Vapaus, September 12, 1973

              CANADAN SUOMALAISTEN
TYÖVXENLEHTI
rtt^tey No. It7« - VAPAUS. W Elm SlfMt Weat, Sudbgry, Ontarto P3E 4N3
Keskiviikko, syysk. 12 p. — Wed., Sopt. 12, 1973
>1
ankaappaus^Chilessä
Asevoimien johto liittyi äärioikeistolaisiin ja
muodosti vallankaappauksen jälkeen sotilasjuntan
Chilen asevoimien johto liittyi tiistaina Itoti- ja
ttllcomalaisiin oikeistovoimiin, järjesti sotaoperaa­tioita
presidentin linnaa vastaan,' kukiöti lailli­sesti
valitun presidentti Salvador Allenden kan­san
yhtenäisyyshallituksen, muodosti korkeittman
sotajohdon edustajista juntänV mikä julisti piiri­tystilan
voimaan ja uhkasi samalla, että jos mikä
tahansa radio-, televisioasema ja sanomalehti iul-kaisee
tietoja, mitä juntta ei ole etukäteen vah­vistanut,
sellaisen tiedonantolaitoksen toimipaik­ka
"tuhotaan kokonaan".
Vallankaappauksen jälkeen väitettiin ensin, että
presidentti Allende oli tehnyt itsemurhan ampu­malla
konekiväärillä suuhunsa — minkälainen
teka on vaikea suoritettavaksi nuoremmallelen
kuin 64-vuotiaalle miehelle. Myöhemmin väitet­tiin,
että tri Allende oli tehnjrt itsemurhan ara-
"pumalla yhden luodin päähänsä. Hänen rinnallaar
oli kuollut journalisti ja tri Alenden yksi henkilö­kohtainen
ystävä Augusto Olivares.
Asevoimien päällystö lähetti lentokoneita, tank­keja
ja maajoukkoja hyökkäykseen presidentin
linnaa vastaan.
Pommit ja raketit tekivät tuhoa tri Allendeu
sievästi sisustetussa virastossa.
Vallankaappauksen johtajiksi on ilmoitettu ar­meijan
komentaja, kenraali Augusto Pinochet-laivaston
komentaja, amiraali Jose Toribio Me-rino
Castro; ilmavoimien komentaja kenraali
Gustavo Leigh Guzman ja karabineerien pääl­likkö,
kenraali Gesar MendozaDuran.
Tiistai-iltais'en juntan tiedonantojen mukaan
asevoimat kohtasivat linnassa vain pientä vasta­rintaa
kun vasemmisfolaisten henkivartioryhmä
ryhtyi puolustamaan laillisesti valittua president­ti
Allendea. Sotilasjuntta ei tiedoittanut hetikoh-taisesti
surmatuksi tulleitten lukumäärää mutia,
radioasemat puhuivat vain kolmesta kuolleesta.
Sotilasjuntta vaatii tri Allenden johtaman yh­tenäisyyshallituksen
40 johtavan henkilön van­giksi
antautumista, sisältyen heihin tri,Allenden
sisko Laura Allende.
Samaan aikaan tiedoitettiin, että Yhdysvallat
lopetti. Chilen rannikolla kaappauksen tapahdut­tua
Yhdysvaltain laivaston neljän aluksen yhtei­set
manööveraukset Chilen laivaston kanssa.
* • •
Yltuysvaltaih senaatin suorittaniien. fuötimus-ten
yhteydessä esitettiin muutamia viikkoja si­ten
todistajalausuntoja joiden mukaan jättiläis-suuri
ITT-konglomeraatTTöli tarjonnut miljoonan
dollaria käytettäväksi sen hyväksi, että tri Al­lendea
ei saataisi valituksi Chilen presidentiksi.
Vedotessaan Chilen itsenäisyyden, vapauden ja
kansanvallan puolustamisen hyväksi USAn kom­munistisen
puolueen johto kiinnitti pari viikkoa
sitten huomiota siihen, että Chilen hallituksen
vastustajien joukkoon on pesiytynyt sellaisia yh­dysvaltalaisia
.monopoleja kuin- ITT, Gulf Gil,
Kennecott ja Guggenhelm Nitrates ja että Wall
Streetin monopolien kanssa Washington—Penta­gonin
imperialistit käyttävät CIA:ta apunaan
yrittäessään Chilessä järjestää hallitusvastaisia
joukkoja maan laillista hallitusta vastaan.
Puolustaen laajaa kannatusta saaneen hallituk­sensa
asema kotimaisten pomojen lakkoilua ja
ulkomaalaisten imperialistien salavehkeilyä vas­taan,
presidentti Allenden vaalivoiton kolmantena
vuosipäivänä syyskuun 4 pnä Kansan yhtenäi-syyshalliuksen
hyväksi järjestettyyn juhlaparaa­ti-
mielenosoitukseen osallistui puoli miljoonaa
chileläistä Santiagossa.
Tri Allende valittiin Chilen presidentiksi loka­kuussa
1970. Tämä 64-vuotias lääkäri voitti yli­voimaisesti
kaikki vastakilpailijansa saaden kaik­kiaan
36.3 prosenttia annetuista äänistä.
Vaaliratkaisu tehtiin maan perustuslain mu­kaan
Chilen kongressissa, missä sosialistien, kom­munistien
ja neljän muun. puolueen yhteisrinta­ma
valitsi tri Allenden Chilen presidentiksi. Niiin
tuli marxilaisena tunnettu tri Allende valituksi
parlamenttaarista tietä Chilen presidentiksi.
Hänen edessään oli kuitenkin suuria vaikeuksia.
Oikeistovoimilla oli enemmistö kongjressissa ja
niin oli hallituksen miltei mahdoton saada laadi­tuksi
tarvittavia lakeja. Äärivasemmistolaisryh-mä
vaikeutti äkkiväärillä vaatimuksilla jateoilla
maareformia ja yhtyi siten asiallisesti puhuen ää­rioikeistoon,
mikä järjesti pomojen poliittisia lak­koja
hallituksen kukistamiseksi.
Vähentääkseen ulkomalaisten-^ jarrutusmahdolr
lisuuksia Kansan yhtenäisyyshallitus kansallisti
heinäkuussa 1971 maan rikkaan vuoriteollisuuden
mitä toimenpidettä. yhdysvaltalaiset suuret kai­vosyhtiöt
pitivät, jos ei aivan pyhän loukkauk­sena,
niin ainakin .sodanjulistuksena monopolis­een
valtaa vastaan.
CLC:n presidentti Donald MacDonald:
ENNENKUULUMATONTA EPÄOIKEUTTA
CANADAN TYÖTÄTEKEVIÄ KOHTAAN
Charlottetown. — Canadan työ­läiset
menettivät $1 viikossa os­tovoimastaan
kuluvan vuoden toi­sen
neljänneksen aikana; samaan
aikaan nousivat yhtiöiden voitot
ilmiömäisen nopeasti.
Tällaisen tilannekuvauksen -in^
toi Canadan suurimman ammatti-yhdistyskeskuksen
(CLC-.n) pt e-sidentti
Donald MacDonald pu­huessaan
rannikkomaakuntien -im
mattiyhdistysliikkeen illallistib.i-suudessa:
Hän-syytti liberaalipuo­lueen
hallitusta "sosiaalisesva
turtumisesta" siksi kun teollisuus
ja valmistusyhtiöille myönnettiin
erikoisia verohuojennuksia viuno
heinäkuussa.
Työläiset ovat salpaantuneina
kaikilla talousaloilla eikä heillä
ole kirkkaan tulevaisuuden näkö­aloja
lähitulevaisuudessakaan.
Vaikka korporatioiden voitot
olivat lähes 90 prosenttia kor­keammat
siitä mitä ne olivat vii­meisen
vuosineljänneksen aikana
1970, hallitus katsot tarpeellis-iksi
avustaa niitä väestön kustannuk­sella.
Mr MacDonald sanoi, että tyc-
Valas kiioli syöpään
l^iagara Fallsi N. Y.-— Niagara
Fallsin akvaarion nuori (pilot,<
valas on kuollut syöpään. Tämä
valas, Captain Jack, kuoli oltuaan
2 viikkoa eläinlääkärien ja uk-vaario-
toimenhaltijain aktiiviseb-sa
hoidossa.
Iäiset joutuvat auttamaan yhtiöi­den
voittojen lisääntymistä kun
heidän maksettavakseen sälyte­tään
osa korporatioille kuuluvas­ta
verotaakasta ja toiseksi tuo­tannon
lisääntymisen muodossa
mistä työläiset saavat osakseen
suuren nollan.
Mr MacDonald sanoi CLC;n
vaativan suurempia . valtuuksia
ruokatavarain hintoja tarkkaile­valle
komitealle. Hän vaati halli­tukselta
päättävämpiä toimenpi­teitä
pienituloisten canadalaisten
tukemiseksi.
Hän korosti edelleen että CLC j
vastustaa palkka- ja hintajäädy- Cimadan
Yhdysvaltain kontrollikokeilu
tuotti tuhoa, hän sanoi. Hinna»:
ovat siellä nousseet samalla kun
palkkojen nousua on rajoitettu;
Yhdysvaltain työtätekevät ovat
maksaneet kalliin hinnan maansa
tulo-kontrolliohjelmasta.saamaUa
siitä mitään merkkejäkään talou­den
vakautumisesta.
Me voimme ylpeillen todeta
täällä Canadassa, että työväenlii­ke
on alusta alkaen vastustanut,
joissakin tapauksissa melkoisia
vaikeuksia kohdaten, sellaiseen
tilanteeseen. joutumista.
Huolimatta siitä kuinka vakava
työläisten . tilanne iiy t
Presidentti Richard Nixonin
aisapari, varapresidentti Spi-ro
Agnew, on joutunut USAn
liittovaltion suurvalamiehis-tön
Baltimoren viraston tut­kittavaksi
syytöksistä, että
hän on ottanut sikäläisen osa
valtion kuvernöörinä ollessa
ja vielä varapresidenttinäkin
urakoitsijoilta takaisinmak­su-
(kickback) lahjuksia, että
hän on syyllisti'nyt kiristyk­seen
ja muuhun korruptioon.
Agnew kiistää syyllisyytensii.
ABITIBi SOPI NELJÄN
AY-LIITON KANSSA
Kaksivuotisen sopimuksen pohjalla työläiset
saavat 2, 8.5 pros. korotusta ja muita parannuksia
Toronto. — Muutaman tunnin
kuluttua lakon alkamisen jälkeen
Abitibi Paper Co. Ltd. of Toronto
ja sen työläisiä edustavat neljä
ammattiyhdistysliittoa allekirjoit
tivat viikon vaihteessa kaksivuo­tisen
työehtosopimuksen minkä
perusteella työläiset saavat- pal­kankorotuksia
sekä parannuksia
eläkkeisiin. —
Sopimuksen alaisena on 6,000
työläistä Gritariossa ja Quebecis­sa
. Abitibin yhdeksässä laitokses­sa.
Sopimukseen päästiin kun yh­tiö
suostui myönnytysten tekoon
eläkkeiden ja lomien kohdalta.
Viimeksimainitun yhteydessä työ­läiset
tulevat saamaan ylimääräis­tä
lomapalkkaa, jos he suostuvat
pitämään lomansa ei-tavallisena-^
lomakautena.
Suurin sopimuksen alaisista
ammattiyhdistysliitoista on Uni­ted
Papenvorkers International
Union ja toiset IAM,IBEW ja
lUOE uniot.
Yhtiö ja ammattiyhdistykcet
olivat jo ennen lakon alkamista
sipneet palkankorotuksista, jon­ka
mukaan työläiset saavat 2-
.vuotisen sopimuksen aikana kum­panakin
vuonna 8.5-prosentin ko­rotuksen,
joka ei kuitenkaan saa
olla 36 senttiä pienempi.
Sen lisäksi työläiset voitti 25-
prosenttisen korotuksen eläkkei­siin
ja määritelmän, jonka perus­teella
työläinen voi jäädä vissein
ehdoin eläkkeelle 62 ikävuotta
täytettyään. .
Lomapalkan lisäyksen — 4 tun­tia
viikolta — saa työläinen joka
suostuu pitämään lomansa tam­mikuun
1 pn ja huhtikuun 30 pn
välisenä aikana.
Palkankorotusten jälkeen Xyö-
Iäisten peruspalkka, mikä on nyt
$3.85-tunnilta, tulee olemaan $4.21
viime toukokuusta lukien ja $4.57
tunnilta tulevan toukokuun 1 pstä
lukien. Työläisten keskinkertainen
palkka on nyt $4>50 ja kahden
vuoden kuluttua $5.30.
USA:n demokraatit kysyvät:
PUOLUSTAUTUUKO USA
VARARIKKOTIUAN?
tyksiä osoittaen, että missä ta- on. se olisi vielä nykyisestäkin
hansa niitä on kokeiltu, tuloksok-j pahempi, jos Canada olisi seumn-si
on tullut palkkojen alhaalla pi- nut "Amerikan tietä" palkka- ja
täminen samalla kun hinnat ovai hintakontrollln tiimoilta, selitti
jatkuvasti nousseet. mr MacDonald.
VIIME TIEDOT
Ottawa. — Työttömyys lisääntyi elokuun aikana Canadassa
ennätyskorkeuteen viimeksikuluncen 6 kuukauden ajalta. Elo­kuussa
oli Statistics Canadan tilastotietojen mukaan 5.5 pro-
.scnttia koko työvoimamäärästä työttömänä. Heinäkuun prosent­tiluku
oli 5.2.
Voimalaitoksen 900
työntelkijää lakkotaisteluun
Chalk River.—Atomlc Energy
of Canada Ltd:in 900 työläistä
Chalk Rlverilla meni lakkoon
maanantaina parempien pa]kko,1on
ja reunaetuiauuksien puolesta.
Mitään keskusteluja ei ole työn­antajain
kanssa suunniteltu, ker­rotaan
union erään puhemiehen
,sanoneen.
Hongkong. — Mongolia syyttää Kiinan asevoimien miehiä
maansa rajojen loukkaamisesta. Tämän syytöksen esitti mongo­lialainen
sanomalehti Utga Ozohiol. Mainitun lehden mukaan
Kiinan-puolella rajaa Mongolian tuntumassa on vuosien 1969-73
välisenä aikaan järjestetty kaikkiaan 151 sotilasmanööveria.
Useista protesteista huolimatta kiinalaiset sotilaat ovat tunkeu­tuneet
Mongolian rajan yli niinkin syvälle kuin 15-20 kilomet­riä,
sanoo lehti. • ^
Ottawa. Yhdysvaltain ja Canadan välinen uusi lentnlii-kennesopimus
avaa 46 uutta lentoreittiä näiden maiden välille,
joista Canada saa 18 ja Yhdysvallat 26. I^oplmus edellyttää
myös. että tulli* ja slirtolaistarkastukset-suoritetaan Yhdysval­tain
lentokentillä ennen matkustajien lähtöä Cänadaan ja että
samanlaiset tarkastukset suoritetaan .canadalaisilla lentoken­tillä
ennen. m^kustajien lähtöä Yhdysvaltoihin.
Ottawa. — Työministeri John Munro tiedoitti tiistaina, ettU
liittohallitus Karkitsee„alhipalkkataksojen > korottamista. Kansal­linen
alinpalkkataksa on nyt $1.90 ja $1.65 alle 17-vuotiaille.
Kansallinen ^alinpalkkataksa koskee vain kansallisissa mitassa
toimivien laitosten työläisiä, sillä työsuhdeasiat kuuluvat perus­tuslain
mukaan maakuntien toimipiiriin.
Washington. — J*residenti i
Richard Nixon sanoi maanan-taina
» että kongressin täytyy
vähentää • kotimaisia menoja
mutta puolustuslaitoksen miiä-rärahoihin
ei saa kajota, mi­käli
halutaan, että USA selviy­tyy
inflaatiosta ja toisaalta
väUtää itsemurhamaista heik­koutta
puolustusasioissa^ kuten
hän väitti.
Mr. Nixon antoi edustajahuo­neen
ja senaatin jäsenten tiet?.ä.
että hän tulee käyttämään veto-oikeutta,
jos kongressi laatii la­keja,
mitkä lisäävät kotimaidta
kulutusta tai vähentävät puolus­tusmenoja.
.
Erikoises.sa väliajan "State of
the Nation"-ohjelmapuheessa?n
presidentti Nixon tarjosi epätyy­dy
ttävällä tavalla toimineelle kon-gressillci
kuten hän sanoi, yh­täältä
sovittelua ja toisaalta va­roituksen,
että hän pitää kiinni
pioriteeteistaan silläkin riskillä,
että se laajentaa kuilua presiden­tin
viraston ja kongressin välillä.
Presidentin "sanoma" sai vii­leän
ja kriittisen vastaanoton de-mokraattipuolueen
edustajien joli
tajilta.
Demokraattien senaatin ryh­män
johtaja Mike Mansfield
noi: "Jos emme ole varovaisi^j,
me puolustamme itsemme vara-rikkotilaan."
Presidentti esitti tämän ohjcl-mapuheensa
aikana jolloin edus­tajahuoneen
valtionvarainkomi-tea
on tutkimassa puolustusmeno­jen
jyrkän vähennyksen mahdol­lisuuksia."
Samaan aikaan saatiin tietää,
että senaatin ulkoasiainvaliokun­ta
siirsi maanantaina tuonnem­maksi
hyväksymisensä antamisen
Henry Kissingerin nimitykselle
valtiosihteerin — ulkoministerin
— toimeen.
Viivytyksen Syyksi mainittiin
mr Kissingerin sekantuminen
oman virastojensa toimenhaltijam
ja neljän journalistin salakuunte­luun
salaisuuksien vuotojen oli-käisemiseksi,
kuten on-selitetty.
Ulkoasiain valiokunta haluaa
saada oikeusministeriöltä, asiakir­joja
joista selviää yksityiskohtai­semmin
mr Kissingerin osuus tä­hän
salakuunteluun.
Iroquois Falls. — Hyljättyään
sunnuntaisessa kokouksessaan yh­tiön
viimeisimmän työehtosopi-musehdotuksen
Abitibi Paper Co.
Ltd:n noin 1,200 työläistä oli maa
nantaina pois työstä. Iroquois
Fallsin laitoksilta.
Noin 700 työläisen sanotaan yk­simielisesti
hyljänneen sopimuk­sen,
mikä oli aiemmin hyväksyt­ty
Torontossa yhtiön ja unien
neuvotteli jäin toimesta.
Raufatiefyöläiset
työhön
Vancouver. — Saatuaan
opillista neuvoa asiasta }J0nif^J,''-'f'fj,'j
Mainlandin rautatietyöläiset pÄfiti?',|^r"li|.'
tivät maanantai-iltana lopettiw4'5;,^-;-.'.
lakkonsa ja palata toisten rauta»,' j ^'i'^
tieläisten tavoin työpaikoifle^>3|
kuten parlamentin hyväksymä'",
päätös edellyttää.
Tehdessään ratkaisun taikaislAv
työhön palaamisesta nämä kuutl-V
sensataaJyöläistä päättivätmyÖsf;;'
että 'he tulevat työskentelemään
ohjekirjojen mukaisella tavalla ja '
että jos yhtäkään kuudesta rauta»
tietyÖläisestä, joita syytetään pfur;v
lamentin päätöksen loukkaami- .
sesta, "rangaistaan edes 10 sentin .
sakolla" silloin he marssivat yh­dessä
pois työpaikoiltaan. »h >
Tyytymättöminä lakiin, ^'onka
perusteella heidän oli lopetettava
lakkonsa ja palattava työhönsä,
rautatieläiset jatkoivat osittaista
lakkoa B. C:ssa, Winnipegiflsav
Thunder Bayssa ja Capreolissay
muutamia päiviä. • lv:
'im
Lapsia baareissa
Toronto. — Ontarion väkijuo-malautakunnan
puheenjohtaja
James Mackay sanoo poliisien to-ienneen.
että joissakin baareissa
on tarjottu jopa 12-vuotiaille lap­sille.
Tässä on syy miksi haluam­me
pitää tiukkaa kontrollia lupa­kirjoilla
toimivista laitoksista, mr
Mackay selitti.
Suurempia vaikeuksia ei ole
kuitenkaan ollut, selitti mr Man;-
key, sillä 3,690:sta anniskelupni-kesta
on vain 21 lupakirjaa pidä­tetty
toistaiseksi ja 5 peruutettu
Vaikeuksia ei ole ruokailupaikois­ta,
missä tarjoillaan myös väki­juomia,
vaan paikoista, missä tar­joillaan
vain väkijuomia.
HAASTERYNTÄYSTULOS
ON NYT $5,129.20
Alueitten välisessä kilpailussa tapahtui
johtajan vaihdos ja Etelä-Ontarion nousu kärkeen
Vapauden ja Liekin talousvaikeuksien voittamiseksi saapui
tähän katsaukseen peräti 46 lahjoitusta ja niiden katteeksi kmnca
rahasumma; $771.00, sekä suuri määrä uusia haasteita muille sana­vapauden
ystäville ja kannattajille. Suurkiitos avokätisistä lahjoi­tuksista
ja haasteiden jatkamisesta!
Tämänpäiväistä kokonaistulosta komistaa puolestaan CSJ:n
Tpk:n lahjoitus $500.00 sekä Thunder Bayn Ikinuorten kerhon lah­joitus
$25.00. Kaunis kiitos järjestöystävät.
Aikaisemmat lahjoitukset huomioiden voidaan todeta, että haas­tekampanjan
yhteistulos on nyt $5,129.20. Toisin sanoen viisi kah­deksatta
osaa alimmasta tavoitteesta on täytetty ja lisää lahjoituksia
on tulossa. • '
Alueittenvälisessä kilpailussa tapahtui nyt huomattavia paikko­jen
vaihdoksia. British Columbia, joka on aina taistellut sinnik­käästi
eturivin paikasta, hyppäsi nyt toiselta tilalta ensimmäiseksi
ja Etelä-Ontarion alue harppasi useita pykäliä yhdellä kerralla, cli
viidenneltä sijalta toiseksi. Onneksi olkoon ja lisää tällai^a pauk-fcttjftlulkoon
sekä läheltä että käukaä!
Alueittenvälinen tilanne on nyt seuraava:
Alue Tavoite Vapaus Liekki Yht. Pros.
B. C 775.00 69.00 612.10 681.10 87.9
Etelä-Ont. 1,525.00 1,154.75 169.50 1,324.25 86.8
Que 300.00 80.00 178.00 258.00 86.
Pohj.-Ont. . . . . $1,500.00 927.00 103.00 1,030.00 69.
Keski-Ont $2,020.00 1,054.10 205.00 1,259.10 62.3
i¥!berta 110.00 14.00 29.00 43.00 39.1
Man. ja Sask. . 70.00 ir>.00 7.00 22.00 '31.4
Länsi-Ont 1,700.00 332.75 113.00 445.75 26.2
U.S.A „ 11.00 11.00
Suomi 5.00 50.00 55.00
Yhteensä . . . . . . $8,000.00 3,651.60 $1,477.60 $.5,129.20 64.1
Tähän katsaukseen saapui lahjoituksia ja haasteita seuraavasti:
eSJ:n TOIMEENPANEVA KOMITEA, Toronto, Ont. lahjoittaa
$500.00 Vapaus Kustannusliikkeelle, että lehtemme Vapaus ja Liekki
voisivat ilmestyä säännöllisesti.
USKO M. KARLSON, Manning, Alta lahjoittaa $5.00 Vapauden
ja Liekin rahastoon.
FANNIJALENNI SEPPÄLÄ, Riverdrive Park, Ont. vastaavat
$10.00 Vilma ja Eino Lehtolan haasteeseen lehtiemme hyväksi.
•Tiiitos haasteesta!"
HELEN JA EINO TIKKANEN. Beaver Lake, Önt. vastaavat
$5.00 entisen työtoverinsa ja naapurien haasteisiin, haastaen tutta­vansa.
Uuno Vennan, Whitefish, Ont. jatkamaan haastetta vointinsa
mukaan. • • . .
SIIRI JÄRVI, South Porcupine. Ont. lahjoittaa $5.00 Liekille ja
Vapaudelle ja haastaa kaikki "Eteläpään" eläkkeelläolevat naislesket
tekemään samoin.
RICHARD VUORIMÄKI, South Porcupine, Ont. lahjoittaa
$10.00 lehd-llemme ia haastaa entiset kulta-alueen kuoron ^'bassot":
Arvo Vuori, St. Catharines, Ont., Toivo Niemi, AVindsoti Ont. ja
tuttavansa; Ivari Kitunen, Samia, Ont.
MARTHA JA JOHN TOLVANEN, Toronto, Ont. lahjoittavat
$5.00 lehdillemme, haastaen Hulda ja Aatu Ikosen ja Emil Ristosen,
Torontosta, jatkamaan haastetta. : •
LEMPI JA JUKKA NIEMINEN, Thunder Bay, Ont. lahjoitta­vat
$.1.00 Vapauden ja Liekin hyväksi ja haastavat Raili ja Juhani
Niemisen sekä Fanny ja Nick Leivon jatkamaan haastetta.
T. RINTAMÄKI, Thunder Bay, Ont. vastaa $5.00 S. Pukkalan
haasteeseen ja haastaa tuttuja poikia, nuoria ja vanhoja viemään
haastetta eteenpäin. (Jatkuu sivulla 5)
KANSOILLE EHDOTON KÄNSALUSTAMIS-OIKEUS
Algiers. — Viisi päivää kestä-iiyt
iinjoittumattomien mai;lr;n
neljäs huippukokous, missä oli
edustettuna kaikkiaan 76 maata,
päättyi täällä sunnuntaina kan­sojen
itsemääräämisoikeutta puo
lustavan yjitcnäisyydcn mer­keissä.
Eräitä kiistanalaisia päätös­lauselmaehdotuksia
jäi joko pöy­dälle,
tai lähempää tutkimusta
varten hyväksymättä, mutta yk­simielisesti
hyväksyttyjen pää-töslauselmien
joukossa oli yal-.
tioiden kansallistamis-oikeutta
koskeva päätös, missä juliste­taan,
että kansakunnilla on fh-
.dotus ja täysin itsenäinen oikeus
kansallistaa luonnonresurssejan
ja toisaalta, että kansainvälises­ti
toimivia monikansallisia kor-poratioja
varten on laadittava
menettelytapaohjeet^ mitä niiden
tulee noudattaa pysyäkseen hy-vissä
suhteissa linjoittumatto-mien
maiden kanssa.
Viimeisen kokouspäivän istun­nossa
tuomittiin Israelin hydk-käyspolitiikan,
annettiin tunnus­tus
Neuvostoliitolle siirtolaiatfc
Israeliin pääsyn rajoittamisesta,
arvosteltiin Yhdyevaltöja ifidcti.
kiinan asioihin sekantumi«eetft
ja tervehdittiin tiedoitusta, että ,. dysvaltoja vastaaiil ei
Kuuba katkaisee diplomaattisuh- kaan tehty pfiätö8tä,r.j^
teensä Israeliin.
Kokouksessa ilmeni eräiotä
asioista myös erimielisyyttä,
mutta siitä huolimatta korostet­uin
erikoisesti sitä, että Iinjoit-tumattomat
maat tulevat > vie­mään
entistä näkyvämpää roolia
kansainvälisten asiain käsitte­lyssä.
Kokouksen yhtenä erikoisuu­tena
oli päättäväisyys aHtH, että
kehitysmaat voivat kftyttfiÄ TQA-ka-
aineitaan saadajkaeen teolli­suusmaiden
oh jelmiin muutolkaia
Arabimaiden öljyn käytörtÄ Yh-kuiten-m.
tm
il.
Poliittisessa asialdtjasaä syy­tetään
Israelia HyeadcÄjrksestä,
laajentumlsyrityfcaistÄileäcÄ toU-ten
maiden atueKIeta Vähaetami-sesta.
Siinä fiuo8lt«l|||ttfa t>oliit-tista
ja tdoudetiiirtii^ boikottia
Israelia vastaan'|"Jtf^''jvät{^
Israelia- ' y e j & ^ i^
; ' i ö i l U U n ; : : a i y i i i^
; • 'LihjoittUKiätt^ „^
•GolombpiigilÄH
ArgentJdna»»»'" '
m