1973-09-12-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
•M' M-VUOSIEN TAKAA 50 VUOTrA SITTEN: " E N N U S T U S " MUSSOLININ TUHOSTA Italian piiiitninisteri on bämmästyttiinyt maailmaa. Uutiset kertovat Italian asettuneen päättävästi sotajalalle Kreikkaa vastaan eräiden alueiden liittämiseksi Italian lipun alle . . . Mussolini pitiiii itseään Itohtalon suurena miehenä, jonka ratkaistavaksi historia on Jättänyt suuria asioita. Napoleon, Cromwell, Mussolini, siinä Italian nykyisen mahtajan taivaanranta. Nimellisesti hän on pääministeri, mutta käytännöllisesti hän on taantumuksellisen porvariston personoitu diktaattori . . . Ensimmäisen askeleensa otti Mussolini Corfun valtaamisella . . - Valloitusr^tkensä yhteydessä Mussolini unelmoi v Rooman vanhaa keisarikuntaa. Hän haluaa olla muinaisen Kooman luhistuneen maailmanvallan j a sen mahtavan nimen pelastaja . . . • Silmitön häikäilemättömyys on ollut alunperin Mussolinin politiikan kannustimena j a tässä silmittömyydessään on Mussolini löytävä perikatonsa. — Vapaus, toimituskirj., syysk. 8 p. 1923. 30 V U O T T A SITTEN: Italia antautunut ehdoitta . . Liittolaisten joukkoja noussut maihin useissa kohdissa Italian länsirannikolla . . . Punainen armeija on vallannut Stalinon. Koko Donetsin laakso on nyt puhdistettu vihollisen joukoista . . . — Vapaus, uutisotsikkoja syysk. 9 p. 191u. V A I ? A U D E N TOIMITUS : Lehtemme monivuotinen vastaava toimittaja W. Eklund oii siirtynyt Canadan vakinaisen armeijan palvelukseen, kuten hänen jäähyväiskirjoituksensa lehtemme edellisessä numerossa osoittaa. Vapauden kustannusyhtiö vapautti hänet toimessaan sodan ajaksi ja valitsi samalla väliaikaiseksi vastaavaksi toimittajaksi G. Sundq v i s t in . . . — Vapaus, toimituskirjoitus, syysk. 9 p. 1943 Toronton Ikinuorten rientoja PORTUGALIN ASEMA ON TOIVOTON GUINEAU-BISSAUSSA - DE SPINOLA . Portugalin kenraalikuvernööri Guinea-lJissaussa, Antonio de Spinola, piti elokuun viimeiselUi viikolla lehdistötilaisuuden Bissaussa. Hän ilmoitti eroavansa tehtävästään, jota on hoitanut vuodesta 1968 lähtien j a sanoi samalla mielipiteenään, että ainoa ratkaisu Guinea-Bissaussa on itsenäisyyden antaminen; i>ortui>;a-l in sensuuri kielsi tätä koskevien uutisten julkaisemisen, koska Spinolalla on paljon arvovaltaa:Portugalissa eikä ainoastaan yhtenä legendaarisimmista sotiiashahmoista; vaan myös poliittisesti. Häntä yritettiin pari vuotta sitten saada Portugalin presidentiksi. Sotilaallinen tilanne Guinea-Bissa-ussa kävi Spinolalle sietämättömäksi; Guinea-Bissaun ja Kap Verden vapautusliike PAIGC on tänä vuonna ampunut alas 19 portugalilaisten lentokonetta, joista 13 suihkuhävittäjiä. Bissaun sotilaslentokentälle jäi vain suihkuhävittäjää, Ja täydennystä oli haettava Portugalin muista siir- 'omaista, Fiat G 91-suihkuhavittä- ,ien toimittaja Länsi-Saksa ei ole enää tänä vuonna suostunut anta-maan uusia lentokoneita. PAIGC:n alasampumien lentäjien: joukossa oli Guinean ilmavoimien komentaja everstiluutnantti Jose Brito.- Toukokuun lopussa PAIGC valloitf ti myös portugalilaisten tärkeimmän innakkeen Guiledjen saaden samalla ei voi hankkia toimeentuloaan linnoitusalueella, vaan niaaseudullla,; jonne portugalilaiset eivät kuitenkaan haluaisi heitä laskea; Pitemmän paäl-- le portugalilaisten. Ulanne on kestämätön, sanoi Ninp. TEHOKAS ILMATÖRJIJNTA PAIGC:n suuresti tehostunut ilniia-puolustus ön saanut portugalilaiset keksimään väitieeri, että PAIGC:llä on ilmatbrjuntaohjuksia. Nino vakuutu kuitenkin, ettei ;PAIGC:llä pie ohjuksia. Ilmatorjunta on tosin, niin tehokasta, että portugalilaiset eivät uskalla tulla. pommittamaan edes siellä, missä PAIGC:n;joukpt hyökkäävät linnoitusten.: kimppuun— sit yoiyat' hyökkäillä vaikka. kym-; paljon sota saahsta, mm. kuorma- "^"^"^^ P^^^'^^ kohtaamatta tehokasia vastarintaa tai vastaiskuja. . ; Pitkään kestäneen lentota^ jäi- Toronto, — Torstaina, syyskuun 6 päivänä pidettiin jäsenistön kokous jossa kuui imme selostuksen Ontarion eläkeläisten yhdistyksen ediistajakokouksesta, edustajiltamme Ida Pihlaiselta ja Eino Johnsonilta. Kiitos hyvästä raportista, johon emme nyt koske sen enem- ' pää^ koska Vapaudessa on ollut jo aika täydellinen selostus yllämaini-tusita kokouksesta. Kerhollamme oli oikein ihana vierailupäivä elokuun viimeisenä keskiviikkona Vieno ja E r i c S j c männin kutsusta, heidän kauniiseen kotiinsa. Sinne mentiin buss i l la j a autoilla, pian pihamaa olikin täynnä iloisesti rupattelevia Ikinöoria. Saunottiin, uitiin, nakkeja paistettiin, päivä kului iltaan l i i a n k i n pian. Kiitos Vienolle ja S r k i l l e kutsusta. Seuraava matka täplän .'BykiB3rn: aikana päätettiin tiistaiksi, 18 päivä syyskuuta, jolloin vierailemme Tuomella, Ontario järven rannalla. Fruitlandissa. Sinne- on myöskin tilattu bussi. Myös k in kaunis ilma on tilattu. Kerhomme Syysjuhla pidetään Don haalilla tulevan lokakuun 14 päivä, siis viikko jälkeen Kiitospäivän. Juhlaa järjestämään valittiin komitea ja ohjelmapuolessa aviistaa New Horizons of Finnish Culture komitea. Seuraavat lauluharjoitukset pidetään torstaina 20 päivänä. Gunnari oli jo taas meitä laulattamassa, kipsi on jo pois-jalasta, hyvin on kuulemma parantunut. Tanhu ja voimisteluharjoitukset ovat alulla j a myöskin yksinäytöksinen näytelmä. Lokakuulla on ajatusta viei-ailla Sudburyssa New Horizona ohjelmalla josta varmemmin ilmoi/te-taan myöhemmin. -^r Tervtuloa Ikinuorten iloiseen j o u k k o o n . — h t . autoja. YK-VALTU_USKUNTA AIOTTIIN KAAPATA PAFGC.n edustaja Franiesca Pereira kertoi Berliinin festivaalilla yslävyystapaamissessä suomalaisten kanssa, että Guiledjesta löytyi asiakirjoja, jotka paljastivat Portugalin pyritineen estämään YK:n valtuus-1 tulevat paikalle, vihollinen siirtää kunnan vieraiiuri vapautetuille alu- • pommitukset muualle. Pommitukset lelun tallentamisen elokuvafilmille — tämä Kuubassa kouluteltu ryhmä kuvasi mm. Guiledjin valloituksen. YHTENÄINEN LIIKE _ PAIGC:n toinen puoluekokous p i dettiin 18—22. heinäkuuta vapautetuilla alueilla Kokous osoitti tyhjäksi kaiken spekulaation mahdollisesta hajaannuksesta pääsihteeri Amilcar Cabralin tammikuussa tapahtuneen murhan jälkeen. Uudeksi pääsihteeriksi valittiin Aristides Pereira ja apulaispääsihteeriksi Luis Cabral (Amilcarin veli). Pysyvään sihteeristöön valittiin lisäksi Francisco Men-des- ja Joao Vemardo Vieira. P A I GG:n uuden diplomaattisen kampanjan puitteissa Pereira, Cabral ja Vieira ovat vierailleet mm. Ruotsissa. Puoluekokous ilmaisi Guinea-Bissaun kansan kiitokset vastaanotetusta avusta Afrikan yhtenäisyyjärjes-tÖlM, sosialistisille maille, erityisesti Neuvostoliitolle, ja Ruotsin hal-i! i'.ukS3lle. Samoin kiitettiin: lukuisia siirtomaavallan vastaisia järjestöjä eri mantereilla. Suomen ja Canadan kauppaa voidaan edelleen kehittää TITO VAATI SITOUTUMAHOMIEN PAKOTTEITA ISRAELIA VASTAAN Alger. — Jugoslavian presidentti Josip Broz Tito ehdotti totstaina sitoutumattomien maiden huippukokouksessa Algerias sa pakoitteiden käyttämistä Israelia vastaan jotta se saatai- ^in.noudattamaan YK:n päätöslauselmia, Titon lisäksi kokouksessa puhuivat torstaina mm. Intian pääministeri Indira Gandhi ja Etiopian keisari Haile Selassie. Konferenssi alkoi keskiviikkona Algerian pääkaupungissa Algeris' sa. Tito sanoi, että sitoutumattomien maiden tulisi päästä yksimielisyyteen tietyistä toimista Israelia vastaan. Hän kehotti myös taisteluun siirtomaavallan jäänteitä, uuskolonialismia ;;a eteläisen Afrikan rotusortoa vastaan. Hän ehdotti avustusten, antamista vapautusrintamille ja yhteisen rahas- _:|on perustamista. Tito käsitteli puheessaan lisäksi taloudellisia kysymyksiä j a ke-hoftfi IkoJlmannen maailman maita suojelemaan taloudellista riippumattomuuttaan j a ottamaan käyttöön kätketyt voimavaransa. Tito ehdotti yleistä aseistarii-suntakonferenssin koollekutsumista. Pääministeri Gandhi arvosteli puheessaan taantumuksellisia voimia j a ysityisesti monikansallisia yrityksiä, joiden hän sanoi estävän kehitysmaiden kaikki yritykset: kehittyä. Hän katsoi, ettei sitoutumattomien maiden tulisi pyrkiä rakentamaan kulutusybteiskun •tiB^ vaati päämääränä tulisi olla yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Algerian vallankumousneuvoston puheenjohtaja Honori Botune-dienne lausui olevansa vakuuttunut sHtä, että Algerin kokous antaa uuden yllykkeen taistelulle ke-hitysnoaiden kansaUisen riippiumat-tomuadenf lujittamiseksi niiden kai^ sojen loUUsten toiveiden toteuttamiseksi j a oikefaapnmukaisuuteen ja vapauteen perustuvan kestävän rauhan aikaansaamiseksi. Sitoutumattomuuäliikkeen tehtävänä on kansallisen riippumattomuuden takaaminen, siihen osallistuvien maiden taloudellisen: kehir tyksen turvaaminen sekä tuen antaminen kansallisille vapautusliikkeille, jotka esiintyvät imperialismia, sionismia/rotusortoa ja ulkoisen sekaantumisen, kaikkia muotoja vastaan, ulkomaisten sotilastukikohtien hävittämisen puolesta. Boumedienne tuomitsi länsivaltojen ja monopolien harjoittaman kehitysmaiden taloudellisen painostuksen, jonka tarkoituksena on niiden edistyksen pidätteleminen. Hän kehotti sitoutumattomia mait a kiinteään yhteistyöhön talouden, kaupan, tieteen, tekniikan ja kulttuurin alalla, ja koordinoimaan toimintansa valtionvarojen alalla. Boumedienne totesi, elttä kehitysmaiden yhteistyön teollisesti kehittyneiden valltioiden kanssa tulee, perustua tasa-arvoisuuden periaatteille. Boumedienne kehotti konferenssin osanottajia ryhtymään yhteisiin toimenpiteisiin .hiiden Afrikan maiden vapauttamisen jouduttamiseksi, jotka ovat vielä sirtomaa-ikeen alla. . eille viime vuonna. Suunnitelmaan kuului saada valtuuskunnan jäsenet portugalilaisten kasiin elävinä tai kuolleina. Portugalilaiset tiesivät tarkkaan matkareitin ja valtuuskunnan jäsenten nimet. He olivat. niin varmoja onnistumissestaan, että olivat lopa kutsuneet Portugalin siirtomaaminis-terin < Bissauhun . vastaanottamaan kaapattua YK:n valtuuskuntaa. . Kun kaappaus ei onnistunutkaan, piti ministeri laittaa avaamaan jUU-ri päällystetty maantien patka. Portugalilaiset ovat viime aikoina asfaltoineet kuumeisesti pääkaupungin seudun maanteitä, koska tämä on ainoa tapa estää sissejä miinoittamasta niitä. GUILEDJEN VALTAUS PAIGC:n armeijan komentaja Bernardo Vieira (Nino) kertoi Berliinin festivaalilla, • että Guiledjen linnoituksen kaappaaminen oli erittäin tärkeä tapahtuma, koska kyseessä oli portugalilaisten strategisin linnake etelärintamalla. Lähellä on edelleen Gadamaelin linnake, mutta se ; on pikenuninkin poliittinen ongelma. Portugalilaiset ovat Guiledjen menetyksen jälkeen pakottaneet paikallisen väestön siirtymään Gadamae-liin, jossa he täyttävät kaikki paikat ja joiden ylläpitämisessä por-tugalilaisilla . on vaikeuksia. Väestö keen _aloitti pommituslennot _uudel^ leen heinäkuussa. Nyt heidän, on kuitenkin lennettävä korkealla, mikä vähentää pommitusten tarkkuutta. Yleesa pommitukset kohdistetaan alu He/s/n/c/. — Canadassa uskotaan eille, joissa PAIGC ei silla hetkellä paperin maailmanmarkkinahinto-ole aktiivinen. Heti kun, sissijoukot jgn olevan liyyässä nousussa. .Suomalaiselle metsän jalostusteollisuu. delle parantavia tulevaisuudennä-ikymiä ennusti Canadan parlament- 'tivaltuuskunnan. ,. johtaja: Robert McCleave elokuun; 31 pnä; Helsingissä valtuuskunnan viikon kestäneen Supmeh vierailun virallisen ohjelman; päällyesijä,.- . Seitsenhenkinen valtuuskunta: tuitustui vierailunsa aikana mm. "'"^''^ rltaivanrakehnusteöllisuuteen ja eri- Y K ' n '• tyisesti.. jäänmurtajiin.: seka paperi- KeaddviiMco, syysk. 12 p. - W€fd., Seipt IB, 1973' ÖLJY ASEEKSI ISRAELIA VASTAAN tuottavat kuitenkin tuhoja — hyökkäys Como-saarelle 20. 7. aiheutti 33 siviilin kuoleman, :]a samoihin aikoihin Tonidali-ssa kuoli 19 henkeä..'-^ POLUT! I.SI.V VOIT ro.; .V PAIGC menestyy myös: rintamilla. Viime syksynä yleiskokous julisti liikkeen Guinea- Bissaun kansan todelliseksi edustaja tekstiiliteollisuuteen. C!anadälai-set. tutustuivat mm. Kirkniemessä jak«i. Vapautetuilla alueilla pian ko- ji^j^^^^t^^taaseen ja Kuopiossa koontuvn kansalliskokous tulee julis- tekstiilitehtaaseen. Ohjelmassa dli tamaan Guinea-Bissaun itsenäiseksi, ja useiden kymmenien valtioiden o-dotetaan tunnustavan uuden valtion. 'PAIGC on avannut; toimistot Gam-biassa ja Norsunluurannikolla näf-den maiden hallitusten tuella — toimisoja on ennestään ja Guineassa, Senegalissa, Egyptissä, Algeriassa, Mauretaniassa, Alankomaissa ja Ruotsissa. * Kymmenen PAIGCm stipendiaattia aloittaa tänä syksynä opintonsa Englannissa. Ruotsin lahjoittama radioasema on aloittanut toimintansa, ja samoin Ruotsm lahjoittama kirjopaino käynnistyy piakkoin. UN ESCOm ja Y K : n pakolaiskomissaarin rakentama koulu Zinguichorissa Senegalissa avataan pian 250 oppilaalle Guinea-Bissaun vapautetuilta alueilta. PAIGC:n omat kameramiehet ovat aloittaneet vapaulustais-lisäksi tapaamiset presidentti/ Urho Kekkosen, eduskunnan puhemiehen V . J . Sukselaisenr pääministeH i t a - Jevi Sorsan j a ulkoministeri Ahti karjalaisen kanssa. Valtuuskunnan johtaja Canadan parlamentin alahuoneen varapuhemies Robert McCleaven toivoi vie^ railun johtavan maiden välisen kaupan lisäämiseen. Canada aikookin vahvistaa kaupallista edustustaan Suomessa. Asiantunti javaih-: don j a kulttuuriyhteistyön kehittäminen on samoin pyrkimyksenä. Suomen ja Canadan maantieteel-flinen samankaltaisuus merkitsee myös. samanlaisia tarpeita mm. tuonnin ja viennin suhteen.'Yhteistyön kehittämiseen monilla aloilla ja mm. kauppavaihdon tehostamiseen on hyvät edellj^ykset, totesi McCleave. J B e i r u t — Libya harkitsee mabd(Muksia käyttää öljytohni-tuslen pidättämistä aseena Israe- Un hallituksen sotapolitiikkaa tukevaa Yhdysvaltoja vastaan. Libyan päämmisteri Abdel Saiam Jaiioud pitää libanonilaisen AI Amar -lehden mukaan öljyn , l^yQtämisiCäl poliittisena aseena Libyan velvollisuutena, koska Yhdysvallat käyttää kaikkia sotilaallisia, polilUisia ja taloudellisia v o i mavarojaan sodassa. Libya joka otti äskettäin haltuunsa kaikki maassa toimivat ulkomaiset öljy-yhtiöt libanonilais-lehden mukaan kaksinkertaistaa öljyn hinnaa kuuteen dollariin tynnyriltä, öljysopimuksiin otetaan uusi ehto, jonka mukaan hintaa tarkistetaan joka köl mas kuukausi. Pääministeri Jalloud korosti ettei päätös kansallistaa 51, prosenttia Libyassa toimivien, ulkolaisten öljy-yhtiöiden omaisuudesta merkitsee : Öljyn viennin päättymistä Libyasta: Pääiös koskee mm. Essoa, Shelliä, Texacoa ja Mobiloilia, jotka hylkäsivät Libyan-esittämänrkorva-ustarjouksen. Arabimaat eivät ole vielä virallisesti kommentoineen Libyan päätöstä. Toimenpide liittyy kuitenkin arabivaltioiden yleisiin pyrkimyksiin muuttaa lähi-idan öljyvarat painos-tusaseeksi ja saada ne paremmin valvontaansa. Nixon: ei muutoksia 1-idän politiikkaan Washington: — Presidentti Richard Nixon syytti viikko sitten keskiviikkona Israelia ja ara bimaita\ siitä, ettei ponnisteluissa lähi-idän kriisin ratkaisemiseksi ole edistytty. Samaan aikaan hän kuitenkin tähdensi, et' teivät arabimaiden uhkaukset (Hjyvientinsä rajoittamisesta, muuta Yhdysvaltojen Israelin-politiikkaa. Presidentti Nixon arvosteli ensimmäiseni kerran julkisesti. Israel i a Washingtonissa keskiviikko-iltana pitämällään lehdistövastaan-otoUa, joka oli toinen kahden viikon aikana.: - Arabimaiden uhkaukset öljyn-vientinsa rajoittamisesta ei sovi realipolitiikkaan vaan Yhdysvall a t jatkaa Israelin tukemista, huomautti Nixon. Hän varoitti, että arabimaat saattavat menettää markkinoitaan j a joutua taloudellisiin vaikeuksiin, jos ne yrittävät öljypolitiikalla vaikuttaa Yhdys, valtojen j a Israelin välisiin suhteisiin. :•••• yiiiaiiniuiiiiiaiiiiiniiHiaii I Kevyemmäka I kannalta KUTSU-TYTTÖJÄ O L L UT HALLITUSTEHTÄVISSÄ Lontoo. — Irlantilaissyntyinen prostituutti Norma Levy, j o k a o l i . Britannian seksi-skandaalin keskeisin henkilö viime kesänä, sano^ elämäkerta-kirjassaan, Minä Norma Levy (I, Norma Levy), että vierailevat diplomaatit j a valtionpäämiehet ovat usein olleet valtion kustannuksella yhteyksicsä kutsu-tyttöjen kanssa. Mainittu k i r j a julkaistaan lokakuussa. Hän sanoi, että näitä tyttöjä on hankkinut ulkoministeriössä: olev a mies, jonka salanimenä.i on "Whitehouse". Ulkoministeriöstä ei ole annettu mitään lausuntoa asiasta. . Mrs. Levy leimattiin viime toukokuussa prostituutiksi j o k a myi 'sulojaan lordi Lambtonille, joka erosi ensimmäisenä Britannihn kahdesta hallitusministeristä. Toi nen ministeri, lordi Jellicoe tunnusti myös olleensa yhteyksisaä kutsutyttöjen kanssa. Maailman hallitusmiesten ja muiden ilmaista seksielämää k u vaavan osan nimi on kirjaaiia " H i s Majestys Sexual Service". Mrs. Levy sanoo, • että. ulkoministeriö keräsi laskut seurustelust a — noin $75—$100 joka tytölle illasta. El enaa leopardintaljoja Bonn. (Dad). — Leopardin, jaguaarin ja ozelotin nahkojen tuonti Saksan liittotasavaltaan aiotaan rajoittaa mahdollisimmari vähiin, jdtiteivat isot kissat kuolisi kokonaan sukupuuttoon. Näin ilmoitti ravltsemusministeriö, jonka alaan nahkat kuuluvat, äskettäin liittopäiville. Ulkomaankaupan alaan kuuluva lakiehdotus on ministeriössä Jo valmiina. Pariamentti joutuu kuitenkin ennen asian käsittelyä; ratifiobnaan Länsi-Saksan jo allekh:joittanian kansainvälisen konvention, joka koskee uhanalaisten eläinten kansainvälisen .kaupan rajoitusta. Autumn in Scandinavia. Spirits are up. SAS fares aie down *258 Röiihd IKp to Vou just wpn't firid lower fares to Scandinavia than olir September/Odober fares! For example, $259. That's our 22-to-45 day Economy Excursion fare—round trip from Montreal to Copenhagen, Bergen, Oslo, Stavanger and Gothenbuiig. $281 to Stockholm. $294 to Helsinki. Spflyhomenow--withyourpeople.On j/pura^^ WeVe got more nonstop flights...pl^ flighte between major Scandinavian cities than any bther airline. Call your travel agent Or SAS. Bekutissa liikkui huhuja . „ ja Saudi-Arabian suunnitciliyy^ käyttää oljya siten, etta Yh<fewv|fl-lat muuttaisi vihamielistä s u M a i l ^ r , ^ mistään arabimaihin ja lakkaisi i' ' \A fcemasta Israelia. Suunnitelma Toä • edelleen salainen, mutta B d n ^ ' diplomaattilähteiden mukaan tarkoir tukseija on vähentää öljynvlÖjUÄ Yhdysvaltoihin ja muihin maihin^ . jotka tukeva^feraelia, " Egypthi presidentti~Änwar Säälit? vieraili Syyriassa, Qatarissa ja S a U " - di-Arabiassa, jonka kuningas FeisM ;r ilmoitti olevansa valmis käyttämään > öljyä aseena Yhdysvaltoja vastaaa.; Salainen suunnitelma otetaan todeiv näköisesti esille sitoutumattomieä maiden huippukokouksessa Algeriaör sa. Arabimaiden öljypoUtiifcasta kes- • kustellaan myös öljynviejien järje^ tön 'ministerikokouksessa Kuwalti8Sa. Egyptin presidentti Anwar Sadat ;a Kuwaitin hallitsija sheildd SabsA el-Salem d Sabah jatkoivat Kairossa : neuvottelujaan suunnitelmista käyttää arabimaiden voimavaroja .-r myös suuria öljyrikkauksia — tä-hlnäsöstä p a r e m m i n ' I ^ täis-~r telussa Israelia vastaan. M. .: i •mi Ml m 'mi m i Depend onvour airiine to give you the most for your dollar. ^ Meoff whhtho8canditMnrfawt. Nsvlllltlois of tho wofld».tiiiM H MMI Hat* Ticket offlces: 199 Bay St., Toronto, Ont. Tel. (416) 362-5221. — 930 Dorchester Blvd. W. Montceal, P . Q ; T d , (514) 861-8311 For rcjjervations and information; Winnipeg — Tel. (204) ZEiUth 5-6500; — Bdmonton — T d (40$) ZEnith 5»650Q •m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 12, 1973 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1973-09-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus730912 |
Description
Title | 1973-09-12-03 |
OCR text |
•M'
M-VUOSIEN
TAKAA
50 VUOTrA SITTEN:
" E N N U S T U S " MUSSOLININ TUHOSTA
Italian piiiitninisteri on bämmästyttiinyt maailmaa. Uutiset kertovat
Italian asettuneen päättävästi sotajalalle Kreikkaa vastaan
eräiden alueiden liittämiseksi Italian lipun alle . . . Mussolini pitiiii
itseään Itohtalon suurena miehenä, jonka ratkaistavaksi historia on
Jättänyt suuria asioita. Napoleon, Cromwell, Mussolini, siinä Italian
nykyisen mahtajan taivaanranta. Nimellisesti hän on pääministeri,
mutta käytännöllisesti hän on taantumuksellisen porvariston personoitu
diktaattori . . .
Ensimmäisen askeleensa otti Mussolini Corfun valtaamisella . . -
Valloitusr^tkensä yhteydessä Mussolini unelmoi v Rooman vanhaa
keisarikuntaa. Hän haluaa olla muinaisen Kooman luhistuneen
maailmanvallan j a sen mahtavan nimen pelastaja . . .
• Silmitön häikäilemättömyys on ollut alunperin Mussolinin politiikan
kannustimena j a tässä silmittömyydessään on Mussolini löytävä
perikatonsa. — Vapaus, toimituskirj., syysk. 8 p. 1923.
30 V U O T T A SITTEN:
Italia antautunut ehdoitta . . Liittolaisten joukkoja noussut
maihin useissa kohdissa Italian länsirannikolla . . .
Punainen armeija on vallannut Stalinon. Koko Donetsin laakso
on nyt puhdistettu vihollisen joukoista . . .
— Vapaus, uutisotsikkoja syysk. 9 p. 191u.
V A I ? A U D E N TOIMITUS
: Lehtemme monivuotinen vastaava toimittaja W. Eklund oii
siirtynyt Canadan vakinaisen armeijan palvelukseen, kuten hänen
jäähyväiskirjoituksensa lehtemme edellisessä numerossa osoittaa.
Vapauden kustannusyhtiö vapautti hänet toimessaan sodan ajaksi
ja valitsi samalla väliaikaiseksi vastaavaksi toimittajaksi G. Sundq
v i s t in . . . — Vapaus, toimituskirjoitus, syysk. 9 p. 1943
Toronton Ikinuorten rientoja
PORTUGALIN ASEMA ON TOIVOTON
GUINEAU-BISSAUSSA - DE SPINOLA
. Portugalin kenraalikuvernööri Guinea-lJissaussa, Antonio de
Spinola, piti elokuun viimeiselUi viikolla lehdistötilaisuuden Bissaussa.
Hän ilmoitti eroavansa tehtävästään, jota on hoitanut vuodesta
1968 lähtien j a sanoi samalla mielipiteenään, että ainoa
ratkaisu Guinea-Bissaussa on itsenäisyyden antaminen; i>ortui>;a-l
in sensuuri kielsi tätä koskevien uutisten julkaisemisen, koska
Spinolalla on paljon arvovaltaa:Portugalissa eikä ainoastaan yhtenä
legendaarisimmista sotiiashahmoista; vaan myös poliittisesti.
Häntä yritettiin pari vuotta sitten saada Portugalin presidentiksi.
Sotilaallinen tilanne Guinea-Bissa-ussa
kävi Spinolalle sietämättömäksi;
Guinea-Bissaun ja Kap Verden vapautusliike
PAIGC on tänä vuonna
ampunut alas 19 portugalilaisten lentokonetta,
joista 13 suihkuhävittäjiä.
Bissaun sotilaslentokentälle jäi vain
suihkuhävittäjää, Ja täydennystä
oli haettava Portugalin muista siir-
'omaista, Fiat G 91-suihkuhavittä-
,ien toimittaja Länsi-Saksa ei ole
enää tänä vuonna suostunut anta-maan
uusia lentokoneita. PAIGC:n
alasampumien lentäjien: joukossa oli
Guinean ilmavoimien komentaja
everstiluutnantti Jose Brito.-
Toukokuun lopussa PAIGC valloitf
ti myös portugalilaisten tärkeimmän
innakkeen Guiledjen saaden samalla
ei voi hankkia toimeentuloaan linnoitusalueella,
vaan niaaseudullla,; jonne
portugalilaiset eivät kuitenkaan
haluaisi heitä laskea; Pitemmän paäl--
le portugalilaisten. Ulanne on kestämätön,
sanoi Ninp.
TEHOKAS ILMATÖRJIJNTA
PAIGC:n suuresti tehostunut ilniia-puolustus
ön saanut portugalilaiset
keksimään väitieeri, että PAIGC:llä
on ilmatbrjuntaohjuksia. Nino vakuutu
kuitenkin, ettei ;PAIGC:llä pie
ohjuksia. Ilmatorjunta on tosin, niin
tehokasta, että portugalilaiset eivät
uskalla tulla. pommittamaan edes
siellä, missä PAIGC:n;joukpt hyökkäävät
linnoitusten.: kimppuun—
sit yoiyat' hyökkäillä vaikka. kym-;
paljon sota saahsta, mm. kuorma- "^"^"^^ P^^^'^^ kohtaamatta tehokasia
vastarintaa tai vastaiskuja. .
; Pitkään kestäneen lentota^ jäi-
Toronto, — Torstaina, syyskuun
6 päivänä pidettiin jäsenistön kokous
jossa kuui imme selostuksen
Ontarion eläkeläisten yhdistyksen
ediistajakokouksesta, edustajiltamme
Ida Pihlaiselta ja Eino Johnsonilta.
Kiitos hyvästä raportista,
johon emme nyt koske sen enem-
' pää^ koska Vapaudessa on ollut jo
aika täydellinen selostus yllämaini-tusita
kokouksesta.
Kerhollamme oli oikein ihana
vierailupäivä elokuun viimeisenä
keskiviikkona Vieno ja E r i c S j c
männin kutsusta, heidän kauniiseen
kotiinsa. Sinne mentiin buss
i l la j a autoilla, pian pihamaa olikin
täynnä iloisesti rupattelevia
Ikinöoria. Saunottiin, uitiin, nakkeja
paistettiin, päivä kului iltaan
l i i a n k i n pian. Kiitos Vienolle ja
S r k i l l e kutsusta. Seuraava matka
täplän .'BykiB3rn: aikana päätettiin
tiistaiksi, 18 päivä syyskuuta, jolloin
vierailemme Tuomella, Ontario
järven rannalla. Fruitlandissa. Sinne-
on myöskin tilattu bussi. Myös
k in kaunis ilma on tilattu.
Kerhomme Syysjuhla pidetään
Don haalilla tulevan lokakuun 14
päivä, siis viikko jälkeen Kiitospäivän.
Juhlaa järjestämään valittiin
komitea ja ohjelmapuolessa
aviistaa New Horizons of Finnish
Culture komitea. Seuraavat lauluharjoitukset
pidetään torstaina 20
päivänä. Gunnari oli jo taas meitä
laulattamassa, kipsi on jo pois-jalasta,
hyvin on kuulemma parantunut.
Tanhu ja voimisteluharjoitukset
ovat alulla j a myöskin yksinäytöksinen
näytelmä.
Lokakuulla on ajatusta viei-ailla
Sudburyssa New Horizona ohjelmalla
josta varmemmin ilmoi/te-taan
myöhemmin. -^r
Tervtuloa Ikinuorten iloiseen
j o u k k o o n . — h t .
autoja.
YK-VALTU_USKUNTA
AIOTTIIN KAAPATA
PAFGC.n edustaja Franiesca Pereira
kertoi Berliinin festivaalilla
yslävyystapaamissessä suomalaisten
kanssa, että Guiledjesta löytyi asiakirjoja,
jotka paljastivat Portugalin
pyritineen estämään YK:n valtuus-1 tulevat paikalle, vihollinen siirtää
kunnan vieraiiuri vapautetuille alu- • pommitukset muualle. Pommitukset
lelun tallentamisen elokuvafilmille —
tämä Kuubassa kouluteltu ryhmä
kuvasi mm. Guiledjin valloituksen.
YHTENÄINEN LIIKE _
PAIGC:n toinen puoluekokous p i dettiin
18—22. heinäkuuta vapautetuilla
alueilla Kokous osoitti tyhjäksi
kaiken spekulaation mahdollisesta
hajaannuksesta pääsihteeri Amilcar
Cabralin tammikuussa tapahtuneen
murhan jälkeen. Uudeksi pääsihteeriksi
valittiin Aristides Pereira ja
apulaispääsihteeriksi Luis Cabral
(Amilcarin veli). Pysyvään sihteeristöön
valittiin lisäksi Francisco Men-des-
ja Joao Vemardo Vieira. P A I
GG:n uuden diplomaattisen kampanjan
puitteissa Pereira, Cabral ja
Vieira ovat vierailleet mm. Ruotsissa.
Puoluekokous ilmaisi Guinea-Bissaun
kansan kiitokset vastaanotetusta
avusta Afrikan yhtenäisyyjärjes-tÖlM,
sosialistisille maille, erityisesti
Neuvostoliitolle, ja Ruotsin hal-i!
i'.ukS3lle. Samoin kiitettiin: lukuisia
siirtomaavallan vastaisia järjestöjä
eri mantereilla.
Suomen ja Canadan
kauppaa voidaan
edelleen kehittää
TITO VAATI SITOUTUMAHOMIEN
PAKOTTEITA ISRAELIA VASTAAN
Alger. — Jugoslavian presidentti
Josip Broz Tito ehdotti
totstaina sitoutumattomien maiden
huippukokouksessa Algerias
sa pakoitteiden käyttämistä Israelia
vastaan jotta se saatai-
^in.noudattamaan YK:n päätöslauselmia,
Titon lisäksi kokouksessa puhuivat
torstaina mm. Intian pääministeri
Indira Gandhi ja Etiopian
keisari Haile Selassie. Konferenssi
alkoi keskiviikkona Algerian
pääkaupungissa Algeris'
sa.
Tito sanoi, että sitoutumattomien
maiden tulisi päästä yksimielisyyteen
tietyistä toimista Israelia
vastaan. Hän kehotti myös
taisteluun siirtomaavallan jäänteitä,
uuskolonialismia ;;a eteläisen
Afrikan rotusortoa vastaan. Hän
ehdotti avustusten, antamista vapautusrintamille
ja yhteisen rahas-
_:|on perustamista.
Tito käsitteli puheessaan lisäksi
taloudellisia kysymyksiä j a ke-hoftfi
IkoJlmannen maailman maita
suojelemaan taloudellista riippumattomuuttaan
j a ottamaan käyttöön
kätketyt voimavaransa.
Tito ehdotti yleistä aseistarii-suntakonferenssin
koollekutsumista.
Pääministeri Gandhi arvosteli
puheessaan taantumuksellisia voimia
j a ysityisesti monikansallisia
yrityksiä, joiden hän sanoi estävän
kehitysmaiden kaikki yritykset:
kehittyä. Hän katsoi, ettei sitoutumattomien
maiden tulisi pyrkiä
rakentamaan kulutusybteiskun
•tiB^ vaati päämääränä tulisi olla
yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus.
Algerian vallankumousneuvoston
puheenjohtaja Honori Botune-dienne
lausui olevansa vakuuttunut
sHtä, että Algerin kokous antaa
uuden yllykkeen taistelulle ke-hitysnoaiden
kansaUisen riippiumat-tomuadenf
lujittamiseksi niiden kai^
sojen loUUsten toiveiden toteuttamiseksi
j a oikefaapnmukaisuuteen
ja vapauteen perustuvan kestävän
rauhan aikaansaamiseksi.
Sitoutumattomuuäliikkeen tehtävänä
on kansallisen riippumattomuuden
takaaminen, siihen osallistuvien
maiden taloudellisen: kehir
tyksen turvaaminen sekä tuen antaminen
kansallisille vapautusliikkeille,
jotka esiintyvät imperialismia,
sionismia/rotusortoa ja ulkoisen
sekaantumisen, kaikkia muotoja
vastaan, ulkomaisten sotilastukikohtien
hävittämisen puolesta.
Boumedienne tuomitsi länsivaltojen
ja monopolien harjoittaman
kehitysmaiden taloudellisen painostuksen,
jonka tarkoituksena on
niiden edistyksen pidätteleminen.
Hän kehotti sitoutumattomia mait
a kiinteään yhteistyöhön talouden,
kaupan, tieteen, tekniikan ja
kulttuurin alalla, ja koordinoimaan
toimintansa valtionvarojen alalla.
Boumedienne totesi, elttä kehitysmaiden
yhteistyön teollisesti kehittyneiden
valltioiden kanssa tulee,
perustua tasa-arvoisuuden periaatteille.
Boumedienne kehotti konferenssin
osanottajia ryhtymään yhteisiin
toimenpiteisiin .hiiden Afrikan
maiden vapauttamisen jouduttamiseksi,
jotka ovat vielä sirtomaa-ikeen
alla. .
eille viime vuonna. Suunnitelmaan
kuului saada valtuuskunnan jäsenet
portugalilaisten kasiin elävinä tai
kuolleina.
Portugalilaiset tiesivät tarkkaan
matkareitin ja valtuuskunnan jäsenten
nimet. He olivat. niin varmoja
onnistumissestaan, että olivat lopa
kutsuneet Portugalin siirtomaaminis-terin
< Bissauhun . vastaanottamaan
kaapattua YK:n valtuuskuntaa. .
Kun kaappaus ei onnistunutkaan,
piti ministeri laittaa avaamaan jUU-ri
päällystetty maantien patka. Portugalilaiset
ovat viime aikoina asfaltoineet
kuumeisesti pääkaupungin
seudun maanteitä, koska tämä on
ainoa tapa estää sissejä miinoittamasta
niitä.
GUILEDJEN VALTAUS
PAIGC:n armeijan komentaja Bernardo
Vieira (Nino) kertoi Berliinin
festivaalilla, • että Guiledjen linnoituksen
kaappaaminen oli erittäin
tärkeä tapahtuma, koska kyseessä oli
portugalilaisten strategisin linnake
etelärintamalla. Lähellä on edelleen
Gadamaelin linnake, mutta se ; on
pikenuninkin poliittinen ongelma.
Portugalilaiset ovat Guiledjen menetyksen
jälkeen pakottaneet paikallisen
väestön siirtymään Gadamae-liin,
jossa he täyttävät kaikki paikat
ja joiden ylläpitämisessä por-tugalilaisilla
. on vaikeuksia. Väestö
keen _aloitti pommituslennot _uudel^
leen heinäkuussa. Nyt heidän, on
kuitenkin lennettävä korkealla, mikä
vähentää pommitusten tarkkuutta.
Yleesa pommitukset kohdistetaan alu He/s/n/c/. — Canadassa uskotaan
eille, joissa PAIGC ei silla hetkellä paperin maailmanmarkkinahinto-ole
aktiivinen. Heti kun, sissijoukot jgn olevan liyyässä nousussa. .Suomalaiselle
metsän jalostusteollisuu.
delle parantavia tulevaisuudennä-ikymiä
ennusti Canadan parlament-
'tivaltuuskunnan. ,. johtaja: Robert
McCleave elokuun; 31 pnä; Helsingissä
valtuuskunnan viikon kestäneen
Supmeh vierailun virallisen
ohjelman; päällyesijä,.-
. Seitsenhenkinen valtuuskunta:
tuitustui vierailunsa aikana mm.
"'"^''^ rltaivanrakehnusteöllisuuteen ja eri-
Y K ' n '•
tyisesti.. jäänmurtajiin.: seka paperi-
KeaddviiMco, syysk. 12 p. - W€fd., Seipt IB, 1973'
ÖLJY ASEEKSI
ISRAELIA VASTAAN
tuottavat kuitenkin tuhoja — hyökkäys
Como-saarelle 20. 7. aiheutti
33 siviilin kuoleman, :]a samoihin
aikoihin Tonidali-ssa kuoli 19 henkeä..'-^
POLUT! I.SI.V
VOIT ro.; .V
PAIGC menestyy myös:
rintamilla. Viime syksynä
yleiskokous julisti liikkeen Guinea-
Bissaun kansan todelliseksi edustaja
tekstiiliteollisuuteen. C!anadälai-set.
tutustuivat mm. Kirkniemessä
jak«i. Vapautetuilla alueilla pian ko- ji^j^^^^t^^taaseen ja Kuopiossa
koontuvn kansalliskokous tulee julis- tekstiilitehtaaseen. Ohjelmassa dli
tamaan Guinea-Bissaun itsenäiseksi,
ja useiden kymmenien valtioiden o-dotetaan
tunnustavan uuden valtion.
'PAIGC on avannut; toimistot Gam-biassa
ja Norsunluurannikolla näf-den
maiden hallitusten tuella —
toimisoja on ennestään ja Guineassa,
Senegalissa, Egyptissä, Algeriassa,
Mauretaniassa, Alankomaissa ja
Ruotsissa. *
Kymmenen PAIGCm stipendiaattia
aloittaa tänä syksynä opintonsa
Englannissa. Ruotsin lahjoittama
radioasema on aloittanut toimintansa,
ja samoin Ruotsm lahjoittama
kirjopaino käynnistyy piakkoin. UN
ESCOm ja Y K : n pakolaiskomissaarin
rakentama koulu Zinguichorissa
Senegalissa avataan pian 250 oppilaalle
Guinea-Bissaun vapautetuilta
alueilta. PAIGC:n omat kameramiehet
ovat aloittaneet vapaulustais-lisäksi
tapaamiset presidentti/ Urho
Kekkosen, eduskunnan puhemiehen
V . J . Sukselaisenr pääministeH i t a -
Jevi Sorsan j a ulkoministeri Ahti
karjalaisen kanssa.
Valtuuskunnan johtaja Canadan
parlamentin alahuoneen varapuhemies
Robert McCleaven toivoi vie^
railun johtavan maiden välisen
kaupan lisäämiseen. Canada aikookin
vahvistaa kaupallista edustustaan
Suomessa. Asiantunti javaih-:
don j a kulttuuriyhteistyön kehittäminen
on samoin pyrkimyksenä.
Suomen ja Canadan maantieteel-flinen
samankaltaisuus merkitsee
myös. samanlaisia tarpeita mm.
tuonnin ja viennin suhteen.'Yhteistyön
kehittämiseen monilla
aloilla ja mm. kauppavaihdon tehostamiseen
on hyvät edellj^ykset,
totesi McCleave.
J B e i r u t — Libya harkitsee
mabd(Muksia käyttää öljytohni-tuslen
pidättämistä aseena Israe-
Un hallituksen sotapolitiikkaa tukevaa
Yhdysvaltoja vastaan.
Libyan päämmisteri Abdel Saiam
Jaiioud pitää libanonilaisen AI
Amar -lehden mukaan öljyn
, l^yQtämisiCäl poliittisena aseena
Libyan velvollisuutena, koska Yhdysvallat
käyttää kaikkia sotilaallisia,
polilUisia ja taloudellisia v o i mavarojaan
sodassa.
Libya joka otti äskettäin haltuunsa
kaikki maassa toimivat ulkomaiset
öljy-yhtiöt libanonilais-lehden mukaan
kaksinkertaistaa öljyn hinnaa
kuuteen dollariin tynnyriltä, öljysopimuksiin
otetaan uusi ehto, jonka
mukaan hintaa tarkistetaan joka köl
mas kuukausi.
Pääministeri Jalloud korosti ettei
päätös kansallistaa 51, prosenttia
Libyassa toimivien, ulkolaisten
öljy-yhtiöiden omaisuudesta merkitsee
: Öljyn viennin päättymistä Libyasta:
Pääiös koskee mm. Essoa,
Shelliä, Texacoa ja Mobiloilia, jotka
hylkäsivät Libyan-esittämänrkorva-ustarjouksen.
Arabimaat eivät ole vielä virallisesti
kommentoineen Libyan päätöstä.
Toimenpide liittyy kuitenkin
arabivaltioiden yleisiin pyrkimyksiin
muuttaa lähi-idan öljyvarat painos-tusaseeksi
ja saada ne paremmin
valvontaansa.
Nixon:
ei muutoksia
1-idän politiikkaan
Washington: — Presidentti
Richard Nixon syytti viikko sitten
keskiviikkona Israelia ja ara
bimaita\ siitä, ettei ponnisteluissa
lähi-idän kriisin ratkaisemiseksi
ole edistytty. Samaan aikaan
hän kuitenkin tähdensi, et'
teivät arabimaiden uhkaukset
(Hjyvientinsä rajoittamisesta,
muuta Yhdysvaltojen Israelin-politiikkaa.
Presidentti Nixon arvosteli ensimmäiseni
kerran julkisesti. Israel
i a Washingtonissa keskiviikko-iltana
pitämällään lehdistövastaan-otoUa,
joka oli toinen kahden viikon
aikana.:
- Arabimaiden uhkaukset öljyn-vientinsa
rajoittamisesta ei sovi
realipolitiikkaan vaan Yhdysvall
a t jatkaa Israelin tukemista, huomautti
Nixon. Hän varoitti, että
arabimaat saattavat menettää
markkinoitaan j a joutua taloudellisiin
vaikeuksiin, jos ne yrittävät
öljypolitiikalla vaikuttaa Yhdys,
valtojen j a Israelin välisiin suhteisiin.
:••••
yiiiaiiniuiiiiiaiiiiiniiHiaii
I Kevyemmäka
I kannalta
KUTSU-TYTTÖJÄ O L L UT
HALLITUSTEHTÄVISSÄ
Lontoo. — Irlantilaissyntyinen
prostituutti Norma Levy, j o k a o l i .
Britannian seksi-skandaalin keskeisin
henkilö viime kesänä, sano^
elämäkerta-kirjassaan, Minä Norma
Levy (I, Norma Levy), että
vierailevat diplomaatit j a valtionpäämiehet
ovat usein olleet valtion
kustannuksella yhteyksicsä
kutsu-tyttöjen kanssa. Mainittu
k i r j a julkaistaan lokakuussa.
Hän sanoi, että näitä tyttöjä on
hankkinut ulkoministeriössä: olev
a mies, jonka salanimenä.i on
"Whitehouse". Ulkoministeriöstä
ei ole annettu mitään lausuntoa
asiasta. .
Mrs. Levy leimattiin viime toukokuussa
prostituutiksi j o k a myi
'sulojaan lordi Lambtonille, joka
erosi ensimmäisenä Britannihn
kahdesta hallitusministeristä. Toi
nen ministeri, lordi Jellicoe tunnusti
myös olleensa yhteyksisaä
kutsutyttöjen kanssa.
Maailman hallitusmiesten ja
muiden ilmaista seksielämää k u vaavan
osan nimi on kirjaaiia
" H i s Majestys Sexual Service".
Mrs. Levy sanoo, • että. ulkoministeriö
keräsi laskut seurustelust
a — noin $75—$100 joka tytölle
illasta.
El enaa
leopardintaljoja
Bonn. (Dad). — Leopardin, jaguaarin
ja ozelotin nahkojen tuonti
Saksan liittotasavaltaan aiotaan
rajoittaa mahdollisimmari vähiin,
jdtiteivat isot kissat kuolisi kokonaan
sukupuuttoon. Näin ilmoitti
ravltsemusministeriö, jonka alaan
nahkat kuuluvat, äskettäin liittopäiville.
Ulkomaankaupan alaan
kuuluva lakiehdotus on ministeriössä
Jo valmiina. Pariamentti joutuu
kuitenkin ennen asian käsittelyä;
ratifiobnaan Länsi-Saksan jo
allekh:joittanian kansainvälisen
konvention, joka koskee uhanalaisten
eläinten kansainvälisen .kaupan
rajoitusta.
Autumn in Scandinavia.
Spirits are up. SAS fares aie down
*258 Röiihd IKp to
Vou just wpn't firid lower fares to Scandinavia than olir
September/Odober fares! For example, $259. That's our
22-to-45 day Economy Excursion fare—round trip from
Montreal to Copenhagen, Bergen, Oslo, Stavanger and
Gothenbuiig. $281 to Stockholm. $294 to Helsinki.
Spflyhomenow--withyourpeople.On j/pura^^
WeVe got more nonstop flights...pl^
flighte between major Scandinavian cities than any bther
airline. Call your travel agent Or SAS.
Bekutissa liikkui huhuja . „
ja Saudi-Arabian suunnitciliyy^
käyttää oljya siten, etta Yh |
Tags
Comments
Post a Comment for 1973-09-12-03