Vapaus, May 1, 1962

              Sivu 2 Tiistaina, toukokM p. ~ Ti^esday, May 1, 1962
(UBE«TT) — indeMiKlftDt lAbor
Organ. o( mahiah piAi^itu: Vi-tablli^
ed^ |4oy. 6, 1917. Au^orU^d
M aeeoAd. e)w» maU.1»y the f m
CfftcÄj Pepartnient, pna(Wf. -^»ji-tsh
«d.. (hrtce »eekof: TuesdbiÄ
'ft)uHäa$« and Baturddysby.Viti^iU-PubU^
lng Coppany Ltd., at lOO^lra
Blm at;:iw.. 8udbury< QDt;^ Canad^.
Telephones:.3.iu, Olllee OS. 4-42M:
Edltorial Office OS 4-4265. ifanager
Suksi. Ekilitor W. Eklund. Mailing
fcddrest; Box 69; Sudbuftr. Ontario.
X<j[vertising rä$ea upon applieatloctt'
Tranilatlon free.of charge. .
TXLAUSHINNAT:,
Canadässa: 1 ik. S.flio 6 kk. «ilö
S kk. 9.50
YluhodmySeTsaslalo:l fisa: l1 vvkk.. . 99.0.500 6 j ^ . ^4..3850
Huimäl^tD. se?
Puhuessaan 'vanhan^.torypnolueen vaalikokouksessa Peace -Rive-rlssa
: Albertassa, liittohallituksen oikeusministed E. Dävie Ftilton
sanoi; että;toryjen-uudelleen valinta tekisi Canadan mahdolliseksi
"edistää; y j j ^ i n häm^stytt^vä'i^'pää kehitystä pohjolassa", missä
"me olemme luoneet. perustan niin suurelle laajennustyölle, että^^e
huimaa mielikuvitusta" (stägger the imagination). ' £
• "Pohjola'' j a "pohjoisen" kehiiys onkift pääministeri. Diefrnbake-rin
ja- hänen hengenheimolaistensa vaalipuheiden mieliaiheinu..
Mutta puhuessaan 'pohjoisen Huimaavasta kehittämhestä'!tory-pofiitikot
ovat ihmeellisen epämääräisiä. Ja täUä< epämääräisyydellä
on ilmeisesti hfelposti ymmärrettävä selitysX v Mitä on tehty ^ esimer­kiksi-
Ontarion pohjolan kehittä^miseksiUittohallituksen.t
Katsokaa Elliot Laken nykyaikaisinta haamukaupunkiai tai kaivok*
siaan «ulkevaa Kirkland Lakea, tai Sudburya, missä huhuttian entistä
voimjgperäisemmin "tuotannon supistamisesta". Tai katsokaa esimer­kiksi
Sudburyn seudun farmiseuduUe missä kovalla työllä ja vaivalla
raivatut pellot jäävät yksi toisensa jälkeen viljelemättä halUtuk^^
omaksuman käsityskannan mukaan, että mitä pikemmin ns. heikosti
kannavat taj kannattamattomat farmit jätetään metsittymään,' sitä
parempi se on, vaikka se aiheuttaakin suuria huolia ja kärsimyksiä
ko. farmareille ja heidän perbeilleeii.'
Pääminist^ri.Diefenbakerln lupaamasta "pohjolan suuresta ke­hittämisestä"
ei näy siis jälkeäkään ainakaan Ontarion pohjolassa,
ja hyvin vähän on'siitä merkkejä muuallakaan. Arktiikan saariryh­mään
on kuulema porattu yksi kuiva öljykaivo, pohjoisten asiain mi­nisteriön
toimesta on perustettu pari eskimojen osuusliikettä, Yuko-nista
Northwest Territoriesiin on, rakennettu pätkä maantietä jne.
Vähän parempana saavutuksena mainitaan PinePointiin Great Slave
järy;ei^ alueelle lyijy ja sinkkiresurssien kehittämiseksi rakennettu
rautj^tie jne. .. y
Mutta mikään näistä ei ainakaan meidän mielestämme "huimaa",
kenenkään päätä eikä mielikuvitusta.
Torypoliitikkojen ylimalkaiset puheet "Canadan pohjolan huimaa­van
' suurista" kehityssuunnitelmista ovat siis liian ylimalkaisia vaali-kaihjiS^^
njan iskulauseita äänien kalastamiseksi pohjoisen asukkailta.
Mutta jossakin "kaukana etelässä": voidaan ehkä jotakin kansallisia
asioita vähemmän seuraavia canadalaisia moisilla iskulauseilla jy­mäyttää.
Maamme niissä osissa missä "pohjola-käsitys" oh' etäinen ja vie-ra^;''
blisi syytä pitää mielessä, että' toryjen vaalipuheiden yhteydessä
tarvitaan ehkä kipeämmin kuin 'viiden sentin sikaaria" tarkkaa mää-riteknää
siitä, missä alkaa jämissä on liittohallituksen "pohjola" ja
minkälaista kehitysohjelmaa sen et*!-osissa aiotaan toteuttaa?
tosiasia nimittäin on, että torypoliitikot puhuvat "pohjolan ke-hittä;
gpisestä" nimenomaan siinä mielessä, että siitä saadaan' muka
kipeästi tarvittavia uusia t y ö m a i t a m u t t a kun viirheaikoina on val­linnut
maassamme krooniUinen työttömyys—r nytkin on vielä ,1 jokai­sesta
12 työläisestä työttömänä — niin tyhjät puheet pohjolan "hui­maavasta''
kehityksestä edustavat poliittisesti puhuen "kuumaa ilmaa"
ja tyhjyyden onttoa kuminaa^ __ v . • • ,
Suomen iilkomaankauppap^Utiikasto
Suomen sanomalehtiä seuratessa havaitaan jatkuvasti tietoja si­käläisten
puunjalostustepllisuustuotteiden viennin supistumisesta,
milloin-^pohjoismaisten viejien keskinäissopimuksella milloin ostaja:
maiden- tuontirajoituspäätöksenä. Tämä tendenssi saattanee_ jatkua.
Tärkeintä tässä kuitenkin on se toteamus, että Suomen vientimahdolli­suudet
länsimaihin kuluvan vuoden ja ensi vuoden osalta tulevat su­pistumaan
melkoisesti. ,
Kiinnittäessään tähän vakavaan asiaan huomiota. Suomen laa­jimmin
leviävä työväen päivälehti."Kansan Uutiset" esittää ylläesite­tyn
johdosta sen käsityskannan, että mainittu toteamus ei ole tullut
yirätyksenä kenellekään ulkomaankauppa-asioita seuranneelle. Mai­nittu
lehti selittää tätä tilannetta'buhtik. 20 p:n johtavassa toimitus-kirjoituksessa
: seuraavasti: ' ilo pitemmän aikaa on asianomaisilla
vienti- ja kauppapiireillä täytynyt olla selvyys siitä, että maamme
puuhjalostustuotteiden vientimahdollisuudet, länsimaihin eivät ole ol­leet
niin valoisia kuin vielä aivan viime kuukausina on yritetty suurel-le.;
yteisölle uskotella. Liittyminen EFTA:an yhtä vähän kuin myöhem-nrin
tapahtuva mahdollinen liittyminen EEC:n ei ole missään suhtees.^
sa parantanut maamme vientimahdollisuuksia eikä ilmeisesti tule pa-rantamaan
vastaisuudessakaan.
• • T ä s t ä huolimatta on maamme ulkomaankauppapolitiikka hoidet­tu
niin, että viennin laajentamisen mahdollisuudet myöskin sosialis­tisten
maiden markkinoille eivät näytä valoisilta. Mikäli maan tuon--
tipolitiikkaa ei saada nopeasti kansantalouden kannalta oikeille rai-talle,
eivät viennin lisäämisen mahdollisuudet Neuvostoliittoon ja
nuiihin sosialistisiin maihin ole suuret. Ulkomaankauppapolitiikkam­me
näyttää ajautuvan umpikujaan.
^Kun puunjalostus- ja metalliteollisuuden edustajat kuten m.m.
Wärtsilä-yhtymän pääjohtaja äskeisessä radiohaastattelussaan^ valit­televat
vientimahdollisuuksien stipistumista Neuvostoliittoon, tulisi
heidän avoimesti sanoa koko totuu^ eikä antaa sitä käsitystä, että Neur
vostoliitto ej halua ostaa tuotteitamme. Tällainen tahallinen väärän
kuvan antaminen vallitsevilta-olosuhteista ei suinkaan edistä kauppa-v|
ihdonkin alalla välttämätöntä keskinäistä luottamusta! Tosiasia on
- ^ j a se olisi syytä maaipme yientiteollisuuden edustajainkin avoi­mesti
myöntää —^ että viennin laajentamismahdollisuudet Neuvosto­liittoon
ja muuallekin sosialistiseen maailmaan ovat kiinni meistä it­sestämme,
suurelta osaltaan juuri maamme yientiteollisuudesla/ eikä
I<|euvostoliitosta. Sosialististen maiden taholta on riittävän usein ja
p|iihokkaasti ilmaistu, että ne ovat valmiit laajentamaan kauppavaih­toa
kanssamme Ostamaan tuotteitamme siinä määrin kuin itse ha­luamme,
Jos Suomi vastapainoksi ostaa heidän tuotteitaan.
» Kun maamme vientiteollisuus itse ostaa vain pienen osan tarvit-sjpmistaan
tuotteista sosialistisista maista, siis Neuvostoliitosta ja kan­sandemokratioista,
mutta valtaosan maista, joihin viennin lisäämisen
lAahdoUisuuksia ei ole, syyllistyy se epäjohdonnäukaisuuteen, joka
c»tää viennin lisäämisen Neuvostoliittoon ja muihin sosialistisiin mai­hin.
Tästä epäjohdonmaukaisuudesta olisi ensitilassa päästävä ja
vientiteollisuuden ostot suoritettava pääosaltaan maista, jotka, osta-
,v^t meiltä. VientiteoUisuuidella on lisäksi riittävästi vaikutusvaltaa
4luibin maahantuojiin muunkin tuonnin suuntaamiseksi sosialistisista'
ihaista; tapahtuvaksi. Eiköhän tässä tilanteessa myös hallituksella
ja' kauppaviranomaisilla olisj korkea aika aktiivisempaan ja voimalli­sempaan
esiintymiseen maan kan^ntalouden etujen puolesta edellä-osoitetun
epäjohdonmukaisuuden poistamiseksi maanunie tilkomaan-lS)
asta Ja siten edellytysten.luomiseksi, uusille työmahdollisuuksille nii^
tji tuhansia työläisiä varten, Joita nyt uti|kaa niin metalli- kuin puun-jBlostustooUisuudossakin
työttömyys ^en^ kaikkine aeuraukslnecn.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mrs. Flia Viita* Lonr Lake Ont;.
täyttää lauantaina, tbukok. 5 pnä 78
vuotta. _
Mrs. Sandra Varjonen, Wanup
Ont.. täyttää lauantaina, toukok. 5
)nä 74 vuotta.
Aksel Hakula; Wanup, Ont., täyt­tää
perjantaina, toukokuun 4 pnä 75
VuottiT.
'Ylidymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin, : V :
YLEISÖN
KIRJE
SUOSITTELEE
"OPPIMATKAA"
Naapurin kanssa oli parran päri­nää
päivänä muutamana näistä
maailman touhuista. Juteltiin yhtä
ja toista eri maitten yhteiskunta­muodoistakin.
Ja kun meillä pikku-ihmisillä
on ainaiset leipähuolet,
niin juttukin pyörii niiden piirissä.
Meillä täällä suurista luonnon­rikkauksistaan
tunnetussa kotir
maassamme on vieläkin työn puu­tetta.
Työkykyisillä ihmisillä, joilla
on vakituinen--työ teollisuuden pal­veluksessa,
on kohtalainen toi­meentulo.
Mutta ihmiset, jotka
ovat n.s. sesonkitöissä, on toimeen­tulossa
suuriakin vaikeuksia. Yh­teiskunnallinen
huoltomme on vielä
kovin heikko. Työttömyysvakuutus,
jota yhteiskuntamme tarvitsee, on
vississä mielessä hajoittajana mei­dän
työläisten keskuudessa.
• Nyt kun- on- kesäkuussa - vaalit,
meidän olisi valittava sellaisia
edustajia, jotka ymmärtävät kan­san
tarpeita ja ovat valmiina toimi­maan
vähempiosaisten hyväksi.
Kyllä täällä suuressa Canadässa,
jossa on vain 18 miljoonaa .asukas­ta,
on sekä työtä että toimeentulo­mahdollisuuksia
meille kaikille, jos
hallitusvalta sitä tosissaan haluaa.
J a mikäli meidän kansanedusta­jamme
eivät näitä asioita ymmärrä
silloin ehdotan heille, että menisi­vät
joukolla vaikkapa Kiinaan saa­dakseen
vastauksen siitä, miten on
siellä voitu varata työtä ja toimeen­tulo
600 miljoonalle asukkaalle.
— Osa. •.
Hf ushtshev oh valnife
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kvsymys: Antaako Canadan halli­tus
leskiavustusta sellaisille leskille
Joilla ei ole alaikäisiä lapsia huollet
tavana?
—: Välttelyyn joutunut.
Vastaus: Vastaus on pakosta moni­tahoinen.
Kysymys on ensinnäkin
äitien avustusohjelmasta mikä on
jossakin määrin erilainen eri maa-kun)!
issa. Yhteistä kalkissa maakun*
nissa on kuitenkin se, että äidin
huollettavana on alaikäinen lapsi
(tai lapsia). Ja että hän voi todistaa
olevansa avustuksen tarpeessa. Täl­tä
pohjalta katsoen äitien avustusta
saavat siis vain ne tarvitsevat äidit,
joiden huolettavana on alaikäisiä
lapsia, esim. Ontariossa alle 18-vuo-tlaita
"lapsia.
Mutta kun maakunnalliset huolto-minUteriöt
huolehtivat äitien avus­tuksen
antamisesta — kuten muus­takin
tarvitsevien avustamisesta —
niin Jotkut avustulcsen tarpeessa ole-vat
lesket Ja aikuisten äidit saavat
avustusta sillä perusteella kun he
ovat anoneet äitien avustusta — ja
viranomaisten tutkimukset ovat
osoittaneet, että he todella tarvitse­vat
yhteiskunnallista apua. Tämän^
suuntaisista tapahtumista on kehit­tynyt
sellainen uskomus, että nämä
naiset saavat "äitienavustusta", vaik­ka''
heidän avustuksensa on todellir
suudessa muuta, eli tavallista köy-hänapua.
Suomalaisia vieraili
paljon Neuvostoliitossa
.Helsinki. Suomalaisia turiati-
'ryhmiär matkusti pääsiäfsen viet­toon
Neuvostoliittoon tänä vuonna
ennätyksellisen runsaasti. Per Jan-:
tainÄ ylitti vajan ViaUmaalla 16
llnJa-antoa. Paluuniuhka oli maa­nantaina,
Jolloin kaikkiaan 17 au-tolasilUlsta
tnristeja palasi takai­sin
Suomeen. MatkalHJoita kävi
Neuvofltoliitossa: pääsiäisen aikana
yli SOO, kerrottiin Vaalimaan tulll-
' asemalta.
Linja-autoliikenne'Oli lähes kaksin^
kertainen viime pääsiäiseen verrattu­na.
Silloin matkystivat lukuisat tu­ristit
Neuvostoliittoon kuitenkin myös
omlJla henkilöautoillaan. Tänä vuon­na
ei yksityistä henkilöautoliikennet­tä
Neuvostoliittoon ^ ole toistaiseksi
ollut. Vain yksi suomalainen dlplo-maattiauto
on tähän menenssä ylit­tänyt
rajan VaallmaaliaV
Ennätysmäinen llnja-autolilkenne
aiheutti ruuhkaantumista tulliase­malla.
TILATKAA VAPAUS!
"i-Moskova. — Torstaina annet>
tiin julkisuuteen neuvostohalli­tuksen
päämiehen Nikita Hrush-tshe\
in ja amerikkalaisen kus­tantajan
Gardner Coivelsin välil­lä
huhtikuun 20 päivänä käyty
keskustelu.^
Hrushtshev mainitsi keskustel­lessaan
olevansa valmis tapaa­maan
Kennedyn voidakseen vie­lä
kerran vaihta ajatuksia ajan­kohtaisista
ongelmista, mutta en­sin
olisi päästävä sopimukseen
yhteistä ratkaisua vaativista ky­symyksistä.
Vastatessaan- esitettyihin kysy­myksiin
Hrushtshev tähdensi, että
väitteet, joiden mukaan kommunis­tit
olisivat kiinnostuneita sodan
aloittamisesta voidakseen näin mu­ka
päästä vallankumouksellisiin
päämääriin, ovat väärät.
Me kommunistit olemme sitä
mieltä, että kommunismin on
päästävä voittoon, ei suinkaan so­dan
keinoin, \ ^ n toista tietä —
OS o i t t a maila havainnollisesti
kommunistisen järjestelmän pa­remmuus.
Se tulee voittamaan
niiden ristiriitojen johdonmukai­sen
kehityksen tuloksena, jotka
ovat ominaisia kapitalistiselle
järjestelmälle ja kapitalistiselle
yhteiskunnalle.
Valoitussodat ovat luonteenomai­sia
imperialismille ja monopolisti­selle
pääomalle. Siksi me kommu­nistit
tarkastelemme tapahtumia
reaalisesti ja olemme sitä mieltä,
että sodat ovat mahdollisia niin.
kauan kuin imperialismia on ole­massa,
Hrushtshev sanoi.
Aseistariisuntasopimuksen mah­dollisuuksista
puhuessaan Hrusht­shov
mainitsi haluavansa olla opti­misti,
mutta että olosuhteet eivät
ole vielä tähän kypsät, sillä USAssa
on vielä paljon voimia, jotka tais­televat
aseistariisuntaa vastaan.
Hrushtshev korosti jälleen, että
puolueettomien valtioiden Gene­vessä
tekemät ehdotukset voidaan
asettaa ydinasekokeiden kieltoa
koskevien jatkokeskustelujen per
rustaksi. Jotta päästäisiin sopimuk­seen.
•
Olen samaa mieltä USAn pre- ;
sidentin kanssa, että tärkeintä
on, ettei meidän tapaamisemme ^(
olisi tulokseton.
Siksi minusta tuntuu, että mei­dän
tulisi ensin sopia kysymyk-
: sistä. Joissa, meidän olisi löydet­tävä
yhteinen pohja, joka on tar­peen
ristiriitojen Ja sotien eh­käisemiseksi.
Korkeimman tason
' neuvottelut puolestaan voisivat
muodostua tämän sopimuksen ko­hokohdaksi.
Tämä olisi parhain
tie.
Hrushtshev lausui, ettei hän
ole myöskään toista tapaamisen
mahdollisuutta vastaan. Jos kanr
sainvälinen tilanne yhäkin vai­keutuu,
silloin vaaditaan suurval­tojen
päämiesten nopeita toimen- .
piteitä. Jottei pääsisi syntymään
sodan aiheuttamaa kipinää.
Paasiaismarssi
atomiaseita
vastaan Oslossa
Oslo. — "Hiroshima— Nagasaki
Oslo". Tätä tunnusta yhdessä lukuis­ten
muiden atomiaseistusta Ja ato-mikokelta
vastustavien tunnusten
kanssa, kannettiin Norjan ensimmäi-sessA
pääsiäismarsslssa Joka saapui
kahdelta eri suunnalta Oslon vuo­non
rantoja pitkin maan pääkaupun­kiin
monumentaaliselle Nansen-au-klolle.
Pääsläismarssl, Jonka esikuva­na
on Englannin Aldermaston-mars-si,
aloitettiin. Pitkänäperjantaina ja
se muodstul noin 11 penikulman
pituisessa taipaleessa. Osanottajia
matkan varrella oli useita satoja.;
Matkan kokonaan suoritti noin 50
henkilöä.
Pääsiälsmarssin osanottajat, Jätti­vät
neljän atomlvallan lähetystöille
kirjelmät Joissa vaaditaan näitä val­toja
löytämään atomiasekysymykses-sä'
positiivisia ratkaisuja Genevessär
Marssijat, Joista suurin osa oli nuor­ta
väkeä, lähettävät kaksi edusta­jaansa
i — nuoren kotiopettajattaren
Ja lääketieteen kandidaatin edus­tajinaan
Geneveen,
Nunsen-aukiolla pidetyssä tilaisuu­dessa
puhuivat mm. Pääsiälsmarssin
"sielu", nuori sähkötyölälnert Tor O.
Llndal Tönsberglstä Ja San IPrancis-co—
Moskova rauhanmarssiin osallis­tunut
amerikkalainen Gerard Daech-sel,
Jotka totesivat pääslälsmarsseja
täntt vuonna toimeenpantavan mm.
Belgiassa, Hollannissa, Länsi-Saksas­sa,
Canadässa Ja USA:ssa. Kh-Jaill-
Jatar Terobrg -Nedreaas luki tilai­suudessa
sodanvastaisen runonsa
"Kolmantena päivänä". Kokouksen
tunnuksessa ilmaistiin mm. kannatus
Undenln suunnitelmalle Ja eräs pu­hujista
katsoi^ Norjan yhdistymällä
naapureihinsa Ruotsiin Ja Suomeen
voivan parhaiten myötävaikuttaa
Jännityksen laukaisemisen; hyväksi.
Vastaavanlainen marssi toimeenpan­naan
Ruotsissa Helluntaina.
Kansainvälisen ilmapiirin puhdis-tarpiseksi
,ja rauhanomaisen rinnak.
kaiselon normaalien edellytysten
luomiseksi, on ratkaistava kaksd ky-:
•jymystä,; Hrushtshev sanoi. En lii­tä
niitä suoraan -toisiinsa; mutta
perusluonteeltaan ne ovat kiinteäs­sä
yhteydessä. Ne ovat aseistarii-suntakysymys
ja kysymys Saksan
rauhanoopimuksen solmimisesta.
Kumman hyvänsä kysymyksen rat­kaisu
olisi suurimerkityksellinen
maittemme välisten suhteideo,, pa­rantamiseksi.
Sitäpaitsi olen sitä
mieltä, että helpompi näistä olisi
ratkaistavaksi Saksan kysymys. Tä-
.Tiä loisi heti suuremmat edellytyk­set
luottamuksen syntymiselle ja
edullisemman ilmapiirin aseriisun-tasopimukselle,
. ,
Kaikkien tulisi käsittää, että me
emme tule rauhoittumaan emmekä
luopumaan ponnisteluistamme rau­hansopimuksen
allekirjoittamisek­si,
miehitysjärjostelmän lakkautta­miseksi
ja miehitysjoukkojen pois­tamiseksi
Länsi-Berlinistä siksi
kunnes tämä oikeutettu päämäärä
on saavutettu. Itsepintaiset yrityk­set
häiritä toimintaamme johtavat
vain tilanteen yhä suurempaan
kärjistymiseen Ja jännittymiseen.
SISÄISIÄ KYSYMYKSIÄ
Kysymykseen, onko Neuvostolii­ton
sisäisessä tilanteessa maatalous
ensisijainen Yysymys, Hrushtshev
vastasi kieltävästi. :
Katsomme,: että kantsantalouden
kaikkien alojen kehittyessä niiden
välillä tulee vallita tietty tasasuh-taisuus,
siten myös teollisuuden ja
maatalouden välillä.
Hän korosti, että kommunistinen
yhteiskunta voi luoda todella te-hokkaan
maatalouden, Meillä jo on
tällainen maatalouöja-pyrimme'ke­hittämään
sen korkeammalle as­teelle.
. \ .
Monilla maatalouden työnteki
jöillä on vielä ^vähänlaisesti talou­dellisia
tietoja ja organisatorisia
kokemuksia suurtalouden johtami­sessa.
Siksi tämän hetken tehtär
vämme on luonteeltaan pääasiassa
organisatorinen.
Maksamme tällä hetkellä Stali­nin
väärästä maatalouspolitiikasta,
sanoi Hrushtshev lisäten olevansa
varma; että Neuvostoliiton maata­lous
tulee pian jyrkästi kohoa­maan.
Elämme tällä hetkellä kas­vun
aiheuttamien vaikeuksien
kautta.
Kosketellessaan kommunismin
rakentamia peräpektiivejä Neuvos­toliitossa
hän totesi: Me kommu­nistit
sanomme, että: kommunismin
rakentaminen vaatii tiettyjen talou­dellisten
edellytysten, luomista. Jos
pyritään luomaan kommunismia
silloin kun tuotantovoimat: eivät
ole riittävän kehittyneet, ei siitä
tule kommunismia, vaan vain kur­juutta.
Kommunismi on meidän kä­sitystemme
mukaan yltäkylläisyyt­tä.
Maassamme esimerkiksi aikoi­naan
oli ihmisiä, jotka halusivat
julistettavaksi kommunismin, vaik­ka
ei vielä ollut luotu siihen aineel­lisia
edellytyksiä. Mutta julistaa
kommunismi sanokaamme äilloinv
kun on olemassa 10 ihmistä kohti
vain yhdet housut, ja jakaa nämä
housut tasan kymmeneen osaan,
merkitsee se, että ylipäätänsä kaik­ki
tulevat kulkemaan ilman housu­ja.
Me emme hyväksy tällaista hou­sutonta
kommunismia.
Puioihieettoniien ieh^otus:
Geneve, —Geneven aseistarii-auntakonferenssin
kahdeksan puo­lueetonta
maata esittivät viikko
sitten maanantaina uuden kompr
romissiehdotuksen, J<mka tarkoi­tuksena
on johtaa ydinasekiokeilu-jen
kieltoa koskevat neuvottelut
-poisumpikuJMta.
Ehdotuksen teki Brtailian val>:
: tuutettu Asumpcao de/^Araujo ja ,
se perustuu . Ruotsin aikaisem­paan
ehdotukseen.
Uudessa kompromissiehdotuk­sessa
esitetään asetettavakisi kan­sainvälinen
komissio, jossa Olisi
erittäin päteviä tiedemiehiä^ mah­dollisesti
puolueettomista maista.
Tämän komission tulisi antaa sel­vitys
jokaisesta ydinasekokeilusta
tai epäillystä ydinasekokeilusta ob-jiiktiivisen
tutkimuksen perusteella.
Puolueettomat maat ehdottavat, (
että kaikki tämän sopimuksen alle­kirjoittavat
osapuolet sitojutuvat
antamaan komissiolle tarpeelliset
tiedot, jotta voitaisiin määritellä
'epäiltyjen tapausten' 'oikea luon­ne.
Edelleen ehdotetaan, että osa­puolien
tulee pyytää komissiota
i;äymään niiden alueilla tai paikal­la,
jossa ydinräjäytyksen epäillään
sattuneen. Jos komissio huomaa,
että on m£!hdotonta todeta onko
ydinräjäytys? todella tapahtunut, HV
moitetaan asiasta maalle^ jonka aäu-eella"
tapaus" on' sattunut, samfdla ^
Wuk sille selvitetään'ne asiat^>joista
laluCaan vaittöniästi lisäselvitystä.
-Kysejessä oleva maa Ja komislio
ratkaisevat tämäu jälkeeu. yhdessä,.
mihin seuraavaksi ryhdyttäisiin Ja-paukseh-
selvittämiseksi. \ _^ -
:.puo|[u^tton^at maat uskovat' öle-,
vdh mahdollisuuksia ' päästä ^ ^ p i -
njukseen tahokkaan'^Valvontajärjies-telmäiS;)
aikaansaamisesta tieteeili-
>elläjäfei-poliittisella perustalla.'
Puolueettomat vetosivat kirjel­mässään
ato^ivaltoihin, että nämä
jatkuvasti pxrkisivät ydinkokeilut
Kieltävään sopimukseen.
US^:n päävaltuutettu sanoi ;
'mäahfuitaina konferenssin täysis- iu Z
tundossa että hänen halUtuksed-sa
tulee käsittelemään suunnitel- •
maa erittäin perusteellisestL Ne^t '
vostoliiton valtuutettu Valferian''- •
Zorin sanoi, että ehdotus oli uusi ,
vakava yritys löytää oikea ja hy-väksyttävä
ratkaisu. .
Puolueettomien maiden uusi,
ehdotus käy kilpaa ajan kanssa.
USA on uhannut alkaa jälleen
ydinkokeilut, jollei NeuvostoIUtto
hyväksy kansainvälistä valvonta­järjestelmää
ennen kuukauden
loppua.
Suurta ihailua ja kiitosta osakseen saanut ukrainalainen
tanssiyhtye, joka käsittää 100 tanssijaa ja sinfoniaorkes­terin
soittajaa, saapuu toukokuun 25 ja 26 pnä esiinty­mään
Torontossa Maple Leaf Gardensissa. Lippujen
myynti on jo alkanut Gardensin luukulla. Joukkueen
taiteellisena johtajana toimii Pavel Yirsky..Kuvassamme
kaksi joukkueen Jäsentä lennokkaassa miekkatanssissa.
ARGENTIINA AJAUTUU
AVOIMEEN DIKTATUURIIN
Buenos Aires. — Presidentti
Jose Maria Guido on sotavoimien
tukemana ottanut itselleen dik-tattorin
vallan Argentiinassa
maan peronisteja vastaan suorit­tamassaan
jyrkässä toimenpitees­sä.
Buenos Aires on laivaston tyk­kitulen
ulottuvilla ja lisäjouk­koja
on saapunut pääkaupunkiin,
jossa teräskypäräiset poliisit par­tioivat
kaduiUa.
Toimenpiteet seurasivat viime
kuun vaaleja, joissa peronistit
saivat 9 kuvemöörinpaikkaa, 47
edustajaa kongressin toiseen ka­mariin
ja kansanedustajain enem­mistön
monissa osavaltioissa.
Presidentti Guido tulee nyt hal­litsemaan
maata asetuksilla. Dik­taattorin
vallan -hän on saanut
muutamilla asetuksilla, joilla hän
kumosi kongressivaalien tulokset,
hajoitti osavaltioiden kansan­edustuksen
ja määräsi maakun­nat
sotilashallinnon alaisiksi.
Viime kuun vaalien seurauksena
sotavoimat ottivat itselleen todelli­sen
vallan maassa estääkseen enti­sen
presidentin Juan Peroninn
kannattajia toimimasta. Armeijan
johtajat erottivat presidetti Arturo
Frondizin ja asettivat hänen tilal
leen Guidon valtionpäämieheksi.
Keskiviikkoiltana Buenos Aires
vaikutti rauhalliselta, mutta taval­lisesti
asioista perillä olevalta ta­holta,
kerrottiin sotilaiden keskuu­dessa
olevan hyvin rauhatonta, var­sinkin
kriisin perustuslaillista rat­kaisua
yrittäneiden upseerien kes­kuudessa.
Armeija on ryhtynyt varotoimen­piteisiin
estääkseen peronistien
mahdolliset väkivaltaisuudet/ Pero­nistit
edustavat noin 30 pros. Ar­gentiinan
äänioikeutetuista. Pero-nistien
johtama, vahva ammattiliit­tojen
keskusjärjestö on antanut jä­senilleen
ilmoituksen; että yleis­lakko
voidaan julistaa milloin ta­hansa,
järjestön Johto pitää tilai-^
suutta sopivana.
Ainoa maassa jäljellä oleva de­mokraattinen
laitos on liittovaltion
senaatti, jolla ei > ole lakiasäätävää
valtaa ja korkein liittovaltion tuo­mioistuin.
Vaalien tulosten kumoa^
minen merkitsee sitä, että 94 edus­tajaa
ei voi ottaia vastaan paikko­jaan
toisensa kamarissa, jossa näin
ollen tulee olemaan vain 98 edus­tajaa.
• .
Keskiviikkoiltana pitämässään ra­diopuheessaan
presidentti Guido i l ­moitti,
että presidentinvaalit pidiet*
täisiin lokakuussa'1963: Hän kertoi
myös, että uusi hallitus muodostet­taisiin
48 tunnin kuluessa:
Guidon viimeisiä toimenpiteitä
vastustavien joukossa ovat saatu­jen
tietojen mukaan entinen presi­dentti,
kenraali Pedro Aramburu
Ja kenraali Enrique Raueh, joka
oli huomattavimpia henkilöltä vii­me
lauantaina tapahtuneessa "soti­laallisessa
voimannäytöksessä''. "
SITÄi
JA
mmmmmmm
KUIVA PAIKKA
Eräässä uutlstiedossa kerrotaan,
että HolyTrinlty kirkon ovessa, äUf-folkissa,
-Englannissa on ilmoitus
missä sanotaan: "Vierailijoita pyy-detää
a sulkemaan ovi siksi, että lin­nut
eivät pääse sisään ja kuole j a ­noon."
Aviomies: Tiedätkö rakkaani, että
suurin idiootti saa aina kauneimman
vaimon?
Vaimo: Ihana kohtellalsuudenosol-tus!
Yllätyl(sistä ja vähän niiiustakin
Meille työväen sanomalehtien
palveluksessa oleville henkilöille
tulee monenlaisia "yllätyksiä", ja
mikä ilahduttavinta, useimmiten
myönteisiä sellaisia.
Ainutlaatuinen j a merkillisin yl­lätys
sattui -kuitenkin allekirjoit­taneen
osalle viime viikolla kun
Jehtiliikkeemme eräs vankka ystä­vä
Torontosta lähetti meille isoh­kon
pahvilaatikon minkä kannen
avattua " o s u i " ensimmäisenä sil­mään
lyhyt- mutta .asiallinen, kirje­lappunen,
mislä sanottiin:
' Olen kuullut; että sinulla on
siellä oikein vanha kirjoituskone;
kokeilcppa tätä, jos saisit tästä pa­remman
kaluUi Tervehtien" (alle­kirjoitus).
Ja todellakin, laatikossa oli kii--
joituskone. ei aivan uusi, eikä muo-tikapine
vaan kuitenkin muhkea
kirjoituskonef Tuhannet kiitokset
siitä!
Mikäli nyt saamme syntymään
parempia kirjoituksia, niin kiitos
siitä lankeaa ^ ainakin kirjoitusko­neen'
kohdalta ko. torontolaiseile
lehtemme ystävälle. Saatuamme ko­neen
käyttökuntoon, uusine, nauhoi-neen
jne., sitten saamme nähdä mi­ten
sillä käy kirjoitus laatuun.
Totta on, sen myönnämme nyt
"salaisuuden" paljastuttua ,että al­lekirjoittaneella
on melko vanha
kirjoituskone, jolla on kaiken lisäk­si
naputeltu eräitä mailimääj'iä sa-nomalehUtekstiä.
'
Mutta täydellinen yllätys oli
meille kuitenkin se vettä joku To­rontossa
saakka asuva ystävämme
voi olla siitä tietoinen, sillä me em­me
ole koskaan asiasta valittanut
p a i k k a kuntien kirjeenvaihtajat
käyttävät yhä useimmissa tapauk­sissa
kirjoituskonetta. Se on tek­nilliseltä
kannalta suureksi avuksi
sikäli; ettei niitä kirjoituksia tar­vitse
kirjoittaa uudelleen. Toivo­muksemme
on kuitenkin se, että
kirjoitetaan joka kolmannelle rivil­le.
Jos on kirjoitettu Joka riville,
ja vaikka ei ole muuta kuin väli-merkkivirheitä,
tai jäänyt joku sa­na
pois, tai jotakin sellaista niin
silloin ei auta mikään muu kuin
kirjoittaa muuten huolella laadittu
kirjoitus uudelleen.:
Canadässa on paljon paperia.
kenellekääh. Olemme nimittäin tot-1 Suotta sitä turhan vuoksi sääste-tuneet
tällaisissa asioissa seuraa- tään. Jätetään siis tarpöellinen ker­maan
vanhaa ja viisasta neuvoa:
"ken vaivojansa vaikertaar on vai­vojensa
vanki". - •
Mutta tiedot leviävät näköään Jos­kus
hyvinkin vaivattomasti, ja hyvä
kaiketi on; että leviävät.
Mikäli siitä torontolaisen • ystä­vämme
koneesta lähtee" parempia
kirjoituksia kuin tästä .vanhasta,
niin silloin'voimme .^hkä, odottaa,
että näiden pakinatekeleittenkin lu­kijamäärä
voi" lisääntyä; pefäti 50-
prosenttisesti >^ että lukijakun­taamme,
misukseen ja vanhaan Pie-tilään
yhtyy myös torontplainen kir­joituskoneen
lahjoittaja. Tervetuloa
ja' oikein sydämellinen Kiitos; vielä­kin.
Kirjoituskoneista puhöen ollen
meidän sallittanee -;kajota muuta­malla
sanalla myös toistehf eli.naa­purien
kirjoituksiin. Viimeaikoina
on kehitys kulkenut siihen suun­taan,
' ettS varsinkin suurempien
jaustila rivien väliin .— sillä se voi
olla huomattavaksi hyödyksi toimi­tukselle,
jossa on jatkuvasti kiiret­tä
omiksi tarpeiksi.
Toinen pyyntö kaikille kirjeen­vaihtajille
on se, että lähettäkää
kirjoituksenne varsinkin kaikenlai­set
puhvikirjoitukset ja paikkakun-tauutiset
mahdollisemman aikaisin.
Toimituksemme seisovana ohjeena
on — ja sitä noudatetaan tiukasti
— että paikkakuntakirjeet julkais­taan
aina heti, vaikka muiden kir­joitusten
täytyisi sen vuoksi jäädä
odottamaan. .
Ehtona on kuitenkin se,' että
paikkakuntakirjeet tulevat toimi­tukselle
määräaikana, eli lehden 11-
m^^styniispälvän aattona —siis maa­nantaina
ehtiäkseen tiistaiseen leh­teen;
keskiviikkona ehtiäkseen
torstaiseen lehteen ja torstaina, eh­tiäkseen
perjantaina Ilmestyvään
lehteen. Johtuen postin hitaudesta,
meille tapahtuu vieläkin aivan
liian usein niin, että esim. tiistaina
tulevaa paikkakuntakirjettä pyyde­tään
silloin jo painokoneessa ole­vaan
Vapauteen. Sellainen tapaus
on kiusankappaleena sekä toimituk­selle
että kirjoituksen lähettäjälle.
Yllämainitunlainen 'aikajärjestys*
on ehdottoman välttämätöntä siksi,
että lehtiliikkeemme "sapassa" on
siksi kova työpaine, jotta ilmesty­mispäivänä
ei voida enää sisäsavuja
latoa. Sisäsivut valmistetaan edellis
senä päivänä ja uutisosasto ilmesty­mispäivänä.
Poikkeuksia ei siinä
voida tehdä muuten kuin todella hä­tätilanteessa
sillä lehti on saatava
paino- ja osoitekoneen läpi niin et­tä
se on paikallisessa postitoimis­tossa
viimeistään 4.30 iltapäivällä.
Muuten se myöhästyy — ja liik­keemme
pitää niin tärkeänä Vapau­den
ajoissa lukijoilleen lähettämis­tään,
että allekirjoittaneen tietämän
mukaan Vapaus on myöhästynyt
postista vain yhden kerran viimek-sikuluneen
20 vuoden aikana.
Jos paikkakuntakirjeet ja muut
lehteen aiotut kirjoitukset saapuvat
tänne Vapauden ilmestymistä edel­täneenä
päivänä— toimitus takaa
silloin ehdoitta sen, että ne mene­vät
juuri siihen numeroon, mihin
kirjoittaja on niitä alunperin aja^
tcllut.' Ja muistaa tulee tietenkin
se, että postin kulkut voi o l ^ toisi­naan
normaalia Jiitaampii^ts. pärem-i,
i)i on lähettää kirjoitus mieluinimitf
vähän aikaisemmin kuin hieman
myöhästyneenä.
• ETpS' sitten muuta kuin, kuule­miin—
Känsäkoura.
Y