'
Taylor kysyi valamiehfltä, luule­vatko
"hie kenenkään . nuoren tytön
tai vaimon vojivan tulla öikeaalaitok-seen
todistamaan ayoimesti salaisim-pia
asioitaan? Sellaista e l voitane
vaatia. Mutta oikeuden käynnin ai=^
kana on todettu paljon muuta.' P a l r
j o n sellaista, joka osottaa artikke­lin
olleen totuudenmukaisen. Bippi-kouluiän
hän mainitsi naisen vaaral­lisimmaksi
iäka. Painosti kasvatus­työn
vastoanalaisuutta.
Kun Taylor o l i kuvaamassa/ että
l i l l b a c k on vaikottannt opetuksel­laan
sen, että hänen oppilapsensa
ovat omanneet itselleen sosialistisen
maailmankatsomul^n, • keskeytti
häntä tässä k o h d a ^ syyttäjän l a k i ­mies,
Anderson.
Taylor muistuttijvalamiesten mie­liin,
että Lilibaclä on myöntäriyt
puhuneensa kirkossa piloja. Hän
väitti Lillbackan oUeeh siksi kauan
tässä maassa, että,»tietää mitä sana
" j o k e " t a r k o t t a a . "!
Raivaajassa julkaistu kirje, joka
on osotettu Mrs. ^Teräväiselle, sai
Taylorin huomion^osakseen. Hän
luki kirjeestä k^hti^, sekä' Raama­tusta'
51 psalmin, ilekä selosti mo­lempia.
Näillä tafitoi Taylor to­dentaa,
että Lillbt^k on kirjettä
kirjottaessaan oUiitiankarissa oman­tunnon
tuskigsa.
Syyttäjän asemqir pastorina on
erittäin vastuunalaiHen. .Olemmeko
me kyenneet osottamaan hänen ole­van
valheellisen, se jää lautakun­nan
ratkaistavaksi.; Taylor' lopetti
puheensa kauniiseön kuvaukseen,
valittaen (josta hän mainitsi pu­heensa
aikanakin )V'€ttä aika on riit­tämätön
puolustuspuheeseen. Tär­keitä
kohtia ön tyytynyt supistaa
kovin paljon. >>>
Tämän jäll^een p|^?ttiin pieni vä­liaika,
jonka i i u l u t l u a piti lakimies
Anderson syjrlospuliöen
Varsinaisen Joj^dannoh jälkeen,
teki Anderson selko;a radikalismin
propagandasta j a ^-sen oikeuksista.
Mainitsi tutkineensa ,kommunismia
j a tuntevansa senperinpohjin. Tä­män
jutun väitti:|[&|i'loppujen lo-
^puksi_^ ^^®^*"su.„«i
''tori Liirföc^aiTja^^)^ Ices-kmäisistä
suhteista.
Anderson selitti tieteen päässeen
niin pitkälle, että se voi selittää
elollisuuden kehittyvän . alemmista
muodoista. Mutta tiede ei voi selit­tää
elämän alkua. Uskonto' siis a l ­kaa
siitä, mihin tieteen voima päät­tyy.
Sanoi tutkineensa 20 vuotta
tieteitä, mutt.a ennen tätä aikaa hän
väitti kirkossa jo olleensa pitem­mällä.
Mainittuaan, että j u t t u on kom­munismin
j a uskonnon välinen k y ­symys,
hän luki Eteenpäissä julkais^
tusta artihjkelista ensimäisen syyte-kappaleen,,
osottaen sen uskontovas-taisuutta.
Artikkelin hän väitti k i r -
jotetun poliittisista vaikutteista ja
poliittisilla tarkotuksilla.
Luettuaan pitkälti 'artikkelia ja
selostellen sitä, lupaa Anderson osot­taa
sen todellisen tarkotuksen. Siksi
hän mainitsee uskonnon j a uskontoa
saarnaavan pastorin loukkaamisen j a
halventamisen.- Hän selostaa edel­leen,
että artikkelilla koetetaan osot­taa,
että pastori Lillback on järjes­tyneelle
työväestölle vastakkainen.
Brooklynin S.S. osaston osallisuutta
artikkeliin, painostaa Anderson niin­ikään.
^
Tämän, jälkeen hän tulee esitet­tyihin
todistuksiin. Väitti, että jos
pastori Lillback on ollut myöhäiseen
aikaan rippikoululapsehsa luona,
jolloin tämä oli puutteellisesti puet­t
u , niin tytön olisi pitänyt pukeutua
tai mennä nukkumaan. Rukoilemi­sen
yhteydessä käden -kaulalla olemi­nen
e i ole moraalitonta. Todistaja
on ollut pastorille vihamielinen po­liittisista
syistä. Lukuisista muista
todistuksista hän väittää, että niis-hä
ei ole ilmennyt initaäh todistet­tua
moraalittomuutta.
Mrs. Teräväisen suhteen hän se­litti,
että vaiinp on itse kieltänyt
pastorin koskaan koskeneen häneen.
He vain keskustelivat keskenään.
Teräväinen itse on todistanut a i ­na
oUfeensa huma^ssa j a että hän
itse on humalaisena pannut liik­keelle
huhuja pastorin Ja vaimonsa
suhteista.
Raivaajassa ' i u l k a i s t u n kirjeen
johdosta hän'osotti,ettätse oli ko-pioitti
BÖsialistihaalflla, .väitti että
kopioitsijat 4)tt«at t e l x a t t a n e e t polt-t
a i ^ n alkuperäisen kUrjeen.
/Anderson kavailv kuinka Raivaa­j
a ölilrilpajkva|{ike , tpiselle sano-zbalehdelle,
5 jfissäU^^enomistaja-na
j a johtavana Iteäl^na o l i pasto­r
i : LiUbacl^'^' K a A v s e t i ^ s t a kilpafli-j
a s t a B ä i i ^ j a ' -eal ns^oitanlaisen
^ e e i i jiilk^stayakse^ niin se
Hona' tekl«<v^dexBoa - j ^ t t | i d r -
jejutun olleen tahallisen tekopelin
(frame up) Lillbackaa vastaan.
L i l l k a c k on luvannut Teräväiselle
taloudellista apua silla ehdolla, että
Teräväinen lakkaa juopottelemasta.
Todistuksien hän väitti olevan puut­teelliset
siinä suhieessa, että oikeus­laitokseen
ei ole tuotu yhtään lasta,
joka olisi Lillbackaa kutsunut isäk-seen,
nimittäin ulkopuolella aviolii­ton.
Mrs. Pellikan todistuksen hän
väitti olleen erehdyksen. Väitti P e l -
likkaa avustetun Lillbackan kuvan
tuntemisessa. Mainitsi myös, että
kaikki todistajat, kuten Mrs. Musfb-nen,
Mrs. Y l i n e n j a Mrs. P e l l i k k aa
hoitanut sairaanhoitaja, joista Pel­l
i k k a on maininnut, ovat kuolleet.
Tämän jälkeen luki Anderson
useiden paikkakuntien nimiä Minne­sotassa,
jossa selitti omistettavan
Eteenpäin lehden osakkeita.. Nämä
ovat osastoja. Niistä e i ole saapu­nut
oikeuteen yhtään todistusta.
Puheensa lopun hän kbhdistl k u ­vaamaan
vahinkoa, jonka artikkeli
on ^uoitanut Lillbackalle. Lillback
on artikkelin johdosta menettänyt
luottamustaan j a kärsinyt siten pal­jon.
Samoin kirkko. Painosti jutun
vakavuutta j a kehotti valamiehistön
langettamaan tuomion, jossa korva­uksena
"$50,Ö0Q maksamisen mää­rääminen
Lillbackalle ei ole liikaa.
Puheiden jälkeen
ilmotettiin päivällisloma. Kello 1.66
astui taas valamiehistö oikeushuo-
Vaativat perinpohjaisia
muutO|ksia B. j€m'
kouluihin
Vancouver. Maakunnan kou-
??JU£g& ^e$äe«ji-;^ j a . i i H B i ^ ^ 4?5
min kes- hemmim Oikeussalissa valUtsi jän-nittynyt
mieliala j a kun tuomari J a ­koi
l a i l l i s e t neuvonsa valamiehistölle,
vallitsi salissa kuoleman hiljaisuus,
Tuomari Brew3ter puhui hitaasti
j a tarkoin harkiten. jokaista sanaa.
Hän mainitsi lainrikkomisesta j ^
siitä johtuvasta rankaisusta.' Sano­malehtien
suhdetta kunnianloukka­ukseen
hän selitti laajasti, osottaeA,
^että jos loukkaavaksi väitetty kirjo-tus
kyetään osottamaan ' todeksi,
n i i n kunnianloukkausta ei laillisesti
ole tapahtunut. Jos taas sitä on
tarkoituksella j a harkiten tehty, on
korvaus myönnettävä vaikka voitai­si
todistaakin kirjotukset.
Lukuisien laillisien pykälien ohel­la
hän m.m. mainitsi, että kunnian­loukkaukset
ovat liiadultaan ras>
kaammat, jos kyetään osottamaan
lehteä kustantavan laitoksen harjot-taneen
painostusta.
Poliittiset mielipiteet tuomitsi
tuomari sivuutettavaksi. Mainitsi
ristikuulustelussa siihen pyrkimystä
ilmenneen. Brooklynin osaston ja
Eteenpäin lehtiliikkeen taloudellisen
sukulaisuuden jätti tuomari vala­miehistön
päätettäväksi.
Mainitsematta lukuisista yksityis-seikoista,
painosti tuomari valamie­histöä
harkitsemaan sitä seikkaa,
mikä oikeudelle on tärkeätä. Onko
tehty vääryttä? Jos on väärinte­koja,
onko niistä, todistuksissa m i ­tään
kumottu? Kunnianloukkauk­sesta
laki määrää korvauksen, mut­t
a se ei määrää summaa. Vala­miehistön
siis on ratkaistava sum­man
suuruus. •
Tämän jälkeen poistui valamiehis­tö
asiaa harkitsemaan. Oikeussalis­sa
alettiin käsittelemään toista jut­tua,
joka kesti hieman toista tun­tia.
. .-„.!". . •
Hieman jälkeen kello neljän i l -
motti oikeuspalvelija valamiehistön
päässeen yksimielisyyteen. Eräiden
teknillisten seildcojen johdost^; v i i ­vähti
tuomion julistaminen ktiiten-k
i n y l i p u o l i v i i d e n.
Oikeuden k i r j u r i luld j u l k i valä-miebistön
päätöksen, jossa . h a v a i t ­tiin
Eteenpäin lehti syylliseksi pas­t
o r i Lillbackan kunnianloukkauk­seen,
josta korvaukseksi, valamiehis;
to tuomitsi Eteenpäin liikkeen mak-
•samaan korvausta $15,000; Sihtee­rin
kysjfmykseen, oliko valamiehis­tön
päätös yksimielinen, vastasi v a ­lamiehistö
myöntävästi,
Tahan päättyi toistaisek« tämä
paljon jännitystä j a mielenkiintoa
aiheuttanut oikeusjuttu tässä oi­keudessa.
— Eteenpäin.,
luissa vasfikään toimitettu - t u t k i ­mus
lienee mielenkiintoinen muual­lakin
asuville vanhemmille. Tutki­muksesta
julkaistussa raportissa sa­notaan,
että lapset British Colum­biassa
ovat kehityksessään - keski­määrin
yhdeksän kuukautta jälessä
normaalista, j a että noin 87 pros.
takapajuisuudesta on helposti eh­käistävissä.
Maakunnan sisäosissa
on lasten kehitys joissakin paikoin
jopa kolmekymmentä kuukautta j ä ­lessä
normaalista. "Tutkimuksen t e ­kijät
.ovat epätietoisia, tokko siitä
latinan j a ranskan pänttfiämisestfi,
j o t a kolme neljättäosaa korkea­koulujen
tyttöoppilaista joutuu te­kemään,
tulee noille tytöille ole­maan
pienintäkään hyötyä vaattei­densa,
kunnostamisessa j a päivällisen
laittamisessa vuonna 1040. Useim­mille
siinä suhteessa riittäisi a l ­keiskouluissa
annettava laskennon
opetus, ottamatta lainkaan korkea­koulukurssia.
Musiikin oppiminen
olisi elämän varrella paljoa hyödyl­lisempää,
kuin hämärät muistot mit--
tausoplsta. Algebran asemasta olisi
edullisempi opettaa oppilaiden j u l ­kituomaan
ajatuksen joko suusanal-llsestl
tai kirjotuksen a v u l l a ."
Tutkimuksen tekijäin esityksen
mukaan tulisi tytöille opettaa koti­taloutta
paljoa enemmän, kuin ny­kyään
tehdään. Ehdotuksessa pai­nostetaan,
että kotitalouden opette­leminen
olisi yhtenä tutkjfnnonsuorl-tusehtona
korkeakpulutytöllle, lisäk­si
esityksen t«kijät ehdottavat, että
tyttöjen korkeakouluun nimitettäi­siin
siihen, toimeen erikoinen neu-vojanalnen.
Hänen tulisi olla oi)ot-taja,
omata sopivan luonteen, ja
tulisi häntä nimittää apulaisopetta­j
a k s i . v"Selv4l totuus 0»l ,Be*','8flIIP-
•|Släfi-^a?i5rR3?re'aiBne^^
kyiset koulujen ohjelmistot pakotta­vat
>60 pros. koulujen oppilaista
opettelemaan aineita, joita el hei­dän
tulisi opetella, J a . J o i t a he ei­vät
myös opettelisi, j o s heidän a n ­nettaisiin
tehdä valinta oman älyn­sä
mukaani. Mutta nykyään täytyy
heidän kaikkien opiskella niitä, tyy­dyttääkseen
sitä 40 j pros., jotka
opettelevat noita aineita päästäkseen
normaalikouluihin tai yliopistoihin."
Proletariaatin dikta­tuuri
ja Viljakei-nottelijai
N.-
Venäjällä
. Moskova. — Saadakseen suurem­man
kontrollin tämänvuotisiin vil­javarastoihin,
on hallitus julkaissut
säädöksen, kieltäen valtion hallussa
olevain kauppalaitostcn ostamasta
v i l j a a yksityisiltä kauppiailta t a i
välittäjiltä. sSäädös koskee, useita
tuhansia venäläisiä kauppiaita, jot­ka
ovat ostaneet v i l j a a talonpojilta
useiden satojen miljooneln ruplien
arvosta itse määräämillään hinnoil­l
a . N y t he nähtävästi joutuvat myy­mään
varastoissaan olevan viljan
sillä hinnalla, kuin heille tarjotaan.
Todennäköisesti kaikki yksityisten
käsiin luisunut v i l j a joutuu hallituk­sen
huostaan, joka haluaa alentaa
leivän hintaa j a myös lisätä viljan
ulkomaille lähettämistä.
Liikemiespiireissä pidetään uutta*
säädöstä yhtenä kaikkein ankarim-pana
hallituksen toimenpiteistä. Se
on nähtävästi tähdätty niitä vastaan,
j o t k a ovat pyrkineet lihottamaan
kukkaroaan uuden talouspolitiikan
avulla.
Chicago. — Amerikan neekerityö- ; •
Iäisten kongressi/enslmälnen Inok- - ; "|
katietoisten neeker^itten joukko j ä r ­jestö
tässä maassa, käsitteli maa­nantain
istunnossa pääasiallisesti k y - - v* ;J
symyksiä koskien neekerityölälsten
taloudellisen järjestäytymisen tar- ;
peelllsuutta sekä^heldiän suhdettaan
nykyisiin ammattiunioihin.^ Talou­dellisen
järjestäyfemiisen merkitys­tä
korostettiin, myös maanantai-iUal- ^ i '
l a pidetyssä edustajien j a Chicagon
työläisten joukkokokouksessa.
Puhujat toistivat yhä uudelleen,
että neekerityölälsten on jatkettava ^
väsymältä taisteluaan päästä ole- •
viin ammattijärjestöihin tasa-arvoi-sina
jäseninä valkoisten ammattilais­ten
kanssa. Tämä on tärkeä ensi- , ;
kädessä sen tähden, että valkoisten, ' r
j a mustaihoisten työläisten täytyy >
ybdessä käydä taistelua k a p i t a l i s t i -'
luokkaa vastaan. Kaiken keskuste­lun
pohjana oli kokouksessa lausuttu
ajatus, että "järjestäytyminen cn
ensimäinen askel vapauteen."
Newyorkilalnen edustaja Otto
Hulswood lausui, että milloin taan-'
tumukselliset uniobyrokraoitit teke­vät
kokonaan mabdottomakel neeke-reltten
o s a n o t o n j a pääsyn nykjrt-siln
ammottlunlolhln, n i i n sellaislsaa
tapauksissa e l neekerityöläisten tule
löyttäytyä pesslmlstisyyteen j a . s a a ­mattomiksi.
Ovathan neekerit kal­killa
muillakin yhteistoiminnan a l o i l ­la
perustaneet omia järjestöjään ja
yhdlstyksiUän silloin, kun heiltä on
suljettu pääsy valkoisten kontrol- J
leeraanilln järjestöihin,, icuten kai­kenlaisiin
seurustcluyhdlstykBiin, , |
apurenkaisiln, velj^ssouroihin j.n.c.
Taloudellisella alalla tulee neekeri-työläisten
myös järjestäytyä j a pe­rustaa
omia yhdlstyksiään, jos es-teet
oleviin ammattiunlolhin ovat •
^ylivoimaiset, sekä tämän, kautta o t ­taa
osaa työväestön taisteluun Isän­tiä
vastaan. ' ^
Tilaisuudessa i^uhulvat « y ö » C . " ii
W, JFlup, joka ön iPrimroson (Po.)
JhUknkaiTOJien.^piiJbUlaijri
heenjohtaja; Amierlcan Negto L a b o r .'
kongressin etelävaltloltt«ii jätjeötä-
Jä Nor^al Allen, kansallisoiyanisee-raaja
Lovett Port-Whlteman, sekä
useita multa edustajia. Tilaisuudes-,
sa puhui myös protestanttien kirkon
äskettäin ' el-ottama piispa, IVUKom
Montgomery- Brown, Joka ori s a a - ,
nut kuuluisuutta kommunististen
mleUplteittensä/johdosta.. ^ '
Pörvarilehdlstö pitää tämän nee­kerityölälsten
kongressin niin " t u ­lenarkana
asiana", että se o n katso- , .
nut viisaammaksi yrittää vaikenemi­sen
kautta pidättää työläisiltä tie­dot
siitä. Työläisten omat j u l k i -
suusvällneet ovat l^uitenktn j o siksi f
laajat, että niiden kautta j o kyetään .
tiedot levittää. 'k
"MITÄ NYT VOITAISIIN
TEHDÄ?"
"Olisiko yritettävä li«Sä todistajia?"
" L a i n mukaan meillii olifi oikeus
vaatia uutta kuulustelua kymmenen
päiipäni sisällä,/Jos me voisimme esit­tää'
huomattaviuti vannottuja uusia
todistajia. Toinen keino.on vedota,
asia ylempään oikeuteen, jossa se
tarkistetaan juuri päättyneen oikis-uskuulustelun
osiabirjojen perus­teella.
Itsestään on «olvä^y/^tfifi^^iaa ei
täliän jätetä jo i^^'!J^^^etulIe
jöiitolrannallo, joka boJ^toontau ensi
«nnnnntaia% pSätettävalui mitä osi-
Ufx suhteen aletaan te&emäiin," lau­sua
lehti itse lokakooB 29 p:n nnme-rossa.
Reid ja Toohey vapau­tettu
työvankilasta
Scranton, Pa. - - r Edistysmielis­ten
kaivosmiesten järjestön sihteeri
A l e x : Reid j a lakkoutuneitten ko- .
vanhiilen kaivajien edistysmielinen
johtaja Pat Toohey laskettiin van­kilasta
viime tiistaina, oltuaan pak­kotyössä
yhden kuukauden. Heidät
v a n g i t t i in syyskuun 26 päivänä'kun
yrittivät puhua hlllenkaivajien ko­kouksessa
We8t Crantonissa^ Hei­dän
vangitsemisensa tapahtui sen
Jälkeen kun U . M . W m kovanhlilen
alueen taantumuksellinen virkailija
Rinaldo Cappellini o l i . ilmottanut,
että kommunistiset kokoukset tul­laan
hajottamaan lakkoalueella.
Cappellini kirjeellisesti onnitteli po-liisivirkailijoita
hillenkaivajien ko­kousten,
hajottamisen johdosta.
Molemmat miehet pidätettiin san­gen
epämääräisten syytösten perus­teella.
Paikallinen poliiätuomari e n ­sin
ilmotti'pidättävänsä'heidät, kun­nes
liittohallituksen viranomaiset
ovat käsitelleet asiaa. f^deraaHset
virkailijat ikuitenkin jättivät tuomi­on
langettamisen j a rankaisutoimen- •
piteet paikallisille virkanyrkeille.
Niinpä syyskuun 30 päivänä Reid
j a Toohey tuomittiin kuudcJcd k u u - ;
kaudeksi tyovankilaan kokonaan t e ­kaistulla
syytöksellä "irtolaisiiodes- i
t a " . Ja tämä tehtiin siten, että
R e i d i n j a Tooheyn laldmiehelle et i
ilmotettu kuulustelusta^ vaikka hän
saman päivän ^amnlla oli feäynyt •
puhuttelemassa j a oli neuvotellut
asiasta, myös piiri^yttäjän ' kanssa.
K u l u i kuukauden- päivät. ennen­kuin
vangittujen miesten puolustus^
lakimies sat vastahakoisen oiketislai-';
toksen päästämään miehet vapaiksi
T u o m a r i ' kuitenkin määrää ~ ^ d i a
j a Tooheyn lähtemäänvkaupangista v
viipymättä!
\