Vapaus, February 23, 1965

              VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N ;
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
. ( L I B E R T Y ) Estublishcd Nov: G, 1917 ; :
W. E K L U N D MANAGER. E. S U K S I
. . T E L E P H O N E OKFICE A N D EDITORIAL 6 7 4 ; 4 2 6 4 . . '
PubiiHhed thrice weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
Hubhshing Co. Limited, 100-102 Elm St. Wesi, Sudbury. Ontario, Canada.
." : Mailing Address: Box 69
Advertising rales upon application, translntion' Irae of charfee. •
AuQiorizpd as second class niail by the Post Otfice Department, Ottawa,
and tor payment of postagv' m casl). X
M.n,.„„,,h^CANADIANMANGUAGElRRESS
Tiistaina, helmik. 23 p. — Tuesday., Feb. 23, 1965
TILAUSHINNAT:
$9.00. 6 kk. $4.75 : USA.-sn 1 vk $10.00. 6 kk. $5.25
2.75 Suome.s.sa: 1 vk. 10.50. 6 kk 5.75
'-Kaikki canadalaisia"
V
lii'
-^^.^Ofsta l\uomiota OS toimituskirjöi- -
tuksessa "Uusi skandaali tekeillä" kiinnitettiin joulukuussa huomiota
siihen-uuteen syrjintäsuunnitelmaan, minkä perusteella eräitä kult­tuuritoiminnan
alalla hyvin tunnettuja järjestöjä niotaan mielivaltai-sesfi
sivuuttaa valtion — siis veronmaksajain — varoilla rahoitetta­van
Canadan Kansantaiteiden Neuvoston toiminmsta maamme 100-
vuotisjuhlien valmistelun hyväksi.
Sen j ä l k e e n— ja me huomioimme sen mielihvvällä ^ on saatu
tieto. :öttä' mainitun Kansantaiteiden Neuvoston johtokunta tulee ke-vätkoryalla
harkitsemaan CS.I:n jäsenanomusta. Me toivomme luon-npllis^
sli, että asiaa käsitellään silloin tunnettujen tosiasiain perus­teella,
huomioonottaen Järjestön kulttuuritoiminnan saavutukset
menneisyydessä sekä sen nykyhetken mahdollisuudet, eikä missään
tapauksessa poliittisten ennakkoluulojen ja syrjintätavoitteiden mer­keissä.
\
.Toisaalta me huomioimme kuitenkin sen valitettavan tosiavSian,
e t t ä mikäli mc asiaa tiedämme, esim. ukrainalaisten työläisten kult­tuurijärjestöltä
— United Ukrainian Canadian — ja eräiltä muilta­kin,
kulttuuriryhmUtä 011 julkisesti kielletty jäsnnoikeudet Kansan­taiteiden
Neuvo.s'tossa. Tämä sellaisenaan on mielivaltainen loukkaus
ko. järjestöjä vastaan ja samalla kertaa avoin hyökkäys kaikkien ca-nadalaisten
järjestymis- ja puhevapautta vastaan Tosiasia nimittäin
on, että kaikkien canadalaisten kansalaisvapaudet ovat silloin uhat­tuina
jos nämä oikeudet riistetään mielivaltaisesti joiltakin yksilöiltä
t a i . r y h m i l t ä . Kaikkien piihe- ja järjestymisvapautta puoluslaven ca­nadalaisten
velvollisuus on siis protestoida tämän mielivaltaisen hyök­käyksen
torjumiseksi.
.Asia.s.s;i on tietenkin vielb toinenkin puoli. Liittohallituksen yh­tenä
iskulauseena on — ja me hyväksymme sen ajatuksen täydelli­sesti
— että "kaikkia canadalaisia kehoitetaan osallistumaan" maam-nre';
j,00-vuotisjuhlien valmisteluun. Juuri näin mekin tätä asiaa ajat-rt/^
Rime. Meillä canadalaisilla voi olla erimielisyyksiä monista ky.sy-myRlwtäi'mutta
canadalaisina me olemme kaikin sitä mieltä, että Ca­nadan
rte-vuotisjuhia kuuluu niin köyhille kuin varakkaillekin cana-dalaisille.
» i n •'maa-ssa syntyneille" kuin mui-stakin maista Canadan'
vakituisiksifesukkaiksi ja kansalaisiksi tulleille . ^
Elimellisenä osana maamme lOO-vuotisjuhlion valmistelusta muo-dostettnn,
kuten aikaisemmin on. kerrpttu. valtiovallan myöntämien
varojen turvassa viime syksynä yllämainittu Canadan Kansantaiteiden
Neuvosto jonka virallisena tehtävänä on, ei joidenkin järjestöjen- ja
ryhmien syrjiminen, vaan eri kansallisuusryhmien toiminnan yhden­mukaistaminen
ja auttaminen satavuotisjuhlien valmistelun hyväksi.--
Kuten on .sanottu, tämä Kansantaiteiden Neuvosto: perustettiin
hallituksen myötävaikutuksella ja kansan varojen avulla, mutta sen
toim nta sai vallan vastakkaisen alkusuunnanylei.?est.i hyväksytylle.
ajatn"kselle, että satavuotisjuhliin "pitäisi saada onnistumaan kaikki
cana Jalaiset". Vuosikymmeniä .Canadan kulttuurielämän rikasuttami'
sen hyväksi tunnustetulla tavalla toimineilta järje^-töiltä on tämä oi­keus?
"kielletty" pelkästään syrintätarkoituksessa.
'ämän tilanteen korjaamiseksi on Canadan kansallisuusryhmien
Neu|osto-niminen järjestö järjestänyt erikoisen postikorttikampanjan,
jonk^ tarkoituksena on tiedoittaa parlamentin jäsenille, ja. monet
heist^"ovaat tästäkin 'skandaalinpoikasesta" tietämättömiä, mitä on
tässS'yhteydessä tapahtuma.s.sa ja toisaalta saada hallitusviranomaiset
tarttömaan asiaan ja tekemään tarpeellisen korjauksen ennen kuin
koko? muu maailma saa ihmetellen aukoa silmiään moisesta syrjin­nästä
satavuotisjuhlien tiimoilta. Näitä kortteja on kehoitettu lähettä­mää
» pääministeri Lester B. Pearsonille sekä valtiosihteeri Lamon-tagnelle
ja eri alueitten parlamenttiedustajille. Huolehtikaamme
omafta osaltamme siitä, että näitä kortteja lähetetään mahdollisim-manjpaljon
yllämainittuihin paikkoihin. Oman alueenne parlamentin-jäsenelle
lähetettäväksi laadittuun korttiin on liitettävä alueenne par-lamentinjäsenen
nimi.
Parlamentin istunnon aikana näihin postikoitteihin ci tarvitse
minkäänlaista postimerkkiä liittää, sillä kansanedustajilla on vapaa
postipalvelu. Huolehtikaamme siitä, että syrjintä lopetetaan alkuunsa
Canadan 100-vuotisjuhlicn valmistelujen yhteydestä. Kuten olemme
.•likaisemmin sanoneet, mc emme halua mitään uusia skandaaleja vai-tiomiestemmc
ratkaistavaksi, vaan tämän skandaalin kehittymisen
ehkäisemistä. Lähcttäkäänrmc siis postikorttisanomia sekä hallituk­selle
että omien alueillemme parlamentinjäsenille.
Ajatuksetkin
rangaistavia
Länsi-Saksassa
Hampuri. — Länsi-Saksäss» on
suoritettu pyöreästi 150,000 oi­keudenkäyntiä
antifasisteja, kom­munisteja
ja muita nykyistä hai-litussuunlausta
vastustavia hen
kilöitä vastaan. Tiedot ovat tri
Diether Posserin, joka on opposi­tion
tunnetuin puolustusasianaja-.
ja. Länsi-Saksan sosialidemok­raattisen
puolueen lainopillinen
neuvonantaja tri Adolf Arndt
puolestaan on todennut, ettei laki
kiell.1 kojnmunististen ajatusten^
esittämistä eikä matkustamista
ulkomaille konnnunistisiin' tilai­suuksiin,
"mutta viime vuosina
syntyiiyt^-oikeudentulkinta pitääj
- tätä rangaistavana". Tämä tutkin­ta,
Aindt sanoOj^ "uhkaa meidän
kaikkien vapautta".
OikeudenkHy.imil..v..pei:u5luvat v.
1956 elokuus.sa tehtyyn Sak.san kom­munistisen
puolueen lakkauttamis
päätökseen ja tuomioistuimen eteen
vedettyjä syytetään "kommunisLi
5csta toiminnasta '. Tällaisen poliit
.isen ajojahdin kohteeksi joutui m.
n. Claus Wiobuscrnimincn talon­poika
Ala Saksista. Hän kertoo koh
alestaan lehtemme kirjeenvaihta
jalle:
"Se alkoi V. IQ-^S. jolloin matkus
tili Moskovan maatalousnäyttelyyn
)a Sa;<.san demokraattiseen tasaval
';aan. Moiemmissji tutustuin maata
ioudellisii!iA-y.syniyk.<iin. Jotka mi
Vietkong-sissien parissa
Australialainen lehtimies Wilfred Borchett on äskettiiiq vieraillut
parin kuukauden ajan EtelM-Vletnamin vapaatoBliikkeen VIetkongin hal­lussa
olevilla'alueilla. Oheisessa kirjoituksessaan hän kertoo vaikuteU
miaan partisaaneista ja heidän taistelostaaa. Kauko-Idän asiantuntija
Burchett oli aikoinaan mm. kirjeenvaihtajana Korean sodassa. Jo toisen
kerran hän nyt on ollut Etelä-Vietnamissa.
nul 50 hehtaarin tilan omistajana
uonnoilisesti kniuiostavat. l)DR:s
puhuttelin talonpoikia, kävin o
>uu.-kuiini.-<t.a ja osalli.siuin kokouk
•im ja pääsin täten hyvin selville
talonpoikien elämästä. Kun pala
• in kollin en salannut kokcmitk-:ia
.li, vaiin kerroin niista jokaiselle. ;
Mutta silä minun ei olisi pitänyt
tehdä. Kraana päivänä ilmestyi ri
kospoliisr tilalleni suorittama::ii ko-tiotsinlojä.
Sitten järjestettiin oi
keudenkäynti. .Syytekirjelmä oli
laadittu siten, otta.joku oli.si voinu»
kuvit'jlia' minun pyrkineen räjayt
tamajin koko liittota.savalhm, vaikka
olin vain kertonut vaikiitelmis'am.
Minut luomitliin 7 kuukaudeksi
vankilaan kommunistina. Tämän
ajan )ouc!uin viettamiuin en vnnki-
1 loissa. Jopa eräässä entisessä keski-tyslLMnssä.
.Minult;i evättiin oikeii.»;
jokii; .~uoda:in lokaiselle kriminaali
rikoksi lliselle: oikeus : päästä va
paalle jalalle, kun tuomiosta oii ku-lu'nul
Osa vankilavirkailijoista'
ei ollut, paljonkaan muuttunut sit ;
ten Hitlerin päivien.
.lollen saa csilfaa mielipiteitäni |
maatalousky.symyk&cstämme, yhteis j
markkinoista tai varustautumisesta, j
I ei meillä enää ole vapautta, vaairi
(•elämme uudessa •, diktatuurissa '
i Claus. VVlebusch s;inoo. • ;
ELÄMÄÄ VAPAUTETULLA i
ALUEELLA: . • . ' • ]
Etelä-Vietnamin vapautetuilla!
alueilla on tapahtunut suuria muu-'
toksia viime käynnistäni kulunei-'
den yhdeksän kuukauden aikana.
Sivutiet, jotka partisaanit aikaisem-;
min olivat tuhohncöt estääkseen' v i - |
hollisen etencmi.^^, oh korjattu,?
sillä nyt ne^ ovat Vapautetun alueen |
ijelustassa.:' Tuutti • pSiätiet, kuten ;
esim. s t i a t i g i s e s » tärkeä tie n:o 13,!
'oirien Saicjonin ja pohjofsten aluei­den
-välisistä yhd.vstcistä, eivät ole
kulkukelpoisia." Tie n:o 13 on poik­ki
monista sadoista kohdista.
Nuoret miehet ja naiset. Joita ta-;
paa viidakkopoluilla ja riisivainioi- •
den tera.s.seilla ovat optimistisia ja
luottavaisia. He kulkevat ruokata-varakantamuksineen
kohti rinta-i
maa. kivääri selä.ssii ja käsikranaatr i;
teja vyössä.
Sanomalehdet jotka yhdeksän'
kuukautta sitten olivat huonosti mo^
nistettuja lehtisiä.' ilmestyvät nyt
painettuina 8- tai 12-sivuisina ja nii­den
kuvat ovat selviä. .Jokaisella
.maakunnalla ja käytännöllisesti
Vat.soen jokai.sella vaoautusrinta-1
m.ian kuuluvalla Järjestöllä, uskon­lahkot
mukaanlukien, on nyt oma
lelitensä. Tärkeimmät niistä leviä­vät
suurina painoksina jop:i Sai-uoniinkin.
Nhan l)an-lehd!'n ('"Kan-sanlehden").
vallankumouk.sellisen
kansanpuolueen uuden äänenkan­nattajan
kv.synta on Salkuissa miu
suuri, ettei sitä läheskään voida tyy­dyttää.
Vapausradio. 'onka studio.s.sa kä­vin,
lähettää nvkvisin ohjelmaa yh­deksällä
en kielellä, joifa Vietna­missa
puhutaan. Muutama kuukau­si
sitten se lähetti vain kolmella
kielellä. Sainonin asukkaat, myös
poliisit, kuuntelevat vapausradion
uutisia aivan avoimesti.
VOiMASUIlTElDEN MUUTOS
Eräs ••strateginen kylä", jo.s.sa kä­vin
yhdeksän kuukautta sitten, on I
nyt vapautettu. .\e kaksi lukikoh-;
taa. joista käsin sitä pidettiin sil-i
mällä. on tuhottu. C i a Dinhin alu-1
eelle Saijjonin ympäristöön sijoiteta
tu rykmentti pakotettiin peräänty­mään
asemistaan, joihin kuhunkin
oli ,sijoiitettu yksi komppania, ja
keskittämään miehensä kolmeen tu­kikohtaan
pataljoonan kuhunkin.
Partisaanit piirittävät pataljoonia
nyt yötä päivää, eivätkä sotilaat us
kalla liikalitaä suoja-asemistaan.
IJSArn aloitettua sotilaalliset toi
menpiteensä Etelä-Vietnamissa' är-vioi~
inncrikkalai'steh^ai^'pnissa ole­va
pääesikunta vuoden" 1961 lopul­ta,
että'voimasuhteet olivat kymme
Tien yhtä vastaan-ja että he vuo­den
kulues.sa olisivat voineet lisätä
yiivoimaan.sa 20 mieheen yhtä par-ii.
saania vastaan. :
Toisin kävi. Vuoden 1962 lopulla
oli voima.suhde 7—7 ja vuoden 1964
alussa amerikkalaisten lehtien mu­kaan
4—1 (U.S.\:n ja Saij^onin hal-^
lituk.sen joukkoja 600,000 miestä ja
parti.saancja 150.000). Eräs vapau­tusrintaman
sotila.sasiain komission
jäsen vakuutti minulle voimasuhtei­den
muuttuvan nykyisin nopeam­min
kuin koskaan. Monilla alueilla
vastapuolet ovat vhtä vahvoja.
Vapautusrintaman johto, tavalli­set
.sotilaat Ja väestö viettivät viime
joiilukuuH 20. p n ä rintaman muo-tloslamisen
nelivuottspäivää. He
Juhlivat samalla USA:n sotaministe-
! i n .McNamaran mukaan nimensä
.<aan'.'en suunnitelman tappiota. Se
oli laadittu vuotta aikaisemmin,
kun ensimmäinen Etelä-Vietnamin
rauhoitussuunnitelma " oli epäon­nistunut.
.McNamara-suunnitelman mukaan
nli valittu seitsemän maakuntaa,
?oi'a pidettiin ratkai.sevina Saigo­nin
puolustuksflle. Joulukuussa
1963 alettiin "rauhoittaa" LOUK
.Anin maakuntaa, joka ulottuu Kam-bodshan
rajalta Saifionin läheisyy­teen.
.Maaliskuussa 1.964 piti 'rau­hoittaminen
-ulottaa myös muihin
kuuteen maakuntarm.
Kaikkien seitsemän maakunnan
pjti vuoden 196^ lopulla olla täy­dellisesti
amerikkalaisten ja Sai­gonin
hallituksen valvonnassa. Nii­tä
aiottiin käyttää lähtökohtana uu­sille
9peraatlolllc tarkoituksella tu­hota
kansallinen vapautusrintama
koko maassa ennen vm 1965 lop-pua.
KOTITEKOISIA MIINOJA
Olin vapautusarmeijan mukana
ensimmäisissä operaatioissa Long
Anin,.Gia Dinhin ja Binh Duongin
maakunnissa tammi—maaliskuunsa
1964.
Amerikkalaisten . aikaisemman
strategian mukaan piti,väestö sul­kea
piikkilangalla aidattuihin ' stra­tegisiin
kyliin", joihin piti muodos­taa
alueellisia "itsepuolustus"-jouk-k
c o s a s t o j a ^ Tämän jälkeen- piti
muodostaa sotilastukikohtia, minkä
jälktien armeija olisi voitu vapaut­taa
uusiin tehtäviin.
McNämara-suunnitelma edellytti,
että "rauhoitetuissa" kylis.sä piti
säilyttää miehit.vs j a . e t t ä sotilaiden
Jlisi p i t ä n y t elää yhdessä siviilivä­estön
kanssa. Lonq Anin taistelutoi­miin
osallistui joukko-osastoja divi-
•loonan vahvuudelta. Kolme lasku-varjopataljoonaa
.sai tehtäväk.seen
valvoa 14 kylää maakunnan etelä-sassa.
Kuusi muuta pataljoonaa-mobilisoitiin
viittä pohjoisrajalla si­jaitsevaa
kylää vastaan ja vielä kol­me
itärajalle.
Voidakseen kuljettaa raskaat va­rusteet
mukanaan joukkojen oli ra­kennettava
teitä ia siltoja, perustet­tava
varuskunta suojelemaan uusia
tukikohtia partisaanien hyökkäyk­siltä.
Kaikkiin vietnamilaisiin ky­l
i i n kuuluu lukuisia picnoi.syhdy.s-kuntia,
jotka u.sein ovat pitkien
matkojen pää.ssä toisistaan. Armei­jan
joukot eivät koskaan ole kyen­neet
vartioimaan kaikkia pikkuyh-dyskuntia
tärkeimmi.ssäkään kylis­sä.
Neljän kuukauden kuluttua ope­raation
alkamise.''ta oli jokaisessa
miehitetyssä kyläs.<ä 2.50—300 ä.seis:^
tettu parti.saania joista jokaisella
oli vähintään kaksi käsikranaattia
ja tusinoittain nerokkaasti suunni­teltuja
miinoja, jotka tehtiin tyh­jistä
patruunahylsyistä ja kotitekoi­sesta
ruudista. Lopuksi .sotilaat ei­vät
enää uskaltaneet jäädä kyliin
varsinkaan, kun väestö koko ajan
kävi poliittista sotaa heitä vastaan.
Syyskuus.sa oli.tilanne Long Anis-
.sa seuraava: partisaanit olivat tu­honneet
22 tukikohtaa ja 10 vartio­asemaa
ja vapauttaneet 17 kylää.
Myös amerikkalaisten johtama kou-l
u l u s l e i i i oli tuhottu ja tiestä n:o
VALMISTEUVA KÖKÖMS
ALKAA MAALr^K. 4
Moskova. — Kommunististen: ja
työväenpuolueiden kansainvälistä
neuvottelua valmistelevan toimitus-valiokunnan
kokous'aikaa Mosko­vassa
aikaisempien suunnitelmien
mukaisesti maaliskuun 1. päivänä,
vahvistettiin asiantuntevalta tahol­ta.
13 oli pitkiä matkoja joutunut par­tisaanien
valvontaan.-
Amerikkalaisten suurimmat me-
•netykset eivät kuitenkaan tapahtu­neet
uäillä alueilla vaan Keski-Viet­namissa.
Keski-Vietnamin tasangot
pitkät matkat rannikkoa ja Laosin
ja Kambodshan rajoille ulottuvat
vuoret ovat parU.saartien käsissä.
PAKKOVÄRVÄYSTÄ
HALLITUKSEN ARMEIJAAN/
Vapautusrintaman ' sotilasasiain-komission
arvioiden mukaan ame­rikkalaisten
sodanjohto ei enää ky­kene
korvaamaan ni^netyksiä. Mc­Nämara-
suunnitelma edellytti sään­nöllisen
armeijan vahvistamista 50.-
000- miehellä. Metsästämällä nuoru­kaisia
Saigonin ja niuiden suurem­pien
kaupunkien kaduilla ja eloku­vateattereissa
piti 80,000 nuorta
miestä pakottaa vuo'd9n 1964 tam­mi—
syyskuun aikana astumaan ar­meijan
riveihin Mutta samanaikai-
Kansainvälisen /tilanteen^ heUal!» \
dukset j a pttolUöl^f n kesken tapahj; ^ *
tuneet keskustelut^eivät ole aiheut;^^ 1
tflrteet nmutosta fähän suunnjtel- *
maan. -^^^ t
Sen sijaan ei vielä voida tarkem- *
min sanoa, millaisia muotoja ,val«-
mistelevan toimltusvaliokunnan t yö
tulee saamaan j a koska kansainväli-'
nen neuyottelji^okous lopulta j ä B r . - ^ - j*
jestetään. Luultavaa on, e t t ä netl-4l.-«.^
voitelun valmisteluun vaaditaan.nyt^ ^ -^^
huomattavan pitkä , ^ika .jia| f^^JV
mahdollista, e t t ä tbimitusvaliökuhtä
kokoontuu useamman kerran,.;i \i.v.wxi,i.
~ Odotetaan, että .veljespuolueideri^^.;.,],,,
edustajat tulevat esittäiii^änsuui-ep^.. -.L^
määrän ehdotuksia neijvo|telun aj-^
hepiiristä, ;. Käsiteltäväksi 'yt^leyat r.]
lukuisat kansainvälistä koijimöniSr/i»^
li.sta ja^ työväepliikettä koskeyat • ' •
keskeisimmät asiat, kuten mm.lcäiJriYi.-r;/—>
sainvälinen tilanne kapitalistisessa , ,,.
talous- ja y h t e i s k u n t a j ä r j e s t e l m ä s s ä.^iM, ,
havaittavissa olevat uudet ilnliöt', so
sialististen maiden yhteistoiminnan-'-
muodot ja kommunististen p u o l u e i - ' ' : ''
den keskinäiset suhteet. Neuvotte^" '•
lun aihepiiri ei siis millään tavoiif
suuntaudu jotakin puoluetta vas- ^
taan.- •• ^
KIINAN PUOLtfEJOHTO l<'<rir» i
ENTISELLÄ\LIN JALLAÄN ^ r S ^ . v - •
Neuvottel/.KOkouksen kooUekut-sesti
karkasi 62 000 sotilasta ja,86,- .^^^^^^.^ j^og^eva päätös aiheutti ai- - -
000 kaatui tai haavoittui. Armeijan ^g^avia erimielisyyksiä Kii-,^.,„
miesvahvuus väheni 68.000:11a .suun-; „ „ „ komniunistiseri puolueen jöh.
don ja nrtUideri" piiolu.eiden yälillä.Y'
Kiina;] konimuriistinen puolue ; i | - ^ ; j , , ^
moitti, ettei se dsallistii neuvotte
lukoköuikseehv n «Tiettävästi ;viimie-:^
viikkoina suopltfitulkesktisteiutrei!:
nilellun lisäyksen asemesta.
Merkittävintä on, e t t ä nuoriso i l ­moittautuu
introlla partisaaniarmei­jaan.
•.Jokainen vihollisen järjestä­mä
ajojahti tuo uuden alokasaallon
"'M
1 meidän riveihimme", kerrotaan so-1 vät ole muuttaneet Kiinan kommu-;
tila.sasiainkomi.ssio.s.sa. "Nuoret mie
het pakenevat pakkovärvääjiä mei-nistisen
puolueen johdon kantaa
tässä asiassa. On siis luultavaa, et-d.
in alueellemme. Monet heistä il- [ tei sen e d u s t a j i a - n ä h ä ä Moskovan /
moittautuvat vapaaehtoisina rivei-1 valmistelevassai-ijeuvottelussä puÖ-;">.:>il
himme. He taistelevat mieluummin i lentoista viikon kuluttua. Mahdol- --
ilman palkkaa meidän kanssamme | lisesti sen kanifanottoon yhtyvät av " O
kuin ottiivat vastaan 900 piasteria ! nakin Japanin kQmmunistisen PU^vIJJ^
'ku'u kaude—ss a Saigonin hallitukselta, i^i^^j^ Albanian- työn puolueen
sillä he haluavat olla voittajan puo­lella
Ja tietävät, että heitä täällä
kohdellaan ihmisinä."
Puhuin monien vapautusarmeijan
sotilaiden kanssa He kaikki luotta­vat
voittoon ja haluavat taistella
kunnes Ktelä-Vietnamin vapautus­rintaman
päämäärät, rauha ja riip
edustajat. ^ ..
Mutta vaikka näin onkin, ei näi­den
.p:iolueiden pois jääminen neu'
voitelujen alkuvaiheessa teetyhjäk-si
sitä myönteisiä kehitystä; joka
viime viikkojen aikana sosialististen
maiden keskuudessa on tapahtunut
ja jonka havainnollisimpana esi-
Kirieita
".»OS PAHAA TEET, j
NIIN PELKÄÄT"
Otsikkovirke tuli mieleen lukiesj
sani Vl'inö Salmen kirjoitusta, m i sj
i sa leimataan mihinkään kelpaamat i
lomaksi Suomen nykykirjallisuus !
kokon.-ian ja erikoisesti suurta k.m j
sansuosiota nauttivat Väino Linnan j
kirjat.'. ; • ' ..j
Salmi sanoo Linnan "hapai.sevän'^
kirjoissaan Suomen sotilasta. Luet­tuani
Linnan kirjat minä olen saa
nut sellaisen käsityksen, että enti­senä
.sotilaana Linna kehuu suoma
! laista sotilasta juuri sellaisena mi
kä hän todellisuudessa on. .Vlikali
j han moitlii suomalaista ..suurporva
i ria, niin silla seikalla ei ole mitään
' tokemi.sla suomalaisen sotilaan "ke
i humisen" tai "moittimisen" kan.ssa;
i llenkilökohliiiscsli olen yksi niistä,
! joilla Cl ole mitään syyt;i Suomen
[suurpääoman miehiä puolu.staa ja
i meitä tälle m a n t e r e e l l e nälkää ja
I porvarien sortoa pakoon tulleita on
Kuin karja konsanaan
Uutislicdoissa kerrottiin tuonnoittain että neekeri johtaja tri Mar­tin
Luther King on pyytänyt Yhdy.svaltain liittovaltion suojelusta Seh
ma.ssa, A l a , äänestysoikeutta vaalivalle neekeriväestölle. Samassa
yhleydes.säHlmaisliin tämän neekeripapin horjumaton rauhanrakkaus
ja ennenkaikkea usko kan.ssaihmi.stensä vaatimusten oikeuteen sillä,
kun hän pyytämällä vetosi;!neekereihin, että heidälTvtulisi pidättyä
-kaikesta väkivaltaisuudesta valkoihoisia hurttia ja huligaaneja vasj._
taan. — — ^
Nämäjvetoomuksel ovat .sitäkin merkityksellisempiä kun muisle'
taan mistä ne .saivat alkun.sa. Monet canadalaisctkin saivat TVsta näh­dä,
miten Selman sheriffi apulaisineen hyökkäsi rauhallisten nuorten
neekerikoululaisten mieleno.soitukseen Ja ajoi heidät, karjan lailla 3
mailia pitkälle "pakkomarssille". Selman sheriffillä on siis melkoiset
valtuudet pidätysten tekoon; valtuudet tuomioiden antamiseen paikan
päällä ja valtuudet näiden hirttotuomioillensa täytäntöön panoon.
Mutta vielä surkeampaa oli nähdä se, että näitä äänioikeutta vaativia
nuoria käsiteltiin kovakouraisemmin kuin karjaa täällä Canada.s.sa.
Tosiasias.sa eläinsuojeluyhdistys .sekaantuisi a.siaan jos täällä käsitel­täisiin
sillä tavalla teuraskarjaa. TV.sta nähtiin vilaus, miten suuri­kokoiset
poliisit käyttivät arhjotlomasli ei vain patukoilj» vaan myös
karjan käsittelyssä käytettäviä sähköiskun antavin "pistimiä" näitä
pppilaita vastaan. Uutistiedoissa on kerrottu, että .'lutoilla: vuorotellen
ajaneet Selman sheriffin miehet juoksuttiyat täten näitä nuoria mai;
^ . j y j , 3 niailin matkan, kunnes opiskelijat pääsivät aukeaan maastoon suorittaa tut
tultuaan nopeampina juolfsijoina rääkkääjiltään pakoon. isia vastaan?
. . . .
j paljon.
; Lisäksi haluan palauttaa Salmen
jmieleon, että .Linnan kirjat, joita
I hän niin raskaalla kädellä yrittää
lyödä, ovat saaneet .suurta tunnus
tusla ulkomaillakin. Ne ovat si­ten
palvelleet Suomen kan.sallisla
asiaa monin verroin parem­min
kuin Salmen vihanlietsontakir-i
j o i t u k s e t"
' K u k ; j a n _ e i kiellä sitä, eikä aina-
• kaan Linna siihen syyllisty, etleivät-
I kö^Siiomen .sotilaat taistelleet ur
höbllisesli. Mutta Linna kysyy, ku
ten ky.syväl monet muutkin aivan a i ,
heellisesti, että lekivätktir.sotaa edel­täneen
Suomen korskeat valtiomie­het
kaiken, mitä tehdä olisi voitu,
sen onnettomuuden välltäTniseksi?
Kaunistelematon totuus kai loppu­jen
lopuksi on. että jos Hitler olisi
sodan voittanut. Suomi olisi silloin
menettänyt itsenäisyytensä Ja jou
lunut natsi-Saksan jonkinlaisek.ii ta­kamaaksi.
— I . S . -
Eiköhän ole jo korkea aika luot­taa
yhdysvaltalaisia .sotilaita ulko­mailta
kotiin Ja lähettää heitä to­della
"vapautta" puolustamaan niin,
etteivät sheriffi James Clarkin la-pai.
set hijmut voisi moisia tekosia
tumninihoisia amerikkalai-
Fumatlomiius. demokratia ja puo- i merkkinä oli pääministeri K o s y g i « , M .(
lueellomuus on saavujetlu. : n in johtaman :neuvostoliittolaisen •
— V.'ilfred Burchett. . v a l t u u s k u n n a n matka Pohjois-Viet-:'^;.-;f
namiin ja ; Pohjois-Koreaan. Mal:,
kan luoma ilmapiiri vaikuttaa myoS'"!'-"-'
kansainvälisen neuvottelun työhön.; .
Pres. Kekkonen
Neuvostoliitossa
Moskoval i - i - Neuvostoliiton pre­sidentti
Anastas Mikojan ja muut ,
neuvostojohtajat toivottivat, pre-sidientti
Urho Kekkosen l ^ p i -
mästl tervetulleeksi kun hän ;inaa'/
nantaina iltapäivällä saapui vai­monsa
ja seurueensa. kera Mtisko^
vaan epl^'viralllselle vietrailnlle'
NeuvostolUttoon. Presidentti Kek­konen
vierailee NeuvostölUtosM
4 päivän ajan kotimatkallaan 9
päivää kestäneeltä Intian vierai­lultaan.
Keskiviikkona hän mat- i
kustaa. Leningradiin ja palaa Hei'
sinkiin perjantaina. Tiistaina pre-; -
sidentti Kekkonen keskustelee,
Moskovassa Neuvostoliiton johtoa-henkilöiden
kanssa.
"Kun kovalle ottaa niin koiraskin munii", selittää suomalainen sananlasku.
Castro johtaa ; "
maareformia
Havanna. — Pääministeri F i d ^ l'
Castro johtaa kansallisen maarefor-'
mi-instiiuulin toimintaa. Hän toin^i
mainitun instituutin johtajana vuo­den
1962 helmikuuhun saakka, joi- :
loin tähän^^teHtävään nimitettiin" ^
Carlos RafaeL Rodriguez. .
Päätös F i ä e | Castron nimittämi­sestä
uudelleen instituutin johtajak­si
tehtiin Rodriguezin ehdotuksesta.
Män itse tulee'• edelleenkin toimi­maan
Kuuban hallituksen jäseneij.^.
ja keskittyy maan kansantalousko-'"
symyslen hoitoon.
PÄIVÄN PAKINA
BONNIN ATOMIMIINAMUURISTA
Jos Länsi-Saksa : rakenmiHaa:
suunnitelmien.sa • rfnlkiiisesTi '"a'to-':
mimiinakentän naiselle rajalleen,
ja jos juku niistä miinoista räjäh­tää
vahingo.ssajrsn VÄI aloittaa ato-misTldan,
missä tuhotaan koko
Län.si-Sak.sa jTT paljon muutakin,
sanoi eräs Neuvostoliiton tunne­tuin
.sotila.sjohtaja, marsalkka Va­sili
f). Sokolovski viime viikolla.
Viitaten nyt vallitseviin olosuhv
loisiin ja siihen että-"atomipom­mien
niveltila paukkumaan ei ole
enää aikaa ottaa selville onkti
paukku aiheutettu vahingo.s.sa tai
tarkoituksellisesti", mar.salkka So­kolovski
sanoi. ja että tä.slä jär­jettömyydestä,
ydinmiinakentän
rakeniamispuuha.sla olisi luovut­tava
ilman muuta.
Tämä on kovaa , puhella, se
myönnettäköön.
Muttii marsalkka Sokolovski ei
ole tässä asiassa yksinään, sillä
tämä hirveä suunnitelma on .saa­nut
aikaisemmin osak.secn anka­raa
arvostelua nim. Englannissa,
nHnskas.sa, Belgias.sp sekä osittain
•Jäällä'Canädässa jä Yhdysvallois­sakin.
, .
Mutta mistä on oikefn ky-symysT
Alkakaamme vaikkapa siitä
• Berliinin muurista'', josta on niin
pitkiä itkuvirsiö pidetty nimen­omaan
Länsi-Sak.'^assa.
, T9siasia on kuitenkin se, että
kukaan ei ole yrittänytkään väit­tää,
että Berliiniin rakenneltu
muuri uhkaisi millään Uivoin Län­si-
Saksaa tai muita maita. Sen
muurin ainoana tarkoituksena on
sulkea Itä-Saksan raja Berliinin
kohdalta ja .samalla estää luvaton
rajan ylittäminen.
Mutta vallan toisia maata.on
Länsi-Sak.san puuhaama atomimii-namuuri.
Tämä suunnitelma tuli ensim­mäisen
k e r i m ä n r ä j ä h t ä e n ihmis­kunnan
tietoon erään länsisaksa-laisen
lehden — Frankfurter All­gemeine
Zejtungin palsloiila.
Mainitussa lehtitiedos.<{a kerrot­tiin,
morkiltävästi kyllä, päivää
ennen Atlantin liiton ministeri­neuvoston
Pariisin kokousta, että
Länsi-Saksan Bundesvvehrin . —
liittovaltion, puolustuslaitoksen —
päätarkastaja, kenraali Tretlner
oli esittänyt NATÖ-valtioiden
yleisesikuntapäällikölle uuden
.saksalaisen suunnilelrnan, jonka
mukaan Länsi-Saksan rajalle, jo­ka
erottaa sen Sak.san demokraat­tisesta
la.savallasta ja T.shckkoslo-vakiasla,
rakennettaisiin atomi-miinavyöhyke.
Se olisi noin tu­hannen
kilometriä pitkä ja sulkisi
piiriinsä eräitä teollisuuskeskuk­sia
ja noin kymmenen miljoonaa
länsisaksalaisla kymmenen mil­joonaa
itäsaksalaista ja viisi mil­joonaa
tshekko.slovakialaista i h ­mistä,
Miinat olisivat tiety.sli ame­rikkalaisten
kontrollissa, ,inulta
länsisaksalajset (natsi-) kenraalit
haluavat tietenkin saada m.vös
kyntensä peliin.
Tätä kaameata suunnitelmaa sa-noiäan
tietenkin ; "puolustustoi-
.menpileeksi" kuten sanoi aikoi-
;J:-;;rVl-vi,j!; . ,
naan Hitler niin itään kuin län­teenkin
päin kohdistamiaan varus­teluja.
Itse asiassa tämän "puo­lustustoimenpiteen"
mielettömyys
paljastuu siitä tosiasiasta, että
Länsi-Saksaa ei uhata minkään­laisella
hyökkäyksellä sen parem­min
idästä k u i n - l ä n n e s t ä k ä ä n ."
Tosiasias.sa Läjnsi-Saksa on täl­lä
kertaa ainoa maa Euroopassa"
mikä on esittänyt "rajatarka.stuk-sia"
ja "alueva{it[i\iuksia" naapu­rimailleen
— ellei oleta huomioon
Englannin ja Turkin vaatimuksia
Kyproksen saarella.
Kun kaiken lisäksi muistetaan,
että Saksan militaristit ovat jo ai­heuttaneet
kaksi maailmansotaa,
niin ei ole lainkaan ihme, vaikka
Ijjfmä atomimiinamiiurisuunnitel-ma
onkin tuomittu ankarasti niin
sosialistisissa maissa, (Neuvostolii­tossa
ja Tshekkoslovakiassa) kuin
lukuisis.sa kapitalistimaissakin
(Englannissa, Ranskassa, Hollan­nissa,
Belgiassa jiie.).
Myös länsisuk.salaisel ovat i l - .
maisseet huolestuneisuutensa ken­raali
Trettnerin atomlmiinamuu-rin
johdosta. Länsi-Saksan sosiali­demokraattisen
puolueen johtajat,,
jotka olivat marraskuussa Karls-ruhfcn
puoluekokouksessa, hyväk-i^
yivät • miltei kakistelematta..
Washingtonin ja Bonnin rtuni*"
man monikeskeisen atomilaivasto-suunnitelman
ja.' vieläpä Bonni^'
VrajantarkastusvaatimuksetV, ravit«~
\a Trettn*rin atomimiinavyöhjrke"
o l i ' 5entääh_Heillekin Hikaä. Tosi-'
asia.ssa tämä hirveä ehdotus sai
-länsisaksäläiset sosialidemokraat­tiset
johtjgat järkytyksen Alaltaan.
F r i t z Erler ninUtli Ti^ettnerin-'
suunnitelmaa "itsemurhastrate-giaksi"
ja VVehner sanoi sitä "po­liittiseksi
^ "niielipuolisuudeksi".
Länsisaksalaincn porvarillisen op-.
position edustaja Spiegel-niminen
lehti omisti tälle atomimuurirä-jähdykselle
tämän vuoden ensim­mäisen
kaksoisnumeronsa kansi­kuvan
ja tuomitsi kirjoituksissaan
tämän julkean-provokaation.
Kuten sanottu, marsalkka Soko-lovsky
ei ole yksinään arvostelles- :
saan Länsi-Saksan atomimiina--
muuria, ihutlä 1>änen asiantuntija­lausuntonsa
antavat tälle maaif;;^
manlaajuiselle * arvostelulle lisää
pontta, -=_Käasiikoura, ,
maas